DOCSLIB.ORG

Konnevesi 21.8.2019

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Konnevesi 21.8.2019 Luhanka 28.10.2019 Hyvinvointi mittareiden kertomana Nina Peränen Hyvinvointikoordinaattori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ perusterveydenhuollon yksikkö Uutta dataa • FinSote tiedonkeruu 2017 ja 2018 – Keski-Suomi – Joutsa-Luhanka • 4-vuotiaiden lasten ja huoltajien kyselytutkimus – Keski-Suomi • Kouluterveyskysely 2019 – Keski-Suomi – Kuntakohtainen raportti vaatii 30 oppilasta/luokkataso https://www.kela.fi/terveyspuntari https://www.kela.fi/terveyspuntari Yli 130 Kansantauti- Pihtipudas 120-130 Kinnula indeksi2018 110-120 Kivijärvi 100-110 Viitasaari (vakioitu) Kyyjärvi Kansantauti- Kannon- 90-100 indeksi 2018 koski Keski-Suomi 107,9 Karstula Alle 90 Hankasalmi 121,1 Joutsa 111,6 Jyväskylä 104,3 Saarijärvi Äänekoski Jämsä 103,2 Konnevesi Kannonkoski 128,2 Karstula 131,8 Uurainen Multia Keuruu 110,1 Laukaa Kinnula 114,4 Hanka- Kivijärvi 142,1 Keuruu Petäjä- salmi vesi Jyväskylä Konnevesi 109,9 Kuhmoinen 100,5 Muurame Kyyjärvi 142,0 Toivakka Laukaa 106,1 Luhanka 93,8 Multia 114,6 Jämsä Muurame 102,6 Joutsa Petäjävesi 110,2 Pihtipudas 134,1 Luhanka Saarijärvi 118,9 Kuhmoinen Toivakka 107,0 Uurainen 107,7 Viitasaari 120,3 Lähde: Kela/ terveyspuntari Äänekoski 123,8 Kansantauti-indeksi Pihtipudas Kinnula (sepelvaltimotauti) 2018 vakioitu Sepelvaltimo- Kivijärvi tauti 2018 Viitasaari Kyyjärvi Alue Yli 130 Kannon- Keski-Suomi 109,1 koski Hankasalmi 120,9 Karstula 120-130 Joutsa 110,6 110-120 Jyväskylä 103,0 Jämsä 93,5 Saarijärvi Äänekoski 100-110 Kannonkoski 131,0 Konnevesi Karstula 142,5 90-100 Keuruu 100,6 Uurainen Multia Kinnula 117,1 Laukaa Alle 90 Kivijärvi 160,6 Hanka- Konnevesi 115,1 Keuruu Petäjä- salmi Kuhmoinen 91,3 vesi Jyväskylä Tieto puuttuu Kyyjärvi 199,2 Muurame Laukaa 117,6 Toivakka Luhanka 78,5 Multia 107,9 Muurame 106,5 Jämsä Petäjävesi 114,6 Pihtipudas 130,5 Joutsa Saarijärvi 120,0 Luhanka Toivakka 137,8 Kuhmoinen Uurainen 122,1 Viitasaari 118,3 Äänekoski 116,5 Lähde: Kela Kansantauti-indeksi (sydämen Pihtipudas Kinnula vajaatoiminta) 2018, vakioitu Kivijärvi Aika Viitasaari Kyyjärvi Sydämen Yli 130 Kannon- vajaatoiminta 2018 koski Koko maakunta 107,4 Karstula 120-130 Hankasalmi 134,4 Joutsa 121,1 110-120 Jyväskylä 92,3 Saarijärvi Äänekoski 100-110 Jämsä 109,8 Konnevesi Kannonkoski 155,0 90-100 Karstula 139,6 Uurainen Keuruu 117,1 Multia Laukaa Alle 90 Kinnula 125,5 Hanka- Kivijärvi 168,5 Keuruu Petäjä- salmi Konnevesi 112,4 vesi Jyväskylä Tieto puuttuu Kuhmoinen 141,0 Muurame Kyyjärvi 204,4 Toivakka Laukaa 98,9 Luhanka 81,5 Multia 148,2 Jämsä Muurame 98,0 Petäjävesi 102,6 Joutsa Pihtipudas 158,2 Luhanka Saarijärvi 129,1 Toivakka 98,5 Kuhmoinen Uurainen 62,5 Viitasaari 98,6 Äänekoski 124,5 Lähde: Kela/terveyspuntari Kansantauti-indeksi (astma) Pihtipudas Kinnula 2018 Kivijärvi Viitasaari Astma 2018 Kyyjärvi Kannon- Yli 130 Alue koski Keski-Suomi 121,4 Karstula 120-130 Hankasalmi 135,8 Joutsa 104,6 110-120 Jyväskylä 120,5 Jämsä 106,7 Saarijärvi Äänekoski 100-110 Konnevesi Kannonkoski 105,3 90-100 Karstula 143,8 Keuruu 115,6 Uurainen Multia Kinnula 114,2 Laukaa Alle 90 Hanka- Kivijärvi 137,1 Keuruu Petäjä- salmi Konnevesi 110,1 vesi Jyväskylä Tieto puuttuu Kuhmoinen 76,8 Kyyjärvi 129,6 Muurame Toivakka Laukaa 119,6 Luhanka 88,0 Multia 127,5 Jämsä Muurame 110,7 Petäjävesi 116,8 Joutsa Pihtipudas 159,9 Luhanka Saarijärvi 136,4 Toivakka 106,8 Kuhmoinen Uurainen 124,4 Viitasaari 143,2 Äänekoski 134,6 Lähde: Kela www.hyvinvointikompassi.fi Kirsi Mukkala Kirsi Mukkala FinSote perusotos 2017-2018 (n=10 000 koko maa) ja lisäotos Keski-Suomi 2018 (n= 3 300) http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) –tutkimus Kouluterveyskysely THL 4-vuotiaiden huoltajat • Pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja arki sujuu hyvin! • 9,6 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 19,2 % vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu • 6,6 % kokee merkittävää kuormittuneisuutta • 40 % taloudellinen tilanne kohtalainen tai huonompi, 15,5 % joutunut tinkimään, ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä 12 kk aikana 4-vuotiaiden huoltajat • 34 % kokee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi ja 19 % kokee tekevänsä enemmän ylitöitä kuin haluaisi • Lastenneuvolan palveluihin ollaan tyytyväisiä ja käynnit toteutuvat asiakaslähtöisesti 4-vuotiaat • 42 % syö päivittäin hedelmiä, marjoja tai kasviksia • 84 % perheistä ruokailee yhden aterian päivässä yhdessä 4. Ja 5. luokkalaiset • 9 % vaikeuksia nukahtaa tai heräilemisiä • Aamupala jää syömättä (35 %) eikä kouluruoka oikein maistu (kaikki aterianosat) • Koulustressiä 33 % • Sosiaalista altistumista huumeille 2-23 % Yläkoulu, lukio ja ammatillinen oppilaitos • Suurimmalla osalla menee hyvin ja elämä on hallinnassa • Noin 20 % kokee terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi • Raittiita: yläkoulu 63 %, lukio 40 % ja ammattioppilaitos 27 % • Kannabiskokeilut • 26 % ammattioppilaitoksen oppilaista ylipainoisia (tunnin päivässä liikkuu 11 %) • Koulu-uupumista lukiolaistytöillä 17 % • 19 % lukiolaisista ja 23 % ammatillisen oppilaitoksen oppilaista käy palkkatyössä koulun ohella Hyödyllisiä linkkejä hyvinvointityöhön: • THL: hyvinvointijohtaminen kunnassa • Kuntaliitto: hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytännöt • THL: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa –rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat • STM: terveyden edistäminen kunnissa • THL: tiedä ja toimi kortti: hyvinvointikertomus • THL: hyvinvointikertomusten minimitietosisältö Nina Peränen Lähteet • FinSote tulokset 2017-2018 ja lisäotos 2018 • Kouluterveyskysely 2019 • TEAviisari • Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) – tutkimus • Hyvinvointikompassi Kiitos! [email protected] 014 269 3691 www.ksshp.fi/pth .
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Final Report.Pdf
    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Esityslista 2/2021 1
    VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 1 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 27.04.2021 klo 14:00 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen Ahola Suvi jäsen Suomäki Eero jäsen Lahti Arja jäsen Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Flyktman Sari esittelijä VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsiteltävät asiat Asianro Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 16 Ympäristölautakunta / Toimintakertomus v. 2020 5 17 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 7 (diaarinro 20500/03.04.04.04.10/2020) 18 Asumiskieltopäätöksen ratkaiseminen (salassa pidettävä JulkL 11 24 § kohta 25 ja 32) 19 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 12 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 20 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen eläinsuojailmoitus / 14 Vuorela 256-401-6-182, Kinnula 21 Toiminnan keskeyttämismääräyksen vahvistaminen 22 22 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 25 23 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 27 VIITASAAREN
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]