DOCSLIB.ORG

RAUTATEIDEN VERKKOSELOSTUS 2022 Päivitetty 24.6.2021 Päivitetty 24.6.2021

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
RAUTATEIDEN VERKKOSELOSTUS 2022 Päivitetty 24.6.2021 Päivitetty 24.6.2021 Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 RAUTATEIDEN VERKKOSELOSTUS 2022 Päivitetty 24.6.2021 Päivitetty 24.6.2021 Rautateiden verkkoselostus 2022 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 Väylävirasto Helsinki 2020 Päivitetty 24.6.2021 Kannen kuva: Väyläviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-812-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 3 Rautateiden verkkoselostus 2022 Versiohistoria Pvm Versio Muutos 14.5.2021 Lausuntoversio - 24.6.2021 Päivitys Esipuhe ja teksti sekä liitteet 2E, 2F, 2G, 2L, 2M, 5F, 5G, 5J Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 4 Rautateiden verkkoselostus 2022 Esipuhe Väylävirasto valtion rataverkon haltijana julkaisee raideliikennelain (1302/ 2018) mukaisesti verkkoselostuksen valtion rataverkosta aikataulukaudella 2022. Verkkoselostuksessa kuvataan valtion rataverkko, rataverkolle pääsyn edellytykset, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja niiden hinnoittelu sekä ratamaksun määräytymisperusteet. Verkko- selostus julkaistaan aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle, joka alkaa 12.12.2021 ja päättyy 10.12.2022. Verkkoselostus 2022 on tehty edellisen verkkoselostuksen pohjalta kehittä- mällä sitä käyttäjiltä saadun palautteen ja muiden eurooppalaisten rataverkon haltijoiden verkkoselostusten perusteella. Verkkoselostus 2022 julkaistaan pdf- julkaisuna. Väylävirasto päivittää verkkoselostusta ja informoi siitä ratakapasi- teetin haltijoita ja tiedossaan olevia Suomen rataverkolle pyrkiviä ratakapasi- teetin hakijoita. RINF-tietojen ja Väyläviraston rekisteritietojen avulla on luotu karttapalvelu rataverkon ominaisuustiedoista. Verkkoselostus 2022 noudattelee yleistä eurooppalaista sisältörakennetta, joka osittain poikkeaa edellisten verkkoselostusten rakenteesta. Verkkoselostus koostuu seuraavista luvuista: 1 Yleistä 2 Rataverkko 3 Rataverkolle pääsy 4 Ratakapasiteetin jakaminen 5 Palvelut ja maksut 6 Rataverkon käyttö 7 Palvelupaikat. Väylävirasto vastaa verkkoselostuksen tekemisestä. Työhön ovat osallistuneet useat asiantuntijat Väyläviraston eri toimialoilta sekä organisaation ulkopuo- lelta. Tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitettiin valtion osakeyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Väylävirasto hankkii kaikki liikenteenohjauspalve- lut liikenteenohjausyhtiö Finntraffic Oy:ltä. Helsingissä, 11.12.2020 Väylävirasto Väylien käyttö- ja tietopalvelut Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 5 Rautateiden verkkoselostus 2022 Sisällysluettelo MÄÄRITELMÄT, MERKINNÄT JA LYHENTEET ..................................................................... 9 1 YLEISTÄ ............................................................................................................................. 13 1.1 Johdanto ........................................................................................................................... 13 1.2 Verkkoselostuksen tarkoitus .................................................................................... 13 1.3 Oikeusperusta ................................................................................................................ 13 1.3.1 Nykyinen lainsäädäntö .................................................................................... 13 1.3.2 Oikeudellinen merkitys .................................................................................... 14 1.3.3 Muutoksenhakumenettely ............................................................................. 14 1.4 Verkkoselostuksen rakenne ...................................................................................... 15 1.5 Verkkoselostuksen voimassaolo, päivittäminen ja julkaiseminen ............... 15 1.5.1 Voimassaolo ........................................................................................................ 15 1.5.2 Päivittäminen ...................................................................................................... 15 1.5.3 Julkaiseminen ...................................................................................................... 16 1.6 Rautatiesektorin toimijat ja yhteystiedot ............................................................ 16 1.7 Rataverkon haltijoiden välinen kansainvälinen yhteistyö .............................. 19 1.7.1 Rautateiden rahtiliikennekäytävät Suomessa ......................................... 19 1.7.2 RailNetEurope ..................................................................................................... 19 1.7.3 Muu kansainvälinen yhteistyö ...................................................................... 19 2 RATAVERKKO .................................................................................................................. 21 2.1 Johdanto ........................................................................................................................... 21 2.2 Rataverkon laajuus ....................................................................................................... 21 2.2.1 Rajaus .................................................................................................................... 21 2.2.2 Liittyvät rataverkot ........................................................................................... 21 2.3 Rataverkon kuvaus ...................................................................................................... 22 2.3.1 Maantieteellinen kuvaus ................................................................................ 22 2.3.2 Raideleveys ......................................................................................................... 22 2.3.3 Rautatieliikennepaikat .................................................................................... 22 2.3.4 Ulottumat ............................................................................................................ 23 2.3.5 Painorajoitukset ................................................................................................ 23 2.3.6 Kaltevuus ............................................................................................................. 23 2.3.7 Nopeus ................................................................................................................. 23 2.3.8 Junapituus ........................................................................................................... 23 2.3.9 Sähkönsyöttöjärjestelmä ............................................................................... 24 2.3.10 Turvalaitejärjestelmät .................................................................................... 24 2.3.11 Liikenteenohjauksen järjestelmät ............................................................... 24 2.3.12 Viestinnän järjestelmät ................................................................................... 26 2.3.13 Junien kulunvalvonta ........................................................................................ 27 2.4 Liikennerajoitukset ...................................................................................................... 28 2.4.1 Erikoistunut ratakapasiteetti ........................................................................ 28 2.4.2 Ympäristöön liittyvät rajoitukset ................................................................ 28 2.4.3 Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset ................................................ 28 2.4.4 Tunneleista johtuvat rajoitukset ................................................................. 30 2.4.5 Silloista johtuvat rajoitukset ......................................................................... 30 2.4.6 Muut rajoitukset ................................................................................................ 30 2.5 Rataverkon käytettävyys ........................................................................................... 31 2.6 Rataverkon kehittämissuunnitelmat ..................................................................... 32 3 RATAVERKOLLE PÄÄSY ................................................................................................ 35 3.1 Johdanto ........................................................................................................................... 35 3.2 Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset ............................................................. 35 3.2.1 Edellytykset rautatieliikenteen harjoittamiselle .................................... 35 Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 6 Rautateiden verkkoselostus 2022 3.2.2 Edellytykset rataverkon käytölle ................................................................ 36 3.2.3 Toimilupa ............................................................................................................. 36 3.2.4 Turvallisuustodistus ......................................................................................... 37 3.2.5 Vakuuttamisvelvollisuus ................................................................................. 37 3.3 Rataverkon käytön sopimukset ............................................................................... 37 3.3.1 Puitesopimus ....................................................................................................... 37 3.3.2 Muut sopimukset .............................................................................................. 38 3.3.3 Yleiset ehdot, määräykset ja ohjeet ..........................................................
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • TEUVA Yrittäjien Kuntabarometri -Kysely Yrittäjälle 16.2.–13.5
    KUNTARAPORTTI TEUVA Yrittäjien kuntabarometri -kysely yrittäjälle 16.2.–13.5. • Yrittäjä on antanut palautetta ja arvioinut oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. • Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille. • Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. • Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä? www.yrittajat.fi/kuntabarometri Vastaajien taustatiedot, % (Teuva, N=12) Oletko Yrittäjäjärjestön jäsen Oletko luottamushenkilö Yrityksen koko Yksinyrittäjä Suomen Yrittäjien 25 42 paikallisyhdistyksen ja/tai aluejärjestön 2–9 henkilöä hallituksessa 25 Kunnan/kaupungin 10–49 henkilöä valtuustossa, 42 Kyllä hallituksessa ja/tai % 100 lautakunnissa 50–249 henkilöä 58 En ole > 250 henkilöä 33 En osaa sanoa % % 3 Kuntabarometri 2020, Kuntaraportti, 9.6.2020 KOKONAISARVOSANA KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKASTA Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,97 Etelä-Pohjanmaa (N=741) 3,20 Isojoki (N=12) 3,83 Ilmajoki (N=44) 3,77 Alavus (N=50) 3,76 Isokyrö (N=18) 3,44 Seinäjoki (N=163) 3,42 Alajärvi (N=25) 3,32 Kauhava
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Työväenliike Ja Kansanvallan Vaje
    TYÖVÄENLIIKE JA KANSANVALLAN VAJE Työväen poliittinen järjestäytyminen Teuvalla 1899–1919 Mika Varala Suomen historian pro gradu -tutkielma Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Joulukuu 2004 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Laitos Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä Mika Samuel Varala Työn nimi Työväenliike ja kansanvallan vaje – Työväen poliittinen järjestäytyminen Teuvalla 1899–1919 Oppiaine Työn laji Suomen historia Pro gradu Aika Sivumäärä Joulukuu 2004 156 + 10 liitesivua Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan työväen poliittista järjestäytymistä Teuvalla vuosina 1899–1919. Keskeisenä teemana työtä taustoittaa vaillinaiseksi jäänyt kansanvalta. Kansanedustuslaitoksen reformista (1906) huolimatta kunnallisdemokratia toteutui Teuvalla vasta vuoden 1918 lopulla. Tutkimuksessa pohditaan järjestäytyneen työväen poliittisen toiminnan mahdollisuuksia tilanteessa, jossa sen edustajilta puuttuivat paikallistason institutionaaliset vaikutuskanavat. Oliko työväellä voimaa nostaa demokratiavaje paikallisesti esiin? Entä keille ylipäätään annettiin oikeus näkemyksiään julkisesti esittää paikkakunnalla? Paikallisen työväenliikkeen voimakkuutta ja työväenedustajien esiin tuomia poliittisia kiistakysymyksiä selvitettäessä lähteinä käytetään Teuvan työväenjärjestöjen, kunnanhallinnon ja suojeluskunnan asiakirjoja. Asiakirjamateriaalin ohella tärkeän lähderyhmän muodostavat Etelä-Pohjanmaalla ilmestyneet sanomalehdet. Ensimmäinen sortokausi herätteli laajoja kansanosia poliittisen tietoisuuden alkuun, mutta omaehtoiseen
    [Show full text]
  • Suksenjärven Kierros 8 Km | Teuva
    Upadate 9/2018 HIKING TRAIL Suksenjärven kierros | Teuva, South Ostrobohnia Kuvat: Ismo Nousiainen Suksenjärven kierros 8 km | Teuva The Suksenjärven kierros trail leads from the heath ter- DEGREE OF CHALLENGE: Intermediate rain of the Parra Leisure Centre towards Sivin kämppä, an old cabin, passing by Lake Suksenjärvi. Along the TRAIL TYPE: Line segment trail, there are commercial forests of different ages. You SUITABILITY: Suitable for hikers with some expe- can experience a sense of wilderness by Lake Suksen- rience, but also for beginners in good condition järvi, where you can climb two bird-watching towers DURATION: 3–4 h in one direction, there and and spot a wide range of avian species during the spring back 5–7 h (16 km). migration and nesting periods. The hiker can stop and SIGNPOSTING: The trail is signposted and take a break in simple cabins or at a lean-to. equipped with blue route signs, as well as with “you are here” maps at the junctions and rest stops. TO THE STARTING POINT OF THE TRAIL Starting point 1 Parra Leisure Centre, parking area Parrantie 27, 64700 Teuva Varied landscapes (WGS84) N62 25.616 E21 49.688 Two birdwatching towers on a wilderness lake In front of the parking area, behind the trees, in the mid- Several rest stops dle of the buildings, there is a large route map, in the vi- cinity of which there are wooden signposts (e.g. Sivin Services at the beginning of or along the kämppä) and wooden poles with blue ends to mark the trail trail. The trail is part of the Muinaisvuori trails, connected with Pappilankangas, Teuva, and Karijoki (Kakkori, Peurajärvi, and the centre of the municipality).
    [Show full text]
  • Description of the Eepos Libraries´ Customer Data File Description of The
    Description of the Eepos Libraries´ customer data file Description of the file for personal data gathered in the library system as required by the Personal Data Act (523/1999) Updated 13.2.2017 1 a Controller The Eepos Libraries: the City Libraries of Alajärvi, Alavus, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki and Ähtäri and the Municipal Libraries of Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kuortane, Laihia, Lappajärvi, Perho, Soini, Teuva, Veteli and Vimpeli. Alajärvi City Library, Kirkkotie 7, 62900 Alajärvi Alavus City Library, Järviluomantie 3, 63300 Alavus Evijärvi Municipal Library, Voltintie, 62510 Evijärvi Ilmajoki Municipal Library, Museopolku 1, 60800 Ilmajoki Isojoki Municipal Library, Kristiinantie, 64900 Isojoki Isokyrö Municipal Library, Kyrööntie, 61500 Isokyrö Karijoki Municipal Library, Pappilankuja, 64350 Karijoki Kaskinen City Library, Satamakatu 18, 64260 Kaskinen Kauhajoki City Library, Prännärintie 2 C, 61800 Kauhajoki Kauhava City Library, Kauppatie 88, 62200 Kauhava Kuortane Municipal Library, Koulukuja, 63100 Kuortane Kurikka City Library, Seurapuistikko, 61300 Kurikka Laihia Municipal Library, Laihiantie, 66400 Laihia Lappajärvi Municipal Library, Hyytisentie 5, 62600 Lappajärvi Lapua City Library, Kauppakatu 23, 62100 Lapua Perho Municipal Library, Koulutie 4, 69950 Perho Seinäjoki City Library, P.O.BOX 217, 60101 Seinäjoki Soini Municipal Library, Alajärventie, 63800 Soini Teuva Municipal Library, Porvarintie, 64700 Teuva Veteli Municipal Library, Koulukuja, 69700 Veteli Vimpeli Municipal Library, Patruunantie, 62800 Vimpeli Ähtäri City Library, Lukiontie 3, 63700 Ähtäri 2 Person taking care of register issues Jaana Viljanen, Seinäjoki Public Library, P.O. BOX 217, 60101 Seinäjoki, tel. 044 4255 447 3 Name of the register Customer register of Eepos Libraries. 4 Grounds for maintaining the register The customer register of Eepos Libraries is used for monitoring loans, the compilation of statistics and communication.
    [Show full text]
  • Euvan Perusopetuksen Opetussuunnitelma 2016
    Opetushallituksen ohjeiden mukainen euvan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 OPH 22. 12. 2014 Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma Luvut 1-4 1 Oranssilla väriiiä merkitty Teuvan kuntakohtainen osuus. l Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaalla on yhteinen maakunnallinen opetussuunnitelma. Maakunnallinen opetussuunnitelma on laadittu 18 kunnan yhteistyönä(Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpelija Ähtäri).Yhteistyötä on koordinoinut Etelä-Pohjanmaankorkeakouluyhdistys. Maakunnallinen opetussuunnitelma on koskettanut yli 20 000 oppilasta (Lähde: Tilastokeskus 2014 Peruskoulun oppilaat maakunnittain 2014. http://www. tilastokeskus. fi/til/pop/) ja yli 2000 kuntien opetusalan henkilöä. Maakunnallinen opetussuunnitelmatyö on tehty Osaava-hankkeen organisoimana. Osaava-hankkeen ohjausryhmä on toiminut myös maakunnallisen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmänä.Johtoryhmä koordinoi opetussuunnitelmaprosessin kokonaisuutta. Koontiryhmä on koonnut maakunnallisesti työstetyt asiat ja päättänyt opetussuunnitelman ulkoasusta. Aine-ja aiheryhmät ovat laatineet maakunnalliset oppiainekohtaisettarkennukset. Ohjaus-, johto-ja koontiryhmässä työskenteli n. 30 henkilöä. Ohjausryhmä ja johtoryhmä ovat koostuneet pääosinkuntien sivistysjohdosta ja rehtoreista. Koontiryhmä on koostunut alueiden opetussuunnitelmatiimien puheenjohtajistaja asiantuntijoista. Maakunnallisissaaine-ja aiheryhmissätyöskenteli
    [Show full text]
  • Teuva Suomen Yrittäjät Tutkimuksen Taustat Ja Toteutus 1/2
    Kuntaraportti Teuva Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 • Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tulosten raportointi: Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien kunnan tulos vuonna 2014 ja 2016 (mikäli vastaajia yhteistyön kehittymisestä. ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä • Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt koko maan tulos vuodelta 2014, 2016 ja 2018. kahdeksatta kertaa. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, • Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti- mihin kunta kuuluu. informoituna internet-kyselynä 16.2.-14.4.2018 välisenä aikana. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten • Ensimmäinen kutsu lähettiin 16.2. osalta ovat: • Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa Koko maa, N=5836 (20.2., 5.3. ja 15.3.). Alue, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry, N=391 Kunta, Teuva, N=9 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018, Teuva, kuntaraportti, 23.5.2018 Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 • Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin • Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan vastaajat arvioivat osa-alueista sekä kokonaisarvosana yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla (asteikko -2 … +2). 4-10. Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit -1 = Kehittynyt
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • To Suupohja Isojoki • Kurikan Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Teuva INTRODUCTION
    to Suupohja Isojoki • Kurikan Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Teuva INTRODUCTION Jump to Suupohja – safe landing to quality of life How about making a life change and jumping to the way of life of Suupohja region? The Finnish countryside is much more, it surpris- es with its versatility. Here know-how is combined with tranquillity of nature and entrepreneurship has a good spirit. THE SUUPOHJA REGION is situated in Southern Ostrobothnia, in Western Finland. The history of this area goes back an extremely long time as the Wolf Cave is the oldest human dwelling in North- ern Europe. The Neanderthals lived there 120,000 years ago using stone tools whereas the present inhabitants have knowledge and skills of the 21th century. People don’t act alone in Suupohja. Although private entrepre- neurship is more than characteristic for them, cooperation and communities are also vital. The local people in the Suupohja region are active in organizations; they enjoy being and doing together. Through associations and other networks they can improve their neighbourhood, remedy grievances and find new sources of liveli- hood. In the Suupohja region there are distinct strengths and special- ized entrepreneurship to be found. Important sources of livelihood are metal industry, branch of logistic systems, food industry, furni- ture industry and agriculture. 2 Suupohja region Suupohja region has approximately 28 000 inhabitants in four municipalities and one former municipality: town/MUnicipaLITY INHABitants Kauhajoki 14 223 Isojoki 2364 Karijoki 1527 Teuva 5851 Jurva (consolidated to Kurikka) 4289 3 AmpIence Ostrobothnian environment There’s a lot of space for living in Suupohja. A family can find a home for example in Altarpiece of Teuva church is painted by Tove Jans- a traditional Ostrobothnian house built of logs, a modern stone house or a brick row son, the creator of the Moomins.
    [Show full text]