DOCSLIB.ORG

Säädk 1038/2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Säädk 1038/2020 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA MuuMnrovvvvValtioneuvostonkihlakuntajaosta asia annetunpäätös valtioneuvoston päätöksen 2 §:n muuttamisesta Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2020 1038/2020 Valtioneuvoston päätös kihlakuntajaosta annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan kihlakuntajaosta annetun valtioneuvoston päätöksen (1464/1992) 2 §, sellai- sena kuin se on valtioneuvoston päätöksessä 1036/2007, seuraavasti: 2§ Kunnat kuuluvat kihlakuntiin seuraavasti: Uusimaa Helsinki. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio. Lohja. Hanko, Inkoo, Raasepori. Karkkila, Vihti. Hyvinkää, Nurmijärvi. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula. Lapinjärvi, Loviisa. Askola, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo. Vantaa. Varsinais-Suomi Kaarina, Lieto, Paimio, Sauvo. Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä. 1 1038/2020 Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko. Salo, Somero. Turku. Kemiönsaari, Parainen. Kustavi, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa. Satakunta Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Siikainen. Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Säkylä. Nakkila, Pomarkku, Pori, Ulvila. Eura, Eurajoki, Rauma. Kanta-Häme Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä. Hattula, Hämeenlinna, Janakkala. Hausjärvi, Loppi, Riihimäki. Päijät-Häme Hartola, Heinola, Sysmä. Asikkala, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki. Kymenlaakso Hamina, Miehikkälä, Virolahti. Kotka, Pyhtää Kouvola. Etelä-Karjala Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti. Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 1038/2020 Etelä-Pohjanmaa Alavus, Kuortane, Soini, Ähtäri Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva. Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua, Vimpeli. Ilmajoki, Isokyrö, Kurikka, Seinäjoki. Keski-Pohjanmaa Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli. Kokkola. Pohjanmaa Laihia. Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vöyri. Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö. Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy. Vaasa. Pirkanmaa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano. Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Orivesi, Pälkäne. Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat. Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi. Tampere. Akaa, Urjala, Valkeakoski. Punkalaidun, Sastamala. Keski-Suomi Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Toivakka, Uurainen. Jämsä. 3 1038/2020 Keuruu, Multia, Petäjävesi. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi. Konnevesi, Pihtipudas, Viitasaari, Äänekoski. Pohjois-Karjala Ilomantsi. Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi. Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi. Lieksa. Juuka, Nurmes. Etelä-Savo Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava. Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa. Pieksämäki. Enonkoski, Savonlinna. Pohjois-Savo Kaavi, Rautavaara, Tuusniemi. Kuopio, Siilinjärvi. Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto. Joroinen, Leppävirta, Varkaus. Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä. Pohjois-Pohjanmaa Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Ylivieska. Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Siikalatva. Ii. Kuusamo. 4 1038/2020 Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala. Hailuoto, Kempele, Oulu. Pudasjärvi, Taivalkoski. Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki. Kainuu Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo. Kuhmo. Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi. Lappi Inari, Utsjoki. Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola. Kittilä. Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski. Enontekiö, Muonio. Posio, Ranua. Rovaniemi. Sodankylä. Tornio. Kolari, Pello, Ylitornio. ———— Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Tästä päätöksestä saa valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki tai sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tie- doksisaannista. Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen julkaisupäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou- luaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot sekä valituksen koh- teena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. 5 1038/2020 Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2020 Kuntaministeri Sirpa Paatero Hallitusneuvos Janne Öberg JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ ISSN 1455-8904 6.
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Pelastustoimen Johtosääntö Hyväksytty
    Pirkanmaan pelastustoimen johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto x.x.xxxx Voimaan: 1.1.2021 1 § Toimiala ja toiminta-alue Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa Pirkanmaan kuntien pelastustoimen ylläpidosta ja sen palvelujen tuottamisesta kuten pelastuslaissa sekä muissa säännöksissä on tarkoitettu. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminta-alueen muodostavat Akaan, Ikaalisten, Kangasalan, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Sastamalan, Tampereen, Valkeakosken, Virtain ja Ylöjärven kaupungit sekä Hämeenkyrön, Juupajoen, Kihniön, Kuhmoisten, Lempäälän, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Urjalan ja Vesilahden kunnat. 2 § Pelastuslaitoksen tehtävät Pelastuslaitoksen tehtävänä on toiminta-alueellaan vastata pelastustoimesta ja tässä tarkoituksessa huolehtia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta. Tässä mielessä pelastus- laitos huolehtii osaltaan onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, kansalaisten toimintavalmiuksien riittävyydestä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa pelastuslainsäädännössä ja palvelutasopäätöksissä säädetyllä tavalla. Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu 1) huolehtia pelastusviranomaiselle kuuluvasta onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, 2) huolehtia pelastustoiminnasta, 3) ylläpitää väestönsuojeluvalmiutta ja yhteensovittaa toimialueensa kuntien valmiussuunnittelua sekä tukea niiden toimintaa häiriötilanteissa, 4) yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistu- vien tahojen toimintaa pelastustoimessa, 5) huolehtia ensihoidosta ja ensivastetoiminnasta toiminta- alueensa sairaanhoitopiirin
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • FOOTPRINTS in the SNOW the Long History of Arctic Finland
    Maria Lähteenmäki FOOTPRINTS IN THE SNOW The Long History of Arctic Finland Prime Minister’s Office Publications 12 / 2017 Prime Minister’s Office Publications 12/2017 Maria Lähteenmäki Footprints in the Snow The Long History of Arctic Finland Info boxes: Sirpa Aalto, Alfred Colpaert, Annette Forsén, Henna Haapala, Hannu Halinen, Kristiina Kalleinen, Irmeli Mustalahti, Päivi Maria Pihlaja, Jukka Tuhkuri, Pasi Tuunainen English translation by Malcolm Hicks Prime Minister’s Office, Helsinki 2017 Prime Minister’s Office ISBN print: 978-952-287-428-3 Cover: Photograph on the visiting card of the explorer Professor Adolf Erik Nordenskiöld. Taken by Carl Lundelius in Stockholm in the 1890s. Courtesy of the National Board of Antiquities. Layout: Publications, Government Administration Department Finland 100’ centenary project (vnk.fi/suomi100) @ Writers and Prime Minister’s Office Helsinki 2017 Description sheet Published by Prime Minister’s Office June 9 2017 Authors Maria Lähteenmäki Title of Footprints in the Snow. The Long History of Arctic Finland publication Series and Prime Minister’s Office Publications publication number 12/2017 ISBN (printed) 978-952-287-428-3 ISSN (printed) 0782-6028 ISBN PDF 978-952-287-429-0 ISSN (PDF) 1799-7828 Website address URN:ISBN:978-952-287-429-0 (URN) Pages 218 Language English Keywords Arctic policy, Northernness, Finland, history Abstract Finland’s geographical location and its history in the north of Europe, mainly between the latitudes 60 and 70 degrees north, give the clearest description of its Arctic status and nature. Viewed from the perspective of several hundred years of history, the Arctic character and Northernness have never been recorded in the development plans or government programmes for the area that later became known as Finland in as much detail as they were in Finland’s Arctic Strategy published in 2010.
    [Show full text]
  • Förfs 974/2019
    FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING MuuMnrovvvvom förbud asia mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2019-2020 Utgiven i Helsingfors den 30 augusti 2019 974/2019 Jord- och skogsbruksministeriets förordning om förbud mot jakt på tjäder, orre, järpe och ripa under jaktåret 2019–2020 I enlighet med jord- och skogsbruksministeriets beslut föreskrivs med stöd av 38§ 4 mom. i jaktlagen (615/1993), sådant det lyder i lag 504/2017: 1§ Jakt på tjäder Utöver bestämmelserna i 24 § 22 punkten i jaktförordningen (666/1993) är jakt på tjä- der totalförbjuden i landskapet Egentliga Finland och i landskapet Nyland, dock inte i kommunerna Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Mäntsälä och Pukkila. Utöver vad som bestäms i 1 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 oktober till och med den 10 december förbjuden i landskapen Egentliga Tavastland, Österbotten och Päi- jänne-Tavastland, i kommunerna Kuhmoinen, Jämsä och Luhanka i landskapet Mellersta Finland samt i kommunerna Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Bir- kala, Punkalaidun, Pälkäne, Tammerfors, Urjala, Valkeakoski och Vesilahti i landskapet Birkaland. Utöver vad som bestäms i 1–2 mom. är jakt på tjäder från och med den 11 november till och med den 10 december förbjuden i landskapen Södra Karelen, Södra Österbotten, Södra Savolax, Kajanaland, Mellersta Österbotten, Kymmenedalen, Norra Karelen, Norra Savolax och Satakunta, i kommunerna Enontekis, Enare, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Utsjoki och Övertorneå i landskapet Lappland, i landskapet Mellersta Fin- land, dock inte i kommunerna Kuhmoinen, Jämsä och Luhanka, i landskaper Norra Öst- erbotten, dock inte i kommunerna Ii, Kuusamo, Pudasjärvi och Taivalkoski, i landskapet Birkaland, dock inte i kommunerna Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Ori- vesi, Birkala, Punkalaidun, Pälkäne, Tammerfors, Urjala, Valkeakoski och Vesilahti.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Sote-Uudistuksen Ohjausryhmä 22.11.2019
    Pirkanmaan sote-uudistuksen ohjausryhmä 22.11.2019 Pirkanmaan sote-uudistus Sote muutosjohtaja Jaakko Herrala Pirkanmaan liitto 1.12.2019 1 www.pirkanmaa.fi Esityslista § 1 Kokouksen avaus § 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen § 3 Pöytäkirjan tarkastajat § 4 Pirkanmaan kuntavetoisen sote-uudistamisen tilannekatsaus § 5 Kansallisen Rinteen hallitusohjelman mukaisen sote-uudistamisen tilannekatsaus § 6 Pirkanmaan palvelulupauksen valmistelu § 7 Pirkanmaan sote-uudistamisen työsuunnitelma § 8 Muut asiat - Liite: Pirkanmaan liiton lausunto § 9 Kokouksen päättäminen 1.12.2019 2 www.pirkanmaa.fi §4 Pirkanmaan kuntavetoisen sote- uudistuksen tilannekatsaus 1.12.2019 3 www.pirkanmaa.fi Pirkanmaan ohjausryhmä päätti 29.5.2019 seuraavaa: Ohjausryhmä totesi, että Pirkanmaalla on saatujen vastausten perusteella valmius kuntapohjaiseen sote-uudistuksen valmisteluun ja esitettyjen haasteiden ratkaisemiseen ja että kunnat ovat valmiita myös sote-palveluiden rakenteelliseen tarkasteluun ja sote-uudistuksessa voidaan kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja pirkanmaalaisen sote-ratkaisun löytämiseksi. Valmistelu päätettiin käynnistää seuraavin askelmerkin • Suunnittelun keskiössä on palvelukokonaisuuksien ja –ketjujen asiakaslähtöinen toteutus. • Pirkanmaalla halutaan edetä sote-palveluiden uudistamisessa vaiheittain huomioiden tulevan hallitusohjelman sisältö. • Valmistelu käynnistetään selvityshenkilötyyppisellä ratkaisulla mahdollisimman nopeasti. Selvityshenkilön kustannukset jaetaan väestömäärän suhteessa. • Selvitys ottaa huomioon
    [Show full text]
  • Employment Bulletin July 2021
    PIRKANMAA Employment Bulletin August 2021 PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseeker´s percentage of the workforce Unemployed jobseekers' percentage of the workforce by municipality Virrat 7,7 Kihniö 8,1 Parkano 8,5 Mänttä­Vilppula 8,7 Ruovesi 7,1 Ikaalinen Ylöjärvi 10,7 6,4 Juupajoki 6,1 Orivesi Hämeenkyrö Tampere 8,9 8,2 12,3 Kuhmoinen 11,1 Sastamala Nokia Kangasala 6,5 8,6 Pirkkala 8,0 6,8 Lempäälä Pälkäne Vesilahti 6,6 7,6 5,9 Valkeakoski 9,3 Akaa Punkalaidun 8,7 6,4 Urjala 9,8 5,0 ­ 9,9 (20) 10,0 ­ 14,9 (3) PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseekers UNEMPLOYED JOBSEEKERS MONTHLY AND TREND Pirkanmaa Persons 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pirkanmaa, Number of jobseekers on calculation date Trend UNEMPLOYED JOBSEEKERS, MONTH BY MONTH COMPARISON Pirkanmaa Persons 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec 2014 2017 2020 2015 2018 2021 2016 2019 PIRKANMAA August 2021 Unemployed jobseekers by sub­regional unit UNEMPLOYED JOBSEEKERS by Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY) Uusimaa Southwest Finland Satakunta Häme Pirkanmaa Southeast Finland South Savo North Savo North Karelia Central Finland South Ostrobothnia Ostrobothnia North Ostrobothnia Kainuu Lapland Åland 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 2020 August 2021 August Unemployed jobseekers and jobs vacant in Employment
    [Show full text]