Pohjois-Pohjanmaan Hyte-Yhteistyö = Pphyte
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Fifth Study Conference on BALTEX
Fifth Study Conference on BALTEX Kultuurivara Kuressaare, Saaremaa, Estonia 4 - 8 June 2007 Conference Proceedings Editor: Hans-Jörg Isemer Jointly organized by Estonian Maritime Academy Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology Estonian Meteorological and Hydrological Institute GKSS Research Centre Geesthacht GmbH Conference Committee Franz Berger, German Weather Service, Germany Jüri Elken, Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology, Estonia Hans-Jörg Isemer, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Daniela Jacob, Max-Planck-Institute for Meteorology, Germany Sirje Keevallik, Estonian Maritime Academy, Estonia Friedrich Köster, Danish Institute for Fisheries Research, Denmark Joakim Langner, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden (Chair) Walter Leal, TuTech Innovation GmbH, Germany Andreas Lehmann, Leibniz Institute of Marine Sciences, Germany Juha-Markku Leppänen, HELCOM, Finland Anders Omstedt, Göteborg University, Sweden Jozef Pacyna, Norwegian Institute for Air Research, Norway Jan Piechura, Institute of Oceanology PAS, Poland Dan Rosbjerg, Technical University of Denmark Markku Rummukainen, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden Bernd Schneider, Baltic Sea Research Institute Warnemünde, Germany Benjamin Smith, Lund University, Sweden Timo Vihma, Finnish Meteorological Institute, Finland Hans von Storch, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Ilppo Vuorinen, University of Turku, Finland Preface The science and implementation plans for BALTEX Phase II (2003-2012) are in place since 2004 and 2006, respectively. Therefore, the 5th Study Conference on BALTEX is a first possibility to review how these research plans have been adopted and implemented by the research communities at national and international levels. About 2/3 of the more than 120 papers presented at the Conference contribute to meeting the new objectives of BALTEX Phase II, which are related to climate and climate variability research, water management issues, and air and water quality studies. -
Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances. -
The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I. -
Geological Report on the Foriet Diamond Property, Kuusamo, Finland
National Instrument 43-101 Technical Report GEOLOGICAL REPORT ON THE FORIET DIAMOND PROPERTY, KUUSAMO, FINLAND Latitude/Longitude: N66° 06’ 46.8” E29° 21’ 03.6” ETRS89 UTM: 35W 606212E 7334500N Kuusamo.vaakuna Prepared For: ARCTIC STAR EXPLORATION CORP. BY: KEVIN R. KIVI, P.GEO. KIVI Geoscience Inc. 1100 Memorial Ave, PMB 363, Thunder Bay, ON, P7B 4A3, Canada Phone (807) 285-1251 Fax (807) 285-1252 [email protected] Effective Date: June 18, 2017 GEOLOGICAL REPORT ON THE FORIET DIAMOND PROPERTY, KUUSAMO, FINLAND Cover Image: "Kuusamo.vaakuna" by Care; Original design by Kaj and Terttu Kajander. - Own work. Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons CONTENTS 1. Summary ........................................................................................................................................................ 1 2. Introduction ................................................................................................................................................. 2 3. Reliance on Other Experts ...................................................................................................................... 3 4. Property Description and Location .................................................................................................... 5 5. Accessibility, Climate, Local Resources, Infrastructure and Physiography .................... 11 6. History ........................................................................................................................................................ -
The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel. -
ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus -
Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren Rannikon Kalatalousstrategia Ja Kuntaraha Vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall
Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren rannikon kalatalousstrategia ja kuntaraha vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall 04.05.2021 § 119 Perämeren rannikon kunnissa (Tornio, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki ja Kokkola) on toteutettu kalatalouden paikallista kehittämistä vuodesta 2007 alkaen eli kahden EU-ohjelmakauden ajan. Rahoitus toimintaan on tullut Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) ja alueen kunnilta. Paikallista kehittämistä on toteutettu alueelle laaditun kalatalousstrategian mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on käytetty sekä kalatalouden paikallisen kehittämisen rahoitusta, että Meri- ja kalatalousrahaston suoria investointitukia kunnille ja yrityksille. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014-2020 toiminta-alueen kuntiin saatiin EMKR:sta yli 4 miljoonaa euroa, 875 000€ kalatalouden paikalliseen kehittämiseen ja suoria investointitukia yli 3 miljoonaa euroa. Alueen kunnat ovat maksaneet kuntarahaa yhteensä 133 000€. Ohjelmakauden 2015-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategian aktivointi- ja kehittämistoimintaa tullaan jatkamaan vielä vuoden 2021 ajan ”Kehittyvä kalatalous” hankkeen sekä muutaman muun käynnissä olevan paikallisen kehittämishankkeen toimesta. Näiden lisäksi toteutamme strategiaa ohjaamalla elinkeinokalatalouden parissa työskenteleviä toimijoita hakemaan rahoitusta suoraan EMKR:n eri toi men pi teis tä, joissa niissäkin suurimmassa osassa on vielä vähän rahaa jäljellä. Vuoden 2021 jälkeen toivottavasti pääsemme aloittamaan uuden strategian to -
Työttömyys Seutukunnittain
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Työttömyyden rakenne seutukunnittain vuonna 2021 tilanne kuukauden lopussa Työttömät työnhakijat seutukunnittain 2021 Seutukunta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Keskim. Oulu 16019 15766 15846 15300 15733 Oulunkaari 1364 1347 1336 1284 1333 Raahe 1761 1700 1708 1575 1686 Haapav.-Siikalatva 691 685 636 592 651 Nivala-Haapajärvi 1224 1224 1175 1135 1190 Ylivieska 2047 2008 1921 1767 1936 Koillismaa 1122 1045 1056 1025 1062 Pohjois-Pohjanmaa 24228 23775 23678 22678 23590 Työttömien osuus (%) työvoimasta seutukunnittain 2021 Seutukunta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Keskim. Oulu 13,4 13,2 13,1 12,7 13,1 Oulunkaari 14,7 14,5 14,7 14,2 14,5 Raahe 12,9 12,5 12,7 11,7 12,5 Haapav.-Siikalatva 12,4 12,3 11,4 10,6 11,7 Nivala-Haapajärvi 10,8 10,8 10,4 10,0 10,5 Ylivieska 10,8 10,6 10,3 9,4 10,3 Koillismaa 13,7 12,7 13,0 12,6 13,0 Pohjois-Pohjanmaa 13,0 12,7 12,7 12,1 12,6 Alle 25-vuotiaat työttömät seutukunnittain 2021 Seutukunta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Keskim. Oulu 2643 2575 2651 2565 2609 Oulunkaari 128 136 131 116 128 Raahe 339 324 325 297 321 Haapav.-Siikalatva 80 78 63 58 70 Nivala-Haapajärvi 178 172 160 149 165 Ylivieska 307 315 292 259 293 Koillismaa 136 112 114 114 119 Pohjois-Pohjanmaa 3811 3712 3736 3558 3704 Alle 20-vuotiaat työttömät seutukunnittain 2021 Seutukunta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Keskim. -
Choose Your Style! in COOPERATION
Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta. -
Merikartat 2019 Sjökort
JäJällleenleenmmyynyyntit i/ / Åter Återförsäförsäljaljarere / / Ret Retaailierler Merikartat 2019 Sjökort Myynti Nautical Charts Hyvin varustetut venetarvikeliikkeet ja kirjakaupat. Julkaisija, kustantaja ja markkinointi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom PL 320 00059 TRAFICOM Puh. +358 295 34 5000 www.traficom.fi Kansikuva ©Vastavalo Försäljning Utgivare, Förlag och marknadsföring Transport- och kommunikationsverket Traficom PB 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/sv Pärmbild ©Vastavalo Agents Well-stocked boating shops and bookshops. Issued, Publisher and marketing by Finnish Transport and Communications Agency Traficom P.O. Box 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/en Cover photo ©Vastavalo 2 Yleiskartta Yleistä merikartoista Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisee Suomea ympäröiviltä merialueilta ja merkittävimmiltä järviltä painettuja ja elektronisia merikarttoja vesilläliikkujien tarpeisiin. Suomalaiset painetut merikartat voidaan ryhmitellä suunnitellun käyttötarkoituksensa perusteella seuraavasti: Yleiskartat, mittakaavaltaan 1 : 250 000 tai 1 : 100 000, on tarkoitettu avomeripurjehdukseen ja reittisuunnitteluun. Rannikkokartat, mittakaavaltaan 1 : 50 000, on tarkoitettu saaristo- ja rannikkonavigointiin merialueilla. Joiltakin järviltä on saatavissa rannikkokarttoja vastaavia sisävesikarttoja mittakaavassa 1 : 40 000. Satamakartat, mittakaavaltaan 1 : 10 000 – 1 : 25 000, on tarkoitettu helpottamaan liikkumista satamissa ja muissa ahtaissa paikoissa. Satamakarttoja on myös -
Henkilöstökertomus 2018
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 ”ENEMMÄN YHDESSÄ” Jokilaaksojen Hyväksytty yhtymähallituksessa 29.3.2019 koulutuskuntayhtymä 1. JOHDANTO 3 Sisällys 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT 4 2.1 Henkilöstön määrä 4 2.2 Henkilöstö tehtäväalueittain 6 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 6 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 9 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 9 3.1.1 Toteutuneita toimenpiteitä syksyn 2018 osalta eri toimipisteissä 11 3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 16 3.2.1 Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen 16 3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 17 3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus 18 3.4.1 Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen 18 3.4.2 Varhaisen tuen malli ja henkilöstön eläköityminen 19 4. KEHITTÄMISTOIMINTA 22 4.1 Pedagoginen kehittämistoiminta ja henkilöstön kehittäminen 22 4.2 Laadunhallinta ja arviointi 23 4.3 Opiskelijahallintopalvelut 24 4.4 Markkinointi ja viestintä 25 4.5 Kansainvälinen toiminta 26 4.6 Hanketoiminta 27 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 29 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi 29 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen 30 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 32 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 33 6.3 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys 35 7. YHTEENVETO 36 Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta 2017 37 Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma 38 Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA 2018 39 Paino: Rannikon Laatupaino Oy -
Effectivity of Delivery
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ASSISTIVE TECHNOLOGY DELIVERY SYSTEMS IN REHABILITATION - effectivity of delivery Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Oulu University Hospital European Union of Medical Specialists, section of PRM European Society of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri New devices Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Controlling environment Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Independent life POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI CASE NORTHERN FINLAND: Oulu University Hospital Northern Ostrobotnia District Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri OULU UNIVERSITY HOSPITAL DISTRICT UTSJOKI Finland is devided in five University Hospital INARI districts for special level treatments according to ENONTEKIÖ the agreements and state rules Lappi Länsi- Pohja OUHD district has geographically largest area, MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 51,14% of Finland SAVUKOSKI Pohjois- OYS 1 Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo 733 343 inhabitants 31.12.2009, Etelä- Pohjois- PELLO SALLA Vaasa Pohjanmaa KEMIJÄRVI KYS Karjala Keski- 14% of the total population in Finland Suomi Pirkan- Itä- RovaniemiHospital Sata- maa Etelä- Savo YLITORNIO ROVANIEMI kunta Savo OUH AND FOUR LOCAL HOSPITALS TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme TERVOLA Varsinais- Kanta- POSIO TORNIO Suomi Häme Kymenlaakso 2 TYKS RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA Kemi KUUSAMO SIMO HYKS Hospital KEMI II TAIVALKOSKI YLI-II PUDASJÄRVI HAUKIPUDAS Hospital District Population Percentage% Oulu University HospitalKIIMINKI HAILUOTO OULU SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA 1. Lappi 118 371 16,1 LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE 2. Länsi-Pohja 65 377 8,9 JOKI RISTIJÄRVI 3 VAALA PYHÄJOKI VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 3. P-Pohjanmaa 395 510 53,9 SIIKALATVA 4 KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI Kajaani 4.