DOCSLIB.ORG

Esityksen Otsikko

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Esityksen Otsikko 17.5.2013 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUSLUKUJA 2012 Tiedot perustuvat pääosin kuntien toimittamiin tietoihin (Kuntatalousryhmän aloitteesta tehty kysely) 1 Toimintakate €/as. 2012 -4380 Jyväskylä -4643 Laukaa -4855 Toivakka -4864 Koko maa* -5007 Äänekoski -5196 Petäjävesi -5269 Saarijärvi -5272 Jämsä -5441 Joutsa -5450 Konnevesi -5500 Kannonkoski -5538 Hankasalmi -5700 Viitasaari -5731 Karstula -5992 Pihtipudas -6118 Multia -6136 Kuhmoinen -6249 Kivijärvi -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 *Koko maan osalta arvio 2012. Puuttuvien kuntien tiedot täydentyvät myöhemmin. Toimintakate €/as. 2010-2012 Hankasalmi Laukaa 2010 Joutsa Luhanka 2010 2011 Jyväskylä Multia 2012 Jämsä 2011 Muurame Kannonkoski 2012 Petäjävesi Karstula Pihtipudas Keuruu Saarijärvi Kinnula Toivakka Kivijärvi Konnevesi Uurainen Kuhmoinen Viitasaari Kyyjärvi Äänekoski -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 0 Vuoden 2012 osin puuttuvat tiedot täydentyvät myöhemmin. Vuosikate €/as. 2012 Kannonkoski 699 Kuhmoinen 503 Pihtipudas 336 Muurame 241 Koko maa* 238 Äänekoski 171 Keuruu 164 Hankasalmi 143 Saarijärvi 137 Kivijärvi 125 Laukaa 99 Toivakka 94 Viitasaari 92 Joutsa 90 Jämsä 84 Karstula 64 Jyväskylä 47 Luhanka 13 Multia 6 Konnevesi -4 Petäjävesi -78 Uurainen -95 Kyyjärvi -448 -600 -400 -200 0 200 400 600 800 *Koko maan osalta arvio 2012. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta saaneet kunnat: Multia 250 000 € (135 €/as.), Pihtipudas 600 000 € (133 €/as.) ja Äänekoski 900 000 (44 €/as.) Puuttuvien kuntien tiedot täydentyvät myöhemmin. Vuosikate €/as. 2010-2012 1400 600 2010 2011 2012 2010 2011 2012 1200 500 1000 400 800 600 300 400 200 200 100 0 -200 0 -400 -100 -600 -200 Vuoden 2012 osin puuttuvat tiedot täydentyvät myöhemmin. Yli-/alijäämä €/as. 2012 Tilinpäätösvuoden 2012 yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä 2012 Pihtipudas 371 Kannonkoski 5622 Kuhmoinen 168 Petäjävesi 1900 Viitasaari 152 Konnevesi 1730 Kannonkoski 116 Kuhmoinen 1475 Karstula -35 Saarijärvi 751 Hankasalmi -58 Jyväskylä 722 Toivakka -65 Kivijärvi 431 Laukaa -95 Pihtipudas 421 Joutsa -113 Viitasaari 402 Äänekoski -115 Karstula 1 Kivijärvi -139 Joutsa -30 Saarijärvi -205 Jämsä -31 Multia -207 Hankasalmi -72 Konnevesi -211 Laukaa -124 Jämsä -253 Toivakka -251 Jyväskylä -343 Äänekoski -476 Petäjävesi -355 Multia -781 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Puuttuvien kuntien tiedot täydentyvät myöhemmin. Kertynyt yli-/alijäämä €/as. 2010-2012 6000 3000 2010 2011 2012 2010 2011 2012 5000 2500 4000 2000 1500 3000 1000 2000 500 1000 0 0 -500 -1000 -1000 Vuoden 2012 osin puuttuvat tiedot täydentyvät myöhemmin. Lainakanta €/as. 2012 Peruskunnan lainakanta 2012 Kuntakonsernin lainakanta 2012 Kannonkoski 5617 Jyväskylä 7803 Kyyjärvi 4786 Viitasaari 6806 Viitasaari 4061 Pihtipudas 3371 Äänekoski 6292 Konnevesi 3176 Kannonkoski 6151 Joutsa 3152 Petäjävesi 4892 Karstula 3066 Äänekoski 2926 Pihtipudas 4786 Jyväskylä 2862 Saarijärvi 4784 Saarijärvi 2815 Konnevesi Keuruu 2745 4530 Uurainen 2422 Joutsa 4477 Koko maa* 2282 Karstula 4387 Petäjävesi 2244 Multia 2179 Laukaa 4081 Luhanka 2162 Multia 3950 Jämsä 2054 Jämsä 3532 Laukaa 1971 Muurame 1794 Kivijärvi 2460 Toivakka 920 Hankasalmi 2030 Kivijärvi 878 Kuhmoinen 1856 Hankasalmi 845 Kuhmoinen 418 Toivakka 1436 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 *Koko maan osalta arvio 2012. Puuttuvien kuntien tiedot täydentyvät myöhemmin. Peruskunnan lainakanta €/as. 2010-2012 6000 4500 2010 2011 2012 2010 2011 2012 4000 5000 3500 4000 3000 2500 3000 2000 2000 1500 1000 1000 500 0 0 Vuoden 2012 osin puuttuvat tiedot täydentyvät myöhemmin. Muutokset kuntien poistosuunnitelmiin (Kuntaliiton kuntajaoston suositus) • Erityisen tärkeää on huomioida, että taloudellisesti merkittävimpien hyödykkeiden ja hyödykeryhmien poistoajat ja –prosentit vastaavat paremmin niiden taloudellista pitoaikaa • Suositellaan poistoaikojen alarajojen käyttämistä • Poistosuunnitelman perusteisiin voidaan ottaa määräys, että uusi suositus koskee uusien tai viime vuosina tietystä vuodesta lukien valmistuneiden hyödykkeiden poistoja • Jäännösarvon määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta, jolloin jäännösarvoa ei oleteta liian suureksi. Jos jäännösarvo ei ole olennainen hankintamenoon nähden, voidaan suunnitelman mukaisten poistojen perustaksi ottaa hyödykkeen koko hankintameno • Tarkistettua yleisohjetta noudatetaan viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen Poistosuosituksen huomioiminen Keski-Suomen kunnissa • Kysymykseen uuden poistosuosituksen huomioimisesta vastasi 16 kuntaa • Suosituksen noudattaminen vanhoissa kohteissa vaihtelee 5 kuntaa noudattaa suositusta myös vanhoissa kohteissa 9 kuntaa ei noudata suositusta vanhoissa kohteissa 2 kuntaa noudattaa vaihtelevasti vanhoissa kohteissa • Uusien kohteiden osalta suositeltuja poistojen alarajoja noudatetaan lähes kaikissa (14) vastanneista kunnista → Muutos tulee näkymään kuntien v. 2013 tilinpäätöksissä vaihtelevasti: osassa kuntia poistojen määrä kasvaa merkittävästi, kun taas osassa suosituksella ei ole vaikutusta (esim. alarajat olleet käytössä jo aiemmin) .
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)
    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Muutoksia Hankasalmen Jätemaksuihin Vuodelle 2021
    Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Multia Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski Muutoksia Hankasalmen jätemaksuihin vuodelle 2021 Jätteen hinnoittelun periaatteita Jätetaksa perustuu jätelain kunnille asetettuihin velvoitteisiin periä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan tämän tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Jätetaksaa sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyviin jätteisiin. Kiinteistöjen jätemaksu koostuu perusmaksusta sekä jäteastian tyhjennysmaksusta. Sekajätteen astiapalvelun sijaan voi asiakas valita aluekeräyspisteen sekajäteastian käyttöoikeuden, jonka kuljetuksesta vastaa Sammakkokangas Oy. Jäteastioiden tyhjennysmaksut muodostuvat kuljetus- ja käsittelyosasta, jotka on eroteltu taksaan. Kuljetusosalla katetaan jätteiden kuljetuksesta ja kuljetusten järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Käsittelyosalla katetaan kunkin jätelajin käsittelykustannukset. Hankasalmella käytössä olevassa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksensa. Kuljetusyrittäjä taas päättää hinnoittelustaan kuljetuksen osalta. Seka- ja biojätteen jätteenkäsittelyhinnan vahvistaa Sydän-Suomen jätelautakunta. Tuottajavastuullisen pakkausjätteiden eli lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkausten käsittelyn asiakas on maksanut jo pakkauksen ostaessaan. Hankasalmella pakkausjätteitä kerätään yhdellä tuottajien ylläpitämällä
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Kuntien Lainakanta, €/As. (Vuoden 2020 Hinnoin)
    KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2020 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 3.6.2021 / Kirsi Mukkala Väestömuutos 2020, % (suluissa muutos henkilömääränä) Väestö 31.12.2020 KOKO MAA 5 533 793 1,3 % (+9) Luhanka KESKI-SUOMI 272 617 Muurame 1,0 % (+103) Jyväskylä 143 420 Kivijärvi 1,0 % (+11) Jämsä 19 887 Jyväskylä 0,7 % (+1 020) Laukaa 18 823 Toivakka 0,5 % (+13) KOKO MAA 0,2 % (+8 501) Äänekoski 18 577 KESKI-SUOMI -0,1 % (-281) Muurame 10 267 Laukaa -0,4 % (-80) Keuruu 9 486 Multia -0,5 % (-8) Saarijärvi 9 208 Uurainen -1,0 % (-35) Viitasaari 6 097 Äänekoski -1,0 % (-188) Hankasalmi 4 782 Saarijärvi -1,1 % (-101) Joutsa 4 297 Kannonkoski -1,2 % (-16) Pihtipudas 3 931 Keuruu -1,2 % (-119) Karstula 3 858 Viitasaari -1,3 % (-79) Konnevesi -1,3 % (-34) Petäjävesi 3 772 Kinnula -1,4 % (-23) Uurainen 3 646 Jämsä -1,5 % (-295) Konnevesi 2 593 Petäjävesi -1,8 % (-69) Toivakka 2 401 Joutsa -1,8 % (-80) Kinnula 1 597 Kyyjärvi -1,9 % (-25) Multia 1 558 Hankasalmi -1,9 % (-93) Kannonkoski 1 323 Karstula -2,3 % (-91) Kyyjärvi 1 288 Pihtipudas -2,5 % (-101) Kivijärvi 1 107 -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Luhanka 699 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestöllinen huoltosuhde 2020, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön Jyväskylä 51,1 KOKO MAA 61,9 KESKI-SUOMI 64,5 Muurame 67,6 Laukaa 74,6 Äänekoski 75,9 Petäjävesi 77,6 Jämsä 81,6 Uurainen 83,4 Hankasalmi 87,2 Saarijärvi 88,0 Konnevesi 88,2 Pihtipudas 88,3 Toivakka 88,5 Karstula 89,3 Keuruu 91,1 Viitasaari 92,6 Kannonkoski 96,6 Multia 97,5 Joutsa 98,9 Kyyjärvi 99,1 Luhanka 100,3 Kinnula 103,2 Kivijärvi 108,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Kuntatalousvuosi 2020 Keski-Suomessa • Kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2020 koronatukien, verotulojen kasvun sekä maltillisen menokehityksen ansiosta.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Puisto Ja Sähkönsiirto Yleiskaava Ja Ympäristövaikutusten Arviointi
    Kannonkosken Vuorijärvien tuulivoima- puisto ja sähkönsiirto Yleiskaava ja ympäristövaikutusten arviointi Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäris- tövaikutusten arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.6.2020 Kannonkosken Vuorijärvien tuulivoimapuisto ja sähkönsiirto Yhdistetty yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi- suunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG Kannen kuva FCG Kannonkosken kunta Kannonkosken Vuorijärvien tuulivoimapuiston yleiskaava ja YVA Yhdistetty yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja YVA-suunnitelma Johdanto ABO Wind Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Kannonkosken kunnan alueelle. Kaava-alueelle suunnitellaan enintään 60 uuden tuulivoimalan rakentamista. Hankkeen sähkönsiirtoa varten suunnitellaan noin 25 kilometrin pituisen 400 kV voimajohdon rakentamista kaava-alueelta län- teen kohti Fingridin 400 kV-sähkölinjaa tai vaihtoehtoisesti noin kolmen kilometrin pituista maa- kaapelia itään kohti Elenian 110 kV-sähkölinjaa. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää tuulivoimayleiskaavan laatimista. Yleiskaavan laatimi- sen yhteydessä arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset (tuulivoimapuisto ja voimajohto). Kaa- voitusmenettely jakautuu neljään vaiheeseen: Kaavoituksen vireilletuloon (osallistumis- ja arvioin- tisuunnitelma tässä asiakirjassa), kaavan valmisteluvaiheeseen (kaavaluonnos ja kaavaselostus), kaavaehdotusvaiheeseen sekä kaavan hyväksymisvaiheeseen. Ympäristövaikutusten arviointi jakautuu kaavoitusmenettelyn
    [Show full text]
  • Thanatos Kotilainen 210112 EDIT
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Kotilainen, Sofia Title: An inherited name as the foundation of a person's identity: How the memory of a dead person lived on in the names of his or her descendants Year: 2012 Version: Please cite the original version: Kotilainen, S. (2012). An inherited name as the foundation of a person's identity: How the memory of a dead person lived on in the names of his or her descendants. Thanatos, 1(1). http://thanatosjournal.files.wordpress.com/2012/03/kotilainen_inherited- name_thanatos-20121.pdf All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Thanatos ISSN 2242-6280, vol. 1 1/2012 © Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura AN INHERITED NAME AS THE FOUNDATION OF A PERSON’S IDENTITY: HOW THE MEMORY OF A DEAD PERSON LIVED ON IN THE NAMES OF HIS OR HER DESCENDANTS Sofia Kotilainen Abstract A personal name has always played a central role in the formation of an individual’s identity. In addition to the surname, the forename also defined his or her place within the family community, which for most people was the most important target in the identification process, especially in the early modern period.
    [Show full text]