DOCSLIB.ORG

Defris Partners: ÖSTSAM – Regional Development Council Of

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Defris Partners: ÖSTSAM – Regional Development Council Of ÖSTSAM – Regional Development Council of Östergötland, SE Regional Council of Central Finland, FI Defris Partners: Regional Council of Pohjois – Savo, FI Kaunas County Governor´s Administration, LT Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship, PL Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme Publisher Regional Council of Central Finland Address: Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ, Finland Tel.: +358- (0) 20 7560 200 E-mail: [email protected] http://www.keskisuomi.fi Editor Satu Heikkinen Publication B160 ISBN 978-951-594-301-9 ISBN 978-951-594-302-7 (electronic) ISSN 0788-7043 Edition: 50 copies Cover: Rafal Modrzewski Printing: University of Jyväskylä, University Printing House, 2007 SUSTAINABLE REGIONAL DEVELOPMENT STRATEGIES AND NETWORKS April 2007 Work Package 3 Sustainable Regional Development Strategies and Networks Central Finland Contents Introduction 2 Methodology 5 Project reports 8 1. Regionalization – study and strategy Activity A: Aspects on developing Central Finland’s competitiveness 9 Activity B: Central Finland Promotion Event 17 2. Commercial service networks and future scenarios Activity C: Commercial services of Central Finland, Commercial centres and the developmental potential of trade 21 3. Studies of potential for business and traffic Activity D: The Development Plan of Hirvaskangas 32 Activity E: Road 9 Development Zone Jämsä-Jyväskylä-Hankasalmi 37 Dissemination 46 Transnationality and conclusions 48 Appendix 1: Target development zones 50 Appendix 2: Project information formulas (3) 52 Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme 2 200 Introduction The purpose of Defris project is to enhance the competitiveness of the medium-sized regions in the sphere of influence of the metropolitan areas. It aims to answer to the questions of how these first division regions can benefit from the growth of metropolitan areas through developing cooperation and networks. The Defris regions have a special development and growth potential of their own in terms of size and location. The partners of DEFRIS project in Sweden, Finland, Lithuania and Poland belong to the First Division of these countries. Central Finland is a first division region located outside the metropolitan region of the capital Helsinki, but still within its area of influence. Other areas which have an impact on Central Finland’s growth and development are the Tampere Region to the south-west and the Kuopio region to the north-east of Central Finland. The Defris project is divided into four items (Work Packages) and implemented during 2004 - 2007. The four –part structure of implementation has been particularly important to the progress of the project, learning and fruitful international cooperation. The project started with Work Package 1 and 2, in which background information was collected concerning the conditions in the partner countries and the field of regional development. The strategic focus of Work Package 3 was on the development projects of the First Division Regions. The fourth Work Package consists of the dissemination of the project results. This Central Finland’s partner report of Work Package 3 describes the results of the strategic regional projects implemented in Central Finland, as well as outlining the conclusions of the international cooperation. The choice of strategic regional projects implemented in Work Package 3 in Central Finland was affected both by the location of the region and by its characteristic starting points. Thus, in Central Finland we have looked for answers to the questions of the Defris project by implementing strategic projects based on the following four starting points (I-IV): I Development zones as a factor for the regional development According to a study “Regional development zones in regional development” the aim of the regional development zones is to combine economic growth with balanced development by directing development in a zonal way between the growth centers and in the vicinity of urban areas. Large roads, railroad, or waterway forms the main structure of regional development zones.1 The underlining idea is that as the growth areas expand, the surrounding areas are assimilated into one urban structure from the point of view of employment areas, business life and public service structure. The growth pattern described above seems to develop along the lines of traffic as a chain-like structure called a development zone. The thinking behind the development zone process has been seen as the way to the holistic and balanced regional development. On the other hand it is a tool in guiding the growth trend towards beneficial development for the region. In Central 1 Regional development zones in regional development, Jauhiainen & Harvio & Luukkonen& Moilainen, Ministry of the Interior Finland, Publications 22/ 2007, http://www.intermin.fi/julkaisu/222007 Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme 3 200 Finland the most attractive development zones in terms of housing, employment and traffic are: the Jyväskylä region in relation to the Helsinki area as interregional development zone, Tampere- Jyväskylä-Kuopio as interregional development zone and Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski development zone as regional development zone. Information on Central Finland growth corridors was gathered during Work Package 1 and 2. This identification and visualization of development zones was used as basis for the chosen strategic projects during Work Package 3. The identification of the development zones, Appendix 1. Central Finland, as a Defris region, alongside to the Helsinki metropolitan area, has its own distinct features. The location of the region is good, but the traffic accessibility at the moment is incompetent. For example compared with the direction of Tampere and Oulu, the region lacks international air connections and a fluent highway connection to the capital region. Central Finland is located 270 kilometres north of Helsinki. Other major growth centres are Tampere 150 kilometres to the south-west and Kuopio 147 kilometres to the north-east. Travelling time from the centre of Helsinki to Jyväskylä is at fastest 2 hours by plane including trips to the airport etc., 3 hours by train and 3 hours by car. Commuting to the metropolitan area with the current connections is presently too long of a distance. II Sustainability of services At the same time, the sparsely populated areas of Central Finland outside the growth centres and development zones suffer from out migration and deterioration of the service structure. One of the indicators for service structure from the point of view of the consumers is the development of retail and specialized trade as well as the basic services provided by the municipalities. From the point of view of the rural areas, the scattered spatial structure reflects in practice to daily traffic conditions, trade and municipal service structure. Therefore, the effect of growth centres is twofold. The attractive centres create potential and positive growth circumstances, but on the other hand the concentration of functions can be seen diminishing the competitiveness of rural areas. The trend of concentrating and diffusing spatial structure is hierarchic: the relation of the metropolitan area to Central Finland is relative to the relation of Jyväskylä region to the smaller centres in Central Finland. III Competitiveness of the region On the other hand, as Central Finland is located that far from the capital region, it has aptitude to develop as an independent and appealing functional area benefiting from the growth of the metropolitan region. The opportunity to respond to the growth of the Helsinki capital area can be for example by offering experts to the sectors short of employees, by providing good operational conditions for new businesses outside the metropolitan region, by serving as a base for outsourced functions of the businesses and regionalized public service functions. It can been clearly seen that Central Finland has a special potential to benefit from the growth of the Helsinki region. A survey made by TNS Gallup in the fall of 2006 claimed the Jyväskylä region in Central Finland as one of the most attractive urban regions measured by the attractiveness of trade in the area. Every third resident in Jyväskylä is a student and the University of Jyväskylä is one of Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme 4 200 the most popular in the country. The university houses three of the 18 top research units appointed by the Academy of Finland in December 2006. Central Finland has many internationally operating businesses and the area is a strong actor in metal, wood and electronics industries as well as in the fields of graphic design and communication. The region has a specific appeal in the fields of trade, basic industries, education and research. Central Finland is also known for the conference and trade fair services and facilities. For instance, during 2006 552 different kind of events took place in Jyväskylä Paviljonki. The Jyväskylä Fair Ltd as part of Jyväskylä Paviljonki services
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Central Finland Energy Agency BENET OY
    District heating services BENET OY Asko Ojaniemi 1 6.6.2013 AO Background Benet is private consulting company Our core speciality is bioenergy; biomass supply, district heating, co-generation, facility heating, district cooling etc. Forest fuels and in lesser extent agrofuels; straw, cereals, short rotation fuels Main work is to find sustainable energy solution for customers – Pre – feasibility evaluations – Feasibility evaluations – Basic engineering – Detail engineering ( through partnerships) – Purchase of energy services ( through competitive bidding) – Advisory service 2 6.6.2013 AO International work Participation in international projects Direct consulting contracts with customers – Often related to biomass fuel supply , district heating or CHP Support activities in SME internationalisation – Market entry studies – Organisation of joint stands in international fairs for biomass related SME´s 3 6.6.2013 AO Situation in Finland Biomass is an integral part of fuel balance, about 30 % District heating has high penetration, about 50 % of population CHP is nearly fully built, all major cities and industries with high heat demand have CHP plants, in Central and Northern parts with biomass! Presently small DH scemes are built in small towns and villages Small schemes are mainly privately owned and operated 4 6.6.2013 AO District heating dominates 5 6.6.2013 AO Bioenergy in Finland Over 400 medium and large scale biopower ( CHP- plants) and heating plants From farm size up to the world´s biggest unit Steady growt of district
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Kymijoen Vesistön Yläosan Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HELSINKI 1980 Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15 Pdf-muotoinen julkaisu ei sisällä painetun julkaisun liitteenä olevaa karttaa "Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelma" (1:200 000). Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä. eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki 10. puh. 90-53901 1/julkaisutilaukset ISBN 951-46-5075-1 ISSN 0355-0745 3 S 1 $ P. L L Y 5 L U E 1 T E L 0 Sivu ESIPUHE 13 JOHDANTO 15 1. SUUNNITELMAAN LII1TYVI PERUSKSITTEI1 17 1.1 Vesikulkuneuvot 17 1.2 Veneilymuodot 17 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 19 2.1 Hydtologiset perustiedot ja osa-aluejako 19 2.2 Vesistöjen veden laatu 26 2.3 Asutus - 31 2.4 Suunnittelualueen vesien käyttö 33 2.41 Yleistä 33 2.42 Vesiliikenteen histotia 33 2.43 Uitto ja muu vesiliikenne 36 2.44 Vesien virkistyskäyttö 40 2.441 Loma-asutus 40 2.442 Retkeily, ulkoilu ja uinti 41 2.443 Matkailu 41 2.45 Kalastus ja kalatalous 46 3. TAVOITTEET 48 3.1 Yleistavoitteet 48 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 49 3.21 Veneulkoilu 49 3.22 Vesiretkeily 49 3.23 Veneretkeily ja -matkailu 49 3.24 Veneurheilu 50 3.25 Muu veneiden käyttö 50 3.3 Laivamatkailu 50 3.4 Osa-alueita koskevat tavoitteet 50 3.5 Muut suunnitteluun liittyvät tekijät 51 3.51 Uitto 5] 3.52 Muu vesien virkistyskäyttö 51 3.53 Kalastus 52 3.54 Ympätistönsuojelu 52 4. VENEILYN NYKYTILA JA KEHITYSENNUSTEEI 53 4.1 Vene— ja aluskanta 53 4.11 Yleistä 53 4.12 Aluskannan kasvun ennustaminen 53 4.13 Yksityinen venekalusto 56 4.14 Ammattimaiseen matkustajal ii kenteeseen käytet tävät alukset 56 4.15 Matkailuyritysten venekalusto 57 4.16 Veneily- ja vesiurheiluseurojen venekalusto 57 4.2 Alusten käyttö 58 4.21 Laivamatkailu 58 4.22 Veneliikenteen määrä 58 4.23 Veneiden käyttö veneilymuodoittain 60 4.24 Seurojen venekaluston käyttö 61 4.25 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 61 4 Sivu 5.
    [Show full text]
  • Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018
    KH 1.4.2019 § 78/Liite E2 VALT 17.6.2019 § 46 Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ................................................................ 1 1.2 Kunnan hallinto ................................................................................................ 2 1.3 Muuramen kunnan organisaatio .......................................................................... 2 1.4 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2018 .................................................................. 3 1.4.1 Yleisperustelut .......................................................................................... 3 1.4.2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat ............................................................. 3 1.4.3 Kuntastrategia .......................................................................................... 5 1.5 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 6 1.5.1 Kuntatalous .............................................................................................. 7 1.5.2 Toimintaympäristön kehitys ........................................................................ 8 1.5.3 Alueellinen kehitys: asuntojen rakentamistarve, suunnitelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys ...........................................11 1.5.4 Työvoima, työllisyys .................................................................................11
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston
    Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys KESKI-SUOMEN LIITTO 13.10.2003 KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 126, ISBN 951-594-187-3, ISBN 951-594-188-1 (sähk.), ISSN 0788-7043 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] Julkaisu B 126 ISBN 951-594-187-3 ISBN 951-594-188-1 (sähk.) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Luontoselvitys Kannen valokuva ja kohteiden valokuvat Riiko Keskinen Taitto Hanna Korhonen Painosmäärä: 50 kpl Esipuhe Edistääkseen maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien to- teuttamista Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi runkoreitistön osoittamisen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnän on perustuttava riittä- viin selvityksiin. Keski-Suomen tavoitteelliset moottorikelkkailureittien runkoyhteydet on määritelty olemassa olevan kelkkauraverkoston pohjalta TE-keskuksen rahoittamassa Keski-Suomen moottorikelkkareitistön esiselvityshank- keessa (loppuraportti 21.12.2001). Keski-Suomen koko kelkkauraverkos- tosta, jota on noin 2000 km, runkoverkostoon kuuluu yli puolet. Pohjoi- sen Keski-Suomen runkoverkoston osalta Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy teetti luontoselvityksen vuonna 2001. Keväällä 2003 puolestaan val- mistui Keski-Suomen liiton selvitys “Moottorikelkkailureitistön perustami- nen – keskisuomalainen malli” (Keski-Suomen liitto, julkaisu B 124). Käsillä oleva Eteläisen Keski-Suomen
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]