Kuntavaalit 2021: 293 Vaalia, 8859 Valtuustopaikkaa

Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa

Keskeisiä tuloksia kuntavaalien 2021 tuloksista

Lopullisiin tuloksiin perustuva kuntavaalianalyysi 24.6.2021

Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa Piipponen, Kuntaliitto

Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8 859 valtuutettua Äänestysaktiivisuus

Kuntaliitto 24.6.2021 Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa-Piipponen

2 Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950-2021 (%)

Kuntavaalit 2021: Äänestysprosentti ennakkoäänestäneiden %-osuus kaikista äänestäneistä 100 Äänestysaktiivisuus 2021 koko maassa: 55,1 %. 90 Ennakkoäänestys: 79,3 78,5 78,1 • 33,1 % äänioikeutetuista 80 76,7 75,6 74,8 74,0 • 60,0 % äänestäneistä 71,3 70,5 70,9 70 66,2 63,0 61,3 61,2 58,6 58,3 58,9 60,0 60 55,9 55,1 50 45,2 42,4 39,9 38,1 37,7 39,1 40 34,9

18,3 20 Kuntavaalit muuttuivat 8,0 9,2 yksipäiväisiksi v. 1992 vaaleista 10 5,3 6,8 lukien

Lähde: Tilastokeskuksen kuntavaalitilastot, Kuntaliitto Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: Korkeimman ja matalimman äänestysaktiivisuuden kunnat 10 korkeimman ja 10 matalimman äänestys%:n kunnat.

Utsjoki 81,6 Kinnula 78,7 Luoto 77,2 Kauniainen 73,1 Korsnäs 72,9 Äänestysprosentti koko maassa 55,1. Kaskinen 72,9 Pedersören kunta 72,7 • 10 kunnassa äänestys% yli 70 Kustavi 71,9 • 24 kunnassa äänestys% alle 50 Luhanka 71,5 Hailuoto 70,9 • Min: Kajaani ja Pieksämäki (46,5%) • Max: Utsjoki (81,6%) KAIKKI KUNNAT 55,1

Ilomantsi 49,1 Suomussalmi 48,8 Vantaa 48,4 Iisalmi 48,3 Varkaus 48,2 Kotka 47,7 Joensuu 47,6 Hyrynsalmi 47,3 Pieksämäki 46,5 Kajaani 46,5 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: Korkeimman ja matalimman äänestysaktiivisuuden kunnat 10 korkeimman ja 10 matalimman äänestys%:n kunnat. Ennakkoäänestys% vs. lopullinen äänestys%

54,4 Utsjoki 81,6 49,6 Kinnula 78,7 23,2 Luoto 77,2 50,7 Kauniainen 73,1 14,3 Korsnäs 72,9 Ennakkoäänestys% 50,4 Kaskinen 72,9 Lopullinen äänestys% 18,8 Pedersören kunta 72,7 45,3 Kustavi 71,9 Luhanka 37,7 71,5 Äänestysprosentti koko maassa 55,1. Hailuoto 45,2 70,9 Ennakkoäänestäneitä 33,1% äänioikeutetuista.

33,1 KAIKKI KUNNAT 55,1 • 10 kunnassa äänestys% yli 70 • 24 kunnassa äänestys% alle 50 32,9 Suomussalmi 48,8 28,4 Vantaa 48,4 • Min: Kajaani ja Pieksämäki (46,5%) 30,4 Iisalmi 48,3 • Max: Utsjoki (81,6%) 30,1 Varkaus 48,2 23,4 Kotka 47,7 29,6 Joensuu 47,6 25,7 Hyrynsalmi 47,3 30,3 Pieksämäki 46,5 28,3 Kajaani 46,5 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: Kuntavaalien 2021 äänestysprosentti 55,1 – selvästi edellisvaaleja alempi

• Äänestysprosentti: Laski 3,8%-yksikköä vuoden 2017 äänestysprosentista (58,9%). Alin äänestysprosentti 70 vuoteen (seuranta-ajanjaksolla 1950-2021). • Ennakkoon äänestäneet: osuus äänioikeutetuista kasvoi 26,6 prosentista 33,1 prosenttiin. Osuus äänestäneistä kasvoi 45,3 prosentista 60 prosenttiin. • Korkein äänestysprosentti: Utsjoen kunnassa, 81,6%. Kaikkiaan 10 kunnassa äänestysprosentti yli 70. • Matalin äänestysprosentti: Kajaanissa ja Pieksämäellä, 46,5%. Kaikkiaan 24 kunnassa (8%) äänestysprosentti alle 50. • Äänestysaktiivisuus erikokoisissa kunnissa: korkeimmillaan alle 2 000 asukkaan kunnissa (62,0%) ja pienimmillään 50 001 – 100 000 asukkaan kunnissa (52,1%). • Äänestysaktiivisuus vaihtelee paitsi kokoluokkien välillä myös kokoluokkien sisällä.

Korkeimman äänestysaktiivisuuden kunnat 2021. Matalimman äänestysaktiivisuuden kunnat 2021. 10 kunnassa yli 70. Kuntavaaleissa 2017 yht. 21 kunnassa. 24 kunnassa alle 50. Kuntavaaleissa 2017 yhdessä kunnassa.

Kunta äänestys% muutos Kunta äänestys% muutos 2021 2017 2017-21 2021 2017 2017-21 (%-yks.) (%-yks.)

1. Utsjoki 81,6 78,1 +3,5 1. Kajaani 46,5 49,3 -2,8 2. Kinnula 78,7 82,6 -3,9 2. Pieksämäki 46,5 52,1 -5,6 3. Luoto 77,2 82,5 -5,3 3. Hyrynsalmi 47,3 53,3 -6,0 4. Kauniainen 73,1 74,8 -1,7 4. Joensuu 47,6 52,6 -5,0 5. Kaskinen 72,9 75,0 -2,1 5. Kotka 47,7 53,6 -5,7 6. Korsnäs 72,9 78,2 -5,3 6. Varkaus 48,2 53,9 -5,7 7. Pedersöre 72,7 76,6 -3,9 7. Iisalmi 48,3 54,1 -5,8 8. Kustavi 71,9 74,8 -2,9 8. Vantaa 48,4 52,3 -3,9 9. Luhanka 71,5 71,3 +0,2 9. Suomussalmi 48,8 53,8 -5,0 10. Hailuoto 70,9 70,4 +0,5 10. Ilomantsi 49,1 56,5 -7,4

2017 2021 Äänestysaktiivisuus 2021 100 kuntakokoluokittain: 90

80 min: 50 001 – 100 000 as. (52,1%) max: alle 2 000 as. (62,0%) 70 65,5 62,0 62,6 61,3 60,4 57,9 58,3 58,9 60 57,6 56,2 56,8 56,1 50 001 – 100 000 as. kunnat: 55,2 53,5 55,1 52,1 min Joensuu 47,6% 50 max Porvoo 56,2%

40 Alle 2 000 as. kunnat: 30 min Rautavaara 49,5% max Utsjoki 81,6% 20

10 Äänestysaktiivisuus laski kaikissa kuntakokoluokissa. 0

Alle 2 000 2 000 – 5 001 - 10 001 - 20 001 - 50 001 - yli 100 000 KOKO MAA Max: 10 001 – 20 000 as. (-5,2%-yks.) as. 5000 as. 10000 as. 20000 as. 50000 as. 100000 as. as. Min: yli 100 000 as. (-2,2%-yks.).

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna. Kuntakokoluokka Äänestysaktiivisuus (%)

Äänestys% 2021: Muutos, Muutos 2017-2021 2017 2021 minimi ja maksimi %-yks. Minimi ja maksimi (%-yks.) N= Alle 2 000 as. 65,3 61,9 Rautavaara 49,5 -3,4 Kivijärvi -11,1 35 Utsjoki 81,6 Utsjoki +3,5 2 000 – 5 000 as. 62,6 57,6 Hyrynsalmi 47,3 -5,0 Kärkölä -11,7 89 Korsnäs 72,9 Rääkkylä +2,2 5 001 - 10 000 as. 61,3 56,2 Suomussalmi 48,8 -5,1 Kruunupyy -9,6 73 Luoto 77,2 Haapajärvi +2,1 10 001 - 20 000 as. 60,4 55,2 Pieksämäki 46,5 -5,2 Kuusamo -9,2 41 Kauniainen 73,1 Nivala -1,6 20 001 - 50 000 as. 57,9 53,6 Kajaani 46,5 -4,3 Kurikka -6,6 34 Sipoo 60,9 Sastamala -2,4 50 001 - 100 000 as. 56,8 52,1 Joensuu 47,6 -4,8 Kotka -5,9 12 Porvoo 56,2 Mikkeli -3,4 yli 100 000 as. 58,3 56,1 Vantaa 48,4 -2,2 Lahti -4,3 9 Helsinki 61,7 Helsinki -0,1 KOKO MAA 58,9 55,1 Kajaani & Pieksämäki 46,5 -3,8 Kärkölä -11,7 293 Utsjoki 81,6 Utsjoki +3,5

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2017 sekä äänestysaktiivisuuden muutos vuoden 2017 kuntavaaleista. Kuntakokoluokittainen tarkastelu. (äänestys% sekä muutos 2021-2017, %-yks.)

Alle 2 000 as. 62,0 alle 2 000 as. -3,4

2 000 – 5000 as. 57,6 2 000 - 5 000 as. -5,0

56,2 5 001 - 10000 as. 5 001 - 10 000 as. -5,1

10 001 - 20000 as. 55,2 10 001 - 20 000 as. -5,2

20 001 - 50000 as. 53,5 20 001 - 50 000 as. -4,3

50 001 - 100000 as. 52,1 50 001 - 100 000 as. -4,8

yli 100 000 as. 56,1 yli 100 000 as. -2,2

KOKO MAA 55,1 KOKO MAA -3,8

-10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kokonaistilanne: • Äänestysaktiivisuus nousi 18 kunnassa (6 % kunnista) • Äänestysaktiivisuus laski 275 kunnassa (94 % kunnista)

Suurimmat nousut ja laskut: • Äänestysaktiivisuus nousi eniten Utsjoen kunnassa, +3,5 %-yks. (78,1 % -> 81,6 %) • Äänestysaktiivisuus laski eniten Kärkölän kunnassa, -11,7 %-yks. (66,0 % -> 54,3 %)

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2017 ja 2021: Äänestysaktiivisuuden muutokset kuntavaaleista 2017 kuntavaaleihin 2021. Kuntakokoluokittainen tarkastelu.

Äänestysprosentti 2017-2021 Kuntakokoluokka nousi laski (asukasluku 30.11.2020) (lkm, %) (lkm, %) Alle 2 000 as. 8 (23%) 27 (77%)

2 000 – 5 000 as. 7 (8%) 82 (92%)

5 001 - 10 000 as. 3 (4%) 70 (96%)

10 001 - 20 000 as. 0 41 (100%)

20 001 - 50 000 as. 0 34 (100%)

50 001 - 100 000 as. 0 12 (100%)

yli 100 000 as. 0 9 (100%)

Manner-Suomen kunnat yht. (n=293) 18 (6%) 275 (94%)

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2017 ja 2021: Muutokset äänestysaktiivisuudessa 2017 ja 2021. Kunnat, joissa äänestysaktiivisuus laski ja nousi eniten.

Utsjoki 3,5 Rääkkylä 2,2 Haapajärvi 2,1 Marttila 1,5 Kuntavaalien äänestysaktiivisuus Enontekiö 1,5 2017 ja 2021 Alavieska 1,2 Tervo 0,7 • 2017: 58,9 % Inari 0,6 • 2021: 55,1 % Hailuoto 0,5 Ranua 0,4 Kannus 0,4 -> Muutos -3,8 %-yksikköä

KAIKKI KUNNAT -3,8 Äänestysaktiivisuuden muutokset kunnissa: Savukoski -9,2 Kuusamo -9,2 • 18 kunnassa äänestys% nousi Laitila -9,4 • 275 kunnassa äänestys% laski Vehmaa -9,5 Kemiönsaari -9,5 Kruunupyy -9,6 • Max: Utsjoki +3,5 %-yks. Vesanto -9,8 • Min: Kärkölä -11,7 %-yks. Jämijärvi -10,8 Kivijärvi -11,1 Kärkölä -11,7 -20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: Äänestysaktiivisuus nousi 18 kunnassa kuntavaaleista 2017 Kuntavaaleissa 2017 äänestysaktiivisuus nousi kaikkiaan 85 kunnassa. Eniten Kärkölässä, +6,5 %-yksikköä.

Kunta, muutos, %-yksikköä:

1. Utsjoki 3,5 10. Kannus 0,4 2. Rääkkylä 2,2 11. Ranua 0,4 3. Haapajärvi 2,0 12. Isojoki 0,3 4. Enontekiö 1,5 13. Kaavi 0,3 5. Marttila 1,5 14. Hartola 0,2 6. Alavieska 1,2 15. Luhanka 0,2 7. Tervo 0,7 16. Ylitornio 0,2 8. Inari 0,6 17. Miehikkälä 0,1 9. Hailuoto 0,5 18. Merijärvi 0,1

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2017 ja 2021: Kunnat, joissa äänestysaktiivisuus laski eniten kuntavaaleista 2017 kuntavaaleihin 2021 Äänestysaktiivisuus laski 276 kunnassa. 11 kunnassa laskua vähintään -9,0 %-yksikköä. Kuntavaaleissa 2017 äänestysaktiivisuus laski kaikkiaan 203 kunnassa. Eniten Siuntiossa, -9,0 %-yksikköä.

Kunta, muutos, %-yksikköä: 1. Kärkölä -11,7 2. Kivijärvi -11,1 3. Jämijärvi -10,8 4. Vesanto -9,9 5. Kemiönsaari -9,5 6. Kruunupyy -9,5 7. Vehmaa -9,5 8. Laitila -9,4 9. Savukoski -9,2 10. Kuusamo -9,2 11. Lapinlahti -9,0

Äänestys% Äänestys% Muutos, • Nykyisistä pormestarimallia soveltavista Kuntakokoluokka 2017 2021 %-yks. kunnista korkeinta äänestysaktiivisuus Helsinki Yli 100 000 as. 61,8 61,7 -0,1 oli Pirkkalassa (62,6) ja Helsingissä (61,7). Tampere Yli 100 000 as. 59,3 56,8 -2,5 • Myös Tampereella äänestysaktiivisuus korkeampi kuin maassa keskimäärin. • Uudessa pormestarikaupungissa Turku (uusi) Yli 100 000 as. 59,1 55,7 -3,4 Turussa äänestysaktiivisuus oli vain hieman korkeampi kuin koko maan Tuusula 20 001 – 50 000 as. 60,9 57,2 -3,7 keskiarvo. • Kärkölässä ja Puolangalla Pirkkala 10 001 – 20 000 as. 65,0 62,6 -2,4 äänestysaktiivisuus jäi alle koko maan keskiarvon. Kärkölä Alle 5 000 as. 66,0 54,3 -11,7 • Kaikissa pormestarikunnissa äänestysaktiivisuus laski vuoden 2017 Puolanka Alle 5 000 as. 57,0 52,8 -4,2 vaaleista. Pienintä muutos oli Helsingissä, -0,1 prosenttiyksikköä ja Koko maa 58,9 55,1 -3,8 ylivoimaisesti suurinta Kärkölässä, - 11,7 prosenttiyksikköä.

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: Huomioita äänestysaktiivisuudesta maakunnittain ja kieliryhmittäin Maakunnittainen tarkastelu: • Äänestysaktiivisuus vaihteli Kainuun 48,6 prosentista Pohjanmaan 61,2 prosenttiin. • Kainuu: min Kajaani 46,5 %, max Ristijärvi 53,5 % • Pohjanmaa: min Vaasa 55,8 %, max Luoto 77,2 % • Äänestysaktiivisuus laski kaikissa maakunnissa. • Max: Etelä-Pohjanmaan maakunta (-5,7 %-yksikköä) • Min: Uusimaan maakunta (-2,2 %-yksikköä). Kieliryhmittäinen tarkastelu: • Korkein äänestysaktiivisuus kaksikielisissä ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa (62,6 %) ja matalin suomenkielisissä kunnissa (53,6 %) • Kaksikieliset ruotsinkielienemm.kunnat: min Raasepori 55,7 %, max Luoto 77,2 % • Kaksikieliset suomenkielienemm.kunnat: min Vantaa 52,3 %, max Kaskinen 75,0 % • Suomenkieliset kunnat: min Kajaani&Pieksämäki 46,5, max Utsjoki 81,6. • Äänestysaktiivisuus laski kaikissa kieliryhmissä. • Eniten laskua 2-kielisissä ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa (-5,7 %-yksikköä). • Vähiten laskua 2-kielisissä suomenkielienemmistöissä kunnissa (-2,2 %-yksikköä)

Pohjanmaa 61,2 Uusimaa 57,2 Pirkanmaa 56,8 Äänestysaktiivisuus 2021 Etelä-Pohjanmaa 56,7 maakunnittain: Keski-Pohjanmaa 56,1 Varsinais-Suomi 56,0 min: Kainuu 48,6% KOKO MAA 55,1 max: Pohjanmaa 61,2% 55,0 Satakunta Kainuu: Lappi 54,1 min Kajaani 46,5 % max Ristijärvi 53,5 % Kanta-Häme 53,6 Pohjois-Pohjanmaa 53,5 Pohjanmaa: Keski-Suomi 53,3 min Vaasa 55,8 %, max Luoto 77,2 % Päijät-Häme 52,6 Etelä-Karjala 51,6 Äänestysaktiivisuus laski kaikissa Etelä-Savo 51,2 maakunnissa. 50,9 Kymenlaakso Max: Etelä-Pohjanmaa (-5,7%-yks.) Pohjois-Savo 50,7 Min: Uusimaa (-2,2%-yks.). Pohjois-Karjala 49,5 Kainuu 48,6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Maakunta Äänestys% Äänestys% Muutos, Äänestysaktiivisuus: Äänestysaktiivisuus: 2017 2021 %-yks. MIN kunta ja % MAX kunta ja % N Etelä-Karjala 56,9 51,6 -5,3 Lappeenranta 49,4 Taipalsaari 61,0 9 Etelä-Pohjanmaa 62,3 56,7 -5,7 Ähtäri 50,6 Karijoki 67,1 18 Etelä-Savo 55,8 51,2 -4,6 Pieksämäki 46,5 Puumala 59,8 12 Kainuu 52,5 48,6 -3,8 Kajaani 46,5 Ristijärvi 53,5 8 Kanta-Häme 58,7 53,6 -5,1 Riihimäki 50,2 Humppila 62,0 11 Keski-Pohjanmaa 60,9 56,1 -4,8 Kokkola 55,0 Lestijärvi 69,6 8 Keski-Suomi 57,9 53,3 -4,6 Äänekoski 51,3 Kinnula 78,7 22 Kymenlaakso 56,3 50,9 -5,5 Kotka 47,7 Miehikkälä 61,0 6 Lappi 58,0 54,1 -3,9 Rovaniemi 50,3 Utsjoki 81,6 21 Pirkanmaa 60,1 56,8 -3,3 Hämeenkyrö 52,6 Kihniö 64,5 23 Pohjanmaa 66,6 61,2 -5,4 Vaasa 55,8 Luoto 77,2 14 Pohjois-Karjala 55,1 49,5 -5,6 Joensuu 47,6 Rääkkylä 62,7 13 Pohjois-Pohjanmaa 57,8 53,5 -4,3 Raahe 50,6 Hailuoto 70,9 30 Pohjois-Savo 54,8 50,7 -4,1 Varkaus 48,2 Keitele 61,9 19 Päijät-Häme 57,3 52,6 -4,7 Orimattila 49,4 Sysmä 61,4 10 Satakunta 59,9 55,0 -4,9 Harjavalta 49,9 Pomarkku 66,2 16 Uusimaa 59,4 57,2 -2,2 Vantaa 48,4 Kauniainen 73,1 26 Varsinais-Suomi 60,1 56,0 -4,1 Uusikaupunki 49,9 Kustavi 71,9 27 Kaikki kunnat 58,9 % 55,1 % -3,8 Kajaani ja Utsjoki (81,6) 293 (min, max) (52,5 - 66,6) (48,6 - 61,2) (-2,2 - -5,7) Pieksämäki (46,5)

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2017 ja 2021: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa kuntien kielistatuksen mukaan tarkasteltuna.

Suomenkieliset Kaksikieliset, Kaksikieliset, KOKO MAA kunnat suomenkieli- ruotsinkieli- enemmistöiset enemmistöiset kunnat kunnat

Äänestys% 2017: 58,1 59,7 68,3 58,9 Min-kunta, % Kajaani 49,3 Vantaa 52,3 Raasepori 61,8 Kajaani 49,3

Max-kunta, % Kinnula 82,6 Kaskinen 75,0 Luoto 82,5 Kinnula 82,6

Äänestys% 2021: 53,6 57,6 62,6 55,1 Min-kunta, % Kajaani ja Vantaa 48,4 Raasepori 55,7 Kajaani ja Pieksämäki 46,5 Pieksämäki 46,5 Max-kunta, % Utsjoki 81,6 Kauniainen 73,1 Luoto 77,2 Utsjoki 81,6

Muutos 2017-2021: -4,5 -2,1 -5,7 -3,8 (%-yks.)

SUOMENKIELISET KUNNAT: 53,6

max: Utsjoki 81,6

min: Kajaani ja Pieksämäki 46,5

KAKSIKIELISET KUNNAT, suomi enemmistökielenä: 57,6

max: Kauniainen - Grankulla 73,1

min: Vantaa - Vanda 48,4

KAKSIKIELISET KUNNAT, ruotsi enemmistökielenä: 62,6

max: Luoto - Larsmo 77,2

min: Raasepori - Raseborg 55,7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2021 verrattuna eduskuntavaalien 2019 äänestysaktiivisuuteen Manner-Suomen kunnissa. Kunnat, joissa oli suurimmat ja pienimmät erot äänestysprosenteissa (kuntavaalit 2021 – eduskuntavaalit 2019).

Kuntavaalien 2021 äänestysaktiivisuus oli 17,0 %-yksikköä alempi kuin eduskuntavaaleissa 2019. (KV-2021: 55,1% ja EKV-2019: 72,1 %)

Suurimmat erot (%) (20 äärikuntaa): Pienimmät erot (%) (20 äärikuntaa): Utsjoki 6,8 Vantaa -22,0 5,1 Kempele -21,4 Kinnula Kontiolahti -21,0 Enontekiö 0,2 Raisio -20,9 Luhanka -3,2 Siilinjärvi -20,5 Isojoki -3,9 Järvenpää -20,2 Hailuoto -4,1 Joensuu -20,1 Rääkkylä -4,9 Rovaniemi -20,0 Kolari -4,9 Oulu -19,8 Kuhmoinen -5,2 Kajaani -19,8 Sysmä -5,5 Jyväskylä -19,8 Kustavi -5,7 Aura -19,7 Kaskinen -5,8 Mäntsälä -19,6 Vaala -6,1 Mynämäki -19,6 Utajärvi -6,5 Kerava -19,6 Miehikkälä -6,6 Raahe -19,5 Taivalkoski -6,7 Puumala -19,4 Heinävesi -6,9 Riihimäki -19,3 Lestijärvi -7,0 Espoo -19,3 Karvia -7,1 Askola -19,3 Tervo -7,2 -30,0 -25,0 -20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 -30,0 -25,0 -20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 22

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2021 verrattuna eduskuntavaalien 2019 äänestysaktiivisuuteen C23-kaupungeissa. Äänestysprosentti kuntavaalit 2021 – eduskuntavaalit 2019 (%)

KAUPUNKI EKV-2019, % KV-2021, % Vantaa -22,0 Vantaa 70,4 48,4 Joensuu -20,1 Rovaniemi -20,0 Joensuu 67,7 47,6 Oulu -19,8 Rovaniemi 70,3 50,3 Kajaani -19,8 Jyväskylä 72,1 52,3 Jyväskylä -19,8 Kajaani 66,3 46,5 Espoo -19,3 Oulu 72,1 52,3 Kuopio -19,0 Espoo 77,5 58,2 Kotka -18,8 Kuopio 68,7 49,7 Vaasa -18,5 Kotka 66,5 47,7 Seinäjoki -18,4 Vaasa 74,3 55,8 Lappeenranta -18,3 Seinäjoki 72,3 53,9 -17,9 Lahti Lappeenranta 67,7 49,4 Hämeenlinna -17,9 Hämeenlinna 71,0 53,1 Tampere -17,8 Turku -17,6 Lahti 69,0 51,1 Mikkeli -17,1 Tampere 74,6 56,8 Kokkola -17,1 Turku 73,3 55,7 Pori -17,0 Kokkola 72,1 55,0 Mikkeli 68,7 51,6 KAIKKI KUNNAT -17,0 Pori 71,5 54,5 Porvoo 73,0 56,2 Porvoo -16,8 Kouvola 69,0 52,3 Salo -16,7 Salo 70,4 53,7 Kouvola -16,7 Helsinki 77,7 61,7 Helsinki -16,0 -25,0 -20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 23

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen 17.6.2021 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8 859 valtuutettua Valtuutetut ja valtuustot

Kuntaliitto 24.6.2021 Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa-Piipponen

24 Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalit 2021: Uudet kunnanvaltuutetut pähkinänkuoressa

Yhteensä 8 859 valtuutettua 293 kunnassa

▪ Sukupuoli: Naisia 3 564 eli 40,2 % ▪ Ikä: Keski-ikä 50,8 vuotta. Alle 30-vuotiaita 490 (5,5%) ja yli 64-vuotiaita 1579 (17,8%). ▪ Äidinkieli: Suomenkielisiä 92,6% ja ruotsinkielisiä 6,4%. Lisäksi saamenkielisiä 14, englanninkielisiä 8 ja muunkielisiä 18. Äidinkielitieto puuttuu tai on tuntematon 52 valtuutetulla. ▪ Valtuustokokemus: Istuvia kunnanvaltuutettuja 4 971 eli 56,1 %. ▪ Muu kokemus: Kansanedustajia 175 ja europarlamentaarikkoja 5.

Sukupuoli: • Naisten osuus kuntavaaliehdokkaista on 39,7 prosenttia ja valituista valtuutetuista 40,2 prosenttia. • Naisten osuus on historiallisen korkea. Tämä on myös ensimmäinen kerta kun valittujen naisten osuus ylitti 40 prosentin rajapyykin. Ikä: • Valittujen valtuutettujen keski-ikä on 50,8 vuotta. • Nuorten 18-29 –vuotiaiden osuus valituista valtuutetuista väheni 0,2 prosenttiyksiköllä ja on nyt 5,5 prosenttia. • Yli 64-vuotiaita valittiin kaikkiaan 17,8 prosenttia ja heidän osuutensa kasvoi edellisistä kuntavaaleista 2,3 prosenttiyksiköllä. Vähintään 70-vuotiaiden osuus on 7,4%. Kokemus: • Valituista valtuutetuista ensikertalaisia on 44 prosenttia ja istuvia valtuutettuja 56 prosenttia. Osuudet ovat samoja kuin edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa. • Valittujen kansanedustajien määrä (175) on ennätyksellisen korkea. Viime vaaleissa valtuustoihin valittiin 159 kansanedustajaa. • Valittujen europarlamentaarikkojen määrä kasvoi viime vaalien neljästä viiteen.

27 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa Valitut valtuutetut keskimäärin 51-vuotiaita • Valittujen valtuutettujen keski-ikä on 50,8 vuotta. • Keski-ikä on noussut hieman vuoden 2017 kuntavaaleista, jolloin keski-ikä oli 50,2 vuotta. • Nuorimmat valtuutetut ovat 18-vuotiaita. • Vaalipäivänä 18 vuoden ikäisiä valittiin yhteensä 25 (15 miestä ja 11 naista). He tulivat valituksi 25 eri kunnasta. Edellisissä, vuoden 2017 kuntavaaleissa 18-vuotiaita tuli valituksi 31 kunnasta. • Alle 30-vuotiaita valittiin yhteensä 490 kaikkiaan 213 kuntaan, 80 kunnassa ei yhtään alle 30-vuotiasta valtuutettua. • Vanhin valtuutettu on 87-vuotias. (mies, Keskustan valtuutettu, Mänttä-Vilppula) • Valitut valtuutetut edustavat tyypillisimmin 40-49 –vuotiaita. (joka neljäs eli 25,4% valtuutetuista). • 50-59–vuotiaiden valtuutettujen osuus on 24,2%. • Alle 30-vuotiaat ovat eniten aliedustettuina ja 40-49 –vuotiaat eniten yliedustettuina suhteessa kyseisten ikäluokkien ehdokkaiden osuuksiin. • Alle 30-vuotiaiden osuus on 5,5 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin kuntavaaleissa 2017. • Kunnittaiset valtuustojen keski-iät vaihtelevat suuresti (42 – 59 v.) • Alin keski-ikä 42 vuotta Merijärven ja Pyhännän kunnissa. • Korkein keski-ikä 59 vuotta Luhangan, Pertunmaan ja Viitasaaren kunnissa. • Yhdeksässä (9) kunnassa valtuustojen keski-ikä korkeintaan 45 vuotta ja 32 kunnassa vähintään 55 vuotta. • Eduskuntapuolueista korkein keski-ikä KD:n (55v.) ja matalin Vihreiden valtuutetuilla (43v.).

Alle 30-vuotiaiden osuus Suurimmat alle 30-vuotiaiden valtuutettujen valtuutetuista: osuudet: 1. Merijärvi 33,3 • 4 kunnassa yli 20%, eniten Merijärven 2. Närpiö 25,7 kunnassa (33%). • Kaikkiaan 10 kunnassa yli 15% 3. Hirvensalmi 23,5 4. Kuortane 21,1 • 80 kunnassa ei valittu yhtään alle 30- 5. Tampere 19,4 vuotiasta valtuutetuksi. 6. Kangasniemi 18,5 • Neljässä kunnassa ei myöskään yhtään 7. Pukkila 17,6 alle 30-vuotiasta ehdokasta: Enonkoski, Kannonkoski, Lappajärvi ja Rautjärvi. 8. Tervo 17,6 9. Aura 15,8 10. Joensuu 15,3

Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa Kunnat, joihin ei valittu yhtään alle 30-vuotiasta valtuutettua. Kaikkiaan 80 kuntaa. Niistä neljässä puuttuivat myös alle 30-vuotiaat ehdokkaat. Alle 5 000 as. (n=48): 31. Rautalampi 60. Pälkäne 1. Enonkoski* 32. Rautjärvi* 61. Pöytyä 2. Enontekiö 33. Reisjärvi 62. Rusko 3. Hailuoto 34. Ristijärvi 63. Siuntio 35. Ruovesi 64. Suonenjoki 4. Hartola Neljässä kunnassa 5. Humppila 36. Salla 65. Säkylä ei yhtään 6. Joutsa 37. Savitaipale 66. Tammela alle 30-vuotiasta 7. Juuka 38. Savukoski ehdokasta 8. Juupajoki 39. Simo 10 001 – 20 000 as. (n=9): (Enonkoski, 9. Kannonkoski* 40. Taivassalo 67. Akaa Kannonkoski, 10. Kaskinen 41. Tervola 68. Kauhajoki Lappajärvi ja 11. Kaustinen 42. Tuusniemi 69. Kuusamo Rautjärvi) 12. Kihniö 43. Utajärvi 70. Laukaa 13. Kolari 44. Utsjoki 71. Liminka 14. Konnevesi 45. Vaala 72. Orimattila 15. Kuhmoinen 46. Vieremä 73. Pieksämäki Salo on 16. Kyyjärvi 47. Virolahti 74. Pirkkala asukasluvultaan 17. Lappajärvi* 48. Ylitornio 75. Äänekoski suurin kunta, jossa 18. Lemi valtuustoon ei 19. Lumijoki 5 000 – 10 000 as. (n=18): 20 001 – 50 000 as. (n=4): tullut valituksi 20. Alajärvi 49. Alajärvi 76. Hollola yhtään alle 30- 21. Marttila 50. Asikkala 77. Imatra vuotiasta. 22. Myrskylä 51. Eurajoki 78. Kaarina 23. Nousiainen 52. Hattula 79. Siilinjärvi 24. Pertunmaa 53. Jokioinen 25. Pielavesi 54. Keminmaa 50 001 – 100 000 as. (n=1) 26. Pihtipudas 55. Kiuruvesi 80. Salo 27. Polvijärvi 56. Kemijärvi 28. Puumala 57. Kemiönsaari 29. Pyhäjoki 58. Lapinlahti 30. Ranua 59. Muhos 30

• 25 kuntaa • Järvenpää • Paimio • 14 miestä, 11 naista • Kemi • Pori • Kempele • Porvoo • Koski Tl • Pyhtää • Edustus puolueittain: • Kurikka • Raasepori • KESK ja KOK 6 • Lahti • Rantasalmi • PS ja SDP 3 • RKP, VAS ja VIHR 2 • Laitila • Sysmä • Valitsijayhdistys 1 (Avoin Sysmä) • Liperi • Tohmajärvi • Luumäki • Urjala • Närpiö • Vesilahti • Oripää • Virrat

Eri-ikäiset valtuutetut % ehdokkaista % valituista valtuutetuista suhteessa ehdokkaisiin 50 40-69 –vuotiaat valtuutetut ovat 45 yliedustettuina suhteessa 40 samanikäisiin ehdokkaisiin.

35 Suurinta yliedustus on 40-49- 30 vuotiaiden ikäluokassa (+1,9 %- 25,4 23,5 24,2 yks.). 25 23,1 21,5 19,8 20 16,5 15,9 18-29 –vuotiaat ovat eniten aliedustettuina suhteessa 15 ehdokkaiden osuuteen 10 8,5 8,6 7,4 5,5 (+3,0 %-yks.). 5 Myös vähintään 70-vuotiaiden 0 ikäluokan edustajia on vähemmän 18-29 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. 60-69 v. väh. 70 v. kuin mitä heitä oli ehdokkaina (-1,2 %-yks.).

Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa Valittujen valtuutettujen ikäjakauma ja sukupuoli kuntavaaleissa 2021 (%) Eri-ikäiset valtuutetut sukupuolen mukaan miehet naiset • Sukupuolijakauma on tasaisimmillaan 30-39 – 100 vuotiaiden ja epätasaisin vähintään 70- vuotiaiden valtuutettujen joukossa. 90 • 30-39 –vuotiaiden ryhmässä valittujen naisten 76,3 80 osuus on aavistuksen verran suurempi kuin 69,3 70 miesten. 60,5 60 54,4 • Myös alle 30-vuotiaiden valtuutettujen 50,4 49,6 49,9 50,1 sukupuolijakauma on hyvinkin tasainen. Miehiä 50 45,6 39,5 on kuitenkin hieman enemmän kuin naisia. 40 30,7 • Naisten ja miesten osuuksien erot valittujen 30 23,7 valtuutettujen osuuksissa kasvavat 40-49 – 20 vuotiaiden ikäluokasta alkaen.

10 • Suurimmillaan ero naisten ja miesten edustuksessa on vähintään 70-vuotiaita 0 valtuutettuja edustavassa ikäryhmässä: useampi 18-29 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. 60-69 v. väh. 70 v. kuin kolme neljästä valitusta valtuutetusta on mies ja vajaa joka neljäs on nainen.

Kuntakokoluokka Keski-ikä Keski-ikä, Valtuutetut, Kunnat, min ja max lkm lkm Alle 5 000 as. 51 42-59 2 385 123

5 000 – 10 000 as. 51 43-59 2 119 73

10 001 – 20 000 as. 51 47-58 1 509 41

20 001 – 50 000 as. 51 48-55 1 593 35

50 001 – 100 000 as. 50 46-52 640 12

Yli 100 000 as. 47 43-52 613 9 Yhteensä 51 42-59 8 859 293

Pohjois-Savo 52,5 Ikä, Valt. Keski-Suomi 52,5 Maakunta keski-ikä min-max lkm Etelä-Savo 52,1 Etelä-Karjala 50,7 18-80 v. 257 Etelä-Pohjanmaa 50,9 18-79 v. 522 Pohjois-Karjala 52,1 Etelä-Savo 52,1 18-81 v. 320 Lappi 52,0 Kainuu 51,9 19-82 v. 214 Päijät-Häme 52,0 Kanta-Häme 51,0 19-77 v. 355 Kainuu 51,9 Keski-Pohjanmaa 50,6 19-76 v. 180 Kanta-Häme 51,0 Keski-Suomi 52,5 19-80 v. 584 Etelä-Pohjanmaa 50,9 Kymenlaakso 50,5 18-78 v. 220 KOKO MAA 50,8 Lappi 52,0 18-75 v. 499 Satakunta 50,7 Pirkanmaa 49,8 18-87 v. 773 Etelä-Karjala 50,7 Pohjanmaa 50,0 18-79 v. 438 Keski-Pohjanmaa 50,6 Pohjois-Karjala 52,1 18-79 v. 391

Kymenlaakso 50,5 Pohjois-Pohjanmaa 50,2 18-82 v. 826 Pohjois-Pohjanmaa 50,2 Pohjois-Savo 52,5 19-79 v. 521 Pohjanmaa 50,0 Päijät-Häme 52,0 18-85 v. 318 Varsinais-Suomi 49,8 Satakunta 50,7 18-80 v. 476 Pirkanmaa 49,8 Uusimaa 49,4 18-83 v. 1106 Uusimaa 49,4 Varsinais-Suomi 49,8 18-82 v. 859 KOKO MAA 50,8 18-87 v. 8859 20 30 40 50 60 70 80 90

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaaleissa 2000 – 2021 valittujen valtuutettujen ikäjakaumat, %

Kuntavaaleissa valitut valtuutetut, %

Ikäluokka KV-2000 KV-2004 KV-2008 KV-2012 KV-2017 KV-2021 18-29 v. 5 6 6 6 5,7 5,5

30-39 v. 16 16 16 17 17,5 15,9

40-49 v. 31 29 26 23 23,5 25,4

50-64 v. 43 44 45 42 38,0 35,3

Väh. 65 v. 5 6 8 12 15,3 17,8

Keski-ikä 48 48,5 49,3 50 50,2 50,8

N 12 270 11 966 10 412 9 674 8 999 8 859

Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 18-29 -vuotiaiden osuus ehdokkaista ja valituista vuosien 1996-2021 kuntavaaleissa (%)

Ehdokkaat Valitut 25

15 11,3 10,1 10,4 10,7 10,0 10 8,9 8,5 5,5 5,6 5,9 6,2 5,7 5,7 5,5 5

0 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2021

Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Vanhimpien ikäryhmien osuudet ehdokkaista ja valituista vuosien 1996-2021 kuntavaaleissa (%)

Yli 64-vuotiaiden osuus ehdokkaista ja valituista Väh. 70-vuotiaiden osuus ehdokkaista ja vuosien 1996-2021 kuntavaaleissa (%) valituista vuosien 2008-2021 kuntavaaleissa (%)

Ehdokkaat Valitut Ehdokkaat Valitut 30 30

25 25

20 17,9 17,8 20 16,5 15,3 15 13,5 15 12,2

10 9,2 10 8,6 7,8 6,8 7,4 6,4 5,7 5,3 4,7 4,3 5 3,9 3,9 5 3,0 2,9 2,0 3,0

0 0 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2021 2008 2012 2017 2021

Kunnat, joissa keski-ikä max 45 vuotta: Kunnat, joissa keski-ikä yli 55 vuotta:

Kaikkiaan 9 kuntaa, (Vuonna 2017 yht. 15 kuntaa) Kaikkiaan 14 kuntaa. (Vuonna 2017 yht. 11 kuntaa)

1. Merijärvi 42 1. Luhanka 59 10. Keuruu 57 2. Pyhäntä 42 2. Viitasaari 59 11. Hartola 57 3. Tyrnävä 43 3. Pertunmaa 59 12. Kemijärvi 57 4. Tampere 43 4. Pihtipudas 58 13. Taivalkoski 57 5. Närpiö 44 5. Kaskinen 58 14. Pello 56 6. Kuortane 44 6. Tuusniemi 58 7. Halsua 45 7. Lieksa 58 8. Rusko 45 8. Savitaipale 58 9. Luoto 45 9. Salla 57

40 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa Valittujen valtuutettujen sukupuoli

• Valtuustoihin valituista 8 859 valtuutettua naisia on 3 564 ja miehiä 5 295. • Naisten osuus valituista valtuutetuista on 40,2 prosenttia. Vastaava osuus ehdokkaista oli 39,7%. Naisten osuus valtuutetuista kasvoi (1,2 %-yks.), vaikka osuus ehdokkaista väheni (0,2 %-yks.). • Nyt valittujen naisten osuus on suurempi kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisen kerran naisten osuus valtuutetuista on suurempi kuin ehdokkaista. • Naisten osuus on yli puolet valtuutetuista kaikkiaan 29 kunnassa. Naisvaltaisin valtuusto on Espoossa (62,7% valtuutetuista naisia). • Kaikkiaan 17 kunnassa naisten osuus on alle 25 % valituista valtuutetuista. Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Evijärven kunnassa, jossa 17 valtuutetuista vain yksi on nainen. Evijärvellä myös naisten osuus ehdokkaista oli Manner- Suomen pienin (18,2%). • Naisvaltuutettujen keski-ikä on 48,2 vuotta, miesvaltuutettujen 52,6.

Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Naisten osuus valituista valtuutetuista kuntavaaleissa 1968 – 2021, %

39,0 40,1 40 36,4 36,7 34,4 36,2 30,0 31,5 30 27,2 25,2 22,2

20 18,1 14,7 10,7 10

0 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2021

Pekola-Sjöblom & Piipponen: Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017. Uutta kunnista nro 1/2018 sekä OM:n 16.6. julkistamat lopulliset vaalitulokset

Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaalit 2021: Suurimmat ja pienimmät naisvaltuutettujen osuudet kunnissa

29 kunnassa naisvaltuutettujen osuus yli 17 kunnassa naisvaltuutettujen osuus alle 50% (%): 25% (%):

1. Espoo 62,7 16. Juupajoki 52,9 1. Evijärvi 5,9 13. Kauhava 23,3 2. Riihimäki 60,5 17. Taivassalo 52,9 2. Pihtipudas 13,0 14. Jämijärvi 23,5 3. Posio 58,8 18. Hirvensalmi 52,9 3. Kinnula 13,3 15. Hartola 23,5 4. Siikainen 58,8 19. Pukkila 52,9 5. Kaarina 56,9 20. Utajärvi 52,6 4. Sievi 14,3 16. Heinävesi 23,5 6. Hankasalmi 56,5 21. Ilomantsi 52,4 5. Alajärvi 17,1 17. Pielavesi 23,8 7. Helsinki 56,5 22. Vesilahti 52,4 6. Isojoki 19,0 8. Vantaa 55,2 23. Turku 52,2 7. Veteli 19,0 9. Orivesi 54,8 24. Viitasaari 51,9 8. Hanko 19,4 10. Vaasa 54,5 25. Tyrnävä 51,9 9. Kivijärvi 20,0 11. Kauniainen 54,3 26. Leppävirta 51,4 10. Laitila 22,6 12. Savukoski 53,8 27. Nokia 51,2 11. Kauhajoki 22,9 13. Jyväskylä 53,7 28. Lohja 51,0 12. Pelkosenniemi 23,1 14. Pello 52,9 29. Tuusula 51,0 15. Enontekiö 52,9

Kuntakokoluokka Naiset, % MIehet, % Naisten osuus, Valtuutetut, Kunnat, min ja max (%) lkm yht. lkm

Evijärvi 5,9 2 385 123 Alle 5 000 as. 37,8 62,2 Siikainen, Posio 58,8 Alajärvi 17,1 2 119 73 5 000 – 10 000 as. 38,5 61,5 Orivesi 54,8

Kauhajoki 22,9 1 509 41 10 001 – 20 000 as. 37,6 62,4 Kauniainen 54,3

Kurikka 25,6 1 593 35 20 001 – 50 000 as. 42,5 57,5 Riihimäki 60,5

Seinäjoki 29,4 640 12 50 001 – 100 000 as. 44,1 55,9 Vaasa 54,5

Lahti 42,4 613 9 Yli 100 000 as. 52,4 47,6 Espoo 62,7 Evijärvi 5,9 8 859 293 Yhteensä 40,2 59,8 Espoo 62,7

Uusimaa 47,6 Kanta-Häme 44,5 Pirkanmaa 42,3 Naisvaltuutetut 2021 Pohjois-Karjala 41,2 maakunnittain: Varsinais-Suomi 41,1 Etelä-Savo 40,6 min: Etelä-Pohjanmaa 29,5 % KOKO MAA 40,2 max: Uusimaa 47,6 % 40,1 Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala 40,1 Min: Evijärvi 5,9 Max: Teuva 44,4 Kymenlaakso 40,0 Pohjois-Pohjanmaa 39,7 Uusimaa Kainuu 39,7 Min: Hanko 19,4 Max: Espoo 62,7 Pohjois-Savo 39,5 Keski-Suomi 38,5 Pohjanmaa 38,1 Satakunta 37,2 Päijät-Häme 36,8 Keski-Pohjanmaa 32,2 Etelä-Pohjanmaa 29,5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaalit 2021: Tietoja valittujen valtuutettujen valtuustokokemuksesta

46 Kuntavaalit 2021: Valittujen valtuutettujen valtuustokokemus

• Kuntavaaleissa oli ehdokkaina kaikkiaan 6 520 istuvaa valtuutettua eli 18,3 prosenttia kaikista ehdokkaista. Heistä 4 971 eli 56 prosenttia tuli uudelleenvalituksi kuntansa valtuustoon. Uusien valtuutettujen osuus on 44 prosenttia. • Myös 2017 vaaleissa uusia valtuutettuja oli 44 prosenttia ja uudelleenvalittuja 56 prosenttia. • Istuvien valtuutettujen osuus ehdokkaista vaihteli Helsingin 5,8 prosentista Halsuan 50 prosenttiin. • Istuvien valtuutettujen osuus valituista valtuutetuista vaihtelee Alavieskan 19 prosentista Kankaanpään 83 prosenttiin. Kankaanpään korkea istuvien valtuutettujen osuus selittyy 1.1.2021 toteutetulla kuntaliitoksella ja suurella istuvien valtuutettujen kilpailuasetelmalla (ehdokkaina olleiden istuvien valtuutettujen osuus 111% tarjolla olleista valtuustopaikoista). • 79 kunnassa yli puolet valituista valtuutetuista on uusia valtuutettuja ja 15 kunnassa vähintään 60 prosenttia. Valtuutettujen vaihtuvuus oli Alavieskan lisäksi suurinta Lappajärvellä, Tervossa ja Ranualla, joissa kaikissa uusien valtuutettujen osuus on yli 70 prosenttia.

• Kuntakokoluokittain tarkasteltuna istuvien valtuutettujen osuudet valituista valtuutetuista vaihtelevat alle 5 000 asukkaan kuntien 54 prosentista 50 001 – 100 000 asukkaan kuntien 59 prosenttiin. Vaihtelut ovat kuitenkin suuria myös kuntakokoluokkien sisällä. *HUOM: Istuva valtuutettu: Edellisissä kuntavaaleissa valittu kunnanvaltuutettu.

Kuntakokoluokka Istuvat Uudet Istuvat valtuutetut, Valtuutetut Kunnat, valtuutetut, % valtuutetut, min ja max (%) , lkm yht. lkm %

19,0% Alavieska 2 385 123 Alle 5 000 as. 54 46 76,2% Isojoki 37,0% Muhos 2 119 73 5 000 – 10 000 as. 55 45 72,7% Hattula

40,0% Liminka 1 509 41 10 001 – 20 000 as. 58 42 82,9% Kankaanpää

39,5% Sipoo 1 593 35 20 001 – 50 000 as. 58 42 66,7% Kangasala

52,5% Kouvola 640 12 50 001 – 100 000 as. 59 41 67,3% Vaasa

53,7% Vantaa 613 9 Yli 100 000 as. 58 42 62,7% Tampere MIN: 19,0% Alavieska 8 859 293 Yhteensä 56 % 44 % MAX: 82,9% Kankaanpää

Lähde: OM, Vaalien tulos- ja tietopalvelun lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Manner-Suomen kuntavaalit 1996-2021: Istuvien valtuutettujen osuudet kuntavaaleissa 1996-2021 valituista valtuutetuista (%)

uudelleen valitut valtuutetut uudet valtuutetut 100

80 Uusien ja uudelleen valittujen valtuutettujen 70 osuudet ovat pysyneet 58 57 59 58 57 60 56 56 hyvinkin tasaisina koko 50 44 44 maan tasolla. 42 43 41 42 43 40 Erot yksittäisten kuntien 30 välillä ovat kuitenkin joka 20 vaaleissa suuria.

0 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2021

49 Lähteet: Kuntavaalit ja kuntarakenteen muutos (Pikkala 2015, s. 114); Oikeusministeriö, kunnallisvaalien vaalitietojärjestelmä; Tilastokeskuksen vaalitilastot. Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaalit 2021: Eniten ja vähiten uusiutuneet valtuustot

Kunnat, joissa eniten uusia valtuutettuja Kunnat, joissa eniten istuvia valtuutettuja: (väh. 60% valituista valtuutetuista): (väh. 70% valituista valtuutetuista):

Kaikkiaan 15 kuntaa, (Vuonna 2017 yht. x kuntaa) Kaikkiaan 14 kuntaa. (Vuonna 2017 yht. x kuntaa)

1. Alavieska 19,0 11. Lapinjärvi 38,1 1. Kankaanpää 82,9 11. Kaskinen 70,6 2. Lappajärvi 26,3 12. Koski Tl 38,1 2. Isojoki 76,2 12. Hirvensalmi 70,6 3. Ranua 29,4 13. Ylitornio 38,1 3. Halsua 73,3 13. Oripää 70,6 4. Tervo 29,4 14. Sipoo 39,5 4. Kustavi 73,3 14. Jokioinen 70,4 5. Pelkosenniemi 30,8 15. Liminka 40,0 5. Lestijärvi 73,3 6. Petäjävesi 33,3 6. Hattula 72,7 7. Tervola 35,3 7. Äänekoski 72,1 8. Pyhäranta 36,8 8. Padasjoki 71,4 9. Muhos 37,0 9. Lemi 71,4 10. Puolanka 38,1 10. Rautjärvi 70,6

Pohjanmaa 61,2 Satakunta 60,3 Uudelleenvalitut valtuutetut Päijät-Häme 58,5 2021 maakunnittain: Etelä-Pohjanmaa 58,4 Pohjois-Karjala 58,3 Min: Lappi 49,1 % Max: Pohjanmaa 61,2 % Pirkanmaa 57,8 Kanta-Häme 57,5 Varsinais-Suomi 56,3 Lappi: Uusimaa 56,3 Min Ranua 29,4 KOKO MAA 56,1 Max Salla 61,9 Kymenlaakso 55,9 Pohjanmaa: Keski-Pohjanmaa 55,6 Min Uusikaarlepyy 40,7 Etelä-Karjala 55,6 Max Kaskinen 70,6 Pohjois-Savo 54,5 Keski-Suomi 54,5 Uudelleenvalittujen osuuksien Etelä-Savo 54,4 äärivaihtelu yli 10 %-yksikköä. Kainuu 53,7 Vaihtelut maakuntien sisällä eri Pohjois-Pohjanmaa 52,9 kuntien välillä sitäkin suurempia. Lappi 49,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

52 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa Puolueet kuntavaaleissa 2021

Puolueiden osuus annetuista äänistä ja valtuustopaikoista, %

21,4 Puolue Valtuustopaikat, lkm KOK 17,5 KESK 2 445 SDP 17,7 16,4 KOK 1 552 14,9 KESK 27,6 SDP 1 451 PS 1 351 PS 14,5 15,3 VAS 508 10,6 VIHR 4,9 RKP 463 VIHR 433 VAS 7,9 % äänistä 2021 5,7 KD 311 % kv-paikoista 2021 5,0 Valitsijayhdistykset 292 RKP 5,2 3,6 Liike Nyt 49 KD 3,5 Sininen tulevaisuus 4 2,1 Valitsijayhdistykset 3,3 Valtuustopaikat yht. 8 859 1,6 Liike Nyt 0,6 0,0 Sininen tulevaisuus 0

0 10 20 30 40

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Puolueet ja kunnat kuntavaaleissa 2021 (lkm:t) Puolueet kv-2021 valittujen valtuutettujen kuntakattavuuden mukaisessa suuruusjärjestyksessä.

Puolue Kunnat, Ehdokkaita Kunta, jossa ko. Kunnat, joihin tuli Valtuutettuja Kunnat, joissa ko. Kunta, jossa ko. joissa % kunnista puolueella valituksi % kunnista puolueella yli 50% puolueella puolueella KV-2021 suurin %-osuus valtuutettuja KV-2021 valtuustopaikoista suurin %-osuus ehdokkaita, ehdokkaita (lkm ja % kunnista) (lkm) valtuustopaikoista KV-2021 PS 289 99 % Petäjävesi (41,4%) 283 97 % 0 Kihniö (38,1%) KESK 282 96 % Merijärvi (76,2%) 276 94 % 50 Merijärvi (80,0%) SDP 277 95 % Maalahti (46,4%) 262 89 % 0 Harjavalta (48,1%) KOK 275 94 % Myrskylä (44,6%) 260 89 % 0 Kustavi (46,7%) KD 235 80% Luoto (50,0%) 184 63 % 1 Luoto (51,9%) VAS 219 75 % Kemi (23,4%) 184 63 % 0 Tervola (29,4%) VIHR 203 69 % Porvoo (19,9%) 146 50 % 0 Helsinki (21,2%) Muut (valitsijayhdistykset) 94 32 % Pyhäranta (59,5%) 62 21 % 1 (3) * Pyhäranta (68,4%) RKP 65 22 % Vöyri (81,8%) 44 15 % 12 Vöyri (100%) Liike nyt LIIK 81 28 % Vehmaa (20,4%) 21 7 % 0 Vehmaa (19,0%) Sininen tulevaisuus SIN 18 6,1 % Hirvensalmi (21,7%) 2 0,7 % 0 Rääkkylä (14,3%) Piraattipuolue PIR 20 6,8 % Kärsämäki (2,2%) 0

Kristallipuolue KRIP 38 13 % Kannus (2,7%) 0 * Pyhäranta: 1 valitsijayhdistys, yht. 68,4%; Suomen Kommunistinen Puolue SKP 22 7,5 % Mäntyharju (3,3%) 0 Pelkosenniemi: 3 valitsijayhdistystä, yht. 61,5%; Kolari: 2 valitsijayhdistystä, yht. 52,4%. Feministinen puolue FP 14 4,8 % Helsinki (2,5%) 0 Liberaalipuolue - Vapaus valita LIBE 13 4,4 % Valkeakoski, Akaa (1,8%) 0 Avoin Puolue AP 13 4,4 % Simo (2,8%) 0 Eläinoikeuspuolue EOP 13 4,4 % Vesanto (2,2%) 0 Suomen Kansa Ensin SKE 5 1,7 % Akaa (1,2%) 0 Kansalaispuolue KP 2 0,7 % Kotka (0,3%) 0 KUNTIEN54 LKM YHT. 293 293 64 (66)

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaalit 2021: Yksinkertaisen enemmistön kuntien määrä väheni 95:stä 64:ään (66*)

• Keskustapuolue sai yksinkertaisen enemmistön 50 kuntaan (17% kunnista). • Vuoden 2017 vaaleissa 80 kuntaan ja 2012 vaaleissa 77 kuntaan. • Suurin keskustaenemmistöinen kunta: Merijärvi (80%). Sama kuin v. 2017 ja 2012. • RKP sai yksinkertaisen enemmistön 12 kuntaan (4% kunnista). • Vuoden 2017 vaaleissa 13 kuntaan ja 2012 vaaleissa 11 kuntaan. • RKP:läisin kunta on Vöyri, jossa kaikki 27 valtuutettua tuli valituksi RKP:n listalta. SDP menetti ainoan paikkansa RKP:lle. • Edellisissä vaaleissa Korsnäsissä RKP:lla kaikki 21 valtuustopaikkaa. RKP menetti näissä vaaleissa 2 paikkaa SDP:lle. • KD sai yksinkertaisen enemmistön Luodon (Larsmo) kuntaan (51,9% paikoista). • Valitsijayhdistyksiä edustavien valtuutettujen osuus yli 50% valtuustopaikoista kolmessa kunnassa*. Niistä Pyhärannassa 68,4 % yhdellä valitsijayhdistyksellä, Pelkosenniemellä kolmella valitsijayhdistyksellä yhteensä 61,5% ja Kolarissa kahdella valitsijayhdistyksellä yhteensä 52,4% paikoista. • Kokoomus menetti vuoden 2017 vaaleissa saamansa yksinkertaisen enemmistön Pyhärannassa ja yksinkertainen enemmistö siirtyi Yhteinen Pyhäranta –yhteislistalle.

55 Kuntavaalit 2021: Kunnat, joissa Keskustalla yli 50% valtuustopaikoista (50 kuntaa) Alle 2 000 as: (15 kuntaa): • Toholampi 68,4 • Paltamo 52,4 • Merijärvi 80,0 • Kärsämäki 66,7 • Koski Tl 52,4 • Lestijärvi 73,3 • Kaustinen 66,7 • Luumäki 52,2 • Ristijärvi 66,7 • Sievi 61,9 • Isokyrö 51,9 • Pyhäntä 66,7 • Pyhäjoki 61,9 5 001 – 10 000 as. (5 kuntaa): • Kinnula 66,7 • Puolanka 61,9 • Siikalatva 63,0 • Vesanto 61,9 • Hyrynsalmi 61,9 • Tyrnävä 59,3 • Kyyjärvi 60,0 • Alavieska 61,9 • Siikajoki 59,3 • Kivijärvi 60,0 • Reisjärvi 58,8 • Pudasjärvi 55,6 • Tervo 58,8 • Ranua 58,8 • Haapavesi 51,9 • Jämijärvi 58,8 • Utajärvi 57,9 10 001 – 20 000 as. (3 kuntaa): • Miehikkälä 57,9 • Lappajärvi 57,9 • Nivala 57,1 • Karijoki 53,3 • Veteli 57,1 • Kalajoki 57,1 • Halsua 53,3 • Simo 52,9 • Kuusamo 53,8 • Enonkoski 52,9 • Konnevesi 52,9 • Isojoki 52,4 • Evijärvi 52,9 Kuusamo asukasluvultaan suurin keskustaenemmistöinen kunta. 2 000 – 5 000 as. (27 kuntaa): • Rantasalmi 52,6 (Vuoden 2017 vaaleissa Tornio) • Lumijoki 76,5 • Virolahti 52,4 • Perho 73,7 • Salla 52,4 • Posio 70,6 • Pielavesi 52,4 56 Kuntavaalit 2021: Kunnat, joissa RKP:llä yli 50% valtuustopaikoista (12 kuntaa)

Alle 2 000 as: (1 kunta): 10 001 – 20 000 as. (3 kuntaa): • Korsnäs 90,5 • Mustasaari 79,1 • Pedersören kunta 60,0 2 000 – 5 000 as. (7 kuntaa): • Parainen 54,3 • Vöyri 100,0 • Närpiö 94,3 20 001 – 50 000 as. (1 kunta): • Uusikaarlepyy 81,5 • Raasepori 53,5 • Maalahti 77,8 • Kruunupyy 63,0 Asukasluvultaan suurin RKP:läinen • Inkoo 63,0 kunta on Raasepori (n. 27 500 as.). • Kristiinankaupunki 55,6

57 Kuntavaalit 2021: Valitsijayhdistysten ehdokkaat ja valitut 2000-2021

ehdokkaat, lkm valitut, lkm

2000 • Kaikkiaan 62 kuntaan (21% kunnista) 1800 1665 tuli valituksi vähintään yksi valitsijayhdistykseen kuuluva ehdokas. 1600 1445 1400 • Valitut valtuutetut edustavat yhteensä 1129 1200 1126 65 valitsijayhdistystä. 1000 787 805 800 • Kolmessa kunnassa valitsijayhdistyksiä edustavien 600 480 420 valtuutettujen osuus yli 50% 400 286 292 valtuustopaikoista. 185 227 200 • Pyhäranta 68,4 % (1 valitsijayhdistys) 0 • Pelkosenniemi 61,5 % (3 valitsijayhdistystä) 2000 2004 2008 2012 2017 2021 • Kolari 52,4 % (2 valitsijayhdistystä)

59 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa Valtuustoihin valittiin 175 kansanedustajaa • Kansanedustajista 176 eli 88% oli ehdokkaana kuntavaaleissa. Heistä 175 tuli valituksi kuntansa valtuustoon. • Kansanedustajia valittiin ennätysmäärä. Viime vaaleissa valittuja oli 159. • Valitut kansanedustajavaltuutetut edustavat kaikkiaan 75 kuntaa (26% kunnista). • Eniten Helsingissä (21), Espoossa (11) ja Tampereella (11). • Helsingissä valitut kansanedustajat kattavat 25 prosenttia valtuustopaikoista. • Kansanedustajia oli ehdolla ja tuli valituksi lukumääräisesti eniten seuraavista puolueista: SDP 37, PS 35, KOK 33 ja KESK 25. • Kaikki ehdolla olleet 18 ministeriä (95%) tulivat valituksi oman kuntansa valtuustoon. (ainoastaan Pekka Haavisto (vihr, Hki) ei ehdolla)

Valitut kansanedustajat tiivistetysti: • 151 istuvaa kunnanvaltuutettua (= kuntavaaleissa 2017 valittua valtuutettua) 75 kunnassa. • Miehiä 94 (54%) ja naisia 81 (46%). • Suomenkielisiä 161 ja ruotsinkielisiä 13. Yhdellä muu äidinkieli. • Keski-ikä 48 v. (27-74 v.) • 18 ministeriä

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa 175 kansanedustajaa kunnanvaltuutettuina 75 kunnassa

1. Helsinki 21 20. Kauhava 2 39. Kauniainen 1 58. Oripää 1 2. Espoo 11 21. Kirkkonummi 2 40. Kerava 1 59. Pertunmaa 1 3. Tampere 11 22. Kotka 2 41. Kokkola 1 60. Pietarsaari 1 4. Oulu 9 23. Outokumpu 2 42. Kuhmo 1 61. Rauma 1 5. Turku 7 24. Mäntsälä 2 43. Lapinlahti 1 62. Reisjärvi 1 6. Vantaa 6 25. Pori 2 44. Lempäälä 1 63. Saarijärvi 1 7. Lappeenranta 6 26. Raahe 2 45. Loppi 1 64. Salo 1 8. Joensuu 5 27. Riihimäki 2 46. Luoto 1 65. Sauvo 1 9. Jyväskylä 4 28. Raasepori 2 47. Lohja 1 66. Savonlinna 1 10. Hämeenlinna 4 29. Seinäjoki 2 48. Parainen 1 67. Sipoo 1 11. Kuopio 3 30. Tornio 2 49. Maalahti 1 68. Suomussalmi 1 12. Kouvola 3 31. Asikkala 1 50. Masku 1 69. Sastamala 1 13. Lahti 3 32. Forssa 1 51. Mäntyharju 1 70. Toholampi 1 14. Rovaniemi 3 33. Hollola 1 52. Mänttä-Vilppula 1 71. Valkeakoski 1 15. Tuusula 3 34. Hyvinkää 1 53. Naantali 1 72. Varkaus 1 16. Vaasa 3 35. Iisalmi 1 54. Nakkila 1 73. Ylöjärvi 1 17. Jämsä 2 36. Ilomantsi 1 55. Nokia 1 74. Ähtäri 1 18. Kaarina 2 37. Imatra 1 56. Nurmijärvi 1 75. Äänekoski 1 19. Kankaanpää 2 38. Kajaani 1 57. Närpiö 1 61

Lähde: Oikeusministeriön lopulliset tiedot (vaalit.fi, 16.06.2021 20:35:11) Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Kunnanvaltuutetuiksi valitut kansanedustajat kuntavaaleissa 1992-2021

200 180 175 162 155 159 160 143 140 134 116 122 120 100 80 60 40 20 0 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2021

62 Lähteet: Kuntaliiton vaaliraportti 2017, Oikeusministeriön vaalit.fi –sivuston lopulliset tulokset 14606.2021. Tiedot tarkistettu 16.6.2021 Tilastokeskuksen vaalitilastoista. Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021 Lisätietoja: www.kuntavaalit.fi ja www.kommunalval.fi

Vaaliaiheiset tiedotteet: • Tiedote 16.6.2021: Uusissa valtuutetuissa ennätysmäärä naisia ja kansanedustajia. • Tiedote 16.6.2021: Lähes 10 000 lasta äänesti Lasten vaaleissa. • Tiedote 14.6.2021: Kuntavaalien äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi kaikenkokoisissa kunnissa. • Tiedote 9.6.2021: Uudet ennakkoäänestystavat ja -paikat lisäsivät kiinnostusta kuntavaaleihin. • Tiedote 26.5.2021: Kuntavaalit ovat edelleen vahvasti henkilövaalit. • Tiedote 25.5.2021: Kuntavaaleissa 930 ennakkoäänestyspaikkaa. • Tiedote 19.5.2021: Lasten vaalit 2021: Ehdokkaat. • Tiedote 17.5.2021: Ehdokasmäärä kääntyi nousuun, mutta naisten ja nuorten osuudet laskivat. Kuntaliiton Kuntavaali- ja demokratiatilastot –sivustolla tilastoja sekä mm. seuraavia raportteja: • Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017 • Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat Manner-Suomen kunnissa vuonna 2017 • Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella 1.6.2017-31.5.2021 • Johtamismallit ja toimielimet Manner-Suomen kunnissa 2017 • Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella

Kuntavaalianalyysi 2021 / Pekola-Sjöblom & Piipponen, kesäkuu 2021