Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat väliraportoinnissaan on- nistuneesti ja kokonaisvaltaisesti analysoineet seudun kokonaisuuden näkökulmasta nykyti- lanteen etuja/vahvuuksia ja haittoja/heikkouksia kuntarakenteen suhteen. Selvityksessä ei ole myöskään tyydytty tutkimaan vain yhtä vaihtoehtoa ja perustelemaan sitä, vaan kuntajakoselvittäjät ovat väliraporttivaiheessa tuoneet esille useita alustavia kuntarakennevaihtoehtoja etuineen ja hait- toineen. Kun valtiovarainministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen tulee tuottaa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kohdalla ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista, niin väliraportin perusteella voi jo todeta, että selvitystyössä arviointitietoa on tuotet- tu laajasti ja monipuolisesti. Rakennelain selvitysvelvoitteistahan Hankasalmen kunnan kohdalta täyttyy vain väestöpoh- japeruste. Hankasalmen kunnan on kuitenkin perusteltua olla mukana koko Jyväskylän kaupunki- seutua koskevassa kuntajakoselvityksessä, koska hankasalmelaisten työssäkäyminen ja asioimi- nen suuntautuu nimenomaan Jyväskylään silloin, kun se ei tapahdu omassa kunnassa. Samoin yhteistyö palvelutuotannossa tapahtuu Hankasalmen osalta nimenomaan Jyväskylän seudun kuntien – pääsääntöisesti Jyväskylän – kanssa. Savoon tai Äänekoskelle päin ei Hankasalmelta suuntau- duta. Edellä mainittu tulee varsin hyvin esille myös kuntajakoselvittäjien työssä. Hankasalmen kunnalla ei ole suuresti huomautettavaa itse selvitystyöhön ja sen kautta kerättyihin tietoihin. Kuntia on päinvastoin selvitystyöhön tarvittavia tietoja kerättäessä kuultu jo monipuoli- sesti. Siksi lausuntomme keskittyy ottamaan kantaa erityisessä kuntajakoselvityksessä nykyti- lanteen analysoinnin ja tulevaisuuden arvioinnin pohjalta johdettuihin kuntarakennevaih- toehtoihin siltä osin, kun ne koskevat Hankasalmen kuntaa. Nykytilanteen vahvuuksien ja heikkouksien analysoinnin kohdalta on kuitenkin todettava se, että vanhuspalvelut tuotetaan nyt ja jatkossa pääsääntöisesti lähipalveluina, joten mahdollisilla kuntaliitoksilla ei mittavasti olisi vaikutusta niiden rakenteisiin ja tuottamistapoihin – ei ai- nakaan Hankasalmen kunnan osalta. Nyt väliraportin koonnista saattaa saada sellaisenkin käsi- tyksen. Toinen asia, johon Hankasalmi haluaa nykytilanteen suhteen ottaa kantaa, on maankäyttöä ohjaa- va rakennemalli. Kun sellainen on jo olemassa, niin miksei sitä voitaisi päättää seudullisesti sito- vammaksikin, jolloin seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja ei syntyisi, vaikka kunnat säilyisivät itsenäisinä? Ja kolmantena asiana nykytilanteen analysoinnin kohdalta on nostettava esiin se, että alueen kehit- tämisresurssien ja päätöksenteon hajanaisuuteen esimerkiksi seudullisen elinkeinopolitiikan kohdalla suurin selittävä syy löytyy Jykesin – käytännössä Jyväskylän, Laukaan, Muuramen sekä Uuraisten – omista linjauksista. Laajemman ja seudullisemman elinkeinopoliittisen yhteis- työn synnyttämisestä uudelleen ovat varmasti kaupunkiseudun muut kunnat valmiita keskustele- maan ilman kuntaliitoksiakin. Lausunto varsinaisista kuntarakennevaihtoehdoista: Kuntajakoselvittäjät ovat siis esittäneet seuraavia kuntarakennevaihtoehtoja: A) Seutukaupunki (kaikki selvitysalueen 9 kuntaa, eli Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muu- rame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen ) B) Ydinkaupunki (B1 vaihtoehdossa Jyväskylä ja Muurame ja B2 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame ja Laukaasta Leppävesi) C) MAL-kaupunki (C1 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame ja Laukaa muodostavat MAL (maankäyttö, asumi- nen, liikenne) – kaupungin tai C2 vaihtoehdossa Jyväskylä, Muurame muodostavat sen yhdessä Laukaasta erotettujen Lep- päveden ja Lievestuoreen kanssa) D) Työssäkäyntikaupunki (Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa, Petäjävesi ja Uurainen muodostavat – Hankasal- mi voisi harkita liittymistä mukaan) E) Maaseutukaupunki (Hankasalmi, Laukaa, Toivakka, Uurainen) F) Maaseutukunta (F1 mallissa Joutsa ja Luhanka, F2 mallissa Joutsa, Luhanka ja Jyväskylästä Putkilahti-Oittila sekä F3 mallissa Joutsa, Luhanka, Toivakka ja Jyväskylästä Putkilahti-Oittila) Hankasalmea esitetyistä malleista koskevat A) Seutukaupunki, E) Maaseutukaupunki ja jossain määrin D) Työssäkäyntikaupunki, johon Hankasalmelle on väliraportin vaihtoehdoissa jätetty ikään kuin optio liittyä mukaan). Lisäksi kuntajakoselvittäjät ovat nostaneet Hankasalmen kohdalla esille Pieksamäki-Kangasniemi suunnan pohtimisen. Näihin vaihtoehtoihin Hankasalmi ottaa siis nyt erikseen kantaa lausunnossaan. 1) Hankasalmen kunnan näkemys seutukaupunkivaihtoehdosta Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin yhdeksän kuntaa, joita ei yhdistä kokonaisuudessaan käytännös- sä toisiinsa muu, kuin niiden sijainti Jyväskylän läheisyydessä. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen eivät maankäytön, asumisen tai liikenteen puolesta muodosta yhtenäistä aluetta millään tavoin – siksi kuntajakoselvittäjät varmastikin ovat päätyneet tuomaan esille, myös tähän edellä mainittuun kuntarakennelain selvitys- velvoitteeseen nojaavan kuntaliitosvaihtoehdon erikseen väliraportissaan, eli MAL –kaupungin. Kuntajakoselvitysalueen yhdeksää kuntaa ei yhdistä toisiinsa työssäkäyntiperustekaan, joka on kuntarakennelain selvitysvelvoitteista toinen keskeisimmistä. Seutukaupungista tulisikin maan- tieteellisesti laaja, monia kaukaisia aluekeskuksia sisältävä kaupunki, jossa toisiinsa yhdistettäisiin monia hyvin erilaisia johtamis- ja toimintakulttuureja, kuten kuntajakoselvittäjät itse väliraportis- saan tuovat esille. Perusteita lähteä liitosprosessiin sellaisten kuntien kesken, jotka millään tavoin kuntalaistensa luontaisen elinpiirin kannalta eivät kuulu samaan aluekokonaisuuteen, on hyvin vaikea löy- tää. Vain Jyväskylä ja pieneltä osin Laukaa (lähinnä Lievestuore) ovat esimerkiksi hankasalmelais- ten asioimis- ja työssäkäyntialuetta ja vain näillä kunnilla on tosiasiallista merkitystä hankasalme- laisten palvelujen tuottamisessakaan. Seutukaupungin kohdalla menisi varmasti hyvin pitkään, en- nen kuin todellisia varsinaisia hyötyjä kuntaliitoksesta olisi odotettavissa. Edellä mainituilla perusteilla Hankasalmen kunta lausuu, että seutukaupunkivaihtoehto tus- kin on sellainen vaihtoehto, jolla edistettäisiin seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa – pikem- minkin se loisi riskejä elinvoimaisuuden heikkenemiselle. 2) Hankasalmen kunnan näkemys maaseutukaupunkivaihtoehdosta Tässä vaihtoehdossa yhdistettäisiin toisiinsa neljä kuntaa, joita ei yhdistä käytännössä toisiin- sa mikään – muu kuin Jyväskylä. Hankasalmi, Laukaa, Toivakka ja Uurainen eivät maankäytön, asumisen tai liikenteen puolesta muodosta yhtenäistä aluetta millään tavoin. Työssäkäyntiä ei näi- den kuntien välillä juurikaan ole – ja samoin näiden kuntien kuntalaisten kauppamatkat ja harrastus- ten perässä liikkuminen keskittyy joko omaan kuntaan tai Jyväskylään. Mitään yhtenäistä toimintakulttuuriakaan kunnat eivät muodosta. Ainoa aidosti maaseutumainen kunta elinkeinorakenteensa kannalta on näistä neljästä kunnasta Hankasalmi. Mitään yhteistä maaseutumaista toimintaympäristöä ei kuntien välillä oikeasti siis ole. Laukaa toki hallinnoi isäntä- kuntana seutukunnan maaseutuhallintoa, koska siellä on maatiloja vielä määrällisesti enemmän kuin Hankasalmella, mutta elinkeinorakenteensa suhteen Laukaassa ei enää aito maaseutumaisuus Han- kasalmen tavoin korostu. Hankasalmi myös ainoana näistä kunnista on työpaikkaomavaraisuudel- taan vahva. Laukaa taas kuuluu näistä kunnista kuntarakennelain kriteereillä tarkastellen hyvin tii- viisti Jyväskylään. Hankasalmella on esitetyn maaseutukaupunki –vaihtoehdon kuntien kohdalla eniten yhteistä toimintaa Laukaan kanssa. Käytännössä kuitenkin Kynsiveden vuoksi vain Lievestuore yhdistää Hankasalmea Laukaaseen. Uuraisilla hankasalmelaiset vierailevat pääsääntöisesti jo käytännön ar- jessaan harvemmin kuin ulkomailla – kuten kuntalaistilaisuudessa kuntajakoselvityksestä todettiin. Maaseutukaupunki olisi alueellisesti