DOCSLIB.ORG

Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd. € External income 44,8 billion € and expenditure 44,3 billion € Onnistuva Suomi tehdään lähellä Source: Basic Public Service Programme /Local and Regional Government Finland Finlands framgång skapas lokalt 9.8.2018/mm After the social and Taxes/GDP in Finland, % health care reform % 1975-2021** % 50 50 Tax rate 45 45 40 40 Social security fund 35 35 30 30 25 25 Central government taxes 20 20 15 15 State grants 10 10 5 Municipal taxes 5 0 0 75 80 85 90 95 00 05 10 15 20e Onnistuva Suomi tehdään lähellä Lähde: Vuodet 1975-2016 Tilastokeskus, ennusteet VM Finlands framgång skapas lokalt 22.9.2017/MP Central government and municipal tax financing 2017, billion € Financing of statutory tasks State grants 8,5 Central government 29,8 Municipality tax revenues tax revenues 43,1 22,5 1,9 VAT and other taxes 18,9 6,2 4,2 1,7 2,9 Real estate tax Personal income tax Corporate income tax Capital income tax Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 30.10.2018 Tax revenues % of total income 2017 Tax revenues (personal income tax, real estate tax, Highest tax income: corporate income tax) as percentage of municipalities 1. Kauniainen (82,5 %) total revenues. 2. Kirkkonummi (78,3 %) 3. Espoo (78,2 %) 4. Masku (74,8 %) 5. Vihti (74,6 %) Lowest tax income: 307. Virrat (27,9 %) 308. Pihtipudas (27,9 %) 309. Ranua (27,6 %) 310. Kannonkoski (27,2 %) 311. Miehikkälä (24,3 %) KL/MS 26.10.2018 Lähde: Tilastokeskus, 2018 Aluejaot © MML, 2017 6 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 State grants % of total income 2017 State grants % of total income 2017 as percentage Highest state grants: of municipalities total revenues. 1. Ranua (58,1 %) 2. Rääkkylä (54,3 %) 3. Vesanto (53,6 %) 4. Kärsämäki (53,2 %) 5. Geta (53,1 %) Lowest state grants: 307. Pirkkala (8,65 %) 308. Maarianhamina (8,24 %) 309. Helsinki (4,50 %) 310. Espoo (1,91 %) 311. Kauniainen (-0,01 %) KL/MS 26.10.2018 Lähde: Tilastokeskus, 2018 Aluejaot © MML, 2017 7 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 22.2.2018 Local government tax revenues in 2016-2019, billion € Tax type 2016 2017 2018 2019 Municipal income tax 18,89 18,92 18,88 19,96 Corporate tax 1,54 1,90 1,86 2,06 Real estate tax 1,67 1,72 1,82 1,86 Total tax revenues 22,10 22,54 22,56 23,88 Change, %: Municipal income tax 2,0 0,2 -0,2 5,7 Corporate tax -6,3 23,4 -2,1 10,8 Real estate tax 4,1 3,0 5,8 2,2 Total tax revenues 1,5 2,0 0,1 5,9 Average income tax rate 19,85 19,90 19,86 19,86 Corporate tax rate 20,0 20,0 20,0 20,0 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Municipal income tax • The municipal income tax is the most important source of revenue for municipalities. • Municpalites decide the tax rate. • The central government decide on deductions. • The municipal income tax is the corner stone of local self government. The tax encourage municipalites to be effective and use the budget wisely, because othwerwise they need to rise the taxes of the residents. 9 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Municipal income tax rates 2018 The average tax rates: - weighted by income 19,86 % - arithmetic mean 20,76 % HighestKorkeimmat:rates LowestMatalimmat:rates Jämijärvi 22,50 Punkalaidun 22,00 Jomala 16,50 Reisjärvi 22,50 Rautalampi 22,00 Brändö 16,75 Municipal tax rate Teuva 22,50 Rautavaara 22,00 Lemland 16,75 Pelkosenniemi 22,25 Ruovesi 22,00 Kauniainen 17,00 Vehmaa 22,25 Raasepori 22,00 Saltvik 17,00 Vimpeli 22,25 Savonlinna 22,00 Hammarland 17,25 Haapajärvi 22,00 Siikainen 22,00 Föglö 17,50 Haapavesi 22,00 Siikajoki 22,00 Geta 17,50 Halsua 22,00 Simo 22,00 Maarianhamina 17,50 Hankasalmi 22,00 Siikalatva 22,00 Espoo 18,00 Honkajoki 22,00 Tuusniemi 22,00 Eurajoki 18,00 Humppila 22,00 Veteli 22,00 Helsinki 18,00 Hämeenkyrö 22,00 Ähtäri 22,00 Sottunga 18,00 Isojoki 22,00 Eckerö 18,50 Karijoki 22,00 Luhanka 18,50 Kaskinen 22,00 Kustavi 18,75 Kauhajoki 22,00 Finström 19,00 Konnevesi 22,00 Inari 19,00 Kruunupyy 22,00 Kumlinge 19,00 Multia 22,00 Naantali 19,00 Mänttä-Vilppula 22,00 Sysmä 19,00 Orivesi 22,00 Vantaa 19,00 Paltamo 22,00 Vårdö 19,00 Parkano 22,00 Kerava 19,25 Pieksämäki 22,00 Sipoo 19,25 © Kuntarajat: MML Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 4.12.2017 / hp Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Local government income tax rate 1998-2018 % % 20,0 20,0 Average income tax rate (nominal tax The Central government 19,0 19,0 rate) has increased tax deductions over time. 18,0 18,0 17,0 17,0 16,0 16,0 The nominal tax rate has Average effective 15,0 increased, but the 15,0 tax income tax rate effective tax rate has (tax/salary) been stable over time. 14,0 14,0 13,0 13,0 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18e Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 22.2.2018 Real estate tax • The real estate tax i a fully municipal tax. Traditionally the tax has been relatively low. • Municipalites can set a tax rate for diffrerent kind of buildings within the limits defined by law. • The role has incresed during last years due to central government actions and local government decisions. • The real estate taxation will be fully modernized from 2022 12 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Real estate tax rates • Real estate tax is set by the local municipal council and is calculated as a percentage of the taxable value of the property. • Municipalities can set their own tax rates within the ranges » 0.93% – 2,00 % for general real estate tax » 0.41% – 1.00 % for permanent residences » 0.93% – 2,00 % for other residences » 2.00% – 6.00 % for unbuilt sites 13 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Real estate tax revenue 2004 – 2021 (billion €) Onnistuva Suomi tehdään lähellä 14 Finlands framgång skapas lokalt Share of corporate taxation • The corporate income tax rate in Finland is 20 %. • Municpalities share of the tax revenue is 31,35 % and the central governments share is 68,65 %. • The municipal share is divided to each municipality based on 1) number of employees working in the municipality and 2) forestry income. » For example: if Rovio has employees only in Espoo, the corporate tax paid by Rovio will increase the tax incomes of Espoo. » For example: if Neste Oil has employees in Porvoo and Espoo, the corporate tax paid by Neste Oil will increase the tax incomes of Porvoo and Espoo based by the number of emplyees in each municipality. » The forestry income is an old compensation for the big tax reform in the early 90s. • Because of the corporate tax share, municipalities have an incentive to increase the operating circumstanes for companies. 15 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Thank you! Henrik Rainio Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities (Suomen Kuntaliitto ry) Toinen linja 14, 00530 Helsinki + 358 50 596 9635 [email protected].
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Uimarantaluettelo 2021
    Uimarantaluettelo 1 (3) 7.5.2021 UUDENKAPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON UIMARANTALUETTELO VUODELLE 2021 (Kustavi, Laitila, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Tai- vassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa) Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on Sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 177/2008 4 §:n (yleinen uimaranta) ja asetuksen 354/2008 4§:n (pieni yleinen uimaran- ta) mukaan laadittava uimarantaluettelo asetusten soveltamisalaan kuuluvista uimaran- noista. Yleisellä uimarannalla eli EU-uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jossa kunnan ter- veydensuojeluviranomaisen määrittelyn mukaan odotetaan huomattavan määrän ih- misiä uivan uimakauden (15.6.-31.8.) aikana. Pienellä yleisellä uimarannalla taas tar- koitetaan yleistä uimarantaa, jossa vastaavan arvion mukaan ei odoteta huomattavan määrän ihmisiä uivan uimakauden aikana. Yleisten uimarantojen veden laatua ja sinilevien esiintymistä valvotaan uimakaudella säännöllisesti. EU-uimarannoilta ensimmäinen uimavesinäyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Tämän lisäksi uimakauden aikana otetaan ja analysoidaan vähintään kolme näytettä. Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan ja analysoidaan uima- kauden aikana vähintään kolme näytettä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että kunnan asukkailla ja kesäasukkailla on mahdollisuus saada tietoa sekä tehdä ehdotuksia ja huomautuksia sekä yleisten uimarantojen että pienten yleisten uimarantojen uimarantaluettelosta. Yleisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluettelosta. Ne tulee tehdä
    [Show full text]
  • Yksityisiä Palveluntuottajia
    Ateriapalveluita Asumispalveluita Hoiva- ja kotipalveluita Turvapuhelinpalvelu YKSITYISIÄ PALVELUNTUOTTAJIA ATERIAPALVELUITA KOIVURINNE Palvelut: Lounasta tarjolla myös muille kuin talon asukkaille, mielellään soitto ennen. Hinnat: Arkisin lounas 7,00 €, keittolounas tarjolla ti ja la hintaan 6,00 €, su lounas 9,00€ Yhteystiedot: Keskuskatu 62 38700 Kankaanpää Puh 02 648 5000, keittiö suoraan 02 648 5011, sähköposti: [email protected], kotisivu: http://www.koivurinne.com/ LOUNASRUOKALA KIRSIKKA Toimialue: KANKAANPÄÄ, HONKAJOKI, ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä Palvelut: Ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä. Itsetehtyä kotiruokaa kotiin kuljetettuna. • Hinnat: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna (sis. leivän) lounas 8 €, keitto 6€. Lounaaseen kuuluu luonnollisesti myös salaatti. (Keittoannokseen saa salaatin 1 € lisähintaan) o Viikonloppuisin ruokaa ei toimiteta, voit tilata perjantaina viikonlopun ruuan. Yhteystiedot: Tilaukset puh. 040 183 6112 NESTE JÄMJÄRVI Toimialue: KANKAANPÄÄ, NIINISALO Palvelut: Kotiruokaa kotiin kuljetettuna, kuljetus maanantaista lauantaihin (sunnuntain ruoka tuodaan lauantaina) Hinta: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna 8,50 € ALV 0 %. Yhteystiedot: Jämijärventie 12 38880 Jämijärvi Puh. (02) 547 1253, 0405188234, sähköposti: katjat69@gmail ASUMISPALVELUITA PERHEKOTI KAISALA Palvelut: Pitkäaikaista että lyhytaikaista perhehoitoa, omaishoitajan vapaapäivän sijaistus, muutaman tunnin päivähoito. Seitsemän paikkainen perhehoitokoti vanhuksille ja vammaisille. Asukkaaksi pääsee PoSa:n maksusitoumuksella
    [Show full text]
  • PÄÄSIÄIS KOKKOJA Hyvän Satovuoden
    Pääsiäsikokkoja eli pääsiäisvalkeita Luoto on perinteisesti sytytelty Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pietarsaari 71. Uskottiin, että tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli Pohjalaisia Pedersöre pienimmillään. Kokkojen polttamisella pyrittiin 80. noitien ja pahojen henkien karkottamiseen. 67. Uusikaarlepyy Suurten olkimäärien polton 6. uskottiin lakeuksilla tuovan PÄÄSIÄIS KOKKOJA hyvän satovuoden. Evijärvi 7. 4. 36. 38. Mustasaari 52. Vöyri 37. 51. 84. 82. 5. Lappa- Vaasa 81. 85. järvi Vimpeli 32. 83. Vähäkyrö Kauhava 30.33.31. 15. 92. 94. 59. 63. 87. 3. 61. 49. Isokyrö 88. 54. 55. 2. 1. Laihia 93. 48. 89. Lapua Alajärvi 35. 62. 60. 53. 50. 86. Maalahti 57. Soini 34. 42. 8. 64. 58. Korsnäs 41. 56. 25. 10. 11. 73. 40. 9. 72. Kuortane 75. Ilmajoki 12. 74. 43. 24. 13. Seinäjoki Töysä Närpiö Kurikka 46. 66. 65. Teuva 44. 79. 47.45. 69. Alavus 78. 90. 77. 17. 1) ALAJÄRVI Levijoen ns, klo 20 Kaskinen 76. 22. 19. 68. Ähtäri 2) ALAJÄRVI Myllykankaan koulu, Lapuantie 842, klo 19 32) KAUHAVA Mäenpään kylä, Mäenpääntie 433, klo 20 91. 27. 20. 70. 3) ALAJÄRVI Hoiskon kyläyhd. ja maa.seura, Levijoentie 78, klo 19 33) KAUHAVA Oravankylä, Hatuntie 42, klo 19.30 18. 21. (Alajärven kokkoja myös nrot 91-93) 34) KORSNÄS Bjurbäckin kyläseura, kylätalo, klo 19.30 Karijoki Kauhajoki 4) Lahdenkylä, Yrttitie, klo 19 35) KORSNÄS Molpen paviljonki, klo 18.30 28. 16. GRAFIIKKA: HANNELE NORJA ALAHÄRMÄ 26. 23. 5) ALAHÄRMÄ Hakolan kyläyhdistys, klo 20 36) KORTESJÄRVI Kortesjärven ns, Kukkolantie 29, klo 19 Kristiinan- 6) EVIJÄRVI Sillankorvan leirintäalue, Kirkkotie 295, klo 20 37) KORTESJÄRVI Ylikylän ns, Rintalantie 37, klo 20 kaupunki Jalasjärvi Särkikylä, Ritalanpelto, klo 19.30 38) KORTESJÄRVI 7) EVIJÄRVI Pirttisen ns, Pirttisentie 311, klo 19.30 29.
    [Show full text]
  • TEUVA Yrittäjien Kuntabarometri -Kysely Yrittäjälle 16.2.–13.5
    KUNTARAPORTTI TEUVA Yrittäjien kuntabarometri -kysely yrittäjälle 16.2.–13.5. • Yrittäjä on antanut palautetta ja arvioinut oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. • Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille. • Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. • Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä? www.yrittajat.fi/kuntabarometri Vastaajien taustatiedot, % (Teuva, N=12) Oletko Yrittäjäjärjestön jäsen Oletko luottamushenkilö Yrityksen koko Yksinyrittäjä Suomen Yrittäjien 25 42 paikallisyhdistyksen ja/tai aluejärjestön 2–9 henkilöä hallituksessa 25 Kunnan/kaupungin 10–49 henkilöä valtuustossa, 42 Kyllä hallituksessa ja/tai % 100 lautakunnissa 50–249 henkilöä 58 En ole > 250 henkilöä 33 En osaa sanoa % % 3 Kuntabarometri 2020, Kuntaraportti, 9.6.2020 KOKONAISARVOSANA KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKASTA Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,97 Etelä-Pohjanmaa (N=741) 3,20 Isojoki (N=12) 3,83 Ilmajoki (N=44) 3,77 Alavus (N=50) 3,76 Isokyrö (N=18) 3,44 Seinäjoki (N=163) 3,42 Alajärvi (N=25) 3,32 Kauhava
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    1 (2) Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2003 syntyneiden sekä muiden alempana mainittujen asevelvollisten kutsunnat Uudenmaan aluetoimiston alueella vuonna 2021 seuraavassa järjestyksessä: Saapukaa paikalle viimeistään 15 minuuttia aiemmin, jotta ehditte ilmoittautua ennen tilaisuuden alkua. Kunta Sukunimen alkukirjaimet Päivämäärä Päivä Aika Kutsuntapaikka SIPOO AAA - LIE 16.8.2021 ma 9.00 Kirkonkylän srk-talo, Iso Kylätie 1 LIF - ÖÖÖ 17.8.2021 ti 9.00 ” MÄNTSÄLÄ AAA - MAL 19.8.2021 to 9.00 Kunnantalo, Heikinkuja 4 MAM - ÖÖÖ 20.8.2021 pe 9.00 ” ASKOLA - PORNAINEN AAA - ÖÖÖ 23.8.2021 ma 9.00 Askola-Areena, Linnankoskentie 61, ASKOLA INKOO - SIUNTIO AAA - ÖÖÖ 24.8.2021 ti 9.00 Västankvarn Gård, Västankvarnintie 384, INKOO HANKO AAA - ÖÖÖ 25.8.2021 ke 9.00 Kaupungintalon juhlatilat, Vuorikatu 1 RAASEPORI AAA - LUO 26.8.2021 to 9.00 Tammisaaren nuorisotalo, Ystadinkatu 14 LUP - ÖÖÖ 27.8.2021 pe 9.00 ” TUUSULA AAA - MUR 30.8.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MUS- ÖÖÖ 31.8.2021 ti 9.00 " JÄRVENPÄÄ AAA - MAL 1.9.2021 ke 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAM - ÖÖÖ 2.9.2021 to 9.00 " KERAVA AAA - MAR 6.9.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAS - ÖÖÖ 7.9.2021 ti 9.00 ” HYVINKÄÄ AAA - KIT 8.9.2021 ke 9.00 Seurakuntakeskus, Hämeenkatu 16 KIU - PUD 9.9.2021 to 9.00 " PUE - ÖÖÖ 10.9.2021 pe 9.00 " LOVIISA - LAPINJÄRVI AAA - ÖÖÖ 14.9.2021 ti 9.00 Loviisan liikuntahalli,
    [Show full text]
  • Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen
    Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen Helsinki-Uusimaa Region The Helsinki-Uusimaa Region is at the Uusimaa is the most urbanised area in heart of northern Europe. Located on the Finland with the Baltic Sea playing a major south coast of Finland it is home to around role in its life. Agricultural landscapes and 1.4 million people or more than a quarter of the rocky terrain along the coast are the the country’s total population. The annual most common views encountered outside population growth of Uusimaa is about the Helsinki Metropolitan Area. Forests also 13,000 and the percentage of young adults cover vast areas of Uusimaa – as they do - those under the age of 40 - is particularly most of Finland. high. Half of all the immigrants in Finland The region as a whole is characterised by live in the region. a strong historical and social identity and, The Helsinki Metropolitan Area cities like the rest of Finland, Uusimaa is bilingual of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen in the official languages of Finnish and form the core of Uusimaa. Swedish. Helsinki-Uusimaa Region • Employment - services 80.8 % • Capital region of Finland - secondary production 18.6 % - agriculture 0.6 % • 21 municipalities, the largest demographic and consumption concentration in Finland • Excellence in environmental conditions - 300 km of coastline • 1,4 M inhabitants, 26 % of total - two national parks population of Finland - growth 13 000 / year • Qualified human and scientific resources - foreign population
    [Show full text]
  • Mihin Suuntaan Mennään Vuokra-Asuntomarkkinoilla?
    Mihin suuntaan mennään vuokra-asuntomarkkinoilla? SIJOITUS INVEST 29.-30.11.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat ry. Koko Suomi data Vuokraovi.com yksityisilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 14,7 0,1 % 01-06/2016 14,7 yritysilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,3 % 01-06/2016 14,7 kaikki vapaarahoitteiset neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,0 % 01-06/2016 14,7 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2017-2021 PTT ja Suomen Vuokranantajat Vuokratuoton laskeminen • Vuokratuotto ennen veroja lasketaan tässä tapauksessa näin: € 2 € 2 × 12 % = × 100 € 2 + € 2 + € 2 ⁄ − ⁄ 푀 ⁄ ⁄ ⁄ • Vuokratuotto lasketaan sitoutuneen pääoman sen hetkiselle markkina-arvolle. • Asunto hankitaan ilman lainaa ja varainsiirtovero asunto-osakkeista on 2 prosenttia. • Remonttivaraksi on oletettu PKS 700 €/m2, muut suuret kaupungit 500 €/m2, muu Suomi 400 €/m2. 5 Vuokratuotto ennen veroja 2017-2021, yksiöt Kajaani Pori Rauma Kotka Mikkeli Jyväskylä Kouvola Kehyskunnat Rovaniemi Kuopio Seinäjoki Kokkola Keskiarvo Lahti Vaasa Oulu Joensuu Tampere Turku Hämeenlinna Lappeenranta Vantaa Espoo-Kauniainen Porvoo Helsinki 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% vuosikasvu, keskimäärin 6 Arvonnousu 2017-2021, yksiöt Helsinki Kokkola Vaasa Espoo-Kauniainen Turku Tampere Vantaa Jyväskylä Kuopio Keskiarvo Lahti Seinäjoki Kehyskunnat Joensuu Hämeenlinna Porvoo Pori Mikkeli Rovaniemi Lappeenranta Kotka Kajaani Oulu Rauma Kouvola 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% vuosikasvu, keskimäärin 7 Keskimääräinen kokonaistuotto 2017-2021, yksiöt Kokkola Vaasa Helsinki Jyväskylä
    [Show full text]