DOCSLIB.ORG

Viitasaaren Kaupunki Pöytäkirja 5/2020 1(42)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Viitasaaren Kaupunki Pöytäkirja 5/2020 1(42) VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 1(42) Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 08.12.2020 klo 14:00 - 15:40 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen (klo 14.10 - 15.40) Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen (klo 14.00 - 15.10) Ahola Suvi jäsen (klo 14.00 - 15.10) Lahti Arja jäsen (klo 14.00 - 15.10) Muut Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Flyktman Sari esittelijä Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Poissa Suomäki Eero jäsen Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Asiat 62 - 76 Allekirjoitukset Sisko Linna Auli Mattola Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu sähköisesti. Jouni Hämäläinen Arto Seppälä Pöytäkirjan nähtävilläolo Viitasaarella 14.12.2020, Viitasaaren kaupungintalo (tekninen osasto) sekä kopio sopijakuntien kunnanvirastoissa Pöytäkirjanpitäjä Auli Mattola VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsitellyt asiat § Otsikko Sivu 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 63 Pöytäkirjantarkastajien valinta 6 64 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnan 7 kokousajankohta, kokouspaikka, kokouskutsun lähettäminen, pöytäkirjan tarkastus ja nähtävilläolo v. 2021 65 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2021 ja 10 taloussuunnitelma vuosille 2022 - 2023 66 Ympäristölautakunta / Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan 13 suunnitelmat ja raportit 2021 67 Eläinlääkäreiden toimenpidepalkkioiden vahvistaminen v. 2021 14 68 Sopimus eläinsuojelulain ja eläintautilain mukaisten 16 valvontatehtävien hoitamisesta / Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi/Viitasaaren kaupunki ja Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto/Keuruun kaupunki 69 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi / 18 Ympäristöterveysvalvonnan maksutaksa 2021 70 Oikaisuvaatimus ympäristötoimen toimialajohtajan 20 viranhaltijapäätökseen 23.11.2020 § 6 71 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 22 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 72 Ympäristösihteerin antaman määräyksen vahvistaminen 24 73 Yhteisluvan siirto / Karpatinsuo 312-404-7-73, Kyyjärvi 27 74 Eläinsuojailmoitus/ Vanha-Raatikkala 216-403-2-1082, 29 Kannonkoski 75 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 38 76 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 39 VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 3 Pohjoisen Keski-Suomen § 62 08.12.2020 ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta 08.12.2020 § 62 Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi kuntalain 77 §:n mukainen lautakunta, jossa on 12 jäsentä. Sopijakunnat ovat Viitasaari, Pihtipudas, Saarijärvi, Karstula, Kinnula, Kyyjärvi, Kannonkoski ja Kivijärvi. Lautakunta toimii Viitasaaren kaupungin organisaatiossa ja on nimeltään 1.1.2018 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta. Lautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin toimialan toimintasäännössä ja isäntäkunnan hallintosäännössä. Sopijakunnat ovat muuttaneet hallintosääntöjään siten, että niissä annetaan sopimuksen mukaiset tehtävät isäntäkunnalle ja niiltä osin noudatetaan isäntäkunnan hallintosääntöä. Kokous kutsutaan koolle lautakunnan päättämällä tavalla. Kuntalain 58 §:n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Asioiden käsittelyssä oikeus päätöksentekoon vaihtelee kunnittain yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintä ja eläinsuojelu Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Saarijärvi (2 jäsentä) , Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Karstula (2 jäsentä), Kinnula (1 jäsen), Kyyjärvi (1 jäsen), Kannonkoski (1 jäsen) ja Kivijärvi(1 jäsen). Jäseniä yhteensä 12, kokouksessa läsnä oltava vähintään 7 jäsentä. Ympäristönsuojelu Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Kannonkoski (1 jäsen), Kivijärvi (1 jäsen), Kyyjärvi (1 jäsen) ja Kinnula (1 jäsen). Jäseniä yhteensä 8, kokouksessa läsnä oltava vähintään 5 jäsentä. Rakennusvalvonta Päätöksentekoon oikeuttavat kunnat ja jäsenmäärät; Viitasaari (2 jäsentä), Pihtipudas (2 jäsentä), Kannonkoski (1 jäsen), Kivijärvi (1 jäsen), Kyyjärvi (1 jäsen) ja Kinnula (1 jäsen). Jäseniä yhteensä 8, kokouksessa läsnä oltava vähintään 5 jäsentä. Päätös Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 4 Pohjoisen Keski-Suomen § 62 08.12.2020 ympäristölautakunta Merkitään pöytäkirjaan että Sisko Linna, Mikko Hämäläinen, Sari Flyktman ja Auli Mattola olivat läsnä kokouspaikalla, muut osallistuivat kokoukseen teams-yhteyden välityksellä kotoaan. VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 5 Pohjoisen Keski-Suomen § 63 08.12.2020 ympäristölautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta 08.12.2020 § 63 Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa Viitasaaren, Pihtiputaan, Kannonkosken, Kivijärven, Kyyjärven tai Kinnulan virallisista ko kous edus- ta jis ta. Ehdotus Ympäristötoimen toimialajohtaja: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa Viitasaaren, Pihtiputaan, Kan non kos- ken, Kivijärven, Kyyjärven tai Kinnulan jäsenistä. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jouni Hämäläinen ja Arto Seppälä. Ympäristölautakunta päätti käyttää pöytäkirjan sähköistä tar kas ta mis me net- te lyä. Määräaika pöytäkirjan tarkastamiselle sähköpostitse on kolme päivää. Pöy tä kir jan tar kas ta jien antamat hyväksymiset liitetään pöytäkirjaan. VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 6 Pohjoisen Keski-Suomen § 64 08.12.2020 ympäristölautakunta Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnan kokousajankohta, kokouspaikka, kokouskutsun lähettäminen, pöytäkirjan tarkastus ja nähtävilläolo v. 2021 646/010/2020 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta 08.12.2020 § 64 Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yh- teis työs tä on tehty yhteistoimintasopimus 1.6.2012. Yhteistoiminnan järjestämisestä ja hallinnosta vastaa Viitasaaren kaupunki. So pi muk ses sa on sovittu ym pä ris tö ter vey den huol lon (terveysvalvonnan ja eläin lää kin nän) järjestämisestä Saa ri jär vi - Viitasaaren seutukunnan kaik- kien yhteistoiminta-alueen kuntien Vii ta saa ri, Saarijärvi, Pihtipudas, Kars- tu la, Kinnula, Kannonkoski, Kyy jär vi, Kivijärvi (8 kuntaa) sekä ym pä ris- tön suo je lun ja rakennusvalvonnan jär jes tä mi ses tä Viitasaaren kaupungin, Pih ti pu taan, Kyyjärven, Kan non kos ken, Kinnulan ja Kivijärven kuntien osal ta (6 kuntaa). Ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yh- teis toi min nan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi kun ta lain mukainen lautakunta. Lautakunnan nimi ympäristölautakunta muu tet tiin 1.1.2018 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen ym pä ris tö lau ta kun- nak si, joka toimii Viitasaaren kaupungin organisaatiossa. Hallintosäännön mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja kat soo ko kouk sen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee pu heen joh ta jal le esityksen sen pitämisestä. Viitasaaren kaupungin hal lin to sään nön mu kaan kokous voidaan pitää myös säh köi ses sä toi min ta ym pä ris tös sä, jo hon osallistutaan sähköisen yhteyden avul la (sähköinen ko kous). Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käy- dyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä. Suh teel lis- ta vaalia tai enemmistövaalia suljetuin lipuin ei voida toi meen pan na vi deo- yh tey den välityksellä. Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa säh- köi ses sä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen pää tök sen- te ko me net te ly). Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va ra- pu heen joh ta ja. Yhteistoimintasopimuksen mukaan va ra pu heen joh ta ja va li- taan vuorotellen niistä sopijakunnista, jotka ovat mu ka na yh teis toi min ta so- pi muk ses sa ympäristöterveydenhuollon, ym pä ris tön suo je lun ja ra ken nus- val von nan osalta. Varapuheenjohtajakunta vaihtuu aak kos jär jes tyk sen mu- kai ses ti. 2017 alkaneella valtuustokaudella va ra pu heen joh ta ja na toimii Kan non kos ken kunta. VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 7 Pohjoisen Keski-Suomen § 64 08.12.2020 ympäristölautakunta Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yh tey- des sä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille ja muil le, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus osallistua kokoukseen. Hallintosäännön mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöy tä kir jan pi tä jä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöy- tä kir jan pi tä jä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Vii- ta saa ren kaupunginhallituksen päätöksen 22.1.2018 § 17 mukaan kaupungin toi mi eli met voivat ottaa käyttöön sähköpostimenettelyn pöytäkirjojensa tar- kas ta mi ses sa. Sähköisen tarkastamisen käyttöönotosta ja tarkemmasta menettelytavasta
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • 7510V 4-2008-6-2.Pdf
    Information About the Annual Report 2 Managing Director’s Review 3 Report on Operations 2006 4 Municipal Guarantee Board Legislation 5 Administration and Personnel 6 Auditing and Supervision 7 Risk Management 8 Finances 9 Outlook 10 Income Statement 11 Balance Sheet 12 Cash Flow Statement 13 Notes to the Financial Statements 14 Signs 15 Guarantees 16 Auditor’s Report 17 Board of Directors 18 Council 19 Information about the Annual Report Funding guaranteed by the Municipal Guarantee Board is channelled in the form of loans for upgrading the operations and infrastructure of municipalities and for housing production on social grounds. Municipal Guarantee Board Kanavaranta 7 C FIN-00160 HELSINKI, FINLAND Tel. +358 9 6227 2880 Fax. +358 9 6227 2882 http://www.muniguarantee.fi Managing Director’s Review During the past year, 2007, the Municipal Guarantee Board carried out the changes in its operations required by the new Act on the Municipal Guarantee Board (MGB), which had been passed by Parliament in the previous year. The new act gives municipalities outside the MGB the opportunity to become member organizations of the MGB, an opportunity that was taken up by Hankasalmi, Koski Tl, Perniö, Pihtipudas, Ruokolahti and Ypäjä. At the end of 2007 there were only five municipalities with a total population of around 12,000 that were not member organizations of the MGB. Receiving new member organizations indicates strong support for the joint funding system. In the past year, the reporting of the financial responsibilities of the MGB’s member organizations was clarified. The clarification was given by the Municipal Section of the Finnish Accounting Board at the request of the MGB’s Board of Directors.
    [Show full text]
  • Lomaseutu the Beauty of Lakeside Finland and the Southernmost
    KINNULA KIVIJÄRVI KONNEVESI PIHTIPUDAS VIITASAARI The beauty of lakeside Finland and the southernmost wilderness LOMASEUTU is a Finnish word that means ROVANIEMI “holiday region”. As the name implies, people PIHTIPUDAS come to Lomaseutu to enjoy a relaxing and KINNULA peaceful holiday, taking in the beauty and quiet of the lakeside and forest scenery, in the OULU tender care of Mother Nature. Cottages, sauna, KIVIJÄRVI wandering in the forest and wild food are essential VIITASAARI KOKKOLA elements of the local lifestyle, and they reveal Lomaseutu the importance locals place on their relationship VAASA KUOPIO with nature. The best times to experience it JYVÄS- for yourself is during autumn, winter and spring. KYLÄ TAMPERE Lomaseutu is known as the location of Finland’s TURKU southernmost wilderness, Salamajärvi National Park. HELSINKI It is also famous for thousands of lakes that are Helsinki-Viitasaari 365 km (5 h) teeming with fish, and also the rapids that flow Helsinki-Konnevesi 320 km (4,5 h) between them. It is believed here that nature has healing powers, so forest bathing and forest yoga Jyväskylä-Viitasaari 100 km (1,5 h) Jyväskylä-Konnevesi 70 km (1 h) KONNE- are popular activities. VESI An adventurous excursion to Central Finland’s seventh miracle, the “Karoliinan portaat” The best way natural stairs to experience the treasures of For 4–10 people, available all year round Price: EUR 128/person, includes: a guide, dinner, our region is to choose accommodation at Leppäsen tila in Erävaris, breakfast, a suitable package from among abseiling down the “Karoliinan portaat” stairs and lunch our tailored product modules.
    [Show full text]
  • Muutoksia Hankasalmen Jätemaksuihin Vuodelle 2021
    Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Multia Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski Muutoksia Hankasalmen jätemaksuihin vuodelle 2021 Jätteen hinnoittelun periaatteita Jätetaksa perustuu jätelain kunnille asetettuihin velvoitteisiin periä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan tämän tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Jätetaksaa sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyviin jätteisiin. Kiinteistöjen jätemaksu koostuu perusmaksusta sekä jäteastian tyhjennysmaksusta. Sekajätteen astiapalvelun sijaan voi asiakas valita aluekeräyspisteen sekajäteastian käyttöoikeuden, jonka kuljetuksesta vastaa Sammakkokangas Oy. Jäteastioiden tyhjennysmaksut muodostuvat kuljetus- ja käsittelyosasta, jotka on eroteltu taksaan. Kuljetusosalla katetaan jätteiden kuljetuksesta ja kuljetusten järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Käsittelyosalla katetaan kunkin jätelajin käsittelykustannukset. Hankasalmella käytössä olevassa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksensa. Kuljetusyrittäjä taas päättää hinnoittelustaan kuljetuksen osalta. Seka- ja biojätteen jätteenkäsittelyhinnan vahvistaa Sydän-Suomen jätelautakunta. Tuottajavastuullisen pakkausjätteiden eli lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkausten käsittelyn asiakas on maksanut jo pakkauksen ostaessaan. Hankasalmella pakkausjätteitä kerätään yhdellä tuottajien ylläpitämällä
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]