DOCSLIB.ORG

Keski-Suomen Maakuntaviestin Historiatietoja

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Keski-Suomen Maakuntaviestin Historiatietoja KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 9.11.2016 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA TOISELLE - V 1932 JÄMSÄNKOSKI-JYVÄSKYLÄ 65 KM (I SAARIJÄRVI/9 JOUK/ 5 OS) MAAKUNTAVIESTI PAIKKAKUNNALTA TOISELLE 1948-1959 - 1948-1950 JHS JÄRJESTI, SITTEN PIIRI 1951>. HIIHTÄJINÄ VAIN MIEHET - 1948 1. MAAKUNTAVIESTI J:KOSKI-J:KYLÄ (1. JILVES 7.07),14 JOUK/6 OS,117 KM - 1951 A- JA B-SARJA, SAARIJÄRVI- ÄÄNEKOSKI - 1952 HAAPAMÄKI-JYVÄSKYLÄ, 10 OS 1/ ALLE 18 V, 2/ ALLE 20 V - 1955 KIVIJÄRVI-PYLKÖNMÄKI, 17 JOUKKUETTA/A-B, 7 OS/M, 1/ ALLE 18V - 1959 12. MAAKUNTAVIESTI SAARIJÄRVI- KYYJÄRVI, 20 JOUKKUETTA - 1948-1959 JILVES 7 VOITTOA, SAPU 5 VOITTOA PAIKALLISVIESTI 1960- 1972-1975 - 1960 UURAINEN 26 JOUKK, 10 OS 7/M, N, P16, P18 - 1968 KARSTULA TUL:N SEURAT MUKAAN (JYVTO) - 1960-1972 JILVES VOITOT, SAPU 1 VOITTO KOLMEN SARJAN ERILLISET VIESTIT YHTEENLASKIEN 1973-1975 - 1973 JÄMSÄNKOSKI/KANKARISVEDEN JÄÄLLÄ, HELMIK. ALKU>EI LUNTA - 1973-1975 MIEHET, TYTÖT JA NAISET, POJAT VIESTIEN YHTEENLASKU -1973-1975 VOITOT YHTEENLASKETUISTA KOLMESTA VIESTISTÄ KAIVIRE -1975 KAIPOLA/JÄMSÄNKOSKELLA NYKYMUODOSSA: SEURAT 1976-1990, KUNNAT 1991-2015 - 1976-1990 SEURAVIESTINÄ 10 OS/64 KM - 1976 KANNONKOSKI 25 JOUKKUETTA VOITOT KAIVIRE 76, 78-79, KAKIVA 77, VIITVIESTI 1980-1985, SAPU 1986 - MAX 37 JOUKKUETTA - 1990 VIITASAARI; PÄÄTÖS KUNNALLISISTA MAAKUNTAVIESTEISTÄ KUNNALLINEN 1991-2000 (”TERÄSMETSO”) - SUURET KUNNAT YLI 7000 AS (9), KESKISUURET 2500-7000 AS (12), PIENET ALLE 2500 AS (11), - MUUTOS 1996: SUURET YLI 7000 AS, PIENET ALLE 7000 AS 10 OS/64(59) KM - JÄRJESTÄJÄ ESITTÄÄ OSUUSJÄRJESTYKSEN SYYSPARLAMENTISSA - 1991 KEURUU------> 2000 ÄÄNEKOSKI :”TERÄSMETSON” VOITTI JYVÄSKYLÄ. - ANKKURIOSUUS LYHENNETTY JAKSON AIKANA 15 KM>10 KM - 2000 M14, M16, M18 TYTTÖ VOI KORVATA POJAN - MUKANA 33- 41 JOUKKUETTA - KIERTOPALKINNON "TERÄSMETSON" VOITTI JYVÄSKYLÄ KUNNALLINEN 2001- 2005 (”PUUMETSO”)UUDISTUKSET: - KUNNALLISENA, EDELLEEN 10 OS, 51-52 KM (2001 JYVÄSKYLÄ-2005 SUOLAHTI) - SUURET KUNNAT YLI 7000 AS (10), PIENET ALLE 7000 AS (20) - YKSI MIESTEN OSUUS POIS (3), TILALLE T/P12 - SARJOISSA M14, M16, M18 TYTTÖ VOI KORVATA POJAN. - KIERTOPALKINTO "PUUMETSO", MUISTOKSI PIENOISMETSO (SUURET JA PIENET) - SUOLAHTI 2005: TYTTÖ/NAINEN VOI KORVATA VAST. SARJAN POJAN/MIEHEN AP3/A:LEVYKE NRO/ 1.12.2015 2 () -KIERTOPALKINNON "PUUMETSON" VOITTI KEURUU, PIENET KIVIJÄRVI KUNNALLINEN 2006- 2010 (”PUUMETSO”), UUDISTUKSET: - KORVAUSLISÄYS ED. SÄÄNTÖKAUTEEN (EDELLEEN 10 OS) - NAINEN/M50 SARJAN MIES VOI KORVATA M18-SARJAN POJAN - N/M12 2 KM, VIESTI 51 KM. - KIERTOPALKINTO "PUUMETSO" 2006-2010 KONNEVEDELTÄ JÄMSÄNKOSKELLE - MUISTONA PIENOISMETSOT (SUURET/PIENET VOITTAJAJOUKKUEELLE= KUNNALLE) - MUKANA 2006 27 JOUKKUETTA, 2007 28, 2008 24, 2009 25, 2010 22, -KIERTOPALKINNON "PUUMETSON" VOITTI JÄMSÄ, PIENET KUNNAT PIHTIPUDAS Kuntaliitokset: Kuntien määrä väheni sääntökaudella 2006-2010 kuntaliitosten myötä 30:stä 23:een. 1.1.2007 Sumiainen ja Suolahti liittyivät Äänekoskeen. 1.1.2008 Leivonmäki liittyi Joutsaan. 1.1.2009: Pylkönmäki liittyi Saarijärveen, Jyväskylään liittyivät Jyväskylän mlk ja Korpilahti. Jämsänkoski liittyi Jämsään. KUNNALLINEN 2011- 2015 (”PUUMETSO”), -KIERTOPALKINNON "PUUMETSON" VOITTI JYVÄSKYLÄ, PIENET KUNNAT JOUTSA - SUURET KUNNAT (YLI 7000 AS) 10 OSUUTTA, PIENET KUNNAT (ALLE 7000 AS) 8 OSUUTTA - KORVAUSSÄÄNNÖT: Nainen/tyttö voi korvata vastaavan sarjan miehen/pojan. Nainen tai M50-sarjan mies voi korvata M18-sarjan pojan. M60-sarjan mies voi korvata M16-sarjan pojan. MUKANA VIESTISSÄ: 2011 26 JOUKKUETTA, 2012 22 JOUKKUETTA, 2013 21 JOUKKUETTA, 2014 13 JOUKKUETTA, 2015 17 JOUKKUETTA. KUNNALLINEN 2016- 2020 (”PUUMETSO”), - VIESTISSÄ 9 OSUUTTA JA KORVAUSSÄÄNNÖT (JOHTOKUNNAN ESITYS 5.11.2015) - KORVAUSSÄÄNNÖT RIIPPUEN KUNTIEN ASUKASLUVUSTA 1.1.2015 - YLI 20000 ASUKASTA/SUURET KUNNAT 2: JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ - 10000-20000 ASUKASTA/KESKISUURET KUNNAT 4: KEURUU, LAUKAA, SAARIJÄRVI, ÄÄNEKOSKI - ALLE 10000 ASUKASTA/PIENET KUNNAT 17. - PIENET RAJAKUNNAT (6) VOIVAT MUODOSTAA YHDISTELMÄJOUKKUEEN , JOS YHTEINEN VÄKILUKU JÄÄ ALLE 5000 ASUKASTA - KANNONKOSKI, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, KUHMOINEN, LUHANKA. - LOPULLINEN HYVÄKSYMINEN MAAKUNTAVIESTINEUVOSTOSSA 30.11.2015 - MUKANA VIESTISSÄ: 2016 17 JOUK. 70. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 6.1.2017 KLO 12.00 JOUTSASSA (vp. 12.2.) Sääntökausi 2016-2020: 9 osuutta (korvaussääntö: suuret (2) yli 20000, keskisuuret (4) 10000-20000, pienet (17) kunnat alle 10000 asukasta) Kiertopalkinto uusi ”Puumetso”, pieni puumetso vuosivoitosta. 2016 Äänekoski Voittaja: Jyväskylä 2017 Joutsa 2018 Kyyjärvi 2019 Saarijärvi Edellä muutamia otteita Keski-Suomen maakuntaviestin eri kehityskausilta. Matti Harju 9.11.2016 AP3/A:LEVYKE NRO/ 26.12.2000 3 () Maakuntaviestipaikkakunnat 1948- Seuraviestit 1948-1990 (maantieviestit 1948-1959), kuntaviestit 1991- Vuosi Joukk Paikkakunta Voittaja A Voittaja B Voittaja C 1948 14 Jämsänkoski-Jyväskylä JIlves 1949 9 Karstula-Äänekoski SaPu 1950 15 Jämsä-Jyväskylä JIves 1951 17 Saarijärvi-Äänekoski JIlves I JIlves II 1952 10 Haapamäki-Jyväskylä JIlves JHS 1953 11 Pylkönmäki-Saarijärvi SaPu I SaPu II 1954 15 Saarijärvi- JämsänkoskiJIlves MultJyske KivKiv 1955 17 Kivijärvi-Pylkönmäki SaPu Kyky 1956 19 Konnevesi-Uurainen SaPu JHS 1957 24 Uurainen-JämsänkoskiJIlves Kyky 1958 13 Viitasaari-Äänekoski SaPu I SaPu II 1959 20 Saarijärvi-Kyyjärvi JIlves Kyky viim. maantieviesti 1960 26 Uurainen JIlves KanKiho 1.paikallisviesti 1961 28 Jämsänkoski JIlves ViitViesti II 1962 24 Saarijärvi SaPu KanKiho 1963 25 Kannonkoski JIIves JIlves II 1964 28 Laukaa JIlves Hanka 1965 28 Uurainen JIlves Kyky 1966 25 Viitasaari JIlves JHS 1967 24 Keuruu JIlves PY 1968 27 Karstula JIlves JyTo 1969 30 Jyväskylä JIlves KeuKis 1970 32 Hankasalmi JIlves JIlves II 1971 26 Pihtipudas JIlves KaiVire 1972 29 Pylkönmäki JIlves JIlves II 1973 15 Jämsänkoski KaiVire (yhteistulos: miehet,tytöt,pojat) 1974 16 Konnevesi KaiVire (yhteistulos: miehet,tytöt,pojat) 1975 17 Kaipola/Jämsänkoski KaiVire (yhteistulos: miehet,tytöt,pojat) 1976 25 Kannonkoski KaiVire 1977 25 Karstula KaKiva JHS 1978 36 Saarijärvi KaiVire JIlves 1979 36 Jyväskylä KaiVire MultJyske 1980 34 Keuruu ViitViesti JIlves 1981 29 Viitasaari ViitViesti KaKiva 1982 37 Laukaa ViitViesti JHS II JyRyhti 1983 36 Jämsänkoski ViitViesti JHS III KeuKis 1984 35 Karstula ViittViesti SaPu II KivKiv 1985 31 Kaipola ViitViesti JHS III JyTo 1986 32 Saarijärvi SaPu ÄäHuima UurUrh 1987 31 Äänekoski ViitViesti KaiVire PTuisku 1988 27 Konnevesi JHS KaiVire MuurYr 1989 30 Jyväskylä ÄäHuima KaiVire KeuKis 1990 27 Viitasaari SaPu KaiVire KaKiva Viitasaarelle päättyivät seuraviestit. AP3/A:LEVYKE NRO/ 26.12.2000 4 () KESKI-SUOMEN HIIHTO RY KESKI-SUOMEN KUNNALLISET MAAKUNTAVIESTIT 1991- Sääntökausi 1991-2000: Kiertopalkinnon "Teräsmetson" voitti Jyväskylä Vuosi Joukk. Järjestäjä/paikka Yleisvoitto B/C, pienet kunnat 1991 34 Keuruu Äänekoski Kivijärvi C, Karstula B 1992 38 Pihtipudas Jyväskylä Kivijärvi C, Pihtipudas B 1993 38 Uurainen Jyväskylä Karstula B, Kivijärvi C 1994 38 Jämsä, Kaipola Jyväskylä Karstula B, Kivijärvi C 1995 41 Äänekoski Jyväskylä Kivijärvi C, Karstula B 1996 36 Jkl mlk Vaajakoski Jyväskylä Pihtipudas 1997 36 Saarijärvi Jyväskylä Pihtipudas 1998 36 Viitasaari Jyväskylä Pihtipudas 1999 34 Kannonkoski, Piispala Jyväskylä Pihtipudas 2000 33 Äänekoski Jämsä Kinnula Sääntökausi 2001-2005: Kiertopalkinnon "Puumetson" voitti Keuruu 2001 32 Jyväskylä, Huhtasuo Jyväskylä Korpilahti 2002 29 Saarijärvi Jämsä Kivijärvi 2003 29 Kinnula Keuruu Kinnula 2004 28 Keuruu Keuruu Kannonkoski 2005 29 Suolahti Keuruu Kivijärvi Sääntökausi 2006-2010: Kiertopalkinnon ”Puumetson” voitti Jämsä Pienten kuntien kiertopalkinnon voitti Pihtipudas 2006 27 Konnevesi Keuruu Kinnula 2007 28 Pihtipudas Jämsä Joutsa 2008 24 Uurainen Jämsä Joutsa (SHL 100v) 2009 25 Jyväskylä, Vaajakoski Jämsä Joutsa 2010 22 Jämsä, Jämsänkoski Jyväskylä Pihtipudas Sääntökausi 2011-2015: Kiertopalkinnon "Puumetson voitti" Jyväskylä Pienten kuntien kiertopalkinnon voitti Joutsa 2011 26 Äänekoski Jyväskylä Pihtipudas 2012 22 Saarijärvi Jyväskylä Joutsa 2013 21 Keuruu Jyväskylä Joutsa 2014 13 Pihtipudas Jyväskylä Joutsa 2015 17 Uurainen Jyväskylä Joutsa Sääntökausi 2016-2020: Yksi viestisarja/ 9 osuutta. Kiertopalkinto ”Puumetso”. Vuosivoitosta pienoismetso. 2016 17 Äänekoski Jyväskylä 2017 Joutsa 2018 Kyyjärvi 2019 Saarijärvi Säännöt on päätetty syysparlamentissa Äänekoskella 5.11.2015 ja maakuntaviestineuvostossa Jyväskylässä 30.11.2015. VALOKUVAT /MATTI HARJU: 797) Maakuntaviestin lähtö Äänekoskella 21.2.2016 025) Minne lentää Puumetso vuonna 2017? Matti Harju 9.11.2016 AP3/A:LEVYKE NRO/ 26.12.2000.
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Esityslista 2/2021 1
    VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 1 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 27.04.2021 klo 14:00 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen Ahola Suvi jäsen Suomäki Eero jäsen Lahti Arja jäsen Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Flyktman Sari esittelijä VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsiteltävät asiat Asianro Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 16 Ympäristölautakunta / Toimintakertomus v. 2020 5 17 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 7 (diaarinro 20500/03.04.04.04.10/2020) 18 Asumiskieltopäätöksen ratkaiseminen (salassa pidettävä JulkL 11 24 § kohta 25 ja 32) 19 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 12 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 20 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen eläinsuojailmoitus / 14 Vuorela 256-401-6-182, Kinnula 21 Toiminnan keskeyttämismääräyksen vahvistaminen 22 22 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 25 23 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 27 VIITASAAREN
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • 00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006
    EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006 C(2006) 6604 PUBLIC VERSION WORKING LANGUAGE This document is made available for information purposes only. Subject: State aid N 359/2006 – Finland Regional aid map 2007-2013 Sir, 1. PROCEDURE (1) By letter dated 9 June 2006, registered at the Commission on the same day (A/34487) the Finnish authorities notified their regional aid map for the period 1.1.2007 – 31.12.2013. (2) By letters of 13 July 2006 (D/55869), 31 August 2006 (D/57475), 31 October 2006 (D/59291) and 21 November 2006 (D/59776) the Commission services asked for complementary information, which the Finnish authorities provided by letters of 6 September 2006, registered at the Commission on 7 September 2006 (A/37007), 10 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/38998), 20 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39279), by letter of 27 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39610) and by letter of 1 December 2006, registered at the Commission on 4 December 2006 (A/39818). (3) On 21 December 2005, the Commission adopted the Guidelines on national regional aid for 2007-20131 (hereinafter “RAG”). In accordance with 1 Guidelines on national regional aid for 2007-2013, OJ C 54, 4.3.2006, p. 13. Utrikesminister Erkki TUOMIOJA Sjöekipaget PO Box 176, FIN – 00161 Helsingfors paragraph 100 of the RAG each Member State should notify to the Commission following the procedure of Article 88(3) of the Treaty, a single regional aid map covering its entire national territory which will apply for the period 2007- 2013.
    [Show full text]
  • Wiitaunionin Kuntapari Hallinto Ja Talous
    Wiitaunionin kuntapari Hallinto ja talous Viitasaaren kaupunki Keskitie 10, 44500 VIITASAARI www.viitasaari.fi VAIHDE VIITASAAREN KAUPUNGINTALO klo 9:00 - 15:00 014 459 7411 viitasaaren.kaupunki(at)viitasaari.fi FAKSI 014 459 7515 ASIOINTIPISTE te-toimisto, maistraatti klo 9.00 - 12.00 040 631 0150 etapalvelut(at)viitasaari.fi Keskushallinto KINNUNEN JANNE kaupunginjohtaja 044 459 7300 janne.kinnunen(at)viitasaari.fi HONKANEN TIINA kaupunginsihteeri 044 459 7301 tiina.honkanen(at)viitasaari.fi PULKKINEN VUOKKO kanslisti 050 310 8050 vuokko.pulkkinen(at)viitasaari.fi PÄÄKKÖ MERVI henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö 040 542 6071 mervi.paakko(at)viitasaari.fi KAUPPINEN MARKUS viestinnän kehittäjä 045 875 6875 markus.kauppinen(at)viitasaari.fi LINNA SISKO kaupunginvaltuuston pj 050 310 8069 sisko.linna(at)viitasaari.fi WIIK SAMI kaupunginhallituksen pj 040 184 2576 sami.wiik(at)viitasaari.fi Viitasaaren työllisyysyksikkö / tuunaripaja PAANANEN MERVI työllisyyspäällikkö 044 459 7578 mervi.paananen(at)viitasaari.fi KAUPPINEN KRISTIINA työpajaohjaaja 040 630 5376 kristiina.kauppinen(at)viitasaari.fi Pihtiputaan kunta Keskustie 9, (PL 36) 44800 PIHTIPUDAS www.pihtipudas.fi VAIHDE PIHTIPUTAAN KUNNANTALO klo 9:00 - 15:00 014 459 6800 pihtiputaan.kunta(at)pihtipudas.fi FAKSI 014 459 6801 ASIOINTIPISTE Kela, te-toimisto klo 9.00 - 12.00 etapalvelut(at)pihtipudas.fi Keskushallinto KINNUNEN ARI kunnanjohtaja 044 459 6806 ari.kinnunen(at)pihtipudas.fi SONNINEN PERTTU kunnansihteeri 044 459 6805 perttu.sonninen(at)pihtipudas.fi AUNOLA MANU yritysagentti
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Kuntien Lainakanta, €/As. (Vuoden 2020 Hinnoin)
    KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2020 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 3.6.2021 / Kirsi Mukkala Väestömuutos 2020, % (suluissa muutos henkilömääränä) Väestö 31.12.2020 KOKO MAA 5 533 793 1,3 % (+9) Luhanka KESKI-SUOMI 272 617 Muurame 1,0 % (+103) Jyväskylä 143 420 Kivijärvi 1,0 % (+11) Jämsä 19 887 Jyväskylä 0,7 % (+1 020) Laukaa 18 823 Toivakka 0,5 % (+13) KOKO MAA 0,2 % (+8 501) Äänekoski 18 577 KESKI-SUOMI -0,1 % (-281) Muurame 10 267 Laukaa -0,4 % (-80) Keuruu 9 486 Multia -0,5 % (-8) Saarijärvi 9 208 Uurainen -1,0 % (-35) Viitasaari 6 097 Äänekoski -1,0 % (-188) Hankasalmi 4 782 Saarijärvi -1,1 % (-101) Joutsa 4 297 Kannonkoski -1,2 % (-16) Pihtipudas 3 931 Keuruu -1,2 % (-119) Karstula 3 858 Viitasaari -1,3 % (-79) Konnevesi -1,3 % (-34) Petäjävesi 3 772 Kinnula -1,4 % (-23) Uurainen 3 646 Jämsä -1,5 % (-295) Konnevesi 2 593 Petäjävesi -1,8 % (-69) Toivakka 2 401 Joutsa -1,8 % (-80) Kinnula 1 597 Kyyjärvi -1,9 % (-25) Multia 1 558 Hankasalmi -1,9 % (-93) Kannonkoski 1 323 Karstula -2,3 % (-91) Kyyjärvi 1 288 Pihtipudas -2,5 % (-101) Kivijärvi 1 107 -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Luhanka 699 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestöllinen huoltosuhde 2020, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön Jyväskylä 51,1 KOKO MAA 61,9 KESKI-SUOMI 64,5 Muurame 67,6 Laukaa 74,6 Äänekoski 75,9 Petäjävesi 77,6 Jämsä 81,6 Uurainen 83,4 Hankasalmi 87,2 Saarijärvi 88,0 Konnevesi 88,2 Pihtipudas 88,3 Toivakka 88,5 Karstula 89,3 Keuruu 91,1 Viitasaari 92,6 Kannonkoski 96,6 Multia 97,5 Joutsa 98,9 Kyyjärvi 99,1 Luhanka 100,3 Kinnula 103,2 Kivijärvi 108,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Kuntatalousvuosi 2020 Keski-Suomessa • Kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2020 koronatukien, verotulojen kasvun sekä maltillisen menokehityksen ansiosta.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Keski–Suomen Kennelpiiri Ry VUOSIKOKOUS 21.3.2018 Jyväskylä
    Keski–Suomen Kennelpiiri ry VUOSIKOKOUS 21.3.2018 Jyväskylä Keski-Suomen Kennelpiiri ry Vuosikokous 21.3.2018 KESKI-SUOMEN KENNELPIIRI RY VUOSIKOKOUS Aika: 21.03.2018 klo 18.00. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus klo: 17-17.45 Paikka: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Auditorio Valjakka, Rajakatu 35, Jyväskylä ESITYSLISTA 1 § Kokouksen avaus 2 § Kokouksen toimihenkilöiden valinta - puheenjohtaja - kaksi sihteeriä - ääntenlaskijat - pöytäkirjantarkastajat 3 § Valtakirjojen hyväksyminen 4 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 § Kokouksen esityslistan hyväksyminen 6 § Vuoden 2017 toimintakertomus 7 § Vuoden 2017 tilikertomukset, toiminnantarkastajien lausunto sekä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 8 § Toimitilojen hankinta Keski-Suomen Kennelpiirille 9§ Vuoden 2018 jäsenmaksun määrääminen 10 § Maksettavat korvaukset vuonna 2018 11 § Vuoden 2018 toimintasuunnitelma 12 § Vuoden 2018 talousarvio 13 § Kennelpiirin puheenjohtajan valinta 14 § Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle (4). Erovuorossa ovat: Juha-Matti Paananen, Seppo Tarvainen, Mika Paananen, Tuomo Kuusrainen 15 § Toiminnantarkastajien valinta 16 § Jaostojen koollekutsujien valinta 17 § Valitsijamiesten / joukkueenjohtajien valinta sekä heille varamiehet - Kilpaotteluun joukkueenjohtaja - Kettukilvan valitsijamies - Haukkuotteluun valitsijamies - Hirvenhaukkuotteluun valitsijamies - Hirvimestaruusotteluun valitsijamies 18§ Muut esille tulevat asiat 19 § Kokouksen päättäminen Keski-Suomen Kennelpiiri ry Vuosikokous 21.3.2018 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
    [Show full text]