Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2011 2 3 4 Menestyksen vuosi Kolmatta kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK teki historiaa tuomalla Keski-Suomeen pronssia Veikkausliigas- ta. JJK:n kehitys huipulle perustuu määrätietoiseen ja pitkä- jänteiseen työhön seurassa. Pronssimitalin arvoa nostaa merkittävästi paikka Eurooppa-liigan karsintoihin. Tulevana kesänä Jyväskylässä pelataankin historian ensimmäiset europelit. Onnea ja menestystä alkaneelle kaudelle JJK:lle! Keski-Suomen kilpailullista menestystä täydensi Jyväskylän Pallokerhon B-tyttöjen SM-pronssi ja KaDy:n Futsal-liigan hopea sekä JJK junioreiden Futari ryhmän pronssi erityis- jalkapallon SM-turnauksessa. Jyväskylän Pallokerhon naiset eivät onnistuneet hyvän alku- kauden jälkeen saavuttamaan paikkaa naisten liigaan. Seurojen peliesitysten ja menestyksen myötä keskisuomalainen jalkapallo on saanut valta- kunnallista sekä paikallista näkyvyyttä ja arvostusta merkittävästi lisää. Tästä yhtenä osoituk- sena Keski-Suomen urheilujuhlassa JJK:n pokkaamat Vuoden joukkue, Vuoden valmentaja ja Vuoden urheiluteko- palkinnot sekä JJK- junioreiden Vuoden liikuntateko- palkinto. Kesällä saimme seurata kansainvälistä jalkapalloa, kun tyttöjen alle 16- vuotiaiden avoin PM- turnaus pelattiin Keski-Suomessa. Turnaukseen osallistui Suomen lisäksi Ranska, Hollanti, Saksa, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti. Turnausjärjestelyistä kanssamme vastasi Palloliiton lisäksi Keuruun Pallo, FCV, Äänekosken Huima, Leppäveden Leppä ja Jyväskylän Pallokerho. Kiitos onnistuneesta turnauksesta kaikille seuroille ja heidän talkooväelleen. Jalkapallo-olosuhteet paranivat jälleen Keski-Suomessa. Äänekoskelle valmistui syksyllä kau- an odotettu jalkapallonurmi. Piiri huomioi tämän myöntämällä syyskokouksessaan Äänekos- ken kaupungille Vuoden olosuhdeteko- palkinnon. Lisäksi Jyväskylän Harjulle nousi valomas- tot. Liittotasolla päättynyt toimintavuosi oli kehitysprosessien jalkauttamisen vuosi. Vuoden aikana kehitettiin Palloliiton valmennusorganisaatiota pelaajakehityksen tueksi palkkaamalla neljä aluevalmentajaa, jotka työskentelevät yhdessä piirien sekä seuravalmentajien kanssa pelaaji- en kehittämiseksi Palloliiton valmennuslinjan ja strategian mukaisesti. Sami Hyypiä Akatemi- aksi nimetyn jalkapallon valmennus- ja tutkimuskeskuksen toiminta käynnistyi Eerikkilän Ur- heiluopistolla. Akatemian keskeinen tehtävä on luoda suomalaiseen jalkapalloon pysyvä seu- rantajärjestelmä kokonaisvaltaiseen kehittymisen seurantaan. Palloliiton tulevaisuuden suun- nitelmiin sisältyy alueellisen valmennuskeskuksen muodostaminen myöskin Jyväskylään, toi- votaan tälle tärkeälle hankkeelle myönteistä edistymistä. Nautinnollista jalkapallovuotta 2012. Jarmo Kivikunnas puheenjohtaja 5 6 1. YLEISTÄ Piirissämme oli vuonna 2011 rekisteröityjä pelaajia 5696, joista nais- ja tyttöpelaajia oli 1724. Vuotta aiemmin pelaajien määrä oli 5571. Laskuista puuttuvat seurojen järjestämien kesäpuulaakisarjojen pelaajat sekä noin kaksisataa piirin futsalin harrastesarjan pelaajaa. Keski-Suomen alueella harrastetuin palloilulaji oli jalkapallo. Myös futsal kuului Keski- Suomessa harrastetuimpien palloilulajien joukkoon. Jalkapallosarjoissa pelasi kesällä 326 joukkuetta ja futsalin sarjatoiminnassa oli vuoden 2011 lopulla mukana 126 joukkuetta. Toiminta-ajatus Piirin tehtävänä oli kehittää ja koordinoida jalkapallotoimintaa kokonaisvaltaisesti toiminta- alueellamme ja tukea seurojen elinvoimaa tarjoamalla mielekästä harraste- ja kilpailutoimintaa sekä laadukasta koulutustoimintaa. Piiri edisti yhdessä jäsenseurojensa kanssa lajissa muka- na olevien kehittymistä kansalliselle ja kansainväliselle jalkapallouralle Suomen Palloliiton laa- timia periaatteita ja päätöksiä noudattaen. 2. HENKILÖSTÖ JA VALIOKUNNAT Piirijohtajana toimi Ari Matinlassi, nuorisopäällikkönä Timo Hämäläinen, kilpailupäällikkönä Mika Järvinen ja harraste – ja nuorisosihteerinä toimi Mikko Hyppönen syyskuun 2011 lop- puun asti SLU:n nuorten työllistämistuella. Piirin toimisto sijaitsi jäähallin kiinteistössä Jyväskylässä (Rautpohjankatu 10). Toimitilat olivat työntekijöille asianmukaiset ja riittävät. Piirin päättävänä elimenä toimi piirihallitus sekä myös työvaliokunta, johon kuuluivat piirin pu- heenjohtajat ja piirijohtaja. Kaikkiaan piirissä toimi viisi (5) valiokuntaa. Piirihallitus 2011, kokoontui 6 kertaa ja piti 7 sähköpostikokousta. Puheenjohtaja: Jarmo Kivikunnas (Jyväskylän Nousu), varapuheenjohtaja: Auli Pitkänen (MuurY), jäsenet: Tapio Korhonen (JyPK), Hannu Penttinen (Huima), Aki Viinikainen (SäyRi), Tom Nevanpää (JyPK), Teuvo Holopainen (JJK), Timo Onatsu (K-S ETK). Henkilökohtaiset varajäsenet: Korhonen/ Ari Itkonen (JyPK), Viinikainen/ Vesa Kupari (SäyRi), Penttinen/ Hannu Liimatainen (Urho), Nevanpää/ Erkki Kupari (Raiku), Holopainen/ Kari Lommi (JIlves), Onatsu/ Juha Leinonkoski (Komeetat). Esittelijä/sihteeri: piirijohtaja Ari Matinlassi. Piirihallituksen ja toimiston työntekijöiden apuna toimivat seuraavat valiokunnat: Työvaliokunta, kokoontui tarpeen mukaan. Puheenjohtaja: Jarmo Kivikunnas (Jyväskylän Nousu), varapuheenjohtaja: Auli Pitkänen (MuurY), esittelijä: piirijohtaja Ari Matinlassi. Kilpailuvaliokunta, kokoontui 4 kertaa ja piti 9 sähköpostikokousta Puheenjohtaja: Tom Nevanpää (JyPK), varapuheenjohtaja: Matti Linna (K-S ETK), jäsenet Matti Lahtinen (JJK), Aki Järvinen (JyPK), esittelijä: kilpailupäällikkö Mika Järvinen. 7 Nuorisovaliokunta, kokoontui 5 kertaa ja piti 2 sähköpostikokousta Puheenjohtaja: Auli Pitkänen (MuurY), varapuheenjohtaja: Janne Pajunen (JoSePa), jäse- net Petri Salmi (Raiku), Saana Juvonen (KeuPa), Ville Kallio (FC Vaajakoski), Ari Laiho (JyPK), Timo Soininen (JJK –juniorit), Tero Mäki (K-S ETK), esittelijä: nuorisopäällikkö Timo Hämäläinen. Kurinpitovaliokunta, 9 sähköpostikokousta Puheenjohtaja: Erkki Kupari (Raiku), jäsen: Lasse Koistinen (K-S ETK), Juha Tamminen (JyPK), esittelijät: kilpailupäällikkö Mika Järvinen ja piirijohtaja Ari Matinlassi. Erotuomari- ja pelinohjaajatyöryhmä, kokoontui 2 kertaa. Puheenjohtaja: Ville Koskiniemi (K-S ETK), jäsenet: ( Ari Itkonen (JyPK), Jouni Aapajärvi (K- S ETK), asiantuntijajäsen: Markku Niemelä (K-S ETK). Futsaltyörymä, kokoontui 2 kertaa. Puheenjohtaja: Timo Onatsu (K-S ETK), jäsenet: Tero Kelhälä (KaDy), Juuso Mattila (U.S. Skädäm), Kauko Sairanen (LPK), Tommi Kangastie (Feeniks). Kuvassa vasemmalta kilpailuvaliokunnan varapuheenjohtaja Matti Linna, kilpailuvaliokunnanjäsen Matti Lahtinen, kilpailupäällikkö Mika Järvinen ja piirihallituksen varajäsen Juha Leinonkoski kuuntelemassa vuosikokouksessa tarkkaavaisesti. 3. TALOUS Piirin talous pysyi vakaalla pohjalla. Piiri pystyi maksamaan kaikki laskut eräpäivään mennes- sä. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen 6 979,55. Tilintarkastajina toimivat Seppo Lindholm HTM, JHTT ja Reijo Korpela KHT. 8 JOUKKUEMÄÄRÄT 2008-2011 Vuonna 2011 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 216 Vuonna 2010 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 218 Vuonna 2009 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 220 Vuonna 2008 miesten ja poikien joukkueita yhteensä 215 Vuonna 2011 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 88 Vuonna 2010 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 81 Vuonna 2009 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 82 Vuonna 2008 naisten ja tyttöjen joukkueita yhteensä 73 9 Kaudella 2011-2012 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 126 Kaudella 2010-2011 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 129 Kaudella 2009-2010 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 127 Kaudella 2008-2009 sarjoihin osallistui joukkueita yhteensä 117 10 LISENSSIPELAAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS PIIRISSÄ 1988-2011 TYTTÖ- JA NAISPELAAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS Tyttö- ja naispelaajien määrä on 30,7 % piirin pelaajamäärästä. Tyttö- ja naispelaajien määrän kasvuun ovat vaikuttaneet naisjalkapalloilun arvostuksen nou- su, piirin monipuolinen pelitarjonta ja piirin myöntämät yli-ikäisyys- ja kaksoisedustusluvat se- kä yhteistyöjoukkuesopimukset. 11 PELIPASSIEN MÄÄRIEN KEHITYS SEUROISSA 2007-2011 SEURA 2007 2008 2009 2010 2011 BET 39 66 57 63 59 FC Keitelejazz 49 64 57 36 34 FC KaDy 44 47 43 49 54 FC Saarijärvi 105 77 87 68 72 FC Vaajakoski 370 373 305 310 385 FCJ Blackbird 62 87 170 77 57 FC PaPa 127 119 0 10 4 Football Club Kurd 0 0 0 9 11 Futsalseura Feeniks 0 0 0 3 20 FS CamU 2 1 0 0 - HPP 47 45 50 51 43 Huima 202 224 186 209 237 HuKi 70 53 24 30 22 JIlves 240 217 322 322 283 JJK 123 388 92 137 101 JJK Jun. 746 411 659 624 762 JoSePa 118 132 130 132 85 JPS 73 70 50 36 18 JyPK 583 581 596 649 663 KaPa-51 72 116 85 120 108 Kiva 11 30 52 84 69 KeuPa 230 177 188 145 116 Kiho 0 4 10 5 4 Komeetat 0 0 0 175 146 KonnU 54 55 52 35 33 K-S ETK 39 39 36 17 20 K-S Inter 39 29 0 0 - KyKy 1 13 1 0 - Leppä 96 89 61 119 110 LPK 26 26 33 29 43 Martti 65 91 77 56 92 MultiAnts 77 77 100 89 79 MuurY 331 368 348 324 319 Nousu 175 93 141 171 220 Pamaus 72 49 35 64 52 PaRi 430 444 410 459 447 PiPa 0 0 0 0 0 PetPet 63 54 71 86 109 Pyry 0 14 0 5 23 Raiku 27 28 37 43 24 Riemu 31 Souls AC 15 23 22 22 32 SPL Keski-Suomi 06 26 1 17 7 4 SäyRi 105 130 185 157 139 Team LKP 114 152 173 159 153 Tikka 108 120 136 180 186 Tuisku 31 37 29 11 1 Urho 44 104 71 60 100 U.S.Skädäm 0 5 14 30 48 Vesa 0 0 0 8 1 VJK 139 104 92 96 77 5390 5427 5304 5571 5696 12 KESKI-SUOMEN JALKAPALLON LEVINNEISYYS KUNNITTAIN (Kunnat listattu aakkosjärjestyksessä) Kunta Asukasluku Seuroja Joukkueita Pelipassi- Pelipassipelaajia pelaajia kunnan asukas- luvusta Hankasalmi 5 488 - - - - Joutsa 4 959 2 17 108 2,18 Jyväskylä 132 025 23 241 3 561 2,70 Jämsä 22 504 1 29 287 1,28 Kangasniemi 5 865 1 5 108 1,84 Kannonkoski 1 546 1 0
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Esityslista 2/2021 1
    VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 1 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 27.04.2021 klo 14:00 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen Ahola Suvi jäsen Suomäki Eero jäsen Lahti Arja jäsen Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Flyktman Sari esittelijä VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsiteltävät asiat Asianro Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 16 Ympäristölautakunta / Toimintakertomus v. 2020 5 17 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 7 (diaarinro 20500/03.04.04.04.10/2020) 18 Asumiskieltopäätöksen ratkaiseminen (salassa pidettävä JulkL 11 24 § kohta 25 ja 32) 19 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 12 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 20 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen eläinsuojailmoitus / 14 Vuorela 256-401-6-182, Kinnula 21 Toiminnan keskeyttämismääräyksen vahvistaminen 22 22 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 25 23 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 27 VIITASAAREN
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • Auran Kultaseppä Oy
    96 97 - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutus­ päivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvot­ telutilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa. Yhteensä 164 tilaisuutta, joissa osanottajia 4.870 SVUL:n NUORET KOP:N HOPEAMALJAKKOKILPAILU 1) Lahti 816,5; 2) Etelä-Pohjanmaa 740; 3) Etelä-Karjala 709. Puheenjohtaja Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka . SVUL:oon. Vuonna 1963 seuroja 1.740, jäseniä 137.819 poikaa, 71.192 tyttöä, 1.557 poikajohtajaa ja 1.270 KOTKANPÄÄ-HOPEAPOKAALI naisjohtajaa, yhteensä 211.838. -HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN Liiton puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki He len i u s Tuhannet kilpailut vuosittain palkitaan arvokkain KOTKAN PÄÄ- hopeapokaalein. Liitonkoulutusohjaaja: Pekka S y r j ä ne n Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseen - suuressakin palkintokokoelmassa. NUORISOJOHTAJAKURSSIT Tiedustelkaa alan liikkeistä. Muistakaa KOTKAN PÄÄ-merkki ! Ry hmänj oh taj akurssi t, osanottaj ia 328 Peruskurssit n:ot 75-79, osanottajia 107 Jatkokurssi n:o 18, osanottajia 28 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Solvallassa 32 NUORTEN LEIRIT Seuraleirejä 271, osanottajia 11.015 Piirileirejä 26, osanottajia 4.250 Talvisuurleiri, Vierumäki 23. 2.-7. 3., osanottajia 550 Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Norjassa 20 NUORISOJOHTAJIEN KOULUTUSPAIVAT Koko maata käsittävät - Kevätneuvottelupäivät Oulussa 20-21. 4., osanottajia 83 - Syysneuvottelupäivät Vierumäellä 27-28. 10., osanottajia 99 AURAN KULTASEPPÄ
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]