Koko Tutkimusalue

5.10 Koko tutkimusalue

Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 452. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes.

Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha

a) b)

4 % 3 % 6 %

14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 %

16 %

Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta.

Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutkimusalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 550 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 185 ha) ja Hattulassa (4 kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 140 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 141. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin. Kunnostustarveluokista kohtalaisen kunnostustarpeen alueita oli eniten, mutta pinta-alan mukaan suurin luokka oli vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta. Jälkihoitoluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain on esitetty kuvassa 142 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 143.

142 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 a)a) b)b)

a) b) 1414 % % 2424 % % 4 4% % JälkihoidettuJälkihoidettu 3434 % % 3535 % % 5 5% % JälkihoidettuJälkihoidettu OsittainOsittain jälkihoidettu jälkihoidettu OsittainOsittain jälkihoidettu jälkihoidettu MuotoiltuMuotoiltu MuotoiltuMuotoiltu JälkihoitamatonJälkihoitamaton 9 9% % JälkihoitamatonJälkihoitamaton ToiminnassaToiminnassa ToiminnassaToiminnassa

8 8% %

42 % 42 % 2525 % %

Kuva 140. Soranottoalueet jälkihoitoluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pinta-alasta. a)a) b)b)

a) b)

13 % 8 % 7 % 13 % 8 % 7 %

30 % 30 % 22 % 22 % Kunnostustarve Suuri Suuri SuuriSuuri Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 41 % Luvanmukainen Vähäinen/Ei tarvetta 41 % Luvanmukainen Vähäinen/Ei tarvetta 38 % 38 % LuvanmukainenLuvanmukainen

41 % 41 %

Kuva 141. Soranottoalueet kunnostustarveluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pinta- alasta.

Jälkihoitoluokat Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu

Jälkihoitamaton Hattula Toiminnassa Kalvola

Hämeenlinna Humppila Forssa

Ypäjä Tammela Renko

Jokioinen

150 100 50

ha Kuva 142. Jälkihoitoluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 143 KunnostustarveKunnostustarve Suuri Kohtalainen

Vähäinen/Ei tarvetta Hattula Luvanmukainen Kalvola

Hämeenlinna Humppila Forssa

Ypäjä Tammela Renko

Jokioinen

150 100 50

ha Kuva 143. Kunnostustarveluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain.

Kunnostustarpeen jakautumista eri kokoluokan soranottoalueille on tarkasteltu kuvassa 144. Kuvasta nähdään, että vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta -luokan suhteellinen osuus kasvaa, mitä suuremmista ottamisalueista on kyse. Suuren kunnostustarpeen alueet ovat taas enimmäkseen alle hehtaarin kokoisia.

300

250

200 Kunnostustarve Suuri 150 Kohtalainen kpl Vähäinen/Ei tarvetta

100

0 < 1 1 - 5 > 5 Pinta-ala (ha)

Kuva 144. Kunnostustarveluokkien lukumäärät eri kokoluokan soranottoalueilla.

Soranottoalueet sijoittuvat enimmäkseen luokan I pohjavesialueille. Soranottoaluei- den pinta-alasta 64 % on luokan I, 24 % luokan II ja 12 % luokan III pohjavesialueilla. Soranottoalueiden pinta-alat eri pohjavesiluokkien alueilla on esitetty kuvassa 145, jossa on tarkasteltu jälkihoitotilannetta eri pohjavesiluokkien alueilla. Soranottoalueita oli jonkin verran pohjavedenottamoiden läheisyydessä ja paikoin ne olivat aivan pohjavedenottamon vieressä. 500 metrin säteellä pohjavedenottamois-

144 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 ta oli yhteensä 54 soranottoaluetta. Näistä 36 olivat toiminnassa olevia tai sellaisia jälkihoitamattomia ottamisalueita, joilla ei ollut myöskään luontaisesti levinnyttä kasvillisuutta (taulukko 14). Pohjavedenottamon läheisyydessä sijainneet soranottoalueet olivat pääasiassa melko pienikokoisia.

Taulukko 14. Pohjavedenottamon läheisyydessä sijaitsevat soranottoalueet. Soranottoalueiden Soran- Toiminnassa Yli hehtaarin etäisyys pohja- ottoalueita olevat tai kokoiset toiminnassa vedenottamosta yhteensä jälkihoitamattomat olevat tai jälkihoita- soranottoalueet mattomat soranottoalueet (m) (kpl) (kpl) (kpl) < 500 54 36 9 < 300 28 18 6 < 100 9 5 3

Soranottoalueet olivat keskittyneet lähes yksinomaan pohjaveden muodostumisalueelle. Niiden pinta-alasta noin 95 % oli pohjaveden muodostumisalueella. Soranotto- alueiden osuudet pohjavesialueiden muodostumisalueesta olivat tutkimusalueella enimmäkseen alle 10 % luokkaa ja jonkun verran 10–20 % luokkaa (kuva 146). Aino- astaan Hakinharjun pohjavesialueella Hattulan ja Kalvolan rajalla soranottoalueiden osuus ylitti 30 %. Jokioisissa ja osittain myös Forssassa sijaitsevan Särkilammen pohjavesialueella osuus oli yli 20 %. Soranottoalueiden osuus kunkin pohjavesialueen muodostumisalueesta löytyy liitteestä 1. Kuntakohtaisesti muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden kokonaispinta-ala oli suurin Hattulassa ja toiseksi suurin Jokioisissa (taulukko 15). Jokioisissa niiden osuus muodostumisalueesta oli selvästi suurin (kuva 147).

450

400

350 Jälkihoidettu 300 Osittain 250 jälkihoidettu Muotoiltu 200 hehtaaria

150 Jälkihoitamaton

100 Toiminnassa

0 Luokka I Luokka II Luokka III

Kuva 145. Soranottoalueiden jälkihoitotilanne eri pohjavesialueluokkien alueilla.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 145 Taulukko 15. Pohjaveden muodostumisalueiden ja muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden ja pinta-alat.

Kunta Pohjaveden muodostumisalue Muodostumisalueella sijaitsevat soranottoalueet (ha) (ha) Forssa 506 52 Hattula 2989 155 Humppila 413 34 Hämeenlinna 880 44 Jokioinen 418 85 Kalvola 1516 51 Renko 2780 53 Tammela 2879 84 Ypäjä 103 10

Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta < 10 % 10 - 20 % 20 - 30 % > 30 %

Kalvola

Hattula Hämeenlinna

Humppila

Forssa Renko

Ypäjä Tammela

Jokioinen

0 5 10 20 Km

Kuva 146. Soranottoalueiden osuus pohjavesialueiden muodostumisalueesta.

146 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

Forssa

Hattula

Humppila

Hämeenlinna

Jokioinen

Kalvola

Renko

Tammela

Ypäjä

Kuva 147. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden osuus muodostumis- alueen pinta-alasta.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 147 6 Yhteenveto ja johtopäätökset

Laaja-alainen soranotto ja soranoton ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asian- mukaisella jälkihoidolla voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja maisemaan. Ennen maa-aineslain voimaantuloa vuonna 1982, maa-ainesten ottamiseen ei tarvittu lupaa eikä soranottoalueille ollut jälkihoitovelvoitteita. Maa- aineslain voimassaolon alkuvuosinakin jälkihoitovelvoitteissa ja niiden toteuttami- sessa oli vielä puutteita. Vanhemmat ottamisalueet ja lupamenettelyn ulkopuolella olevat kotitarveottoalueet ovatkin usein jälkihoitamatta.

Tutkimusalue- ja menetelmät

Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2006 ja 2007 Forssan, Hattulan, Humppilan, Hä- meenlinnan, Jokioisten, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Ypäjän pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden nykytila ja niiden kunnostustarve. Lisäksi tarkastel- tiin kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella alueen geologiaa, pohjavesialueita, kiviainesvaroja, kiviainesten ottoa ja ottamislupatilannetta sekä kaavoitustilannetta. Tutkimus oli osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista So- ranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Soranottoalueet rajattiin paikkatieto-ohjelmalla ja rajauksessa hyödynnettiin di- gitaalisia paikkatietoaineistoja. Aineistoa täydennettiin vanhoilta peruskartoilta rajatuilla soranottoalueilla. Maastokartoituksen yhteydessä tarkistettiin soranottoalueiden rajauksia ja tehtiin havaintoja jälkihoidon tilasta, alueen siisteydestä sekä soranoton jälkeisestä muusta toiminnasta. Tehtyjen havaintojen ja ottamisalueiden sijaintien perusteella soranottoalueille arvioitiin kunnostustarve. Soranottoalueista tuotettiin paikkatietoaineisto, jonka ominaisuustietoihin tallen- nettiin muun muassa tiedot pohjavesi-, jälkihoito- ja kunnostustarveluokista sekä rajauksen perustana käytetystä aineistosta. Maa-ainesten ottamisluvista ja niiden mukaisista suunnitelma-alueista tuotettiin lisäksi oma paikkatietoaineisto. Näiden paikkatietoaineistojen pohjalta soranottoalueiden tilaa ja kunnostustarvetta on tulevaisuudessa mahdollista seurata ja päivittää kaukokartoituksen avulla.

Ottamislupatilanne ja soravarat

Soran- ja hiekan ottamislupa- ja ottomäärät läntisen Kanta-Hämeen alueella ovat laskeneet koko 2000-luvun. Nykyisin voimassa olevia lupia on yli puolet vähem- män kuin vuonna 1990 ja moni tutkimusalueen soranottoalueista onkin syntynyt 1970–1990 -luvuilla. 2000-luvulla soran- ja hiekanottomäärät ovat olleet suurimmat Hattulassa ja Tammelassa. Vaikka ottotoiminta läntisessä Kanta-Hämeessä on ollut laskussa, Uudenmaan kiviainestarpeet saattavat kuitenkin tulevaisuudessa kohottaa ottomääriä.

148 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 Läntisen Kanta-Hämeen suurimmat soravarat ovat Hattulassa ja Tammelassa. Myös maakuntakaavan soran- ja hiekanoton aluevaraukset ovat tutkimusalueella keskittyneet näihin kuntiin. Rengon soravarat ovat samansuuruisia, mutta maa-aineslain mukaisia soranottoalueita Rengossa on ollut hyvin vähän. Pienimmät soravarat ovat Ypäjällä. Soravarojen epätasainen jakautuminen on myös osasyynä siihen, että soranottoalueiden määrä vaihteli merkittävästi tutkimusalueen kuntien välillä.

Soranottoalueet ja niiden sijainti

Soranottoalueita oli pohjavesialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä yhteensä 367 ja niiden pinta-ala oli 613 hehtaaria. Eniten soranottoalueita oli Tammelassa (73 kpl) ja Rengossa (69 kpl). Vähiten soranottoalueita oli Ypäjällä (9 kpl) ja Hämeen- linnassa (12 kpl). Pinta-alan mukaan soranottoalueita oli eniten Hattulassa (160 ha) ja vähiten Ypäjällä (10 ha). Soranottoalueista suurin osa oli pieniä kotitarveottoalueita. Esimerkiksi Rengon soranottoalueista lähes 70 % oli alle puolen hehtaarin kokoisia. Pohjavesialueella sijaitsevat soranottoalueet olivat suurimmaksi osaksi sijoittuneet pohjaveden muodostumisalueelle. Soranottoalueiden osuus pohjaveden muodos- tumisalueen pinta-alasta oli enimmäkseen alle 10 %. Vain Hakinharjun pohjavesialueella Hattulan ja Kalvolan rajalla soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta oli yli 30 %. Soranottoalueiden osuudet muodostumisalueesta olivat suuremmat tutkimusalueen länsiosassa, mikä johtuu osin siitä, että siellä on vähemmän pohjavesialueita ja ne ovat pinta-alaltaan pienempiä. Erityisesti Jokioisissa pohjaveden muodostumisalueilla oli paljon soranottoalueita. Osa soranottoalueista sijaitsi pohjavedenottamoiden läheisyydessä. Enimmäkseen nämä olivat joko toiminnassa olevia tai jälkihoitamattomia soranottoalueita. Pohja- vedenottamon välittömässä läheisyydessä sijaitsi muutama suurikokoinen ottamis- alue, joista osalla oli tai oli ollut maa-aineslain mukainen ottamislupa. Pääasiassa pohjavedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat soranottoalueet olivat kuitenkin alle hehtaarin kokoisia. Harjujensuojeluohjelma-alueilla sijaitsi kymmenen soranottoaluetta. Ne olivat enimmäkseen kotitarveottoalueita, mutta kolmella soranottoalueella oli myös voimassa oleva ottamislupa. Kuusi harjujensuojeluohjelma-alueilla sijaitsevista soranottoalueista oli toiminnassa. Myös Natura-alueilla oli muutamia soranottoalueita.

Jälkihoitotilanne ja kunnostustarve

Tutkimusalueen soranottoalueista lähes 80 % oli jälkihoitamattomia tai toiminnassa olevia ja vain noin 20 % alueista oli jälkihoidettu, osittain jälkihoidettu tai muotoiltu. Jälkihoidetuista soranottoalueista suurin osa oli luontaisesti metsittyneitä. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna noin 40 %:lla alueista oli tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Suu- remmilla soranottoalueilla oli pienempiä soranottoalueita useammin tehty jälkihoi- totoimenpiteitä, koska monilla niistä oli maa-aineslain mukainen lupa siihen liittyvät jälkihoitovelvoitteet. Osa soranottoalueista oli ottotoiminnan jälkeen virkistyskäytös- sä, kuten urheilukenttänä tai uimapaikkana. Myös epävirallisia motocrossratoja oli syntynyt jälkihoitamattomille ottamisalueille. Jälkihoitamattomat soranottoalueet olivat lähinnä kotitarveottoalueita sekä vanhoja ottamisalueita. Vain harvat soranottoalueet oli jälkihoidettu nykyisten suositusten mukaisesti. Puutteita esiintyi etenkin pintarakennemateriaalien levityksessä ja ottamisalueiden muotoilussa, sekä paikoin myös istutuksissa. Alueet, joille ei ollut levitetty pintara- kennemateriaalia kasvualustaksi, olivat usein vähäpuustoisia ja puuston kasvu oli hidasta. Muotoilemattomat alueet erottuivat selvästi ympäröivästä maisemasta ja jyrkät jälkihoitamattomat rinteet näkyivät paikoin kauas.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 149 Soranottoalueista noin puolet oli kunnostuksen tarpeessa. Suuri kunnostustarve oli 8 %:lla ja kohtalainen kunnostustarve 41 %:lla soranottoalueista. Enimmäkseen nämä olivat pieniä, kylien yhteisiä tai vanhoja ottamisalueita. Tyypillisiä kunnostustarvetta kohottavia seikkoja olivat pohjavesi-, maisema- ja viihtyisyystekijät. Näitä olivat esimerkiksi soranottoalueen sijainti pohjavedenottamon läheisyydessä, ottotoiminnan ulottuminen lähelle pohjavedenpintaa tai sen alapuolelle sekä ottamis- alueen erottuminen merkittävästi maisemakuvasta ja sen sijainti lähellä asutusta. Soranottoalueet olivat kaiken kaikkiaan melko siistissä kunnossa eikä roskaamista esiintynyt merkittävästi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimusalueen kunnissa suun- niteltaessa soranottoalueiden kunnostusta. Soranottoalueiden yksityiskohtaisemmat kunnostustoimenpide-ehdotukset määritetään tapauskohtaisesti mahdollisissa jatko- selvityksissä. Tyypillisiä tutkimusalueen soranottoalueilla tarvittavia kunnostustoi- mia ovat kulkuväylien katkaiseminen esimerkiksi puomein, rinteiden loivennus ja alueen muotoilu, pintarakennemateriaalien levitys ja istutukset.

150 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 LÄHTEET

Aartolahti, T. 1968. Die geomorphologie des gebiets von Tammela, Süddfinnland. Fennia 97 N:o 7, Helsinki. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja. Sarja A 59. 97 s. Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. 2001. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristömi- nisteriö, Helsinki. Ympäristöopas 85. 101 s. ISBN 951-37-3473-0. Britschgi, R., Hatva, T. & Suomela, T. (toim.). 1991. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeet. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B 7. 60 s. ISBN 951-47-4280-X. Haavisto, M., Grönlund, T., Lahermo, P. & Stén, C-G. 1980. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2024. Someron kartta-alueen maaperä. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 66 s. Hakkarainen, G. 1994. Geology and geochemistry of the Hämeenlinna-Somero Volcanic belt, southwestern Finland: a Paleoproterozoic island arc. Julk.: Nironen, M. & Kähkönen, Y. (toim.). Geochemistry of Prote- rozoic supracrustal rocks in Finland: IGCP project 179 stratigraphic methods as applied to the Proterozoic record and IGCP project 217 Proterozoic geochemistry. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Geological Survey of Finland, Special paper 19. S. 85-100. ISBN 951-690-563-3. Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. & Sandborg, M. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Raportti V: Soranotto ja pohjaveden suojelu. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B 15. 120 s. ISBN 951-37-1211-7. ISBN 951-47-6012-9. Hyyppä, J. & Penttinen, H. 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Tutkimusraportti II. Alueelliset pohjavesi- tutkimukset. Osa A. Tutkimustulokset. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 329. 231 s. ISBN 951-47-4692-9. Hämeen liitto 2007. Maakuntakaavamerkinnät, -määräykset ja suositukset 29.11.2004. http://www.hameenliitto.fi/tiedostot/aluesuunnittelu/maakuntakaavamerkinnat_ja_maaraykset.pdf [Viitattu 4.5.2007.] Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1988. Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Riihimäen seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: 150. 77 s. ISBN 951-9208-56-9. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1989. Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Hämeenlinnan seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: 164. 126 s. ISBN 951-9208-71-2. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1990. Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Forssan seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: 169. 89 s. ISBN 951-9208-85-2. Lemmelä, R. 1990. Water balance of a sandy aquifer at Hyrylä in southern Finland. Turun yliopisto, Turku. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja A II, Biologica-Geographica-Geologica 73. 340 s. ISBN 951-880-428-1. Maa-aineslaki. 1981. Suomen säädöskokoelma 555/1981. Matisto, A. 1976. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2132 Valkeakoski. Kallioperäkartan selitykset. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 34 s. Mäkinen, K., Palmu, J-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 14. 120 s. ISBN 978-952-11-2661-1. Paavo Ristola Oy. 2006a. Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=73370&lan=fi [Viitattu 1.10.2007.] Paavo Ristola Oy. 2006b. Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75012&lan=fi [Viitattu 1.10.2007.] Rintala, J. 1997. Soranottoalueiden jälkihoito - pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa. Suomen ympäris- tökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 54. 121 s. ISBN 952-11-0080-X. Rintala, J. 2002a. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2000 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 538. 62 s. ISBN 952-11-1070-8 (nid.), 952-11-1071-6 (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=54892&lan=FI [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2002b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2001 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 592. 61 s. ISBN 952-11-1280-8 (nid.), 952-11-1281-6 (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62827&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2002c. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2002 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 662. 61 s. ISBN 952-11-1553-X (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=10037&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2005. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2003 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 760. 64 s. ISBN 952-11-1969-1 (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=34016&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2006a. Soranoton ja suojelun tila harjujensuojelualueilla - aluekohtainen tarkastelu. Suomen ympä- ristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. 170 s. ISBN 952-11-2198-X (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=181600&lan=fi [Viitattu 51. .2007.] Rintala, J. 2006b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2004 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 818. 71 s. ISBN 952-11-2184-X (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48288&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2007a. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2005 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2007. 64 s. ISBN: 978-952- 11-2691-8 (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=67615&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.]

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 151 Rintala, J. 2007b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2006 – maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Käsikirjoitus 2.10.2007. Julkaisematon raportti. Rintala, J., Hyvärinen, V., Illmer, K., Nylander, E., Pulkkinen, P., Rantala, P. ja Siiro, P. 2007. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. 62 s. ISBN 978-952-11-2621-5 (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64783&lan=fi [Viitattu 30.9.2007.] Saarnio, J. 1994. Jokioisten Kukonharjun pohjavesien suojelusuunnitelma. Pro Gradu -tutkielma, Turun Yli- opisto, Geologian laitos. 97 s. Sandborg, M. 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Tutkimusraportti III. Vajovesitutkimukset. Vesi- ja ym- päristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 330. 127 s. ISBN 951-47-4693-7. Siiro, P. (toim.). 2005. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Kanta-Hämeen loppura- portti. Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinna. Alueelliset ympäristöjulkaisut 379. 106 s. ISBN 952-11- 1959-4. Simonen, A. 1949. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2131 Hämeenlinna. Kallioperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Helsinki. 45 s. Vesilaki. 1961. Suomen säädöskokoelma 264/1961. Virkkala, K. 1965. Lounais-Hämeen maaperästä ja geologisesta kehityksestä. Julk.: Laitakari, I. (toim.). Lou- nais-Hämeen luonto 21. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys r.y., Forssa. S. 9-22. Virkkala, K. 1969. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2131 Hämeenlinna. Maaperäkartan selitys. Geo- loginen tutkimuslaitos, Espoo. 67 s. Ympäristönsuojelulaki. 2000. Suomen säädöskokoelma 86/2000. Zaitsoff, O.1982. Oripään pohjavesialueen vesitaseesta. Vesihallitus, Helsinki. Vesihallituksen monistesarja 131. 89 s.

152 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 LIITE 1/1

Liite 1. Soranottoalueet ja niiden kunnostustarve pohjavesialuekohtaisesti

Pohjavesialueen Luokka Kokonais- Muodos- Soranotto- Kunnostustarveluokka Yht. Soranotto- tunnus ja nimi pinta-ala tumis- alueet alueiden osuus (ha) alueen muodostumis- pinta-ala 1 2 3 4 alueesta (ha)

Forssa 0406101 kpl 2 4 4 0 10 I 437,28 190,58 12,0 % Vieremä ha 1,58 13,76 7,55 0,00 22,89 0406103 kpl 3 12 4 1 20 I 409,34 158,29 13,8 % Koijärvi ha 0,31 3,91 3,66 14,20 22,08 0406106 kpl 0 0 0 0 0 I 31,66 31,66 0,0 % Kukkapää ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Forssassa osittain 0406151 kpl 0 2 0 2 4 II 492,68 114,1 0,9 % Lunkinharju ha 0,00 0,19 0,00 0,91 1,10 0406152 kpl 0 4 0 0 4 II 258,95 79,36 0,4 % Rämsänkulma ha 0,00 0,43 0,00 0,00 0,43 0416951 kpl 0 2 0 1 3 I 503,74 160,86 10,8 % Latovainio ha 0,00 0,43 0,00 0,80 1,23 0416954 kpl 0 2 1 0 3 I 408,12 196,46 27,8 % Särkilampi ha 0,00 5,50 0,39 0,00 5,89 0483451 kpl 0 1 0 0 1 II 59,29 36,76 6,9 % Mikkostennokka ha 0,00 0,22 0,00 0,00 0,22 Hattula 408201 kpl 0 6 1 0 7 I 723,93 474,23 0,3 % Tenhola ha 0,00 1,32 0,04 0,00 1,36 0408202 kpl 2 1 4 2 9 I 482,66 299,37 9,5 % Kerälänharju ha 5,80 2,54 13,57 6,60 28,51 0408203 kpl 0 0 0 0 0 III 82,63 49,11 0,0 % Hurttala ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0408204 kpl 0 0 0 0 0 II 235,44 152,31 0,0 % Vinjalamminharju ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0408205 kpl 0 0 0 1 1 II 304,45 158,4 19,8 % Ruokolahdenharju ha 0,00 0,00 0,00 32,64 32,64 0408206 kpl 0 0 0 0 0 III 68,3 24,59 0,0 % Hietainportinmäki ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0408207 kpl 0 0 0 0 0 I 25,11 25,11 0,0 % Tyrväntö ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hattulassa osittain 0408251 kpl 0 1 2 0 3 I 446 345,42 11,6 % Parola ha 0,00 15,23 6,98 0,00 22,21 0408252 kpl 0 2 6 2 10 III 193,3 125,31 36,6 % Hakinharju ha 0,00 7,21 30,24 7,65 45,10 0408253 kpl 0 8 6 2 16 II 582,97 210,47 7,2 % Palssarinkangas ha 0,00 3,00 3,70 8,44 15,14 0408254 kpl 0 4 1 3 8 II 538,44 263,52 2,4 % Linnokangas ha 0,00 1,03 0,07 5,29 6,39 0408255 kpl 0 0 3 0 3 III 710,38 371,09 0,1 % Mustalammi ha 0,00 0,00 0,55 0,00 0,55 0421051 kpl 0 1 1 0 2 I 426,37 303,53 4,0 % Könnölä ha 0,00 0,16 3,66 0,00 3,82 0421052 kpl 0 3 1 0 4 II 961,34 558,5 0,1 % Rimmilä ha 0,00 0,30 0,09 0,00 0,39

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 153 LIITE 1/2

Pohjavesialueen Luokka Kokonais- Muodos- Soranotto- Kunnostustarveluokka Yht. Soranotto- tunnus ja nimi pinta-ala tumis- alueet alueiden osuus (ha) alueen muodostumis- pinta-ala 1 2 3 4 alueesta (ha)

Hattulassa osittain 0469253 kpl 0 0 0 0 0 I 484,61 162,56 1,8 % Nummi ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0469254 kpl 0 5 1 0 6 I 2586,42 1468,38 0,9 % Renko ha 0,00 2,20 0,40 0,00 2,60 Humppila 0410301 kpl 0 2 2 0 4 I 85,26 49,2 6,8 % Kirkkoharju ha 0,00 1,52 1,84 0,00 3,36 0410302 kpl 1 6 0 2 9 I 291,36 67,53 8,3 % Huhti ha 0,40 2,55 0,00 3,28 6,23 0410303 kpl 0 2 2 0 4 II 28,34 15,29 6,6 % Kenni ha 0,00 0,48 0,53 0,00 1,01 0410352 kpl 1 3 4 3 11 I 360,67 172,42 10,6 % Murronharju ha 3,31 1,65 7,56 5,74 18,26 Humppilassa osittain 0410351 kpl 0 5 4 3 12 II 284,36 144,65 4,2 % Kangasniemi ha 0,00 1,83 0,69 4,66 7,18 Hämeenlinna 0410901 kpl 0 1 3 0 4 I 371,07 211,74 5,3 % Hattelmalanharju ha 0,00 0,85 10,38 0,00 11,23 0410902 kpl 0 0 0 0 0 I 558,6 367,52 0,0 % Ahvenisto ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0410904 kpl 0 4 3 0 7 III 197,35 107,22 13,5 % Kankainen ha 0,00 6,13 6,12 0,00 12,25 Hämeenlinnassa osittain 0408251 kpl 0 1 2 0 3 I 446 345,42 11,6 % Parola ha 0,00 2,91 14,88 0,00 17,79 0410903 kpl 0 0 0 0 0 III 78,18 25,08 0,0 % Katiskoski ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0416551 kpl 0 0 0 0 0 I 347,59 149,96 0,0 % Vuortenkylä ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0416552 kpl 0 0 1 0 1 II 331,42 185,12 0,4 % Hietamäki ha 0,00 0,00 0,68 0,00 0,68 0416553 kpl 0 0 0 0 0 I 419,67 260,47 0,0 % Kalpalinnanmäki ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0416554 kpl 0 0 0 0 0 II 136,53 43,00 0,0 % Harviala ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Jokioisissa osittain 0416951 kpl 1 13 4 4 22 I 503,74 160,86 10,8 % Latovainio ha 0,37 5,60 4,43 8,24 18,64 0416952 kpl 0 3 2 2 7 II 236,21 90,61 17,2 % Murronkulma ha 0,00 4,79 3,33 6,83 14,95 0416953 A kpl 0 2 1 0 3 II 178,22 45,21 11,8 % Hirsikangas ha 0,00 4,39 0,95 0,00 5,34 0416954 kpl 6 1 8 2 14 I 408,12 196,46 27,8 % Särkilampi ha 4,43 0,11 44,91 4,41 53,86 Kalvola 0421001 kpl 0 2 0 0 2 I 118,51 26,35 10,5 % Kankainen ha 0,00 2,79 0,00 0,00 2,79 0421002 kpl 0 1 1 0 2 I 57,05 29,57 0,1 % Kutila ha 0,00 0,05 0,03 0,00 0,08

154 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 LIITE 1/3

Pohjavesialueen Luokka Kokonais- Muodos- Soranotto- Kunnostustarveluokka Yht. Soranotto- tunnus ja nimi pinta-ala tumis- alueet alueiden osuus (ha) alueen muodostumis- pinta-ala 1 2 3 4 alueesta (ha)

Kalvola 0421004 kpl 0 6 3 3 12 II 381,49 208,77 5,7 % Saapaslamminharju ha 0,00 2,98 3,95 5,34 12,27 0421005 kpl 0 3 2 0 5 II 324,5 189,93 2,4 % Huntinkivenkangas ha 0,00 4,20 0,71 0,00 4,91 0421006 kpl 0 0 0 0 0 III 108,61 57,88 0,0 % Orjanhirsi ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0421008 kpl 0 3 6 2 11 II 194,63 97,33 19,3 % Viipurinvuori ha 0,00 0,70 18,58 2,88 22,16 0421009 kpl 0 1 0 0 1 II 133,07 78,75 0,1 % Kotkajärvi ha 0,00 0,10 0,00 0,00 0,10 0421010 kpl 0 3 1 0 4 III 138 22,07 2,7 % Sauhula ha 0,00 1,00 0,26 0,00 1,26 Kalvolassa osittain 0408252 kpl 0 0 2 0 2 III 193,3 125,31 36,6 % Hakinharju ha 0,00 0,00 2,59 0,00 2,59 0421051 kpl 0 4 3 2 9 I 426,37 303,53 4,1 % Könnölä ha 0,00 4,72 0,47 3,94 9,13 0421052 kpl 0 2 0 0 2 II 309,67 170,65 0,1 % Rimmilä ha 0,00 0,43 0,00 0,00 0,43 0421054 kpl 0 0 1 0 1 Uurtaanharju- II 952,42 558,5 0,1 % maanpykälä ha 0,00 0,00 0,23 0,00 0,23 0421055 kpl 0 1 1 0 2 II 122,6 52,72 0,5 % Haukanpesäkangas ha 0,00 0,10 0,13 0,00 0,23 0421056 kpl 0 0 1 0 1 III 75,65 8,99 0,3 % Patamolammi ha 0,00 0,00 0,06 0,00 0,06 Renko 0469201 kpl 1 1 6 0 8 I 407,33 217,73 1,9 % Kiikkara ha 1,94 0,40 1,80 0,00 4,14 0469202 kpl 1 5 5 1 12 I 629,43 215,36 6,1 % Hakonummi ha 0,35 3,68 8,70 0,86 13,59 0469205 kpl 1 12 13 1 27 I 345,94 324,66 5,6 % Ahoinen ha 0,31 2,47 13,79 2,16 18,73 0469255 kpl 0 0 0 0 0 II 313,12 152,18 0,0 % Viiala ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rengossa osittain 0443351 kpl 0 1 0 0 1 I 4232,86 3130,94 0,4 % Pernunnummi 2 ha 0,00 0,11 0,00 0,00 0,11 0469251 kpl 1 3 6 0 10 II 759,6 504,43 0,4 % Valajärvi ha 0,34 1,07 0,59 0,00 2,00 0469252 kpl 0 1 1 0 2 II 358,6 293,76 0,1 % Aseminnummi ha 0,00 0,19 0,13 0,00 0,32 0469253 kpl 0 2 4 0 6 I 402,75 162,56 1,8 % Nummi ha 0,00 0,46 4,02 0,00 4,48 0469254 kpl 1 3 7 0 11 I 2586,42 1468,38 0,9 % Renko ha 3,23 1,73 5,84 0,00 10,80 Tammela 0483401 kpl 4 2 3 1 10 I 671,53 399 0,6 % Kaukolannummi ha 0,75 0,93 2,51 0,78 4,97 0483402 kpl 2 3 6 4 14 I 449,24 198,68 10,4 % Kuivajärvenharju ha 2,72 0,38 1,20 16,80 21,10

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 155 LIITE 1/4

Pohjavesialueen Luokka Kokonais- Muodos- Soranotto- Kunnostustarveluokka Yht. Soranotto- tunnus ja nimi pinta-ala tumis- alueet alueiden osuus (ha) alueen muodostumis- pinta-ala 1 2 3 4 alueesta (ha)

Tammela 0483403 kpl 2 1 3 0 6 I 218,56 134,01 6,0 % Syrjänharju ha 0,99 0,19 6,80 0,00 7,98 0483405 kpl 0 0 1 1 2 III 96,98 34,08 3,8 % Portaansyrjä ha 0,00 0,00 0,06 1,24 1,30 0483406 kpl 0 1 0 0 1 III 167,51 99,87 3,8 % Sahankangas ha 0,00 4,54 0,00 0,00 4,54 0483409 kpl 0 0 0 0 0 I 136,2 97,35 0,0 % Ruostejärvi ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0483412 kpl 0 1 2 0 3 II 166,58 77,92 0,5 % Hosioisnummi ha 0,00 0,09 0,29 0,00 0,38 0483413 kpl 0 2 0 1 3 II 118,78 46,27 5,9 % Laihanlammi ha 0,00 0,66 0,00 2,29 2,95 0483414 kpl 0 2 0 1 3 II 136,35 75,68 4,7 % Kankaanpäänmäet ha 0,00 0,30 0,00 3,29 3,59 0483415 kpl 0 0 1 0 1 II 60,45 22,26 0,2 % Kärmesyrjä ha 0,00 0,00 0,05 0,00 0,05 0483416 kpl 0 0 0 0 0 I 96,33 66,3 0,0 % Liesjärvi ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0483417 kpl 0 1 4 0 5 II 107,44 63,35 2,0 % Palonnummi ha 0,00 0,10 1,20 0,00 1,30 0483418 kpl 0 0 0 0 0 II 100,8 34,44 0,0 % Kurjenpolvi ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0483419 kpl 2 3 4 3 12 I 369,22 196,14 12,3 % Pätinkiharju ha 0,65 3,56 4,99 15,11 24,31 Tammelassa osittain 0406151 kpl 0 2 1 0 3 II 492,68 114,1 0,9 % Lunkinharju ha 0,00 0,66 0,17 0,00 0,83 0408255 kpl 0 0 1 0 1 III 710,38 369,32 0,1 % Mustalammi ha 0,00 0,00 0,10 0,00 0,10 0416952 kpl 0 1 2 1 4 II 236,21 90,61 17,1 % Murronkulma ha 0,00 0,13 0,82 2,64 3,59 0421054 kpl 0 0 0 0 0 Uurtaanharju- II 309,67 170,65 0,0 % maanpykälä ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0421055 kpl 0 0 0 0 0 II 122,6 52,72 0,0 % Haukanpesäkangas ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0421056 kpl 0 0 0 0 0 III 88,67 21,73 0,0 % Patamolammi ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0443351 kpl 3 0 5 5 13 I 4232,86 3130,94 0,4 % Pernunnummi 2 ha 3,25 0,00 0,84 7,36 11,45 0483451 kpl 0 1 1 0 2 II 59,29 36,76 6,9 % Mikkostennokka ha 0,00 2,15 0,44 0,00 2,59 Ypäjä 0498101 kpl 1 4 2 0 7 I 170,52 30,49 5,4 % Ypäjä kk ha 0,45 1,04 0,16 0,00 1,65 Ypäjällä osittain 0416953 A kpl 0 0 0 0 0 II 178,22 45,21 11,8 % Hirsikangas ha 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0498151 kpl 0 1 0 0 1 I 203,06 31,78 1,1 % Isoniitty ha 0,00 0,34 0,00 0,00 0,34 0498152 kpl 1 1 0 0 2 I 189,4 79,45 10,2 % Kuusjoki ha 6,51 1,59 0,00 0,00 8,10

156 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 LIITE 2/1

Liite 2. Pohjavesipinnan yläpuoliset maaperän kiviainesvarat

A B C

Forssa

Hattula

Humppila

Hämeenlinna

Jokioinen

Kalvola

Renko

Tammela

Ypäjä

0 50 100 150 200 250 milj.m3

A B C Yhteensä Forssa 0,8 5,0 17,2 22,9 Hattula 3,4 39,8 166,5 209,8 Humppila 0,6 4,9 19,5 25,0 Hämeenlinna 1,4 18,3 62,0 81,6 Jokioinen 0,5 4,5 16,6 21,6 Kalvola 1,5 10,7 43,4 55,7 Renko 3,1 26,6 184,8 214,5 Tammela 7,0 49,8 183,5 240,4 Ypäjä 0,1 0,7 2,8 3,6

Kuva 1. Maaperän kiviainesvarat (milj.m3) kunnittain (Siiro 2005). Määrissä ei ole huomioitu pohjaveden suojelun edellyttämiä suojakerrospaksuuksia. Luokka A = murskauskelpoinen aines, raekoko 60-900 mm >30 %, luokka B = soravaltainen aines, raekoko 2-60 mm >50 %, luokka C = hiekkavaltainen aines, raekoko 0,2-2 mm.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 157 LIITE 3/1

Liite 3. Kallion kiviainesvarat

Forssa

Hattula

Humppila

Hämeenlinna

Jokioinen

Kalvola

Renko

Tammela Kuva 1. Laadultaan rakentamiseen soveltuvat Ypäjä kallion kiviainesvarat (Siiro 2005). 0 5 10 15 20 25 3 milj. m

158 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 LIITE 4/1

Liite 4. Maa-ainesten ottamisluvat

Sora ja hiekka/voimassa Sora ja hiekka/toiminnassa Kallio/voimassa Kallio/toiminnassa 160

140

120

100

80 kpl

60 Kuva 1. Soran ja hiekan sekä kalliokiviaineksen 40 ottamislupien sekä toiminnassa olleiden ottamis- 20 alueiden määrät tutkimusalueella. 0 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä

20 kpl 15

10 Kuva 2. Voimassa olleet 5 soran- ja hiekanottamis- luvat kunnittain. 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä 25

15 kpl

10 Kuva 3. Toiminnassa olleet maa-aineslain 5 mukaiset soran- ja hiekanottoalueet 0 kunnittain. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 159 LIITE 5/1

Liite 5. Maa-ainesten ottomäärät

Sora ja hiekka Kalliokiviaines 900000

800000

700000

600000

500000 3

k-m 400000

300000 Kuva 1. Tutkimusalueen 200000 soran ja hiekan sekä kalliokiviaineksen otto- 100000 määrät maa-aineslain

0 mukaisilta ottamisalueilta. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä

450000

400000

350000

300000

3 250000

k-m 200000

150000 Kuva 2. Soran- ja 100000 hiekanottomäärät maa- 50000 aineslain mukaisilta ottamisalueilta kunnittain. 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

160 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 | 2007 Liite 6. Soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti kunnittain. LIITE 6/1