DOCSLIB.ORG

ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus rakentamisen aikana noin 20.000 htv, valmistuttuaan tuottaa noin 10 % Suomen tarvitsemasta sähköstä, voimalan yhteyteen tulee vierailukeskus, hanke näkyy vahvasti alueen maankäytön suunnittelussa myös kylätasolla ja vilkkaana yritysrakentamisena, arvioitu valmistuminen 2029 Ruutikankaan ampumaurheilukeskus: yksi Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskuksista, arvioidut aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinotoimintaan Raahen ja Oulun talousalueilla on n. 18 miljoonaa euroa/vuosi, alueen keskelle rakentuu myös 30 hehtaarin ympärivuotinen harraste- ja tapahtuma-alue, arvioitu valmistuminen 2025 Työpaikkojen osuus %, 2018 Osuus väestöstä %, 2020 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Alle 15-v Yli 64-v Hailuoto 23,9 10,9 64,3 Hailuoto 12,8 38,9 Liminka 5,5 25,0 67,9 Liminka 31,8 10,5 Lumijoki 17,0 21,9 57,9 Lumijoki 27,0 18,6 Pyhäjoki 9,3 36,5 52,4 Pyhäjoki 17,4 29,3 Raahe 2,2 43,0 53,7 Raahe 18,1 25,9 Siikajoki 20,4 21,3 56,4 Siikajoki 21,2 24,7 Tyrnävä 12,9 18,2 66,6 Tyrnävä 30,8 13,8 Koko 2,7 21,1 74,8 Koko maa 15,6 22,7 maa ALUEANALYYSILIITE VAHVUUDET HEIKKOUDET LUONTO JA LUONNONVARAT HEIKKENEVÄ PITOVOIMA ● Luonto ja luonnon läheisyys (ulkoilu/virkistys, ● Palveluiden heikkeneminen matkailu, kalastus, metsästys) ● Heikkenevä kuntatalous ● Perämeri, saaristo, joet, muut vesistöt ● Keskusta-alueiden näivettyminen ● Luonnonvarat (erinomainen pohjavesi, suot, ● Väestön vanheneminen (Hailuoto, Pyhäjoki, metsät) Raahe) ja väheneminen ● oman alueen arvostuksen puute VIIHTYISYYS ● Alhainen työpaikkaomavaraisuus (ei Raahe) ● Puhtaus (vesi, ilma, luonto, ruoka) ● Turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö YMPÄRISTÖN RAKENTEET ● Monipuoliset liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ● Pitkät välimatkat ● Terveyskeskuspalvelut, uudet ● Infrastruktuurin puutteet (tiet, pyörätiet, koulurakennukset sisäilmaongelmat) ● Alueen sisäisen joukkoliikenteen puutteet SAAVUTETTAVUUS ● Hoitamaton ympäristö (luonnon ja rakennettu) ● Oulun läheisyys ● Alueen sijainti ja liikenneyhteydet (valtatiet, YHTEISTYÖN VÄHYYS rautatie, lentokenttä, satamat) ● Verkostojen yksipuolisuus ● Valokuitu ● Yhdistystoimijoiden vähentyminen ja väsyminen KULTTUURIPÄÄOMA ● Talkooperinteen hiipuminen ● Kulttuuriympäristöt (Hailuoto, Wanha Raahe, ● Yhteisten kokoontumistilojen puute Vanha Liminka, Ruukin yrityspuisto, Tyrnävän meijerialue) JAKAUTUNEISUUS ● Kulttuuri- ja vapaa-aikatarjontaa paljon ● Kuntaliitokset (vanhat kipupisteet) (tapahtumat, museot, teatterit) ● Eriytyneet yhteisöt ● Kotiseutuidentiteetti ja teolliset perinteet ● Kateus ja muutosvastarinta ● Suuret kulttuuripersoonat (värikäs historia) NUORTEN ERIARVOISUUS IHMISET ● Nuorten palveluiden saavutettavuus (tilojen ● Vahvat kylät puute, liikkuminen harrastuksiin) ● Aktiivinen järjestö- ja yhdistystoiminta ● Nuorten syrjäytyminen (työttömyys, ● Paljon lapsia ja nuoria (Liminka, Tyrnävä, osallistumattomuus) Lumijoki) YRITTÄJÄHENKISYYS ● Yrittäjämyönteisyys, nuoria yrittäjiä ● Yritystoiminnan monipuolisuus ● Teolliset perinteet (Rautaruukki, Ruukin yrityspuisto, kaivostoiminta) ● Vahva alkutuotanto (maito, naudanliha, peruna) LUOVA OSAAMINEN ● Ihmisten osaaminen ja luovuus ● Alueen koulut ja oppilaitokset ● Tutkimus (Siemenperunakeskus, Luke) ALUEANALYYSILIITE MAHDOLLISUUDET UHKAT LÄHIALUEIDEN ARVOSTUS ERIARVOISTUMINEN ● Lähimatkailun lisääntyminen ● Keskittymiskehitys ● Lähi- ja luomuruoan lisääntyvä kysyntä ● Ihmisten ja alueiden eriarvoistuminen ● Maaseudun arvostuksen kasvu ● Lähipalveluiden vähentyminen ● Slow-life elämäntyyli YHTEISÖLLISYYDEN VÄHENTYMINEN MONIPAIKKAISUUS ● Osallistumattomuus ● Digitalisaation arkipäiväistyminen (etätyö, ● Yhdistystoiminnan murros (talkoohengen sähköiset palvelut, osallistuminen) hiipuminen, ei uusia toimijoita, aktiivit väsyvät) ● Kakkosasumisen mahdollisuudet ● Kuntien ja alueiden erilaisuus (erilaiset ELINKEINORAKENTEEN MUUTTUMINEN mahdollisuudet, täydentävät toisiaan) ● Alkutuotannon ja omavaraisuuden heikentyminen RESURSSIVIISAUS ● Osaavan työvoiman saamisen ongelmat ● Ympäristöteknologian innovaatiot (biotalous, vety) MUUTOSVAUHTI ● Kiertotalous ja kestävä kehitys ● Muutosten nopeus ja vaikea ennakointi ● Uudet liikkumisratkaisut (alueen sisäinen ● Ympäristön ja ilmaston muutos liikkuminen) ● Globaalin talouden ennakoimattomuus ● Rakennusten uudet käyttömuodot ja ● Globaalit pandemiat energiaratkaisut SUURHANKKEET UUDET TOIMINTAMALLIT ● Negatiiviset vaikutukset (sosiaaliset, ekologiset) ● Vastuullisuus ● Projektien viivästyminen ● Uudet yhteisöllisyyden muodot (4. sektori, some) ● Monialainen verkostoyhteistyö ● Alueellinen yhteistyö (markkinointi, matkailu, kestävä kehitys) ● Yrittäjyyden uudet muodot ● Kansainvälistyminen ELÄMYSHAKUISUUS ● Elämyksellisyyden arvostuksen kasvu ● Tarinallisuuden ja visuaalisuuden korostuminen ● Itse tekemisen ja kokemisen kulttuuri SUURHANKKEET ● Hanhikivi-ydinvoimala ● Isot kehittämishankkeet (Ruutikankaan ampumaurheilukeskus, Hailuodon pengertie, kaksoisraide, Raahen satama) ALUEANALYYSILIITE .
Load more

Recommended publications
  • Fifth Study Conference on BALTEX
    Fifth Study Conference on BALTEX Kultuurivara Kuressaare, Saaremaa, Estonia 4 - 8 June 2007 Conference Proceedings Editor: Hans-Jörg Isemer Jointly organized by Estonian Maritime Academy Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology Estonian Meteorological and Hydrological Institute GKSS Research Centre Geesthacht GmbH Conference Committee Franz Berger, German Weather Service, Germany Jüri Elken, Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology, Estonia Hans-Jörg Isemer, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Daniela Jacob, Max-Planck-Institute for Meteorology, Germany Sirje Keevallik, Estonian Maritime Academy, Estonia Friedrich Köster, Danish Institute for Fisheries Research, Denmark Joakim Langner, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden (Chair) Walter Leal, TuTech Innovation GmbH, Germany Andreas Lehmann, Leibniz Institute of Marine Sciences, Germany Juha-Markku Leppänen, HELCOM, Finland Anders Omstedt, Göteborg University, Sweden Jozef Pacyna, Norwegian Institute for Air Research, Norway Jan Piechura, Institute of Oceanology PAS, Poland Dan Rosbjerg, Technical University of Denmark Markku Rummukainen, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden Bernd Schneider, Baltic Sea Research Institute Warnemünde, Germany Benjamin Smith, Lund University, Sweden Timo Vihma, Finnish Meteorological Institute, Finland Hans von Storch, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Ilppo Vuorinen, University of Turku, Finland Preface The science and implementation plans for BALTEX Phase II (2003-2012) are in place since 2004 and 2006, respectively. Therefore, the 5th Study Conference on BALTEX is a first possibility to review how these research plans have been adopted and implemented by the research communities at national and international levels. About 2/3 of the more than 120 papers presented at the Conference contribute to meeting the new objectives of BALTEX Phase II, which are related to climate and climate variability research, water management issues, and air and water quality studies.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren Rannikon Kalatalousstrategia Ja Kuntaraha Vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall
    Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren rannikon kalatalousstrategia ja kuntaraha vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall 04.05.2021 § 119 Perämeren rannikon kunnissa (Tornio, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki ja Kokkola) on toteutettu kalatalouden paikallista kehittämistä vuodesta 2007 alkaen eli kahden EU-ohjelmakauden ajan. Rahoitus toimintaan on tullut Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) ja alueen kunnilta. Paikallista kehittämistä on toteutettu alueelle laaditun kalatalousstrategian mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on käytetty sekä kalatalouden paikallisen kehittämisen rahoitusta, että Meri- ja kalatalousrahaston suoria investointitukia kunnille ja yrityksille. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014-2020 toiminta-alueen kuntiin saatiin EMKR:sta yli 4 miljoonaa euroa, 875 000€ kalatalouden paikalliseen kehittämiseen ja suoria investointitukia yli 3 miljoonaa euroa. Alueen kunnat ovat maksaneet kuntarahaa yhteensä 133 000€. Ohjelmakauden 2015-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategian aktivointi- ja kehittämistoimintaa tullaan jatkamaan vielä vuoden 2021 ajan ”Kehittyvä kalatalous” hankkeen sekä muutaman muun käynnissä olevan paikallisen kehittämishankkeen toimesta. Näiden lisäksi toteutamme strategiaa ohjaamalla elinkeinokalatalouden parissa työskenteleviä toimijoita hakemaan rahoitusta suoraan EMKR:n eri toi men pi teis tä, joissa niissäkin suurimmassa osassa on vielä vähän rahaa jäljellä. Vuoden 2021 jälkeen toivottavasti pääsemme aloittamaan uuden strategian to
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • Merikartat 2019 Sjökort
    JäJällleenleenmmyynyyntit i/ / Åter Återförsäförsäljaljarere / / Ret Retaailierler Merikartat 2019 Sjökort Myynti Nautical Charts Hyvin varustetut venetarvikeliikkeet ja kirjakaupat. Julkaisija, kustantaja ja markkinointi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom PL 320 00059 TRAFICOM Puh. +358 295 34 5000 www.traficom.fi Kansikuva ©Vastavalo Försäljning Utgivare, Förlag och marknadsföring Transport- och kommunikationsverket Traficom PB 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/sv Pärmbild ©Vastavalo Agents Well-stocked boating shops and bookshops. Issued, Publisher and marketing by Finnish Transport and Communications Agency Traficom P.O. Box 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/en Cover photo ©Vastavalo 2 Yleiskartta Yleistä merikartoista Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisee Suomea ympäröiviltä merialueilta ja merkittävimmiltä järviltä painettuja ja elektronisia merikarttoja vesilläliikkujien tarpeisiin. Suomalaiset painetut merikartat voidaan ryhmitellä suunnitellun käyttötarkoituksensa perusteella seuraavasti: Yleiskartat, mittakaavaltaan 1 : 250 000 tai 1 : 100 000, on tarkoitettu avomeripurjehdukseen ja reittisuunnitteluun. Rannikkokartat, mittakaavaltaan 1 : 50 000, on tarkoitettu saaristo- ja rannikkonavigointiin merialueilla. Joiltakin järviltä on saatavissa rannikkokarttoja vastaavia sisävesikarttoja mittakaavassa 1 : 40 000. Satamakartat, mittakaavaltaan 1 : 10 000 – 1 : 25 000, on tarkoitettu helpottamaan liikkumista satamissa ja muissa ahtaissa paikoissa. Satamakarttoja on myös
    [Show full text]
  • Effectivity of Delivery
    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ASSISTIVE TECHNOLOGY DELIVERY SYSTEMS IN REHABILITATION - effectivity of delivery Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Oulu University Hospital European Union of Medical Specialists, section of PRM European Society of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri New devices Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Controlling environment Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Independent life POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI CASE NORTHERN FINLAND: Oulu University Hospital Northern Ostrobotnia District Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri OULU UNIVERSITY HOSPITAL DISTRICT UTSJOKI Finland is devided in five University Hospital INARI districts for special level treatments according to ENONTEKIÖ the agreements and state rules Lappi Länsi- Pohja OUHD district has geographically largest area, MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 51,14% of Finland SAVUKOSKI Pohjois- OYS 1 Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo 733 343 inhabitants 31.12.2009, Etelä- Pohjois- PELLO SALLA Vaasa Pohjanmaa KEMIJÄRVI KYS Karjala Keski- 14% of the total population in Finland Suomi Pirkan- Itä- RovaniemiHospital Sata- maa Etelä- Savo YLITORNIO ROVANIEMI kunta Savo OUH AND FOUR LOCAL HOSPITALS TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme TERVOLA Varsinais- Kanta- POSIO TORNIO Suomi Häme Kymenlaakso 2 TYKS RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA Kemi KUUSAMO SIMO HYKS Hospital KEMI II TAIVALKOSKI YLI-II PUDASJÄRVI HAUKIPUDAS Hospital District Population Percentage% Oulu University HospitalKIIMINKI HAILUOTO OULU SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA 1. Lappi 118 371 16,1 LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE 2. Länsi-Pohja 65 377 8,9 JOKI RISTIJÄRVI 3 VAALA PYHÄJOKI VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 3. P-Pohjanmaa 395 510 53,9 SIIKALATVA 4 KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI Kajaani 4.
    [Show full text]
  • Kelan Korvaamien Taksimatkojen Tilausnumerot Kunnittain
    Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Tilausnumero, ruotsi (jos on Kunta Maakunta suomi erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Alavieska Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Alavus Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Asikkala Päijät-Häme 0800 94 220 Askola Uusimaa 0800 96 130 0800 96140 Aura Varsinais-Suomi 0800 13 0001 0800 130002 Enonkoski Etelä-Savo 0800 30 2245 Enontekiö Lappi 0800 30 2240 Espoo Uusimaa 0800 96 130 0800 96140 Eura Satakunta 0800 12 0001 Eurajoki Satakunta 0800 12 0001 Evijärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Forssa Kanta-Häme 0800 98 821 Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Haapavesi Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Hailuoto Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Halsua Keski-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Hamina Kymenlaakso 0800 30 2333 Hankasalmi Keski-Suomi 0800 30 2259 Hanko Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Harjavalta Satakunta 0800 12 0001 Hartola Päijät-Häme 0800 94 220 Hattula Kanta-Häme 0800 98 821 Hausjärvi Kanta-Häme 0800 98 821 Heinola Päijät-Häme 0800 94 220 Heinävesi Etelä-Savo 0800 30 2245 Helsinki Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Hirvensalmi Etelä-Savo 0800 30 2245 Hollola Päijät-Häme 0800 94 220 Honkajoki Satakunta 0800 12 0001 2 (9) Huittinen Satakunta 0800 12 0001 Humppila Kanta-Häme 0800 98 821 Hyrynsalmi Kainuu 0800 93 153 Hyvinkää Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Hämeenkyrö Pirkanmaa 0800 98 811 Hämeenlinna Kanta-Häme 0800 98 821 Ii Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Iisalmi Pohjois-Savo 0800
    [Show full text]
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • MF Piirikartta 70X100 11 2020 Väreillä
    Metsä Groupin hankintapiirit Utsjoki Inari Enontekiö Kittilä Sodankylä Muonio Savukoski Kolari Pelkosenniemi Salla Pello KEMI Kemijärvi Rovaniemi Ylitornio Posio Tornio Tervola Kuusamo Ranua Keminmaa Simo Ii Taivalkoski Pudasjärvi Oulu Hailuoto Suomussalmi Kempele Puolanka Muhos Lumijoki Liminka Utajärvi Tyrnävä Hyrynsalmi Siikajoki OULU Vaala Ristijärvi Pyhäjoki Raahe Paltamo Merijärvi Siikalatva Oulainen Alavieska Kuhmo Kalajoki Haapavesi Kajaani Ylivieska Pyhäntä Sotkamo Kärsämäki Kannus Nivala Vieremä Kokkola Sievi Toholampi Valtimo Kruunupyy Haapajärvi Kiuruvesi Sonkajärvi Pedersören kunta Reisjärvi Kaustinen Pyhäjärvi Nurmes VAASA Iisalmi Lestijärvi Uusikaarlepyy Halsua Evijärvi Veteli Rautavaara Pihtipudas Lapinlahti Lieksa Kinnula Pielavesi Mustasaari Vöyri Lappajärvi Perho Kauhava Juuka Vimpeli Kivijärvi Viitasaaari KUOPIO Vaasa JOENSUU Vähäkyrö Keitele Maaninka Kyyjärvi Juankoski Isokyrö Siilinjärvi Lapua Alajärvi VIITASAARI Maalahti Laihia Te r vo Kaavi Soini Karstula Kannonkoski Polvijärvi Joensuu Ilomantsi Korsnäs Vesanto Kurikka Seinäjoki Kuopio Tuusniemi Ilmajoki Kuortane Närpiö Outokumpu Kontiolahti Saarijärvi Äänekoski Rautalampi Alavus SEINÄJOKI Ähtäri Konnevesi Suonenjoki Teuva Leppävirta Liperi Multia Uurainen Karijoki Jalasjärvi Laukaa Heinävesi Hankasalmi Kauhajoki Keuruu Pieksämäki Kristiinankaupunki Virrat Rääkkylä Tohmajärvi Petäjävesi Varkaus Kihniö Isojoki Karvia Joroinen Mänttä-Vilppula Jyväskylä Enonkoski Honkajoki Parkano Kangasniemi Merikarvia Toivakka Ylöjärvi Rantasalmi Kitee Ruovesi JYVÄSKYLÄ Siikainen
    [Show full text]
  • Country Report: Finland
    These reports have been prepared by an external contractor and do not necessarily represent the Commission’s view. They are based on the contractor's own research on information publicly available as of November 2013. Assessment of climate change policies in the context of the European Semester Country Report: Finland Ecologic Institute Authors team: Lucy O Smith, Eike Karola Velten, Lena Donat, Matthias Duwe eclareon Authors team: Robert Brückmann, Roger Pilvik Client: DG Climate Action Service Contract: 071201/2012/635684/SER/CLIMA.A.3 Ecologic Institute eclareon Ecologic Institute, Berlin: eclareon GmbH Pfalzburger Strasse 43/44 Giesebrechtstraße 20 10717 Berlin 10629 Berlin Germany Germany www.ecologic.eu www.eclareon.eu Contact: Contact: Eike Karola Velten Robert Brückmann Fellow, Climate and Energy Head of the Policy Department Tel. +49 (30) 86880-165 Tel. +49 (30) 88 66 74 000 Fax +49 (30) 86880-100 Fax +49 (30) 88 66 74 010 eike.velten(at)ecologic.eu rb(at)eclareon.com This country report has been produced as a joint output by Ecologic Institute and eclareon to support the Directorate General for Climate Action (DG CLIMA) at the European Commission in its work on the European Semester (Service Contract: 071201/2012/635684/SER/CLIMA.A.3). The report provides an overview of current emission trends and progress towards targets as well as policy developments that took place over the period from February 2013 to November 2013. Please feel free to provide any comments or suggestions to the authors through the contacts listed above. © Ecologic Institute – eclareon –January 2014 Country Report: Finland Short summary Background: Finland’s cold climate, long distances, and energy intensive industries (e.g.
    [Show full text]
  • Educational and Technical Visits Program
    OULU FINLAND EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. ARCTIC CIRCLE KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the OULU sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kajajoki with its sand dunes area called FINLAND ”Hiekkasärkät” is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua UNESCO Global Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age.
    [Show full text]
  • Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun Keskustaan Reilut 50 Km, Mutta Ajallisesti Oulu on Kaukana, Sillä Matka Vie N
    Kuntien puheenvuorot Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun keskustaan reilut 50 km, mutta ajallisesti Oulu on kaukana, sillä matka vie n. 1 ½ tuntia suuntaansa. ● Kiinteä yhteys valmistunee 2025, ja se on vaikuttavin Hailuotoa ja Oulun seutua yhteisesti koskeva liikennehanke. ● Toteutuessaan hankkeen vaikutukset kuntalaisten normiarjen lisäksi ovat huomattavia myös liikenteen lisääntymiseen, asumiseen ja matkailuun. ● Ajoneuvoliikenteen lisääntymisestä huolimatta selvitysten mukaan liikenteen päästöt kokonaisuudessaan pienenevät lauttojen poistuessa. Kiinteä yhteys parantaa liikenteellisesti myös joukkoliikenteen mahdollisuuksia, joskin käyttäjämäärät saattavat jäädä ainakin aluksi alhaisiksi. ● Matkailun osalta seudulla on selkeästi tarvetta kehittämistoimenpiteiden ja yhteistyön konkreettiseen parantamiseen seudun matkailutoimijoiden Hailuoto yhteistyötä lisäämällä. ● Tärkeä vetovoimatekijä on merellisyyden hyödyntäminen, esim. kevyen liikenteen seudullinen reitti Oulun torirannasta Hailuodon Marjaniemeen, josta risteilyaluksella takaisin torirantaan. ● Kestävien liikennemuotojen kannalta raideliikenteen kehittäminen seudulla tärkeää, mutta myös toimivat maantieyhteydet tulee jatkossakin turvata. ● Yksityisautoilun vähentäminen lienee haasteellista, sen sijaan polttoaineet tulevat kehittymään ja uudistumaan vähäpäästöiseen suuntaan. ● Hailuoto on valmistautunut ja valmistautuu maankäytön suunnittelun kautta eri asumismuotojen, liikenneyhteyden, elinkeinojen sekä matkailun kehittämiseen. ● Osallistaminen
    [Show full text]