DOCSLIB.ORG

Luettelo Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Luettelo Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2020 Dnro VH/5664/00.01.00/2019 Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2020 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,10 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,10 Asikkala 20,75 1,75 1,90 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,60 1,75 Brändö 16,75 2,00 1,75 Eckerö 18,50 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 21,50 1,75 2,10 Finström 18,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 2,00 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,10 Haapavesi 22,00 1,80 2,10 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,10 Hamina 21,00 1,60 1,95 Hammarland 17,25 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 2,00 Hausjärvi 21,50 1,75 1,90 Heinola 20,50 1,50 1,90 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,90 Honkajoki 22,50 1,80 2,00 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 2,00 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 19,75 1,25 1,90 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 2,00 Ii 21,25 1,50 2,10 Iisalmi 20,50 1,65 2,10 Iitti 21,25 1,65 1,90 Ikaalinen 22,00 1,85 2,00 Ilmajoki 21,00 1,75 2,10 Ilomantsi 21,00 1,60 2,00 Imatra 20,00 1,65 1,85 Inari 19,00 1,75 2,20 Inkoo 20,75 1,75 1,80 Isojoki 22,00 1,75 2,10 Isokyrö 21,50 1,75 2,10 Janakkala 21,00 1,45 2,00 Joensuu 20,50 1,55 1,90 Jokioinen 21,25 1,85 2,00 Jomala 16,50 1,50 1,75 Joroinen 21,25 1,70 1,95 Joutsa 21,00 1,90 1,95 Juuka 20,75 1,70 1,95 Juupajoki 21,00 1,75 2,00 Juva 20,75 1,65 1,95 Jyväskylä 20,00 1,45 1,95 Jämijärvi 22,50 1,80 2,00 Jämsä 21,00 1,60 2,00 Järvenpää 19,75 1,25 1,80 Kaarina 19,75 1,25 1,75 Kaavi 22,00 1,50 2,00 Kajaani 21,00 1,65 1,95 Kalajoki 21,00 1,75 2,10 Kangasala 21,00 1,40 2,00 Kangasniemi 21,50 1,70 1,95 Kankaanpää 21,75 1,80 2,00 Kannonkoski 21,00 1,75 1,95 Kannus 21,50 1,60 2,10 Karijoki 22,00 2,00 2,10 Karkkila 20,75 1,50 1,80 Karstula 21,50 1,85 1,95 Karvia 20,50 1,85 2,00 Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Kaskinen 22,00 1,85 2,10 Kauhajoki 22,00 1,90 2,10 Kauhava 21,75 1,75 2,10 Kauniainen 17,00 1,00 1,80 Kaustinen 22,00 1,70 2,10 Keitele 20,50 1,95 2,00 Kemi 21,75 1,40 2,10 Kemijärvi 21,50 1,75 2,20 Keminmaa 21,25 1,40 2,10 Kemiönsaari 19,75 2,00 1,75 Kempele 20,50 1,45 2,10 Kerava 19,25 1,25 1,80 Keuruu 21,50 1,80 1,95 Kihniö 21,50 2,00 2,00 Kinnula 21,00 1,85 1,95 Kirkkonummi 19,75 1,25 1,80 Kitee 21,00 1,80 1,90 Kittilä 20,25 1,50 2,20 Kiuruvesi 21,75 1,50 2,10 Kivijärvi 21,75 1,75 1,95 Kokemäki 21,75 1,75 1,75 Kokkola 21,50 1,70 2,10 Kolari 20,00 1,50 2,20 Konnevesi 22,00 1,90 2,00 Kontiolahti 20,50 1,50 1,90 Korsnäs 21,50 1,85 2,10 Koski Tl 20,00 1,90 1,75 Kotka 21,50 1,50 1,85 Kouvola 21,25 1,60 1,95 Kristiinankaupunki 21,50 2,00 2,10 Kruunupyy 22,00 2,00 2,10 Kuhmo 22,00 1,75 1,95 Kuhmoinen 21,75 1,75 2,00 Kumlinge 18,50 2,00 1,75 Kuopio 20,75 1,50 2,00 Kuortane 21,00 1,85 2,10 Kurikka 21,00 1,75 2,10 Kustavi 18,25 1,85 1,75 Kuusamo 20,00 1,60 2,10 Kyyjärvi 22,50 2,00 1,95 Kärkölä 22,00 1,75 1,90 Kärsämäki 21,50 1,80 2,10 Kökar 19,75 2,00 1,75 Lahti 20,75 1,50 1,90 Laihia 21,75 1,50 2,10 Laitila 20,75 1,60 1,75 Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Lapinjärvi 21,00 1,65 1,85 Lapinlahti 21,25 1,65 2,10 Lappajärvi 21,50 1,75 2,10 Lappeenranta 21,00 1,45 1,85 Lapua 21,50 1,75 2,10 Laukaa 21,50 1,65 1,95 Lemi 22,00 1,75 1,85 Lemland 17,00 1,70 1,75 Lempäälä 20,50 1,45 2,00 Leppävirta 21,00 1,65 1,95 Lestijärvi 21,00 2,00 2,10 Lieksa 21,00 1,60 1,90 Lieto 19,50 1,35 1,75 Liminka 21,50 1,70 2,10 Liperi 21,50 1,60 1,75 Lohja 20,50 1,50 1,80 Loimaa 21,00 1,60 1,75 Loppi 21,50 1,75 2,00 Loviisa 20,25 1,65 1,85 Luhanka 18,50 1,90 1,95 Lumijoki 21,00 1,95 2,10 Lumparland 19,50 1,70 1,75 Luoto 19,50 1,90 2,10 Luumäki 20,50 1,70 1,95 Maalahti 21,50 1,90 2,10 Maarianhamina 17,25 1,55 1,75 Marttila 20,75 1,90 1,75 Masku 20,75 1,60 1,75 Merijärvi 22,00 1,75 2,10 Merikarvia 20,50 1,90 2,00 Miehikkälä 20,50 1,60 1,95 Mikkeli 22,00 1,50 1,95 Muhos 21,00 1,60 2,10 Multia 22,00 1,95 1,95 Muonio 21,50 1,75 2,20 Mustasaari 20,75 1,85 2,10 Muurame 19,50 1,55 1,95 Mynämäki 21,25 1,75 1,75 Myrskylä 21,50 1,85 1,85 Mäntsälä 20,50 1,25 1,90 Mänttä-Vilppula 22,00 1,80 2,00 Mäntyharju 20,25 1,90 1,95 Naantali 19,00 1,35 1,75 Nakkila 21,25 1,75 2,00 Nivala 22,00 1,75 2,10 Nokia 21,00 1,60 2,00 Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Nousiainen 21,50 1,55 1,75 Nurmes 20,50 1,75 1,95 Nurmijärvi 19,75 1,45 1,80 Närpiö 21,00 1,50 2,10 Orimattila 20,75 1,80 1,90 Oripää 21,00 1,75 1,75 Orivesi 22,00 1,75 2,00 Oulainen 22,00 1,75 2,10 Oulu 20,00 1,30 2,10 Outokumpu 21,75 1,65 1,75 Padasjoki 21,00 1,75 1,90 Paimio 20,75 1,50 1,75 Paltamo 22,00 1,75 1,95 Parainen 20,00 1,50 1,75 Parikkala 20,50 1,75 1,85 Parkano 22,00 1,75 2,00 Pedersören kunta 21,00 1,80 2,10 Pelkosenniemi 22,25 1,95 2,20 Pello 21,25 1,60 2,20 Perho 21,50 1,90 2,10 Pertunmaa 21,50 1,90 1,95 Petäjävesi 21,75 1,90 1,95 Pieksämäki 22,00 1,50 1,95 Pielavesi 21,75 1,65 2,00 Pietarsaari 21,25 1,80 2,10 Pihtipudas 21,00 1,85 1,95 Pirkkala 20,50 1,40 2,00 Polvijärvi 20,25 1,65 1,75 Pomarkku 21,50 1,50 2,00 Pori 20,25 1,50 2,00 Pornainen 20,50 1,75 1,80 Porvoo 19,75 1,45 1,80 Posio 21,75 1,75 2,20 Pudasjärvi 20,50 1,50 2,10 Pukkila 21,50 1,85 1,80 Punkalaidun 22,00 1,80 1,75 Puolanka 21,50 1,75 1,95 Puumala 19,50 1,95 1,95 Pyhtää 20,75 1,70 1,85 Pyhäjoki 20,75 1,75 2,10 Pyhäjärvi 21,75 1,75 2,10 Pyhäntä 19,75 1,90 2,10 Pyhäranta 21,75 1,90 1,75 Pälkäne 21,50 1,80 2,00 Pöytyä 21,25 1,75 1,75 Raahe 21,00 1,90 2,10 Kunta Kunnan Ev.lut.
Load more

Recommended publications
  • Fifth Study Conference on BALTEX
    Fifth Study Conference on BALTEX Kultuurivara Kuressaare, Saaremaa, Estonia 4 - 8 June 2007 Conference Proceedings Editor: Hans-Jörg Isemer Jointly organized by Estonian Maritime Academy Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology Estonian Meteorological and Hydrological Institute GKSS Research Centre Geesthacht GmbH Conference Committee Franz Berger, German Weather Service, Germany Jüri Elken, Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology, Estonia Hans-Jörg Isemer, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Daniela Jacob, Max-Planck-Institute for Meteorology, Germany Sirje Keevallik, Estonian Maritime Academy, Estonia Friedrich Köster, Danish Institute for Fisheries Research, Denmark Joakim Langner, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden (Chair) Walter Leal, TuTech Innovation GmbH, Germany Andreas Lehmann, Leibniz Institute of Marine Sciences, Germany Juha-Markku Leppänen, HELCOM, Finland Anders Omstedt, Göteborg University, Sweden Jozef Pacyna, Norwegian Institute for Air Research, Norway Jan Piechura, Institute of Oceanology PAS, Poland Dan Rosbjerg, Technical University of Denmark Markku Rummukainen, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden Bernd Schneider, Baltic Sea Research Institute Warnemünde, Germany Benjamin Smith, Lund University, Sweden Timo Vihma, Finnish Meteorological Institute, Finland Hans von Storch, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Ilppo Vuorinen, University of Turku, Finland Preface The science and implementation plans for BALTEX Phase II (2003-2012) are in place since 2004 and 2006, respectively. Therefore, the 5th Study Conference on BALTEX is a first possibility to review how these research plans have been adopted and implemented by the research communities at national and international levels. About 2/3 of the more than 120 papers presented at the Conference contribute to meeting the new objectives of BALTEX Phase II, which are related to climate and climate variability research, water management issues, and air and water quality studies.
    [Show full text]
  • Karvianiinisalo-Kankaanpaa.Pdf
    PIKAVUOROT TAMPERE-NOKIA-SASTAMALA-HUITTINEN-RAUMA Ajopäivä M-P M-P M-P M-S M-P L,S M-S M-P M-S M-P M-P M-S M-S M-P Tampere, linja-autoasema 06.30 07.30 08.30 09.30 10.30 11.30 13.30 14.30 15.30Y 16.05 16.40 17.30 19.30Y2 20.30 Nokia, Pirkkalaistie 06.53 07.53 08.53 09.53 10.53 11.53 13.53 14.53 15.53 16.28 l 17.53 19.53 20.53 Sastamala, linja-autoasema 07.30 08.30 09.30 10.30 11.30 12.30 14.30 15.30 16.30 17.05 17.35 18.30 20.30 21.30 Huittinen, linja-autoasema 07.55 08.55 09.55 10.55 11.55 12.55 14.55 15.55 16.55 17.30 18.00 18.55 20.55 21.55 Rauma l l 11.00 l l l l l l 18.35 l l l l Rauma Jatkoyhteydet Raumalle, Poriin, Turkuun ja Helsinkiin Rauma Rauma Rauma M-L Rauma Rauma P,SS Turku Turku Turku S Pori Pori M-L Pori Pori M-L Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pe Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki PIKAVUOROT RAUMA-HUITTINEN-SASTAMALA-NOKIA-TAMPERE Jatkoyhteydet Raumalta, Porista, Turusta ja Helsingistä. Helsinki Helsinki L Helsinki M-L Helsinki Helsinki Helsinki Pori Pori Pori Pori Pori Pori M-P Pori Pori Pori Pori Pori Turku M-L Turku S Turku S Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma L Rauma Rauma M-L, Rauma M-L Rauma P,SS Ajopäivä M-P M-P M-P M-P L M-P M-L L,S M-P M-S M-P M-S M-P M-S M-S Rauma l l 05.55 l 06.55 l l l l l 12.55 l l l l Huittinen, linja-autoasema 7 05.00 05.55 07.00 08.00 08.00 09.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 19.00 Sastamala, linja-autoasema 05.25 06.25 07.25 08.25 08.25 09.25 10.25 11.25 12.25 13.25 14.25 15.25 16.25 17.25 19.25 Nokia, Pirkkalaistie 06.00 07.00 08.00 09.00 09.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 20.00 Tampere, linja-autoasema 06.25 07.25 08.25 09.25 09.25 10.25 11.25 12.25 13.25 14.25 15.25 16.25 17.25 18.25 20.25 Jatkoyhteys Helsinkiin 08.30 11.30 Helsingissä 10.50 13.45 Y=Yhteys Helsingistä M-L 12.40, Tampereella 15.00 Y2=Yhteys Helsingistä 16.55, Tampereella 19.25 Huittisten vaihtoyhteydet ilmoitettu sitoumuksetta, muutokset mahdollisia.
    [Show full text]
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Kauppa-Alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala
    Kauppa-alue 1 Länsi- Akaa Hämeenkoski Kerava Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä Pornainen Säkylä Espoo Ikaalinen Koski Mynämäki Porvoo Taivassalo Eura Imatra Kotka Myrskylä Pukkila Tammela Eurajoki Inkoo Kouvola Mäntsälä Punkalaidun Tampere Forssa Janakkala Kuhmoinen Mäntyharju Pyhtää Tarvasjoki Hamina Jokioinen Kustavi Naantali Pyhäranta Turku Hanko Juupajoki Kärkölä Nakkila Pälkäne Tuusula Harjavalta Jämijärvi Köyliö Nastola Pöytyä Ulvila Hartola Jämsä 1) Lahti Nokia Raasepori Urjala Hattula Järvenpää Laitila Nousiainen Raisio Uusikaupunki Hausjärvi Kaarina Lapinjärvi Nummi-Pusula Rauma Valkeakoski Heinola Kangasala Lieto Nurmijärvi Riihimäki Vantaa Helsinki Kankaanpää Lohja Orimattila Rusko Vehmaa Hollola Karjalohja Loimaa Oripää Salo Vesilahti Huittinen Karkkila Loviisa Orivesi Sastamala Vihti Humppila Kauniainen Luumäki Padasjoki Sauvo Virolahti Hyvinkää Kemiönsaari Luvia Paimio Sipoo Ylöjärvi 2) 1) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat kauppa-alueeseen 2 2) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu kauppa-alueeseen 2 Kauppa-alue 2 Alajärvi Joutsa 7) Kesälahti 7) Lappajärvi Nilsiä 7) Pyhäjärvi Soini Vieremä 7) Alavieska Juankoski 7) Keuruu 7) Lapua Nivala Pyhäntä Sonkajärvi Vihanti Alavus Juva Kihniö Laukaa Närpiö Raahe Sulkava 7) Viitasaari Enonkoski 7) Jyväskylä 7) Kinnula Leppävirta 7) Oulainen Rantasalmi 7) Suomenniemi 7) Vimpeli Evijärvi Jämsä
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Helsinki-Uusimaa Region Competence and Creativity
    HELSINKI-UUSIMAA REGION COMPETENCE AND CREATIVITY. SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL HELSINKI-UUSIMAA REGION AT THE HEART OF NORTHERN EUROPE • CAPITAL REGION of Finland • 26 MUNICIPALITIES, the largest demographic and consumption centre in Finland • EXCELLENT environmental conditions - 300 km of coastline - two national parks • QUALIFIED HUMAN CAPITAL and scientific resources • INTERNATIONAL AIRPORT • four large INTERNATIONAL PORTS • concentration of CENTRAL FUNCTIONS: economy, administration, leisure, culture • privileged GEO-STRATEGIC LOCATION Helsinki-Uusimaa Region AT THE HEART OF POPULATION • 1,6 MILLION inhabitants • 30 % of the population of Finland • POPULATION GROWTH 18,000 inhabitants in 2016 • OFFICIAL LANGUAGES: Finnish mother tongue 80.5 %, Swedish mother tongue 8.2 % • other WIDELY SPOKEN LANGUAGES: Russian, Estonian, Somali, English, Arabic, Chinese • share of total FINNISH LABOUR FORCE: 32 % • 110,000 business establishments • share of Finland’s GDP: 38.2 % • DISTRIBUTION OF LABOUR: services 82.5 %, processing 15.9 %, primary production 0.6 % FINLAND • republic with 5,5 MILLION inhabitants • member of the EUROPEAN UNION • 1,8 MILLION SAUNAS, 500 of them traditional smoke saunas • 188 000 LAKES (10 % of the total area) • 180 000 ISLANDS • 475 000 SUMMER HOUSES • 203 000 REINDEER • 39 NATIONAL PARKS HELSINKI-UUSIMAA SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. ISBN 978-952-448-370-4 (publication) ISBN 978-952-448-369-8 (pdf)
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
    ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus
    [Show full text]
  • Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren Rannikon Kalatalousstrategia Ja Kuntaraha Vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall
    Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren rannikon kalatalousstrategia ja kuntaraha vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall 04.05.2021 § 119 Perämeren rannikon kunnissa (Tornio, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki ja Kokkola) on toteutettu kalatalouden paikallista kehittämistä vuodesta 2007 alkaen eli kahden EU-ohjelmakauden ajan. Rahoitus toimintaan on tullut Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) ja alueen kunnilta. Paikallista kehittämistä on toteutettu alueelle laaditun kalatalousstrategian mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on käytetty sekä kalatalouden paikallisen kehittämisen rahoitusta, että Meri- ja kalatalousrahaston suoria investointitukia kunnille ja yrityksille. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014-2020 toiminta-alueen kuntiin saatiin EMKR:sta yli 4 miljoonaa euroa, 875 000€ kalatalouden paikalliseen kehittämiseen ja suoria investointitukia yli 3 miljoonaa euroa. Alueen kunnat ovat maksaneet kuntarahaa yhteensä 133 000€. Ohjelmakauden 2015-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategian aktivointi- ja kehittämistoimintaa tullaan jatkamaan vielä vuoden 2021 ajan ”Kehittyvä kalatalous” hankkeen sekä muutaman muun käynnissä olevan paikallisen kehittämishankkeen toimesta. Näiden lisäksi toteutamme strategiaa ohjaamalla elinkeinokalatalouden parissa työskenteleviä toimijoita hakemaan rahoitusta suoraan EMKR:n eri toi men pi teis tä, joissa niissäkin suurimmassa osassa on vielä vähän rahaa jäljellä. Vuoden 2021 jälkeen toivottavasti pääsemme aloittamaan uuden strategian to
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]