DOCSLIB.ORG

Esityksen Otsikko

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % Väestö 31.12.2018 (suluissa muutos henkilömääränä) KOKO MAA 5 517 919 KESKI-SUOMI 275 521 1,0 % (+36) Uurainen Hankasalmi 4 939 Toivakka 0,9 % (+22) Joutsa 4 467 Jyväskylä 0,8 % (+1 117) Muurame 0,7 % (+73) Jyväskylä 141 305 KOKO MAA 0,1 % (+4 789) Jämsä 20 607 KESKI-SUOMI -0,2 % (-510) Kannonkoski 1 353 Laukaa -0,3 % (-51) Karstula 4 031 Petäjävesi -0,5 % (-20) Keuruu 9 762 Kuhmoinen -0,6 % (-14) Kinnula 1 615 Kyyjärvi -0,7 % (-9) Kivijärvi 1 103 Jämsä -1,3 % (-270) Äänekoski -1,5 % (-293) Konnevesi 2 698 Keuruu -1,6 % (-157) Kuhmoinen 2 238 Hankasalmi -1,6 % (-80) Kyyjärvi 1 343 Pihtipudas -1,8 % (-74) Laukaa 18 927 Saarijärvi -1,8 % (-174) Luhanka 707 Konnevesi -1,8 % (-50) Multia 1 584 Joutsa -2,2 % (-100) Viitasaari -2,3 % (-147) Muurame 10 170 Kinnula -2,5 % (-41) Petäjävesi 3 900 Kivijärvi -2,6 % (-29) Pihtipudas 4 053 Karstula -2,8 % (-115) Saarijärvi 9 415 Multia -3,2 % (-52) Toivakka 2 406 Luhanka -3,7 % (-27) Uurainen 3 783 Kannonkoski -3,9 % (-55) Viitasaari 6 264 -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Äänekoski 18 851 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestöllinen huoltosuhde 2018, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön Jyväskylä 50,7 KOKO MAA 60,8 KESKI-SUOMI 63,4 Muurame 65,3 Laukaa 73,0 Äänekoski 73,3 Petäjävesi 77,0 Jämsä 77,1 Saarijärvi 81,3 Hankasalmi 81,6 Pihtipudas 81,7 Uurainen 82,3 Toivakka 85,1 Viitasaari 85,5 Konnevesi 85,8 Karstula 86,3 Keuruu 87,0 Kannonkoski 91,6 Kyyjärvi 91,6 Kinnula 92,7 Multia 93,6 Joutsa 94,8 Kivijärvi 102,8 Kuhmoinen 105,1 Luhanka 106,1 0 20 40 60 80 100 120 Toimintakate 2018, €/as. Toimintakate, €/as. -4 521 Muurame -4 611 Jyväskylä -5 237 KESKI-SUOMI -5 299 KOKO MAA -5 301 Uurainen -5 398 Laukaa -5 664 Toivakka -5 817 Keuruu -5 835 Petäjävesi -5 862 Äänekoski -5 933 Jämsä -5 999 Saarijärvi -6 243 Karstula -6 441 Viitasaari -6 467 Joutsa -6 551 Hankasalmi -6 564 Konnevesi -6 620 Kyyjärvi -6 633 Kannonkoski -6 713 Multia -6 828 Pihtipudas -6 962 Kuhmoinen -7 016 Luhanka -7 103 Kinnula -7 286 Kivijärvi -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Hankasalmi 2016 Joutsa 2017 Jyväskylä Toimintakate 2018 Jämsä Kannonkoski 2016-18, €/as. Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Toimintakate heikkeni v. 2018 valtaosassa Keski-Suomen kuntia. Yhteensä heikennystä Kyyjärvi tuli 2,6 % edellisvuodesta (koko maassa heikentymistä 3,5 %). -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Edellisvuonna toimintakate vahvistui Keski- Laukaa Suomessa 0,8 %. Luhanka Multia 2016 2017 Muurame 2018 Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Toimintakulut 2018, €/as. Toimintakulut, €/as. -5 348 Muurame -5 853 Jyväskylä -6 097 Uurainen -6 120 Laukaa -6 498 Toivakka -6 627 Petäjävesi -6 629 KESKI-SUOMI -6 721 KOKO MAA -6 808 Äänekoski -7 154 Saarijärvi -7 340 Karstula -7 576 Joutsa -7 774 Kyyjärvi -7 884 Konnevesi -7 913 Hankasalmi -7 926 Multia -7 988 Jämsä -8 189 Kuhmoinen -8 208 Keuruu -8 307 Luhanka -8 448 Kinnula -8 733 Kivijärvi -10 664 Pihtipudas -10 789 Kannonkoski -11 513 Viitasaari -12000 -10000 -8000 -6000 -4000 -2000 0 Toimintakulujen muutos 2017-18, % Toimintakulujen muutos 2017-18, % Muurame 6,1 % Kuhmoinen 5,4 % Uurainen 4,8 % Kinnula 4,4 % KOKO MAA 3,4 % Kyyjärvi 3,4 % Kannonkoski 3,3 % Jyväskylä 3,2 % Hankasalmi 2,7 % Kivijärvi 2,7 % Keuruu 2,6 % Laukaa 2,4 % KESKI-SUOMI 2,1 % Pihtipudas 1,7 % Toivakka 1,3 % Karstula 0,7 % Jämsä 0,2 % Kasvua kertyi kaikista kululajeista: Saarijärvi 0,2 % • Henkilöstömenot kasvoivat Keski-Suomen kunnissa Viitasaari 0,0 % +17,4 M€ (+2,6 %) Äänekoski -0,5 % • Palvelujen ostot +12,8 M€ (+1,5 %) Petäjävesi -0,9 % • Muut kulut (aineet, tarvikkeet ja tavarat; Konnevesi -2,0 % avustukset; muut kulut) +7,0 M€ (+2,8 %). Multia -2,2 % Joutsa -2,6 % Luhanka -3,4 % -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Toimintakulujen rakenne 2018, % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut KOKO MAA 37 % 50 % 14 % KESKI-SUOMI 38 % 48 % 14 % Hankasalmi 40 % 48 % 11 % Joutsa 36 % 49 % 15 % Jyväskylä 41 % 43 % 16 % Jämsä 26 % 62 % 11 % Kannonkoski 29 % 57 % 13 % Karstula 27 % 65 % 8 % Keuruu 46 % 42 % 13 % Kinnula 27 % 60 % 13 % Kivijärvi 21 % 67 % 12 % Konnevesi 42 % 49 % 9 % Kuhmoinen 23 % 67 % 10 % Kyyjärvi 25 % 66 % 10 % Laukaa 35 % 50 % 14 % Luhanka 37 % 51 % 12 % Multia 45 % 44 % 11 % Muurame 42 % 43 % 15 % Petäjävesi 45 % 43 % 12 % Pihtipudas 33 % 55 % 12 % Saarijärvi 26 % 66 % 8 % Toivakka 39 % 46 % 15 % Uurainen 42 % 45 % 14 % Viitasaari 37 % 52 % 10 % Äänekoski 46 % 42 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verotulot 2018, €/as. Verotulot, €/as. Jämsä 4 078 KOKO MAA 4 065 Äänekoski 3 981 Muurame 3 875 Jyväskylä 3 636 Kuhmoinen 3 592 KESKI-SUOMI 3 585 Keuruu 3 511 Laukaa 3 494 Luhanka 3 468 Multia 3 396 Joutsa 3 335 Petäjävesi 3 326 Konnevesi 3 305 Toivakka 3 269 Kyyjärvi 3 264 Kivijärvi 3 163 Viitasaari 3 152 Keski-Suomen kuntien verotulot Saarijärvi 3 095 kattoivat 4,4 % koko maan Kannonkoski 2 993 kuntien verotuloista. Karstula 2 980 Hankasalmi 2 953 Pihtipudas 2 909 Kinnula 2 850 Uurainen 2 817 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Verotulojen muutos 2017-18, % Verotulojen muutos 2017-18, % Muurame 1,9 % Kyyjärvi 1,5 % Keuruu 1,4 % Konnevesi 1,2 % Luhanka 0,7 % Jyväskylä -0,1 % Petäjävesi -0,3 % Kuhmoinen -0,3 % KOKO MAA -0,5 % Toivakka -0,5 % Kivijärvi -0,8 % Karstula -1,0 % Verotulot kasvoivat edellisvuodesta vain KESKI-SUOMI -1,0 % harvassa Keski-Suomen kunnassa. Multia -1,4 % Jämsä -1,6 % Kunnallisverotulot: Keski-Suomi -1,2 % (koko Uurainen -1,8 % maa -0,9 %) Äänekoski -2,1 % Kiinteistöverotulot: +2,9 % (+4,1 %) Laukaa -2,7 % Yhteisöverotulot: -3,7 % (-1,2 %) Kinnula -3,7 % Joutsa -4,1 % Edellisvuonna 2017 verotulot kasvoivat Keski- Kannonkoski -4,3 % Suomessa +1,4 % ja koko maassa +2,0 %. Saarijärvi -4,4 % Hankasalmi -4,7 % Pihtipudas -5,2 % Viitasaari -8,7 % -9% -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% Tulovero-% 2018 (suluissa muutos edellisvuoteen, %-yksikköä) Tulovero-% 2018 Multia 22,00 (+0,25) Konnevesi 22,00 (+0,50) Hankasalmi 22,00 Petäjävesi 21,75 (+0,50) Kyyjärvi 21,75 (+0,75) Äänekoski 21,50 Saarijärvi 21,50 Laukaa 21,50 Kivijärvi 21,50 (+0,50) Keuruu 21,50 (+1,00) Viitasaari 21,00 Toivakka 21,00 Pihtipudas 21,00 Karstula 21,00 (+1,00) Kannonkoski 21,00 Jämsä 21,00 Joutsa 21,00 Kuhmoinen 20,75 KESKI-SUOMI 20,53 (+0,06) Uurainen 20,50 Kinnula 20,50 Jyväskylä 20,00 Manner-SUOMI 19,87 (-0,04) Muurame 19,50 Manner-Suomen kuntien Luhanka 18,50 painottamaton keskiarvo 20,90 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23,00 Tulovero, €/as. Yhteisövero, €/as. Muurame 3 447 Multia 686 KOKO MAA 3 399 Kivijärvi 552 Jämsä 3 371 Äänekoski 486 Äänekoski 3 240 Kuhmoinen 453 Laukaa 3 110 Kyyjärvi 445 Jyväskylä 3 105 Kannonkoski 424 Keuruu 3 037 Jämsä 411 KESKI-SUOMI 3 029 Luhanka 402 Petäjävesi 2 787 Pihtipudas 385 Toivakka 2 770 Viitasaari 356 Konnevesi 2 716 Kinnula 352 Saarijärvi 2 619 KOKO MAA 340 Joutsa 2 612 Joutsa 330 Kuhmoinen 2 540 Karstula 322 Kyyjärvi 2 536 Konnevesi 299 Viitasaari 2 528 Petäjävesi 298 Hankasalmi 2 512 Keuruu 253 Uurainen 2 510 KESKI-SUOMI 247 Multia 2 456 Toivakka 236 Karstula 2 388 Saarijärvi 230 Pihtipudas 2 293 Muurame 210 Kinnula 2 272 Jyväskylä 184 Luhanka 2 248 Hankasalmi 177 Kannonkoski 2 242 Uurainen 141 Kivijärvi 2 213 Laukaa 133 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 0 100 200 300 400 500 600 700 Kiinteistövero, €/as. Luhanka 819 Kuhmoinen 600 Kivijärvi 398 Joutsa 393 Jyväskylä 347 Kannonkoski 326 KOKO MAA 325 KESKI-SUOMI 309 Jämsä 295 Konnevesi 290 Kyyjärvi 284 Karstula 270 Viitasaari 268 Hankasalmi 265 Toivakka 263 Äänekoski 256 Multia 254 Laukaa 251 Saarijärvi 246 Petäjävesi 242 Pihtipudas 231 Kinnula 226 Keuruu 221 Muurame 218 Uurainen 166 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Eri verolajien osuus verotuloista 2018, % Tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta KOKO MAA 84 % 8 % 8 % KESKI-SUOMI 84 % 9 % 7 % Hankasalmi 85 % 9 % 6 % Joutsa 78 % 12 % 10 % Jyväskylä 85 % 10 % 5 % Jämsä 83 % 7 % 10 % Kannonkoski 75 % 11 % 14 % Karstula 80 % 9 % 11 % Keuruu 86 % 6 % 7 % Kinnula 80 % 8 % 12 % Kivijärvi 70 % 13 % 17 % Konnevesi 82 % 9 % 9 % Kuhmoinen 71 % 17 % 13 % Kyyjärvi 78 % 9 % 14 % Laukaa 89 % 7 % 4 % Luhanka 65 % 24 % 12 % Multia 72 % 7 % 20 % Muurame 89 % 6 % 5 % Petäjävesi 84 % 7 % 9 % Pihtipudas 79 % 8 % 13 % Saarijärvi 85 % 8 % 7 % Toivakka 85 % 8 % 7 % Uurainen 89 % 6 % 5 % Viitasaari 80 % 8 % 11 % Äänekoski 81 % 6 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verotulot ja valtionosuudet 2018, €/as. Luhanka 3 468 4 185 Kivijärvi 3 163 4 374 Kuhmoinen 3 592 3 863 Kannonkoski 2 993 4 366 Multia 3 396 3 648 Pihtipudas 2 909 4 104 Kinnula 2 850 4 074 Viitasaari 3 152 3 764 Hankasalmi 2 953 3 809 Joutsa 3 335 3 395 Karstula 2 980 3 690 Konnevesi 3 305 3 259 Kyyjärvi 3 264 3 089 Keuruu 3 511 2 799 Saarijärvi 3 095 3 187 Äänekoski 3 981 2 290 Jämsä 4 078 2 050 Keski-Suomen kuntien verotulot Petäjävesi 3 326 2 655 vähenivät -1,0 % ja valtionosuudet -1,8 %.
Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
  • Final Report.Pdf

    Final Report.Pdf

    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI

    Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI

    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
  • 036-Bengtsson-Finlan

    036-Bengtsson-Finlan

    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit

    Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit

    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
  • 00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006

    00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006

    EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006 C(2006) 6604 PUBLIC VERSION WORKING LANGUAGE This document is made available for information purposes only. Subject: State aid N 359/2006 – Finland Regional aid map 2007-2013 Sir, 1. PROCEDURE (1) By letter dated 9 June 2006, registered at the Commission on the same day (A/34487) the Finnish authorities notified their regional aid map for the period 1.1.2007 – 31.12.2013. (2) By letters of 13 July 2006 (D/55869), 31 August 2006 (D/57475), 31 October 2006 (D/59291) and 21 November 2006 (D/59776) the Commission services asked for complementary information, which the Finnish authorities provided by letters of 6 September 2006, registered at the Commission on 7 September 2006 (A/37007), 10 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/38998), 20 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39279), by letter of 27 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39610) and by letter of 1 December 2006, registered at the Commission on 4 December 2006 (A/39818). (3) On 21 December 2005, the Commission adopted the Guidelines on national regional aid for 2007-20131 (hereinafter “RAG”). In accordance with 1 Guidelines on national regional aid for 2007-2013, OJ C 54, 4.3.2006, p. 13. Utrikesminister Erkki TUOMIOJA Sjöekipaget PO Box 176, FIN – 00161 Helsingfors paragraph 100 of the RAG each Member State should notify to the Commission following the procedure of Article 88(3) of the Treaty, a single regional aid map covering its entire national territory which will apply for the period 2007- 2013.
  • Wiitaunionin Kuntapari Hallinto Ja Talous

    Wiitaunionin Kuntapari Hallinto Ja Talous

    Wiitaunionin kuntapari Hallinto ja talous Viitasaaren kaupunki Keskitie 10, 44500 VIITASAARI www.viitasaari.fi VAIHDE VIITASAAREN KAUPUNGINTALO klo 9:00 - 15:00 014 459 7411 viitasaaren.kaupunki(at)viitasaari.fi FAKSI 014 459 7515 ASIOINTIPISTE te-toimisto, maistraatti klo 9.00 - 12.00 040 631 0150 etapalvelut(at)viitasaari.fi Keskushallinto KINNUNEN JANNE kaupunginjohtaja 044 459 7300 janne.kinnunen(at)viitasaari.fi HONKANEN TIINA kaupunginsihteeri 044 459 7301 tiina.honkanen(at)viitasaari.fi PULKKINEN VUOKKO kanslisti 050 310 8050 vuokko.pulkkinen(at)viitasaari.fi PÄÄKKÖ MERVI henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö 040 542 6071 mervi.paakko(at)viitasaari.fi KAUPPINEN MARKUS viestinnän kehittäjä 045 875 6875 markus.kauppinen(at)viitasaari.fi LINNA SISKO kaupunginvaltuuston pj 050 310 8069 sisko.linna(at)viitasaari.fi WIIK SAMI kaupunginhallituksen pj 040 184 2576 sami.wiik(at)viitasaari.fi Viitasaaren työllisyysyksikkö / tuunaripaja PAANANEN MERVI työllisyyspäällikkö 044 459 7578 mervi.paananen(at)viitasaari.fi KAUPPINEN KRISTIINA työpajaohjaaja 040 630 5376 kristiina.kauppinen(at)viitasaari.fi Pihtiputaan kunta Keskustie 9, (PL 36) 44800 PIHTIPUDAS www.pihtipudas.fi VAIHDE PIHTIPUTAAN KUNNANTALO klo 9:00 - 15:00 014 459 6800 pihtiputaan.kunta(at)pihtipudas.fi FAKSI 014 459 6801 ASIOINTIPISTE Kela, te-toimisto klo 9.00 - 12.00 etapalvelut(at)pihtipudas.fi Keskushallinto KINNUNEN ARI kunnanjohtaja 044 459 6806 ari.kinnunen(at)pihtipudas.fi SONNINEN PERTTU kunnansihteeri 044 459 6805 perttu.sonninen(at)pihtipudas.fi AUNOLA MANU yritysagentti
  • Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0

    Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0

    JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5