DOCSLIB.ORG

Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439 45 049 44 588 45 982 47 485 47 921 45 693 46 462 47 210 Oulu 73 581 74 088 75 025 76 862 77 990 78 327 81 009 82 673 84 534 82 139 83 581 85 259 Pori 33 875 34 297 34 966 35 104 35 785 34 965 35 595 36 312 36 910 35 534 35 729 36 203 Tampere 102 650 104 504 106 460 106 730 109 271 111 269 116 251 119 265 119 772 114 120 116 219 118 866 Turku 91 275 92 025 92 785 91 693 92 601 93 558 95 636 97 408 98 245 94 352 94 188 96 080 Koko maa 2 228 557 2 235 317 2 242 303 2 245 780 2 262 359 2 265 211 2 313 788 2 369 066 2 377 181 2 289 975 2 325 679 2 354 422 Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä, 2000=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 100 101 103 104 106 106 109 113 114 111 114 115 Hankasalmi 100 94 95 96 97 91 96 95 92 93 93 91 Joutsa 100 101 101 99 98 97 97 102 94 89 87 84 Jyväskylä 100 101 104 105 108 108 111 115 117 114 116 119 Laukaa 100 102 103 104 105 106 110 111 111 112 117 117 Luhanka 100 97 99 99 93 95 90 85 81 84 85 79 Muurame 100 100 94 99 100 98 101 101 104 98 103 99 Petäjävesi 100 95 92 91 93 88 94 99 98 94 102 101 Toivakka 100 100 100 99 101 93 93 92 89 92 90 89 Uurainen 100 95 96 94 95 93 101 101 103 97 105 103 Kuopio 100 100 101 103 105 106 109 112 113 112 113 115 Lahti 100 101 101 101 102 101 104 108 109 104 105 107 Oulu 100 101 102 104 106 106 110 112 115 112 114 116 Pori 100 101 103 104 106 103 105 107 109 105 105 107 Tampere 100 102 104 104 106 108 113 116 117 111 113 116 Turku 100 101 102 100 101 103 105 107 108 103 103 105 Koko maa 100 100 101 101 102 102 104 106 107 103 104 106 Jyväskylän selvitysalue • Vuonna 2000 alueen kuntien työpaikoista 37 % oli julkisella sektorilla, mikä on 5 %-yksikköä enemmän kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Vuonna 2011 alueen kuntien työpaikoista 36 % oli julkisella sektorilla, mikä on edelleen 5 %-yksikköä enemmän kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat 2011 (muutos 2000-2011) Tuntematon Valtio Kunta Valtioenemmistöinen oy Yksityinen sektori Yrittäjät Tuntematon Yhteensä Hankasalmi 5 (-15) 454 (-54) 103 (-67) 579 (95) 392 (-109) 0 (0) 1533 (-150) Joutsa 20 (-21) 423 (-95) 20 (-10) 635 (-72) 411 (-88) 0 (0) 1509 (-286) Jyväskylä 6388 (731) 14341 (2492) 1454 (-710) 35416 (6287) 4639 (1155) 15 (4) 62253 (9959) Laukaa 60 (-278) 1240 (149) 220 (30) 3185 (839) 878 (52) 2 (0) 5585 (792) Luhanka 0 (0) 58 (2) 0 (-4) 59 (-17) 73 (-32) 0 (0) 190 (-51) Muurame 0 (-2) 674 (-270) 20 (-3) 1522 (178) 379 (57) 2 (2) 2597 (-38) Petäjävesi 0 (-3) 362 (3) 23 (-5) 401 (51) 231 (-36) 0 (0) 1017 (10) Toivakka 62 (-50) 187 (19) 12 (-1) 229 (-2) 109 (-40) 0 (0) 599 (-74) Uurainen 0 (0) 235 (8) 4 (-9) 393 (35) 228 (-8) 1 (1) 861 (27) Jkl selvitysalue 6535 (362) 17974 (2254) 1856 (-779) 42419 (7394) 7340 (951) 20 (7) 76144 (10189) Kuopio 4942 (167) 13330 (1519) 1188 (-106) 25128 (4689) 3934 (140) 12 (-1) 48534 (6408) Lahti 1925 (177) 12460 (1715) 690 (-334) 28389 (1111) 3732 (502) 14 (-2) 47210 (3169) Oulu 6231 (-133) 21159 (3276) 2236 (-585) 49767 (7747) 5837 (1365) 29 (8) 85259 (11678) Pori 1411 (249) 10349 (1252) 581 (-2383) 20711 (2929) 3139 (281) 12 (0) 36203 (2328) Tampere 8205 (107) 22794 (2999) 4158 (-373) 75799 (11812) 7857 (1646) 53 (25) 118866 (16216) Turku 9472 (40) 21362 (2881) 1953 (-748) 56621 (937) 6638 (1680) 34 (15) 96080 (4805) Koko maa 135562 (-8839) 527060 (40966) 66590 (-26476) 1374102 (114147) 249508 (4958) 1600 (1109) 2354422 (125865) Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueella tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut suhteellisen nopeasti Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kaikissa kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Tutkinnon suorittaneita yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 83795 86429 88425 90804 93356 95441 97453 99797 102011 104300 106381 108573 Hankasalmi 2296 2350 2362 2407 2484 2545 2586 2617 2660 2737 2789 2806 Joutsa 2131 2140 2165 2200 2247 2310 2338 2374 2402 2444 2444 2451 Jyväskylä 63747 65996 67533 69428 71447 73064 74494 76171 77788 79550 81075 82742 Laukaa 7478 7641 7832 8047 8267 8420 8678 8955 9152 9338 9577 9798 Luhanka 293 295 305 315 322 331 324 338 343 333 345 350 Muurame 4048 4165 4301 4415 4488 4582 4735 4859 5024 5099 5215 5358 Petäjävesi 1615 1620 1636 1655 1707 1732 1783 1880 1931 1997 2053 2084 Toivakka 924 943 969 1003 1036 1058 1077 1093 1141 1179 1210 1260 Uurainen 1263 1279 1322 1334 1358 1399 1438 1510 1570 1623 1673 1724 Kuopio 52814 53796 54930 56058 57011 57881 58744 59753 60880 62057 63271 64381 Lahti 47468 48443 49353 50300 51174 51897 52856 53906 55039 56224 57382 58623 Oulu 86720 89987 92484 94929 97432 99705 101773 103895 106345 108682 111206 113764 Pori 40082 40554 41210 42081 42758 43311 43957 44616 45311 46230 47068 47764 Tampere 108682 111858 114877 117136 119808 122058 124821 126976 129574 132193 134435 136904 Turku 92825 94805 96695 98374 99687 101001 102663 103860 105328 106793 108565 110575 Koko maa 2520455 2565988 2611951 2659897 2709548 2755811 2805939 2854361 2903158 2955043 3004903 3056326 Jyväskylän selvitysalue Tutkinnon suorittaneita yhteensä, % yli 15 vuotiaista 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 63 % 64 % 65 % 66 % 67 % 68 % 69 % 69 % 70 % 71 % 72 % 72 % Hankasalmi 48 % 49 % 50 % 51 % 53 % 54 % 55 % 56 % 57 % 59 % 60 % 60 % Joutsa 46 % 46 % 47 % 48 % 50 % 51 % 52 % 53 % 54 % 55 % 55 % 56 % Jyväskylä 67 % 68 % 68 % 69 % 70 % 71 % 71 % 72 % 73 % 73 % 74 % 75 % Laukaa 57 % 59 % 60 % 61 % 62 % 63 % 64 % 65 % 66 % 66 % 67 % 69 % Luhanka 36 % 36 % 38 % 39 % 41 % 42 % 43 % 44 % 46 % 45 % 46 % 48 % Muurame 66 % 66 % 67 % 68 % 69 % 69 % 70 % 71 % 71 % 72 % 73 % 74 % Petäjävesi 53 % 53 % 54 % 55 % 56 % 57 % 58 % 60 % 61 % 62 % 63 % 64 % Toivakka 47 % 48 % 50 % 51 % 53 % 54 % 55 % 56 % 58 % 60 % 61 % 63 % Uurainen 51 % 52 % 53 % 54 % 55 % 57 % 58 % 59 % 61 % 62 % 64 % 65 % Kuopio 65 % 65 % 66 % 67 % 68 % 69 % 69 % 70 % 71 % 72 % 72 % 73 % Lahti 58 % 59 % 60 % 61 % 62 % 62 % 63 % 64 % 64 % 65 % 66 % 67 % Oulu 68 % 69 % 70 % 70 % 71 % 72 % 72 % 73 % 73 % 74 % 74 % 75 % Pori 58 % 59 % 60 % 61 % 62 % 62 % 63 % 64 % 65 % 66 % 67 % 67 % Tampere 66 % 67 % 68 % 69 % 69 % 70 % 71 % 71 % 72 % 72 % 73 % 74 % Turku 63 % 64 % 65 % 65 % 66 % 67 % 68 % 68 % 69 % 70 % 70 % 71 % Koko maa 59 % 60 % 61 % 62 % 63 % 63 % 64 % 65 % 65 % 66 % 67 % 68 % Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työllisten määrä on kasvanut suhteellisen nopeasti • Lähde: Tilastokeskus • Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kunnissa työllisten määrän kehitys on eriytynyt voimakkaasti • Lähde: Tilastokeskus • Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työlliset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 67 093 67 796 69 014 69 790 70 959 71 022 73 244 75 531 76 647 74 317 76 233 77 293 Hankasalmi 1 961 1 912 1 934 1 952 1 952 1 936 2 004 1 996 1 983 1 938 1 972 1 986 Joutsa 1 930 1 929 1 927 1 904 1 883 1 892 1 901 1 965 1 858 1 788 1 767 1 751 Jyväskylä 49 224 49 917 50 916 51 602 52 616 52 692 54 215 55 937 56 963 55 227 56 609 57 453 Laukaa 6 720 6 787 6 838 6 908 6 995 6 986 7 280 7 542 7 620 7 427 7 587 7 748 Luhanka 316 289 298 289 283 283 284 293 271 253 256 251 Muurame 3 558 3 617 3 713 3 776 3 838 3 818 3 940 4 044 4 179 3 980 4 167 4 236 Petäjävesi 1 376 1 369 1 339 1 334 1 337 1 352 1 448 1 526 1 554 1 518 1 579 1 552 Toivakka 836 834 871 884 890 896 926 951 931 916 928 946 Uurainen 1 172 1 142 1 178 1 141 1 165 1 167 1 246 1 277 1 288 1 270 1 368 1 370 Kuopio 39 597 40 158 40 658 41 149 41 647 41 560 42 504 43 504 43 868 43 028 43 850 44 768 Lahti 40 359 40 542 40 917 40 877 41 337 40 591 41 408 43 070 43 237 40 885 41 767 42 548 Oulu 69 443 70 446 71 319 72 778 73 849 74 010 76 053 77 831 78 998 76 962 79 028 80 710 Pori 31 902 32 191 32 654 32 426 32 825 32 481 33 272 34 031
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018
    KH 1.4.2019 § 78/Liite E2 VALT 17.6.2019 § 46 Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ................................................................ 1 1.2 Kunnan hallinto ................................................................................................ 2 1.3 Muuramen kunnan organisaatio .......................................................................... 2 1.4 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2018 .................................................................. 3 1.4.1 Yleisperustelut .......................................................................................... 3 1.4.2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat ............................................................. 3 1.4.3 Kuntastrategia .......................................................................................... 5 1.5 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 6 1.5.1 Kuntatalous .............................................................................................. 7 1.5.2 Toimintaympäristön kehitys ........................................................................ 8 1.5.3 Alueellinen kehitys: asuntojen rakentamistarve, suunnitelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys ...........................................11 1.5.4 Työvoima, työllisyys .................................................................................11
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Final Report.Pdf
    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
    [Show full text]
  • Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston
    Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys KESKI-SUOMEN LIITTO 13.10.2003 KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 126, ISBN 951-594-187-3, ISBN 951-594-188-1 (sähk.), ISSN 0788-7043 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] Julkaisu B 126 ISBN 951-594-187-3 ISBN 951-594-188-1 (sähk.) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Luontoselvitys Kannen valokuva ja kohteiden valokuvat Riiko Keskinen Taitto Hanna Korhonen Painosmäärä: 50 kpl Esipuhe Edistääkseen maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien to- teuttamista Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi runkoreitistön osoittamisen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnän on perustuttava riittä- viin selvityksiin. Keski-Suomen tavoitteelliset moottorikelkkailureittien runkoyhteydet on määritelty olemassa olevan kelkkauraverkoston pohjalta TE-keskuksen rahoittamassa Keski-Suomen moottorikelkkareitistön esiselvityshank- keessa (loppuraportti 21.12.2001). Keski-Suomen koko kelkkauraverkos- tosta, jota on noin 2000 km, runkoverkostoon kuuluu yli puolet. Pohjoi- sen Keski-Suomen runkoverkoston osalta Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy teetti luontoselvityksen vuonna 2001. Keväällä 2003 puolestaan val- mistui Keski-Suomen liiton selvitys “Moottorikelkkailureitistön perustami- nen – keskisuomalainen malli” (Keski-Suomen liitto, julkaisu B 124). Käsillä oleva Eteläisen Keski-Suomen
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2012 2 3 Kohti uutta strategiakautta 2013-2016 Helsingin marraskuinen liittokokous vahvisti tulevien vuosi- en toimintastrategian, joka jatkaa edellisen liittokokouksen linjaamaa strategiaa. Strategiaan on tehty tarkennuksia ja uusia linjauksia saatujen kokemusten sekä toimintaympäris- tön ohjaamana. Strategian keskeisimmät painopistealueet ovat olleet pelaa- ja- ja seurakehityksen toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä jatketaan vahvasti myös uudella strategiakaudella. Pelaaja- ja seurakehitys ovat lähivuodet toiminnan keskiössä. Pää- toiminnot tukevat jatkossa paremmin toisiaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilökeskeisen pelaajakehitysmallin toteuttaminen on käynnistetty lajiprosessin pohjalta. Avainasemassa ovat valmennusorganisaation kehittäminen alue- ja seuravalmennuksessa maajoukkuevalmennuksen lisäksi. Näkyvinä toimenpiteenä vuonna 2012 ovat olleet mm. aluevalmentajatoiminnan käynnistäminen. Yksilökeskeinen pelaajakehitysmalli vahvistuu myös Sami Hyypiä Akatemiassa, jossa on aloitettu pilottiseurojen kanssa yksilöiden seuranta- ja kehitystyö. Seurojen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on käynnistetty uusi seuratoimintaohjelma. Oh- jelman laatujärjestelmäprojektiin on valittu Keski-Suomesta JJK. Pilottivaiheessa mukana ole- vat seurat osallistuvat Palloliiton laatujärjestelmän kehittämiseen, joka on työkalu kokonaisval- taisen seuraohjelman rakentamisessa. Laatujärjestelmän on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Kilpailullisella puolella Keski-Suomessa huippuhetkiä
    [Show full text]