Hämeenlinna, Forssa, Janakkala, Hattula, Riihimäki, Jokioinen

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Hämeenlinna, Forssa, Janakkala, Hattula, Riihimäki, Jokioinen JÄSENALUE 3: Hämeenlinna, Forssa, Janakkala, Hattula, Riihimäki, LISTA D Jokioinen, Tammela, Hausjärvi, Loppi, Humppila, Ypäjä 196 Laakso Sirpa myyjä, alueluottamusmies Hämeenlinna LISTA A 197 Rissanen Titta myyjä Hämeenlinna 155 Väre Marjo sosionomiopiskelija Hämeenlinna 198 Sandelius Pirjo FM, lehtori Hämeenlinna 156 Vihriälä Ville yrittäjä Hämeenlinna 199 Lehtonen Kari-Veli toimittaja, rehtori Riihimäki 157 Pirttilä Satu ympäristösuunnittelija Loppi 200 Nylander Heli kirjanpitäjä, pelimestari Hämeenlinna 158 Kilpi Esa DI Hämeenlinna 201 Lähde Joni tuotantotyöntekijä, imitaattori Loppi 159 Sieppi Päivi ympäristöneuvontapäällikkö Hämeenlinna 202 Karlsson Jarkko konduktööri Riihimäki 160 Kelzenberg Norbert eläkeläinen Hausjärvi 203 Nylund Piia varastotyöntekijä Janakkala 161 Antila Anni upseeri evp Riihimäki 204 Mattila Teija varastotyöntekijä Riihimäki 205 Olkinuora Piia KTM Hämeenlinna LISTA B 206 Mattila Petri autonkuljettaja Riihimäki 162 Vuorenmaa Mikael puuseppä, artesaani Forssa 207 Leskenmaa Kirsti perushoitaja Riihimäki 163 Anttila Leena eläkeläinen Forssa 164 Henriksson Jaakko koneenhoitaja Forssa LISTA E 165 Salonen Nicholas vakuutusneuvottelija Forssa 208 Kröger Esko yliopisto-opiskelija Hämeenlinna 166 Uutela Matti eläkeläinen Forssa 209 Lehtonen Irmeli sairaanhoitaja Hämeenlinna 167 Rekunen Hannu entinen puutyöläinen Forssa 210 Valkama Sakari aluekoordinaattori Hämeenlinna 168 Touronen Raili siivooja Forssa 211 Koivula Leo vanhempi rikoskonstaapeli Hämeenlinna 169 Kullanen Raija-Riitta erikoistyövoimaneuvoja, eläkkeellä Forssa LISTA F 170 Haavisto Veikko yrittäjä, mökkitalkkari Forssa 212 Myllymäki Ville yrittäjä Hattula 171 Hartelin Elina lähihoitaja Ypäjä 213 Perkiö Marjatta suurtaloudenemäntä, 172 Immonen Raine vuoropäällikkö Forssa eläkeläinen Hattula 173 Niemi Eija eläkeläinen Forssa 174 Aho Ritva painatussihteeri, eläkkeellä Forssa LISTA G 175 Laajalehto Tomi maankäyttöinsinööri Jokioinen 214 Ahonen Antti toiminnanjohtaja, HuK Hämeenlinna 176 Räsänen Sami kartoittaja Jokioinen 215 Anttila Risto maanviljelijä Hattula 177 Kaakinen Sari sosionomi Tammela 216 Heimonen Kai everstiluutnantti evp Riihimäki 178 Niemi Kaija-Leena kirjastovirkailija, 217 Ilomäki Olli eläkeläinen Hämeenlinna työsuojeluvaltuutettu Forssa 218 Jansson Jonas maatalousyrittäjä Hausjärvi 179 Mäkilä Jarmo konepuuseppä, varastomies Forssa 219 Jussila Samuel agrologi (AMK), maatalousyrittäjä Janakkala LISTA C 220 Kankaanmäki Päivi fysioterapeutti, yrittäjä Hämeenlinna 180 Kulonen Jussi verosihteeri Janakkala 221 Karhu Kari myyntipäällikkö, eläkkeellä Hämeenlinna 181 Levanto Lauri insinööri Janakkala 222 Kulmala Veli-Pekka liikenneopettaja Hämeenlinna 182 Lindroos Elise ravitsemistyöntekijä Janakkala 223 Kuusela Maarit yritysneuvoja Hämeenlinna 183 Buska Rami sairaanhoitaja Hämeenlinna 224 Kyhkynen Terhi mielisairaanhoitaja Hämeenlinna 184 Sirkka-Ahonen Marja perhepäivähoitaja Hämeenlinna 225 Lindell Martti valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen Janakkala 185 Särkinen Sari myyjä Hämeenlinna 226 Minkkinen Ari tekninen kehityspäällikkö Hämeenlinna 186 Martikainen Mart huoltomies Hämeenlinna 227 Mäkelä Pertti KTM, toimitusjohtaja Riihimäki 187 Jokinen Hanna lähihoitaja Hattula 228 Rekimäki Tero yrittäjä Riihimäki 188 Jokinen Sari sopimustoimitsija Riihimäki 229 Romo Pekka asianajaja, varatuomari Hämeenlinna 189 Romu Riitta päivähoidon ohjaaja Riihimäki 230 Saksa Reijo kunnallisneuvos Hämeenlinna 190 Tamminen Arvi eläkeläinen Riihimäki 231 Vainio Eija merkonomi Hattula 191 Hirviniemi Erja sairaanhoitaja Riihimäki 232 Valkjärvi-Nystedt Pirjo yrittäjä Hämeenlinna 192 Leppäranta Risto eläkeläinen Riihimäki 233 Viherä Esa tuottaja Hämeenlinna 193 Mäntylä Veikko eläkeläinen Forssa 234 Yli-Pirilä Pia psykoterapeutti, yrittäjä Hattula 194 Nieminen Janne teurastaja Forssa 195 Saaranen Jaana koulutussihteeri Tammela jatkuu seuraavalla sivulla LISTA H 272 Leppälahti Markku eläkeläinen Ypäjä 235 Honkala Päivi KM, opettaja Forssa 273 Rauhaniemi Santra opiskelija Tammela 236 Järvinen Kari eläkeläinen Jokioinen 274 Saksala Eija sairaanhoitaja, 237 Jaakkola Asta torivalvoja Forssa apulaisosastonhoitaja Loppi 238 Jussila Kaisa sairaanhoitaja Forssa 275 Hietanen Pekka omaishoitaja Hämeenlinna 239 Kortepohja Sari osastonhoitaja, 276 Ovaskainen Elena opettaja Riihimäki terveystieteiden maisteri Jokioinen 240 Paasikangas Jaana aikuissosiaalityön palvelualue- LISTA J johtaja, YTM Jokioinen 277 Heimo Pirkko eläkeläinen, yrittäjä Hämeenlinna 241 Nukari Timo oppilaanohjaaja Forssa 278 Hämäläinen Jukka Pekka ammattikoulun opettaja, 242 Kotioja-Partanen Marjo erityisluokanopettaja Forssa insinööri Hämeenlinna 243 Ryhtä Irkka erikoissairaanhoitaja, 279 Ilonen Janne DI Hämeenlinna eläkeläinen Forssa 280 Korpihete Esa virastomestari Hämeenlinna 281 Kortesoja Tom autonkuljettaja Hämeenlinna LISTA I 282 Kulonen Timo työteknikko, eläkeläinen Hausjärvi 244 Syyrakki Sara eläinlääkäri Hämeenlinna 283 Levaniemi Jonni merkonomi, myyjä Hämeenlinna 245 Koski Tuomo rakennusmies, eläkeläinen Riihimäki 246 Myyryläinen Timo agrologi, yrittäjä Hämeenlinna LISTA K 247 Lehtinen Rami vanhempi konstaapeli Jokioinen 284 Lohvansuu Patrick merkonomi Forssa 248 Rahkio Marjatta eläinlääkäri Hämeenlinna 285 Lahtinen Aila maanmittausteknikko Forssa 249 Lokinperä Pirkko apulaisjohtaja, luokanopettaja Hattula 250 Ylitalo Anne metsätalousyrittäjä Tammela 251 Kantee Jaana KTM, osastonhoitaja Forssa 252 Pulli Auli KM, kotitalouden ja terveystiedon opettaja Hausjärvi 253 Veteläinen Aulis opettaja Hämeenlinna 254 Isopahkala Janne yhteyspäällikkö Hämeenlinna 255 Elo Irmeli koulutuspäällikkö Janakkala 256 Lipponen Pirkko eläkeläinen Ypäjä 257 Forsström Tarja maanviljelijä Janakkala 258 Tokeensuu Osmo maanviljelijä Janakkala 259 Värtinen Marita junaliikenteen ohjaaja, kotiäiti Riihimäki 260 Tervo Jouni yrittäjä Riihimäki 261 Rautanen Sini FM Hattula 262 Ylitalo Hannu nuorisotyönohjaaja Forssa 263 Jolanki Pentti eläkeläinen Forssa 264 Salonen Jaana HR-asiantuntija Riihimäki 265 Niemelä Asko agrologi, maanviljelijä Loppi 266 Haapsamo Sinikka yrittäjä Hämeenlinna 267 Paananen Virpi FM, äidinkielen opettaja Hämeenlinna 268 Mänki Marianne agrologi, maanviljelijä Jokioinen 269 Mustonen Hannu yrittäjä, maanviljelijä Humppila 270 Hietanen Satu yrittäjä, sairaanhoitaja Hausjärvi 271 Kolunen Seppo isännöitsijä, insinööri Forssa.
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • New Tokmanni in Loppi – Store Also Has an Outlet and a Section Selling Local Food
    TOKMANNI PRESS RELEASE 14 June 2019 at 3:10 p.m. New Tokmanni in Loppi – store also has an outlet and a section selling local food Tokmanni will open a new store in Launonen, which is in Loppi, on Tuesday 18 June 2019 at 8 a.m. In addition to the varied product assortment that is a feature of Tokmanni stores, there will also be an outlet and a local food section in the style of a shop-in-shop at the store. The opening of the Loppi store will be celebrated with plenty of special offers and surprise buckets filled with product gifts. This Tokmanni store, located halfway between Loppi and Riihimäki by the busy route 54, will offer a varied and regularly updated assortment including beauty, health and wellbeing products, cleaning products, home decoration and renovation products, and seasonal products. There will also be a large selection of clothes and accessories, dry foodstuffs and leisure products, home electronics and entertainment goods. In addition, several producers from the local and neighbouring areas will sell their local food products in a section called Lähiruokapuoti Lopen Pehtoori and there will be a separate garden department selling various yard and garden products, such as seasonal tools and plants, and propane canisters. There will also be an outlet at the store, where products familiar from Tokmanni’s stores will be sold at special discount prices. To ensure a quick and easy shopping experience, the store has spacious aisles, comprehensive signage and clearly defined product areas. There is a recycling point for small consumer electronics equipment, a reverse vending machine for empty bottles and cans, Veikkaus gaming services and a Posti Smartpost parcel point.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma
    Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Elisa Putti ja Sito Oy Taitto: Sito Oy, Laura Pöllänen Julkaisunro: II 197 ISBN: 978-952-7057-01-8 ISSN: 1235-8193 Hämeenlinna 2014 SISÄLLYS ESIPUHE 4 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Liikennejärjestelmää tulee kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin 5 1.2 Toimintaympäristön muutokset luovat paineita myös liikennejärjestelmälle 7 1.3 Liikennejärjestelmän palvelutaso 8 2. TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSTRATEGIA 18 2.1 Visio 2040 18 2.2 Toiminnan reunaehdot 18 2.3 Palvelutasotavoitteet ja kehittämisstrategia 18 3. TOIMENPIDEOHJELMA 35 3.1 Valtakunnan tasolla edistettävät kärkihankkeet ja toimenpiteet 35 3.2 Maakuntakaavaan esitettävät hankkeet 37 3.3 Maakunnallisesti edistettävissä olevat toimenpiteet 40 4. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 44 4.1 Asetettujen keskeisten reunaehtojen sekä palvelutasotavoitteiden toteutuminen 44 4.2 Vaikuttavuus tarkastelualueittain 46 4.3 Riskejä ja haasteita 48 4.4 Seuranta 49 3 ESIPUHE Edellinen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2009. Liikennepolitiikassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kanta-Hämeen vahvistuva asema osana laajaa metropolialuetta sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kehityskäytävän merkityksen vahva kasvu johtivat päätökseen päivittää suunnitelma. Suunnitelman päivitys
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Cultural Landscapes and Natural Attractions (9 Days)
    Cultural Landscapes and Natural Attractions (9 days) Day 1: Turku – Finland’s Oldest Town, and the open sea, swept by the wind and the waves. But the Gateway to the Archipelago island is full of life, especially during the seabirds’ nesting season. Water buses run to the island daily in the summer. Kylmäpihlaja island is part in the Bothnian Sea National Park. ©visitturku Down by the River Aura Turku has many features typical of European towns that became important in the Middle Ages, including a riverfront, a market square, a castle Activities: sightseeing, shopping, birdwatching and a cathedral. The River Aura flows through the Accommodation: Hotels and hostels in Rauma heart of the modern city, linking the two poles of www.visitrauma.fi historic Turku: a formidable castle and a grand old cathedral. Most of the city’s other sights also line near the river. There’s plenty to do and see around town, as befits a city chosen as the European Day 3: A Rare High Spot in Low-Lying Western Capital of Culture for 2011. Finland Activities: sightseeing, thematic walking routes, rent- a-bike, paddling, explore the River Aura with a rented canoe, SUP-board or electric boat www.visitturku.fi Accommodation: www.visitturku.fi Day 2: The UNESCO World Heritage Site of Old Rauma; and the Bothnian Sea National Park Enjoy Rauma’s elaborately decorated wooden houses, idyllic street scenes and comfortable cafes and Drive on from Rauma to Lauhanvuori National Park. On restaurants. This enchanting old town was added the way you can visit Pori and explore the town’s to the UNESCO World Heritage List in 1991.
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]