DOCSLIB.ORG

Sairastavuus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Sairastavuus Sairastavuus Kela terveyspuntari Kela: Terveyspuntari Kela: Terveyspuntari Kela: Terveyspuntari Kela: Terveyspuntari Yli 130 Kansantauti- Pihtipudas 120-130 Kinnula indeksi2018 110-120 Kivijärvi 100-110 Viitasaari (vakioitu) Kyyjärvi Kansantauti- Kannon- 90-100 indeksi 2018 koski Keski-Suomi 107,9 Karstula Alle 90 Hankasalmi 121,1 Joutsa 111,6 Jyväskylä 104,3 Saarijärvi Äänekoski Jämsä 103,2 Konnevesi Kannonkoski 128,2 Karstula 131,8 Uurainen Multia Keuruu 110,1 Laukaa Kinnula 114,4 Hanka- Kivijärvi 142,1 Keuruu Petäjä- salmi vesi Jyväskylä Konnevesi 109,9 Kuhmoinen 100,5 Muurame Kyyjärvi 142,0 Toivakka Laukaa 106,1 Luhanka 93,8 Multia 114,6 Jämsä Muurame 102,6 Joutsa Petäjävesi 110,2 Pihtipudas 134,1 Luhanka Saarijärvi 118,9 Kuhmoinen Toivakka 107,0 Uurainen 107,7 Viitasaari 120,3 Lähde: Kela/ terveyspuntari Äänekoski 123,8 Kansantauti-indeksi Keski-Suomi 2012-2018(vakioitu) Kansantauti-indeksi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Koko maakunta 111,6 111,2 110,3 110,4 110,4 110,2 109,7 Hankasalmi 125,3 125,6 128,8 128,4 125,6 125,4 121,1 Joutsa 113,5 113,8 114,9 114,5 115,8 113,2 111,6 Jyväskylä 105,2 105,5 104,5 104,8 104,7 104,8 104,3 Jämsä 107,1 105,9 104,3 105,2 104,7 104,0 103,2 Kannonkoski 141,8 140,8 137,3 135,7 134,7 131,4 128,2 Karstula 139,2 133,9 132,8 131,3 133,9 134,9 131,8 Keuruu 108,3 108,8 110,4 110,2 109,8 109,7 110,1 Kinnula 124,5 121,1 116,8 119,6 116,6 116,1 114,4 Kivijärvi 152,9 150,0 142,3 147,4 144,4 146,5 142,1 Konnevesi 109,7 109,8 107,3 107,9 105,8 108,4 109,9 Kuhmoinen 102,4 98,7 97,8 96,1 97,2 99,4 100,5 Kyyjärvi 148,3 144,1 139,3 137,9 138,1 137,7 142,0 Laukaa 105,9 105,6 104,8 105,2 105,9 106,7 106,1 Luhanka 101,0 100,1 98,9 95,1 98,9 92,5 93,8 Multia 121,6 118,8 117,9 122,1 118,0 116,8 114,6 Muurame 103,8 101,0 102,5 101,8 102,0 101,9 102,6 Petäjävesi 113,4 115,5 113,0 112,4 112,1 108,8 110,2 Pihtipudas 130,7 129,3 129,0 128,2 132,1 135,9 134,1 Saarijärvi 119,9 117,5 115,5 117,3 117,1 117,0 118,9 Toivakka 103,5 105,0 104,9 102,9 107,2 107,7 107,7 Uurainen 105,6 104,0 107,5 105,9 105,3 106,4 107,7 Viitasaari 125,3 123,7 122,1 121,6 121,6 119,6 120,3 Äänekoski 125,2 125,8 125,2 125,2 126,4 125,1 123,8 Lähde: Kela/ terveyspuntari Kansantauti-indeksi Pihtipudas Kinnula (diabetes) 2018 vakioitu Kivijärvi Yli 130 Viitasaari Kyyjärvi Kannon- 120-130 Diabetes 2017 koski Alue 110-120 Karstula Keski-Suomi 104,9 Hankasalmi 107,4 100-110 Joutsa 102,9 Saarijärvi Äänekoski 90-100 Jyväskylä 100,6 Konnevesi Jämsä 98,9 Alle 90 Kannonkoski 122,1 Uurainen Karstula 122,1 Multia Laukaa Keuruu 104,9 Tieto puuttuu Hanka- Kinnula 105,4 Keuruu Petäjä- salmi Kivijärvi 117,1 Jyväskylä vesi Konnevesi 127,4 Muurame Kuhmoinen 91,2 Toivakka Kyyjärvi 112,1 Laukaa 112,4 Luhanka 97,2 Jämsä Multia 96,5 Muurame 99,4 Joutsa Petäjävesi 119,8 Luhanka Pihtipudas 133,2 Kuhmoinen Saarijärvi 95,8 Toivakka 106,9 Uurainen 114,4 Viitasaari 152,9 Lähde: Kela Äänekoski 109,1 Kansantauti-indeksi (diabetes) Keski-Suomi 2012-2018(vakioitu) Diabetesindeksi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Koko maakunta 109,3 107,0 105,6 106,0 105,5 105,1 104,9 Hankasalmi 110,1 109,0 108,5 108,0 103,5 105,9 107,4 Joutsa 108,1 108,9 110,1 108,0 105,7 106,2 102,9 Jyväskylä 106,4 104,6 103,3 103,0 102,4 101,7 100,6 Jämsä 99,9 96,7 95,7 100,4 100,3 98,9 98,9 Kannonkoski 139,7 133,9 122,1 123,1 125,0 123,9 122,1 Karstula 129,2 119,4 113,4 112,9 117,5 120,6 122,1 Keuruu 106,0 106,8 106,0 106,0 104,5 105,0 104,9 Kinnula 94,1 88,1 94,8 94,7 99,4 103,0 105,4 Kivijärvi 120,8 125,2 119,7 122,5 120,1 121,8 117,1 Konnevesi 125,8 120,0 115,2 118,7 121,8 124,3 127,4 Kuhmoinen 98,0 95,0 90,5 94,1 93,3 91,1 91,2 Kyyjärvi 124,1 117,5 115,1 112,1 116,0 109,1 112,1 Laukaa 117,6 113,6 113,0 112,7 111,4 111,9 112,4 Luhanka 115,0 117,3 111,6 108,8 110,0 93,2 97,2 Multia 109,1 103,3 100,5 95,7 96,8 94,3 96,5 Muurame 114,8 107,2 104,0 103,5 102,4 98,1 99,4 Petäjävesi 114,7 114,9 112,5 111,5 113,0 111,5 119,8 Pihtipudas 122,0 122,8 125,5 126,6 130,0 130,5 133,2 Saarijärvi 101,5 97,5 96,0 94,9 95,2 94,5 95,8 Toivakka 98,5 105,9 107,6 105,1 110,9 111,6 106,9 Uurainen 98,8 101,3 100,4 99,6 104,3 104,3 114,4 Viitasaari 139,6 140,3 139,3 144,2 147,1 149,0 152,9 Äänekoski 118,3 115,5 113,9 114,3 110,3 110,6 109,1 Lähde: Kela/ terveyspuntari Kansantauti-indeksi Pihtipudas Kinnula (psykoosit) 2018, Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi vakioitu Kannon- Yli 130 koski Aika Karstula 120-130 Psykoosit 2018 Koko maakunta 105,5 110-120 Hankasalmi 115,3 Joutsa 120,7 Saarijärvi Äänekoski 100-110 Jyväskylä 107,5 Konnevesi Jämsä 99,7 90-100 Kannonkoski 121,3 Uurainen Multia Karstula 116,9 Alle 90 Laukaa Keuruu 104,9 Hanka- Keuruu Petäjä- salmi Kinnula 106,2 vesi Jyväskylä Tieto puuttuu Kivijärvi 155,0 Konnevesi 82,5 Muurame Kuhmoinen 82,2 Toivakka Kyyjärvi 79,6 Laukaa 81,3 Luhanka 74,0 Jämsä Multia 91,4 Joutsa Muurame 78,3 Luhanka Petäjävesi 106,3 Pihtipudas 132,9 Kuhmoinen Saarijärvi 111,5 Toivakka 77,0 Uurainen 89,1 Lähde: Kela Viitasaari 117,5 Äänekoski 124,0 Kansantauti-indeksi (psykoosit) Keski-Suomi 2012-2017(vakioitu) Diabetesindeksi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Koko maakunta 105,3 105,7 105,0 104,8 105,1 105,8 105,5 Hankasalmi 125,8 124,8 121,5 108,9 111,6 110,9 115,3 Joutsa 116,9 116,8 116,7 117,9 119,5 120,3 120,7 Jyväskylä 105,8 107,0 106,1 106,7 107,1 107,7 107,5 Jämsä 94,8 96,5 96,9 100,6 101,0 103,3 99,7 Kannonkoski 125,9 114,1 134,0 127,9 118,4 112,8 121,3 Karstula 120,3 107,9 108,0 104,2 105,5 117,8 116,9 Keuruu 100,4 98,6 103,0 105,6 98,8 103,1 104,9 Kinnula 111,8 107,0 117,7 113,6 105,5 111,7 106,2 Kivijärvi 193,5 179,8 176,3 193,0 168,9 170,8 155,0 Konnevesi 100,6 106,3 104,0 96,9 91,9 83,7 82,5 Kuhmoinen 84,5 73,1 72,4 74,6 77,4 79,7 82,2 Kyyjärvi 92,4 94,5 81,7 75,6 81,2 80,5 79,6 Laukaa 75,3 75,3 77,5 78,5 82,1 81,1 81,3 Luhanka 67,5 67,0 73,6 77,8 78,4 76,3 74,0 Multia 97,7 92,7 90,6 96,3 93,2 95,0 91,4 Muurame 78,8 82,3 77,3 77,8 78,4 78,0 78,3 Petäjävesi 119,9 119,6 110,4 111,4 107,8 107,1 106,3 Pihtipudas 133,5 127,9 126,7 128,6 132,5 135,6 132,9 Saarijärvi 120,1 118,2 108,6 104,4 107,4 109,4 111,5 Toivakka 80,2 77,1 69,7 65,8 64,8 76,1 77,0 Uurainen 83,1 82,1 92,6 83,6 80,0 82,9 89,1 Viitasaari 105,0 109,1 108,4 112,9 120,2 116,6 117,5 Äänekoski 123,7 125,3 126,8 125,2 125,8 126,3 124,0 Lähde: Kela/ terveyspuntari Kansantauti-indeksi (sydämen Pihtipudas Kinnula vajaatoiminta) 2018, vakioitu Kivijärvi Aika Viitasaari Kyyjärvi Sydämen Yli 130 Kannon- vajaatoiminta 2018 koski Koko maakunta 107,4 Karstula 120-130 Hankasalmi 134,4 Joutsa 121,1 110-120 Jyväskylä 92,3 Saarijärvi Äänekoski 100-110 Jämsä 109,8 Konnevesi Kannonkoski 155,0 90-100 Karstula 139,6 Uurainen Keuruu 117,1 Multia Laukaa Alle 90 Kinnula 125,5 Hanka- Kivijärvi 168,5 Keuruu Petäjä- salmi Konnevesi 112,4 vesi Jyväskylä Tieto puuttuu Kuhmoinen 141,0 Muurame Kyyjärvi 204,4 Toivakka Laukaa 98,9 Luhanka 81,5 Multia 148,2 Jämsä Muurame 98,0 Petäjävesi 102,6 Joutsa Pihtipudas 158,2 Luhanka Saarijärvi 129,1 Toivakka 98,5 Kuhmoinen Uurainen 62,5 Viitasaari 98,6 Äänekoski 124,5 Lähde: Kela Kansantauti-indeksi (sydämen vajaatoiminta) Keski-Suomi 2012- 2018(vakioitu) Diabetesindeksi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Koko maakunta 112,2 113,1 111,2 111,6 111,2 109,7 107,4 Hankasalmi 148,4 156,7 173,5 187,8 171,0 163,1 134,4 Joutsa 125,4 130,2 138,3 142,9 149,4 137,9 121,1 Jyväskylä 87,9 90,8 88,2 90,4 91,2 92,8 92,3 Jämsä 128,6 122,0 117,2 114,1 113,5 111,8 109,8 Kannonkoski 176,4 191,2 176,9 172,6 169,8 169,8 155,0 Karstula 155,2 150,0 162,9 164,5 173,4 160,2 139,6 Keuruu 115,6 121,9 127,6 115,9 117,8 118,7 117,1 Kinnula 164,7 165,3 126,1 136,7 136,6 129,6 125,5 Kivijärvi 174,3 183,4 159,9 155,9 159,0 170,1 168,5 Konnevesi 110,3 115,6 114,5 120,9 102,4 111,2 112,4 Kuhmoinen 129,0 128,9 125,6 111,8 123,9 134,1 141,0 Kyyjärvi 244,6 235,5 205,0 210,7 193,4 189,5 204,4 Laukaa 100,5 109,1 105,3 102,7 101,3 103,2 98,9 Luhanka 92,6 82,1 80,6 89,9 100,8 72,1 81,5 Multia 176,1 171,7 173,4 196,0 176,8 158,2 148,2 Muurame 97,6 95,1 101,3 101,0 97,9 96,6 98,0 Petäjävesi 112,9 123,2 116,0 116,0 113,8 100,1 102,6 Pihtipudas 147,2 147,3 146,3 142,8 154,7 162,5 158,2 Saarijärvi 126,8 118,3 113,5 125,5 120,9 121,2 129,1 Toivakka 97,5 90,8 98,4 99,0 104,7 102,8 98,5 Uurainen 81,1 77,4 85,2 79,1 76,2 72,8 62,5 Viitasaari 130,1 122,2 127,0 108,1 105,9 95,1 98,6 Äänekoski 135,7 138,9 135,3 135,9 139,0 130,1 124,5 Lähde: Kela/ terveyspuntari Kansantauti-indeksi Pihtipudas Kinnula (nivelreuma) 2018, vakioitu Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannon- Yli 130 Nivelreuma 2018 koski Alue Karstula 120-130 Keski-Suomi 104,9 Hankasalmi 122,4 110-120 Joutsa 101,5 Jyväskylä 98,9 Saarijärvi Äänekoski 100-110 Jämsä 103,7 Konnevesi Kannonkoski 138,9 90-100 Karstula 125,6 Uurainen Multia Keuruu 107,8 Laukaa Alle 90 Kinnula 122,4 Hanka- Keuruu Petäjä- salmi Kivijärvi 129,3 vesi Jyväskylä Tieto puuttuu Konnevesi 119,2 Kuhmoinen 100,3 Muurame Kyyjärvi 114,2 Toivakka Laukaa 108,4 Luhanka 108,0 Multia 83,2 Jämsä Muurame 114,4 Joutsa Petäjävesi 94,5 Luhanka Pihtipudas 101,9 Saarijärvi 109,2 Kuhmoinen Toivakka 127,8 Uurainen 95,7 Viitasaari 91,3 Lähde: Kela Äänekoski 117,7 Kansantauti-indeksi (nivelreuma) Keski-Suomi 2012-2018(vakioitu) Nivelreuma 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Koko maakunta 105,1 104,7 103,7 103,8 104,9 104,5 104,9 Hankasalmi 114,9 112,6 111,1 112,9 113,7 120,9 122,4 Joutsa 103,6 106,9 108,8 105,4 102,6 95,5 101,5 Jyväskylä 99,3 99,4 99,0 98,2 98,8 98,4 98,9 Jämsä 107,8 109,1 105,8 107,4 107,2 104,2 103,7 Kannonkoski 164,7 168,6 164,3 165,0 155,3 142,6 138,9 Karstula 142,8 140,2 133,3 127,3 128,5 129,9 125,6 Keuruu 108,0 106,2 104,9 108,6 109,7
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018
    KH 1.4.2019 § 78/Liite E2 VALT 17.6.2019 § 46 Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ................................................................ 1 1.2 Kunnan hallinto ................................................................................................ 2 1.3 Muuramen kunnan organisaatio .......................................................................... 2 1.4 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2018 .................................................................. 3 1.4.1 Yleisperustelut .......................................................................................... 3 1.4.2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat ............................................................. 3 1.4.3 Kuntastrategia .......................................................................................... 5 1.5 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 6 1.5.1 Kuntatalous .............................................................................................. 7 1.5.2 Toimintaympäristön kehitys ........................................................................ 8 1.5.3 Alueellinen kehitys: asuntojen rakentamistarve, suunnitelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys ...........................................11 1.5.4 Työvoima, työllisyys .................................................................................11
    [Show full text]
  • Recent Noteworthy Findings of Fungus Gnats from Finland and Northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae)
    Biodiversity Data Journal 2: e1068 doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Taxonomic paper Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev†, Jukka Salmela ‡,§, Alexei Polevoi|, Jouni Penttinen ¶, Noora-Annukka Vartija# † Finnish Environment Insitutute, Helsinki, Finland ‡ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Rovaniemi, Finland § Zoological Museum, University of Turku, Turku, Finland | Forest Research Institute KarRC RAS, Petrozavodsk, Russia ¶ Metsähallitus (Natural Heritage Services), Jyväskylä, Finland # Toivakka, Myllyntie, Finland Corresponding author: Jukka Salmela ([email protected]) Academic editor: Vladimir Blagoderov Received: 10 Feb 2014 | Accepted: 01 Apr 2014 | Published: 02 Apr 2014 Citation: Jakovlev J, Salmela J, Polevoi A, Penttinen J, Vartija N (2014) Recent noteworthy findings of fungus gnats from Finland and northwestern Russia (Diptera: Ditomyiidae, Keroplatidae, Bolitophilidae and Mycetophilidae). Biodiversity Data Journal 2: e1068. doi: 10.3897/BDJ.2.e1068 Abstract New faunistic data on fungus gnats (Diptera: Sciaroidea excluding Sciaridae) from Finland and NW Russia (Karelia and Murmansk Region) are presented. A total of 64 and 34 species are reported for the first time form Finland and Russian Karelia, respectively. Nine of the species are also new for the European fauna: Mycomya shewelli Väisänen, 1984,M. thula Väisänen, 1984, Acnemia trifida Zaitzev, 1982, Coelosia gracilis Johannsen, 1912, Orfelia krivosheinae Zaitzev, 1994, Mycetophila biformis Maximova, 2002, M. monstera Maximova, 2002, M. uschaica Subbotina & Maximova, 2011 and Trichonta palustris Maximova, 2002. Keywords Sciaroidea, Fennoscandia, faunistics © Jakovlev J et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (CC BY 4.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Final Report.Pdf
    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
    [Show full text]
  • Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston
    Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys KESKI-SUOMEN LIITTO 13.10.2003 KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 126, ISBN 951-594-187-3, ISBN 951-594-188-1 (sähk.), ISSN 0788-7043 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] Julkaisu B 126 ISBN 951-594-187-3 ISBN 951-594-188-1 (sähk.) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Luontoselvitys Kannen valokuva ja kohteiden valokuvat Riiko Keskinen Taitto Hanna Korhonen Painosmäärä: 50 kpl Esipuhe Edistääkseen maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien to- teuttamista Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi runkoreitistön osoittamisen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnän on perustuttava riittä- viin selvityksiin. Keski-Suomen tavoitteelliset moottorikelkkailureittien runkoyhteydet on määritelty olemassa olevan kelkkauraverkoston pohjalta TE-keskuksen rahoittamassa Keski-Suomen moottorikelkkareitistön esiselvityshank- keessa (loppuraportti 21.12.2001). Keski-Suomen koko kelkkauraverkos- tosta, jota on noin 2000 km, runkoverkostoon kuuluu yli puolet. Pohjoi- sen Keski-Suomen runkoverkoston osalta Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy teetti luontoselvityksen vuonna 2001. Keväällä 2003 puolestaan val- mistui Keski-Suomen liiton selvitys “Moottorikelkkailureitistön perustami- nen – keskisuomalainen malli” (Keski-Suomen liitto, julkaisu B 124). Käsillä oleva Eteläisen Keski-Suomen
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]