DOCSLIB.ORG

Koko Tutkimusalue

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin. Kunnostustarveluokista kohtalaisen kunnostustarpeen alueita oli eniten, mutta pinta-alan mukaan suurin luokka oli vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta. Jälkihoitoluokkien osuu- det pinta-alasta kunnittain on esitetty kuvassa 12 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 13. 12 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 a)a) b)b) a) b) 1414 % % 2424 % % 4 4% % JälkihoidettuJälkihoidettu 3434 % % 3535 % % 5 5% % JälkihoidettuJälkihoidettu OsittainOsittain jälkihoidettu jälkihoidettu OsittainOsittain jälkihoidettu jälkihoidettu MuotoiltuMuotoiltu MuotoiltuMuotoiltu JälkihoitamatonJälkihoitamaton 9 9% % JälkihoitamatonJälkihoitamaton ToiminnassaToiminnassa ToiminnassaToiminnassa 8 8% % 42 % 42 % 2525 % % Kuva 140. Soranottoalueet jälkihoitoluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pinta-alasta. a)a) b)b) a) b) 13 % 8 % 7 % 13 % 8 % 7 % 30 % 30 % 22 % 22 % Kunnostustarve Suuri Suuri SuuriSuuri Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 41 % Luvanmukainen Vähäinen/Ei tarvetta 41 % Luvanmukainen Vähäinen/Ei tarvetta 38 % 38 % LuvanmukainenLuvanmukainen 41 % 41 % Kuva 141. Soranottoalueet kunnostustarveluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pinta- alasta. Jälkihoitoluokat Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu Jälkihoitamaton Hattula Toiminnassa Kalvola Hämeenlinna Humppila Forssa Ypäjä Tammela Renko Jokioinen 150 100 50 10 ha Kuva 142. Jälkihoitoluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 13 KunnostustarveKunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta Hattula Luvanmukainen Kalvola Hämeenlinna Humppila Forssa Ypäjä Tammela Renko Jokioinen 150 100 50 10 ha Kuva 143. Kunnostustarveluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain. Kunnostustarpeen jakautumista eri kokoluokan soranottoalueille on tarkasteltu ku- vassa 144. Kuvasta nähdään, että vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta -luokan suhteellinen osuus kasvaa, mitä suuremmista ottamisalueista on kyse. Suuren kunnostustarpeen alueet ovat taas enimmäkseen alle hehtaarin kokoisia. 300 250 200 Kunnostustarve Suuri 150 Kohtalainen kpl Vähäinen/Ei tarvetta 100 50 0 < 1 1 - 5 > 5 Pinta-ala (ha) Kuva 144. Kunnostustarveluokkien lukumäärät eri kokoluokan soranottoalueilla. Soranottoalueet sijoittuvat enimmäkseen luokan I pohjavesialueille. Soranottoaluei- den pinta-alasta 6 % on luokan I, 2 % luokan II ja 12 % luokan III pohjavesialueilla. Soranottoalueiden pinta-alat eri pohjavesiluokkien alueilla on esitetty kuvassa 1, jossa on tarkasteltu jälkihoitotilannetta eri pohjavesiluokkien alueilla. Soranottoalueita oli jonkin verran pohjavedenottamoiden läheisyydessä ja paikoin ne olivat aivan pohjavedenottamon vieressä. 00 metrin säteellä pohjavedenottamois- 1 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 ta oli yhteensä soranottoaluetta. Näistä 36 olivat toiminnassa olevia tai sellaisia jälkihoitamattomia ottamisalueita, joilla ei ollut myöskään luontaisesti levinnyttä kasvillisuutta (taulukko 1). Pohjavedenottamon läheisyydessä sijainneet soranot- toalueet olivat pääasiassa melko pienikokoisia. Taulukko 14. Pohjavedenottamon läheisyydessä sijaitsevat soranottoalueet. Soranottoalueiden Soran- Toiminnassa Yli hehtaarin etäisyys pohja- ottoalueita olevat tai kokoiset toiminnassa vedenottamosta yhteensä jälkihoitamattomat olevat tai jälkihoita- soranottoalueet mattomat soran- ottoalueet (m) (kpl) (kpl) (kpl) < 500 54 36 9 < 300 28 18 6 < 100 9 5 3 Soranottoalueet olivat keskittyneet lähes yksinomaan pohjaveden muodostumisalu- eelle. Niiden pinta-alasta noin 9 % oli pohjaveden muodostumisalueella. Soranotto- alueiden osuudet pohjavesialueiden muodostumisalueesta olivat tutkimusalueella enimmäkseen alle 10 % luokkaa ja jonkun verran 10–20 % luokkaa (kuva 16). Aino- astaan Hakinharjun pohjavesialueella Hattulan ja Kalvolan rajalla soranottoalueiden osuus ylitti 30 %. Jokioisissa ja osittain myös Forssassa sijaitsevan Särkilammen pohjavesialueella osuus oli yli 20 %. Soranottoalueiden osuus kunkin pohjavesialu- een muodostumisalueesta löytyy liitteestä 1. Kuntakohtaisesti muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden kokonaispinta-ala oli suurin Hattulassa ja toiseksi suurin Jokioisissa (taulukko 1). Jokioisissa niiden osuus muodostumisalueesta oli selvästi suurin (kuva 17). 450 400 350 Jälkihoidettu 300 Osittain 250 jälkihoidettu Muotoiltu 200 hehtaaria 150 Jälkihoitamaton 100 Toiminnassa 50 0 Luokka I Luokka II Luokka III Kuva 145. Soranottoalueiden jälkihoitotilanne eri pohjavesialueluokkien alueilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 1 Taulukko 15. Pohjaveden muodostumisalueiden ja muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalu- eiden ja pinta-alat. Kunta Pohjaveden muodostumisalue Muodostumisalueella sijaitsevat soranottoalueet (ha) (ha) Forssa 506 52 Hattula 2989 155 Humppila 413 34 Hämeenlinna 880 44 Jokioinen 418 85 Kalvola 1516 51 Renko 2780 53 Tammela 2879 84 Ypäjä 103 10 Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta < 10 % 10 - 20 % 20 - 30 % > 30 % Kalvola Hattula Hämeenlinna Humppila Forssa Renko Ypäjä Tammela Jokioinen 0 5 10 20 Km Kuva 146. Soranottoalueiden osuus pohjavesialueiden muodostumisalueesta. 16 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä Kuva 147. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden osuus muodostumis- alueen pinta-alasta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 17 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Laaja-alainen soranotto ja soranoton ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asian- mukaisella jälkihoidolla voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohja- veteen ja maisemaan. Ennen maa-aineslain voimaantuloa vuonna 1982, maa-ainesten ottamiseen ei tarvittu lupaa eikä soranottoalueille ollut jälkihoitovelvoitteita. Maa- aineslain voimassaolon alkuvuosinakin jälkihoitovelvoitteissa ja niiden toteuttami- sessa oli vielä puutteita. Vanhemmat ottamisalueet ja lupamenettelyn ulkopuolella olevat kotitarveottoalueet ovatkin usein jälkihoitamatta. Tutkimusalue- ja menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2006 ja 2007 Forssan, Hattulan, Humppilan, Hä- meenlinnan, Jokioisten, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Ypäjän pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden nykytila ja niiden kunnostustarve. Lisäksi tarkastel- tiin kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella alueen geologiaa, pohjavesialueita, kiviainesvaroja, kiviainesten ottoa ja ottamislupatilannetta sekä kaavoitustilannetta. Tutkimus oli osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista So- ranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Soranottoalueet rajattiin paikkatieto-ohjelmalla ja rajauksessa hyödynnettiin di- gitaalisia paikkatietoaineistoja. Aineistoa täydennettiin vanhoilta peruskartoilta rajatuilla soranottoalueilla. Maastokartoituksen yhteydessä tarkistettiin soranotto- alueiden rajauksia ja tehtiin havaintoja jälkihoidon tilasta, alueen siisteydestä sekä soranoton jälkeisestä muusta toiminnasta. Tehtyjen havaintojen ja ottamisalueiden sijaintien perusteella soranottoalueille arvioitiin kunnostustarve. Soranottoalueista tuotettiin paikkatietoaineisto, jonka ominaisuustietoihin tallen- nettiin muun muassa tiedot pohjavesi-, jälkihoito- ja kunnostustarveluokista sekä rajauksen perustana käytetystä aineistosta. Maa-ainesten ottamisluvista ja niiden mukaisista suunnitelma-alueista tuotettiin lisäksi oma paikkatietoaineisto. Näiden paikkatietoaineistojen pohjalta soranottoalueiden tilaa ja kunnostustarvetta on tule- vaisuudessa mahdollista seurata ja päivittää kaukokartoituksen avulla. Ottamislupatilanne
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • Welcome to HAMK 2018-2019

    Welcome to HAMK 2018-2019

    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design

    W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design

    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
  • INVITATION/REFERRAL / 40751 -Hpvnhoj 40451 Pt-Papa

    INVITATION/REFERRAL / 40751 -Hpvnhoj 40451 Pt-Papa

    INVITATION/REFERRAL / 40751 -HPVNhOJ 40451 Pt-Papa-2J INVITATION TO ATTEND CERVICAL CANCER SCREENING Fimlab is inviting you to attend a screening examination for cervical cancer. The examination is part of a national screening programme for adults, and it supports early diagnosis and treatment of findings that suggest or predispose you to cervical cancer. The examination has been requested by the municipal authorities of where you live. It is voluntary and free of charge. Your cervical smear sample will be tested for the high-risk type of human papillomavirus (HPV). If the test is positive, the traditional Pap test will also be performed. INSTRUCTIONS: 1. SCHEDULE AN APPOINTMENT – you can book appointments 24/7 at fimlab.fi/ajanvaraus or by calling +358 (0)10 808 515* Mon–Fri from 7 a.m. to 6 p.m. Fimlab's laboratories provide services at screening test sites. You can select any test site, regardless of where you live. • Pirkanmaa: gynaecological samples Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Ruovesi, Tampere Hatanpää, Tampere Tullinkulma, Tampere Tuulensuu, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Viiala, Virrat, Ylöjärvi. • Kanta-Häme: gynaecological samples, mass screening Hauho, Hämeenlinna Main Health Centre, Kalvola, Lammi, Parola, Riihimäki, Renko, Forssa: appointments in Forssa are only available to customers of the Welfare District of Forssa. • Central Finland: gynaecological samples, mass screening Hankasalmi, Jyväskylä Central Hospital, Jyväskylä laboratory, Muurame, Uurainen, Äänekoski. 2. FILL IN THE PATIENT HISTORY FORM – Fill in the patient history form on the back and bring it with you to the laboratory. NOTE: Pap smear tests cannot be performed while you are on your period.
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K

    J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K

    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • District 107 C.Pdf

    District 107 C.Pdf

    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
  • Geological Survey of Finland

    Geological Survey of Finland

    Comparison on humus and soil geochemical baselines in Southern Finland Introduction Statistical methods Results Low/High Low/High Geological Survey of Finland has carried out geochemical The mean, the median, the maximum, the minimum and the Most of the elements have completely different distribution C content 2,5 C content 48 1.00 > 19% baseline mapping in Southern Finland between 2002-2013, quartiles, and histograms of the 35 elements were analyzed of concentrations in humus and topsoil samples. (Fig. 4 and 5). 2.00 < 19% using topsoil, subsoil and humus samples (Fig.1). Humus sam- both for all humus and topsoil samples, and for the different 2,0 Cd ppm (Humus) Cd ppm (Soil) 38 ples reflect the interplay between atmosphere (especially at- soil parent material separately. For each element, figures com- 1,5 Textbox 200 mospheric deposition), biosphere and lithosphere (Salminen prehensive of histograms, box plots and cumulative probabil- 200 28 150 C (Humus) % 1,0 et al. 2004). ity plots (CP) of the humus and topsoil log-transformed data, Cd (Humus) mg/kg 100 100 18 50 ,5 were made using R studio software (Fig. 3). 50 Frequency Frequency 0 0 8 ,0 −50 −50 0 5000 10000 15000 ,0 ,1 ,2 ,3 ,4 ,5 ,6 −2.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 0.0 0.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 Al (Humus) mg/kg Cd (Soil) mg/kg 0.005 0.02 0.05 0.2 0.5 1 2 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 Fig.7: Scatter diagrams of Al Fig.8: Scatter diagram of Cd con- and C in humus samples.
  • Säädk 199/2001

    Säädk 199/2001

    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-