Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista:

TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA

Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na.

Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa.

Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan.

Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta.

Yleistä:

Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat väliraportoinnissaan on- nistuneesti ja kokonaisvaltaisesti analysoineet seudun kokonaisuuden näkökulmasta nykyti- lanteen etuja/vahvuuksia ja haittoja/heikkouksia kuntarakenteen suhteen. Selvityksessä ei ole myöskään tyydytty tutkimaan vain yhtä vaihtoehtoa ja perustelemaan sitä, vaan kuntajakoselvittäjät ovat väliraporttivaiheessa tuoneet esille useita alustavia kuntarakennevaihtoehtoja etuineen ja hait- toineen.

Kun valtiovarainministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen tulee tuottaa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kohdalla ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista, niin väliraportin perusteella voi jo todeta, että selvitystyössä arviointitietoa on tuotet- tu laajasti ja monipuolisesti.

Rakennelain selvitysvelvoitteistahan Hankasalmen kunnan kohdalta täyttyy vain väestöpoh- japeruste. Hankasalmen kunnan on kuitenkin perusteltua olla mukana koko Jyväskylän kaupunki- seutua koskevassa kuntajakoselvityksessä, koska hankasalmelaisten työssäkäyminen ja asioimi- nen suuntautuu nimenomaan Jyväskylään silloin, kun se ei tapahdu omassa kunnassa. Samoin yhteistyö palvelutuotannossa tapahtuu Hankasalmen osalta nimenomaan Jyväskylän seudun kuntien – pääsääntöisesti Jyväskylän – kanssa. Savoon tai Äänekoskelle päin ei Hankasalmelta suuntau- duta. Edellä mainittu tulee varsin hyvin esille myös kuntajakoselvittäjien työssä.

Hankasalmen kunnalla ei ole suuresti huomautettavaa itse selvitystyöhön ja sen kautta kerättyihin tietoihin. Kuntia on päinvastoin selvitystyöhön tarvittavia tietoja kerättäessä kuultu jo monipuoli- sesti. Siksi lausuntomme keskittyy ottamaan kantaa erityisessä kuntajakoselvityksessä nykyti- lanteen analysoinnin ja tulevaisuuden arvioinnin pohjalta johdettuihin kuntarakennevaih- toehtoihin siltä osin, kun ne koskevat Hankasalmen kuntaa.

Nykytilanteen vahvuuksien ja heikkouksien analysoinnin kohdalta on kuitenkin todettava se, että vanhuspalvelut tuotetaan nyt ja jatkossa pääsääntöisesti lähipalveluina, joten mahdollisilla kuntaliitoksilla ei mittavasti olisi vaikutusta niiden rakenteisiin ja tuottamistapoihin – ei ai- nakaan Hankasalmen kunnan osalta. Nyt väliraportin koonnista saattaa saada sellaisenkin käsi- tyksen.

Toinen asia, johon Hankasalmi haluaa nykytilanteen suhteen ottaa kantaa, on maankäyttöä ohjaa- va rakennemalli. Kun sellainen on jo olemassa, niin miksei sitä voitaisi päättää seudullisesti sito- vammaksikin, jolloin seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja ei syntyisi, vaikka kunnat säilyisivät itsenäisinä?

Ja kolmantena asiana nykytilanteen analysoinnin kohdalta on nostettava esiin se, että alueen kehit- tämisresurssien ja päätöksenteon hajanaisuuteen esimerkiksi seudullisen elinkeinopolitiikan kohdalla suurin selittävä syy löytyy Jykesin – käytännössä Jyväskylän, Laukaan, Muuramen sekä Uuraisten – omista linjauksista. Laajemman ja seudullisemman elinkeinopoliittisen yhteis- työn synnyttämisestä uudelleen ovat varmasti kaupunkiseudun muut kunnat valmiita keskustele- maan ilman kuntaliitoksiakin.

Lausunto varsinaisista kuntarakennevaihtoehdoista:

Kuntajakoselvittäjät ovat siis esittäneet seuraavia kuntarakennevaihtoehtoja:

A) Seutukaupunki

(kaikki selvitysalueen 9 kuntaa, eli Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muu- rame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen )

B) Ydinkaupunki

(B1 vaihtoehdossa Jyväskylä ja Muurame

ja

B2 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame ja Laukaasta Leppävesi) C) MAL-kaupunki

(C1 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame ja Laukaa muodostavat MAL (maankäyttö, asumi- nen, liikenne) – kaupungin

tai

C2 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame muodostavat sen yhdessä Laukaasta erotettujen Lep- päveden ja Lievestuoreen kanssa)

D) Työssäkäyntikaupunki

(Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa, Petäjävesi ja Uurainen muodostavat – Hankasal- mi voisi harkita liittymistä mukaan)

E) Maaseutukaupunki

(Hankasalmi, Laukaa, Toivakka, Uurainen)

F) Maaseutukunta

(F1 mallissa Joutsa ja Luhanka,

F2 mallissa Joutsa, Luhanka ja Jyväskylästä Putkilahti-Oittila

sekä

F3 mallissa Joutsa, Luhanka, Toivakka ja Jyväskylästä Putkilahti-Oittila)

Hankasalmea esitetyistä malleista koskevat

A) Seutukaupunki,

E) Maaseutukaupunki ja jossain määrin D) Työssäkäyntikaupunki, johon Hankasalmelle on väliraportin vaihtoehdoissa jätetty ikään kuin optio liittyä mukaan).

Lisäksi kuntajakoselvittäjät ovat nostaneet Hankasalmen kohdalla esille Pieksamäki-Kangasniemi suunnan pohtimisen.

Näihin vaihtoehtoihin Hankasalmi ottaa siis nyt erikseen kantaa lausunnossaan.

1) Hankasalmen kunnan näkemys seutukaupunkivaihtoehdosta Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin yhdeksän kuntaa, joita ei yhdistä kokonaisuudessaan käytännös- sä toisiinsa muu, kuin niiden sijainti Jyväskylän läheisyydessä. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen eivät maankäytön, asumisen tai liikenteen puolesta muodosta yhtenäistä aluetta millään tavoin – siksi kuntajakoselvittäjät varmastikin ovat päätyneet tuomaan esille, myös tähän edellä mainittuun kuntarakennelain selvitys- velvoitteeseen nojaavan kuntaliitosvaihtoehdon erikseen väliraportissaan, eli MAL –kaupungin.

Kuntajakoselvitysalueen yhdeksää kuntaa ei yhdistä toisiinsa työssäkäyntiperustekaan, joka on kuntarakennelain selvitysvelvoitteista toinen keskeisimmistä. Seutukaupungista tulisikin maan- tieteellisesti laaja, monia kaukaisia aluekeskuksia sisältävä kaupunki, jossa toisiinsa yhdistettäisiin monia hyvin erilaisia johtamis- ja toimintakulttuureja, kuten kuntajakoselvittäjät itse väliraportis- saan tuovat esille.

Perusteita lähteä liitosprosessiin sellaisten kuntien kesken, jotka millään tavoin kuntalaistensa luontaisen elinpiirin kannalta eivät kuulu samaan aluekokonaisuuteen, on hyvin vaikea löy- tää. Vain Jyväskylä ja pieneltä osin Laukaa (lähinnä Lievestuore) ovat esimerkiksi hankasalmelais- ten asioimis- ja työssäkäyntialuetta ja vain näillä kunnilla on tosiasiallista merkitystä hankasalme- laisten palvelujen tuottamisessakaan. Seutukaupungin kohdalla menisi varmasti hyvin pitkään, en- nen kuin todellisia varsinaisia hyötyjä kuntaliitoksesta olisi odotettavissa.

Edellä mainituilla perusteilla Hankasalmen kunta lausuu, että seutukaupunkivaihtoehto tus- kin on sellainen vaihtoehto, jolla edistettäisiin seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa – pikem- minkin se loisi riskejä elinvoimaisuuden heikkenemiselle.

2) Hankasalmen kunnan näkemys maaseutukaupunkivaihtoehdosta

Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin toisiinsa neljä kuntaa, joita ei yhdistä käytännössä toisiin- sa mikään – muu kuin Jyväskylä. Hankasalmi, Laukaa, Toivakka ja Uurainen eivät maankäytön, asumisen tai liikenteen puolesta muodosta yhtenäistä aluetta millään tavoin. Työssäkäyntiä ei näi- den kuntien välillä juurikaan ole – ja samoin näiden kuntien kuntalaisten kauppamatkat ja harrastus- ten perässä liikkuminen keskittyy joko omaan kuntaan tai Jyväskylään.

Mitään yhtenäistä toimintakulttuuriakaan kunnat eivät muodosta. Ainoa aidosti maaseutumainen kunta elinkeinorakenteensa kannalta on näistä neljästä kunnasta Hankasalmi. Mitään yhteistä maaseutumaista toimintaympäristöä ei kuntien välillä oikeasti siis ole. Laukaa toki hallinnoi isäntä- kuntana seutukunnan maaseutuhallintoa, koska siellä on maatiloja vielä määrällisesti enemmän kuin Hankasalmella, mutta elinkeinorakenteensa suhteen Laukaassa ei enää aito maaseutumaisuus Han- kasalmen tavoin korostu. Hankasalmi myös ainoana näistä kunnista on työpaikkaomavaraisuudel- taan vahva. Laukaa taas kuuluu näistä kunnista kuntarakennelain kriteereillä tarkastellen hyvin tii- viisti Jyväskylään.

Hankasalmella on esitetyn maaseutukaupunki –vaihtoehdon kuntien kohdalla eniten yhteistä toimintaa Laukaan kanssa. Käytännössä kuitenkin Kynsiveden vuoksi vain Lievestuore yhdistää Hankasalmea Laukaaseen. Uuraisilla hankasalmelaiset vierailevat pääsääntöisesti jo käytännön ar- jessaan harvemmin kuin ulkomailla – kuten kuntalaistilaisuudessa kuntajakoselvityksestä todettiin. Maaseutukaupunki olisi alueellisesti niin hajanainen, että yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tällä neljän kunnan yhdistämisellä ei olisi mitään merkitystä, kuten kuntajakoselvittä- jät itsekin ovat todenneet. Samoin selvittäjät ovat todenneet jo senkin, että hajanaisuus rajoittaa palveluverkon optimointia. Käytännössä tällä liitoksella olisi vaikea nähdä juurikaan mitään pal- velujen optimointimahdollisuuksia edes.

Näiden neljän kunnan keskusta olisi käytännössä Jyväskylässä. Millään perusteella ei liene jär- kevää synnyttää uutta 30 000 asukkaan ”Jyväskylän maalaiskuntaa” Jyväskylän ympärille pelkäs- tään teknisen kuntarakennelain asukaslukukriteerin täyttämiseksi. Sehän lienee ainoa syy tällaisen maaseutukaupungin muodostamiselle olisi.

Edellä mainituilla perusteilla Hankasalmen kunta lausuu, että maaseutukaupunkivaihtoehto ei ole millään perusteella arvioiden sellainen vaihtoehto, jolla edistettäisiin seudun kilpailukykyä ja elin- voimaa. Tämä vaihtoehto kannattaa sen vuoksi jatkovalmistelussa jättää kokonaan esitetyssä muodossa sivuun.

3) Hankasalmen kunnan näkemys työssäkäyntikaupunkivaihtoehdosta

Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin kuusi kuntaa, joita yhdistää toisiinsa selkeästi yhteinen työssä- käyntialue, kuten nimikin jo kertoo. Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uu- rainen täyttävät kuntarakennelain työssäkäyntiperusteen. Työssäkäyntikaupunki ei olisi maan- tieteellisesti niin laaja, kuin seutukaupunki. Tähän vaihtoehtoon on väliraportissa jätetty Han- kasalmelle mahdollisuus liittyä mukaan.

Palveluverkoston optimoimiseen yhtenäinen asumisen, työssäkäynnin, asioinnin ja harrastamisen alue antaa selkeitä mahdollisuuksia. Jossain määrin yhtenäinen päätöksenteko yhtenäisellä työssä- käyntialueella on myös perusteltua. Hankasalmelaisten asioimis- ja työssäkäyntialuetta työssä- käyntikaupunki on kuitenkin huomattavasti siihen määriteltyjä kuntia vähemmän. Siksi Hankasalmea ei suoraan ole vaihtoehtoon mukaan liitettykään.

Ongelmaksi Hankasalmen kannalta muodostuukin se, että palveluverkoston optimoinnissa Han- kasalmi voisi kuitenkin olla vain rajallisesti mukana esimerkiksi etäisyyksien ja joukkoliiken- teen vuoksi. Hankasalmi on näistä seitsemästä kunnasta ainoa kunta, jossa maataloudella on merkittävä vaikutus elinkeinorakenteessa. Hankasalmelaisten pendelöinti Jyväskylään on myös aivan eri luokkaa kuin työssäkäyntikaupunkiin nimetyillä kunnilla. Hankasalmi olisi siis hyvin erilainen kunta, kuin muut tässä mallissa ja sijaitsisi myös kaikista kauimpana Jyväskylän keskustasta. Työssäkäyntikaupungin hyödyt olisivat varmasti Hankasalmelle pienimmät ja uhat/haitat suurimmat.

Edellä mainituilla perusteilla Hankasalmen kunta lausuu, että, vaikka työssäkäyntikaupunki- vaihtoehdolla, saatettaisiin parhaimmillaan edistettää seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa, niin Hankasalmen mukaan liittyminen työssäkäyntikaupunkiin itse asiassa loisi riskejä jopa työssäkäyntikaupungin elinvoimaisuuden heikkenemiselle. Ainakaan Hankasalmi ei helpot- taisi uuden kaupungin muodostamista saati että vahvistaisi sitä. Lisäksi Hankasalmelle itsel- leen tällainen uusi kuntarakenne merkitsisi taajamien toimintojen taantumista ja elinvoiman heikkenemistä hyvin todennäköisesti. Kun Hankasalmen mukaan liittymisellä ei olisi seutu- kunnalle eikä kunnalle itselleen myönteisiä vaikutuksia, niin sinällään perusteltuun työssä- käyntikaupunkiin, ei ole Hankasalmella perusteita tulla mukaan – jos olisi, niin väliraportis- sakin olisi Hankasalmi liitetty työssäkäyntikaupungin osaksi suoraan. Pelkästään se, että Hankasalmella on noin 5500 asukasta ei voi olla syy kuntaliitokselle, jos sille ei muuten ole järkeviä perusteita edes kolmen kuntajakoselvittäjän mielestä.

4) Pieksämäki – Kangasniemi suunta

Koska useammassa vaihtoehdossa on Hankasalmi jäänyt selvitysalueen kunnista joko ilman vaihto- ehtoa tai se ei luontevasti kuulu osaksi esitettyä vaihtoehtoa, ovat kuntajakoselvittäjät nostaneet Hankasalmen osalta pohdittavaksi myös kuntarakennemuutokset Pieksämäki – Kangasniemen kans- sa.

Hankasalmella ei maankäytön, elinkeinopolitiikan tai työssäkäynnin suhteen ole kuitenkaan juuri mitään yhteistä Kangasniemen ja Pieksämäen kanssa. Kangasniemi on Hankasalmen kokoinen pieni kunta, jonka kanssa teknistä kuntaliitosta olisi vielä teennäisempää tutkia kuin esitetyssä maaseutu- kaupunkivaihtoehdossa.

Jos taas työssäkäyntialueen, asumisen, harrastusten parissa liikkumisen tai asioinnin kannalta asiaa pohtii, niin Jyväskylän suunta on Hankasalmelle huomattavasti keskeisempi kuin Pieksämäen suun- ta. Ainoa Hankasalmea Pieksämäkeen nykyisin yhdistävä seikka lienee se, että Savosta päin käy- dään esimerkiksi Hankasalmen hyvien harrastusmahdollisuuksien parissa jossain määrin (esimer- kiksi Häkärinteet). Millään tavalla hankasalmelaisten normaalin elinympäristön huomioimista ei olisi se, että alkaisimme vain 20 000 asukkaan väestöpohjaa täyttääksemme valmistella kuntaliitosta esimerkiksi Pieksämäen kanssa. Eikä kyseinen ratkaisu varmasti innostaisi Pieksämäelläkään.

Äänekosken työssäkäyntialueeseen kuuluu naapurikuntamme Konnevesi, mutta pitkälti maantieteel- lisistä ja liikenteellisistä syistä Äänekoskella on hankasalmelaisten työllistymisessä ja asioinnissa hyvin pieni merkitys – jopa pienempi kuin Laukaalla.

Edellä ollut lyhyt kuvaus kertoo siitä, että Hankasalmen kuntayhteistyön suunta on nyt ja jatkossa Jyväskylän kaupunkiseutu. Liikenneyhteydet, kuntalaisten työllistyminen ja asioimi- nen sekä yhteinen maankäyttö meitä Keski-Suomeen ja Jyväskylään kuitenkin vahvasti oh- jaa. Jyväskylän suunta on Hankasalmelle selkeä luontainen suunta.

5) Itsenäinen kunta

Hankasalmen väestöpohja tulee jatkossakin olemaan noin 5500 asukasta. Se on haasteellisen pieni väestömäärä ikääntyvässä Suomessa. Hankasalmen kunta ei onneksi mitenkään huolestuttavasti vanhene ja kunnassa syntyy lapsia kokoiseksemme kunnaksi hyvin. Mutta se on selvää, että kaikista palveluistamme emme ilman hyvää yhteistyötä naapurikuntien kanssa tulevina vuosina selviä.

Kunnan talouden tasapainossa pitäminen on sekin haasteellista. Käyttötalous on ollut alijäämäinen ja palvelurakenteita on tarkasteltava ja palveluja tehostettava jo lähivuosina. Hankasalmi, kuten ei mikään muukaan kunta, voi jatkaa omaa arkeaan huomioimatta koko julkisen talouden suuria haas- teita. Rekrytointiongelmia on jo ollut lääkärin virkoihin ja jatkossa on varmaan useamman alan kohdalla. Tietyissä erityistehtävissä viranhaltijoilla ei ole työyhteisöä, vaan tehtävien hoito on yksi- näistä ja siten myös organisaatio hyvin haavoittuvainen.

Esimerkiksi nämä kuntajakoselvityksenkin esille tuomat ongelmat hyvin tiedostamme. Itse asiassa selvitys antaa kunnan talouden tämän hetkisistä haasteista hieman liian hyvänkin kuvan – se on lau- sunnossa nyt myönnettävä.

Mutta tarkan analysoinnin jälkeen on todettava, että kuntajakoselvittäjien väliraportti ei anna Han- kasalmelle sellaista vaihtoehtoa, jossa palvelujen laajuus ja laatu kuntalaisille, henkilöstön rekry- tointi tai Hankasalmen alueen elinvoimaisuuden turvaaminen turvaantuisi liitoksen kautta parem- min kuin kunnan itsenäisenä säilyessä. Ja vastaavasti Hankasalmen oleminen mukana jossain esite- tyssä liitosvaihtoehdossa ei käytännössä olisi millään muulla kuntarakennelain selvityskriteerilla perusteltavissa, kuin väestöllä. Talous toki saattaa myöhemmin tulla sellaiseksi kriteeriksi, mutta siihen me itse voimme vaikuttaa.

Hankasalmen kunnassa ei siis pelätä päätösvallan vähenemistä, vaikkei sitäkään toivota. Hankasal- mella ei vain tarvitse alkaa pohtia demokratian toteutumisen näkökulmasta tai kunnan merkityksen kannalta kuntalaisille liitosvaihtoehtoja, koska Hankasalmi ei työssäkäyntikaupunki kuntien tai MAL-kaupunki kuntien tapaan ole luontainen osa Jyväskylän kaupunkiseudun ydintä. Meidän mu- kanaolo kuntaliitoksissa ei tuo itse liitoskaupungille lisäarvoa – eikä se ainakaan vielä tällä ana- lysoinnilla tuo hyötyjä Hankasalmelle.

Kun kukaan ei Hankasalmen kuntaliitoksissa mukana ollessa siis ”voittaisi” – olemme valmiita rat- kaisuihin, joilla järjestelemme palvelurakenteitamme siten ja teemme kuntayhteistyötä siten, että voimme jatkaa itsenäisenä kuntana. Jyväskylän kaupunki– muodostuu se sitten jatkossa mistä kun- nista tahansa – on nyt ja jatkossa meille tärkein yhteistyökumppani, jonka kanssa olemme nyt ja pystymme jatkossa tekemään rakentavasti ja epäluuloitta yhteistyötä.