DOCSLIB.ORG

Geological Survey of Finland

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Geological Survey of Finland Comparison on humus and soil geochemical baselines in Southern Finland Introduction Statistical methods Results Low/High Low/High Geological Survey of Finland has carried out geochemical The mean, the median, the maximum, the minimum and the Most of the elements have completely different distribution C content 2,5 C content 48 1.00 > 19% baseline mapping in Southern Finland between 2002-2013, quartiles, and histograms of the 35 elements were analyzed of concentrations in humus and topsoil samples. (Fig. 4 and 5). 2.00 < 19% using topsoil, subsoil and humus samples (Fig.1). Humus sam- both for all humus and topsoil samples, and for the different 2,0 Cd ppm (Humus) Cd ppm (Soil) 38 ples reflect the interplay between atmosphere (especially at- soil parent material separately. For each element, figures com- 1,5 Textbox 200 mospheric deposition), biosphere and lithosphere (Salminen prehensive of histograms, box plots and cumulative probabil- 200 28 150 C (Humus) % 1,0 et al. 2004). ity plots (CP) of the humus and topsoil log-transformed data, Cd (Humus) mg/kg 100 100 18 50 ,5 were made using R studio software (Fig. 3). 50 Frequency Frequency 0 0 8 ,0 −50 −50 0 5000 10000 15000 ,0 ,1 ,2 ,3 ,4 ,5 ,6 −2.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 0.0 0.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 Al (Humus) mg/kg Cd (Soil) mg/kg 0.005 0.02 0.05 0.2 0.5 1 2 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 Fig.7: Scatter diagrams of Al Fig.8: Scatter diagram of Cd con- and C in humus samples. centrations in topsoil and humus. Ni ppmNi ppm (Humus) (Humus) Ni ppm (Soil)Ni ppm (Soil) Ni ppm (Humus) Ni ppm (Soil) Ni ppm (Humus) Ni ppm (Soil) 99 Humus In order to explain the anomalous high values in humus, the 90 80 Soil 150 80 Cd (Soil) 150 80 150 geographic distributions of these elements in humus and top- 60 60 80 60 150 100 60 100 20 40 soil were analyzed (Fig. 9) and then compared to the deposi- Probability [%] 100 60 40 5 50 100 40 20 50 tion data obtained by the moss compositions (Rühling 1992, 40 Cd (Humus) Frequency Frequency 20 50 0 0 0.1 20 Page 1 Frequency Frequency Page 1 50 1994; Rühling and Steinnes, 1998; Salminen et al. 2004, 2011). 0 0 20 Frequency Frequency 0.01 0.1 1 0.005 0.020 0.100 0.500 2.000 0 0 Frequency Frequency −20 0 0 −50 0.005 0.02 0.05 0.2 0.5 1 2 High values appear in areas where the anthropogenic impact 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 −0.5−20 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 −50 −20 −50 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 −20 −0.5 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 is high, (e.g. Harjavalta) and the more densely populated and −50 2 0.55 10 1.020 501.5 100 2002.0 5002.5 0.2 0.5 1−0.52 0.05 10 0.520 501.0 2001.5 2.0 Fig.2.5 4: CP plot of Cd. 0.5 2 1.0 5 1.510 202.0 50 2.5100 200 500 −0.5 0.00.2 0.50.5 1 1.02 1.55 102.020 2.550 200 industrialized areas, (Tampere, the coastline from Porvoo to Fig.1: Humus sampling. 2 5 10 20 50 100 200 500 0.2 0.5 1 2 5 10 20 50 200 2 5 10 20 50 100 200 500 0.2 0.5 1 2 5 10 20 50 200 Helsinki). Low/High *# C content #* MUURAME 99 Humus 2.00 *##* HONKAJOKI #* 1.00 #* #* )"") *# MÄNTTÄ-VILPPULA 40 Ni *# PARKAN)" O 15000 90 ") RUOVESI 99 SoilHumus )" Ni (Soil) SIIKAINEN )" )" #* #* *##* )"*#") Methods )" )" ") )" )" #* )" ) ") *# 99 Humus )" ") *# #* *##* )" )" 99 Humus *# 60 JÄMIJÄRVI *# #* JÄMSÄ 90 Soil *##* #* Ni (Soil) JUUPAJOKI )" *##* 30 )" )")" LUHANKA 90 Soil )" POMARKKU 90 )" 20 Soil Ni (Soil) )" )" *##* #*)" Ni (Soil) 60 )" *#*# 10000 )")" )" )" *# )"") Probability [%] #* )" )" )")")"*##* )" )" *##*#*#* )"HÄMEENKYRÖ)"*#*# *##* )" 5 *# )" *#)")")" O)"RIVESI / *##* )"") )")"*#)" LAVIA )" *)" )" 60 *# *# )" ##* ##* *#*#*# )" )" 816 sample pairs (humus and topsoil) have been analyzed 60 )" )"**##* )" )" * *# *# *#*# *#*#*#*# )" ") )" )" )" )"") *#*# *#*#*#)")")" ") 20 0 25 50 Y*#LÖJÄRVI )" )""))"") POR)"I )" *#*# )" )"") )" KUHMOINEN Ni (Humus) )" )" )" ")")"*# )" ") Probability [%] Km ) # ) 20 )")" )" *#*# )")" )"*#*# *#*#)"*#)"#)")" 20 " * 5 #* #* *# # )")")" )" )" *# 20 * ) )" " #" Al (Humus) mg/kg *# *# SAST)"AMALA )" )"))")" *#)" )" )" SYSMÄ in detail (Fig.2). 0.1 )""))" )")" P)")"IR)"KK)"AL)"A*#*# ") ") )" )" Probability [%] LUVIA)"#* ")*# )" Probability [%] Humus (clay) Soil (clay) *#NA*#K*#K"))"ILA#* )")" *# Cr (Humus) mg/kg * )" 5 )" )" )" )")" )")" 5 )" )" 5000 *#*# #* ") *#)")"")")")")" *# *#*#*#*# *#*# *#*#)")")")"))")")"" )")"*# ") Ni (Humus) *# )" 1 10 100 0.2 0.5 2.0 5.0 20.0 100.0 500.0 3 - 6 2 - 3 *#*# )")")" ") )" )")" *# ") )" VE)")"S*#*#I)"*#L)"AH)"TI )")"*#)")" PADASJOKI )" )")"") *#*##* )"#)" )" )")"*#*#*#)" )")")")")" *#*#PÄLKÄNE )"") *#*#K#* O)"*KEMÄKI )" )" )" )"") ") 0.1 EUR")AJOKI )")" )" Ni (Humus) " #* Ni (Humus) ) *# ") 10 6 - 7 3 - 8 )")" )" )"*#*#)"*#)" )"*##* )" )"") 0.2 0.5 1 2 5 10 20 50 200 500 )" )" )"") )" ")" )" )")" )" )" )")" *#)" *#*# #* ) )" )")"A*#*#K)")"AA*##* )")" 0.1 * 0.1 )" )" #*)")"*# #* 7 - 20 8 - 15 EURA *)")"*# *# )")" ASIKKALA MUURAME 1 10 100 0.2 0.5 2.0 5.0 20.0 100.0 500.0 )" #* )" )")"##*)" )" )" #* )" *#*# *#*# )" *# *)")"*##* ") )" " *##**# ") ") )" *##*)" )" )" ") TOIVAKKA SÄKYLÄ )" ")) )" )")" )" HONKAJOKI 0 )" UR)")"*##*JALA ") #* ") #* MÄNTTÄ-VILPPULA 20 - 29 15 - 50 *##*)" )")" ") ") #* PARKAN")O 1 1 10 10 100 100 0.2 0.5 0.22.0 0.55.0 2.020.0 5.0 100.020.0 500.0100.0 500.0 *# *#)"") )" ") HA)"TT)"ULA )" *# #* )" *##* )" )"#*)"") )""))" )" PYHÄRANTA )" )"") *# )" )"") )" )"") ") RUOVESI 0.2 0.5 1 2 5 10 20 50 200 500 *# ") )" *##* ") )"*##* )" / ") 0 0 10000 20000 30000 40000 50000 50 - 57 ") )")"#* )" )" )") *##* " *# )" SIIKAINEN ") #* #* Humus (till) ) )"") *##* ") )" ") " HOLLOLA ") #* #* )" )")" )" *##* )" )" )" ") ") ") ") ") H*#UMPPILA )" )" ") )" #*") ") ") #* 0.2 0.5 0.21 20.5 51 102 205 5010 20 20050500 200 500 Al (Soil) mg/kg ") )" *##* )" )" )" )" *##* *##* )" #* #*#* ") 2 - 6 )" )"") #* )"") ") JANA*#K)"K)"ALA JÄMIJÄRVI 0 50 100 150 Soil (till) UUSIKAUPUNKI ORIPÄÄ *# )" )" ) )" #* #* JÄMSÄ )" )"") )")" #* )" )" *##* " )"*# )" *# KÄRKÖLÄ #* JUUPAJOKI ") YPÄJÄ *# # ) Cr (Soil) mg/kg )" 6 - 7 0 - 3 ") *#)" ") #* )" ") ")") #* )" )" TAMM)"E*##*LA ") )" *#*# *#*# LUHANKA )" *# ") )" ") POMARKKU VEHMAA PÖYTYÄ )" )" )" H)"AUSJÄRVI *# )" )" *##* *#") *##* ") *#*#)" *#*# ") ") ")#*#*") PUULA )" )" )"") )" *#*# )" ") ") #* ") JOUTSA 7 - 20 3 - 8 *##* )"") )" *##*)"") )"L*#OPP)"I )" #* ") ") ") ") #* ") ") )" )"") )"# )" #* H") ÄMEENKYRÖ ")#* ") #* AURA KOSK)"")I *##* *##* ") )" )" *# * #*")*# #*#* #*") ") #*") ") ORIVESI *# ) )"*#*#*#*# ") #* ") #* ") LAVIA #* ") ") Fig. 3: Histogram, Cp plot and boxplot for log-transformed data for Fig. 5: Scatter diagram of Cr. In Fig.6: Scatter diagram of Al con- )" KUSTAVI SOM)"ERO") ") *##* *##* *##* )" )")" )" )"*##*)" ") #* #* )" 20 - 50 8 - 15 ") ) )"#* ") ") ") ") #* ") #* #* #* #*#* ") MASKU )" "") *#*#)" *#)" PUKKILA ") ") #* ") ") MARTTILA )" ") ) #)")" HY#*)"VINKÄÄ ") #* #*#* ") ") *##*)" )" *#*)" )"*#*#*#)" *#)" ") ") YLÖJÄRVI ") *##* *#*# )" ") )" )"") *##*") ") ") ") #*#* ") ") ") KUHMOINEN HARTOLA ) )"") )" )" *##* *##* )"*##* )")"")*#)" ) PORI ") ") ") ")#* ") ") 50 - 191 )" 15 - 50 LIETO *##* KAR)"KKIL)"*#*#A*# #*#*#")#**# ") ") #* #* ") ") ") ")*#*# * *# ") #* ") #* #* #* ") nickel, with similar medians in humus and topsoil. red samples with low organic C. centrations in topsoil and humus. *##* ") *#)")"*# ") *#*# )"*## ")") ") ") ") #* )" )" )")" *#*# *# )"*#)")"##* )" *#*#* ASKOLA #* #* #* SASTA") MAL#*A ") ") ") #*") ") ") *##* *#*#)" )" )" )" * *# )" )")")" *#)"*#)"") ") PI")RKKALA ")K#*ANGASALA SYSMÄ PERTUNMAA ") )" )" #**# )" )" )" )"*#*#)"" # )" )" ") ") ")#* ") ") ") )" 50 - 212 )" *# )")"*# *#*##*)" )"*##*")" )"*#) *#*#*)")")"*#*#*#*#)" LUVIA ") ") ") ") Humus (sand) *# )" )" )")"*#*#)"*# )"*##* *##*)")")" *##*)"*# )" # #* NAK#*KILA #* ") ") #* )"")*# V)"*#IHTI*#)"#* *# )")" *#*#)")" )" )"*##*)"")*#)")" "*#) * ") ") ") ") ") SALO )") *#*#*# )" *##* *##* TUUSULA )"")*#*# )"*#*#)")#*)" ") ") ")") ") #* #* SAUVO *#)")" )"*##**# *#)"*# *#*# )" )" )"*##*")"") * #* #* #*#* ") ") ") ") ") *#*##* )" *#")" )" )")" )")" )" "))")")*# #*#* #* ") ") ") #* ") 1 - 6 *# )" )" #*#*# ))"*# )")")" )" P)"O)"*#RVOO #*#* ") ") ") ") Soil (sand) )"*#") )")"*#)" SIP)"OO )" )"*# )"*#*# #* ") ") #*#* ") ")#*") PADASJOKI )"#* ))" )" )"*#*#"))")" ") ") ") #* ") ") ")L#*E")MP")Ä")")ÄLÄ #*PÄLKÄNE ") )" *# )" )"*#*# ") #* ")#* ") ") #* *# #* *##*)")")"") )"#*)")" )"") *#*#") )"") ") K#*OKEMÄKI ") ") ") ") 6 - 7 0 - 3 ")#* *##* *# *#*# )" )"")") EUR")AJOKI #* LOHJA)" )" )" )"#*)"*##* )" *#*# *#*#)"") *#*# ") ")#*#*") ")#* ") ") ") )")"#*)"#* )" )" ") )" *#*##* )"#* ") ") ") ") #* V") ALKEAKOSKI *##* )" #* *# ") ") ") ") ") ") #* #* #* #*") ") *# ")#* ") #* *# *# )")")" ) )")" )"") ") ") A")#*")K#*AA #* ") 7 - 20 3 - 8 )" *##*)"#* EURA #* ") #* #* ") HEINOLA #*)" )"")ESPOO ") ASIKKALA For some of the elements (Al, Ba, Ca, Fe, K, Mg, Rb, Sr, Ti and SIUNT#)"IO)")" ") ") #* ") #*") ") ") ") * )" )" #* #* #* #* ") ") ") #* *#)"")") )" #* ") ") ") ") #* ") ") *# 20 - 50 *# 8 - 15 ")#* *# ")*##* SÄKYLÄ ") ") UR")JALA )*# #* #* ") )" ")#* #*") ") ") ") ") )" #*)" #* #* ") ") ") HATTULA *# #* ") #* ")") ") ") ") #*#* ") ") #* ") ") ") ") Zn), the concentrations in humus were positively correlated to *# 50 - 435 *# 15 - 48 PYHÄRANTA #* ") ") ") ") ") #* ") #* ") #* ") ") ") #* ") #* ") ") ") ") HOLLOLA ") ") ") ") HU#*MPPILA ") #* ") ") ") #* ") ") ") ") #* #* ") NASTOLA ") ") ")") ") JANAK#*K")AL")A Page 1 UUSIKAUPUNKI ORIPÄÄ #* ") ") the concentrations in topsoil (Fig. 6). These humus concentra- ") ") IITTI Correlations ") ") ") ") #* ") ")#* #* KÄRKÖLÄ YPÄJÄ #* #* ") ") ") ") ") #* TAMM")EL#*A ") ") #* #* Fig. 9: A dot map for Ni concentrations in humus and topsoil sample pairs. #* ") ") ")
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • Tilinpäätös Ja Toimintakertomus 2020
    TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2020 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Johtokunta 12.2.2021 1 Sisällys 1. Toimitusjohtajan katsaus .............................................................................................................................3 2. Avoterveydenhuollon vastuualue ................................................................................................................5 2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot ........................................................................................................5 2.1.1 Vastaanottotoiminta .......................................................................................................................6 2.1.2 Terveysneuvontatoiminta ...............................................................................................................7 2.1.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta ................................................................................8 2.1.4 Kuntoutustoiminta ..........................................................................................................................8 2.1.5 Erityistyöntekijöiden (puheterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut) toiminta ........................8 2.2 Henkilöstönäkökulma ............................................................................................................................9 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma ......................................................................................................
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]