DOCSLIB.ORG

Säädk 528/2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Säädk 528/2020 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA MuuMnrovvvvValtioneuvostonpelastustoimen asia alueista päätös annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2020 528/2020 Valtioneuvoston päätös pelastustoimen alueista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan pelastustoimen alueista annetun valtioneuvoston päätöksen (174/2002) koh- dasta pelastustoimen alueet 7, 8, 10–12, 14, 15, 17, 18, 20 ja 21 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 8, 10 ja 12 kohta päätöksessä 962/2003, sekä lisätään päätökseen uusi määräaikaa pelastuslain 24 §:n 3 momentissa tarkoitettujen voimassa olevien sopimusten muuttamiselle koskeva kohta seuraavasti: Pelastustoimen alueet Pelastustoimen alueet ja niihin kuuluvat kunnat ovat: — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 7. Päijät-Häme Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä. 8. Kymenlaakso Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 10. Etelä-Savo Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksä- mäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava. 11. Keski-Suomi Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivi- järvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski. 12. Pirkanmaa Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 14. Etelä-Pohjanmaa Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri. 1 528/2020 15. Pohjanmaa Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Peder- söre, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vöyri. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 17. Pohjois-Savo Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä. 18. Pohjois-Karjala Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 20. Kainuu Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi. 21. Oulu-Koillismaa Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taival- koski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala. Määräaika pelastuslain 24 §:n 3 momentissa tarkoitettujen voimassa olevien sopimusten muuttamiselle Pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen järjes- tämisestä. Uusi sopimus tulee saattaa voimaan viimeistään uuden aluejaon tullessa voi- maan. Määräaika sopimuksen muuttamiselle on 31 lokakuuta 2020. Kielellinen jaotus Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pelastustoimen alueet ovat kaksikieli- siä. Muut pelastustoimen alueet ovat suomenkielisiä. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. 2 528/2020 Valitusosoitus Tästä päätöksestä saa valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä vali- tuksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perus- teet. Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2020 Ulkoministeri Pekka Haavisto Pelastusneuvos Janne Koivukoski JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ ISSN 1455-8904 3.
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • TEUVA Yrittäjien Kuntabarometri -Kysely Yrittäjälle 16.2.–13.5
    KUNTARAPORTTI TEUVA Yrittäjien kuntabarometri -kysely yrittäjälle 16.2.–13.5. • Yrittäjä on antanut palautetta ja arvioinut oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. • Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille. • Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. • Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä? www.yrittajat.fi/kuntabarometri Vastaajien taustatiedot, % (Teuva, N=12) Oletko Yrittäjäjärjestön jäsen Oletko luottamushenkilö Yrityksen koko Yksinyrittäjä Suomen Yrittäjien 25 42 paikallisyhdistyksen ja/tai aluejärjestön 2–9 henkilöä hallituksessa 25 Kunnan/kaupungin 10–49 henkilöä valtuustossa, 42 Kyllä hallituksessa ja/tai % 100 lautakunnissa 50–249 henkilöä 58 En ole > 250 henkilöä 33 En osaa sanoa % % 3 Kuntabarometri 2020, Kuntaraportti, 9.6.2020 KOKONAISARVOSANA KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKASTA Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,97 Etelä-Pohjanmaa (N=741) 3,20 Isojoki (N=12) 3,83 Ilmajoki (N=44) 3,77 Alavus (N=50) 3,76 Isokyrö (N=18) 3,44 Seinäjoki (N=163) 3,42 Alajärvi (N=25) 3,32 Kauhava
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • RAUTATEIDEN VERKKOSELOSTUS 2022 Päivitetty 24.6.2021 Päivitetty 24.6.2021
    Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 RAUTATEIDEN VERKKOSELOSTUS 2022 Päivitetty 24.6.2021 Päivitetty 24.6.2021 Rautateiden verkkoselostus 2022 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 Väylävirasto Helsinki 2020 Päivitetty 24.6.2021 Kannen kuva: Väyläviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-812-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 3 Rautateiden verkkoselostus 2022 Versiohistoria Pvm Versio Muutos 14.5.2021 Lausuntoversio - 24.6.2021 Päivitys Esipuhe ja teksti sekä liitteet 2E, 2F, 2G, 2L, 2M, 5F, 5G, 5J Päivitetty 24.6.2021 Väyläviraston julkaisuja 52/2020 4 Rautateiden verkkoselostus 2022 Esipuhe Väylävirasto valtion rataverkon haltijana julkaisee raideliikennelain (1302/ 2018) mukaisesti verkkoselostuksen valtion rataverkosta aikataulukaudella 2022. Verkkoselostuksessa kuvataan valtion rataverkko, rataverkolle pääsyn edellytykset, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja niiden hinnoittelu sekä ratamaksun määräytymisperusteet. Verkko- selostus julkaistaan aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle, joka alkaa 12.12.2021 ja päättyy 10.12.2022. Verkkoselostus 2022 on tehty edellisen verkkoselostuksen pohjalta kehittä- mällä sitä käyttäjiltä saadun palautteen ja muiden eurooppalaisten rataverkon haltijoiden verkkoselostusten perusteella. Verkkoselostus 2022 julkaistaan pdf- julkaisuna. Väylävirasto päivittää
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Työväenliike Ja Kansanvallan Vaje
    TYÖVÄENLIIKE JA KANSANVALLAN VAJE Työväen poliittinen järjestäytyminen Teuvalla 1899–1919 Mika Varala Suomen historian pro gradu -tutkielma Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Joulukuu 2004 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Laitos Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä Mika Samuel Varala Työn nimi Työväenliike ja kansanvallan vaje – Työväen poliittinen järjestäytyminen Teuvalla 1899–1919 Oppiaine Työn laji Suomen historia Pro gradu Aika Sivumäärä Joulukuu 2004 156 + 10 liitesivua Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan työväen poliittista järjestäytymistä Teuvalla vuosina 1899–1919. Keskeisenä teemana työtä taustoittaa vaillinaiseksi jäänyt kansanvalta. Kansanedustuslaitoksen reformista (1906) huolimatta kunnallisdemokratia toteutui Teuvalla vasta vuoden 1918 lopulla. Tutkimuksessa pohditaan järjestäytyneen työväen poliittisen toiminnan mahdollisuuksia tilanteessa, jossa sen edustajilta puuttuivat paikallistason institutionaaliset vaikutuskanavat. Oliko työväellä voimaa nostaa demokratiavaje paikallisesti esiin? Entä keille ylipäätään annettiin oikeus näkemyksiään julkisesti esittää paikkakunnalla? Paikallisen työväenliikkeen voimakkuutta ja työväenedustajien esiin tuomia poliittisia kiistakysymyksiä selvitettäessä lähteinä käytetään Teuvan työväenjärjestöjen, kunnanhallinnon ja suojeluskunnan asiakirjoja. Asiakirjamateriaalin ohella tärkeän lähderyhmän muodostavat Etelä-Pohjanmaalla ilmestyneet sanomalehdet. Ensimmäinen sortokausi herätteli laajoja kansanosia poliittisen tietoisuuden alkuun, mutta omaehtoiseen
    [Show full text]
  • Säädk 1038/2020
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA MuuMnrovvvvValtioneuvostonkihlakuntajaosta asia annetunpäätös valtioneuvoston päätöksen 2 §:n muuttamisesta Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2020 1038/2020 Valtioneuvoston päätös kihlakuntajaosta annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan kihlakuntajaosta annetun valtioneuvoston päätöksen (1464/1992) 2 §, sellai- sena kuin se on valtioneuvoston päätöksessä 1036/2007, seuraavasti: 2§ Kunnat kuuluvat kihlakuntiin seuraavasti: Uusimaa Helsinki. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio. Lohja. Hanko, Inkoo, Raasepori. Karkkila, Vihti. Hyvinkää, Nurmijärvi. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula. Lapinjärvi, Loviisa. Askola, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo. Vantaa. Varsinais-Suomi Kaarina, Lieto, Paimio, Sauvo. Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä. 1 1038/2020 Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko. Salo, Somero. Turku. Kemiönsaari, Parainen. Kustavi, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa. Satakunta Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Siikainen. Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Säkylä. Nakkila, Pomarkku, Pori, Ulvila. Eura, Eurajoki, Rauma. Kanta-Häme Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä. Hattula, Hämeenlinna, Janakkala. Hausjärvi, Loppi, Riihimäki. Päijät-Häme Hartola, Heinola, Sysmä. Asikkala, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki. Kymenlaakso Hamina, Miehikkälä, Virolahti. Kotka, Pyhtää Kouvola. Etelä-Karjala Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti. Lappeenranta, Lemi,
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Sote-Uudistuksen Ohjausryhmä 22.11.2019
    Pirkanmaan sote-uudistuksen ohjausryhmä 22.11.2019 Pirkanmaan sote-uudistus Sote muutosjohtaja Jaakko Herrala Pirkanmaan liitto 1.12.2019 1 www.pirkanmaa.fi Esityslista § 1 Kokouksen avaus § 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen § 3 Pöytäkirjan tarkastajat § 4 Pirkanmaan kuntavetoisen sote-uudistamisen tilannekatsaus § 5 Kansallisen Rinteen hallitusohjelman mukaisen sote-uudistamisen tilannekatsaus § 6 Pirkanmaan palvelulupauksen valmistelu § 7 Pirkanmaan sote-uudistamisen työsuunnitelma § 8 Muut asiat - Liite: Pirkanmaan liiton lausunto § 9 Kokouksen päättäminen 1.12.2019 2 www.pirkanmaa.fi §4 Pirkanmaan kuntavetoisen sote- uudistuksen tilannekatsaus 1.12.2019 3 www.pirkanmaa.fi Pirkanmaan ohjausryhmä päätti 29.5.2019 seuraavaa: Ohjausryhmä totesi, että Pirkanmaalla on saatujen vastausten perusteella valmius kuntapohjaiseen sote-uudistuksen valmisteluun ja esitettyjen haasteiden ratkaisemiseen ja että kunnat ovat valmiita myös sote-palveluiden rakenteelliseen tarkasteluun ja sote-uudistuksessa voidaan kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja pirkanmaalaisen sote-ratkaisun löytämiseksi. Valmistelu päätettiin käynnistää seuraavin askelmerkin • Suunnittelun keskiössä on palvelukokonaisuuksien ja –ketjujen asiakaslähtöinen toteutus. • Pirkanmaalla halutaan edetä sote-palveluiden uudistamisessa vaiheittain huomioiden tulevan hallitusohjelman sisältö. • Valmistelu käynnistetään selvityshenkilötyyppisellä ratkaisulla mahdollisimman nopeasti. Selvityshenkilön kustannukset jaetaan väestömäärän suhteessa. • Selvitys ottaa huomioon
    [Show full text]