DOCSLIB.ORG

Keski-Suomen Maakuntaviestin Historiatietoja

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Keski-Suomen Maakuntaviestin Historiatietoja KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 29.11.2018 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA TOISELLE - V 1932 JÄMSÄNKOSKI-JYVÄSKYLÄ 65 KM (I SAARIJÄRVI/9 JOUK/ 5 OS) MAAKUNTAVIESTI PAIKKAKUNNALTA TOISELLE 1948-1959 - 1948-1950 JHS JÄRJESTI, SITTEN PIIRI 1951>. HIIHTÄJINÄ VAIN MIEHET - 1948 1. MAAKUNTAVIESTI J:KOSKI-J:KYLÄ (1. JILVES 7.07),14 JOUK/6 OS,117 KM - 1951 A- JA B-SARJA, SAARIJÄRVI- ÄÄNEKOSKI - 1952 HAAPAMÄKI-JYVÄSKYLÄ, 10 OS 1/ ALLE 18 V, 2/ ALLE 20 V - 1955 KIVIJÄRVI-PYLKÖNMÄKI, 17 JOUKKUETTA/A-B, 7 OS/M, 1/ ALLE 18V - 1959 12. MAAKUNTAVIESTI SAARIJÄRVI- KYYJÄRVI, 20 JOUKKUETTA - 1948-1959 JILVES 7 VOITTOA, SAPU 5 VOITTOA PAIKALLISVIESTI 1960- 1972-1975 - 1960 UURAINEN 26 JOUKK, 10 OS 7/M, N, P16, P18 - 1968 KARSTULA TUL:N SEURAT MUKAAN (JYVTO) - 1960-1972 JILVES VOITOT, SAPU 1 VOITTO KOLMEN SARJAN ERILLISET VIESTIT YHTEENLASKIEN 1973-1975 - 1973 JÄMSÄNKOSKI/KANKARISVEDEN JÄÄLLÄ, HELMIK. ALKU>EI LUNTA - 1973-1975 MIEHET, TYTÖT JA NAISET, POJAT VIESTIEN YHTEENLASKU -1973-1975 VOITOT YHTEENLASKETUISTA KOLMESTA VIESTISTÄ KAIVIRE -1975 KAIPOLA/JÄMSÄNKOSKELLA NYKYMUODOSSA: SEURAT 1976-1990, KUNNAT 1991-2015 - 1976-1990 SEURAVIESTINÄ 10 OS/64 KM - 1976 KANNONKOSKI 25 JOUKKUETTA VOITOT KAIVIRE 76, 78-79, KAKIVA 77, VIITVIESTI 1980-1985, SAPU 1986 - MAX 37 JOUKKUETTA - 1990 VIITASAARI; PÄÄTÖS KUNNALLISISTA MAAKUNTAVIESTEISTÄ KUNNALLINEN 1991-2000 (”TERÄSMETSO”) - SUURET KUNNAT YLI 7000 AS (9), KESKISUURET 2500-7000 AS (12), PIENET ALLE 2500 AS (11), - MUUTOS 1996: SUURET YLI 7000 AS, PIENET ALLE 7000 AS 10 OS/64(59) KM - JÄRJESTÄJÄ ESITTÄÄ OSUUSJÄRJESTYKSEN SYYSPARLAMENTISSA - 1991 KEURUU------> 2000 ÄÄNEKOSKI :”TERÄSMETSON” VOITTI JYVÄSKYLÄ. - ANKKURIOSUUS LYHENNETTY JAKSON AIKANA 15 KM>10 KM - 2000 M14, M16, M18 TYTTÖ VOI KORVATA POJAN - MUKANA 33- 41 JOUKKUETTA - KIERTOPALKINNON "TERÄSMETSON" VOITTI JYVÄSKYLÄ KUNNALLINEN 2001- 2005 (”PUUMETSO”)UUDISTUKSET: - KUNNALLISENA, EDELLEEN 10 OS, 51-52 KM (2001 JYVÄSKYLÄ-2005 SUOLAHTI) - SUURET KUNNAT YLI 7000 AS (10), PIENET ALLE 7000 AS (20) - YKSI MIESTEN OSUUS POIS (3), TILALLE T/P12 - SARJOISSA M14, M16, M18 TYTTÖ VOI KORVATA POJAN. - KIERTOPALKINTO "PUUMETSO", MUISTOKSI PIENOISMETSO (SUURET JA PIENET) - SUOLAHTI 2005: TYTTÖ/NAINEN VOI KORVATA VAST. SARJAN POJAN/MIEHEN AP3/A:LEVYKE NRO/ 1.12.2015 -KIERTOPALKINNON "PUUMETSON" VOITTI KEURUU, PIENET KIVIJÄRVI KUNNALLINEN 2006- 2010 (”PUUMETSO”),UUDISTUKSET: - KORVAUSLISÄYS ED. SÄÄNTÖKAUTEEN (EDELLEEN 10 OS) - NAINEN/M50 SARJAN MIES VOI KORVATA M18-SARJAN POJAN - N/M12 2 KM, VIESTI 51 KM. - KIERTOPALKINTO "PUUMETSO" 2006-2010 KONNEVEDELTÄ JÄMSÄNKOSKELLE - MUISTONA PIENOISMETSOT (SUURET/PIENET VOITTAJAJOUKKUEELLE= KUNNALLE) - MUKANA 2006 27 JOUKKUETTA, 2007 28, 2008 24, 2009 25, 2010 22, -KIERTOPALKINNON "PUUMETSON" VOITTI JÄMSÄ, PIENET KUNNAT PIHTIPUDAS Kuntaliitokset: Kuntien määrä väheni sääntökaudella 2006-2010 kuntaliitosten myötä 30:stä 23:een. 1.1.2007 Sumiainen ja Suolahti liittyivät Äänekoskeen. 1.1.2008 Leivonmäki liittyi Joutsaan. 1.1.2009: Pylkönmäki liittyi Saarijärveen, Jyväskylään liittyivät Jyväskylän mlk ja Korpilahti. Jämsänkoski liittyi Jämsään. KUNNALLINEN 2011- 2015 (”PUUMETSO”), -KIERTOPALKINNON "PUUMETSON" VOITTI JYVÄSKYLÄ, PIENET KUNNAT JOUTSA - SUURET KUNNAT (YLI 7000 AS) 10 OSUUTTA, PIENET KUNNAT (ALLE 7000 AS) 8 OSUUTTA - KORVAUSSÄÄNNÖT: Nainen/tyttö voi korvata vastaavan sarjan miehen/pojan. Nainen tai M50-sarjan mies voi korvata M18-sarjan pojan. M60-sarjan mies voi korvata M16-sarjan pojan. MUKANA VIESTISSÄ 2011-2015: 2011 26 JOUKKUETTA, 2012 22 JOUKKUETTA, 2013 21 JOUKKUETTA, 2014 13 JOUKKUETTA, 2015 17 JOUKKUETTA. KUNNALLINEN 2016- 2020 (”PUUMETSO”), - VIESTISSÄ 9 OSUUTTA JA KORVAUSSÄÄNNÖT (JOHTOKUNNAN ESITYS 5.11.2015) - KORVAUSSÄÄNNÖT RIIPPUEN KUNTIEN ASUKASLUVUSTA 1.1.2015 - YLI 20000 ASUKASTA/SUURET KUNNAT 2: JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ - 10000-20000 ASUKASTA/KESKISUURET KUNNAT 4: KEURUU, LAUKAA, SAARIJÄRVI, ÄÄNEKOSKI - ALLE 10000 ASUKASTA/PIENET KUNNAT 17. - PIENET RAJAKUNNAT (6) VOIVAT MUODOSTAA YHDISTELMÄJOUKKUEEN , JOS YHTEINEN VÄKILUKU JÄÄ ALLE 5000 ASUKASTA - KANNONKOSKI, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, KUHMOINEN, LUHANKA. - LOPULLINEN HYVÄKSYMINEN MAAKUNTAVIESTINEUVOSTOSSA 30.11.2015 - MUKANA VIESTISSÄ 2016-2020: 2016 17, 2017 17 JA 2018 17 JOUKKUETTA. 72. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 16.2.2019 SAARIJÄRVELLÄ (varap. 17.2.) Sääntökausi 2016-2020: 9 osuutta (korvaussääntö: suuret (2) yli 20000, keskisuuret (4) 10000- 20000, pienet (17) kunnat alle 10000 asukasta) Kiertopalkinto uusi ”Puumetso”, pieni puumetso vuosivoitosta. 2016 Äänekoski Voittaja: Jyväskylä 2017 Joutsa Voittaja: Jyväskylä 2018 Kyyjärvi Voittaja: Jyväskylä 2019 Saarijärvi 2020 Pihtipudas MAAKUNTAVIESTI ON 2000-LUVULLA SIIRRETTY LOPPIAISESTA HELMIKUULLE: PAKKANEN: 2003 (KINNULA), 2010 (JÄMSÄNKOSKI), 2015 (UURAINEN), 2017 (JOUTSA). LUMITILANNE: 2007 (PIHTIPUDAS), 2008 (UURAINEN), 2014 (PIHTIPUDAS), 2016 (ÄÄNEKOSKI). Edellä muutamia otteita Keski-Suomen maakuntaviestin eri kehityskausilta. Matti Harju 29.11.2018 Maakuntaviestipaikkakunnat 1948- Seuraviestit 1948-1990 (maantieviestit 1948-1959), kuntaviestit 1991- Vuosi Joukk Paikkakunta Voittaja A Voittaja B Voittaja C 1948 14 Jämsänkoski-Jyväskylä JIlves 1949 9 Karstula-Äänekoski SaPu 1950 15 Jämsä-Jyväskylä JIves 1951 17 Saarijärvi-Äänekoski JIlves I JIlves II 1952 10 Haapamäki-Jyväskylä JIlves JHS 1953 11 Pylkönmäki-Saarijärvi SaPu I SaPu II 1954 15 Saarijärvi- JämsänkoskiJIlves MultJyske KivKiv 1955 17 Kivijärvi-Pylkönmäki SaPu Kyky 1956 19 Konnevesi-Uurainen SaPu JHS 1957 24 Uurainen-JämsänkoskiJIlves Kyky 1958 13 Viitasaari-Äänekoski SaPu I SaPu II 1959 20 Saarijärvi-Kyyjärvi JIlves Kyky viim. maantieviesti 1960 26 Uurainen JIlves KanKiho 1.paikallisviesti 1961 28 Jämsänkoski JIlves ViitViesti II 1962 24 Saarijärvi SaPu KanKiho 1963 25 Kannonkoski JIIves JIlves II 1964 28 Laukaa JIlves Hanka 1965 28 Uurainen JIlves Kyky 1966 25 Viitasaari JIlves JHS 1967 24 Keuruu JIlves PY 1968 27 Karstula JIlves JyTo 1969 30 Jyväskylä JIlves KeuKis 1970 32 Hankasalmi JIlves JIlves II 1971 26 Pihtipudas JIlves KaiVire 1972 29 Pylkönmäki JIlves JIlves II 1973 15 Jämsänkoski KaiVire (yhteistulos: miehet,tytöt,pojat) 1974 16 Konnevesi KaiVire (yhteistulos: miehet,tytöt,pojat) 1975 17 Kaipola/Jämsänkoski KaiVire (yhteistulos: miehet,tytöt,pojat) 1976 25 Kannonkoski KaiVire (10 osuutta) 1977 25 Karstula KaKiva JHS 1978 36 Saarijärvi KaiVire JIlves 1979 36 Jyväskylä KaiVire MultJyske 1980 34 Keuruu ViitViesti JIlves 1981 29 Viitasaari ViitViesti KaKiva 1982 37 Laukaa ViitViesti JHS II JyRyhti 1983 36 Jämsänkoski ViitViesti JHS III KeuKis 1984 35 Karstula ViittViesti SaPu II KivKiv 1985 31 Kaipola ViitViesti JHS III JyTo 1986 32 Saarijärvi SaPu ÄäHuima UurUrh 1987 31 Äänekoski ViitViesti KaiVire PTuisku 1988 27 Konnevesi JHS KaiVire MuurYr 1989 30 Jyväskylä ÄäHuima KaiVire KeuKis 1990 27 Viitasaari SaPu KaiVire KaKiva Viitasaarelle päättyivät seuraviestit. KESKI-SUOMEN HIIHTO RY KESKI-SUOMEN KUNNALLISET MAAKUNTAVIESTIT 1991- Sääntökausi 1991-2000: Kiertopalkinnon "Teräsmetson" voitti Jyväskylä Vuosi Joukk. Järjestäjä/paikka Yleisvoitto B/C, pienet kunnat 1991 34 Keuruu Äänekoski Kivijärvi C, Karstula B 1992 38 Pihtipudas Jyväskylä Kivijärvi C, Pihtipudas B 1993 38 Uurainen Jyväskylä Karstula B, Kivijärvi C 1994 38 Jämsä, Kaipola Jyväskylä Karstula B, Kivijärvi C 1995 41 Äänekoski Jyväskylä Kivijärvi C, Karstula B 1996 36 Jkl mlk Vaajakoski Jyväskylä Pihtipudas 1997 36 Saarijärvi Jyväskylä Pihtipudas 1998 36 Viitasaari Jyväskylä Pihtipudas 1999 34 Kannonkoski, Piispala Jyväskylä Pihtipudas 2000 33 Äänekoski Jämsä Kinnula Sääntökausi 2001-2005: Kiertopalkinnon "Puumetson" voitti Keuruu 2001 32 Jyväskylä, Huhtasuo Jyväskylä Korpilahti 2002 29 Saarijärvi Jämsä Kivijärvi 2003 29 Kinnula Keuruu Kinnula 2004 28 Keuruu Keuruu Kannonkoski 2005 29 Suolahti Keuruu Kivijärvi Sääntökausi 2006-2010 (kuntaliitoksia): Kiertopalkinnon ”Puumetson” voitti Jämsä Pienten kuntien kiertopalkinnon voitti Pihtipudas. 2006 27 Konnevesi Keuruu Kinnula 2007 28 Pihtipudas Jämsä Joutsa 2008 24 Uurainen Jämsä Joutsa (SHL 100v) 2009 25 Jyväskylä, Vaajakoski Jämsä Joutsa 2010 22 Jämsä, Jämsänkoski Jyväskylä Pihtipudas Sääntökausi 2011-2015: Kiertopalkinnon "Puumetson voitti" Jyväskylä Pienten kuntien kiertopalkinnon voitti Joutsa. 2011 26 Äänekoski Jyväskylä Pihtipudas 2012 22 Saarijärvi Jyväskylä Joutsa 2013 21 Keuruu Jyväskylä Joutsa 2014 13 Pihtipudas Jyväskylä Joutsa 2015 17 Uurainen Jyväskylä Joutsa Sääntökausi 2016-2020: Yksi viestisarja/ 9 osuutta (korvaussäännöt). Kiertopalkinto ”Puumetso”. Vuosivoitosta pienoismetso. 2016 17 Äänekoski 1) Jyväskylä 1, 2) Äänekoski 1, 3) Jyväskylä 2 2017 17 Joutsa 1) Jyväskylä 1, 2) Äänekoski 1, 3) Joutsa 1 2018 17 Kyyjärvi 1) Jyväskylä 1, 2) Jämsä, 3) Laukaa 2019 Saarijärvi 2020 Pihtipudas Säännöt on päätetty syysparlamentissa Äänekoskella 5.11.2015 ja maakuntaviestineuvostossa Jyväskylässä 30.11.2015. VALOKUVAT /MATTI HARJU: 1)) Maakuntaviestin lähtö Saarijärvellä 6.1.2012 2) Minne lentää Pienoismetso Kusiaismäestä vuonna 2019? Matti Harju 29.11.2018 Maakuntaviestin lähtö Saarijärvellä 6.1.2012 Minne lentää Pienoismetso Kusiaismäestä vuonna 2019? Matti Harju 29.11.2018.
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • 7510V 4-2008-6-2.Pdf
    Information About the Annual Report 2 Managing Director’s Review 3 Report on Operations 2006 4 Municipal Guarantee Board Legislation 5 Administration and Personnel 6 Auditing and Supervision 7 Risk Management 8 Finances 9 Outlook 10 Income Statement 11 Balance Sheet 12 Cash Flow Statement 13 Notes to the Financial Statements 14 Signs 15 Guarantees 16 Auditor’s Report 17 Board of Directors 18 Council 19 Information about the Annual Report Funding guaranteed by the Municipal Guarantee Board is channelled in the form of loans for upgrading the operations and infrastructure of municipalities and for housing production on social grounds. Municipal Guarantee Board Kanavaranta 7 C FIN-00160 HELSINKI, FINLAND Tel. +358 9 6227 2880 Fax. +358 9 6227 2882 http://www.muniguarantee.fi Managing Director’s Review During the past year, 2007, the Municipal Guarantee Board carried out the changes in its operations required by the new Act on the Municipal Guarantee Board (MGB), which had been passed by Parliament in the previous year. The new act gives municipalities outside the MGB the opportunity to become member organizations of the MGB, an opportunity that was taken up by Hankasalmi, Koski Tl, Perniö, Pihtipudas, Ruokolahti and Ypäjä. At the end of 2007 there were only five municipalities with a total population of around 12,000 that were not member organizations of the MGB. Receiving new member organizations indicates strong support for the joint funding system. In the past year, the reporting of the financial responsibilities of the MGB’s member organizations was clarified. The clarification was given by the Municipal Section of the Finnish Accounting Board at the request of the MGB’s Board of Directors.
    [Show full text]
  • Lomaseutu the Beauty of Lakeside Finland and the Southernmost
    KINNULA KIVIJÄRVI KONNEVESI PIHTIPUDAS VIITASAARI The beauty of lakeside Finland and the southernmost wilderness LOMASEUTU is a Finnish word that means ROVANIEMI “holiday region”. As the name implies, people PIHTIPUDAS come to Lomaseutu to enjoy a relaxing and KINNULA peaceful holiday, taking in the beauty and quiet of the lakeside and forest scenery, in the OULU tender care of Mother Nature. Cottages, sauna, KIVIJÄRVI wandering in the forest and wild food are essential VIITASAARI KOKKOLA elements of the local lifestyle, and they reveal Lomaseutu the importance locals place on their relationship VAASA KUOPIO with nature. The best times to experience it JYVÄS- for yourself is during autumn, winter and spring. KYLÄ TAMPERE Lomaseutu is known as the location of Finland’s TURKU southernmost wilderness, Salamajärvi National Park. HELSINKI It is also famous for thousands of lakes that are Helsinki-Viitasaari 365 km (5 h) teeming with fish, and also the rapids that flow Helsinki-Konnevesi 320 km (4,5 h) between them. It is believed here that nature has healing powers, so forest bathing and forest yoga Jyväskylä-Viitasaari 100 km (1,5 h) Jyväskylä-Konnevesi 70 km (1 h) KONNE- are popular activities. VESI An adventurous excursion to Central Finland’s seventh miracle, the “Karoliinan portaat” The best way natural stairs to experience the treasures of For 4–10 people, available all year round Price: EUR 128/person, includes: a guide, dinner, our region is to choose accommodation at Leppäsen tila in Erävaris, breakfast, a suitable package from among abseiling down the “Karoliinan portaat” stairs and lunch our tailored product modules.
    [Show full text]
  • Muutoksia Hankasalmen Jätemaksuihin Vuodelle 2021
    Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Multia Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski Muutoksia Hankasalmen jätemaksuihin vuodelle 2021 Jätteen hinnoittelun periaatteita Jätetaksa perustuu jätelain kunnille asetettuihin velvoitteisiin periä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan tämän tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Jätetaksaa sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyviin jätteisiin. Kiinteistöjen jätemaksu koostuu perusmaksusta sekä jäteastian tyhjennysmaksusta. Sekajätteen astiapalvelun sijaan voi asiakas valita aluekeräyspisteen sekajäteastian käyttöoikeuden, jonka kuljetuksesta vastaa Sammakkokangas Oy. Jäteastioiden tyhjennysmaksut muodostuvat kuljetus- ja käsittelyosasta, jotka on eroteltu taksaan. Kuljetusosalla katetaan jätteiden kuljetuksesta ja kuljetusten järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Käsittelyosalla katetaan kunkin jätelajin käsittelykustannukset. Hankasalmella käytössä olevassa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksensa. Kuljetusyrittäjä taas päättää hinnoittelustaan kuljetuksen osalta. Seka- ja biojätteen jätteenkäsittelyhinnan vahvistaa Sydän-Suomen jätelautakunta. Tuottajavastuullisen pakkausjätteiden eli lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkausten käsittelyn asiakas on maksanut jo pakkauksen ostaessaan. Hankasalmella pakkausjätteitä kerätään yhdellä tuottajien ylläpitämällä
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Pöytäkirja 5/2020 1(42)
    VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 1(42) Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 08.12.2020 klo 14:00 - 15:40 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen (klo 14.10 - 15.40) Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen (klo 14.00 - 15.10) Ahola Suvi jäsen (klo 14.00 - 15.10) Lahti Arja jäsen (klo 14.00 - 15.10) Muut Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Flyktman Sari esittelijä Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Poissa Suomäki Eero jäsen Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Asiat 62 - 76 Allekirjoitukset Sisko Linna Auli Mattola Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu sähköisesti. Jouni Hämäläinen Arto Seppälä Pöytäkirjan nähtävilläolo Viitasaarella 14.12.2020, Viitasaaren kaupungintalo (tekninen osasto) sekä kopio sopijakuntien kunnanvirastoissa Pöytäkirjanpitäjä Auli Mattola VIITASAAREN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2020 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsitellyt asiat § Otsikko Sivu 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 63 Pöytäkirjantarkastajien valinta 6 64 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnan 7 kokousajankohta, kokouspaikka, kokouskutsun lähettäminen, pöytäkirjan tarkastus ja nähtävilläolo
    [Show full text]