DOCSLIB.ORG

Keski-Suomen Ruokakartta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

40 72 12 55 Pihtipudas TERVETULOA Kinnula Herkuttele 8 75 aitojen makujen sydän-Suomessa! 44 Kivijärvi 19 Viitasaari 20 24 Kyyjärvi 70 61 Kannonkoski KESKI-SUOMEEN! Karstula 47 Keski-Suomi on maukas ja monipuolinen ruokamaakunta! Karttaan onkin 5 koottu tuotteita esimerkinomaisesti. Nämä ja monet muut herkut saat 27 kauppojen ja suoramyyntipisteiden hyllyiltä. Löydät tarkemmat yhteystiedot 36 21 Konnevesi 9 ja loputkin paikalliset tuotteet osoitteesta aitojamakuja.fi. Euroopan 51 Saarijärvi 28 38 71 Äänekoski 23 76 6 52 maaseuturahasto on tukenut useimpien keskisuomalaisten ruokaketjun 15 65 yritysten kehittymistä. Lähde makumatkalle Keski-Suomeen! 56 31 37 Multia 10 Hamppu Härkäpapu Uurainen Hamppu, tattari ja ohra ovat olleet ensimmäisiä Härkäpapu on vanha suomalainen viljelykasvi, jonka 41 63 57 Hankasalmi viljelykasveja Suomessa. käyttö ja viljely on viime vuosina yleistynyt etsittäessä 46 66 Laukaa 29 39 1. Suomen Hampputuotteet, Jyväskylä kestäviä kasviproteiineja. 49 73 43 64 2. Hamppumaa, Keuruu, hamppumaa.fi 13. Nojosniemen tila, Laukaa, 35 59 13 48 53 facebook.com/nojosniementila Keuruu 18 Jyväskylä 69 Petäjävesi 68 Hedelmätilat ja omenanjalostus 2 26 45 3. Tommolan tila, Leivonmäki, tommolantila.com Juustonvalmistus 58 30 16 4. Salvian tila, Luhanka, salvia.fi Jukolan Juuston Aito Cheddar tunnetaan ympäri 17 50 Muurame 32 1 Suomen. Entä tiesitkö, että myös kaikki Valion Aura- 67 Toivakka Highland juustot valmistetaan Keski-Suomessa, Äänekoskella? 22 Highland-ylämaankarjaa kasvatetaan monella tilalla 14. Jukolan Juusto, Joutsa, jukolanjuusto.fi Keski-Suomessa, ja yleensä sitä myydään tiloilta 15. Valion Aurajuusto, Äänekoski, 11 54 suoramyyntinä. valio.fi/tuotteet/valio-aura 42 3 5. Konttiaho Highland Ranch, Karstula, konttiaho.fi Kaali 74 62 Joutsa 6. Hukanmäki Highland, Saarijärvi, hukanmaki.fi 7. Karisalmen luomutila, Jämsä, Keuruulaisen Vaissin tarina alkaa vuodesta 1829, ja Jämsä 14 33 34 7 karisalmenluomutila.fi nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kaalikäärylei- 4 8. Kalmarin tila, Kivijärvi, annekalmari.fi/maatila den valmistaja 12 milj. kääryleen vuosituotannollaan. 9. Suopirtti Highland, Konnevesi, Kaalia kasvattaa ja jalostaa Keuruulla myös Taatilan Luhanka facebook.com/suopirttihighland maatila. 16. Vaissi, Keuruu, vaissi.fi Hunaja 17. Taatilan maatila, Keuruu, taatilanmaatila.fi 10. Ahontuvan Tarhat, Uurainen, ahontuvantarhat.fi Kahvin ja teen jalostus 60 11. Komppa-Seppälän luomuhunaja, Korpilahti, voihyvinhunaja.fi 18. Paahtimo Papu paahtimopapu.fi ja Kuhmoinen 12. Mesimäen Hunajatarhan luomuhunaja, Pihtipudas, Teeleidi teeleidi.fi Jyväskylässä 25 mesimaenhunaja.fi KÄÄNNÄ Kuvat: ©aitomaaseutu.fi #amazingkeskisuomi #keskisuomenmaaseutu #aitomaaseutu #keskisuomi #maaseutufi Kalasatamat ja -tuotteet Luomuviljely ja -ruisleipä Panimot Villiyrtit 19. Viitasaaren Kalatuote, Keihärinkoski, Tutustu keskisuomalaisiin Ikivanhaa kombucha-juomaa Villiyrttien suosio on jälleen kasvussa. viitasaarenkalatuote.fi luomutiloihin valmistaa ensimmäisenä 75. YrttiUkko, Viitasaari, facebook.com/yrttiukko 20. Fishvalley, Kivijärvi, fishvalley.weebly.com luomukeskisuomessa. Suomessa 76. Crenoco Green, Saarijärvi, nordicforyou.fi 21. Kalatalouspalvelut Piilola, Saarijärvi, wordpress.com 58. Keuruun Kellaripanimo, kalatalouspalvelutpiilola.net 38. Mannisen Kotileipomo, Keuruu, kellaripanimo.fi 22. Järki Särki, Korpilahti, jarkisarki.fi Konnevesi, Perinteisempiä olutta valmistavia 23. Taimen Oy/Sivutoimipiste Siikakosken mannisenkotileipomo.fi käsityöläispanimoita Jyväskylässä Kalanviljelylaitos, Konnevesi, nordictrout.com 39. Jyväs Pakari, Jyväskylä, ovat jyvaspakari.fi 59. Aalto Panimo panimoaalto.fi, Kalkkunanliha Panimo Hiisi panimohiisi.fi ja Panimoyhtiö X 24. Kankaalan Tila, Kivijärvi, kankaalantila.fi Maidontuotanto ja -jalostus panimoyhtiox.fi Keski-Suomessa tuotettiin maitoa vuonna 2016 Kananmunia yhteensä 108 milj. litraa, joka on 4,8 % Suomen Peruna ja juurekset 25. Aittolahden tila, Kuhmoinen, kissakulmantalli.net kokonaistuotannosta. 60. Vanha-Rauhamäen luomutila, Kuhmoinen, 40. Vehkalan maitotila, Pihtipudas facebook.com/vanharauhamaenluomutila Karjalanpiirakka (nimisuojatuote) 41. Tapiolan maitotila, Hankasalmi, 61. Jauhoniemen Peruna, Kannonkoski, Yksi harvoja suomalaisia EU:n Aito perinteinen tuote facebook.com/tapiolanmaitotila facebook.com/jauhoniemen-peruna-oy (APT) -nimisuojattuja tuotteita ovat karjalanpiirakat. 42. Yli-Tervalan maatila, Jämsä, hiehohotelli.fi 62. Ylä-Tihtarin tila, Jyväskylä, yla-tihtari.fi 26. Lempileivos, Laukaa, lempileivos.com 43. Valion meijerit, Jyväskylä ja Äänekoski, valio.fi 63. Koppelin tila, Jyväskylä, facebook.com/koppelintila Kastike Makeiset 27. J. Reenilä, Saarijärvi, tsaarin.fi 44. Candywell, Kivijärvi, candywell.fi Pihvikarja 45. Panda, Jyväskylä, panda.fi 64. Rusilan tila, Hankasalmi, laitumelta.fi Kaura 65. Juonolan tila, Konnevesi, facebook.com/juonola Kauratuotteiden menekki kasvaa niin Suomessa kuin Mangalitza-possu 66. Lehtolan tila, Jyväskylä, lehtolanlimousin.fi kansainvälisesti. 46. Kohonen Farm, Petäjävesi, kohonenfarm.fi 67. Syrjälän tila, Muurame, 28. Hinkkalan Kartano, Konnevesi, hinkkala.fi facebook.com/anguslihaamuuramesta Mansikkatilat ja marjajalosteet Kyyttö 47. Poikosen mansikkatila, Karstula, Suoramyyntipisteet sekä lähiruoka- ja Tiesithän? Itä-Suomen alkuperäiskarjaa eli kyyttöjä kasvattaa facebook.com/poikosen.mansikkatila rekopiirit Keski-Suomessa mm. 48. Ruusulan tila, Laukaa, ruusula.com 68. Suoramyynti Heinähattu, Petäjävesi, • Ruokaketjun toimintaa edistetään maaseudun 29. Kuiviston kyyttö, Petäjävesi 49. Markkulan Marjatila, Multia, facebook.com/suoramyynti.heinahattu kehittämishankkeissa, aitomaaseutu.fi markkulanmarjatila.net 69. Maalaisvakka, Suoramyynti ja Kahvio, Keuruu, • Elintarvikeyritykset ja alan toimijat voivat Lammas 50. Ylä-Porkkalan tila, Jämsä, ylaporkkalantila.fi facebook.com/maalaisvakka hyödyntää maaseuturahoitusta investoinneissa Keski-Suomessa on yli 80 lammastilaa. Monilta 51. Riekon marjatila, Saarijärvi, riekonmarjatila.fi 70. Viitasaaren suoramyyntiosuuskunta Nestori, ja kehittämisessä, keskisuomenmaaseutu.fi tiloilta voi suoramyyntinä ostaa tuotteita, kuten Viitasaari, facebook.com/suoramyynti-nestori • Elintarvikeyrityksiä ja alan tietoutta, karitsanlihaa, lankoja ja taljoja. Monen tilan lampaat Mylly 71. Suoramyyntiosuuskunta Torpparit, Äänekoski, aitojamakuja.fi hoitavat kesäaikaan maisemaa laiduntamalla. Näissä myllyissä myydään jauhoja paikallisista Facebook Suoramyyntiosuuskunta Torpparit • Keski-Suomen liitto nostattaa paikallisen ruoan 30. Pukkimäen lammastila, Muurame, viljoista, mutta asiakas voi jauhattaa jauhot myös arvostusta ja käyttöä, keskisuomi.fi facebook.com/pukkimaenlammastila omasta viljastaan. Lähiruokapiirien kautta voi tilata tuoretta, terveellistä • Maa- ja biotalouden koulutusta ja tutkimusta 31. Niemelän lammastila, Laukaa, 52. Konneveden Mylly, Konnevesi, konnevedenmylly.fi ja puhdasta ruokaa suoraan lähiseudun tuottajilta. tehdään mm. JAMKin ja POKEn biotalouskampuk- facebook.com/niemelanharmaslammastila 53. Liepeen mylly, Laukaa, Lähiruokapiirejä toimii Jämsässä, Keuruulla, sella Saarijärvellä biotalouskampus.fi, Jyväskylän 32. Hakamaan Lammastila, Petäjävesi, lievestuoreenmylly.yhteystietopalvelu.com Laukaassa, Äänekoskella, Muuramessa ja Jyväsky- yliopistolla jyu.fi ja Jyväskylän koulutuskunta- hakamaanlammastila.fi 54. Rutalahden mylly, Jyväskylä, rutalahdenmylly.fi lässä opiskelijoiden luomupiiri. yhtymä Gradialla gradia.fi Reko-lähiruokarenkaat Facebookissa: Jyväskylän Leipomoita, kotileipomoita ja Naudanliha seutu, Toivakka, Koskenpää, Petäjäveden ruokarinki gluteenittomia leivonnaisia 55. Riihelän Tila, Kinnula, facebook.com/riihelantila sekä Karstula-Pylkönmäki. 33. Karoliinan kestikievari, Joutsa, karoliinan.fi 34. Elosen leipomo ja leipomonmyymälä, Jämsä, Palvaamot Tilajäätelö elonen.fi 56. Säilyke Herttua, Uurainen, sailykeherttua.fi 72. Liisankankaan tilajäätelö, Pihtipudas, 35. Ruthin leipomo ruthinleipomo.fi ja 57. Tiituspohjan Palvari, Laukaa, www.palvari.fi liisankankaanjaatelo.fi Palokan Perinneleipurit perinneleipurit.fi, Jyväskylä 73. ArtGelato, Jyväskylä, artcatering.fi 36. Äijäsen Kotileipomo, Saarijärvi, kotileipomo.com 37. Hankasalmen Gluteenittomat, Hankasalmi, Viinitila hankasalmengluteenittomat.com 74. Uusi-Yijälän viinitila, Jämsä, patapirtti.fi .
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
  • Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston

    Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston

    Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys KESKI-SUOMEN LIITTO 13.10.2003 KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 126, ISBN 951-594-187-3, ISBN 951-594-188-1 (sähk.), ISSN 0788-7043 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] Julkaisu B 126 ISBN 951-594-187-3 ISBN 951-594-188-1 (sähk.) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Luontoselvitys Kannen valokuva ja kohteiden valokuvat Riiko Keskinen Taitto Hanna Korhonen Painosmäärä: 50 kpl Esipuhe Edistääkseen maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien to- teuttamista Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi runkoreitistön osoittamisen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnän on perustuttava riittä- viin selvityksiin. Keski-Suomen tavoitteelliset moottorikelkkailureittien runkoyhteydet on määritelty olemassa olevan kelkkauraverkoston pohjalta TE-keskuksen rahoittamassa Keski-Suomen moottorikelkkareitistön esiselvityshank- keessa (loppuraportti 21.12.2001). Keski-Suomen koko kelkkauraverkos- tosta, jota on noin 2000 km, runkoverkostoon kuuluu yli puolet. Pohjoi- sen Keski-Suomen runkoverkoston osalta Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy teetti luontoselvityksen vuonna 2001. Keväällä 2003 puolestaan val- mistui Keski-Suomen liiton selvitys “Moottorikelkkailureitistön perustami- nen – keskisuomalainen malli” (Keski-Suomen liitto, julkaisu B 124). Käsillä oleva Eteläisen Keski-Suomen
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2012 2 3 Kohti uutta strategiakautta 2013-2016 Helsingin marraskuinen liittokokous vahvisti tulevien vuosi- en toimintastrategian, joka jatkaa edellisen liittokokouksen linjaamaa strategiaa. Strategiaan on tehty tarkennuksia ja uusia linjauksia saatujen kokemusten sekä toimintaympäris- tön ohjaamana. Strategian keskeisimmät painopistealueet ovat olleet pelaa- ja- ja seurakehityksen toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä jatketaan vahvasti myös uudella strategiakaudella. Pelaaja- ja seurakehitys ovat lähivuodet toiminnan keskiössä. Pää- toiminnot tukevat jatkossa paremmin toisiaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilökeskeisen pelaajakehitysmallin toteuttaminen on käynnistetty lajiprosessin pohjalta. Avainasemassa ovat valmennusorganisaation kehittäminen alue- ja seuravalmennuksessa maajoukkuevalmennuksen lisäksi. Näkyvinä toimenpiteenä vuonna 2012 ovat olleet mm. aluevalmentajatoiminnan käynnistäminen. Yksilökeskeinen pelaajakehitysmalli vahvistuu myös Sami Hyypiä Akatemiassa, jossa on aloitettu pilottiseurojen kanssa yksilöiden seuranta- ja kehitystyö. Seurojen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on käynnistetty uusi seuratoimintaohjelma. Oh- jelman laatujärjestelmäprojektiin on valittu Keski-Suomesta JJK. Pilottivaiheessa mukana ole- vat seurat osallistuvat Palloliiton laatujärjestelmän kehittämiseen, joka on työkalu kokonaisval- taisen seuraohjelman rakentamisessa. Laatujärjestelmän on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Kilpailullisella puolella Keski-Suomessa huippuhetkiä
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
  • 036-Bengtsson-Finlan

    036-Bengtsson-Finlan

    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
  • Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan

    Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan

    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN KEVÄT . SPRING 2021 1 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT OPETUKSEN SUUNNITTELU JA OPINTO-OHJAUS Aikuisten yleissivistävä koulutus Rehtori Mikko Saikkonen, FM Anna palautetta tai kysy p. 014 266 4087, 050 597 8967 kansalaisopiston palveluista! Suunnittelijaopettaja Eija Aitola, KteO E-palautteen voit lähettää p. 014 266 4069, 050 597 8965 myös opiston kotisivuilta www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto • Keramiikka, posliini, lasi, mosaiikki, hopea • Tekstiilityö • Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN Aulavitriinien näyttelyt JYVASKYLA.FI/KANSALAISOPISTO Musiikinopettaja Riku Heinonen, FM p. 014 266 4078, 050 597 8966 • Ruoka ja hygieniaosaaminen • Historia ja talous • Musiikki Jyväskylä • Palokan bänditilan ja studion vastaava Suunnittelijaopettaja Sari Talvio, musiikkioppilaitoksen opettaja KÄYNTI- JA Kursseja koskevat tiedustelut suunnittelija- KÄSITYÖNEUVONTA Suunnittelijaopettaja Timo Junkala, KM p. 014 266 4083, 050 372 7359 Sanataidekoulu opettajilta, ks. yhteystiedot s. 3 p. 014 266 7404, 0400 675 924 POSTIOSOITE Käsityöneuvonta antaa työskentelymahdollisuuden • Musiikki Jyväskylä, Luhanka Sanataiteen opettaja Pia Niskanen, KM sekä ohjausta kankaankudonnassa ja ompelussa ym- • Tekninen työ • Terveys ja hyvinvointi, Luhanka p. 014 266 4084, 040 822 1463 Jyväskylän kansalaisopisto TOIMISTO päri vuoden pientä korvausta vastaan. Mahdollisuus • Tietotekniikka Vapaudenkatu 39–41 myös itsenäiseen kankaanpainantaan. • Arkkitehtuuri, valokuvaus Suunnittelijaopettaja Annika Hytönen, LitM TPO-teatteri 40100 Jyväskylä Opistosihteeri Margit Lahtinen • Veneily p. 014 266 4077, 040 480 8015 p. 014 266 4076 Tervetuloa niin vasta-alkajat kuin kokeneemmat • Luonto Opettaja Sauli Yksjärvi Neuvonta avoinna: harrastajat! • Opiston atk-tuki, atk-luokan vuokraus ulko- • Tanssi, liikunta ja hyvinvointi p. 014 266 4075, 050 523 7721 • Lukukausien aikana ma–to 12–17 Opistosihteeri Pirjo Linna puolisille sekä käyttäjien perehdytys • Lukukausien ulkopuolella ma–to 12–15 p.
  • Auran Kultaseppä Oy

    Auran Kultaseppä Oy

    96 97 - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutus­ päivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvot­ telutilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa. Yhteensä 164 tilaisuutta, joissa osanottajia 4.870 SVUL:n NUORET KOP:N HOPEAMALJAKKOKILPAILU 1) Lahti 816,5; 2) Etelä-Pohjanmaa 740; 3) Etelä-Karjala 709. Puheenjohtaja Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka . SVUL:oon. Vuonna 1963 seuroja 1.740, jäseniä 137.819 poikaa, 71.192 tyttöä, 1.557 poikajohtajaa ja 1.270 KOTKANPÄÄ-HOPEAPOKAALI naisjohtajaa, yhteensä 211.838. -HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN Liiton puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki He len i u s Tuhannet kilpailut vuosittain palkitaan arvokkain KOTKAN PÄÄ- hopeapokaalein. Liitonkoulutusohjaaja: Pekka S y r j ä ne n Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseen - suuressakin palkintokokoelmassa. NUORISOJOHTAJAKURSSIT Tiedustelkaa alan liikkeistä. Muistakaa KOTKAN PÄÄ-merkki ! Ry hmänj oh taj akurssi t, osanottaj ia 328 Peruskurssit n:ot 75-79, osanottajia 107 Jatkokurssi n:o 18, osanottajia 28 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Solvallassa 32 NUORTEN LEIRIT Seuraleirejä 271, osanottajia 11.015 Piirileirejä 26, osanottajia 4.250 Talvisuurleiri, Vierumäki 23. 2.-7. 3., osanottajia 550 Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Norjassa 20 NUORISOJOHTAJIEN KOULUTUSPAIVAT Koko maata käsittävät - Kevätneuvottelupäivät Oulussa 20-21. 4., osanottajia 83 - Syysneuvottelupäivät Vierumäellä 27-28. 10., osanottajia 99 AURAN KULTASEPPÄ