DOCSLIB.ORG

Seutuliikenne 30.3. – 31.5.2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Seutuliikenne 30.3. – 31.5.2020 SEUTULIIKENNE R 30.3. – 31.5.2020 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SEUTULIIKENNE Toimipisteet Sorastajantie 5 (PL 194), 40351 Jyväskylä Puhelin 020 742 5800 Myllyharjuntie 4 (PL 1), 42301 Jämsänkoski 30.3. – 31.5.2020 Puhelin 020 742 5800 Rahastajantie 4, 44100 Äänekoski Puhelin 020 742 5800 Lipunmyynti Matka- ja näyttökortit: Oy Matkahuolto Ab, linja-autoasema Asiakasneuvonta Liikennetoimisto, Jyväskylä 020 742 5800, M–P 8 - 16 Löytötavarat Suomen Löytötavarapalvelu 0600 03393 (1,98 €/min + pvm) Tilausajot Jyväskylä 020 742 5800 Jämsänkoski 020 742 5800 Saarijärvi 020 742 5800 Äänekoski 020 742 5800 Aikataulut www.koivistonauto.fi Puheluhinnat Kotimaan lankaverkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Koiviston Auton mobiilisovellus Matkaan www.koivistonauto.fi/matkaan. MERKKIEN SELITYKSET Aikataulukausi 30.3. – 31.5.2020 Aikataulun voimassaolosta poikkeava linjan ajokausi mainitaan linjan yhteydessä. M–P = maanantaista–perjantaihin M = maanantaisin Ti = tiistaisin K = keskiviikkoisin To = torstaisin P = perjantaisin tai perjantain ja lauantain välisenä yönä L = lauantaisin tai lauantain ja sunnuntain välisenä yönä S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, kahden pyhän sattuessa peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. Ei ajeta yksittäisinä arkipyhinä. Koulp = koulupäivinä + = kouluvuoden aikana ++ = koulujen kesäloman aikana +++ = muut poikkeukset X = pysähtyy tarvittaessa ilman tarkkaa kellonaikaa | tai - = ei pysähdy tai aja paikkakunnan kautta T = ajetaan tarvittaessa 8.00 = auton vaihto ras = rautatieasema las = linja-autoasema th = tienhaara Y, Y1 = reittipoikkeama Z, Z1 = poikkeava lähtö- / päätepysäkki. JYVÄSKYLÄN SEUTULIIKENNE 30.3. – 31.5.2020 Sivu Jyväskylä–Jämsä–Jämsänkoski 2 - 3 Jämsä–Kaipola–Jämsä 4 Jämsä–Kaipolan Tiirinniemi 5 - 6 Jämsä–Jämsänkoski 7 - 8 Kaipola–Jämsä–Jämsänkoski–Matara yhdistelmä 9 - 10 Kaipola–Jämsä–Jämsänkoski–Puistola yhdistelmä 11 - 12 Pihtipudas–Viitasaari–Jyväskylä 13 Äänekoski–Saarijärvi 13 Jyväskylä–Valtra–Suolahti–Äänekoski 13 Jyväskylä–Äänekoski–Saarijärvi 14 Jyväskylä–Laukaa–Suolahti–Äänekoski 15 - 16 Suolahti - Äänekoski - Jyväskylä (Nelostietä) 17 Alennukset ja taksat 18 - 19 Yhteystiedot takakannessa www.koivistonauto.fi 1 JYVÄSKYLÄ–MUURAME–KORPILAHTI–JÄMSÄ– JÄMSÄNKOSKI Linja 13M 13M M–P M–P M–L M–L M–L M–P Jyväskylä Km 06.30 07.25 10.15 12.15 14.15 15.10 Muurame 15 06.50 07.45 10.35 12.35 14.40 15.30 Teollisuuskylä 19 X X X X X X Korpilahti 29 07.10 08.05 10.50 12.50 15.00 15.45 Juokslahti 45 X X X - X - Himos th 51 X X XY1 - X - Jämsä 57 07.40 08.35 11.20 - 15.30 - Jämsä 57 07.50 08.35 11.20 - 15.30 - Jämsänkoski 65 08.05 08.45 11.35 - 15.45 - Linja 13M 13M 13M M–P L M–S L M–PS M–S Jyväskylä Km 16.15 16.15 18.15 20.10 20.20 22.10 Muurame 15 XY 16.35 18.30 20.30 20.35 22.30 Teollisuuskylä 19 l X X X X X Korpilahti 29 16.45 16.50 18.50 20.45 20.55 22.45 Juokslahti 45 X - X - X - Himos th 51 X - X - X - Jämsä 57 17.15 - 19.20 - 21.30 - Jämsä 57 17.20 - 19.20 - 21.30 - Jämsänkoski 65 17.30 - 19.35 - 21.45 - Y = Muuramessa valtatietä 9. Y1 = vuoro poikkeaa Himos Centerissä. Vuorot lähtevät matkakeskuksesta. Linjan 13M vuorot lähtevät keskustasta Vapaudenkadulta. 2 JÄMSÄNKOSKI–JÄMSÄ–KORPILAHTI–MUURAME– JYVÄSKYLÄ Linja 13M M–P M–P M–P M–L M–L M–L M–S Jämsänkoski Km 05.30 06.15 07.35 08.35 10.35 - 14.05 Jämsä 8 05.40 06.30 07.50 08.50 10.50 - 14.20 Jämsä 8 05.40 06.30 07.50 08.50 10.50 - 14.20 Himos th 14 X X X X X - XY1 Juokslahti 20 X X X X X - X Korpilahti 36 06.05 06.55 08.15 09.15 11.15 12.50 15.00 Teollisuuskylä 46 X X X X X X X Muurame 50 06.20 07.15 08.30 09.30 11.30 13.10 15.15 Jyväskylä 65 06.40 07.40 08.55 09.55 11.55 13.30 15.40 Linja 13M 13M 13M 13M M–P M–PS L L M–S Jämsänkoski Km - 16.05 - - - Jämsä 8 - 16.20 - - - Jämsä 8 - 16.20 - - - Himos th 14 - XY1 - - - Juokslahti 20 - X - - - Korpilahti 36 15.50 16.50 17.00 20.50 22.50 Teollisuuskylä 46 16.05 X X X X Muurame 50 16.10 17.05 17.15 21.10 23.10 Jyväskylä 65 16.30 17.30 17.35 21.30 23.30 Y1 = vuoro poikkeaa Himos Centerissä. 3 JÄMSÄ–OLKKOLA–KAIPOLA–JÄMSÄ M–P L M–L Jämsä Km 15.20 16.05 17.50 Kaipola 9 15.35 16.20 18.05 Olkkola 11 15.40 16.25 18.10 Jämsä 18 15.50 16.35 18.20 L M–P Jämsä Km 07.50 08.15 Olkkola 7 08.00 08.25 Kaipola 9 08.05 08.30 Jämsä 18 08.20 08.45 JÄMSÄ–HALLI M–P M–P M–P Jämsä 06.25 14.25 15.25 Halli, koulu 06.50 l l Halli l 14.50 15.50 Avitec X - l Taipale l - X Varuskunta 06.55 - 16.05 M–P M–P M–P Varuskunta 06.55 - 16.05 Taipale X - l Avitec pys. X - X Halli 07.00 14.50 l Halli, koulu l l 16.10 Jämsä 07.30 15.20 16.30 4 JÄMSÄ–KAIPOLAN TIIRINNIEMI Reitti: Jämsä MH–Lamminsuontie–Keskuskatu–Seppolantie–Kauhkia- lantie–Saarentie–Kaipolanväylä–Tehtaankatu–Olkkolantie–Tiirinnie- mentie. M–P L S Tunnit minuutit 06 40 07 15Y 50Y1 08 15Y1 09 20Y 50Y 10 20 11 50 12 20 13 20 20 20 14 20 15 20 20 16 20 05 17 50 50 Y = vanhaa Kaipolan tietä. Y1 = Olkkolan kautta. 5 KAIPOLAN TIIRINNIEMI–JÄMSÄ Reitti: Tiirinniementie–Olkkolantie–Tehtaankatu–Kaipolanväylä– Saarentie–Kauhkialantie–Seppolantie–Keskuskatu–Lamminsuontie– Jämsä MH. M–P L S Tunnit minuutit 06 55 07 30 08 30 05 09 35 10 35 05 11 12 35 05 13 35 35 35 14 35 15 35Y1 35 16 35 20Y1 17 18 05Y1 05Y1 Y1 = Olkkolan kautta. 6 JÄMSÄ–JÄMSÄNKOSKI Reitti: Jämsä MH–Lamminsuontie–Keskuskatu–Koskentie–Jämsäntie– Kenraalintie–Koivutie–Koskentie–Jämsänkoski MH. M–P L S Tunnit minuutit 06 40Y 07 10 35 50Y 08 35 50Y 20 09 50Y 10 05Y1 50Y 20 11 20Y 20Y 12 50Y1 20Y 13 50Y 50 50 14 50Y 15 30 30 50 16 05Y 30 50 17 20Y 20Y 18 20Y 20Y 19 20Y 20Y 20Y 21 30Y 30Y Y = sairaalan kautta. Y1 = Pääskysmäen kautta. JÄMSÄ–JÄMSÄNKOSKI–KOSKENPÄÄ M–P M–P M–P M–P M–P M–P 07.35 13.50 16.05 Jämsä 08.50 - - 07.50 14.00 16.20 Jämsänkoski 08.35 14.50 17.00 X X X Matara 08.25 14.45 X X X X Haavisto 08.20 14.40 16.50 X X X Huhtia X X X 08.10 14.30 16.40 Koskenpää 08.10 14.30 16.40 7 JÄMSÄNKOSKI–JÄMSÄ Reitti: Jämsänkoski MH–Koskentie–Koivutie–Kenraalintie–Jämsäntie– Koskentie–Keskuskatu–Lamminsuontie–Jämsä MH. M–P L S Tunnit minuutit 05 30 06 15Y 07 00 35Y 35Y 08 05 35Y 35Y 09 05 35Y2 35 10 05 35Y 35Y 11 05Y 35Y2 35Y 12 05Y 13 05 05 05 14 05 05 05 15 05 45Y 45Y 05Y 16 05 05 17 35 35 18 Y = sairaalan kautta. Y2 = Pääskysmäen kautta. JÄMSÄ–PÄÄSKYSMÄKI–JÄMSÄNKOSKI Reitti: Jämsä MH–Lamminsuontie–Keskuskatu–Seppolantie–Pääsky- mäentie–Myllyharjuntie–Koskentie–Koulutie–Tiilikantie–Koskentie– Jämsänkoski MH. JÄMSÄSTÄ JÄMSÄNKOSKELTA M–P M–P 10.05 09.35 12.50 11.35 8 KAIPOLA–JÄMSÄ–SAIRAALA–JÄMSÄNKOSKI– PUISTOLA–MATARA YHDISTELMÄ M–P Jämsän- Kaipola Jämsä Sairaala koski Puistola Matara 06.40 06.43 06.55 06.55 07.10 07.25 07.35 07.50 07.30 07.50 07.53 08.05 08.35 08.45 08.30 08.50 08.53 09.05 09.35 09.50 09.53 10.00 10.05Y 10.20 10.25 10.35 10.50 10.53 11.05 11.20 11.23 11.35 12.35 12.50Y 13.05 13.35 13.50 13.53 14.00 14.05 14.35 14.50 14.53 15.05 15.30 15.45 15.35Y4 16.05 16.08 16.20 16.25 16.30 16.45 16.35 16.50 17.05 17.10 T 17.20 17.23 17.30 17.35 18.05Y4 18.20 18.23 18.35 19.20 19.23 19.35 21.30 21.33 21.45 T = tarvittaessa Y = ajetaan Pääskysmäen kautta. Y4 = Olkkolan kautta. 9 MATARA–PUISTOLA–JÄMSÄNKOSKI– SAIRAALA–JÄMSÄ–KAIPOLA YHDISTELMÄ M–P Jämsän- Matara Puistola koski Sairaala Jämsä Kaipola 05.30 05.40 06.15 06.23 06.30 06.40 06.55 07.00 07.15Y3 07.30 07.35 07.43 07.50 08.05 08.15Y4 08.30 08.25 08.30 08.35 08.43 08.50 09.05 09.20Y3 09.35 09.35Y1 09.50 10.05 10.20 10.35 10.35 10.43 10.50 11.05 11.13 11.20 11.35Y1 11.50 12.05 12.13 12.20 12.35 13.05 13.20 13.35 14.05 14.20 14.35 14.45 14.50 15.05 15.20 15.35 15.45 15.53 16.20 16.35 16.05 16.20 17.35 17.50 18.05 Y1 = Pääskysmäen kautta. Y3 = Kaipolan vanhaa tietä. Y4 = Olkkolan kautta. 10 KAIPOLA–JÄMSÄ–SAIRAALA–JÄMSÄNKOSKI– PUISTOLA YHDISTELMÄ Lauantaisin Kaipola Jämsä Sairaala Jämsänkoski Puistola 08.05 08.20 08.35 10.05 10.20 10.35 11.20 11.23 11.35 12.05 12.20 12.23 12.35 13.35 13.50 14.05 15.30 15.45 16.20Y 16.35 17.20 17.23 17.35 18.05Y 18.20 18.23 18.35 19.20 19.23 19.35 YHDISTELMÄ Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Kaipola Jämsä Sairaala Jämsänkoski 13.35 13.50 14.05 15.35 15.50 16.05 19.20 19.23 19.35 21.30 21.33 21.45 Y = Olkkolan kautta.
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Kymijoen Vesistön Yläosan Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HELSINKI 1980 Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15 Pdf-muotoinen julkaisu ei sisällä painetun julkaisun liitteenä olevaa karttaa "Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelma" (1:200 000). Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä. eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki 10. puh. 90-53901 1/julkaisutilaukset ISBN 951-46-5075-1 ISSN 0355-0745 3 S 1 $ P. L L Y 5 L U E 1 T E L 0 Sivu ESIPUHE 13 JOHDANTO 15 1. SUUNNITELMAAN LII1TYVI PERUSKSITTEI1 17 1.1 Vesikulkuneuvot 17 1.2 Veneilymuodot 17 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 19 2.1 Hydtologiset perustiedot ja osa-aluejako 19 2.2 Vesistöjen veden laatu 26 2.3 Asutus - 31 2.4 Suunnittelualueen vesien käyttö 33 2.41 Yleistä 33 2.42 Vesiliikenteen histotia 33 2.43 Uitto ja muu vesiliikenne 36 2.44 Vesien virkistyskäyttö 40 2.441 Loma-asutus 40 2.442 Retkeily, ulkoilu ja uinti 41 2.443 Matkailu 41 2.45 Kalastus ja kalatalous 46 3. TAVOITTEET 48 3.1 Yleistavoitteet 48 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 49 3.21 Veneulkoilu 49 3.22 Vesiretkeily 49 3.23 Veneretkeily ja -matkailu 49 3.24 Veneurheilu 50 3.25 Muu veneiden käyttö 50 3.3 Laivamatkailu 50 3.4 Osa-alueita koskevat tavoitteet 50 3.5 Muut suunnitteluun liittyvät tekijät 51 3.51 Uitto 5] 3.52 Muu vesien virkistyskäyttö 51 3.53 Kalastus 52 3.54 Ympätistönsuojelu 52 4. VENEILYN NYKYTILA JA KEHITYSENNUSTEEI 53 4.1 Vene— ja aluskanta 53 4.11 Yleistä 53 4.12 Aluskannan kasvun ennustaminen 53 4.13 Yksityinen venekalusto 56 4.14 Ammattimaiseen matkustajal ii kenteeseen käytet tävät alukset 56 4.15 Matkailuyritysten venekalusto 57 4.16 Veneily- ja vesiurheiluseurojen venekalusto 57 4.2 Alusten käyttö 58 4.21 Laivamatkailu 58 4.22 Veneliikenteen määrä 58 4.23 Veneiden käyttö veneilymuodoittain 60 4.24 Seurojen venekaluston käyttö 61 4.25 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 61 4 Sivu 5.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • 7510V 4-2008-6-2.Pdf
    Information About the Annual Report 2 Managing Director’s Review 3 Report on Operations 2006 4 Municipal Guarantee Board Legislation 5 Administration and Personnel 6 Auditing and Supervision 7 Risk Management 8 Finances 9 Outlook 10 Income Statement 11 Balance Sheet 12 Cash Flow Statement 13 Notes to the Financial Statements 14 Signs 15 Guarantees 16 Auditor’s Report 17 Board of Directors 18 Council 19 Information about the Annual Report Funding guaranteed by the Municipal Guarantee Board is channelled in the form of loans for upgrading the operations and infrastructure of municipalities and for housing production on social grounds. Municipal Guarantee Board Kanavaranta 7 C FIN-00160 HELSINKI, FINLAND Tel. +358 9 6227 2880 Fax. +358 9 6227 2882 http://www.muniguarantee.fi Managing Director’s Review During the past year, 2007, the Municipal Guarantee Board carried out the changes in its operations required by the new Act on the Municipal Guarantee Board (MGB), which had been passed by Parliament in the previous year. The new act gives municipalities outside the MGB the opportunity to become member organizations of the MGB, an opportunity that was taken up by Hankasalmi, Koski Tl, Perniö, Pihtipudas, Ruokolahti and Ypäjä. At the end of 2007 there were only five municipalities with a total population of around 12,000 that were not member organizations of the MGB. Receiving new member organizations indicates strong support for the joint funding system. In the past year, the reporting of the financial responsibilities of the MGB’s member organizations was clarified. The clarification was given by the Municipal Section of the Finnish Accounting Board at the request of the MGB’s Board of Directors.
    [Show full text]
  • 00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006
    EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006 C(2006) 6604 PUBLIC VERSION WORKING LANGUAGE This document is made available for information purposes only. Subject: State aid N 359/2006 – Finland Regional aid map 2007-2013 Sir, 1. PROCEDURE (1) By letter dated 9 June 2006, registered at the Commission on the same day (A/34487) the Finnish authorities notified their regional aid map for the period 1.1.2007 – 31.12.2013. (2) By letters of 13 July 2006 (D/55869), 31 August 2006 (D/57475), 31 October 2006 (D/59291) and 21 November 2006 (D/59776) the Commission services asked for complementary information, which the Finnish authorities provided by letters of 6 September 2006, registered at the Commission on 7 September 2006 (A/37007), 10 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/38998), 20 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39279), by letter of 27 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39610) and by letter of 1 December 2006, registered at the Commission on 4 December 2006 (A/39818). (3) On 21 December 2005, the Commission adopted the Guidelines on national regional aid for 2007-20131 (hereinafter “RAG”). In accordance with 1 Guidelines on national regional aid for 2007-2013, OJ C 54, 4.3.2006, p. 13. Utrikesminister Erkki TUOMIOJA Sjöekipaget PO Box 176, FIN – 00161 Helsingfors paragraph 100 of the RAG each Member State should notify to the Commission following the procedure of Article 88(3) of the Treaty, a single regional aid map covering its entire national territory which will apply for the period 2007- 2013.
    [Show full text]