DOCSLIB.ORG

MY Toimintakertomus, Vuosi 2019

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
MY Toimintakertomus, Vuosi 2019 0 Muuramen Voimistelu- ja urheiluseura Yritys ry Toimintakertomus Tase Tuloslaskelma Toiminnantarkastuskertomus 2019 1 Sisältö: 1. Hallinto……………………………………………………………………...2 1.1 Yleistä……………………………………………………………………….2 1.2 Sopimukset ja hankkeet…………………………………………………..2 1.3 Koulutus…………………………………………………………………….3 1.4 Jäsenten ja yhteistyökumppaneiden muistamiset……………………..3 1.5 Järjestötoiminta……………………………………………………………3 2. Jaostot ja lajit………………………………………………………………5 2.1 Jalkapallojaosto……………………………………………………………5 2.2 Salibandyjaosto……………………………………………………………17 2.3 Yleisurheilujaosto………………………………………………………….22 2.4 Painijaosto………………………………………………………………….28 2.5 Voimannosto………….……………………………………………………29 2.6 Ammunta………………………………………………………………..….30 2.7 Hiihto- ja kuntojaosto……………………………………………………..31 3. Tilinpäätös…………………………………………………………………33 2 1. HALLINTO 1. 1. Yleistä Muuramen Voimistelu- ja urheiluseura Yritys ry:n 111. toimintavuosi tarjosi seuran jäsenistölle runsaasti toi- mintaa painopisteen ollessa edelleen vankasti lasten ja nuorten parissa. Tässä seuran toimintakertomukses- sa esitellään lyhyesti seuran toimintaa jaostojen laatimien yhteenvetojen ja seuran hallituksen pöytäkirjojen pohjalta. 111. toimintavuotta ”juhlittiin” perinteisin menoin seuran pikkujouluissa Muuramesalissa ja Joutsensalissa. Pienemmät juniorit palkittiin mitaleilla ja seuran toiminnassa mukana olleet toimihenkilöt seuran fanituotteilla. Ilmassa oli myös haikeutta, sillä puheenjohtajan tehtävät vaihtuivat pitkän rupeaman päätteeksi. Kunniajäse- neksi esitetty ja sittemmin päätetty Eero Kortteinen piti jäähyväispuheensa juhlassa. Eeron panos muurame- laiselle seuratyölle on ollut korvaamatonta ja ansiokasta. Eeron puoliso Anja Kortteinen siirtyi myös pitkäai- kaisesta seuran taloudenhoitajan pestistä syrjään. Anjan pyytetön työ talousasioissa on pitänyt seuran talou- dellisesti vakaana ja kestävänä. Juhlissa palkittiin: Vuoden urheilijana, ensimmäistä kertaa joukkue ja palkinnon pokkasi tyttöjen jalkapallojoukkue T0607. Vuoden valmentajaksi palkittiin P06 jalkapallojoukkueen pitkäaikainen valmentaja Ari Pietikäinen. Aktiivinen harjoittelija palkinnon nappasi O2-Jyväskylän ja Muuramen Yrityksen yhteistoimintajoukkueen maalivahti Vili Avikainen. Senioriurheilijan palkinto meni painijaoston Ari Hakaselle. Mennalan muistopalkinto (viimeistä kertaa) painin Onni Myllymäki. Muuramen järjestöjen joulumyyjäisissä joulukuussa seurallamme oli oma pöytä. Alakoulun uintikilpailuissa helmikuussa Yrityksen kellomiehet hoitivat ajanoton. TUL:n Keski-Suomen piiri ry:n 100-vuotisjuhla la 9.3. Aalto-salissa. Jatkosopimus 100 vuoden jatkosta alle- kirjoitettiin puheenjohtajan ja taloudenhoitajan toimesta. Kunnan s*pendejä saivat voimanostajat Annas*ina Hagfors ja Mika Paasonen. Esimerkillisten nuorten tun- nustuspalkinnot saivat: Iina ja Tessa Ristolainen(salibandy ja jalkapallo), Heikki Kovanen(jalkapallo ja sali- bandy) sekä valmentajana palkiin OLo Nokelainen(poikien jalkapallo -ja salibandy valmentaja, sekä nais- salibandyjoukkueen valmentaja). 1.2. Sopimukset ja hankkeet Muuramen Yrityksen ja Keski-Suomen Media Oy/Sanomalehti Keskisuomalaisen yhteistyö-sopimus (1.6.2017-31.5.2020) on voimassa kolmatta vuotta. Muuramen Yrityksen ja Stadium Oy:n kolmivuotinen yhteistyösopimus (31.8.2017-31.12.2020) oli samoin käytössä kolmatta vuotta. Jopox-toiminnanohjausjärjestelmän laskutuspalvelu otettiin seuran käyttöön 1.10. alkaen. 3 Suomen Olympiakomitean Lasten liike- hankkeen avulla järjestettiin sivukouluilla lasten liikuntakerhoja. Teimme perinteisen seuralehden, joka jaettiin kaikkiin muuramelaisiin talouksiin ja yleisille paikoilla, lehti oli jakovalmis 9.4.2019 ja jaettiin talkoovoimin. KKI-hanketuen "Yritys innostaa liikkeelle” toimintaa jatkettiin mm. naisten jalkapallokerhon ja polkujuoksuta- pahtuman muodossa. Työväentalon salin ja näyLämön laa sekä alapohja maakerroksia myöten uusiin kesän aikana. Korjauk- sen suunnitelman ja kustannusarvion teki rakennusinsinööri Reijo Vauhkonen. Työ aloitein 3.6 ja pääLyi elokuun puolivälissä. Ko*seutuliitolta saa*in avustusta 26 000€ ja remon*n hintalapuksi tuli n. 33 000 eu- roa. Talkootyötunteja teh*in 770 tun*a. Talkootöihin osallistui 22 henkilöä. 1.3. Koulutus Seurakoordinaattorille myönnettiin tuki Valmentajan ammattitutkinnon suorittamista varten, valmistuminen kevään 2020 aikana. Jopox-koulutusta järjestettiin seuran toimihenkilöille 23.5. Muuramen lukiolla. Keski-Suomen Liikunta ry järjesti seuralle kehitysillan 29.8., jossa käytiin läpi hyvän hallinnon periaatteita ja hallituksen jäsenten rooleja. 1.4. Jäsenten ja yhteistyökumppaneiden muistamiset: - 23.2. Tuula Mäntynen, 70 vuotta, seuran pipo - 28.2. Pirjo Lylymäki, 60 vuotta, seuran pipo - 28.3. Maija Laine, 60 vuotta, työväentalon vuokra juhlia varten - 18.4. Juuso Raini, 50 vuotta, seuran 100-vuotiskirja - 28.4. Varpu Hihnala, 70 vuotta, seuran pipo - 30.4. Jukka Kaistinen, 50v, seuran 100-vuotiskirja - 6.5. Esa Autio, 70v, seuran pipo - 9.6. Seppo Salminen, 70v, seuran lippis - 30.6. Veikko Hautala, 80v, seuran lippis - 18.9. Seppo Marjamäki, 80v, seuran lippis - 7.10. Tommi Lahtinen, 50v, seuran lippis - 10.11. Martti Muhonen, 60v, seuran fanituote - 26.11. Leila Lahtinen, 70v, 100€ lahjakortti Stadiumiin ja fanituote - 27.11. Pekka Salminen, 60v, seuran lippis 1.5. Järjestötoiminta Seuran jäsenmäärä 31.12.2019 jakautui seuraavasti: 4 Aktiivijäseniä, jotka toimivat seuran urheilutoiminnassa esim. pelaajina, urheilijoina ja valmentajina = 799, joista tyttöjä/naisia 209 ja poikia/miehiä 590. Kannatusjäseniä (sis. oma-alotteisesti maksaneet jäsenet) ja ainaisjäseniä = 276. Yhteensä jäseniä 1075 Kevätvuosikokous pidettiin 24.3. klo 16 työväentalolla. Siitä oli ilmoitettu kunnan tiedotuslehti Muuramelai- sessa sekä seuran nettisivuilla. Kokoukseen osallistui 11 seuran jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväk- syttiin tilit ja toimintakertomukset sekä käsiteltiin muutkin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa perustettiin myös seuralle tukirahasto, josta vähävaraisten lasten (alle 18v) vanhemmat voivat hakea apua harrastus- maksuihin, tukirahaston asioista päättää seuran hallitus. Syysvuosikokoukseen kokoonnuttiin 17.11. työväentalolle klo 15. Kokouksesta ilmoitettiin kunnan tiedotus- lehti Muuramelaisessa sekä seuran nettisivuilla. Paikalla oli 12 seuran jäsentä. Kokouksessa tehtiin henkilö- valinnat vuodelle 2020 sekä käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2020 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä käsiteltiin myös muut sääntömääräiset asiat. Seuran hallitus kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 117 asiaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat vuosikokouksen valitsemat henkilöt: Puheenjohtaja Eero Kortteinen (11 kokousta), varapuheenjohtaja Martti Muhonen, talou- denhoitaja Anja Kortteinen sekä jäsenet Paavo Hakanen, Riku Kaistinen, Jarno Kuvaja, Seppo Lahtinen, Jarkko Leppänen, Auli Pitkänen ja Arto Pollari. Sihteerinä toimi Jaakko Kaistinen. TUL:n Keski-Suomen piiri ry:n vuosikokoukseen 25.4. klo 18, joka pidettiin Metalliammatti-osaston kokousti- lassa, Kalevankatu 4, osallistuivat seurastamme Eero Kortteinen, Seppo Lahtinen ja Martti Muhonen. Edustajiamme liikuntajärjestöissä ovat Jaakko Kaistinen TUL:n Keski-Suomen piiri ry:n piirihallituksen jäse- nenä, Kari Kaski Keski-Suomen Yleisurheilu ry:n johtoryhmässä, Jarno Kuvaja TUL:n salibandyjaoston jäse- nenä sekä Auli Pitkänen Suomen Palloliitto ry:n seuraparlamentin varapuheenjohtajana, Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry:n hallituksen varapuheenjohtajana, Seurojen Palloliitto-ohjausryhmän sekä Keski- Suomen Liikunta ry:n hallituksen jäsenenä. 5 2. JAOSTOT JA LAJIT 2.1.Jalkapallojaosto JAOSTO • Jaoston kokoonpano: jaoston muodostivat joukkueiden valmentajat ja joukkueenjohtajat • Jaoston johtoryhmän puheenjohtaja toimi Auli Pitkänen, sihteerinä Ari Honkanen, erotuomari-/peli- nohjaajavastaavana Akseli Niininen ja lisäksi ryhmään kuului seurakoordinaattori Jaakko Kaistinen • Kokoontumiset: jaoston johtoryhmä kokoontui tarvittaessa, jaosto eli joukkueet kokoontuivat 2 kertaa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. • Liiton ja piirin kokousedustukset: o SPL:n K-S piirin kevätvuosikokous Jyväskylässä 26.3.2019, edustajana Auli Pitkänen o SPL:n Seurojen Ääni –seuraseminaari Mikkelissä 1.-2.2.2019, edustajana Auli Pitkänen • Toiminta liiton ja piirin järjestöelimissä: o SPL:n liittovaltuusto/seuraparlamentti: varapuheenjohtaja Auli Pitkänen o SPL:n Seurojen Palloliitto -kehityshankkeen ohjausryhmä: jäsen Auli Pitkänen o SPL:n Keski-Suomen piirihallitus: varapuheenjohtaja Auli Pitkänen o SPL:n Keski-Suomen piirin työvaliokunta: jäsen Auli Pitkänen KOULUTUSTOIMINTA Futisohjaajan startti -koulutus 29.1. Jkl Mikael Gull Futisvalmentajan startti startti -koulutus syksy 2019 Jkl Janne Partanen (P10) ja Tuomo Kuosa (P10) Pelinohjaajakoulutus, 17.4.19 Muurame Kovanen Herkko, Kaistinen Olli, Soppi Kaapo, Honkonen Otso, Rahkonen Adiel, Miettinen Topias, Tiitta Roope, Ylänen Niko, Ali Reza Jafafi, Pöppönen Emmi, Aartolahti Kerttu, Pukari- nen Miika, Ritvanen Tomi, Spelman Niko Palloliiton MAALIVAHTI d 12.-13.10.2019: Markus Lankila ja Pasi Hanski 6 Lasten ja nuorten valmentajien koulutus 21.1. (KesLi): Miikka Jämsen (P09 ja Janne Partanen (P10) Nuoren urheilijan fyys. ominaisuuksien kehittäminen 24.1. (KesLi) Pasi Hanski (T0607), Jaakko Kaistinen (seurakoord.), Ari Pietikäinen (P06) ja Ari Wacklin (P0708) Nuoren urheilijan levytankoharjoittelu 21.2. (KesLi) Ari Pietikäinen (P06) ja Ari Wacklin (P0708) Psyykkisen valmennuksen koulutus 21.8. ja 27.8. (KesLi) Hannu Purola (P10) ja Ari Wacklin (P0708) 7 JOUKKUETOIMINTA Turnaukset Harjoitusten Otteluiden Joukkue Pelaajamäärä
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Kymijoen Vesistön Yläosan Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HELSINKI 1980 Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15 Pdf-muotoinen julkaisu ei sisällä painetun julkaisun liitteenä olevaa karttaa "Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelma" (1:200 000). Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä. eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki 10. puh. 90-53901 1/julkaisutilaukset ISBN 951-46-5075-1 ISSN 0355-0745 3 S 1 $ P. L L Y 5 L U E 1 T E L 0 Sivu ESIPUHE 13 JOHDANTO 15 1. SUUNNITELMAAN LII1TYVI PERUSKSITTEI1 17 1.1 Vesikulkuneuvot 17 1.2 Veneilymuodot 17 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 19 2.1 Hydtologiset perustiedot ja osa-aluejako 19 2.2 Vesistöjen veden laatu 26 2.3 Asutus - 31 2.4 Suunnittelualueen vesien käyttö 33 2.41 Yleistä 33 2.42 Vesiliikenteen histotia 33 2.43 Uitto ja muu vesiliikenne 36 2.44 Vesien virkistyskäyttö 40 2.441 Loma-asutus 40 2.442 Retkeily, ulkoilu ja uinti 41 2.443 Matkailu 41 2.45 Kalastus ja kalatalous 46 3. TAVOITTEET 48 3.1 Yleistavoitteet 48 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 49 3.21 Veneulkoilu 49 3.22 Vesiretkeily 49 3.23 Veneretkeily ja -matkailu 49 3.24 Veneurheilu 50 3.25 Muu veneiden käyttö 50 3.3 Laivamatkailu 50 3.4 Osa-alueita koskevat tavoitteet 50 3.5 Muut suunnitteluun liittyvät tekijät 51 3.51 Uitto 5] 3.52 Muu vesien virkistyskäyttö 51 3.53 Kalastus 52 3.54 Ympätistönsuojelu 52 4. VENEILYN NYKYTILA JA KEHITYSENNUSTEEI 53 4.1 Vene— ja aluskanta 53 4.11 Yleistä 53 4.12 Aluskannan kasvun ennustaminen 53 4.13 Yksityinen venekalusto 56 4.14 Ammattimaiseen matkustajal ii kenteeseen käytet tävät alukset 56 4.15 Matkailuyritysten venekalusto 57 4.16 Veneily- ja vesiurheiluseurojen venekalusto 57 4.2 Alusten käyttö 58 4.21 Laivamatkailu 58 4.22 Veneliikenteen määrä 58 4.23 Veneiden käyttö veneilymuodoittain 60 4.24 Seurojen venekaluston käyttö 61 4.25 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 61 4 Sivu 5.
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Esityslista 2/2021 1
    VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 1 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 27.04.2021 klo 14:00 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen Ahola Suvi jäsen Suomäki Eero jäsen Lahti Arja jäsen Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Flyktman Sari esittelijä VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsiteltävät asiat Asianro Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 16 Ympäristölautakunta / Toimintakertomus v. 2020 5 17 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 7 (diaarinro 20500/03.04.04.04.10/2020) 18 Asumiskieltopäätöksen ratkaiseminen (salassa pidettävä JulkL 11 24 § kohta 25 ja 32) 19 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 12 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 20 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen eläinsuojailmoitus / 14 Vuorela 256-401-6-182, Kinnula 21 Toiminnan keskeyttämismääräyksen vahvistaminen 22 22 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 25 23 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 27 VIITASAAREN
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • JYVÄSKYLÄ K^Jtailauilaif K
    JYVÄSKYLÄ K^JtaiLaUilaif K. J. Gummerus Oy:n Kirjakauppa • Aterioikaa Jyväskylässä käydessänne Ravintola Mäki-Matissa (Kauppakatu 32) Toi m itusky kyisi n kirja- Ravintola Jyväs-Matissa ja paperikauppaliike (Valtakatu 32) Hyvä ruoka! Jyväskylässä Kohtuulliset hinnat! (ACa tkamuiiftaja OSUUSKAUPPA MÄKNMATTI r.L ciCcithalii/zem iista Jyväskylän Säästöpankki ansallis-Usake-r ankki Vanhin Suomalainen rahalaitos, perust. 1841 Tallettajain saamiset 125.000.000:- mk Maan suurin liike- ja talletuspankki Omat varat 8.600.000: - mk Pääkonttori : KONTTORI JYVÄSKYLÄSSÄ IYVÄSKYIÄ, KAUPPAKAI U I>, Kauppakatu 18. Puh. vaihde 10 28 ja 1390 Sivukonttorit: Säynätsalossa ja tikkakoskella JM Puistok. 2-4 Puhelin 1960 Auto= Sähkö- ja Muut konttorit Keski-Suomessa Haapamäki, Hankasalmi, Joutsa, Karstula, Keuru, Radioliike Konnevesi, Saarijärvi, Suolahti, Vaajakoski, Viitasaari JYVÄSKYLÄ »SUOMEN ATEENA» lzi4,Lttu,ut:lfttu-LiStafef>t Izcci^yi-i^^l^i Kirkkopuistoa JYVÄSKYLÄ on Suomen suurimman järven, mah- tavan Päijänteen pohjoispäässä, Jyväsjärven ran- nalla sijaitseva sisämaan kaupunki, periisi. 1837. Noin 25,000 henkeä käsillävine asukkaineen, kulttuuri- ja liikelaitoksilleen se on laajan Keski- Suomen maakunnan sivistyksellinen ja taloudelli- nen keskus. Jyväskylä on suomenkielisen sivistyksen van- himpia ja tärkeimpiä paikkoja. Jyväskylään pe- rusteltiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, nykyinen lyseo 1858. Maamme vanhin kansa- kouluseminaari perusteltiin Jyväskylään 18(>,'i ja vuotta myöhemmin (1864) maamme ensimmäinen tyttökoulu. Myöhemmin perustettuja
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Kuntien Lainakanta, €/As. (Vuoden 2020 Hinnoin)
    KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2020 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 3.6.2021 / Kirsi Mukkala Väestömuutos 2020, % (suluissa muutos henkilömääränä) Väestö 31.12.2020 KOKO MAA 5 533 793 1,3 % (+9) Luhanka KESKI-SUOMI 272 617 Muurame 1,0 % (+103) Jyväskylä 143 420 Kivijärvi 1,0 % (+11) Jämsä 19 887 Jyväskylä 0,7 % (+1 020) Laukaa 18 823 Toivakka 0,5 % (+13) KOKO MAA 0,2 % (+8 501) Äänekoski 18 577 KESKI-SUOMI -0,1 % (-281) Muurame 10 267 Laukaa -0,4 % (-80) Keuruu 9 486 Multia -0,5 % (-8) Saarijärvi 9 208 Uurainen -1,0 % (-35) Viitasaari 6 097 Äänekoski -1,0 % (-188) Hankasalmi 4 782 Saarijärvi -1,1 % (-101) Joutsa 4 297 Kannonkoski -1,2 % (-16) Pihtipudas 3 931 Keuruu -1,2 % (-119) Karstula 3 858 Viitasaari -1,3 % (-79) Konnevesi -1,3 % (-34) Petäjävesi 3 772 Kinnula -1,4 % (-23) Uurainen 3 646 Jämsä -1,5 % (-295) Konnevesi 2 593 Petäjävesi -1,8 % (-69) Toivakka 2 401 Joutsa -1,8 % (-80) Kinnula 1 597 Kyyjärvi -1,9 % (-25) Multia 1 558 Hankasalmi -1,9 % (-93) Kannonkoski 1 323 Karstula -2,3 % (-91) Kyyjärvi 1 288 Pihtipudas -2,5 % (-101) Kivijärvi 1 107 -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Luhanka 699 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestöllinen huoltosuhde 2020, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön Jyväskylä 51,1 KOKO MAA 61,9 KESKI-SUOMI 64,5 Muurame 67,6 Laukaa 74,6 Äänekoski 75,9 Petäjävesi 77,6 Jämsä 81,6 Uurainen 83,4 Hankasalmi 87,2 Saarijärvi 88,0 Konnevesi 88,2 Pihtipudas 88,3 Toivakka 88,5 Karstula 89,3 Keuruu 91,1 Viitasaari 92,6 Kannonkoski 96,6 Multia 97,5 Joutsa 98,9 Kyyjärvi 99,1 Luhanka 100,3 Kinnula 103,2 Kivijärvi 108,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Kuntatalousvuosi 2020 Keski-Suomessa • Kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2020 koronatukien, verotulojen kasvun sekä maltillisen menokehityksen ansiosta.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Maakuntaviestin Historiatietoja
    KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 9.11.2016 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA TOISELLE - V 1932 JÄMSÄNKOSKI-JYVÄSKYLÄ 65 KM (I SAARIJÄRVI/9 JOUK/ 5 OS) MAAKUNTAVIESTI PAIKKAKUNNALTA TOISELLE 1948-1959 - 1948-1950 JHS JÄRJESTI, SITTEN PIIRI 1951>. HIIHTÄJINÄ VAIN MIEHET - 1948 1. MAAKUNTAVIESTI J:KOSKI-J:KYLÄ (1. JILVES 7.07),14 JOUK/6 OS,117 KM - 1951 A- JA B-SARJA, SAARIJÄRVI- ÄÄNEKOSKI - 1952 HAAPAMÄKI-JYVÄSKYLÄ, 10 OS 1/ ALLE 18 V, 2/ ALLE 20 V - 1955 KIVIJÄRVI-PYLKÖNMÄKI, 17 JOUKKUETTA/A-B, 7 OS/M, 1/ ALLE 18V - 1959 12. MAAKUNTAVIESTI SAARIJÄRVI- KYYJÄRVI, 20 JOUKKUETTA - 1948-1959 JILVES 7 VOITTOA, SAPU 5 VOITTOA PAIKALLISVIESTI 1960- 1972-1975 - 1960 UURAINEN 26 JOUKK, 10 OS 7/M, N, P16, P18 - 1968 KARSTULA TUL:N SEURAT MUKAAN (JYVTO) - 1960-1972 JILVES VOITOT, SAPU 1 VOITTO KOLMEN SARJAN ERILLISET VIESTIT YHTEENLASKIEN 1973-1975 - 1973 JÄMSÄNKOSKI/KANKARISVEDEN JÄÄLLÄ, HELMIK. ALKU>EI LUNTA - 1973-1975 MIEHET, TYTÖT JA NAISET, POJAT VIESTIEN YHTEENLASKU -1973-1975 VOITOT YHTEENLASKETUISTA KOLMESTA VIESTISTÄ KAIVIRE -1975 KAIPOLA/JÄMSÄNKOSKELLA NYKYMUODOSSA: SEURAT 1976-1990, KUNNAT 1991-2015 - 1976-1990 SEURAVIESTINÄ 10 OS/64 KM - 1976 KANNONKOSKI 25 JOUKKUETTA VOITOT KAIVIRE 76, 78-79, KAKIVA 77, VIITVIESTI 1980-1985, SAPU 1986 - MAX 37 JOUKKUETTA - 1990 VIITASAARI; PÄÄTÖS KUNNALLISISTA MAAKUNTAVIESTEISTÄ KUNNALLINEN 1991-2000 (”TERÄSMETSO”) - SUURET KUNNAT YLI 7000 AS (9), KESKISUURET 2500-7000 AS (12), PIENET ALLE 2500 AS (11), - MUUTOS 1996: SUURET YLI 7000 AS, PIENET ALLE 7000 AS 10 OS/64(59) KM - JÄRJESTÄJÄ ESITTÄÄ OSUUSJÄRJESTYKSEN SYYSPARLAMENTISSA - 1991 KEURUU------> 2000 ÄÄNEKOSKI :”TERÄSMETSON” VOITTI JYVÄSKYLÄ.
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]