JYVÄSKYLÄ K^JtaiLaUilaif K. J. Gummerus Oy:n Kirjakauppa • Aterioikaa Jyväskylässä käydessänne Ravintola Mäki-Matissa (Kauppakatu 32) Toi m itusky kyisi n kirja- Ravintola Jyväs-Matissa ja paperikauppaliike (Valtakatu 32) Hyvä ruoka! Jyväskylässä Kohtuulliset hinnat!

(ACa tkamuiiftaja OSUUSKAUPPA MÄKNMATTI r.L ciCcithalii/zem iista

Jyväskylän Säästöpankki ansallis-Usake-r ankki Vanhin Suomalainen rahalaitos, perust. 1841 Tallettajain saamiset 125.000.000:- mk Maan suurin liike- ja talletuspankki

Omat varat 8.600.000: - mk

Pääkonttori : KONTTORI JYVÄSKYLÄSSÄ IYVÄSKYIÄ, KAUPPAKAI U I>, Kauppakatu 18. Puh. vaihde 10 28 ja 1390 Sivukonttorit: Säynätsalossa ja tikkakoskella

JM

Puistok. 2-4 Puhelin 1960 Auto= Sähkö- ja Muut konttorit Keski-Suomessa Haapamäki, , , , Keuru, Radioliike , Saarijärvi, Suolahti, Vaajakoski, JYVÄSKYLÄ »SUOMEN ATEENA»

lzi4,Lttu,ut:lfttu-LiStafef>t Izcci^yi-i^^l^i

Kirkkopuistoa

JYVÄSKYLÄ on Suomen suurimman järven, mah- tavan Päijänteen pohjoispäässä, Jyväsjärven ran- nalla sijaitseva sisämaan kaupunki, periisi. 1837. Noin 25,000 henkeä käsillävine asukkaineen, kulttuuri- ja liikelaitoksilleen se on laajan Keski- Suomen maakunnan sivistyksellinen ja taloudelli- nen keskus. Jyväskylä on suomenkielisen sivistyksen van- himpia ja tärkeimpiä paikkoja. Jyväskylään pe- rusteltiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, nykyinen lyseo 1858. Maamme vanhin kansa- kouluseminaari perusteltiin Jyväskylään 18(>,'i ja vuotta myöhemmin (1864) maamme ensimmäinen tyttökoulu. Myöhemmin perustettuja oppilaitoksia, kuten yhteislyseo ja lyllölukio, kauppakoulu, kansakou- lut ym. on kaupungissa useita. Kasvatusopillinen Korkeakoulu, joka on ainoa laatuaan Suomessa, jatkaa v:sta 1934 lähtien se- minaarin toimintaa. Jyväskylän Yliopistoyhdislyksen loimesta v:sta 1912 lähtien pidettyjen ja suuren suosion saaneiden kesäkurssien (Jyväskylän Kesäyliopisto) järjestämi- sestä huolehtii nyt Kasvatusopillinen Korkeakoulu.

Kauppakatua Yliopistoyhdistyksen perustama, nykyisin Kor- keakoulun bailussa oleva lieteellinen kirjasto on 150,000 nidoksilleen ainonlaatuaan sisämaan kau- pungeissa. Keskellä maata sijaitsevana huomattavana kou- lukaupunkina .Jyväskylä on joutunut kansallisen herätyksen tienraivaajaksi. Tässä mielessä on kaupungissa pidetty suuria laulu- ja soittojuhlia, ensimmäiset koko maassa v. 1881. Paikallisten ja maakunnallisten sivistysrientojen, mm. taideharrastuksien ylläpitäjänä on kaupun- gissa elinvoimaisia yhdistyksiä, kuoroja, orkeste- reita, työväenteatteri ym. Sanomalehtiä on Jyväskylässä ilmestynyt 1860- luvulta lähtien ja kaupungissa on nykyisin kolme 6-päiväistä sanomalehteä, nim. Keskisuomalainen, Sisä-Suomi ja Työn Voima. K. J. Gummeruksen kustannusliike on toiminut Jyväskylässä v:sla 18M. Vuosisatoja vanhaa maakunnan kulttuuria edus- taa Keski-Suomen museo runsaine kokoelmineen Cygnaeuskadun varrella.

Vanhan kirkon muistomerkki Taipaleen muistomerkki

Uno Cygnaeuk- Sankari sen muisto- patsas merkki Hyvät liikenneyhteydet Rautatieyhteys on läntisiä rataa Haapa- mäen kautta Helsinkiin (,'579 km), Turkuun (360) km), Poriin (272 km), Vaasaan (270 km); ilääu päin suuntautuvaa rataa Pieksämäelle (80 km), Joensuuhun uutta rataa Varkauden Viinijärven kaulia (263 km), Savonlinnaan (186 km) ja Pa- rikkalaan (245 km), sekä pohjoiseen suuntautu- vaa rataa Suolahden kauppalaan (42 km). Vilkas laivaliike n n e on Päijännettä (200 km) pitkin Jyväskylän—Lahden välillä. HELSINGIN-PETSAMON valtamaantie ohjau- Uulia Jyväskylää tuu Päijänteen rannikoita pitkin Jyväskylän kautta Lappiin ja jäämerelle. Kukoistavaa, kasvavaa (Valtatie N:o 4) talouselämää Erittäin vilkas kokovuotinen autob v s s L- Ii i k e n n e on Jyväskyläsiä suoraan Helsinkiin, Jyväskylä ei ole enää siinä määrin kuin aikai- Tampereelle, Vaasaan, Kokkolaan, Kuopioon, semmin yksipuolinen sivistyskeskus. Mikkeliin, Heinolaan, Lahteen ja kaikkiin maa- Kaupunkiin ja sen läheisyyteen on kohonnut kunnan noin 30 eri pitäjään." 1 suurehkoja teollisuuslaitoksia, kuten Schaumanin faneeritehdas, Kankaan paperitehdas (v:lla 1874), puolustuslaitoksen tehtaat, Mikron konepaja, Fred- riksonin, Jussilan ja Ruthin tuotantolaitokset, Vaa- jakosken (SOK) teollisuuskeskus, Säynätsalon teh- taat. Tikkakoski ym. Näissä tuotantolaitoksissa työskentelee tuhansia työntekijöitä ja tehtaiden vuosittainen tuotanto- arvo nousee satoihin milj. markkoihin. Laajan ja vauraan maakunnan kaupallisen liike- toiminnan keskuksena Jyväskylä on lukuisine tukku- ja vähilläiskauppoineen erittäin vilkas kauppakaupunki. Jyväskylän Säästöpankki on maamme kaikkein vanhimpia rahalaitoksia (perust. 1841). Suomen Pankilla ja kauppapankeilla on kaupungissa omat konttorinsa.

Äijälän salmi (Jyväsjärues lä Päijänteeseen) Taustalla Jyväskylän kau- punki. heilukentlineen. Hiihtomäki ja Tauhimäen kirkontorni ovat näköalapaikkoja. Kaupungissa on valkearunkoi- sia koivuja kasvavien tuuhei- den yksityisten pihapuistojen ohella hyvinhoidettuja yleisiä puistoja, kuten Kirkkopuisto (jonka keskellä L. I. Lindqvistin piirustusten mukaan 1880 val- mistunut tiilinenkaupungin kirk- ko). Itsenäisyyspäivänä v. 1940 paljastettiin Kirkkopuistossa vuosien 1939- 40 sodan Tai- paleensankarien ja taistelui- den muistomerkki, jonka on

Harjun portaat Jyväskylän kirkko Lehteviä puistoja raikkaita havumetsiä — korkeita näköala- vaaroja — viehättäviä vesistöjä

Jyväskylä on vaihtelevasta kauneudestaan kuu- luisan, metsärikkaan järviseudun ympäröimä. Kaupungin alue kaartaa kilometrittäni Jyväs- Palokka- ja Tuomiojäivien rannikoila. Maamme mahtavin järvi, Päijänne, ulottuu verrattomille laivareitteineen ja jylhine rantamaastoilleen aivan Jyväskylän edustalle saakka. Korkeaharjanleisel, tuuheaa metsää kasvavat näköalavaarat kohoavat rannikoilla salojen metrien korkeuteen, kuten Laaja v u o r i pohjoisessa, Roni n mäki lännessä, Kanav v o r i kaa- kossa, Aittovuori idässä jne. Melkein kau- pungin keskustassa on pitkänomainen, pihkan- luoksuinen Jyväs k y 1 a n har j v solakoille honkineen, kivipoilaineen, ja ensiluokkaisine ur- suunnitellut arkkitehti M. Hä- mäläinen. Cygnaeus pui s to, jossa on vanhan kirkon ja hau- tausmaan paikalla V. Wallgrenin muovailema »Suomen kansa- koulujen isän» Uno Cygnaeuk- sen muistopatsas sekä Blom- sledtin suunnittelema vanhan kirkon muistomerkki, v:lla 1938; Lo v nais p uisi o musiikkila- voineen sekä Loltakahviloineen (puistossa on 100-vuotisjiihla- messuilla 1937 istutettu »mes- sukuusi»); Rantapuisto ulko- ravintoloinccn;] Kork eako u- lun laaja puisto suurine raken-

Kaupunginialo Taulumöen kirkko sisällä

[luksilleen sekä Tomujoen varrella hautaus- maan puisto, jonka laidassa on v. 1918 ja 1939—40 vapaussotien sankarihaudat, keskellä G. Finnen suunnittelema v. 1918 vapaustaistelun sankaripalsas sekä hautausmaalla muistomerkki seppä J. Högmanin pajan kohdalla, missä tunnettu herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen sai herätyk- sensä. RAKENNUKSISSA VANHAA JA UUTTA Hakatuilla kivillä ja asfaltilla Laskettujen tasais- ten katujen varsilla on vanhoja, idyllisiä, suurien riippakoivujen varjostamia puurakennuksia sekä myöhempien vuosien tulokkaina 4—5 kerroksisia nykyajan liike- ja asuntotaloja. Kaupungintalo Kirkkopuiston vierellä valmistui 1899 (K. V. Reunuksen suunnittelema), Korkea- koulun rakennusryhmä (1884), lyseon (nyk. rak. 1902), valtion viljamakasiinista valmistettu kir- Cygnaeuksen kansakoulu Kasvatusopillisen korkeakoulun alueella

jastotalo (1916), Cygnaeuksen kansakoulu (1925), Kaupungin retkeilymaja Cygnaeuksen kansa- yhteislyseo (1928), valtiontalo, jossa posti ja sotilas- koulussa. Puh. 1206 virastot (1930), Jyväskylän maaseurakunnan kau- RAUTATIEASEMA Asemakadun alapäässä lähellä nis kirkko Taulumäellä (Elsi Borg 1929). Jyväsjärven rantaa. Puh. 1082. (Ravintola). Hotelli Jyväshovi ja useat ravintolat sijaitsevat SATAMA Jyväsjärven rannassa. Päijänteen laivat uusissa kivitaloissa. ARE:n autopalatsi on kau- isossa laiturissa. Päijänteen laivojen puhelimet pungin suurin rakennus. Useita nykyaikaisia 1180 ja 1221. Laivayhtiön konttori Rantakatu asunto- ja liiketaloja on näiden lisäksi. 21. Puh. 10:53. Satamakonttori. Puh. 1341, Kaupungin nykyaikaisuudesta mainittakoon täy- LINJA-AUTOASEMA JA MATKAHUOLTO Kaup- sin automatisoitu erinomainen puhelin ja kalu- patorin vierellä. Puhelimet 227 G ja 2275. valaistus. POSTI- JA LENNÄTIN Kirkkopuiston varrella, Kilpisenkatu 8. Postikonttorin puhelin 1049. Tiedonantoja matkailijoille Lennätinkonttorin puhelin 1068. HOTELLIT: Hotelli Jyväshovi, Kauppakatu 35. KAUPUNGIN MATKAILUTOIMISTO sijaitsee Jy- Puhelin (vaihde) 1990. — Kaupunginhotelli, väskylän rautatieasemalla. Puhelin 1725. Asemakatu 6. Puh. (vaihde) 1796 ja hotelli Kaupungin matkailuasiamies opelt. Aino Heino, Turisti, Asemakatu 4. Puh. 2223. Puh. 1454. Malkasi ajakot e j a k i n on

Yhteislyseo Jyväskylän lyseo Päijänne, Paalsulo

RAVINTOLAT: Hotelli Jyväshovi, Kauppakatu 35. PANKIT: Suomen Pankki, Kauppakatu 21. Puh.

— Puh. 1990. Kaupunginhotelli, Asemakatu (>. 1007. — Kansallis-Osake-Pankki, Kauppakatu Puh. 1796. — Osuuskauppa Mäki-Matin Ra- 18. Puh. 1028. —Pohjoismaiden Yhdyspankki, vintola, Kauppakatu 32. Puh. 2110. — Osuus- Kauppakatu 31. Puh. 1027. — Helsingin Osa- liike Keskimaan ravintola, Asemakatu 8. Puh. kepankki, 27. Puh. 1631. — Maa- 2218. — Seurahuoneravintola, Kauppakatu 25, Kauppakatu

— Puh. 1257. — Ravintola Maakunta, Opistokatu talouspankki, Asemakatu 3. Puh. 1002. 12, Kauppatoria vastapäätä. Puh. 2012 ja 2236. Jyväskylän Säästöpankki, Kauppakatu 23. Puh.

Rantapuiston ravintola (kesäisin). Puh. 1323. 1045. — Jyväskylän kunnan Säästöpankki, - TyöväenRavintola, Kauppakatu 30. Puh. 1040. Kauppakatu 25. Puh. 1414. - Lotta-Ruokala ja Kahvila, Kauppakatu 15. Puh. 1956 sekä Lotta-Kahvila Lounaispuis- MUSEO, tossa, puh. 1951, suositellaan matkailijoille KESKI-SUO.MEN Cygnaeuksenkatu 10 erittäin viihtyisänä paikkana. Avoinna 12—15. Päijänne nuringon laskussa KESKI-SUOMI, SUOMEN SYDÄN tmi/iCKlcii mefifipH, vörikko!ilen vaarojen ja muurini vtvlaföjcit hamiiis iiittoki-tiilu

Luonnonraikasta virkistystä ja viehättävää kau- Mainioita retkeily ma hdollisu uksia heutta larjoavat avoimin sylin tuuheat metsämme, värikylläisel vaaramme sekä laajat vesistömme avautuu Jyväskylästä eri tahoille kirkkaine järvineen ja kuohuvine koskineen. Aito, vivahdusrikas luonto ympäröi matkailijaa Matkoja voi tehdä jalkaisin, pyörillä, auloilla, Keski-Suomessa joka askeleella. Silmänkanta- laivoilla ja junilla viehättävien maisemien ympä- metsät, vedet, kukoistavat mattomat vilpoiset ke- röimänä. sät, kirpeän raikkaat talvet ja runsaslumiset hiihto- maastot tarjoavat loppumattomiin viehätystä ja Esittelemme seuraavassa muutamia suosittuja virkistystä. reittejä. Laivamatka JYVÄSKYLÄ-LAHTI (yli 200 km) Sisävesien suosituin matkailureitti, johon kuu- luu Jyväsjärvi Jyväskylän edustalla, pääosana mah- tava Päijänne, etelässä kaunis Vääksyn kanava ja Vesijärvi. Tuhannet turistit toteavat vuosittain ihastuneina Päijänteen ainutlaatuiset nähtävyydet. Matka kestää noin puoli vuorokautta. Matkalippu

II luokassa 90: —. JYVÄSKYLÄ-SÄYNÄTSALO- --JYVÄSKYLÄ Maisema Pohjois- Päijänteellä (70 km) Jyvä s k y 1 a—Sä—S äynäls a i o, 15 km. Reitti Korpilahti on saanut luonnonkauneudestaan vie- kulkee vesileilse Jyväsjärven ja Äijälänjoen kaulia railtaan yksimielisen tunnustuksen. Laivareilli Pohjois-PäijänteeUe ja tätä jylhän komeaa ja pai- Korpilahdella jatkuu Paijanneita pilkin Vääksyn kotellen idyllisen kaunista järveä pitkin kohti ete- kanavalle ja Lahteen saakka. lää. Keski-Suomen Parantola valkoisine rakennuk- Korpi 1 a h t i—M uura m e, 16 km. (maan- sineen (Suomen toiseksi suurin), Säynätsalon teh- tiereitti). Taival on vaihtelevaa pyöräilymaastoa, dasyhdyskunta (saari) sekä lukuisat saaret kor- vuoroin nousuja, vuoroin laskuja. Muuramen kir- keine vuoristomaastoineen kiinnittävät retkeilijän konkylässä on kirkontorni hyvä näköalapaikka, huomion puoleensa. samoin korkea Riihivuori, jonka laelta avautuvat Säynä t s a 1 o—K arkine n, 21 km. Kun kauniil näköalat Päijänteelle ja Muuratjärvelle. Muuratsalo ja Säynätsalo on sivuutettu, tullaan Vuoren juurella viihtyisä Muuramen kirkonkylä. avaralle Ristinsclälle (vasemmalle pistää pitkä eri- tyisen kaunis Rutalahti, jonka suulla, Rappukal- Näköala Haukkavuorella, Korpilahti lion kohdalla, Päijänteen syvin kohta, 91 m.) ja täältä Rutasalmen kautta Kallioselälle ja sitten ka- peammille väylille. Kärkisissä on syytä nousta maihin tarkastelemaan rantakallioilla avautuvia maisemia. Noin 4 km Kärkisistä on korkea Niini- mäki. Sinne pääsee hyväkuntoista kylätietä pitkin, lopuksi 1 km. jalkapolkua. Mahtavat näköalat Päijänteelle. Kärk i n e n—K orpil a h 1 i, 5 km. Tämä väli on edelleen hyvin saaririkasta. Korpilahden laivalaiturin vastakkaisella puolella on Tähtinie- men retkeilymaja ja läysihoilola. Ylilctlyään Vaajakosken komean sillan juna tun- keutuu syviin kallioleikkauksiin ja jatkuu sillen kaunisrantaisen Leppäveden yli rakennettua 1640 m. pituista pengertä pitkin Lcppälahleen. Täällä sivuutetaan pohjoismaiden suurin maa- leikkaus, ylitetään pikkujärviä ja ennen Metso- lahden pysäkkiä joudutaan 1.223 tn. ])itkään Pönttövuoren tunneliin (Suomen pisin) minkä jäl- keen laas seuraa korkeita pengermiä jaleikkauksia. Lievestuoreella Haarlan Selluloosatehdas, laa-

jahko Lievestuoreen järvi. — Hotelli ja ravintola. Lievestuoreella josta rautatie jatkuu Pieksä- mäelle, voi palata Jyväskylään rautateitse tai maanteitse. Maanliereilin varrella Laukaan Päijänteen reittiä pitäjässä kaunis Savion kylä, Vuonteen salmi jonka rannalla Pernasaaren kasvatuslaitos sekä Leppä- Maanliemalkalla .1 yv skyl a—M uUr a m e a vedellä Jäivilinnan vastaanottokoti. —K orpilahti — Jäm s a — Jämsänkoski jne. kulkee linja-auloja useita kertoja vuorokau- JYVÄSKYLÄ-SUOLAHTI-VIITASAARI- dessa molempiin suuntiin. SAARIJÄRVI-JYVÄSKYLÄ Jyväsjärven ja Päijänteen vedet ovat tyynellä (noin 250 km) säällä sopivia myöskin kanooUirelkeilijöille. Jyväs k y 1 a Suola h t i, lautat. 42 km. ja maanteitse n. 50 km. Rautatie ja maantie ylil JYVÄSKYLÄ-VAAJAKOSKI-PÖNTTÖ- täväl kauniin Kuusankosken, joka laskee vetensä VUORI-LIEVESTUORE-JYVÄSKYLÄ Saraveteen. Suolahden kauppalassa noin 4000 (ruutatiemalka 25 km, K) km) maantiemalka asukasia, faneerilehdas ym. tehtaita, salama, josta

Jyväskyl ä—V aajak o s k i, 8 km, rauta- laivaliikenne ohjautuu Keiteleelle; maakunnallinen teitse lai maantietä. Autobussil lähtevät joka puoli kansanopisto, jossa kesäisin virkistys- ja lepokoti. tunti reitin kuminastakin päästä. Vaajakoskella tilai- — 1 luokan hotelli, Suolahden Seurahuone, ravin- suus tutustua SOK:n lukuisiin tuotantolaitoksiin, toloilleen sekä Suolahden Osuuskaupan ravintola.

(mm. tulitikkutehdas ja pohjoismaiden suurin Suolahti — Viitasaari, noin 70 km. naulatehdas). 197 m. korkea komeanäköalainen pitkä laivamatka erittäin kaunista, saaririkasta ja Kanavuori, rautatiesilta, lukkien Jajillelupaikka vehmasta Keiteleitä pitkin Viitasaarelle. 111. Ylä- Vaajakoski, josta Saarijärven, Viitasaaren ja Rau- lähtee Suolahdesta tiistaina, torstaina ja talammin vesistöjen vedet purkautuvat korkean lauantaina Viitasaarelta lakaisin Suolahteen maa- vuorimaaslon läpi Paijailleeseen. — (Vaajakosken nantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Osuusliikkeen uusi ravintola.) Viit as a a ii, »Keiteleen helmi», tarjoaa saari- Vaajakoski— Lievestuore, rautatie- neen, salmineen, ja runsaine vesistöineen paljon matka, 17 km. on teknillisten vaikeuksien vuoksi luonnonkaunista nähtävää (sivummalla suuria kos- maamme mielenkiintoisimpia rataosia. kia, kuten Huopana, Kymö, Kärnä, Hilmonkoski, ym.). Laajan kirkonkylän lähellä Savivuoren näkö- leen länsirannikkoa Konginkankaan kautta Viita- torni. »Suomen historian isän», H. G. Porthanin saarelle. — I lnok. Hotelli Hirvi ravintoloilleen muistokivi. Tilaisuus soutuun, uintiin ja kalas- sekä Osuuskaupan ravintola. tukseen. Mainiot melontamahdollisuudet. — I luok. Ääne k o s k i—,l yväsk y 1 a, noin 50 km Hotelli Viitasaari ravintoloilleen. matka maanteitse Tikkakosken kaulia. Reitin var- rella ovat Vehniän seudun rauhalliset järvi- ja Viila s a a r i—S aari jär v i, noin f>o km. metsämaisemat, Tikkakoski sekä Jyväskylän maa- maantiematka. Hännilänsalmen ja Kolarinsalmen laiskunnan puolella Puuppolan ja Palokan kylät lautat, suuria metsäalueita, ikihonkien täyttämä viljelyksineen ja viehättävine vesistöineen. Pyhälläkin luonnonpuisto. Saarijä r v e I 1 a (kansallisrunoilijamme .). L. Runebergin nuoruus- JYVÄSKYLÄ-PETÄJÄVESI-KEURU- asuinpaikka) on vertojaan hakevia järvi- kauden HAAPAMÄKI-VIRRAT ja metsämaisemia. Suuri ja hyvin asuttu kirkon- (rautatlematka km) kylä. Tarvaalan pappilan pihamaalla Suomen en- 120 simmäisen prokuraattorin ja kuuluisan lakimiehen Jyväskylästä lullaessa lähellä Vesangan asemaa M. Caloniuksen muistomerkki (suunnitellut saari- Möykynmäen tunneli, Vesangassa kaunis Vesan- järveläinen kuvanveistäjä Hannes Autere, v. 1938). kajärvi. Petäjävedellä rautatie ylittää Petäjäveden — Hotelli Seurahuone ja hotelli Sivula I luok.yöpy- kauniin vesistön. Erikoisnähtävyytenä vanha mis- ja ruokailupaikkoja. Kahviloita. puukirkko. Keuruulla on Keski-Suomen kauneimpia luon- Saari j a r v i Aänek o s k i, noin 30 km. non nähtävyyksiä: runsaasti vesistöjä, teiveelli- maani iema t ka. (Vaihtoehtoisesti Saarijärveltä siä havumetsiä sekä myöskin kaunis vanha kirkko. Uuraisten kaulia Jyväskylään, 60 km). Haapamäki on huomattava rautateiden solmu- Maikan varrella Parantalan ja Hieta mau kosket. kohta. Viiroilla reitti yhtyy Tampereen—Vaasan Ä a n e k o s k i on 5000 henkeä käsittävä vauras väliseen matkareittiin »runoilijan liehen.» kauppala paperi- ja selluloosatehtailleen. Luonto Julkaisun ovat toimittaneet matkailuasiamme;-', opett. Aino Heino on koskineen ja muine vesistöineen sekä vaihtele- ja toimittaja Antti Pänkäläinen. vine maastoilleen erittäin kaunis. Hyvät autobussi- Valohuvaaajat: Toimittaja Antti Pänkäläinen, Valokuvaamo Päi- jänne, Oy. Kansan Valokuvaamo, Taito-Filmi, Veljekset Karhumäki yhleydel ovat Suolahteen, Jyväskylään ja Keite- ja A. Pietinen. Päijänne, Pulkkilan harju • Kirjoja ja lehtiä Pohjoismaiden Yhdyspankki

• Kirjoitusvälineitä maan vanhin liikepankki Omat varat mk 540.000.000: • Muistoesineitä JYVÄSKYLÄN KONTTORI IDöilin & (Bööfxn iUtjakauppa Omistaa Jyväskylän Yllopistoyhdlstys r.y. Asema- ja Kauppakatujen kulmassa Puh. 1041 ja 1027 KAUPPAKATU 23. Puh. 1063

KAUPUNGI NHOTELLI MATKAILIJAKOTI ASEMAKATU 6. Puhelin 1796 "OTAVA"

JYVÄSKYLÄ - VAPAUDENKATU 36 I luok,. hotelli lämmin ja kylmä vesi Puhelin 1364 ym. mukavuudet. Uusittu perinpohjin Huoneisiin puhelimet, lämmin ja ja kylmä vesi. Siisti ja rauhallinen

Kesällä RANTAPUISTO O Suositellaan Suositellaan !

K^^ypCa-tlzcclLlfcit rlatkaiUjolle suositellaan kaupun- Ruokailette halvalla viihtyisässä, täydet ravintola- oikeudet omaavassa ravintolassamme. Avoinna gin keskustassa sijaitsevaa viihtyisää kello 8—21,30, sunnuntaisin kello 9 21,30. Ravintolan kioskista: makeisia, tupakkaa, kahvi* ja virvokekomeroa päivä- ja viikkolehtiä, valokuvia, kortteja ym. (Ei palvelurahoja) Lasi- ja Posliini- osastolla saatavana r JYVÄSKYLÄN TYÖVÄEN RAVINTOLA ry j

- - Kauppak. 30. Väinönk. 7. Puh. 1040 ja 1077 Mal ka muistoja' __ Jyväskylä - Kauppakatuv 33

SEURAHUONE RAVINTOLA Kauppakatu 25 Kavintola /Vlaäkunta LOUNAS KALAPÖYTINEEN 10 14 PÄIVÄLLINEN 16 20 Opistokatu 12, RAVINTOLA PIRKKA on matkailijoiden suosima ruokailu- ja kahvipaikka Valtakatu 11

AAMIAISIA ja PÄIVÄLLISIÄ Hyvä musiikki LuvciisltGiVi

JYVÄSKYLÄ - Puh. vaihde 1990

Lounas klo 11 14j

Päivällinen „ 16,30-19,30 alkaen Illallinen ~ 21

JU H LAKERROS yksityistilauksia varten MUSIIKKIA joka ilta klo 20. alkaen

"Leikitellen lähtee nälkä, vatsa täy- deksi tulevi", sanotaan KESKIMAAN RAVINTOLOISTA Asemakatu 8 Valtakatu 30 • Hyvä ruoka • Kohtuulliset hinnat Li palvelurahoja - Ei vaaterahoja JYVÄSKYLÄ

JLoihutstaIca a. Päijänteelle! Edullisia »Päijänne rengas- matkalippuja» saatavana i. Hotelli. _'. Posti ja lennätin. 3. Linja-autoasema. 4. Apteekki. asemilta, matkatoimistoista 5, Kaupungintalo. 6. Puistoja. 7. Näkötorni. 8. Tehtaita, 9. Kau- ja laivoista. punginkirkko. to. Taulumäen kirkko, tl. Hiihtomäki. 12. Lyseo. 13. yhteislyseo. 14, Cygnaeuksen kansakoulu. 15. Kirjastotalo. YVÄSKYLÄ-PÄIjÄNTEEN LAIVA O.Y. r 6. Satama. \~j. Urheilukenttä. 18. Kasvatusupillinen korkeakoulu. 19. Rantapuisto. 20. Kauppatori. Puhelin Jyväskylä 10 33

Jyväskylä 1911 / K. ]. Gummerus Osakeyhtiön Kirjapainossa POLKU HARJUN RINTEELLÄ HEIKKI JYLHÄ

Ennen jäljet vauhkon hirven jalan Kuitenkin on, niinkuin yhä jäisi kasteen aikaan jäivät pintaan mullan suurien metsäin henki puiden alle yllä erämaisen näköalan entispäivän rauha i>iivähtäisi välkkyi kimmellystä aamun kullan. suoden viihdytystä kulkijalle.

Tänään polun hiekkaan painautuvat Havuneulasten ja pihkan luuksu kiirehtiväin jalkain jäljet sadat, henkii vastaan niinkuin sydänmailla. rinteen alla uuden ajan kuvat Nuortca on jälleen veren juoksu, katse kohtaa: talot, kadut, radat. mieli hetken arkea on vailla.

J ULKAISSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MATKAILULAUTAKUNTA