DOCSLIB.ORG

OUTI-Kirjastojen Toimintavuosi 2019

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
OUTI-Kirjastojen Toimintavuosi 2019 OUTI-kirjastojen toimintavuosi 2019 Kesällä 2019 OUTI-kirjastot hankkivat viuhkallisen uusia kirjastokortteja. Korttien graafisen suunnittelun teki Sanni Salo muotoilutoimisto Muodosta. Veikeän kettuhahmon loi palkittu kuvittaja, graafinen suunnittelija Christel Rönns. Vaala palasi OUTI-yhteistyöhön Kirjastojärjestelmäyhteistyö Vaalan kirjaston aineisto- ja asiakasrekisterit liitettiin OUTI-verkkokirjastossa avattiin chat-palvelu 25.2.2019. OUTI-tietokantoihin vuodenvaihteessa 2018–2019 ja Chatissa vastataan arkisin klo 8–16 välillä. Chatissa Vaalassa siirryttiin Koha-kirjastojärjestelmän käyttöön. viestitään päivittäin, mutta suosituimpina yhteydenotto- Pitkän uran Vaalassa tehnyt kirjastonjohtaja Maritta muotoina ovat pysyneet sähköposti, verkkokirjaston Haimakainen jäi järjestelmäkonversion jälkeen viettä- palautesivu ja puhelin. mään eläkepäiviään. OUTI-kirjastojen Koha-kirjastojärjestelmään suoritettiin Vaala oli yksi alkuperäisen OUTI-kirjastokimpan jäsenistä tietoturva-auditointia vuodenvaihteessa 2019–2020. 1980-luvulta vuoteen 2004. Tervetuloa takaisin! Oman järjestelmänkehityksen ansiosta löytyneisiin ongelmiin päästään heti tekemään korjauksia. Pohjoinen lukuhaaste Hankintaportaali Lukemisen edistäminen on kaikkien kirjastojen työn ydintä ja OUTI-kirjastot ovat kokoelmansa yhdistämällä Monet OUTI-kirjastot ottivat aineistohankinnoissa merkittävästi laajentaneet asiakkaiden saatavilla käyttöön Woima Services OY:n toimittaman Hankinta- olevia kokoelmia. Aineistovalintayhteistyötä tehdään portaalin. Portaalin avulla kirjastot kilpailuttavat mm. koordinoimalla varatuimpien kirjojen lisähankintoja jokaisen hankkimansa kirjan portaaliin valittujen yhteistyössä. aineistotoimittajien kesken. Hankintaportaalia käyttivät Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, OUTI-kirjastojen käynnistämä Pohjoinen lukuhaaste Muhos, Oulu, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä ja nosti esille ensimmäisenä vuotenaan pohjoisia kirjaili- Utajärvi. joita ja teemoja, haastoi lukemaan kirjoja joita ei ehkä tavallisesti lukisi. Haasteeseen kuului 25 haastekohtaa. Lisäksi julkaistiin muutama minihaaste. Lukuhaasteella OUTI-kirjastojen hallinto on myös oma Facebook-ryhmä. Vuoden 2019 aikana OUTI-kirjastojen ohjausryhmä Lukuhaasteen ulkoasun on suunnitellut Pyhäjoen kokoontui 4 kertaa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa kirjastotoimenjohtaja Heikki Lahnaoja. päätettiin ohjausryhmän avuksi palkata erikoiskirjasto- virkailija Maria Holappa OUTI-koordinaattoriksi 40 % työajalla. Ohjausryhmän jäseninä jatkoivat OUTI- kirjastojen johtajat, puheenjohtajana toimi palvelu- päällikkö Noora Valkonen Oulusta, sihteerinä Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala ja OUTI-koor- dinaattori. Vaala, Lumijoki ja Taivalkoski saivat uudet johtajat ja edustajat ohjausryhmään. Kirjastojärjestelmään keskittyvä työryhmä jatkoi toimintaansa edellisten vuosien tapaan. OUTI-kirjastojen tietovarannoksi ja yhteydenpidon välineeksi otettiin Microsoftin Teams-sovellus. Keskustelu OUTI-tiimissä oli heti aktiivista, muun muassa käyttösäännöt uudistettiin yhteisöllisesti. OUTI-kirjastojen toimintatilastot 2019 Asukasluku Aukiolotunnit Aukiolotunnit / Toimintakulut Toimintakulut / Kokoelma Niteitä / Lainoja / Fyysiset käynnit HTV HTV / asukas asukas asukas asukas 1000 asukasta Hailuoto 974 948 0,97 85 988 88,28 15 258 15,67 10,06 15 891 0,80 0,82 Ii 9 862 6 218 0,41 619 120 62,78 74 805 7,59 17,29 74 993 7,50 0,76 Kempele 17 923 4 573 0,16 712 031 39,73 92 634 5,17 18,30 160 276 10,24 0,57 Kuusamo 15 207 6 693 0,24 890 538 58,56 130 466 8,58 16,41 102 790 11,20 0,74 Liminka 10 161 3 716 0,25 384 918 37,88 70 939 6,98 21,98 105 101 5,50 0,54 Lumijoki 2 052 3 938 0,67 180 349 87,89 25 232 12,30 16,56 27 892 2,00 0,97 Muhos 8 980 3 168 0,35 524 925 58,45 74 039 8,24 19,94 102 744 7,30 0,81 Oulu 203 567 84 942 0,19 10 529 215 51,72 881 267 4,33 18,25 1 946 152 139,00 0,68 Pudasjärvi 7 990 4 084 0,31 535 195 66,98 51 651 6,46 13,90 47 131 6,90 0,86 Pyhäjoki 3 146 1 937 0,62 331 575 105,40 41 920 13,32 14,23 29 548 3,46 1,10 Raahe 24 811 7 295 0,29 1 495 781 60,29 174 915 7,05 15,86 200 438 19,40 0,78 Siikajoki 5 249 3 758 0,72 436 916 83,24 66 193 12,61 17,63 58 207 4,86 0,93 Taivalkoski 4 024 2 217 0,55 214 665 53,35 51 261 12,74 14,71 37 611 3,00 0,75 Tyrnävä 6 758 2 738 0,32 273 385 40,45 49 891 7,38 16,29 48 766 3,15 0,47 Utajärvi 2 702 4 033 0,73 210 551 77,92 27 783 10,28 15,32 22 406 3,20 1,18 Vaala 2 869 1 157 0,40 177 535 61,88 54 551 19,01 10,97 26 586 3,00 1,05 Yhteensä 326 275 141 415 0,43 17 602 687 53,95 1 882 805 9,86 16,11 3 006 532 230,51 0,81 Vuosi 2018 325 093 123 626 0,38 17 462 182 53,52 1 887 344 9,72 16,42 2 951 199 228,40 0,82 Muutos % 0,36 14,39 14,39 0,80 0,80 -0,24 1,45 -1,91 1,87 0,92 -0,99.
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
    ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus
    [Show full text]
  • This Paper Not to Be Cited Without Prior Reference to the Author
    This paper not to be cited without prior reference to the author International Council for C.M. 1985/C:47/Ref. L the Exploration of the Sea ICES hydrography Committee Ref. Biological Oceanography Committee AREAL VARIATION AND TRENDS IN THE NUTRIENT CONCENTRATIONS OF BALTIC HATERS AROUND FINLAND by l 2 l Heikki Pitkänen , Paavo Tulkki and Pentti Kangas 1) National Board of Waters, Water Research Institute, . , ~ Box 250, SF-OOIOl Helsinki, Finland 2) Finnish Institute of t1arine Research, Box 31, SF-00931 Helsinki, Finland ABSTRACT Nutrient concentrations and some related properties of Finnish coastal and op~n sea waters were investigated. In general, the total nutrient level was highest in the Gulf of Finland, somewhat lower in the Archipelago Sea and the Bothnian Sea and lowest in the Bothnian Bay. 4t This gradient coincides with the productivities of the different areas. In the coastal waters local topography, together with river-and waste water loading, greatly determined the distribution pattern of nutrients. In the Gulf of Finland nitrogen appeared to limit primary production in spring according to the wintertime N/P-ratio " whereas phosphorus seemed to be the limiting' factor in the Bothnian Bay. In late summer small amounts of inorganic nitrogen and phosphorus were still present in the loaded waters, but the open sea concentrations were near to zero. In the open Bothnian Bay, however, the concentrations of inorganic N were exceptio­ nally high. In the open sea areas the nutrient concentrations of both surface and near-bottom water have increased since the 1960's, with the exceptions of phosphorus concentrations in the Bothnian Bay and probably also in the deep water of the Gulf of FinZand.
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • Urakointi 2020 Perusraportti
    Lista on kerätty webropol-sovelluksella. Tilanne 15.5.2020 klo 22:00. Vastausaikaa kyselyyn on päättynyt. Etunimi Sukunimi Matkapuhelin Sähköposti Kotikunta Luettele tarjottavat urakointipalvelut: Kunnat jonka alueella urakointipalvelua tarjotaan: Harri Haapalainen 0503420160 [email protected] Siikalatva KuivalannanlevitysLietteenlevitys Säilörehun teko Siikalatva haapavesi kärsämäki Matti Hartikka 0405350903 [email protected] Tyrnävä Nurmen suorakylvö Tyrnävä, Oulu, Muhos Kempele, Liminka, Utajärvi Vaala, Hailuoto, Lumijoki, Raahe Lumityöt traktorilla hiekoitus harjaus ,sekä muut traktorityöt Heikki Holma 0407543618 [email protected] Kempele etukuormaajatraktorilla Kempele(ja mahd Tupos ja Oulunsalo) Marko Kemppainen 0445422042 [email protected] Kuivalannan levitys .pyöröpaalaus.kylvölannoitus. Utajärvi.muhos. Vaala. Tommi Laurila 0505317516 [email protected] Haapajärvi Kylvö, ruiskutus, miestyö, traktorityöt tilan laitteilla Nivala, Haapajärvi Kylvö, niittomurskaus, Traktori kuljettajan kanssa tilan omien koneiden eteen, kaivinkonetyöt. Maantieliikenteen rahtipalvelut vaihtolava Ville Junttila 0405542455 [email protected] Pyhäjärvi kuorma-autolla, roska ja jätelavat ja niiden tyhjennykset Traktori ja kaivinkone työt Pyhäjärvi ja lähi kunnat. Kuorma-auto liikkuu minne vain Suomen sisällä. LIETEURAKOINTI Multaustyöt: - Nurmi ja kynnös, Vredo tai traktorikalusto Nivalan Koneasema Oy Heikki Kujala 0443173361 [email protected] Nivala Siirtotyöt: - Kuorma-autolla sekä traktorilla - pumppaukset
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki
    Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Siikajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET KARINKANTA Pohjanmaan rantatie ­ Karinkannantie (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas LUOHUA Luohuan raitti maakunnallisesti arvokas Launonen maakunnallisesti arvokas Luohuan entinen kauppa (Lonka) maakunnallisesti arvokas Luohuan koulu maakunnallisesti arvokas Luohuan Osuusmeijeri maakunnallisesti arvokas Mäkitalo maakunnallisesti arvokas Paavolan Osuuskaupan Luohuan myymälä maakunnallisesti arvokas MERIKYLÄ Tauvo maakunnallisesti arvokas Haikara maakunnallisesti arvokas PEHKOLA Paavolan kirkonraitti (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Entinen Paavolan Osuuspankki maakunnallisesti arvokas Haarala maakunnallisesti arvokas Jauhiala maakunnallisesti arvokas Karhu maakunnallisesti arvokas Paavolan entinen kunnanvirasto paikallisesti arvokas Paavolan kirkko ja tapuli valtakunnallisesti arvokas Paavolan kirkonkylän kansakoulu maakunnallisesti arvokas Paavolan kotiseutumuseo valtakunnallisesti arvokas Paavolan Osuusmeijeri valtakunnallisesti arvokas Paavolan vanha paloasema valtakunnallisesti arvokas Rantatalo, Seppälä valtakunnallisesti arvokas Tapion luhti paikallisesti arvokas REVONLAHTI Revonlahden kirkko, kirkkopuisto ja hautausmaa maakunnallisesti arvokas Ruukin maatalousoppilaitos ja koeasema (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Koeasema valtakunnallisesti arvokas Maatalousoppilaitos valtakunnallisesti arvokas RUUKKI Martikkala maakunnallisesti arvokas Kallila maakunnallisesti
    [Show full text]
  • Humanizing of North Ostrobotnian Landscapes During the 4Th and 3Rd Millennia 
    Journal of Nordic Archaeological Science 15, pp. 25–38 (2005) Humanizing of north Ostrobotnian landscapes during the 4th and 3rd millennia Milton Núñez*1 & Jari Okkonen1 *Corresponding author ([email protected]) 1Archaeology Laboratory, PB1000, FIN-90014 University of Oulu, Finland This paper deals with social and cultural developments in North Ostrobotnia during the 4th and 3rd millennia . It links a series of features, both previ- ously known and newly observed, that have been hitherto studied and consid- ered separately. Here they are regarded not only as being contemporaneous and related to each other, but also as an integral part of a trend of increasing social complexity that took place in North Ostrobotnia in the 4th and 3rd mil- lennia (cal). The effect of these developments to North Ostrobotnian land- scapes is also discussed. Keywords: asbestos pottery, cairns, maritime hunters, megastructures, semi- subterranean house clusters, social complexity Environmental and cultural setting Although Finland lies between the 60th and 70th paral- lels (Fig. 1), the maritime influence of 3500 km of coast- line makes its climate milder than what would be ex- pected from such latitudes. Ostrobotnia falls within the taiga or boreal coniferous zone. The taiga holds ad- equate though seasonally distributed resources, but in coastal Ostrobotnia productivity would be even higher due to the maritime resources. Local environments have changed considerably through the past 10000 years, and a powerful force shaping Ostrobotnian landscape has been the isostatic rebound. Right after deglaciation, around 8000–7500 cal , the local shore regression reached rates of 10 m/century. Although the uplift rate has been slowing down since then, Ostrobotnia still rises at the impressive rate of 80–90 cm per century.
    [Show full text]
  • Hanhikivi Guide Information on the Operational Environment of the Nuclear Power Plant Project Hanhikivi
    Hanhikivi Guide Information on the operational environment of the nuclear power plant project HANHIKIVI Arctic Circle Hanhikivi 1 nuclear power plant Oulu Kokkola FINLAND Helsinki Saint Petersburg Nizhny Novgorod Oslo Stockholm Tallinn Moscow Riga Vilnius Minsk m ie n Copenhagen a v o R E8 Ii London Berlin Warsaw 4 o am us Ku E75 Bothnian Bay Hailuoto Oulu Kempele Lumijoki Paris Raahe Liminka Muhos Tyrnävä Hanhikivi Siikajoki Ka jaa ni Pyhäjoki Vihanti 88 E75 8 Kalajoki Merijärvi 86 Pulkkila Alavieska Oulainen E8 4 Kajaani Ylivieska Kokkola 27 Kannus 28 28 Luoto Sievi Toholam pi Kruunupyy 27 Pietarsaari Kaustinen Iisalmi Uusikaarlepyy Pedersöre Lestijärvi Halsua Veteli sa a a V Perho 0 25 50 75 km Pohjakartta 1:1 milj. ©i MML 2013 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2013 k o j ä n i e J S y vä sk 2 The aim of this publication is to provide Fennovoima, the Rosatom Group, their subcontractors, and other operators with the local information they need as they are preparing to operate in the Pyhäjoki Municipality and the surrounding Bothnian Bay coast area from Kokkola to Oulu. Hanhikivi Guide The publication is based on Sponsors Town of Ylivieska, Town of Oulainen, Layout Information on the information as of December Raahe District Development Centre Petteri Löppönen, Auno Aunola, Advertising Agency Siberia operational environment 2013. We take no responsibility Pyhäjoki Municipality Johannes Sarpola, of the nuclear for any errors or changes to the City of Oulu, BusinessOulu Pyhäjokiseutu/Heli Nurkkala, Printing press power plant project information provided. The Association of the Ylivieska Subregion YTEKOy/Erkki Lämsä, Joutsen Media Painotalo Ltd We advise you to check on the KOSEK, Kokkolanseudun Kehitys Ltd Oulu Airport/Teemu Publisher availability of services.
    [Show full text]
  • Vesientutkimuslaitoksen Julkaisuja Publications of the Water Research Institute
    VESIENTUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE WATER RESEARCH INSTITUTE Erkki Alasaarela & Pertti Heinonen: Alkalinity and chemical oxygen demand in some Finnish rivers during the periods 1911—1931 and 1962—1972 Tiivistelmä: Eräiden Suomen jokien alkaliniteetti- ja CODfl-arvoja vuosilta 1911—1931 ja 1962—1979 3 Kirsti Haapala, Tuija Ruoho-Airola, Lennart Granat & Olli Järvinen: Comparability of results from deposition samples Tiivistelmä: Laskeumanäytteiden tulosten vertailtavuus 14 Lea Kauppi: Contiribution of agricultural loading to the deterioration of surface waters in Finland Tiivistelmä: Maatalous vesistöjen tilan muuttajana Suomessa 24 Lea Kauppi: Nitrate in runoff and river waters in Finland in the 1960’s and 1970’s Tiivistelmä: Valuma- ja jokivesien nitraattipitoisuudet Suomessa 1960- ja 1970-luvulla 31 Lea Kauppi & Maarit Niemi: The role of runoff water phosphorus in eutrophication Tiivistelmä: Valumavesien fosforin merkitys vesistöjen rehevöitymisessä 41 Reino Laaksonen & Väinö Malm: Changes in water quality in Finnish lakes 1965—1982 Tiivistelmä: Järvien veden laadun muutoksista v. 1965—1982 52 Reino Laaksonen & Väinö Malm: Changes in ionic distributions in Finnish lake water during the period 1968—1983 Tiivistelmä: lonikoostumuksen muutoksista järvissä v. 1968—1983 59 Jarmo J. Meriläinen: Macrophyte vegetation at the River Kyrönjoki estuary in 1982 Tiivistelmä: Kyrönjoen suiston suurkasvillisuus vuonne 1982 61 Jorma Niemi & Juhani Eloranta: Application of the FINNECO model to Lake Pyhäjärvi Tiivistelmä: FINNECO-mallin soveltaminen Tampereen Pyhäjärveen 77 VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Helsinki 1984 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona. The authors are responsible for the contents of the publication. It may not be referred to as the official view or policy of the National Board of Waters.
    [Show full text]
  • Spring 2000 Large Flood in North Ostrobothnia
    SPRING 2000 LARGE FLOOD IN NORTH OSTROBOTHNIA Spring 2000 was marked by great floods in all parts of Ostrobothnia and Lapland. Especially bad situation was experienced in the water courses of the rivers Kalajoki, Pyhäjoki, and Siikajoki. In these rivers both an exceptional ice jam flood and an extra- ordinary water flood occurred. All three rivers are typical Ostrobothnian rivers. There are few lakes, and variation in water level and flow is great. Shores are low and vulnerable to floods. Also the size of these water courses is alike, the catchment area about 4000 km2 and the length of rivers about 100 km. Article in the Journal MAANSIIRTO 5/2000 by Reino Enbuske, Heikki Nikkarikoski, and Heikki Savolainen, North Ostrobothnia Regional Environment Centre In all rivers mentioned above, extensive flood protection works have been done during many decades. At first in the 1950´ies and before that, the works were primarily clearing and embankments favouring agricultural needs. Later on since 1960´ies, artificial lakes have been built in the uppermost parts of the rivers, and natural lakes have been regulated in order to adjust discharges. A remarkable part of disadvantages caused by floods was eliminated by water construction, but damages caused especially by ice jam can still be considerable. In Finland, due to economical and technical reasons, the flood protection works have been dimensioned for floods with frequency once in 20 years in agricultural areas, and once in 50 to 100 years in housing areas. Works done in water courses The total beneficial area of the flood protection works of the rivers Siikajoki, Pyhäjoki and Kalajoki exceeds 15,000 hectars cultivated land of which about 8,000 hectars belong to the Kalajoki area (Picture 1).
    [Show full text]
  • Cultural Climate Change Is Coming Creative Industries and Professionals in Oulu Region Taikabox
    Cultural Climate Change is coming Creative industries and professionals in Oulu Region TaikaBox. Oulu Dance Hack 2019 – dancer: Analía Celeste Muniz / Argentina. photo: Mikko Kinnunen Through art, culture and people in creative industries Creative industries are booming in Finland, especially in Northern Ostrobothnia. But none of this has happened over- night. The flourishing of creative industries is the result of long-term work. It’s been achieved through art, culture and people in creative industries. We continue to aim for new, surprising connections across genres, including in international cooperation. We want to highlight the important role of creative industries and culture in improving the quality of life. Join us! It’s all about reconnecting. Kuusamo Tornio Kemi Taivalkoski Pudasjärvi Ii Hailuoto OULU Suomussalmi Lumijoki Kempele Siikajoki Muhos Utajärvi Raahe Liminka Tyrnävä Vaala Paltamo Oulainen Siikalatva Kalajoki Haapavesi Pyhäntä Ylivieska Kajaani Kärsämäki Sotkamo Kuhmo Nivala Sievi Haapajärvi FINLAND TAMPERE TURKU HELSINKI Kuusamo Tornio Kemi Taivalkoski Pudasjärvi Ii Who we are Hailuoto OULU Suomussalmi Lumijoki Kempele Siikajoki Muhos Utajärvi and how Raahe Liminka Tyrnävä Vaala Paltamo Oulainen Siikalatva Kalajoki Haapavesi Pyhäntä Kajaani we see Ylivieska Kärsämäki Sotkamo Kuhmo Nivala Sievi Haapajärvi the world Northern Ostrobothnia is on the periphery of Europe. We have a vibrant city and wilderness right in its backyard. We have a proud history with many stories from the north. We are not afraid of dark or empty forests. We can experience the silence, the mild sunlight of winter and spring, the contrast of the sea- sons and the whole complexity of nature. FINLAND TAMPERE TURKU HELSINKI The cradle of the creative industries Northern Finland and Oulu are the realm of opposites.
    [Show full text]