DOCSLIB.ORG

JYVÄSKYLÄ K^Jtailauilaif K

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
JYVÄSKYLÄ K^Jtailauilaif K JYVÄSKYLÄ K^JtaiLaUilaif K. J. Gummerus Oy:n Kirjakauppa • Aterioikaa Jyväskylässä käydessänne Ravintola Mäki-Matissa (Kauppakatu 32) Toi m itusky kyisi n kirja- Ravintola Jyväs-Matissa ja paperikauppaliike (Valtakatu 32) Hyvä ruoka! Jyväskylässä Kohtuulliset hinnat! (ACa tkamuiiftaja OSUUSKAUPPA MÄKNMATTI r.L ciCcithalii/zem iista Jyväskylän Säästöpankki ansallis-Usake-r ankki Vanhin Suomalainen rahalaitos, perust. 1841 Tallettajain saamiset 125.000.000:- mk Maan suurin liike- ja talletuspankki Omat varat 8.600.000: - mk Pääkonttori : KONTTORI JYVÄSKYLÄSSÄ IYVÄSKYIÄ, KAUPPAKAI U I>, Kauppakatu 18. Puh. vaihde 10 28 ja 1390 Sivukonttorit: Säynätsalossa ja tikkakoskella JM Puistok. 2-4 Puhelin 1960 Auto= Sähkö- ja Muut konttorit Keski-Suomessa Haapamäki, Hankasalmi, Joutsa, Karstula, Keuru, Radioliike Konnevesi, Saarijärvi, Suolahti, Vaajakoski, Viitasaari JYVÄSKYLÄ »SUOMEN ATEENA» lzi4,Lttu,ut:lfttu-LiStafef>t Izcci^yi-i^^l^i Kirkkopuistoa JYVÄSKYLÄ on Suomen suurimman järven, mah- tavan Päijänteen pohjoispäässä, Jyväsjärven ran- nalla sijaitseva sisämaan kaupunki, periisi. 1837. Noin 25,000 henkeä käsillävine asukkaineen, kulttuuri- ja liikelaitoksilleen se on laajan Keski- Suomen maakunnan sivistyksellinen ja taloudelli- nen keskus. Jyväskylä on suomenkielisen sivistyksen van- himpia ja tärkeimpiä paikkoja. Jyväskylään pe- rusteltiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, nykyinen lyseo 1858. Maamme vanhin kansa- kouluseminaari perusteltiin Jyväskylään 18(>,'i ja vuotta myöhemmin (1864) maamme ensimmäinen tyttökoulu. Myöhemmin perustettuja oppilaitoksia, kuten yhteislyseo ja lyllölukio, kauppakoulu, kansakou- lut ym. on kaupungissa useita. Kasvatusopillinen Korkeakoulu, joka on ainoa laatuaan Suomessa, jatkaa v:sta 1934 lähtien se- minaarin toimintaa. Jyväskylän Yliopistoyhdislyksen loimesta v:sta 1912 lähtien pidettyjen ja suuren suosion saaneiden kesäkurssien (Jyväskylän Kesäyliopisto) järjestämi- sestä huolehtii nyt Kasvatusopillinen Korkeakoulu. Kauppakatua Yliopistoyhdistyksen perustama, nykyisin Kor- keakoulun bailussa oleva lieteellinen kirjasto on 150,000 nidoksilleen ainonlaatuaan sisämaan kau- pungeissa. Keskellä maata sijaitsevana huomattavana kou- lukaupunkina .Jyväskylä on joutunut kansallisen herätyksen tienraivaajaksi. Tässä mielessä on kaupungissa pidetty suuria laulu- ja soittojuhlia, ensimmäiset koko maassa v. 1881. Paikallisten ja maakunnallisten sivistysrientojen, mm. taideharrastuksien ylläpitäjänä on kaupun- gissa elinvoimaisia yhdistyksiä, kuoroja, orkeste- reita, työväenteatteri ym. Sanomalehtiä on Jyväskylässä ilmestynyt 1860- luvulta lähtien ja kaupungissa on nykyisin kolme 6-päiväistä sanomalehteä, nim. Keskisuomalainen, Sisä-Suomi ja Työn Voima. K. J. Gummeruksen kustannusliike on toiminut Jyväskylässä v:sla 18M. Vuosisatoja vanhaa maakunnan kulttuuria edus- taa Keski-Suomen museo runsaine kokoelmineen Cygnaeuskadun varrella. Vanhan kirkon muistomerkki Taipaleen muistomerkki Uno Cygnaeuk- Sankari sen muisto- patsas merkki Hyvät liikenneyhteydet Rautatieyhteys on läntisiä rataa Haapa- mäen kautta Helsinkiin (,'579 km), Turkuun (360) km), Poriin (272 km), Vaasaan (270 km); ilääu päin suuntautuvaa rataa Pieksämäelle (80 km), Joensuuhun uutta rataa Varkauden Viinijärven kaulia (263 km), Savonlinnaan (186 km) ja Pa- rikkalaan (245 km), sekä pohjoiseen suuntautu- vaa rataa Suolahden kauppalaan (42 km). Vilkas laivaliike n n e on Päijännettä (200 km) pitkin Jyväskylän—Lahden välillä. HELSINGIN-PETSAMON valtamaantie ohjau- Uulia Jyväskylää tuu Päijänteen rannikoita pitkin Jyväskylän kautta Lappiin ja jäämerelle. Kukoistavaa, kasvavaa (Valtatie N:o 4) talouselämää Erittäin vilkas kokovuotinen autob v s s L- Ii i k e n n e on Jyväskyläsiä suoraan Helsinkiin, Jyväskylä ei ole enää siinä määrin kuin aikai- Tampereelle, Vaasaan, Kokkolaan, Kuopioon, semmin yksipuolinen sivistyskeskus. Mikkeliin, Heinolaan, Lahteen ja kaikkiin maa- Kaupunkiin ja sen läheisyyteen on kohonnut kunnan noin 30 eri pitäjään." 1 suurehkoja teollisuuslaitoksia, kuten Schaumanin faneeritehdas, Kankaan paperitehdas (v:lla 1874), puolustuslaitoksen tehtaat, Mikron konepaja, Fred- riksonin, Jussilan ja Ruthin tuotantolaitokset, Vaa- jakosken (SOK) teollisuuskeskus, Säynätsalon teh- taat. Tikkakoski ym. Näissä tuotantolaitoksissa työskentelee tuhansia työntekijöitä ja tehtaiden vuosittainen tuotanto- arvo nousee satoihin milj. markkoihin. Laajan ja vauraan maakunnan kaupallisen liike- toiminnan keskuksena Jyväskylä on lukuisine tukku- ja vähilläiskauppoineen erittäin vilkas kauppakaupunki. Jyväskylän Säästöpankki on maamme kaikkein vanhimpia rahalaitoksia (perust. 1841). Suomen Pankilla ja kauppapankeilla on kaupungissa omat konttorinsa. Äijälän salmi (Jyväsjärues lä Päijänteeseen) Taustalla Jyväskylän kau- punki. heilukentlineen. Hiihtomäki ja Tauhimäen kirkontorni ovat näköalapaikkoja. Kaupungissa on valkearunkoi- sia koivuja kasvavien tuuhei- den yksityisten pihapuistojen ohella hyvinhoidettuja yleisiä puistoja, kuten Kirkkopuisto (jonka keskellä L. I. Lindqvistin piirustusten mukaan 1880 val- mistunut tiilinenkaupungin kirk- ko). Itsenäisyyspäivänä v. 1940 paljastettiin Kirkkopuistossa vuosien 1939- 40 sodan Tai- paleensankarien ja taistelui- den muistomerkki, jonka on Harjun portaat Jyväskylän kirkko Lehteviä puistoja raikkaita havumetsiä — korkeita näköala- vaaroja — viehättäviä vesistöjä Jyväskylä on vaihtelevasta kauneudestaan kuu- luisan, metsärikkaan järviseudun ympäröimä. Kaupungin alue kaartaa kilometrittäni Jyväs- Palokka- ja Tuomiojäivien rannikoila. Maamme mahtavin järvi, Päijänne, ulottuu verrattomille laivareitteineen ja jylhine rantamaastoilleen aivan Jyväskylän edustalle saakka. Korkeaharjanleisel, tuuheaa metsää kasvavat näköalavaarat kohoavat rannikoilla salojen metrien korkeuteen, kuten Laaja v u o r i pohjoisessa, Roni n mäki lännessä, Kanav v o r i kaa- kossa, Aittovuori idässä jne. Melkein kau- pungin keskustassa on pitkänomainen, pihkan- luoksuinen Jyväs k y 1 a n har j v solakoille honkineen, kivipoilaineen, ja ensiluokkaisine ur- suunnitellut arkkitehti M. Hä- mäläinen. Cygnaeus pui s to, jossa on vanhan kirkon ja hau- tausmaan paikalla V. Wallgrenin muovailema »Suomen kansa- koulujen isän» Uno Cygnaeuk- sen muistopatsas sekä Blom- sledtin suunnittelema vanhan kirkon muistomerkki, v:lla 1938; Lo v nais p uisi o musiikkila- voineen sekä Loltakahviloineen (puistossa on 100-vuotisjiihla- messuilla 1937 istutettu »mes- sukuusi»); Rantapuisto ulko- ravintoloinccn;] Kork eako u- lun laaja puisto suurine raken- Kaupunginialo Taulumöen kirkko sisällä [luksilleen sekä Tomujoen varrella hautaus- maan puisto, jonka laidassa on v. 1918 ja 1939—40 vapaussotien sankarihaudat, keskellä G. Finnen suunnittelema v. 1918 vapaustaistelun sankaripalsas sekä hautausmaalla muistomerkki seppä J. Högmanin pajan kohdalla, missä tunnettu herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen sai herätyk- sensä. RAKENNUKSISSA VANHAA JA UUTTA Hakatuilla kivillä ja asfaltilla Laskettujen tasais- ten katujen varsilla on vanhoja, idyllisiä, suurien riippakoivujen varjostamia puurakennuksia sekä myöhempien vuosien tulokkaina 4—5 kerroksisia nykyajan liike- ja asuntotaloja. Kaupungintalo Kirkkopuiston vierellä valmistui 1899 (K. V. Reunuksen suunnittelema), Korkea- koulun rakennusryhmä (1884), lyseon (nyk. rak. 1902), valtion viljamakasiinista valmistettu kir- Cygnaeuksen kansakoulu Kasvatusopillisen korkeakoulun alueella jastotalo (1916), Cygnaeuksen kansakoulu (1925), Kaupungin retkeilymaja Cygnaeuksen kansa- yhteislyseo (1928), valtiontalo, jossa posti ja sotilas- koulussa. Puh. 1206 virastot (1930), Jyväskylän maaseurakunnan kau- RAUTATIEASEMA Asemakadun alapäässä lähellä nis kirkko Taulumäellä (Elsi Borg 1929). Jyväsjärven rantaa. Puh. 1082. (Ravintola). Hotelli Jyväshovi ja useat ravintolat sijaitsevat SATAMA Jyväsjärven rannassa. Päijänteen laivat uusissa kivitaloissa. ARE:n autopalatsi on kau- isossa laiturissa. Päijänteen laivojen puhelimet pungin suurin rakennus. Useita nykyaikaisia 1180 ja 1221. Laivayhtiön konttori Rantakatu asunto- ja liiketaloja on näiden lisäksi. 21. Puh. 10:53. Satamakonttori. Puh. 1341, Kaupungin nykyaikaisuudesta mainittakoon täy- LINJA-AUTOASEMA JA MATKAHUOLTO Kaup- sin automatisoitu erinomainen puhelin ja kalu- patorin vierellä. Puhelimet 227 G ja 2275. valaistus. POSTI- JA LENNÄTIN Kirkkopuiston varrella, Kilpisenkatu 8. Postikonttorin puhelin 1049. Tiedonantoja matkailijoille Lennätinkonttorin puhelin 1068. HOTELLIT: Hotelli Jyväshovi, Kauppakatu 35. KAUPUNGIN MATKAILUTOIMISTO sijaitsee Jy- Puhelin (vaihde) 1990. — Kaupunginhotelli, väskylän rautatieasemalla. Puhelin 1725. Asemakatu 6. Puh. (vaihde) 1796 ja hotelli Kaupungin matkailuasiamies opelt. Aino Heino, Turisti, Asemakatu 4. Puh. 2223. Puh. 1454. Malkasi ajakot e j a k i n on Yhteislyseo Jyväskylän lyseo Päijänne, Paalsulo RAVINTOLAT: Hotelli Jyväshovi, Kauppakatu 35. PANKIT: Suomen Pankki, Kauppakatu 21. Puh. — Puh. 1990. Kaupunginhotelli, Asemakatu (>. 1007. — Kansallis-Osake-Pankki, Kauppakatu Puh. 1796. — Osuuskauppa Mäki-Matin Ra- 18. Puh. 1028. —Pohjoismaiden Yhdyspankki, vintola, Kauppakatu 32. Puh. 2110. — Osuus- Kauppakatu 31. Puh. 1027. — Helsingin Osa- liike Keskimaan ravintola, Asemakatu 8. Puh. kepankki, 27. Puh. 1631. — Maa- 2218. — Seurahuoneravintola, Kauppakatu 25, Kauppakatu — Puh. 1257. — Ravintola Maakunta, Opistokatu talouspankki, Asemakatu 3. Puh. 1002. 12, Kauppatoria vastapäätä. Puh. 2012 ja 2236. Jyväskylän Säästöpankki, Kauppakatu 23. Puh. Rantapuiston ravintola (kesäisin). Puh. 1323. 1045. — Jyväskylän kunnan Säästöpankki, - TyöväenRavintola,
Load more

Recommended publications
  • Kymijoen Vesistön Yläosan Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HELSINKI 1980 Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15 Pdf-muotoinen julkaisu ei sisällä painetun julkaisun liitteenä olevaa karttaa "Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelma" (1:200 000). Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä. eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki 10. puh. 90-53901 1/julkaisutilaukset ISBN 951-46-5075-1 ISSN 0355-0745 3 S 1 $ P. L L Y 5 L U E 1 T E L 0 Sivu ESIPUHE 13 JOHDANTO 15 1. SUUNNITELMAAN LII1TYVI PERUSKSITTEI1 17 1.1 Vesikulkuneuvot 17 1.2 Veneilymuodot 17 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 19 2.1 Hydtologiset perustiedot ja osa-aluejako 19 2.2 Vesistöjen veden laatu 26 2.3 Asutus - 31 2.4 Suunnittelualueen vesien käyttö 33 2.41 Yleistä 33 2.42 Vesiliikenteen histotia 33 2.43 Uitto ja muu vesiliikenne 36 2.44 Vesien virkistyskäyttö 40 2.441 Loma-asutus 40 2.442 Retkeily, ulkoilu ja uinti 41 2.443 Matkailu 41 2.45 Kalastus ja kalatalous 46 3. TAVOITTEET 48 3.1 Yleistavoitteet 48 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 49 3.21 Veneulkoilu 49 3.22 Vesiretkeily 49 3.23 Veneretkeily ja -matkailu 49 3.24 Veneurheilu 50 3.25 Muu veneiden käyttö 50 3.3 Laivamatkailu 50 3.4 Osa-alueita koskevat tavoitteet 50 3.5 Muut suunnitteluun liittyvät tekijät 51 3.51 Uitto 5] 3.52 Muu vesien virkistyskäyttö 51 3.53 Kalastus 52 3.54 Ympätistönsuojelu 52 4. VENEILYN NYKYTILA JA KEHITYSENNUSTEEI 53 4.1 Vene— ja aluskanta 53 4.11 Yleistä 53 4.12 Aluskannan kasvun ennustaminen 53 4.13 Yksityinen venekalusto 56 4.14 Ammattimaiseen matkustajal ii kenteeseen käytet tävät alukset 56 4.15 Matkailuyritysten venekalusto 57 4.16 Veneily- ja vesiurheiluseurojen venekalusto 57 4.2 Alusten käyttö 58 4.21 Laivamatkailu 58 4.22 Veneliikenteen määrä 58 4.23 Veneiden käyttö veneilymuodoittain 60 4.24 Seurojen venekaluston käyttö 61 4.25 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 61 4 Sivu 5.
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Liikuntapalvelujen Askelmerkit 2010-Luvulle
    LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA Erkki Huovinen, Ari Karimäki JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikuntapalvelut Kuntoportti 3 ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) 40700 JYVÄSKYLÄ ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE LIIKUNTAPALVELUJEN JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 1 2 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE LIIKUNTAPALVELUJEN Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma Copyright © 2010 Erkki Huovinen ja Ari Karimäki. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelman ohjausryhmä. Graafinen ulkoasu ja taitto: Juho Jäppinen, Jussi Jäppinen Ky Kirjapaino FRAM Boktryckeri. Syyskuu 2010, Vaasa. Kannen kuvat: Erityisliikuntaa Jyväskylässä. © Jyväskylän kaupunki, Liikuntapalvelut. Vauhdikasta laskettelua Hankasalmen Häkärinteellä. © Häkärinteet Oy 2010. ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) 3 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA Erkki Huovinen, Ari Karimäki LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 4 5 ESIPUHE Liikunnan harrastaminen vaikuttaa hyvinvointiin ja Liikuntasuunnitelman ohjausryhmässä ovat lisäksi terveyteen monella tavalla. Liikuntaan liittyy eri- toimineet liikuntasihteeri Reino Valkonen Hanka- laisia ulottuvuuksia. Yhtäältä se on toimiva keino salmelta, suunnittelupäällikkö Eeva Simula Jyväs- sairauksien ehkäisemiseksi. Toisaalta liikunta on kylästä, vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta Lau- tärkeää sellaisenaan, runsaasti yhteisöllisyyttä ja kaasta, vapaa-aikatoimen
    [Show full text]
  • Haapajärvi– Äänekoski
    28.10.2019 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päivitysprosessi 2019-2020 1 Toimintaympäristö Väestömääriä • Keski-Suomi v. 2018: 275 521; 5. suurin maakunta; 5 % koko maan väestöstä • Jyväskylän seutukunta: 185 430 Väestön kasvu on keskittynyt Keski-Suomessa Jyväskylän kaupunkiseudulle 4/5 suomalaisista asuu Jyväskylästä 300 km säteellä YKR 2018 Keski-Suomen väestövähennys 2018-2040 on maltillinen 14,7 % (+4 387) Ahvenanmaa 13,8 % (+230 883) Uusimaa Pirkanmaa 4,9 % (+25 335) Varsinais-Suomi 1,3 % (+5 986) KOKO MAA 0,1 % (+7 609) Pohjois-Pohjanmaa -2,8 % (-11 369) Pohjanmaa -3,9 % (-7 085) KESKI-SUOMI -4,6 % (-12 675) Päijät-Häme -7,6 % (-15 193) Keski-Pohjanmaa -7,6 % (-5 207) Pohjois-Savo -8,9 % (-21 823) Lappi -9,4 % (-16 825) Pohjois-Karjala -9,9 % (-16 076) Kanta-Häme -10,2 % (-17 409) Etelä-Pohjanmaa -10,4 % (-19 796) Satakunta -12,5 % (-27 221) Etelä-Karjala -12,9 % (-16 618) Kymenlaakso -17,1 % (-29 727) Kainuu -19,0 % (-13 865) Etelä-Savo -19,4 % (-28 093) -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖMUUTOS KUNNISSA VÄESTÖ 2040 2018-2040 (ennuste): Vain kolme KOKO MAA 5 525 528 Pihtipudas plussaa ja isoja miinuksia Kinnula -970 KESKI-SUOMI 262 846 -432 Jyväskylä 153 295 Laukaa 17 796 Kivijärvi Jämsä 15 552 -418 Viitasaari Kyyjärvi Äänekoski 14 281 -1 715 -351 Kannon- Muurame 10 719 Kasvaa +5,4 – 8,5 % koski Keuruu 7 946 Vähenee -6,0 – 12,7 % Karstula -332 Vähenee -18,6 – 24,5 % -1 067 Saarijärvi 7 019 Vähenee -25,4 – 37,9 % Viitasaari 4 549 Uurainen 4 000 Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Hankasalmi 3 615
    [Show full text]
  • Seutuliikenne 30.3. – 31.5.2020
    SEUTULIIKENNE R 30.3. – 31.5.2020 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SEUTULIIKENNE Toimipisteet Sorastajantie 5 (PL 194), 40351 Jyväskylä Puhelin 020 742 5800 Myllyharjuntie 4 (PL 1), 42301 Jämsänkoski 30.3. – 31.5.2020 Puhelin 020 742 5800 Rahastajantie 4, 44100 Äänekoski Puhelin 020 742 5800 Lipunmyynti Matka- ja näyttökortit: Oy Matkahuolto Ab, linja-autoasema Asiakasneuvonta Liikennetoimisto, Jyväskylä 020 742 5800, M–P 8 - 16 Löytötavarat Suomen Löytötavarapalvelu 0600 03393 (1,98 €/min + pvm) Tilausajot Jyväskylä 020 742 5800 Jämsänkoski 020 742 5800 Saarijärvi 020 742 5800 Äänekoski 020 742 5800 Aikataulut www.koivistonauto.fi Puheluhinnat Kotimaan lankaverkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Koiviston Auton mobiilisovellus Matkaan www.koivistonauto.fi/matkaan. MERKKIEN SELITYKSET Aikataulukausi 30.3. – 31.5.2020 Aikataulun voimassaolosta poikkeava linjan ajokausi mainitaan linjan yhteydessä. M–P = maanantaista–perjantaihin M = maanantaisin Ti = tiistaisin K = keskiviikkoisin To = torstaisin P = perjantaisin tai perjantain ja lauantain välisenä yönä L = lauantaisin tai lauantain ja sunnuntain välisenä yönä S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, kahden pyhän sattuessa peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. Ei ajeta yksittäisinä arkipyhinä. Koulp = koulupäivinä + = kouluvuoden aikana ++ = koulujen kesäloman aikana +++ = muut poikkeukset X = pysähtyy tarvittaessa ilman tarkkaa kellonaikaa | tai - = ei pysähdy tai aja paikkakunnan kautta T = ajetaan tarvittaessa
    [Show full text]
  • Uudistava Voimavara
    UUDISTAVA VOIMAVARA PUNAINEN RISTI, LÄNSI-SUOMEN PIIRI TOIMINTAKERTOMUS 2017 K AN N E N K U VA : JÄRJESTÖPÄIVÄT JÄRJES T E T T I I N ÄH T ÄRI N M ESIKÄMMENESSÄ 2.-3.9. TILAISUUTEEN OSALLISTUVILLE JAETT I I N PU N AI S E N R ISTIN ÄMPÄREITÄ . 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 6 1. JÄRJESTÖTOIMINTA 8 1.1. Hallinto 8 1.2. Jäsenet ja osastot 9 1.3. Koulutukset ja Punaisen Ristin tiedotustilaisuudet 9 1.4. Järjestöprojekti 9 2. VALMIUSTOIMINTA 10 2.1. Punaisen Ristin auttamisvalmius 10 2.2. Kotimaan avustustoiminta 10 2.3. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 11 2.3.1. Yhteistyö viranomaisten kanssa 11 2.3.2. Hälytystoiminta 12 2.3.3. Muu Vapepan koulutus ja harjoitustoiminta 12 2.3.4. Maakuntatoimikuntien talous 13 3. ENSIAPUTOIMINTA 14 3.1. Ensiapuryhmätoiminta 14 3.2. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutus 15 3.3. Pluspisteet 15 4. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 17 4.1. Monimuotoinen ystävätoiminta 17 4.1.1. Yksilöystävätoiminta 17 4.1.2. Laitosystävätoiminta 17 4.1.3. Ryhmätoiminnat 18 3 4.1.4. Vankilavierailijatoiminta 18 4.2. Koulutustoiminta 18 4.3.Vapaaehtoisten osaamisen kehittäminen ja jaksamisen tukeminen 19 4.4. Ystävänpäiväkampanja 19 4.5. Hyvä Joulumieli -kampanja 20 4.6. Täyttä elämää eläkkeellä -valmennukset 20 4.7. Yhteistyö 20 4.8. Hyvä elämä, hyvä mieli Saarijärvellä 21 4.9. Omaishoitajien tukitoiminta 22 4.10. Terveyspistetoiminta 23 4.11. Päihdetyö 24 4.11. Psykososiaalinen tuki 24 5. NUORISOTOIMINTA 25 5.1. Nuorisotoiminta (0-29v) 25 5.2. Nuorisovaliokunta 25 5.3. Oppilaitosyhteistyö 26 5.4. Leiritoiminta 26 5.5. Opintomatka 26 5.6.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Maalaiskunta
    JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA JA HANKESUUNNITELMA MUUT KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KUNNAT KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, SOTE 15.4.2005 SosKes – Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa Pirkko Uuttu Projektipäällikkö, SosKes -hankesuunnittelija Jyväskylän maalaiskunta 2 3 1 TAUSTAA ....................................................................................................................................... 4 2 HANKKEEN TAVOITTEET .......................................................................................................... 5 2.1 MediKesistä SosKesiin .......................................................................................................... 5 2.2 Juuria SosKesiin ..................................................................................................................... 5 2.3. Sähköä sosiaalihuollon sovelluksiin ................................................................................... 6 3 HANKKEEN PAINOALUEET ...................................................................................................... 6 3.1 Kansallinen ja alueellinen sosiaalihuollon tietohallinto ..................................................... 6 4 HANKKEEN ORGANISOINTI ..................................................................................................... 7 5 HANKKEEN AIKATAULU JA TOTEUTUS .............................................................................. 8 6 HANKKEEN
    [Show full text]
  • Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region Reija Linnamaa
    Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region Reija Linnamaa Abstract The present study is based on the assumption that the dynamics of development processes, the question of how things are achieved, may for its part explain differences in success among otherwise similar regions. Attention is thus focused on the analysis of development processes, on how new development ideas come into being and develop, how processes are led and how strategies are created. The question “how” cannot be satisfactorily answered by general observations, such as wide participation or innovative actions, for example. To gain insights into development processes, it is necessary to go deeper, beyond these generalities. This article analyses policy processes and their management in the development of the ICT (information and communication technology) cluster in Jyväskylä, one of the fastest growing urban regions in Finland. This analysis has two aims: first, to find messages for more dynamic and creative policy processes and regional policy. Second, it aims to examine the role of networks and network management in urban competitiveness. Introduction Along with the debate on globalisation, recent decades have also witnessed intensified discussion on the rise of the importance of regions and on tightening competition between them. Increasing emphasis has been placed on the concept that the competitiveness of enterprises is influenced by the environment that a region can offer them (see e.g. Begg 1999; Saxenian 1996). Regions, particularly urban regions, have encountered completely new development challenges on moving from a space of places to a space of flows (Castells 1996). In their development work, urban regions have been compelled to take into account the economic logic based on global information and expertise.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen ELY-Keskuksen Voimassa Olevat Käyttöoikeussopimukset
    Keski-Suomen ELY-keskuksen voimassa olevat käyttöoikeussopimukset. Kaikilla reiteillä ja vuoroilla on yksinoikeus.A1 Viranomainen Sopimus voimassa Sopimustunnus Liikenteenharjoittaja Reitti Reitin aloituspäivä Vuoromerkintä Lähtöaika Perillä kausi vuorotyyppi Linkki kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SUOLAHTI-ÄÄNEKOSKI-JYVÄSKYLÄ 3.6.2018 LS 12:20 13:30 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SUOLAHTI-ÄÄNEKOSKI-JYVÄSKYLÄ 3.6.2018 M-P 14:05 15:20 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SUOLAHTI-ÄÄNEKOSKI-JYVÄSKYLÄ 3.6.2018 LS 16:55 18:05 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY Jyväskylä-Valtra-Suolahti 3.6.2018 M-P 6:35 7:45 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY Äänekoski (Terveysasema) -Valtra (Suolahti)-Jyväskylä 3.6.2018 M-P 15:30 16:50 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY JYVÄSKYLÄ-LAUKAA-KUUSA-SUOLAHTI, ei Tiituspohja 3.6.2018 M-P 15:10 16:45 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY ÄÄNEKOSKI-SUOLAHTI-KUUSA-LAUKAA-KESKUSSAIRAALA ei Peurunka 3.6.2018 M-P 6:15 7:45 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY JYVÄSKYLÄ KESKUSSAIRAALA - ÄÄNEKOSKI-SUOLAHTI 3.6.2018 M-P 7:30 8:50 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN
    [Show full text]
  • Defris Partners: ÖSTSAM – Regional Development Council Of
    ÖSTSAM – Regional Development Council of Östergötland, SE Regional Council of Central Finland, FI Defris Partners: Regional Council of Pohjois – Savo, FI Kaunas County Governor´s Administration, LT Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship, PL Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme Publisher Regional Council of Central Finland Address: Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ, Finland Tel.: +358- (0) 20 7560 200 E-mail: [email protected] http://www.keskisuomi.fi Editor Satu Heikkinen Publication B160 ISBN 978-951-594-301-9 ISBN 978-951-594-302-7 (electronic) ISSN 0788-7043 Edition: 50 copies Cover: Rafal Modrzewski Printing: University of Jyväskylä, University Printing House, 2007 SUSTAINABLE REGIONAL DEVELOPMENT STRATEGIES AND NETWORKS April 2007 Work Package 3 Sustainable Regional Development Strategies and Networks Central Finland Contents Introduction 2 Methodology 5 Project reports 8 1. Regionalization – study and strategy Activity A: Aspects on developing Central Finland’s competitiveness 9 Activity B: Central Finland Promotion Event 17 2. Commercial service networks and future scenarios Activity C: Commercial services of Central Finland, Commercial centres and the developmental potential of trade 21 3. Studies of potential for business and traffic Activity D: The Development Plan of Hirvaskangas 32 Activity E: Road 9 Development Zone Jämsä-Jyväskylä-Hankasalmi 37 Dissemination 46 Transnationality and conclusions 48 Appendix 1: Target development zones 50 Appendix 2: Project information formulas (3) 52 Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme 2 200 Introduction The purpose of Defris project is to enhance the competitiveness of the medium-sized regions in the sphere of influence of the metropolitan areas.
    [Show full text]
  • I1) OJ No L 128, 19. 5. 1975, P. 1
    9 . 6 . 95 EN Official Journal of the European Communities No L 126/35 COMMISSION DECISION of 4 May 1995 on the long-term national aid scheme for agriculture in the northern regions of Finland (Only the Finnish text is authentic) (95/196/EC) THE COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES, comparable climatic conditions rendering agricultural activity particularly difficult ; whereas, when determining those regions, the Commission is to take account in parti­ Having regard to the Treaty establishing the European cular of the low population density, the portion of agri­ Community, cultural land in the overall surface area , and the portion of utilized agricultural area given over to arable crops intended for human consumption ; Having regard to the Act of Accession of Austria, Finland and Sweden , and in particular Article 142 thereof, Whereas, where Finland is concerned, the abovemen­ tioned factors result in the list of administrative units in Having regard to Council Regulation (EEC) No 827/68 of subregions Cl , C2, C2 North, C3 and C4 laid down in 28 June 1968 on the common organization of the market this Decision, which are north of the 62nd parallel or in certain products listed in Annex II to the Treaty ('), as adjacent to the latter, are affected by comparable climatic last amended by the Act of Accession of Austria, Finland conditions rendering agricultural activity particularly diffi­ and Sweden , and in particular the last paragraph of Article cult and have a population density lower than or equal to 5 thereof, 10 inhabitants per
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Liikennejärjestelmä
    2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä Yhteystiedot: puh. (014) 652 200/vaihde fax (014) 652 277 sähköposti: [email protected] internet: http://www.keskisuomi.fi Julkaisu: B 130 ISBN 951-594-203-9 ISBN 951-594-204-7 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043 Pohjakartat: © Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 036/KESU04 © Genimap Oy, lupa L5617/04 Painos: 300 kpl Kansi: Ari Pirttisalo Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2006 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 ESIPUHE Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Hannu Keralampi Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Ari Hell Keski-Suomen ympäristökeskus Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli jo vuonna 2002 tehnyt mer- Pekka Kurvinen UPM-Kymmene Metsä kittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten lii- Markku Linna Ilmailulaitos, Jyväskylän lentoasema kennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia Simo Kerkelä Merenkulkulaitos toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjes- Matti Timonen Merenkulkulaitos telmäsuunnitelman laatimiselle. Jari Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrate- Arja Aalto Ratahallintokeskus giat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoit- Lasse Hinkkanen Länsi-Suomen lääninhallitus tajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita.
    [Show full text]