Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2012 2 3 Kohti uutta strategiakautta 2013-2016 Helsingin marraskuinen liittokokous vahvisti tulevien vuosi- en toimintastrategian, joka jatkaa edellisen liittokokouksen linjaamaa strategiaa. Strategiaan on tehty tarkennuksia ja uusia linjauksia saatujen kokemusten sekä toimintaympäris- tön ohjaamana. Strategian keskeisimmät painopistealueet ovat olleet pelaa- ja- ja seurakehityksen toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä jatketaan vahvasti myös uudella strategiakaudella. Pelaaja- ja seurakehitys ovat lähivuodet toiminnan keskiössä. Pää- toiminnot tukevat jatkossa paremmin toisiaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilökeskeisen pelaajakehitysmallin toteuttaminen on käynnistetty lajiprosessin pohjalta. Avainasemassa ovat valmennusorganisaation kehittäminen alue- ja seuravalmennuksessa maajoukkuevalmennuksen lisäksi. Näkyvinä toimenpiteenä vuonna 2012 ovat olleet mm. aluevalmentajatoiminnan käynnistäminen. Yksilökeskeinen pelaajakehitysmalli vahvistuu myös Sami Hyypiä Akatemiassa, jossa on aloitettu pilottiseurojen kanssa yksilöiden seuranta- ja kehitystyö. Seurojen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on käynnistetty uusi seuratoimintaohjelma. Oh- jelman laatujärjestelmäprojektiin on valittu Keski-Suomesta JJK. Pilottivaiheessa mukana ole- vat seurat osallistuvat Palloliiton laatujärjestelmän kehittämiseen, joka on työkalu kokonaisval- taisen seuraohjelman rakentamisessa. Laatujärjestelmän on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Kilpailullisella puolella Keski-Suomessa huippuhetkiä olivat historialliset JJK:n ensimmäiset europelit, JJK:n A-poikien suomenmestaruus ja KaDy:n Futsal-liigan hopea. Piirissämme rekisteröityjen pelaajien määrä kasvoi 274:llä ennätykselliseen 5970 pelaajaan, joista nais- ja tyttöpelaajia oli 1762. Laskuista puuttuvat seurojen järjestämien kesäpuulaa- kisarjojen pelaajat sekä noin kaksisataa piirin futsalin harrastesarjan pelaajaa. Erityisesti pe- laajamäärät ovat lisääntyneet Jyvässeudun seuroissa: Palokan Riennossa, Jyväskylän Nou- sussa, JJK Junioreissa ja Muuramen Yrityksessä. Jalkapallo-olosuhteet paranivat jälleen Keski-Suomessa. Laukaaseen ja Mankolaan valmistui jalkapallonurmet. Piiri huomioi Laukaan kuntaa syyskokouksessaan Vuoden olosuhdeteko- palkinnolla. Lisäksi Jyväskylän Harjulle pääkatsomoon saatiin kuppi-istuimet. Nautinnollista jalkapallovuotta 2013. Jarmo Kivikunnas puheenjohtaja 4 1. YLEISTÄ Piirissämme oli vuonna 2012 rekisteröityjä pelaajia 5970, joista nais- ja tyttöpelaajia oli 1762. Vuotta aiemmin pelaajien määrä oli 5696 (1724). Laskuista puuttuvat seurojen järjestämien kesäpuulaakisarjojen pelaajat sekä noin kaksisataa piirin futsalin harrastesarjan pelaajaa. Keski-Suomen alueella harrastetuin palloilulaji oli jalkapallo. Myös futsal kuului Keski- Suomessa harrastetuimpien palloilulajien joukkoon. Jalkapallosarjoissa pelasi kesällä 320 joukkuetta ja futsalin sarjatoiminnassa oli vuoden 2012 lopulla mukana 124 joukkuetta. Toiminta-ajatus Piirin tehtävänä oli kehittää ja koordinoida jalkapallotoimintaa kokonaisvaltaisesti toiminta- alueellamme ja tukea seurojen elinvoimaa tarjoamalla mielekästä harraste- ja kilpailutoimintaa sekä laadukasta koulutustoimintaa. Piiri edisti yhdessä jäsenseurojensa kanssa lajissa mukana olevien kehittymistä kansalliselle ja kansainväliselle jalkapallouralle Suomen Palloliiton laatimia periaatteita ja päätöksiä noudattaen. 2. HENKILÖSTÖ JA VALIOKUNNAT Piirijohtajana toimi Ari Matinlassi, nuorisopäällikkönä Timo Hämäläinen, kilpailupäällikkönä Mika Järvinen ja harjoittelija Lasse Tirri toukokuun ja kesäkuun ajan. Kirjapitopalvelut hanki- taan Keski-Suomen Liikunnalta ry:ltä. Piirin toimisto sijaitsi jäähallin kiinteistössä Jyväskylässä (Rautpohjankatu 10). Toimitilat olivat työntekijöille asianmukaiset ja riittävät. Piirin päättävänä elimenä toimi piirihallitus sekä myös työvaliokunta, johon kuuluivat piirin puheenjohtajat ja piirijohtaja. Kaikkiaan piirissä toimi neljä (4) valiokuntaa. Piirihallitus 2012, kokoontui 8 kertaa ja piti 5 sähköpostikokousta. Puheenjohtaja: Jarmo Kivikunnas (Jyväskylän Nousu), varapuheenjohtaja: Auli Pitkänen (MuurY), jäsenet: Tapio Korhonen (JyPK), Hannu Penttinen (Huima), Aki Viinikainen (SäyRi), Tom Nevanpää, Teuvo Holopainen (JJK), Timo Onatsu (K-S ETK). Henkilökohtaiset varajäsenet: Korhonen/ Ari Itkonen (JyPK), Viinikainen/ Vesa Kupari (SäyRi), Penttinen/ Hannu Liimatainen (Urho), Nevanpää/ Erkki Kupari (Raiku), Holopainen/ Timo Soininen (JJK-juniorit), Onatsu/ Juha Leinonkoski (Komeetat). Esittelijä/sihteeri: piirijohtaja Ari Matinlassi. Piirihallituksen ja toimiston työntekijöiden apuna toimivat seuraavat valiokunnat: Työvaliokunta, kokoontui tarpeen mukaan. Puheenjohtaja: Jarmo Kivikunnas (Jyväskylän Nousu), varapuheenjohtaja: Auli Pitkänen (MuurY), esittelijä: piirijohtaja Ari Matinlassi. 5 Kilpailuvaliokunta, kokoontui 4 kertaa ja piti 9 sähköpostikokousta Puheenjohtaja: Tom Nevanpää, varapuheenjohtaja: Matti Linna (K-S ETK), jäsenet Matti Lahtinen (JJK), Aki Järvinen (JyPK), Timo Soininen (JJK-juniorit), esittelijä: kilpailupäällikkö Mika Järvinen ja nuorisopäällikkö Timo Hämäläinen. Nuorisovaliokunta, kokoontui 5 kertaa ja piti 2 sähköpostikokousta Puheenjohtaja: Auli Pitkänen (MuurY), varapuheenjohtaja: Janne Pajunen (JoSePa), jäse- net Timo Nuora (PaRi), Teija Lehtomäki (MultiAnts), Ville Kallio (FC Vaajakoski), Ari Laiho (JyPK), Jarkko Jokiranta (JJK –juniorit), Paavo Komppa (K-S ETK), esittelijä: nuorisopäällik- kö Timo Hämäläinen ja kilpailupäällikkö Mika Järvinen. Kurinpitovaliokunta, 9 sähköpostikokousta Puheenjohtaja: Erkki Kupari (Raiku), jäsen: Lasse Koistinen (K-S ETK), Juha Tamminen (JyPK), esittelijät: kilpailupäällikkö Mika Järvinen ja piirijohtaja Ari Matinlassi. Erotuomari- ja pelinohjaajatyöryhmä, kokoontui 2 kertaa. Puheenjohtaja: Ville Koskiniemi (K-S ETK), jäsenet: ( Ari Itkonen (JyPK), Jouni Aapajärvi (K- S ETK), asiantuntijajäsen: Markku Niemelä (K-S ETK). Futsaltyörymä, kokoontui 2 kertaa. Puheenjohtaja: Timo Onatsu (K-S ETK), jäsenet: Tero Kelhälä (KaDy), Lasse Saari (Liikun- nan Riemu), Tommi Kangastie (Feeniks). Seurakehitystyöryhmä, kokoontui 4 kertaa Puheenjohtaja: Tapio Korhonen (JyPK), jäsenet: Henna Törmänen (PaRi), Janne Pajunen (JoSePa),Kirsi Keskinen (JJK-juniorit), Petri Heikkinen (Tikka), esittelijä: piirijohtaja Ari Ma- tinlassi. Kevätkokousväkeä KiHu:n kokoustilassa. 3. TALOUS Piirin talous pysyi vakaalla pohjalla. Piiri pystyi maksamaan kaikki laskut eräpäivään mennessä. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen 12 911,86 euroa. Tilintarkastajina toimivat Seppo Lindholm HTM, JHTT ja Reijo Korpela KHT. 6 JOUKKUEMÄÄRÄT 2009-2012 Vuonna 2012 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 228 Vuonna 2011 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 216 Vuonna 2010 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 218 Vuonna 2009 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 220 Vuonna 2012 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 92 Vuonna 2011 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 88 Vuonna 2010 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 81 Vuonna 2009 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 82 7 Kaudella 2012-2013 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 114 Kaudella 2011-2012 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 126 Kaudella 2010-2011 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 129 Kaudella 2009-2010 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 127 8 PELIPASSIEN MÄÄRÄN KEHITYS PIIRISSÄ 1990-2012 TYTTÖ- JA NAISPELAAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS Tyttö- ja naispelaajien määrä oli 29,5 % piirin pelaajamäärästä. Tyttö- ja naispelaajien määrän kasvuun ovat vaikuttaneet naisjalkapalloilun arvostuksen nousu, piirin monipuolinen pelitarjonta ja piirin myöntämät yli-ikäisyys- ja kaksoisedustusluvat sekä joukkueiden yhteistyöjoukkuesopimukset. 9 PELIPASSIEN MÄÄRIEN KEHITYS SEUROISSA 2007-2012 SEURA 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BET 39 66 57 63 59 44 FC Keitelejazz 49 64 57 36 34 29 FC KaDy 44 47 43 49 54 44 FC Saarijärvi 105 77 87 68 72 79 FC Vaajakoski 370 373 305 310 385 391 FCJ Blackbird 62 87 170 77 57 53 FC PaPa 127 119 0 10 4 3 Football Club Kurd 0 0 0 9 11 18 Futsalseura Feeniks 0 0 0 3 20 12 FS CamU 2 1 0 0 - - HPP 47 45 50 51 43 48 Huima 202 224 186 209 237 258 HuKi 70 53 24 30 22 21 JIlves 240 217 322 322 283 273 JJK 123 388 92 137 101 96 JJK Jun. 746 411 659 624 762 834 JoSePa 118 132 130 132 85 103 JPS 73 70 50 36 18 36 JyPK 583 581 596 649 663 630 KaPa-51 72 116 85 120 108 118 Kiva 11 30 52 84 69 57 KeuPa 230 177 188 145 116 106 Kiho 0 4 10 5 4 2 Komeetat 0 0 0 175 146 160 KonnU 54 55 52 35 33 2 K-S ETK 39 39 36 17 20 20 K-S Inter 39 29 0 0 - - KyKy 1 13 1 0 - - Laukaan Pallo 21 Leppä 96 89 61 119 110 118 LPK 26 26 33 29 43 36 Martti 65 91 77 56 92 83 Mestarit 22 MultiAnts 77 77 100 89 79 55 MuurY 331 368 348 324 319 375 Nousu 175 93 141 171 220 365 Pamaus 72 49 35 64 52 27 PaRi 430 444 410 459 447 597 PiPa 0 0 0 0 0 0 PetPet 63 54 71 86 109 100 Pyry 0 14 0 5 23 20 Raiku 27 28 37 43 24 23 Riemu 31 21 Souls AC 15 23 22 22 32 29 SPL Keski-Suomi 06 26 1 17 7 4 3 SäyRi 105 130 185 157 139 125 Team LKP 114 152 173 159 153 153 Tikka 108 120 136 180 186 151 Tuisku 31 37 29 11 1 3 Urho 44 104 71 60 100 109 U.S.Skädäm 0 5 14 30 48 33 Vesa 0 0 0 8 1 1 VJK 139 104 92 96 77 63 5390 5427 5304 5571 5696 5970 10 KESKI-SUOMEN JALKAPALLON LEVINNEISYYS KUNNITTAIN (Kunnat listattu aakkosjärjestyksessä) Kunta Asukasluku Seuroja Joukkueita Pelipassi- Pelipassipelaajia pelaajia kunnan asukas- luvusta Hankasalmi 5 491 - - - - Joutsa 4 901 2 17 123 2,51 Jyväskylä 133 536 23 241 3 825 2,86 Jämsä 22 367 1 29 276 1,23 Kangasniemi 5 821 1 5 118 2,03 Kannonkoski 1 557 1 0 2 0,13
Recommended publications
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston
    Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys KESKI-SUOMEN LIITTO 13.10.2003 KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 126, ISBN 951-594-187-3, ISBN 951-594-188-1 (sähk.), ISSN 0788-7043 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] Julkaisu B 126 ISBN 951-594-187-3 ISBN 951-594-188-1 (sähk.) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Luontoselvitys Kannen valokuva ja kohteiden valokuvat Riiko Keskinen Taitto Hanna Korhonen Painosmäärä: 50 kpl Esipuhe Edistääkseen maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien to- teuttamista Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi runkoreitistön osoittamisen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnän on perustuttava riittä- viin selvityksiin. Keski-Suomen tavoitteelliset moottorikelkkailureittien runkoyhteydet on määritelty olemassa olevan kelkkauraverkoston pohjalta TE-keskuksen rahoittamassa Keski-Suomen moottorikelkkareitistön esiselvityshank- keessa (loppuraportti 21.12.2001). Keski-Suomen koko kelkkauraverkos- tosta, jota on noin 2000 km, runkoverkostoon kuuluu yli puolet. Pohjoi- sen Keski-Suomen runkoverkoston osalta Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy teetti luontoselvityksen vuonna 2001. Keväällä 2003 puolestaan val- mistui Keski-Suomen liiton selvitys “Moottorikelkkailureitistön perustami- nen – keskisuomalainen malli” (Keski-Suomen liitto, julkaisu B 124). Käsillä oleva Eteläisen Keski-Suomen
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • Tilinpäätös Ja Toimintakertomus 2020
    TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2020 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Johtokunta 12.2.2021 1 Sisällys 1. Toimitusjohtajan katsaus .............................................................................................................................3 2. Avoterveydenhuollon vastuualue ................................................................................................................5 2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot ........................................................................................................5 2.1.1 Vastaanottotoiminta .......................................................................................................................6 2.1.2 Terveysneuvontatoiminta ...............................................................................................................7 2.1.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta ................................................................................8 2.1.4 Kuntoutustoiminta ..........................................................................................................................8 2.1.5 Erityistyöntekijöiden (puheterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut) toiminta ........................8 2.2 Henkilöstönäkökulma ............................................................................................................................9 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma ......................................................................................................
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Keski–Suomen Kennelpiiri Ry VUOSIKOKOUS 21.3.2018 Jyväskylä
    Keski–Suomen Kennelpiiri ry VUOSIKOKOUS 21.3.2018 Jyväskylä Keski-Suomen Kennelpiiri ry Vuosikokous 21.3.2018 KESKI-SUOMEN KENNELPIIRI RY VUOSIKOKOUS Aika: 21.03.2018 klo 18.00. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus klo: 17-17.45 Paikka: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Auditorio Valjakka, Rajakatu 35, Jyväskylä ESITYSLISTA 1 § Kokouksen avaus 2 § Kokouksen toimihenkilöiden valinta - puheenjohtaja - kaksi sihteeriä - ääntenlaskijat - pöytäkirjantarkastajat 3 § Valtakirjojen hyväksyminen 4 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 § Kokouksen esityslistan hyväksyminen 6 § Vuoden 2017 toimintakertomus 7 § Vuoden 2017 tilikertomukset, toiminnantarkastajien lausunto sekä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 8 § Toimitilojen hankinta Keski-Suomen Kennelpiirille 9§ Vuoden 2018 jäsenmaksun määrääminen 10 § Maksettavat korvaukset vuonna 2018 11 § Vuoden 2018 toimintasuunnitelma 12 § Vuoden 2018 talousarvio 13 § Kennelpiirin puheenjohtajan valinta 14 § Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle (4). Erovuorossa ovat: Juha-Matti Paananen, Seppo Tarvainen, Mika Paananen, Tuomo Kuusrainen 15 § Toiminnantarkastajien valinta 16 § Jaostojen koollekutsujien valinta 17 § Valitsijamiesten / joukkueenjohtajien valinta sekä heille varamiehet - Kilpaotteluun joukkueenjohtaja - Kettukilvan valitsijamies - Haukkuotteluun valitsijamies - Hirvenhaukkuotteluun valitsijamies - Hirvimestaruusotteluun valitsijamies 18§ Muut esille tulevat asiat 19 § Kokouksen päättäminen Keski-Suomen Kennelpiiri ry Vuosikokous 21.3.2018 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
    [Show full text]
  • The Jyväskylä Region of Finland
    Organisation for Economic Co-operation and Development Directorate for Education Education Management and Infrastructure Division Programme on Institutional Management of Higher Education (IMHE) Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development Peer Review Report The Jyväskylä Region of Finland John Goddard, Henry Etzkowitz, Jaana Puukka and Ilkka Virtanen May 2006 The views expressed are those of the authors and not necessarily those of the OECD or its Member Countries. 1 This Peer Review Report is based on the review visit to the Jyväskylä region in Finland in January 2006, the regional Self-Evaluation Report, and other background material. As a result, the report reflects the situation up to that period. The preparation and completion of this report would not have been possible without the support of very many people and organisations. OECD/IMHE and the Peer Review Team for the Jyväskylä region wish to acknowledge the substantial contribution of the region, particularly through its Coordinating Team, the authors of the Self-Evaluation Report, and its Regional Steering Committee. 2 TABLE OF CONTENTS PREFACE ..................................................................................................................................... 6 EXECUTIVE SUMMARY........................................................................................................... 7 ABBREVIATIONS AND ACRONYMS ................................................................................... 10 1. INTRODUCTION..................................................................................................................
    [Show full text]
  • Liikunnan Ansiomerkit 2019 Sukunimi Etunimi Syntymä
    LIIKUNNAN ANSIOMERKIT 2019 SUKUNIMI ETUNIMI SYNTYMÄ- AMMATTI KOTIPAIKKA ANOJA VUOSI ANSIORISTI KULLATTUNA 1 Aravirta Kari Hannu Juhani 1953 Valmentaja Vantaa Suomen Jääkiekkoliitto ry 2 Armitage Andrew Spencer 1965 Suomen Krikettiliiton Espoo Suomen Krikettiliitto ry puheenjohtaja 3 Havia Outi Anneli 1949 Sihteeri Helsinki Helsingin Jyry ry 4 Heikkinen Eero Sakari 1956 Rehtori Saarijärvi Koululiikuntaliitto ry 5 Hirvi Juha 1960 Herra Kotka Suomen Ampumaurheiluliitto ry 6 Jortikka Hannu 1956 Valmentaja Turku Suomen Jääkiekkoliitto ry 7 Jutila Timo Juhani 1963 Yksityisyrittäjä Helsinki Suomen Jääkiekkoliitto ry 8 Jääskeläinen Erkki Kalle 1938 Herra Espoo Ounasvaaran Hiihtoseura ry 9 Kelhä Yrjö Samuli 1957 Aluepäällikkö Oulu Suomen Urheiluliitto 10 Keskitalo Heikki Eino Adam 1949 Metsätalousinsinööri Lahti Suomen Ampumaurheiluliitto ry 11 Koivisto Esa Tapani 1960 toimitusjohtaja Tampere KOO-VEE ry 12 Kukkonen Anssi 1934 Urheilutoimittaja Espoo Valtion liikuntaneuvosto 13 Kuusisto Pekka Juhani 1957 Hallituksen puheenjohtaja Rauma Suomen Ampumaurheiluliitto ry 14 Mokka Rauno Erik 1946 Diplomi insinööri Rauma Suomen Jääkiekkoliitto ry 15 Mäkinen Heikki Eino Juhani 1954 liikunnanohjaaja Äänekoski TUL, Keski-Suomen Piiri ry 16 Oksanen Anu Heini Helena 1966 Taitoluisteluvalmentaja Nurmijävi Helsingin Luistelijat ry 17 Saarela Jarmo Juhani 1955 Toiminnanjohtaja Lahti Lahden Urheiluhalliyhdistys ry 18 Salonen Jarmo Tapio 1949 Pumppaamomestari Tuusula Suomen Lentopalloliitto 19 Sillanpää Toivo Joona 1942 teknikko Tampere Koovee ry 20 Sjöblom Curt
    [Show full text]