DOCSLIB.ORG

Laaja Hyvinvointikertomus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Laaja Hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin tila Keuruulla Minimitietosisältö ja TEA-viisari 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista Kuhmoinen 61,5 Petäjävesi 61,1 Joutsa 60,1 Mänttä-Vilppula 58,9 Jyväskylä 58,6 Äänekoski 58,3 Ähtäri 57,9 Koko maa 57,8 Viitasaari 57,7 Kannonkoski 57,7 Hankasalmi 56,8 Keski-Suomi 56,8 Saarijärvi 56,7 Pihtipudas 55,8 Jämsä 55,6 Keuruu 55,5 Virrat 54,6 Laukaa 53,9 Multia 53,6 Kinnula 53,1 Toivakka 52,2 Kivijärvi 51,4 Karstula 51,2 Kyyjärvi 50,7 Luhanka 50,4 Muurame 49,7 Konnevesi 48,5 Uurainen 47 0 10 20 30 40 50 60 70 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Toivakka 0 Petäjävesi 0 Multia 0 Luhanka 0 Kyyjärvi 0 Kivijärvi 0 Kannonkoski 0 Keuruu 47,6 Hankasalmi 39,8 Ähtäri 38,5 Jämsä 34,6 Laukaa 30,6 Konnevesi 30,6 Koko maa 29,8 Äänekoski 28,6 Kuhmoinen 27,8 Pihtipudas 23,7 Keski-Suomi 23,5 Kinnula 23,1 Saarijärvi 23 Muurame 20,5 Jyväskylä 20,2 Virrat 18,2 Karstula 15,5 Viitasaari 14,1 Mänttä-Vilppula 13,6 Joutsa 13 Uurainen 8,9 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sydämen rytmihäiriöiden vuoksi oikeutetut 31.12., ikävakioitu väestöosuus (%) Ähtäri 2,9 Kyyjärvi 2,8 Pihtipudas 2,7 Multia 2,5 Joutsa 2,5 Kivijärvi 2,4 Hankasalmi 2,4 Saarijärvi 2,3 Karstula 2,3 Äänekoski 2,2 Laukaa 2,2 Kuhmoinen 2,2 Keuruu 2,2 Toivakka 2,1 Petäjävesi 2,1 Muurame 2,1 Luhanka 2,1 Jämsä 2,1 Keski-Suomi 2,1 Jyväskylä 2 Mänttä-Vilppula 1,9 Viitasaari 1,8 Konnevesi 1,8 Kannonkoski 1,8 Koko maa 1,8 Virrat 1,7 Kinnula 1,7 Uurainen 1,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä Kyyjärvi 922,3 Kivijärvi 803,9 Joutsa 567,8 Äänekoski 534,3 Saarijärvi 504,4 Toivakka 455,6 Ähtäri 446,5 Pihtipudas 441,9 Viitasaari 437,2 Luhanka 434,1 Jyväskylä 430 Muurame 419,1 Konnevesi 414,5 Keski-Suomi 407,9 Kannonkoski 404,7 Hankasalmi 399,2 Laukaa 384,3 Kinnula 371,1 Jämsä 334,8 Koko maa 334,5 Karstula 293 Uurainen 279,6 Mänttä-Vilppula 245,5 Virrat 210,4 Multia 205,2 Keuruu 176,7 Petäjävesi 87,4 Kuhmoinen 83,4 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä (id:3959) 600 529,7 500 468,5 400 363,8 300 200 176,7 100 0 2014 2015 2016 2017 Keuruu Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Virrat 13,1 Pihtipudas 12,1 Ähtäri 11,2 Keuruu 9,9 Saarijärvi 9,5 Äänekoski 9 Jyväskylä 8,7 Muurame 8,6 Jämsä 8,3 Keski-Suomi 8,1 Koko maa 7,9 Hankasalmi 7,6 Viitasaari 7,2 Joutsa 7,2 Uurainen 6,7 Laukaa 6,1 0 2 4 6 8 10 12 14 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ähtäri 10,6 Pihtipudas 9,4 Joutsa 9,1 Jämsä 8,1 Jyväskylä 6,5 Koko maa 6,3 Muurame 5,8 Keski-Suomi 5,8 Laukaa 4,8 Viitasaari 4 Mänttä-Vilppula 3,8 Karstula 3,8 Keuruu 3,2 Petäjävesi 2,7 Äänekoski 2,3 Virrat 1,8 0 2 4 6 8 10 12 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista Viitasaari 22,4 Ähtäri 19,8 Konnevesi 19,4 Petäjävesi 18,6 Saarijärvi 17,1 Äänekoski 13,5 Kinnula 13,2 Hankasalmi 13,1 Muurame 12,6 Pihtipudas 12,5 Keski-Suomi 12,3 Koko maa 12,2 Laukaa 12 Uurainen 11,8 Jyväskylä 11,6 Jämsä 11,3 Keuruu 11,1 Toivakka 9,6 Virrat 9,2 Mänttä-Vilppula 8,6 Joutsa 7,2 Karstula 5,9 0 5 10 15 20 25 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Virrat 18,5 Ähtäri 17 Jämsä 16,5 Viitasaari 16,3 Muurame 14,1 Jyväskylä 13,5 Koko maa 12,7 Keski-Suomi 12,4 Petäjävesi 11,4 Pihtipudas 11,3 Keuruu 11,1 Karstula 9,3 Äänekoski 8,6 Laukaa 7,3 Mänttä-Vilppula 6,1 0 5 10 15 20 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) Kyyjärvi 32,1 Ähtäri 13,5 Saarijärvi 9,4 Jämsä 9 Pihtipudas 8,9 Hankasalmi 8,6 Keuruu 8,5 Petäjävesi 8,3 Mänttä-Vilppula 7,2 Viitasaari 7 Uurainen 7 Koko maa 7 Äänekoski 6,6 Keski-Suomi 6,3 Virrat 6,1 Muurame 5,7 Jyväskylä 5,6 Laukaa 4,2 0 5 10 15 20 25 30 35 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kuhmoinen 44,4 Ähtäri 30,8 Pihtipudas 27,1 Joutsa 21,4 Viitasaari 21,1 Virrat 20,7 Kinnula 20,5 Jämsä 20,1 Uurainen 20 Äänekoski 19,8 Petäjävesi 19,8 Keski-Suomi 19,1 Laukaa 19 Konnevesi 18,9 Keuruu 18,8 Koko maa 18,8 Saarijärvi 18,7 Jyväskylä 18,7 Muurame 18,1 Toivakka 17 Karstula 16,3 Hankasalmi 15,7 Mänttä-Vilppula 11 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) Petäjävesi 16,3 Kuhmoinen 16,1 Pihtipudas 14,3 Konnevesi 13,5 Joutsa 9,5 Keuruu 9,1 Äänekoski 7,7 Koko maa 7,3 Jyväskylä 7,1 Keski-Suomi 7,1 Hankasalmi 6,9 Uurainen 6,8 Saarijärvi 6,3 Mänttä-Vilppula 6,3 Virrat 6 Laukaa 5,7 Jämsä 5,3 Muurame 5,2 Ähtäri 5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kinnula 12,8 Pihtipudas 12,1 Keuruu 9,7 Hankasalmi 6,4 Uurainen 6,3 Äänekoski 5,8 Jämsä 5,8 Koko maa 5,8 Saarijärvi 5,7 Virrat 5,6 Keski-Suomi 5,5 Ähtäri 5,4 Laukaa 5 Jyväskylä 5 Muurame 4,6 0 2 4 6 8 10 12 14 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Joutsa 12,6 Äänekoski 11,2 Mänttä-Vilppula 10,2 Kivijärvi 9,4 Keuruu 8,8 Virrat 8,6 Luhanka 8,3 Koko maa 8,3 Ähtäri 7,9 Karstula 7,9 Kuhmoinen 7,6 Jämsä 7,6 Saarijärvi 7,3 Viitasaari 7,2 Petäjävesi 7,1 Multia 7,1 Laukaa 6,8 Konnevesi 6,3 Keski-Suomi 6,3 Uurainen 6,2 Kannonkoski 6,1 Toivakka 5,9 Pihtipudas 5,8 Jyväskylä 5,7 Hankasalmi 5,2 Muurame 4,5 Kyyjärvi 4,1 Kinnula 2,9 0 2 4 6 8 10 12 14 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3219) 9 8,8 8,8 8,6 8,4 8,2 8 8 7,8 7,6 2015 2016 Keuruu Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta (id:189) Kyyjärvi 0 Äänekoski 26 Jämsä 22,5 Saarijärvi 22,4 Mänttä-Vilppula 21,3 Petäjävesi 20,7 Laukaa 20,4 Muurame 20,2 Keuruu 19,9 Keski-Suomi 19,6 Jyväskylä 19,2 Viitasaari 19 Pihtipudas 18,2 Kannonkoski 17,6 Hankasalmi 16,9 Ähtäri 16,8 Karstula 16,4 Multia 14,6 Konnevesi 14,6 Koko maa 14,4 Joutsa 14,2 Kinnula 14,1 Uurainen 13,9 Virrat 13,6 Kuhmoinen 12,8 Kivijärvi 11,8 Toivakka 10,1 0 5 10 15 20 25 30 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta (id:189) 30 26,9 25 24,2 20 19,9 15 10 5 0 2015 2016 2017 Keuruu Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:234) Uurainen 0 Jyväskylä 3,3 Mänttä-Vilppula 2,8 Kinnula 2,8 Keski-Suomi 2,5 Koko maa 2,4 Joutsa 2,3 Äänekoski 2,2 Jämsä 2,1 Multia 2 Virrat 1,9 Petäjävesi 1,9 Keuruu 1,9 Saarijärvi 1,6 Karstula 1,5 Hankasalmi 1,4 Pihtipudas 1,3 Viitasaari 1,2 Kivijärvi 1,2 Ähtäri 1,1 Laukaa 1,1 Kuhmoinen 1,1 Kyyjärvi 0,9 Konnevesi 0,8 Toivakka 0,7 Muurame 0,6 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:234) 2,5 2,3 2 1,9 1,5 1 0,5 0 2015 2016 Keuruu Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:306) Kivijärvi 17,3 Kinnula 14,1 Kannonkoski 13,5 Kyyjärvi 12,5 Multia 12,4 Viitasaari 12,2 Pihtipudas 11,9 Mänttä-Vilppula 11,6 Kuhmoinen 11,6 Hankasalmi 11,3 Luhanka 11 Konnevesi 10,7 Karstula 10,5 Virrat 10,1 Keuruu 10 Äänekoski 9,9 Saarijärvi 9,8 Ähtäri 9,7 Joutsa 9,1 Jämsä 8,9 Petäjävesi 8,5 Toivakka 8,2 Keski-Suomi 7,7 Uurainen 7,5 Koko maa 6,9 Laukaa 6,6 Jyväskylä 6,3 Muurame 5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:306) 11,4 11,2 11,2 11 10,9 10,8 10,6 10,4 10,2 10,2 10 10 9,8 9,6 9,4 2014 2015 2016 2017 Keuruu Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) Konnevesi 22,2 Virrat 21,1 Pihtipudas 20,3 Uurainen 19,2 Mänttä-Vilppula 14,8 Äänekoski 14 Ähtäri 13 Kinnula 12,8 Viitasaari 12,7 Petäjävesi 11,2 Koko maa 10,5 Jämsä 10,3 Joutsa 10 Keski-Suomi 8,9 Jyväskylä 8,6 Hankasalmi 8,3 Laukaa 7,5 Keuruu 7 Saarijärvi 5,7 Muurame 3,3 0 5 10 15 20 25 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Multia 8,1 Ähtäri 7 Luhanka 6,9 Petäjävesi 6,7 Kinnula 6,7 Kyyjärvi 6,3 Kivijärvi 6,3 Jämsä 5,9 Karstula 5,7 Mänttä-Vilppula 5,5 Äänekoski 5,4 Saarijärvi 5,1 Viitasaari 4,8 Hankasalmi 4,8 Keski-Suomi 4,8 Koko maa 4,8 Joutsa 4,7 Uurainen 4,5 Kannonkoski 4,5 Jyväskylä 4,5 Pihtipudas 4,4 Laukaa 4,2 Keuruu 4 Virrat 3,9 Toivakka 3,8 Kuhmoinen 3,4 Muurame 2,5 Konnevesi 2,4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo Jyväskylä 5,1 Koko maa 5,1 Äänekoski 4,7 Laukaa 4,4 Joutsa 4,4 Muurame 4,3 Kuhmoinen 4,3 Toivakka 4,2 Mänttä-Vilppula 4,2 Luhanka 4,2 Jämsä 4,1 Konnevesi 3,9 Keuruu 3,9 Virrat 3,8 Petäjävesi 3,8 Ähtäri 3,7 Uurainen 3,6 Multia 3,6 Viitasaari 3,5 Saarijärvi 3,5 Karstula 3,4 Kannonkoski 3,3 Pihtipudas 3,2 Kyyjärvi 3,2 Kivijärvi 3,2 Kinnula 3,1 0 1 2 3 4 5 6 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kivijärvi 147,1 Pihtipudas 139,9 Hankasalmi 132,9 Kinnula 128,1 Viitasaari 124,7 Äänekoski 123,4 Luhanka 120,7 Kannonkoski 120,5 Kyyjärvi 118,6 Mänttä-Vilppula 117,3 Uurainen 116,2 Multia 115,6 Virrat 115,2 Karstula 113,5 Petäjävesi 113,4 Keuruu 107,1 Joutsa 106,5 Keski-Suomi 106,5 Ähtäri 106,4 Saarijärvi 104,2 Jyväskylä 102,6 Konnevesi 102,4 Jämsä 100,3 Kuhmoinen 100,2 Koko maa 100 Laukaa 97,6 Toivakka 86,4 Muurame 78,4 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Tapaturma koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, % 4.
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018
    KH 1.4.2019 § 78/Liite E2 VALT 17.6.2019 § 46 Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ................................................................ 1 1.2 Kunnan hallinto ................................................................................................ 2 1.3 Muuramen kunnan organisaatio .......................................................................... 2 1.4 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2018 .................................................................. 3 1.4.1 Yleisperustelut .......................................................................................... 3 1.4.2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat ............................................................. 3 1.4.3 Kuntastrategia .......................................................................................... 5 1.5 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 6 1.5.1 Kuntatalous .............................................................................................. 7 1.5.2 Toimintaympäristön kehitys ........................................................................ 8 1.5.3 Alueellinen kehitys: asuntojen rakentamistarve, suunnitelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys ...........................................11 1.5.4 Työvoima, työllisyys .................................................................................11
    [Show full text]
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)
    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]