Final Report.Pdf

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Final Report.Pdf LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality. The projects presented have been selected so that they will represent the entire spectrum of projects. Naturally, there have been plenty of excellent projects Vaasa that are not presented here, but please contact our Kuopio office or visit our web site for more information about Joensuu the projects and their contents. Abstracts for all of the projects are included on our web site. Content of the Jyväskylä Mikkeli financed projects has varied immensely, and the names Tampere of most of the projects only highlight one part of the entire content of the project. In many of the projects, Lahti the managing party has been only one party among Turku all the parties involved in realisation of the project. Helsinki www.keskisuomenmaaseutu.info/maaseutukehitys_ry Foreword What did we achieve in 20012006? . Arranging exc ankasalmi and th In the programme period 20012006, LAG Maaseutukehitys ry financed a total of 142 resident-centred rural development projects by means of ople who can ap ALMA funding. The funding framework totalled at 4.7 million. The share permanent rura of the municipalities in the region amounted to approximately 16% of lisätä iloa ja inno the total funding, i.e., to 810,000, and the share of funding applied by Tulokset ja vai private applicants was ca. 20%. The rest of the funding or approximately 64% of the total programme framework consisted of funding from the ja vahvistettu nuo EU and the state of Finland. aikuiset saatiin m taholta ja se on t The objectives of the programme were -offering belief in future and willingness to develop -gathering active parties and resources for development -increasing comfort of living and quality of life -creating preconditions for entrepreneurship and offering new The thoughts of the young regarding the development needs in the Joutsa region were employment opportunities heard during an event arranged for schoolchildren in 2005. The final evaluation of the projects has been ongoing since the spring of 2005. based on interviews, the participants themselves deem the projects successful. The most important achievements listed included successfulness of the project and reaching of the objectives, increased living comfort in the residential area, improved competitive ability, increased utilisation ratio for financing object and improved mental wellbeing. Another good indicator describing the success of the projects is the fact that most of the respondents would not change anything if they were to start the same project again now. The significance of proper background work and preparation were stressed. The projects have achieved permanent and continuous impacts. Almost 90% of the respondents stated that the actions will continue in one way or another after the project period. Most of the projects aimed at creating, building or repairing a site that will naturally be available for use after the project period as well. Issues were developed and are still being developed either by means of new funding or independently. Based on interviews with the contact persons in the municipalities, attitude of the municipalities in the operations area of the LAG Maaseutukehitys ry towards a LAG-type operations method is very positive. All of the municipalities agreed that the LAG has had a positive impact on their development. Especial praise was awarded to the work done for villages and activation of people and associations. The project activity has also increased the level of communalism and had an impact on the operations culture. The respondents listed creation of infrastructure, renovation and landscape management as permanent impacts of the project activity. Most of the respondents representing the municipalities stated that many of the actions carried out by the projects would not otherwise have been realised or at least it would have been difficult to obtain funding for them and thus they would not have been realised until years from now. As comes to the new programme period, the municipalities wished that new tasks and means to act as a developer of the region instead of provincial parties would be awarded to the association. Some of the most important new means listed by the respondents were enabling of corporate funding and activation of business activity. The municipalities noted that the actions will be intensified by a local actor, since the local party is familiar with the region, is competent and can better employ locals in the activity than extensive provincial parties. Evaluation HEMU-hanke (Project HEMU), music association Kihveli Soikoon ry, 1 January 2005 28 February 2006 Actions: An employee for practical realisation of the project was hired, youth café activity was started, more activity around events for the youth was arranged, cooperation between voluntary youth workers and leisure sectors was intensified. The target group was young people between 13 and 25 years of age. Objectives: Activating the youth and preventing marginalization, increasing opportunities for practicing various hobbies, developing band and youth activity, improving skills of the young and committing them in voluntary work, offering the youth an opportunity to influence planning of their leisure activities as well as establishing a live music association called HELMU for Hankasalmi. Achievements and impacts: The project started entirely new activity in the form of a youth café and a new music association. During the project period, the youth were activated into arranging events and also to influencing the local decision-makers. The activity is still lively. Juuret ja siivet Hankasalmelle (Roots and Wings at Hankasalmi), Hankasalmi 4H Association, 1 August 2004 28 February 2006 Actions: Gathering a group of 620 young people from each village of Hankasalmi to realise a project of their own. Offering training on values, self-knowledge, interactive skills and problem solving. Continuing the work with the already existing village plans from the viewpoint of the young. Arranging excursions in ones own village, the municipality of Hankasalmi and the surrounding society. Objectives: Raising young people who can appreciate and market rural areas, trying to make them permanent rural residents, developing the rural community, activating the residents, increasing opportunities to influence among the young, increasing joy and appreciation of life as well as assisting the young in managing their lives. Achievements and impacts: The project has succeeded in making the view of the young regarding their home area more positive as well as in improving their self-knowledge and self-esteem. Plenty of voluntary work was done during the project period and also adults participated in the activity. The project has been received well both by the participants and the media, and it has also made the activity of the LAG Maaseutukehitys ry more familiar to the youth. Murtoisten tähtikeskus (Murtoinen Astronomy Centre), astronomy association Jyväskylän Sirius ry, 1 January 2005 28 February 2006 Actions: An observatory equipped with good observation equipment was built on the yard of an old school in the village of Murtoinen. In addition to an optical telescope, a radio telescope equipped with a unilateral dish antenna was erected on the yard. One apartment of the old school building was renovated into a control room and a club room was turned into an exhibition room. The assemblies were automated and a broadband connection was installed in the observatory for remote use. Objectives: Renovating the village environment, promoting new activity in the municipality and village, offering new opportunities for hobbies,
Recommended publications
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0
    JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Tuloselvityslomake.Pdf
    HANKASALMI TULOSELVITYS PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRITTÄMISTÄ VARTEN JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA Tuloselvityslomake liitteineen palautetaan täytettynä ja allekirjoitettuna viimeistään MUURAME PETÄJÄVESI hoitosuhteen alkaessa päivähoidon palvelukeskukseen PL 82, 40101 Jyväskylä. TOIVAKKA Lomakkeen kääntöpuolella on kerrottu maksun määrittämisessä huomioon UURAINEN otettavat ja vähennettävät tulot. HOIDOSSA Lapsen nimi Henkilötunnus Hoitopaikka OLEVAT LAPSET 1 2 3 SAMASSA 1. Huoltajan nimi 2. Huoltajan/avio- avopuolison nimi TALOUDESSA ASUVAT HUOLTAJAT/ HUOLTAJA/ Henkilötunnus Puhelin päivisin Henkilötunnus Puhelin päivisin JA AVIO- TAI AVOPUOLISO Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka Työ- tai opiskelupaikka Työ- tai opiskelupaikka sähköpostiosoite sähköpostiosoite Muiden samassa taloudessa asuvien alle 18-vuotiaiden lasten nimet ja henkilötunnukset MUUT TIEDOT Sitoudun maksamaan korkeimman päivähoitomaksun, kunnes toisin ilmoitan. En toimita tulotietoja. TULOTIEDOT Samassa taloudessa asuvat Päivähoidossa olevien lasten tulot Kaikista tosite/päätös liitteeksi huoltajat/huoltajan avio- tai avo- puoliso 1. Huoltajan tulot 2. Huoltajan tulot Nimi Nimi Nimi brutto €/kk brutto €/kk brutto €/kk brutto €/kk brutto €/kk Palkkatulo päätoimesta luontaisetuineen (viimeinen ansiolaskelma, jossa kertymä) Palkkatulo sivutoimesta luontaisetuineen Työttömyyskorvaus/työmarkkinatuki/ koulutustuki/sairauspäiväraha Osa-aikalisä/vuorotteluvapaakorvaus/ osa-aikatyön lisäksi saatava päiväraha Opiskelijan tulot Päivähoidossa
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • The Jyväskylä Region of Finland
    Organisation for Economic Co-operation and Development Directorate for Education Education Management and Infrastructure Division Programme on Institutional Management of Higher Education (IMHE) Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development Peer Review Report The Jyväskylä Region of Finland John Goddard, Henry Etzkowitz, Jaana Puukka and Ilkka Virtanen May 2006 The views expressed are those of the authors and not necessarily those of the OECD or its Member Countries. 1 This Peer Review Report is based on the review visit to the Jyväskylä region in Finland in January 2006, the regional Self-Evaluation Report, and other background material. As a result, the report reflects the situation up to that period. The preparation and completion of this report would not have been possible without the support of very many people and organisations. OECD/IMHE and the Peer Review Team for the Jyväskylä region wish to acknowledge the substantial contribution of the region, particularly through its Coordinating Team, the authors of the Self-Evaluation Report, and its Regional Steering Committee. 2 TABLE OF CONTENTS PREFACE ..................................................................................................................................... 6 EXECUTIVE SUMMARY........................................................................................................... 7 ABBREVIATIONS AND ACRONYMS ................................................................................... 10 1. INTRODUCTION..................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kaikki Kallioalueet 2000
    Kallioalueet on lueteltu kunnittain kasvavan karttalehtinumeron järjestyksessä. Nro Tunnus Nimi Kunta Karttalehti Arvo- luokka 1 KAO090119 Ohenmäki-Kaiturinvuori HANKASALMI 3223 02 4 2 KAO090117 Hiidenvuori HANKASALMI 3223 04 4 3 KAO090134 Kukkovuori-Pyykkivuori HANKASALMI, LAUKAA 3212 12 3 4 KAO090118 Punainenvuori HANKASALMI, RAUTALAMPI 3223 05 4 5 KAO090088 Karttuuvuori JOUTSA 3124 02 3 6 KAO090137 Isovuori-Matkuksenkolu JOUTSA 3211 08 4 7 KAO090082 Myllyvuori-Kaituunvuori JOUTSA, HARTOLA 3122 10, 3124 01 4 8 KAO090018 Rouvinmäki-Lehtimäki JOUTSA, JYVÄSKYLÄ 3211 08 2 9 KAO090109 Haukkavuori JOUTSA, TOIVAKKA 3211 08 4 10 KAO090127 Vällyvuori-Jouhtvuori JOUTSA, TOIVAKKA 3211 08, 09 3 11 KAO090069 Huuvuori-Kuivavuori-Kylkisvuori JOUTSA, TOIVAKKA 3211 09 4 12 KAO090001 Autionvuori JYVÄSKYLÄ 2233 11 4 13 KAO090013 Kattilavuori JYVÄSKYLÄ 2233 12 4 14 KAO090165 Oravivuori JYVÄSKYLÄ 3211 01, 02 3 15 KAO090178 Könkkölänvuori-Ruppavuori JYVÄSKYLÄ 3211 02 4 16 KAO090177 Muuraisvuori-Haukkavuori JYVÄSKYLÄ 3211 02 4 17 KAO090169 Housuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 04 4 18 KAO090017 Huuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 04 4 19 KAO090016 Kettuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 04 4 20 KAO090022 Vaarunvuoret JYVÄSKYLÄ 3211 04, 05 1 21 KAO090019 Pajuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 05 4 22 KAO090081 Vilhuniemen kallioalue JYVÄSKYLÄ 3211 05 4 23 KAO090156 Kontinvuori JYVÄSKYLÄ 3211 06, 3212 04 4 24 KAO090055 Punavuori JYVÄSKYLÄ 3212 06 4 25 KAO090111 Hyppyriäisenmäki JYVÄSKYLÄ 3212 07 4 26 KAO090052 Mäyrävuori JYVÄSKYLÄ 3212 07 4 27 KAO090059 Haukkavuori-Pekonmäki JYVÄSKYLÄ 3212 08 4 28 KAO090050 Kanavuori-Koskenvuori
    [Show full text]
  • UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän Seudun
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Jyväskylän seudun ympäristöterveys 26.5.2021 UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän seudun ympäristöterveyteen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Alueella on yhteensä 79 uimarantaa, joita val- votaan säännöllisesti. Rannat jaetaan kahteen eri luokkaan arvioidun kävijämäärän perusteella: ylei- siin uimarantoihin (ns. EU-uimarantoihin) ja pieniin yleisiin uimarantoihin. Yleiseksi uimarannaksi luo- kitellaan sellaiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän huomattava määrä ihmisiä uimassa. Uimarantaluetteloon on yleisöllä mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia. EU-UIMARANNAT Nimi Osoite Kunta Jyskä Sievisenmäentie Jyväskylä Kirri Kirrinrantatie Jyväskylä Köhniö Erämiehenkatu Jyväskylä Lohikoski Koivikkotie Jyväskylä Myllylampi Siltakatu Jyväskylä, Tikkakoski Ollila Matinmäentie Jyväskylä Pappila Koivutie Jyväskylä, Korpilahti Sääksjärvi Säynätsalontie Jyväskylä Tikka Uimarannantie Jyväskylä Tuomiojärvi Taulunmäentie Jyväskylä Uimalanniemi Saltuntie Jyväskylä Toivakka, Kirkonkylä Viisarimäentie Toivakka Petäjävesi Matkailutie Petäjävesi Joutsa, Kirkonkylä Uimalantie Joutsa Lossinranta Päiväkunnantie Äänekoski Suojärvi Äänekoskentie Äänekoski Äänejärvi Rauhankatu Äänekoski JYVÄSKYLÄN PIENET YLEISET RANNAT Asmalampi Asmalammentie Haapaniemi Saunarannantie Halssila Kuovinkuja Haukkala Haukkaranta Kaakkolampi Suluntie Kivilampi Luhtalantie Korttajärvi Lahdenpohjantie Kuohu Raiviokoskentie Laivaranta Laivarannantie Leiriranta Rantatie Hannikaisenkatu
    [Show full text]
  • Selvitys Luhangan Osuuspankin Hallinto- Ja Ohjausjärjestelmästä Vuodelta 2018
    Selvitys Luhangan Osuuspankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2018 1 Sisällys 1 Sovellettavat säännökset .................................................................................................................. 3 2 OP Ryhmän rakenne......................................................................................................................... 3 3 Osuuskunnan kokous ........................................................................................................................ 4 4 Hallintoneuvosto ............................................................................................................................... 4 Nimitysvaliokunta .............................................................................................................................. 6 Tarkastusvaliokunta .......................................................................................................................... 7 5 Hallitus .............................................................................................................................................. 8 6 Toimitusjohtaja ja johtoryhmä .......................................................................................................... 12 7 Sisäinen ja ulkoinen valvonta .......................................................................................................... 12 8 Taloudellinen raportointiprosessi ..................................................................................................... 12 9 Palkitseminen.................................................................................................................................
    [Show full text]