DOCSLIB.ORG

Kansi Tunne Häme Feel Häme

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kansi Tunne Häme Feel Häme Kansi Tunne Häme Feel Häme TUNNE HÄME FEEL TAVASTIA Hämeen matkailuesite | Travelling Brochure of Tavastia Visit Finland Tervetuloa vieraaksemme // Häme on ainutlaatuinen paikka. Missään muualla Suomessa luonto ja kulttuurimaisemat eivät yhdessä puhuttele yhtä vaikuttavasti. Meillä voi samalla hengenvedolla nauttia puhtaasta ilmasta, vedestä, vehreästä ympäristöstä, ihmisen rakentamista kulttuurikerroksista sekä hyvistä palveluista ja modernista elinvoimasta. Slow down in Tavastia // Tavastia is a truly unique place. You’ll have to look far and wide to find such an amazing combination of nature and cultural landscapes. Enjoy clean air, water, a lush environment, cultural layers built by people, good services and modern vitality – all at the same time. 2 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 3 Herkuttele Visit Finland Visit Finland Hämeessä // Hämeessä, aitojen makujen maakun- Tarvainen Visit Finland, Harri nassa kannattaa lähteä omalle herkut- telukierrokselle. Löydät Vanajan kalaa, lähitilan pihvilihaa, puhtaita vihanneksia, viinejä, sahtia, marjaherkkuja, sokerilei- purin taidonnäytteitä, aitoa hunajaa ja suklaamestarin luomuksia. Maiskis! On muuten hyvää. Hämäläisessä ruoassa voit maistaa vil- javien ja hyvin hoidettujen peltojen, puhtaiden vesien ja metsien tarjoamat raaka-aineet yhdistettynä taitoon ja luovuuteen valmistaa niistä koko ole- mustamme ravitsevaa ruokaa. Istu vain alas ja nauti monipuolisesta ravintola- tarjonnastamme, me palvelemme ja toteutamme toiveesi. Visit Finland, Elina Manninen Hungry for Tavastia // Tavastia is aa regionregion ofof genuinegenuine flavoursflavours and thatthat’s’s a agreat great reason reason to taketo take your your very ownvery tastingown tasting tour. Trytour. some Try somefish fromfish Vanaja,from Vanaja, locally locally farmed farmed beef, beef, cleanclean vegetables, wines,wines, home-brewedhome-brewed SahtiSahti beebeer,r, deliciousdelicious berries, berries, masterpieces masterpieces from afrom confectione a confectioner,r, real hone realy , honey,and andthe creationsthe creations of ofa achocolatie chocolatier.r. They’re They’re all soall good!so good! Tavastia food startsstarts withwith ingredientsingredients Smith Visit Finland, Rob that ertile,come well-managedfrom fertile, well-managed fields, clean fields,waters cleanand forests waters and and combines forests them and combineswith the skills them and withcreativity the neededskills and to creativityproduce foodneeded to nourishto produce our soulfood and to nourishbody. Sit our back soul and and enjoy bod oury. Sit wide back range and enjoyof restaurant our wide options, range ofwe’re restaurant at your options,service and we’re ready at to fulfilyour yourservice dreams. and ready to fulfil your dreams. 4 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 5 Kulttuuria Hämeessä // Täällä meillä on helppo nauttia huipputason Visit Finland, Kalle Kataila Visit Finland, Kalle kulttuurielämyksiä. Katselemisen ja kuunte- lemisen lisäksi kynnys omaan osallistumi- seen on olematon, sillä sinäkin pääset ha- lutessasi mukaan! Astu rohkeasti Hämeen kulttuurielämään ja koe elämäsi elämys. Culture Tavastia // You’llYou’ll alwaysalways find find a wide a rangewide of outstandingrange of culturaloutstanding events cultural here inevents Tavastia. here You in canTavas- not onlytia. Ywatchou can and not listen, only but watch also takeand listen,part if youbut want!also takeImmerse part yourself if you in Tavastia’swant! Immerse cultural lifeyourself for a once-in-a-lifetimein Tavastia’s cultural experience. life for a once-in-a-lifetime experience. 6 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 7 Visit Finland, Harri Tarvainen Visit Finland, Harri Hämeessä voit repäistä niin kuin haluat. Näillä sydänmailla veri kiertää! Try something new in Tavastia. It’s so refreshing! 8 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 9 Luonnollisesti Hämeessä // Elämyksiä veden äärellä Hämeen moni-ilmeiset vesistöt tarjoavat sinulle loistavat mahdollisuudet vesillä liikkumiseen ja retkeilyyn. Kanta-Hämeessä on runsaasti vir- tavesiä ja järvireittejä, joissa on valinnanvaraa sekä aloitteleville että jo kokeneille vesilläliikku- jille tavasta riippumatta. Kirkkaat vedet ja upeat rantamaisemat kutsuvat sinut esimerkiksi kalas- tamaan ja virkistäytymään veden äärellä. Liikkeelle ja laineille pääset helposti keskeltäkin kaupunkia. Eikä suppailuun tai melontaan tar- vita edes omia välineitä, kun löydät ne helposti vuokrattavina. Luonto ja retkeily Me hämäläiset voimme hyvillä mielin sanoa teil- le kaikille: menkää metsään! Meillä Hämeessä löydät elämyksiä puhtaasta lähiluonnosta, kan- sallispuistoista, järvien rannoilta ja maalaismai- semista. Kaunis ja monipuolinen luontomme tarjoaa lukemattoman määrän kohteita niin ko- keneelle retkeilijälle kuin urbaanille seikkailijalle. Nature Tavastia // Enjoy the water Tavastia has some great places for water Visit Finland, Harri Tarvainen Visit Finland, Harri sports andand hiking. The fast-flowing waterswaters and lakelake routesroutes inin thethe Tavastia Kanta-Tavastia region area are suitable for beginners and more experiencedexperienced Me hämäläiset recreational waterwater enthusiasts.enthusiasts. TheThe clear waters andand amazing amazing landscapes landscapes are irresistible are voimme hyvin irresistiblefor fishing foror justfishing relaxing. or just relaxing. mielin sanoa kaikille: YYouou don’t even have to leave the city to get on the water,water, andand equipmentequipment for stand-up menkää metsään! paddling oror kayakingkayaking can be rented in many places. Nature and hiking Here in Tavastia, we Don’t worryworry if ifsomeone someone from from Tavastia Tavastia tells tellsyou toyou take to atake hike! a Tavastiahike! Tavastia’s’s clean localclean nature, local like to tell everyone nationalnature, national parks, parks,lakeshores lakeshores and and country landscapes areare greatgreat places places to tobe active.be active. Our to take a hike! Ourbeautiful beautiful and variedand varied nature nature has a haswide a rangewide rangeof destinations of destinations for experienced for experienced hikers hikers and andurban urban adventurers. adventurers. 10 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 11 Miten ikinä haluatkaan Tarvainen Visit Finland, Harri helliä kehoa, mieltäsi tai vaikka molempia, löytyy täältä Hämeestä siihen välineet. No matter how you want to pamper your body, your mind or both – Tavastia is the place to do it. Voi hyvin Well being Hämeessä Tavastia // Kutittaako multasormeasi vai haluatko // Do you have a greengreen thumb or would you heittää verkot veteen? Haluaisitko nauttia rather go fishing?fishing? HowHow aboutabout treatingtreating saunasta ja rentouttavista hoidoista? Onko yourself to a saunasauna andand somesome relaxingrelaxing golf sinun juttusi vai haluatko ratsastaa treatments? DoDo youyou want to golf or go luonnon helmassa? Vai kulttuuririentoihinko horseback riding in the greatgreat outdoors?outdoors? mielesi halajaa? Miten ikinä haluatkaan hel- Perhaps you prefer cultural events? No liä kehoasi, mieltäsi tai vaikka molempia, matter howhow you you want want to pamperto pamper your body,your löytyy täältä Hämeestä siihen keinot. body,your mind your or mind both or – Tavastiaboth – Tavastia is the place is the to placedo it. to do it. Visit Finland, Juho Kuva 12 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 13 Hämeessä koet ikimuistoisia hetkiä, joista riittää tarinoita kerrottavaksi. Visit Tavastia and you’ll go home with some great memories. 14 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 15 FORSSA forssa.fi Forssan kaupungin ainutlaatuinen historia on vahvimmin koettavissa idyllisellä Kehräämö- alueella, jossa sijaitsee kaupungin historiaa sekä Hämeen 11 helmeä perinnettä esittelevä Forssan museo ja kaupun- gin taidenäyttelytilat. Historiaa henkivät myös The 11 pearls of Tavastia Ronttismäen tehtaalaismuseo, Museotila He- vossilta ja Elävienkuvien Teatterin ainutlaatuinen miljöö. Vilkkaan tapahtumatarjonnan, ostosten ja paikallisten ravintolanautintojen lomassa on // Täällä Hämeessä, Suomineidon hel- // Located in southern Finland, Tavastia paikallaan rentoutua Viihdeuimala Vesihelmen massa sinua palvelevat 11 maan mai- puts 11 of the country’s greatest towns aalloissa ja poreissa tai sitten jatkaa aktiivista päi- niota kuntaa, joista jokaisesta löydät and cities at your service. Every one of vää esimerkiksi Pilvenmäen ravien tunnelmasta elettäväksi ja koettavaksi omat sekä them offers plenty to see and do and a nauttien. uniikit hämäläiset juttunsa. unique twist on Tavastia. Anna onnellisten ihmisten sydänmaan Spend some time in the happy heartland The best place to learn about Forssa’s unique tehdä sinuun ikimuistoinen vaikutus! and create unforgettable memories! history is the idyllic Spinning Mill Area. This is where you’ll find Forssa Museum, which describes the city’s history and traditions, and the city’s art exhibition spaces. See more history at Ronttismäki Factory Worker´s Museum, Museum Estate of Hevossilta, and the special milieu at Forssa Theatre of Moving Pictures. Take a break from events, shopping and local restaurant delicacies to relax at Vesihelmi indoor water park or spend the rest of the day at Pilvenmäki Trotting Race Centre. HATTULA hattula.fi Vanajaveden ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä sijaitseva Hattula tarjoaa matkailukokemuksia monenlaisiin tarpeisiin. Kunnasta löytyy esimer- kiksi ainutlaatuinen Panssarimuseo, laadukkaita ja lähiruokaa suosivia ruokapaikkoja, majoitus-
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Geological Survey of Finland
    Comparison on humus and soil geochemical baselines in Southern Finland Introduction Statistical methods Results Low/High Low/High Geological Survey of Finland has carried out geochemical The mean, the median, the maximum, the minimum and the Most of the elements have completely different distribution C content 2,5 C content 48 1.00 > 19% baseline mapping in Southern Finland between 2002-2013, quartiles, and histograms of the 35 elements were analyzed of concentrations in humus and topsoil samples. (Fig. 4 and 5). 2.00 < 19% using topsoil, subsoil and humus samples (Fig.1). Humus sam- both for all humus and topsoil samples, and for the different 2,0 Cd ppm (Humus) Cd ppm (Soil) 38 ples reflect the interplay between atmosphere (especially at- soil parent material separately. For each element, figures com- 1,5 Textbox 200 mospheric deposition), biosphere and lithosphere (Salminen prehensive of histograms, box plots and cumulative probabil- 200 28 150 C (Humus) % 1,0 et al. 2004). ity plots (CP) of the humus and topsoil log-transformed data, Cd (Humus) mg/kg 100 100 18 50 ,5 were made using R studio software (Fig. 3). 50 Frequency Frequency 0 0 8 ,0 −50 −50 0 5000 10000 15000 ,0 ,1 ,2 ,3 ,4 ,5 ,6 −2.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 0.0 0.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 Al (Humus) mg/kg Cd (Soil) mg/kg 0.005 0.02 0.05 0.2 0.5 1 2 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 Fig.7: Scatter diagrams of Al Fig.8: Scatter diagram of Cd con- and C in humus samples.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Alternative Transport Fuels Infrastructure Finland’S National Plan Ministry of Transport and Communications
    REPORTS 5/2017 Alternative transport fuels infrastructure Finland’s National Plan Ministry of Transport and Communications Vision Well-being and competitiveness through high-quality transport and communications networks Mission The Finnish Ministry of Transport and Communications seeks to promote the well-being of our people and the competitiveness of our businesses. Our mission is to ensure that people have access to well-functioning, safe and reasonably priced transport and communications networks. Values Courage, equity, cooperation Date 28 March 2017 Title of the report Alternative transport fuels infrastructure. Finland´s national plan Author(s) Compiled by Saara Jääskeläinen on the basis of the report of the working group for Alternative Fuels Infrastructure Directive Implementation Commissioned by, date Number of the report ISBN (online) 978-952-243-512-5 Reports 5/2017 URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-512-5 Keywords Alternative fuels for transport, distribution infrastructure, Alternative Fuels Infrastructure Directive, AFI Directive Contact person Language of the report Saara Jääskeläinen English Other information Abstract Directive 2014/94/EU of the European Parliament and of the Council on the deployment of alter- native fuels infrastructure entered into force in October 2014. According to the Directive, all Mem- ber States must draft a national policy framework for the development of an alternative transport- fuel market and deployment of a related infrastructure by November 2016. The national policy framework must specify the alternative transport fuels and their distribution infrastructure targets for 2020 and 2030 as well as the measures by means of which the targets will be achieved. The Finnish Government accepted the National Alternative Fuels Plan in February 2017.
    [Show full text]
  • Maaperäkarttaselitys Forssa
    Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Leila Urvas Maaperäkarttaselitys Forssa 11.›, Maatalouden tutkimuskeskus Leila Urvas Maatalouden tutkimuskeskus, Y mpäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen, puh. p3) 41 881 Maaperäkarttaselitys Forssa Soil map of Forssa Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-481-6 ISSN 1238-9935 Copyrt:ght Maatalouden tutkimuskeskus (1W11) 1997 pflkais0 Maatalouden tutkimuskeskus (Nr1"1), 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti tietopalveluyksikko, 31600 jokioinen Puh. (03) 41 881, telekopio (03) 418 8339 Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua. Urvas, Leila. Maaperäkarttaselitys Forssa. Maatalouden tutkimuskeskus, 1997. 18s. + hitt. 20s. Tiivistelmä Ava nsanat: Maaperäka ortus, maalajit Forssan (2113) tut kimusalue käsittää 12 perus- kaa ja karkeata hietaa molempia on kolme pro- karttalehteä. Sen maaperä kartoitettiin vuosina senttia. Muiden maalajien osuudet ovat kukin 1984-89. Painettuna on vain yksi maaperäkart- alle prosentin maa-alasta. ta, karttalehti 2113 04 Forssa. Muiden kartta- Vain hiekka- ja karkeahietapeltojen fos- lehtien maaperätiedot ovat saatavissa foritasot edustivat viljavuusluokkaa tyydyttävä, numeerisessa muodossa tai muovikalvolle muiden maalajien fosforitaso oli välttävä. Kal- otettuina kopioina maamittauslaitoksen Hä- sium-, kalium- ja magnesiumtasot olivat yleen- meen maanmittaustoimistosta Hämeenlinnas- sä viljavuusluokkaa joko tyydyttävä tai hyvä. ta. Poikkeuksina huonompaan suuntaan olivat Tutkitun alueen
    [Show full text]
  • Kartta Selvitysvelvollisuudesta
    Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin (31.12.2012) pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus Tilastokeskuksen v. 2009 tietoihin pohjautuen; työssäkäynti Tilastokeskuksen v. 2010 tietoihin pohjautuen ja yhdyskuntarakenne Suomen ympäristökeskuksen v. 2010 taajamaluokitteluun pohjautuen; sekä 3. kunnan taloudellinen tilanne kuntien vuosien 2010, 2011 ja 2012 tilinpäätöstietoihin pohjautuen (vuoden 2012 tiedot saatiin kesäkuussa 2013). Uusimaa Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Mäntsälä Pukkila Lapinjärvi Työpaikkaomavaraisuusperuste Hyvinkää Myrskylä Karkkila Kriisikunta Askola Järvenpää Kriisiytyvä kunta Loviisa Nurmijärvi Pornainen Tuusula Metropoliperuste Vihti Kerava Lohja Porvoo Sipoo Vantaa Espoo Kauniainen Helsinki Siuntio Kirkkonummi Asukasluku Asukasluku Kunta 31.12.2012 Kunta 31.12.2012 Inkoo Askola 4 988 Myrskylä 1992 Raasepori Espoo 256 824 Mäntsälä 20 478 Hanko 9 267 Nurmijärvi 40 719 Helsinki 603 968 Pornainen 5137 Hyvinkää 45 592 Porvoo 49 028 Inkoo 5 538 Pukkila 2047 Hanko Järvenpää 39 646 Raasepori 28 829 Karkkila 9 119 Sipoo 18 739 Kauniainen 8 910 Siuntio 6170 Kerava 34 491 Tuusula 37 936 Kirkkonummi 37 567 Vantaa 205 312 Lapinjärvi 2 829 Vihti 28 674 Lohja 47 516 Myrskylä 1992 Loviisa 15 519 Rauma Asukasluku Varsinais-Suomi Kunta 31.12.2012 Pyhäranta Aura 3971 Kaarina 31 363 Kemiönsaari 7075 Koski Tl 2450 Kustavi 889 Laitila Laitila 8460 Loimaa Lieto
    [Show full text]
  • Hämeen Aluetoimiston Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1 ( 2) Hämeen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2003 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Hämeen aluetoimiston alueella vuonna 2021 seuraavassa järjestyksessä: SUKUNIMEN TOIMITUSPAIKKA KUNTA AIKA ALKUKIRJAIMET Kärkölä Aaa - Ööö TI 17. elokuuta klo 09.00 Kunnantalo, Virkatie 1, Järvelä Padasjoki Aaa - Ööö KE 18. elokuuta klo 10.00 Kuntala, Kellosalmentie 20, Padasjoki Asikkala Aaa - Ööö TO 19. elokuuta klo 09.00 Asikkalan nuorisotilat, Asikkalantie 12, Vääksy Hartola Aaa - Ööö TI 24. elokuuta klo 10.00 Teatteritalo, Väihkyläntie 1, Sysmä Sysmä Aaa - Ööö TI 24. elokuuta klo 10.00 Teatteritalo, Väihkyläntie 1, Sysmä Hattula Aaa - Ööö TO 26. elokuuta klo 09.00 Juteinitalo, Kauppatie 3, Parola Ypäjä Aaa - Ööö TI 31. elokuuta klo 10.00 Kunnanvirasto, Perttulantie 20, Ypäjä Forssa Aaa - Mol KE 1. syyskuuta klo 09.00 Kaupungintalo, Turuntie 18, Forssa Forssa Mom - Ööö TO 2. syyskuuta klo 09.00 Kaupungintalo, Turuntie 18, Forssa Humppila Aaa - Ööö TI 7. syyskuuta klo 10.00 Kunnantalo, Kisakuja 2, Humppila Jokioinen Aaa - Ööö KE 8. syyskuuta klo 09.00 Kunnantalo, Keskuskatu 29, Jokioinen Tammela Aaa - Ööö TO 9. syyskuuta klo 09.00 Kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela Riihimäki Aaa - Kor TI 28. syyskuuta klo 09.00 Urheilutalo, Pohjolankatu 6, Riihimäki Riihimäki Kos - Pei KE 29. syyskuuta klo 09.00 Urheilutalo, Pohjolankatu 6, Riihimäki Riihimäki Pej - Ööö TO 30. syyskuuta klo 09.00 Urheilutalo, Pohjolankatu 6, Riihimäki Janakkala Aaa - Lei TI 5. lokakuuta klo 09.00 Turengin liikuntahalli, Koulutie 2 A, Turenki Janakkala Lej - Ööö KE 6. lokakuuta klo 09.00 Turengin liikuntahalli, Koulutie 2 A, Turenki Iitti Aaa - Ööö TO 7.
    [Show full text]