DOCSLIB.ORG

Kuntien Lainakanta, €/As. (Vuoden 2020 Hinnoin)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuntien Lainakanta, €/As. (Vuoden 2020 Hinnoin) KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2020 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 3.6.2021 / Kirsi Mukkala Väestömuutos 2020, % (suluissa muutos henkilömääränä) Väestö 31.12.2020 KOKO MAA 5 533 793 1,3 % (+9) Luhanka KESKI-SUOMI 272 617 Muurame 1,0 % (+103) Jyväskylä 143 420 Kivijärvi 1,0 % (+11) Jämsä 19 887 Jyväskylä 0,7 % (+1 020) Laukaa 18 823 Toivakka 0,5 % (+13) KOKO MAA 0,2 % (+8 501) Äänekoski 18 577 KESKI-SUOMI -0,1 % (-281) Muurame 10 267 Laukaa -0,4 % (-80) Keuruu 9 486 Multia -0,5 % (-8) Saarijärvi 9 208 Uurainen -1,0 % (-35) Viitasaari 6 097 Äänekoski -1,0 % (-188) Hankasalmi 4 782 Saarijärvi -1,1 % (-101) Joutsa 4 297 Kannonkoski -1,2 % (-16) Pihtipudas 3 931 Keuruu -1,2 % (-119) Karstula 3 858 Viitasaari -1,3 % (-79) Konnevesi -1,3 % (-34) Petäjävesi 3 772 Kinnula -1,4 % (-23) Uurainen 3 646 Jämsä -1,5 % (-295) Konnevesi 2 593 Petäjävesi -1,8 % (-69) Toivakka 2 401 Joutsa -1,8 % (-80) Kinnula 1 597 Kyyjärvi -1,9 % (-25) Multia 1 558 Hankasalmi -1,9 % (-93) Kannonkoski 1 323 Karstula -2,3 % (-91) Kyyjärvi 1 288 Pihtipudas -2,5 % (-101) Kivijärvi 1 107 -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Luhanka 699 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestöllinen huoltosuhde 2020, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön Jyväskylä 51,1 KOKO MAA 61,9 KESKI-SUOMI 64,5 Muurame 67,6 Laukaa 74,6 Äänekoski 75,9 Petäjävesi 77,6 Jämsä 81,6 Uurainen 83,4 Hankasalmi 87,2 Saarijärvi 88,0 Konnevesi 88,2 Pihtipudas 88,3 Toivakka 88,5 Karstula 89,3 Keuruu 91,1 Viitasaari 92,6 Kannonkoski 96,6 Multia 97,5 Joutsa 98,9 Kyyjärvi 99,1 Luhanka 100,3 Kinnula 103,2 Kivijärvi 108,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Kuntatalousvuosi 2020 Keski-Suomessa • Kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2020 koronatukien, verotulojen kasvun sekä maltillisen menokehityksen ansiosta. Vuosi 2020 oli kuin peilikuva edellisvuoden madonluvuille. • Verorahoitus kasvoi Keski-Suomessa yhteensä 10 %. Se kattoi toimintakatteen maltillisen heikkenemisen ja siivitti vuosikatteen ja tilikauden tuloksen selvään kasvuun. ➢ Kunnallisverotulot kasvoivat Keski-Suomessa 4 % ja yhteisöverotulot jopa 11 %. Reippaan kasvun taustalla oli mm. vuoden 2019 verokorttiuudistuksen myötä vuodelle 2020 lykkääntynyttä kunnallisveroa sekä koronatukitoimena tehty kuntien yhteisöveron jako-osuuden nostaminen. ➢ Valtionosuuksien 22 %:n kasvuun vaikuttivat merkittävästi kunnille kohdistetut koronapandemiaan liittyneet taloudelliset tukitoimet. ➢ Keski-Suomen kunnissa toimintatuotot vähenivät 4,0 % ja kulut pysyivät lähes ennallaan (+0,5 %). Jopa 14 kunnassa toimintakate parani. • Kuntien poistoista vuosikate kattoi Keski-Suomessa 141 %, mikä merkitsi huomattavaa vahvistumista edellisvuoden 24 %:sta. • Keski-Suomessa kuntien lainakanta laski v. 2020, kun taas koko maassa lainakannan kasvu jatkui. Kuntien yhteenlasketut investoinnit kasvoivat Keski-Suomessa noin 5,4 M€ (+4 %) edellisvuodesta. Omavaraisuusaste, jolla kuvataan oman pääoman suhdetta koko pääomaan, oli 48 % (koko maassa 58 %). • Vahvasta vuodesta huolimatta Keski-Suomen kuntatalous ei pärjää erityisen hyvin maakuntien joukossa. Hyvä vuosi ei myöskään mahdollista tilanteeseen tuudittautumista eikä vapauttanut kuntia pidemmän ajan talouspaineista. Toimintakate 2020, €/as. Toimintakate, €/as. -4 672 Muurame -5 013 Jyväskylä -5 439 Toivakka -5 585 KESKI-SUOMI -5 593 Uurainen -5 631 Laukaa Toimintakate – toimintatuottojen -5 667 KOKO MAA ja -kulujen erotus – on Keski- -6 263 Keuruu Suomessa maakuntien pienimpien -6 312 Äänekoski joukossa. Kuntien väliset erot ovat -6 377 Jämsä kuitenkin suuret. Vain keskus- -6 387 Konnevesi seudun viisi kuntaa alittavat koko -6 393 Saarijärvi maan tason. -6 497 Petäjävesi -6 503 Karstula -6 626 Hankasalmi -6 696 Multia -6 734 Kyyjärvi -6 770 Luhanka -6 898 Kivijärvi -7 202 Viitasaari -7 223 Kannonkoski -7 226 Joutsa -7 238 Pihtipudas -7 279 Kinnula -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Hankasalmi 2018 Joutsa 2019 Jyväskylä 2020 Toimintakate Jämsä Kannonkoski 2018-20, €/as. Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Koko maakunnan tasolla v. 2020 toimintakate heikkeni 1,5 % edellisvuodesta (koko maassa Konnevesi heikentymistä 2,8 %). Toimintatuotot vähenivät Kyyjärvi 4,0 % ja kulut kasvoivat 0,5 %. Kuitenkin 14 Keski- Suomen kunnassa toimintakate parani. -9000 -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Vuonna 2019 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakunnissa (Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Laukaa Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Kivijärvi, Petäjävesi) kirjattiin takausvastuista johtuva pakollinen varaus, mikä Luhanka vaikutti tunnuslukuihin. Pihtipudas kirjasi takauksia maksuperusteisesti v. 2020. Multia 2018 Muurame 2019 Petäjävesi 2020 Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski -9000 -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Toimintakulut 2020, €/as. Toimintakulut, €/as. -5 495 Muurame -6 124 Jyväskylä -6 331 Laukaa -6 360 Uurainen -6 451 Toivakka -6 868 KESKI-SUOMI -6 976 KOKO MAA -7 293 Äänekoski -7 295 Petäjävesi -7 459 Saarijärvi -7 598 Karstula -7 791 Hankasalmi -7 911 Kyyjärvi -7 918 Konnevesi -8 306 Kivijärvi -8 318 Joutsa -8 355 Luhanka -8 454 Keuruu -8 478 Jämsä -8 520 Kinnula -8 857 Pihtipudas -9 182 Multia -10 643 Kannonkoski -12 198 Viitasaari -13000 -11000 -9000 -7000 -5000 -3000 -1000 Toimintakulujen muutos 2019-20, % Toimintakulujen muutos 2019-20, % Äänekoski 3,3 % Joutsa 3,1 % Jyväskylä 2,6 % Laukaa 2,1 % Jämsä 1,9 % KOKO MAA 1,4 % Viitasaari 0,6 % KESKI-SUOMI 0,5 % Petäjävesi -0,3 % Muurame -0,5 % Kinnula -0,8 % Toimintakulut pysyivät Keski-Suomessa vuonna 2020 Keuruu -1,5 % lähes edellisvuoden tasolla. Henkilöstömenot ja Pihtipudas -1,9 % palvelujen ostot kasvoivat maltillisesti. Muut kulut sen Saarijärvi -2,2 % sijaan vähenivät: Uurainen -2,4 % • Henkilöstömenot kasvoivat Keski-Suomen kunnissa Multia -4,5 % yhteensä +8,4 M€ (+1,2 %) Hankasalmi -4,8 % • Palvelujen ostot +8,6 M€ (+1,0 %) • Muut kulut (aineet, tarvikkeet ja tavarat; Kivijärvi -5,1 % avustukset; muut kulut) -8,5 M€ (-3,1 %) Kannonkoski -7,1 % Luhanka -7,6 % Karstula -16,1 % Konnevesi -18,0 % Toivakka -19,1 % Kyyjärvi -20,3 % -25% -20% -15% -10% -5% 0% 5% Toimintakulujen rakenne 2020, % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut KOKO MAA 36 % 51 % 14 % KESKI-SUOMI 39 % 47 % 14 % Hankasalmi 40 % 48 % 12 % Joutsa 35 % 48 % 17 % Jyväskylä 42 % 42 % 16 % Jämsä 26 % 63 % 11 % Kannonkoski 27 % 60 % 13 % Karstula 25 % 67 % 8 % Keuruu 45 % 42 % 13 % Kinnula 28 % 61 % 11 % Kivijärvi 21 % 68 % 11 % Konnevesi 43 % 48 % 9 % Kyyjärvi 23 % 67 % 10 % Laukaa 36 % 48 % 15 % Luhanka 37 % 51 % 12 % Multia 38 % 39 % 23 % Muurame 43 % 42 % 15 % Petäjävesi 45 % 43 % 12 % Pihtipudas 26 % 65 % 8 % Saarijärvi 25 % 66 % 9 % Toivakka 35 % 49 % 16 % Uurainen 43 % 43 % 14 % Viitasaari 45 % 42 % 13 % Äänekoski 45 % 42 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verotulot 2020, €/as. Verotulot, €/as. Jämsä 4 393 KOKO MAA 4 326 Muurame 4 116 Äänekoski 4 029 Jyväskylä 3 829 Laukaa 3 812 KESKI-SUOMI 3 800 Luhanka 3 791 Keuruu 3 735 Multia 3 733 Petäjävesi 3 652 Kyyjärvi 3 615 Kivijärvi 3 518 Keski-Suomen kuntien verotulot Joutsa 3 505 vuonna 2020 kattoivat 4,3 % koko Toivakka 3 498 maan kuntien verotuloista. Verotulot Viitasaari 3 402 asukasta kohden olivat maakuntien viidenneksi alhaisimmat. Konnevesi 3 357 Karstula 3 282 Saarijärvi 3 267 Kannonkoski 3 261 Hankasalmi 3 225 Uurainen 3 163 Pihtipudas 3 161 Kinnula 3 106 0 1000 2000 3000 4000 5000 Verotulojen muutos 2019-20, % Verotulojen muutos 2019-20, % Kinnula 11,8 % Kivijärvi 9,0 % Laukaa 6,2 % Muurame 5,5 % Kyyjärvi 5,5 % Keuruu 5,1 % Verotulot kasvoivat edellisvuodesta suurimmassa osassa Keski- Jyväskylä 4,8 % Suomen kuntia. Keski-Suomen kasvuvauhti oli koko maan KOKO MAA 4,0 % tasossa. KESKI-SUOMI 3,9 % Petäjävesi 3,1 % Kunnallisverotulot: Keski-Suomi +4,2 % (koko maa +5,1 %) Multia 3,0 % Kiinteistöverotulot: -4,5 % (-6,6 %) Jämsä 3,0 % Yhteisöverotulot: +10,9 % (+3,0 %) Äänekoski 1,7 % Uurainen 1,6 % Reippaan kasvun taustalla oli mm. vuoden 2019 verokortti- Toivakka 1,5 % uudistuksen myötä vuodelle 2020 lykkääntynyttä kunnallisveroa Viitasaari 1,4 % sekä koronatukitoimena tehty kuntien yhteisöveron jako- osuuden nostaminen. Saarijärvi 1,2 % Karstula 1,0 % Myös edellisvuonna 2019 verotulot kasvoivat lähes kaikissa Pihtipudas 1,0 % Keski-Suomen kunnissa (Keski-Suomi +1,8 % ja koko maa +2,6 %), Kannonkoski 0,2 % vaikkakin ennakoitua vähemmän. Luhanka 0,2 % Hankasalmi 0,1 % Konnevesi -1,4 % Joutsa -3,3 % -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% 10% 11% 12% Tulovero-% 2020 (suluissa muutos edellisvuoteen, %-yksikköä) Tulovero-% 2020 22,50 (+0,75) Kyyjärvi Konnevesi 22,00 Multia 22,00 Hankasalmi 22,00 Kivijärvi 21,75 (+0,25) Petäjävesi 21,75 Äänekoski 21,50 Saarijärvi 21,50 Laukaa 21,50 Keuruu 21,50 Uurainen 21,50 Karstula 21,50 Kannonkoski 21,00 Toivakka 21,00 Kinnula 21,00 Jämsä 21,00 Pihtipudas 21,00 Joutsa 21,00 Viitasaari 21,00 KESKI-SUOMI 20,55 Jyväskylä 20,00 Manner-Suomen kuntien KOKO MAA 19,97 (+0,09) painottamaton keskiarvo 21,08 Muurame 19,50 Luhanka 18,50 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23,00 Tulovero, €/as. Yhteisövero, €/as. Muurame 3 711 Multia 835 KOKO MAA 3 654 Kyyjärvi 720 Jämsä 3 533 Kivijärvi 680 Laukaa 3 385 Jämsä 578 Äänekoski 3 307 Kannonkoski 536 Jyväskylä 3 295 Luhanka 498 KESKI-SUOMI 3 219 Pihtipudas 475 Keuruu 3 182 Äänekoski 459 Petäjävesi 3 032 Kinnula 443 Toivakka 2 930 Viitasaari 418 Uurainen 2 807 Joutsa 411 Saarijärvi 2 761 Karstula 395 Hankasalmi 2 737 Konnevesi 363 Joutsa 2 730 Petäjävesi 361 Konnevesi 2 713 KOKO MAA 355 Viitasaari 2 709 Keuruu 322 Multia 2 662 Toivakka 285 Karstula 2 631 KESKI-SUOMI 281 Kyyjärvi 2 581 Saarijärvi 267 Luhanka 2 528 Hankasalmi 221 Pihtipudas 2 468 Jyväskylä 203 Kinnula 2 425 Muurame 197 Kivijärvi 2 421 Uurainen 178 Kannonkoski 2 409 Laukaa 152 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Kiinteistövero, €/as.
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)
    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]
  • Esityksen Otsikko
    17.5.2013 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUSLUKUJA 2012 Tiedot perustuvat pääosin kuntien toimittamiin tietoihin (Kuntatalousryhmän aloitteesta tehty kysely) 1 Toimintakate €/as. 2012 -4380 Jyväskylä -4643 Laukaa -4855 Toivakka -4864 Koko maa* -5007 Äänekoski -5196 Petäjävesi -5269 Saarijärvi -5272 Jämsä -5441 Joutsa -5450 Konnevesi -5500 Kannonkoski -5538 Hankasalmi -5700 Viitasaari -5731 Karstula -5992 Pihtipudas -6118 Multia -6136 Kuhmoinen -6249 Kivijärvi -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 *Koko maan osalta arvio 2012. Puuttuvien kuntien tiedot täydentyvät myöhemmin. Toimintakate €/as. 2010-2012 Hankasalmi Laukaa 2010 Joutsa Luhanka 2010 2011 Jyväskylä Multia 2012 Jämsä 2011 Muurame Kannonkoski 2012 Petäjävesi Karstula Pihtipudas Keuruu Saarijärvi Kinnula Toivakka Kivijärvi Konnevesi Uurainen Kuhmoinen Viitasaari Kyyjärvi Äänekoski -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Vuoden 2012 osin puuttuvat tiedot täydentyvät myöhemmin. Vuosikate €/as. 2012 Kannonkoski 699 Kuhmoinen 503 Pihtipudas 336 Muurame 241 Koko maa* 238 Äänekoski 171 Keuruu 164 Hankasalmi 143 Saarijärvi 137 Kivijärvi 125 Laukaa 99 Toivakka 94 Viitasaari 92 Joutsa 90 Jämsä 84 Karstula 64 Jyväskylä 47 Luhanka 13 Multia 6 Konnevesi -4 Petäjävesi -78 Uurainen -95 Kyyjärvi -448 -600 -400 -200 0 200 400 600 800 *Koko maan osalta arvio 2012. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta saaneet kunnat: Multia 250 000 € (135 €/as.), Pihtipudas 600 000 € (133 €/as.) ja Äänekoski 900 000 (44 €/as.) Puuttuvien kuntien tiedot täydentyvät myöhemmin. Vuosikate €/as. 2010-2012 1400 600 2010 2011 2012 2010 2011 2012 1200 500 1000 400 800 600 300 400 200 200 100 0 -200 0 -400 -100 -600 -200 Vuoden 2012 osin puuttuvat tiedot täydentyvät myöhemmin.
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Esityslista 2/2021 1
    VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 1 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 27.04.2021 klo 14:00 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen Ahola Suvi jäsen Suomäki Eero jäsen Lahti Arja jäsen Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Flyktman Sari esittelijä VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsiteltävät asiat Asianro Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 16 Ympäristölautakunta / Toimintakertomus v. 2020 5 17 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 7 (diaarinro 20500/03.04.04.04.10/2020) 18 Asumiskieltopäätöksen ratkaiseminen (salassa pidettävä JulkL 11 24 § kohta 25 ja 32) 19 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 12 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 20 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen eläinsuojailmoitus / 14 Vuorela 256-401-6-182, Kinnula 21 Toiminnan keskeyttämismääräyksen vahvistaminen 22 22 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 25 23 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 27 VIITASAAREN
    [Show full text]