Liikuntapalvelujen Askelmerkit 2010-Luvulle

LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA

Erkki Huovinen, Ari Karimäki

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikuntapalvelut Kuntoportti 3 ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) 40700 JYVÄSKYLÄ ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 1 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 2 Vauhdikasta laskettelua Hankasalmen Häkärinteellä. Oy2010. ©Häkärinteet Erityisliikuntaa Jyväskylässä.Erityisliikuntaa ©Jyväskylänkaupunki, Liikuntapalvelut. Jyväskylän seudunliikuntasuunnitelmanohjausryhmä. Copyright © 2010 Erkki Huovinen ja ©2010Erkki Copyright Karimäki. Ari Jyväskylän seudunliikuntasuunnitelma ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) Juho Jäppinen, JussiJäppinenKy Kirjapaino FRAMBoktryckeri. Graafinen ulkoasu jataitto: Graafinen Syyskuu 2010, Vaasa. Kannen kuvat: LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE JYVÄSKYLÄN SEUDUNLIIKUNTASUUNNITELMA Erkki Huovinen, Karimäki Erkki Ari

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 3 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 4 Jyväskylän seutu tarjoaahyvätpuitteetmonipuoliseen ulkoilemiseen. ©JuhoJäppinen. perinteitä. Jyväskylä, entinen Jyväskylän maalais- Jyväskylän entinen Jyväskylä,perinteitä. seudullisen alueen. Liikunnan seutuyhteistyöllä on muodostavatUurainen) noin 170 kasalmi,Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakkaja (Han- kunnat lähialueen ja kaupunki Jyväskylän voinnin muoto. myönteisiäja elämänkokemuksiasisältävä hyvin - tärkeitä ihmisille sekä kanssakäymistä sosiaalista ja yhteisöllisyyttä runsaasti sellaisenaan, tärkeää ehkäisemiseksi. on sairauksien Toisaaltaliikunta laisia ulottuvuuksia. Yhtäältä se on toimiva keino - tavalla.eri monella liittyy Liikuntaan terveyteen Liikunnan harrastaminen vaikuttaa hyvinvointiin ja mittajana, Huovinen. yhteyspäällikköErkki Ari Karimäki ja sihteerinä sekä suunnitelman toi- rapuheenjohtajana on toiminut vastuualuejohtaja laitokselta.liikuntatieteen yliopiston väskylän Va- liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi Jy- ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Seudullisen liikuntasuunnitelman työtä on johtanut saan käytyjenkeskustelujen avulla. johdolta kerättyjen aineistojen sekä heidän kans- laajennetaan asukkailta, liikuntaseuroilta ja kunta- suunnitelmassa näitä näkemyksiä tarkennetaan ja liikunta - seudulla”.seudullisessa Jyväskylän Tässä haltijoiden vuonna 2007 tekemä selvitys telman työstämiseen toimi seudun liikunnan - viran Johdantona ensimmäisen yhteisen liikuntasuunni - ja -ylläpidossa. suunnittelussa,latureittien ja lu- -rakentamisessa ta vuosia kuntien rajat ylittävää yhteistyötä ulkoi- kunta, ovat Laukaa sekä Muurame tehneet usei - 000 asukkaan ”Liikettä ESIPUHE Muuramesta, vapaa-aikatoimenjohtaja Tapani Nis- kaasta, vapaa-aikatoimen päällikkö Varpu Hihnala kylästä, vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Lau- Virta Jyväs- Simula salmelta,Eeva suunnittelupäällikkö toimineet liikuntasihteeri Reino Valkonen Hanka- Liikuntasuunnitelman ovatohjausryhmässä lisäksi laatimista ontukenut Keski-Suomenliitto. kaupungilla.Jyväskylän ollut suunnitelman Lisäksi suhteessa. Päävastuu työstä ja kustannuksista on mukaisessa asukasluvun kunnat, olleet mukana työssä vastanneet ovat kustannuksista nitelman suhteisiin ja -toimintaan. Seudullisen liikuntasuun- liikuntaolo- paikallisiin tutustunut on jausryhmä oh- Samalla kunnissa. alueen kaikissa järjestetty on kokousta,jotka 9 pitänyt on Ohjausryhmä fikko JuhoJäppinen, JussiJäppinen Ky:stä. - graa vastannut on taitosta ja asusta graafisesta Suunnitelman perusaineistoihin. sen sekä taan julkaistuun Jyväskylän seudun - uuteen ulkoilukart Sandelinin kanssa. perustuvat kesälläKartat 2010 Juha Parviaisen sekä paikkatiedon käsittelijä Sirpa paikkatietoteknikko kaupungin Jyväskylän dessä yh- Häkkinen työstänytKari on Kartta-aineiston kylän kaupungista. tonen ja kaavoitusinsinööri Vesa Rajaniemi Jyväs- Aal- Hannu liikuntalaitosmestari Häkkinen, Kari tuntijoina ovat toimineet ulkoilualueiden esimies Uuraisilta.Ulkoilualueiden kaavoituksenja asian - Toivakasta ja vapaa-aikasihteeri Pirkko Honkanen lin Petäjävedeltä, vapaa-aikasihteeri Satu Paalanen

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 5 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 6 pahtumien yhteydessä. kiksi kansainvälisten tutkimusten ja kansallisten ta- vyyteen. Toiminnan merkitys on osoitettu esimer viihty- sekä hyvinvointiin ihmisten ja asukkaiden keskeisesti vaikuttaa voidaan jolla osa-alue, nan korostaa,Ohjausryhmä että liikunta on yhteiskun-

Hankasalmi jäsen,ohjausryhmän liikuntasihteeri, Reino Valkonen vapaa-aikasihteeri, Toivakka jäsen ohjausryhmän Satu Paalanen vapaa-aikasihteeri, Uurainen jäsen,ohjausryhmän Honkanen Pirkko Jyväskylä varapuheenjohtaja, vastuualuejohtaja Karimäki Ari liikuntasuunnittelun professori puheenjohtaja, ohjausryhmän Kimmo Suomi kuntajohdolle jatoivoo, ettäsuunnitelmaakäsiteltäisiinmonipuolisesti Ohjausryhmä luovuttaa seudullisenliikuntasuunnitelman Ohjausryhmä ja usealla eri päätöksenteontasolla. ja useallaeri Jyväskylässä 23. syyskuuta2010.

ti vähäisempiä. tuntuvas- olisivat tunnettuus kansainvälinen ja valtakunnallinen sekä asukkaisiin kohdistuminen volyymi,liikuntatoiminnan ponnistuksia raväen tamisessa on suuri. Ilman Jyväskylän seudun seu- liikuntatoiminnan toteut- laisjärjestöjen merkitys kansa- sekä urheiluseurojen Liikuntajärjestöjen, vapaa-aikatoimenjohtaja, Laukaa jäsen,ohjausryhmän Seppo Virta suunnittelupäällikkö, Jyväskylä jäsen, ohjausryhmän Eeva Simula aikatoimenjohtaja, Petäjävesi jäsen,ohjausryhmän vapaa- Tapani Nislin toimen päällikkö, Muurame jäsen,ohjausryhmän vapaa-aika- Varpu Hihnala suunnitelman toimittaja sihteeri, ohjausryhmän Huovinen Erkki

Kartat Leirikeskukset Seudun liikuntasuunnitelmaan haastatelluthenkilöt Lähteet LIITTEET 9. KÄRKIHANKKEETJA TIIVISTELMÄ 8. TUTKIMUKSEN JAKÄYTÄNNÖN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN 7. LIIKUNNANPALVELURAKENTEET 6. LIIKUNTAseurojen KÄSITYKSETPALVELUISTA 5. LIIKUNTA KUNTAJOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA 4. ASUKKAIDEN KÄSITYKSETLIIKUNTAPALVELUISTA 3. TAVOITTEENA LIIKUNNALLISENELÄMÄNTAVAN JA TERVEYDEN EDISTÄMIEN 2. SUUNNITTELUPROSESSI JA VIITEKEHYS 1. JOHDANTO ESIPUHE 8.4. kehittäminen Liikunnanyksityisen sektorin 8.2. kehittäminen Liikunnanjulkisen sektorin 8.1. kehittäminen Liikunnankolmannen sektorin 7.7. Kuntienyhteistoiminta liikuntapalveluissa 7.6. Keskeiset suurhankkeet 7.5. Valtakunnalliset sekäseudullisetulkoilu- japalvelukeskukset 7.4. Melonta, veneily javirkistyskalastus 7.3. jakurssikeskukset Leiri- 7.2. Kevyen liikenteen väylät 7.1. kehittäminen Ulkoilureittiverkoston 3.7. Keskeiset työvälineet 3.6. Kenenjärjestämääliikuntaa? 3.5. seudullisetsuuntaviivat Erityisliikunnan 3.4. ikäisille Liikuntaaeri 3.3. liikunnassa Kestäväkehitys jaympäristötekijät 3.2. Liikuntapalvelut yhdyskuntarakenteessa 3.1. strategia Elämäntapojenjaterveyden 2.1. Viitekehys S IÄL Y S 52 51 51 45 43 41 39 38 37 34 20 18 17 16 14 12 12 10 62 59 58 56 55 53 49 34 31 27 23 12 10 09 05

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 7 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 8 Liikuntaharrastamisen kirjoa – moottoroitua riippuliitoa Palokassa. kirjoa –moottoroituariippuliitoa Liikuntaharrastamisen ©JuhoJäppinen. olevan vuosittain Suomessa noin 100–200 mil- 100–200 noin Suomessa vuosittain olevan arvioitu on kustannusten taloudellisten suorien aiheuttamien liikunnan vähäisen liian gelma,sillä Liikkumattomuusyhteiskunnallinen on- on suuri mänkokemuksia. mistä sekä hyvinvoinnille tärkeitä myönteisiä elä- kanssakäy sosiaalista ja yhteisöllisyyttä runsaasti kanavoituu myötä sen sillä sellaisenaan, tärkeää on liikunta toisaalta ehkäisemiseksi, sairauksien ulottuvuuksia:keino laisia toimiva yhtäältä on se - eri liikunnan korostaakin terveysjärjestö WHO tavalla.Maailman monella terveyteen ja vointiin Liikunnan harrastaminen vaikuttaa ihmisten hyvin - ta 2004 soveltaen jopa 200–250 miljoonaa eu- miljoonaa 200–250 jopa soveltaen 2004 ta vuodel- tutkimusta kansainvälistäeuroa, joonaa voimaksi omatoimista liikettä, jolla ehkäistään liikettä,jolla omatoimista voimaksi vasta- kevyemmäksi,tarvitaan yhä fyysisesti tä päivä muuttuu yhteiskunnallisen kehityksen myö- via haittoja. aiheutu- liikkumattomuudesta korjataan sekä Kun lasten, Kun - nuorten, arki iäkkäiden ja aikuisten 1. JOHDANTO - Liikunnan järjestäminen on monen tahon yhtei- tahon monen on järjestäminen Liikunnan tatonta näyttöä. kiis- on diabetekseen 2 tyypin sekä halvaukseen aivo- verisuonisairauksiin, ja sydän- kutuksesta suojavai- harrastamisen liikunnan keventää,sillä roa. Kustannusrasitetta voidaan aktiivisilla toimilla terveys- ja arkiliikunnan ympäristöinä. jaarkiliikunnan terveys- ti kevyen liikenteen väyliä tarkastella kuntalaisten heralueita, ulkoilureittejä, katuja, teitä ja - erityises vi- tulee elinympäristöä, aktivoivaa asukkaita ja viihtyisää terveellistä, rakennetaan kunnissa Kun tamisen edellytyksiä kehittävinä mahdollisuuksina. nähdä asukkaiden liikkumisen ja liikunnan - harras tulisi suunnitteluprosessit maankäytön Kuntien työvälineeksi. tuottavienliikuntaa yritysten yksityisten sekä jen - kansanterveysjärjestö ja liikunta- siaalitoimen, so- ja terveys- kuntien myös mielletään se että tärkeää, on ymmärtämiseksi merkityksen sevän ennaltaehkäi- liikunnan Esimerkiksi haaste. nen

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 9 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 10 taneet LiK Tuula Henttu ja LiK Pirjo Huovinen. Pirjo LiK ja LiK TuulaHenttu taneet toimit- ovat pohjatekstit Erityisliikunnan vuori. Margareetta HuovinenLitT ja Erkki vat Tumma- toteutti haastattelut kuntajohtajien ja aineiston kerätyn Kunnista Suomi. Kimmo professori lun liikuntasuunnitte - lukunsa oman kirjoittanut on mahdollisuuksista yhteistyön välisistä käytännön työtään. gradu Tutkimuksenpro ja osana misen - kartoitta käsitysten urheiluseurojen ja liikunta- ta. LitM toteutti seudun Anna-Leena Kärkkäinen toimittamises- ja kokoamisesta työn myös nut vastan- on LitT,Huovinen,joka ja Erkki ki YTL Suunnitelman ovat kirjoittaneet LitT - Ari Karimä keskustelujen avulla. kerättyjen aineistojen ja heidän kanssaan käytyjen jennetaan asukkailta, liikuntaseuroilta, ja päättäjiltä nitelmassa näitä näkemyksiä ja tarkennetaan laa liikunnan kehittämissuunnista. Tässä liikuntasuun- esiin liikunnan viranhaltijoiden näkemyksiä kuntien kettä Jyväskylän seudulla”. Selvityksessä on tuotu vuonna ranhaltijoiden 2007 tekemä selvitys ”Lii- vi- liikunnan seudun toimii työstämiseen telman Johdantona ensimmäisen yhteisen liikuntasuunni - sa ja-ylläpidossa. - -rakentamises suunnittelussa, latureittien ja lu- ulkoi- yhteistyötä ylittävää rajat kuntien vuosia tehneet ovat Muurame sekä Laukaa laiskunta, maa- Jyväskylän Jyväskylä,entinen vanha tä,sillä - perintei on seutuyhteistyöllä Liikunnan alueen. muodostavat noin 170 Petäjävesi,kaa,Muurame, ToivakkaUurainen) ja (Hankasalmi,Lau- kunnat lähialueen ja Jyväskylä 2. SUUNNITTELUPROSESSI JA VIITEKEHYS 000 asukkaan seudullisen - -

laajempaa seutukuntakohtaista - liikkumisympäris sekä arkipäiväistä kehittääasukkaiden on haaste aikavälinpitkän keskeinen saralla liikunnan Myös jestämiseen kuntakohtaista laajemman horisontin. Kuntien keskinäinen yhteistyö avaa palvelujen jär rin yhteisellä panostuksella pyritään parhaaseen pyritään panostuksella yhteisellä rin eri tahot. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sekto- tarjoavat liikuntapalveluja edistäviä Hyvinvointia sekämuiden tahojenkanssa.torin tiivistyvä - yhteistyö järjestö- sektorin ja yrityssek nan eri toimialojen välinen yhteistyö sekä julkisen tityötä, jonka käyttövoimana on voimistuva kun- hyvinvoin- tehtävää kunnissa laajaa osa ovat lut Tämän päälle perustan rakennetut liikuntapalve- fyysistä,den hyvinvointia.sosiaalista ja psyykkistä nan avulla voidaan parhaalla tavalla tukea asukkai - teltyjä toimenpideohjelmia, vaan siitä miten liikun- niinkään siitä, että liikuntahallinto toteuttaa - määri töisyys, mikä tässä sitä,tarkoittaa että kyse ei ole ja tavoitteita. Viitekehyksessä korostuu palveluläh- kuntasuunnitelman keskeisiä lähtökohtia, toimijoita Seuraavan sivun kuvioon on tiivistetty seudun lii- yhteistyökumppaneita.myös merkittäviä ovat oppilaitokset tahot,esimerkiksi muut tavat hallintokuntien kanssa. Jyväskylän seudulla vaikut- dun muiden kuntien sekä oman kunnan muiden yhteistoiminta järjestöjen, yksityisten tahojen, seu- ta saatu palaute sekä voimistuva vuorovaikutus ja Työvälineinä tähän ovat muun muassa kuntalaisil- töä palveluineen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. 2.1. Viitekehys -

ja yhdi Muut järje Liikuntase TAVOITTEENA LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN JA TERVEYDEN Miten liikunnan ja liikkumisen hyvinvointia tukevaa kaavassa toimiva liikuntapalveluiden kokonaisuus? ja kustannustehokkaasti muodostaa seudun mitta- ja laadun turvaamisesta. Miten voitaisiin järkevästi väskylän seudulla kyse on palvelujen saatavuuden Jy- kannalta.Myös käyttäjien palvelun tulokseen LIIKUNNAN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ ja identiteetin tukem eri s tykset - ikäisten asukkaiden hyvinvoinnin ARKIPÄIVÄN MITTAKAAVA s u töt rat

LÄHIPALVELUT LIIKU KUNNALLLISTEN LIIKUNTAPALVELUIDEN JA KUVIO 1: Liikuntapalvelujenjärjestämisenlähtökohdat, toimijatahotjatavoitteet. LIIKKUMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Opetus/Kulttuuri/ Ka NNAN i nen a v oitus/Ympäristö

VAIKUTUS

EDI

S Nuoriso TÄMINEN /Terveys/Sosiaali/ synergiaedut ja PALVELUT

SEUTU kuntien rajojen? Mitä liikunnan lähi- ja alueellisia ja lähi- liikunnan Mitä rajojen? kuntien hallinto- ja sektorien eri yli paremmin aiempaa ulottaa voitaisiin vaikutusta ennaltaehkäisevää ja lisi hankkiayhteisöiltäjayksityisiltä? lisia palveluja kunnat tuottavat yhdessä ja mitä tu- palveluja tuottavat yksittäiset kunnat, mitä seudul-

SEUTUPALV LIIKUNNAN

seudun

- ULOTTUVUUS

imagon E LUT

kohot Oppilaitokset Yritykset

tam i nen

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 11 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 12 den liikunnallisen elämäntavan luomisessa ja oma- lähiliikuntapaikkojen merkitys eri-ikäisten asukkai- järjestää. Lähivirkistysalueiden, -reittien, -väylien ja sevia näkemyksiä siitä miten liikuntapalveluja tulee palveluyksiköillä on omista lähtökohdistaan nou - senmukaista, koska seudun erikokoisilla kunnilla ja Seudullisen näkemyksen tiivistäminen on - tarkoituk kakunnan ja seudun tärkeinä vetovoimatekijöinä. sesti asuinpaikan valintaan, jolloin ne toimivat paik- vapaa-ajan palvelut vaikuttavat esimerkiksi keskei- ja liikunnan ohella merkityksen naltaehkäisevän asukkaille on kuntapalvelujensuuri. merkitys En - na toimintana kuntien tärkeitä peruspalveluja. Lii- liikuntapalvelut ovat valtionosuuteen oikeuttava- Liikunnan järjestämisen lähtökohtana on se, että

hittymiselle sekä terveyden edistämiselle. hittymiselle sekäterveyden seudun asukkaiden liikunnallisen elämäntavan ke - välistä työnjakoa selkiyttämällä luodaan perustaa tahojen liikuntapalvelut.Eri kattavat ja toimivat seutukuntakohtaisesti myös muodostaa voidaan jen tiivistä keskinäistä yhteistoimintaa, jonka avulla taho- eri muiden ja kuntien sekä välistä kuntien sisäistä,kuntien laajaa kuitenkin tarvitaan seksi hyödyntämi- Merkityksen kiistaton. perusteella tutkimusten on hyvinvoinnille ihmisten merkitys hyvinvointipolitiikasta.ja liikkumisen ja Liikunnan kaa, se muodostaa olennaisen osan kuntien terveys- Sen lisäksi, että liikunta on osa vapaa-aikapolitiik- 3. TAVOITTEENA LIIKUNNALLISENELÄMÄNTAVAN ja terveyden strategia ja terveyden 3.1. Elämäntapojen JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN

dun liikuntapalveluja kokonaisvaltaisesti. seu- tarkastella horisontin avaa se pikemminkin ei kuitenkaan ole tiiviin seutuyhteistyön esteenä, lähipalvelunsa järjestävät. Tämä monimuotoisuus sakin itse miten liikunnan, ulkoilun ja virkistyksen Onkin luontevaa, että eri kunnat päättävät jatkos- toimisessa terveyden edistämisessä on keskeistä. luontoon ja asuinympäristöön sekä niiden laatuun. side vahva on veyttä.harrastuksilla ja Liikunnalla tellaan hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa ja ter Liikuntasuunnitelman strategisilla linjauksilla tavoi- osallisuutta.ja aktiivisuutta toimintaperiaatteena ja sen rakenteisiin. Hyvinvointiyhteiskunta korostaa inhimillistä toimintaa, joka kiinnittyy yhteiskuntaan nen. (Sirniö & Hokkanen 2007, 60–70) Liikunta on päämäärätietoisuus, sitoutuminen ja vahva johtami- koska kehittämistyössä ja suunnittelussa keskeistä on strateginen asiakirja. Tätä lähestymistapaa tarvitaan, luonteeltaan on liikuntasuunnitelma Seudullinen jen suunnittelemista laajempina kokonaisuuksina. vat yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä toiminto- korosta- suunnitelmat Seudulliset 2009”.kimus liikennetut- seudun ”Jyväskylän ja rakennemalli” ”Maankäytön olleet käynnissä 2008–2010 na vuosi- mm.ovat Näitä suunnitelmia. seudullisia liittyviä yhdyskuntarakenteeseen useita laadittu on samanaikaisesti kanssa Liikuntasuunnitelman yhdyskuntarakenteessa 3.2. Liikuntapalvelut

sijalla. Yksi tärkeimpiä elementtejä suunnitelmissa taan, jossa ihmisten vuorovaikutus on keskeisellä toimin- inhimilliseen monimuotoiseen rustuu pe- seudulla Elämänmeno yhdyskuntarakenne. painottuva palveluihin kestävä,keskusten tuva - perus luonnonarvoihin ekologisestileimainen, oma- luoda mahdollista on seudulle Jyväskylän monimuotoisesti.vä J.(Juutilainen 2007, 33–34). kehitettä- on käyttöä ja rakentamista alueiden huomiolle.Ranta- vähälle liian jäänyt on sääjänä hyödyntäminen järvien asuinmahdollisuuksien li- muiden ja Päijänteen perustuen. hyskäytäviin ke- sekä ”helminauhoihin”muodostuviin vasti luonte- varsille liikennereittien kehitettävä on yhdyskuntarakennetta seudun Jyväskylän eilla. lievealu - taajamien tehostettavaerityisesti on ta ohjaus- Hajarakentamisen palveluverkostoon. tehottomaan samalla ja rakenteeseen kalliiseen tuminen saattaa johtaa yhdyskuntataloudellisesti hajau- kattavasti.Hallitsematon seudun koko sä ja kehittämiskohteet yhteistyös- on määriteltävä kasvusuunnat yhdyskuntarakenteen merkittävät haasteita todetaan,selvittäneessä raportissa että palvelurakenteiden ja kunta- seudun Jyväskylän noudattavat ja seuraavat joustavasti keskusver joustavasti seuraavat ja noudattavat ten elämään sekä sen laadukkuuteen. Vyöhykkeet kuntalais vaikuttavat ja sijalla keskeisellä arjessa asukkaiden hyvinvointiovat ja vin,liikunta koska hy- toimintaympäristöön sekä viitekehykseen ja vyöhyke- tähän sopivat liikuntapalvelut Seudun kylät). (elävät SLOW ja yhteydet) logistiset ja (palvelukeskuksetjoukkoliikenne), GROW ja (asuminen FLOWtyöpaikat), ja tieto minen, (osaa- vetovoima),KNOW ja tapahtumat lut, (palve- ovat:SHOW vyöhykkeet Nämä keisiin. vyöhyktarjoaviin- mahdollisuuksia ja arvostaviin elämäntapoja luokiteltu on kohtaamista,jotka ihmisten ja toimintaa korostettu on telmissa suunni- seudun Jyväskylän ja Maakunnallisissa 2009) (Airix mintamahdollisuudet. Ympäristö toi- virkistyksen ja ulkoilun hyvät sekä nonvarat luon- luonnonperintö, ja kulttuuri- vahva dun seu- Jyväskylän ja maakunnan Keski-Suomen on - -

strategisia strategisia tavoitteita. (Opetusministeriö 2008, 35) sosiaali-, nuorisotoiminnan terveys-,ja koulutus- mm.tukea voitu useasti on toiminnalla tiivisella tyksen. Liikuntapalveluiden ja urheiluseurojen ak- viranomaiset tiedostavat liikunnan roolin ja - merki män vuoksi on tärkeää, että luottamushenkilöt ja jäävät muiden hyvinvointipalveluiden varjoon. Tä- yhteydessä. Tällöin on vaara, että liikuntapalvelut investointien ja vetovoimatekijöiden kuntien sä yleen- strategiatasolla käsitellään Liikunta-asioita virkistäytymisen. sekä liikkumisen helpon kaiden vat vyöhykkeitä tiiviimmiksi ja mahdollistavat asuk- den, ulkoilun ja kevyen liikenteen verkostot sito- - virkistysaluei Samalla kasvaa.kokonaisuudesta osuus vyöhykkeiden tiiviimpien tarakenteeltaan periaatetta. konyhdyskun- Tavoitteenaettä on, laitokset sijaitsevat Jyväskylässä väestöllisten te- väestöllisten Jyväskylässä sijaitsevat laitokset retkeilyalueet. Yksi linjaus on, että monet - erityis ja virkistysreitit ja ulkoilu- sekä -palvelut ja set laitok erityisliikunnan ovatpalveluita Seudullisia lähipalveluista.liikunnan huolehtivat ja hoitavat peruskunnat että tilanteesta, strategisesta siitä lähdetään voitteita.liikuntasuunnitelmassa Tässä ta- ekologisia yhdyskuntarakenteen myös tää tasolla.edis- korkealla Tämä mahdollisimman että lähiliikuntapalvelujen ja varustus käyttö ovat myöshavaittavissa.on teita on, tärkeää Erityisen puut - hyvä.selviä kohtalaisen Joitakin kasteltuna tar valtakunnallisesti on perusvarustus kojen -paik - ja liikuntapalveluiden seudun Jyväskylän korostettava.on maakuntakaavoituksessa myös roolia Liikuntapalveluidentiivistettävä. on työtä yhteis- kaavoittajien sekä tasuunnittelijoiden kun- liikuntaviranomaisten, että on, linjauksena Strategisena sattumanvaraista. toistaiseksi kin kuiten- on kaavoitusprosesseihin ja osa- yleis-, osallistuminen vapaa-aikaviranomaisten ja ta- puolisen ja harrastus- kansalaistoiminnan. Liikun- moni- myös mahdollistaa yhdyskuntarakenne monipuolinen ja Ehyt merkitys. keskeinen nalta kan- liikunnan on rakentamisella ja voituksella taajamayhdyskunnassaja Kaupunkimaisessa kaa - - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 13 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 14 myös taloudellistaetua. koituu käytöstä järkevämmästä luonnonvarojen ja huomioimisesta paremmasta ristötekijöiden kannalta kestävää. Komissio korostaa, että ympä- ympäristön olisi urheilutoiminta ja liikunta jotta jestäjät vahvistaisivat omat ympäristötavoitteensa, jär tapahtumien ja urheiluorganisaatiot palaiset Euroopan Komissio pitää tärkeänä, että euroop- sekä maaperän ja vesien hoidosta sekä suojelusta. jätehuollosta energiatehokkuudesta,päästöistä, kasvihuonekaasujen kestävyydestä,ekologisesta kittävää on huolehtia rakentamisen ja hankintojen lintoa ja viranomaisten yhteistyötä. Erityisen mer tärkeää edistää ympäristön kannalta järkevää hal- merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi on koilla, liikkumisella ja järjestettävillä tapahtumilla on harrastamisella,urheilun liikuntapai ja Liikunnan ulottuvuudet.taloudelliset ja tuuriset,sosiaaliset ekologisista kysymyksistä käsittämään myös kult- pelkästään laajentunut on sisältö kehityksen vän Kestä- paikallistasolla. ja kunnallis- korostuneet ovat ympäristökysymykset ja kehitys Kestävä kuljetuksia. harrastajien ja asukkaiden vähentää osaltaan ja tavoitteita ekologisia edistää ta,joka - rakennet kehittävää vetovoimaisuutta alueiden ja ehyttä tukee seudulle sijoittuminen kenttien golf- laskettelukeskustenja ja hiihto- Esimerkiksi ta ei kuitenkaan tule sijoittaa kaupungin alueelle. - erityispalvelui liikunnan Kaikkia vuoksi. kijöiden suudessa ympäristöasioiden huomioon ottamista keskittyvät nykyistä paikkoihin.harvempiin Tulevai- toinen. Ne säilyvät, mutta harrastusmahdollisuudet kaisuja. Talviurheilulajien tulevaisuus on mielenkiin- kaikkeaolosuhderatennen uusia ja voistumista - erityisesti hyötyliikunnan lisääntymistä, lajien eriar liikuntakulttuuriamme jatkossa. Tämä tarkoittanee ”Ilmastonmuutos tulee määrittelemään vahvemmin ja ympäristötekijät liikunnassa ja ympäristötekijät 3.3. Kestäväkehitys - - - -

myrskyinä. rajuina ka sittenpurkautuvat ilmavirtaukset ja -massat pidättävät kosteutta, jot- alueilla.pienilläkin suuresti vaihtelevat Lämpimät neet. Ei ole nykyisin epätavallista, että sademäärät yleisty- Keski-Suomessa ja ovat,Etelä- erityisesti jen, edelleen voimakkaiden syyssateiden tilanteet tohiihdon olosuhteita tulisi kehittää, jotta eri väes- kävijää kuukaudessa. Tämän vuoksi suositun maas- dun Latuinfon verkkopalvelun käyttäjät, yli 25 000 ten kiinnostusta hiihtoon osoittaa Jyväskylän seu- olivat otollisia. Harrastuksen taajuutta ja kansalais - kaudella 2009–2010, jolloin lumi- ja sääolosuhteet vasti harrastuksen taajuuteen. Tämä havaittiin talvi- Olosuhteet vaikuttavat huomattavasti ja - ratkaise Hiihto on kulttuurisesti vahvaa harrastustoimintaa. jaliikuntataitoihin liittyviä. lisiin motorisiin tai sukupolvisia, sekä lasten ja monipuo- nuorten Keski-Suomessa. Vaikutukset voivat olla negatiivisia hiihdon olosuhteet heikkenevät, erityisesti Etelä- ja todetaan, että raportissa selvittäneessä tokseen Maastohiihdon olosuhteita suhteessa ilmastonmuu- ehkäisyyn. ongelmien mahdollisten voituksella merkiksi ranta-asutuksen sijoittumiseen sekä kaa- esi- vaikuttaa ja ehkäistä voidaan Suunnittelulla todennäköisiä. ole suurtulvat etteivät sellaisia, ovatjokireitit muodoiltaanja töt luonteeltaan vaihteluille.suojaa antavat sekä Vesisdioksideja - sitovathiili- metsät runsaat vesimassojaja mään geologisesti kohtalaiset. Luonto kykenee pidättä- sateiden tuomat vaihtelut ovatnen ja runsaiden lämpenemi- aiheuttama ilmastonmuutoksen vastaanottaa mahdollisuudet Järvi-Suomen että todetaan, 24) FINADAPT-raportissa(2005, Kovien vesi- ja rankkasateiden sekä ukkoskuuro- nikoilla”. (Peltonen et. al. 2005, 44). rakennetuilla alueilla ja merenpinnan nousu ran- keasti ennustettavat sisämaan rankkasadetulvat vai- ovat huolenaiheita Selviä alueittain.televat ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa vaih- suunnittelua kuin talousbudjetointia.” pidetään yhtä luonnollisena ja keskeisenä osana (Pekkala 2010).

män huomiota. Useasti ei havaita sitä tosiseikkaa, -menetelmiin on viime vuosina kiinnitetty yhä enem- ja hoitoon mukaiseen kehityksen kestävän sekä ekologiseen urheilualueiden ja Liikunta- deautoja. (Simula 2010) työsuh- kuin polkupyöriä ennemminkin asuville, kaupungeissa etenkin tarjoaisivat, yritykset että kehitetään.toja toivottavaYksi kehityssuuntaon, polkupyörällä paranevat, kun kevytväylien - verkos teiset.päivittäistarpeensa hoitaa Mahdollisuudet myön- erittäin olla voivat seuraukset poliittiset työmatkapyöräilystä,sen innostuvat punkilaiset dollisuuksia muokata kaupunkiympäristöä. Jos kau- vemmin esille. Pyöräilyssä on potentiaalisia mah- vah- aikaisempaa nousevat näkökohdat liittyvät ja turvallisuuteen puhtauteen sekä viihtyisyyteen Ekologiset,kaupunkiympäristön yhteiskunnalle. ja yhdyskunnalle lähinnä koituvat tyksiä.Hyödyt - merki yhdyskuntapoliittisia ja sosiaalisia kittäviä mer on rullaluistelulla pyöräilylläja hittämisessä Kevyen liikenteen verkoston ja olosuhteiden ke- tuullisina ja tasapuolisina. (Jyväskylän kaupunki 2010) harrastusmahdollisuudet säilyisivättöryhmien koh- olemassa tulvavaara. Vesistöjen reunat ja ranta- tulvavaara.ja olemassa reunat Vesistöjen on joissa alueille rakentaa tule ei kuntapaikkoja Lii- tuntumaan. väylien liikenteen kevyen vien hy- ja tuntumaan yhteyksien liikenteen julkisen sijoittuminen liikuntapaikkojentekijät, teelliset liiken- huomioon otettava on sijoittelussa jen Liikuntapaikko- huomiota. erityistä kiinnitettävä -laitosten ja -paikkojen hulevesien hallitsemiseen leja. Sademäärien lisääntyessä on liikunta-alueiden, luonnonmukaisia (puu ja kivi) - rakennusmateriaa suosia tulisi rakentamisessa.Erityisesti liittyvässä vapaa-aikaan ja liikuntaan kaikessa huomioon ottaa tulee kehitys kestävä ja Ilmastonmuutos töt ovat tämän päivän huolto- ja ylläpito-ongelmia. ten myrkkyjen ja suolan käyttö sekä ravinnepääs- energiaa ja luonnonvaroja. Kastelun valumat, - erilais jäädytys- ja jäähdytysteknologia käyttää runsaasti listä. Laskettelurinteiden ja hiihtolatujen lumetus-, ylläpito ei ole lainkaan ekologista ja - energiaystäväl että tietyissä olosuhdetilanteissa liikuntapaikkojen -

nisteriön nisteriön liikkumisen ohjauksen ohjelmaan (2010- hyväksytty myös mukaan liikenne- ja viestintämi ekologian asioita käsitellään laajasti. Jyväskylä on v.vahvistettiin ympäristökäsikirja,hin jossa 2004 ympäristökysymyksiin.liikunnan Liikuntapalvelui- huomiota kiinnitetty on kaupungissa Jyväskylän 374-375) 2010,(Kokkonen kuormitusta. tamaa aiheut- ympäristölle urheilutapahtumien ja ta- liikun- on puntaroitavatarkasti Erityisen suurten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia suunnittelussa. sekä elinympäristöä viihtyisää ja vehreää rostaa ko- tulee rakentamisessa Lähiliikuntapaikkojen kunnioittaen. luontoarvoja tapahtua tulee telu Hiihtolatujen,suunnit ulkoilu- virkistysreittien ja ulkopuolelle. rakentamisen jätettävä on alueet tumisen historialliseen viitekehykseen.tumisen historialliseen rinen, jolloin toiminta voidaan kytkeä kaupungis- etiikka.sosiokulttuu- ja lisäksi olla Tarkasteluvoi ekonomia,yhdistyä voivat ekologia,sa estetiikka singissä jossa niitä on yhdeksän.- Siirtolapuutarhois rimmissa suomalaisissa kaupungeissa, eniten Hel- on nykyisin Siirtolapuutarhoja lähes kaikissa suu- hittymiseen jarakentumiseen. ke- puutalokortteleiden isojen myös Suomessa tyy yhtäältä 1800-luvun puutarhakaupungin mutta kaupunkien siirtolapuutarhat. Niiden historia liit- ovat ilmenemismuoto kaupunkiekologian Yksi käyttäjäkuntaa myös virkistysalueille ja -palveluille. sekä keskittyminen merkitsee entistä suurempaa Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja väestön kasvu yksi 2000-luvun liikuntakulttuurin megatrendeistä. Luontoliikunnan ja esiintulo ympäristöarvojen on asetettu liikunnan ”hiilijalanjäljen” pienentäminen. luonnollisella tavalla. Strategiseksi tavoitteeksi on teen yhdistäminen arkiliikuntaan mahdollisimman liiken- ja tavoitteena2011),liikkumisen on jossa teen”. (Helsinginkaupunki, 2009). tuotannolle, yh- kokoavatruoan ihmisiä vaanne lähi vain tärkeitä ole eivät puutarhat ”Urbaanit - - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 15 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 16 organisoidusti liikuntaseuroissa.organisoidusti sekä kanssa kavereiden omatoimisesti runsaasti kavereiden merkitys. Suomalaiset lapset liikkuvat misuutensa kasvaa, samalla kasvaa kuitenkin myös omatoi hänen dostumisessa.varttuessa Lapsen muo- perustan elämäntavan liikunnallisen sensä liikuntapaikoissa. Näillä kaikilla on oma merkityk sijaitsevissa kotia lähellä sekä pihoilla koulujen ja metsissä, leikkipuistoissa, päiväkotien, esikoulujen lähi- ja kotipihoilla liikkuvat lapset Leikki-ikäiset keelliseen elämään. tarjoavat- hyvät mahdollisuudet asukkaiden virik Jyväskylän seudun luonto ja ympäristöolosuhteet perusta. suhteiden sosiaalisten yksi perinteisesti liikuntakulttuurissa suomalaisessa ovat rasteet Har perustana. yhteisöllisyyden vahvana lyvät suhteet,set naapurusto, säi- ystävät ja sukulaiset sosiaali- yksilöllistymisestä ja taajamoitumisesta kaupungistumisesta, yhdyskunnan Huolimatta lähikunnista. sekä Palokasta,Sippulanniemestä Keski- Haukkalasta, esimerkiksi useita, alueelta kantakaupungin ns.nykyisen löytyy tuspaikkoja sijoi- Sopivia alueita. siirtolapuutarhojen peisiin tar tulevaisuuden myös varata ja suunnitella ta - tarpeellis olisi jälkeen laajentumisen Kaupungin kymmenestä toiseen erittäin vakaana ja vilkkaana. jatkunuton vuosi- toiminta ja 1940-luvulla tettu Jyväskylän Sulkurannan on - siirtolapuutarha perus

näky.” (Keiskoski 2010a). viehättävä uskomattoman ovat runsaudessaan omena-,palstat pikku hoidetut kukka ja marja- tolapuutarhassa.rattoisaPieni kauniisti ja mökki siir kävelykierroksella syyskesällä käydä elämys aina On siirtolapuutarha. Sulkurannan takainen vuosikymmenten jo on Jyväskylässä misiä.Myös nen presidenttimme olla myös - siirtolapuutarhaih on vanha siirtolapuutarhaperinne. Taitaapa nykyi - ”Useissa kaupungeissa, myös muualla Euroopassa, 3.4. Liikuntaaeri-ikäisille

------

voidaankin sanoa, että erikokoisissa kunnissa toi- ovatSeurat aktiivisia myös Jyväskylän seudulla, ja sa. (Kuvio2.) - urheiluseuras tai liikunta- kuin muutoin kuntaa lii- harrastaa näistä %) (71 enemmistö selkeä että Ilmeni,harrastamisesta. liikunnan lastensa 18-vuotiaiden alle heidän tiedusteltiin asukkailta seudun Jyväskylän tehtäessä Seutusuunnitelmaa ikävuoden jälkeen. 12 murrosikää.yleensä tapahtuu muutosSelkeä kohti voimaisuus vähenee kuitenkin siirryttäessä kamalla seuroille vuosiavustuksia. Seurojen veto- taa subventoimalla liikuntapaikkojen käyttöä ja ja- elämäntavan juurruttajia. Kunnat tukevat toimin- liikunnallisen tärkeitä ovat liikuntaseurat mivat aikuisväestön liikuntaa. osa ovat liikunta tapahtuva työpaikoilla ja tunnit Maksetut harrastamista. liikunnan työntekijänsä enemmän entistä tukevat työnantajat johdosta poissaoloja.työstä vähentää ja sairauksia Tämän kiksi työiässä harjoitettu liikunta ennaltaehkäisee lisääntyessä.Esimer iän kasvaa merkitys misen ylläpitä omatoimisen hyvinvoinninterveyden ja välille.lähtökohta,hyväsillä on terveyden Tämä ja hyvinvoinnin omakohtaisen sekä liikunnan tä vaan tapaan liikkua, rakentaa hän samalla yhteyt- sopi- itselle puitteissa kerhotoiminnan sekä tien Lapsen tai nuoren tutustuessa koulun liikuntatun- aktivoidaannuoria liikkumaan? kun rooli koulun ja arkiympäristön on Mikä la? taval - mahdollisella parhaalla motivoidaanluavia ha- liikkumaan tai ulkopuolellaliikkuvia seurojen Miten lajia. mitään säännöllisesti seurassa rasta mukaanmyösniitä,saada siis on har eivät jotka kohtaan.liikuntaa kiinnostusta nuorten Tärkeätä seksi keinoja,tarvitaan joilla ylläpidetään lasten ja liikuntaväen suuri haaste. Haasteeseen vastaami on liikunnasta vetäytyminen nuorten ja Lasten syrjäytymiseen.liikunnasta johtaa tapauksessa sa keätä, sillä liikunnan väheneminen voi pahimmas- tär on liikuttaminen nuorten ja lasten Näiden - - - - - Ei harrasta seurassa Harrastaa seurassa Harrastaa liikuntaa Ei harrasta Harrastaa liikuntaa Harrastaa kuntia velvoitetaan ottamaan terveysnäkökohdat jossa kansanterveyslaissa, uudistetussa tuneessa as- voimaan alusta 2006 vuoden muassa muun esiin nostettu on näkökulma Terveyttäedistävä ravintotottumustenliikunnan ja pariin.terveiden sia palveluja, joiden avulla ohjataan ihmisiä oikean neuvonta ovat jokaisen ulottuvilla olevia kunnalli- välineeksi. Palveluohjaus sekä liikunta- ja terveys- työ- sosiaalitoimen ja terveys- myös mielletään tämisen kannalta on tärkeätä, että liikunta ja liike Liikunnan ennaltaehkäisevän merkityksen ymmär rooli.edistävällä liikunnallaontässä tärkeä senäisyytensä mahdollisimman pitkään. Terveyttä vanheneva väestö säilyttää toimintakykynsä ja it- avullakeino, keskeinenjonka yksi on si.Liikunta haasteek tärkeäksi toimintakyky ja terveys den Väestön ikärakenteen muuttuessa nousee iäkkäi liikuntaa tuodaanasukkaidenarkiympäristöön. joissa perustaminen, liikuntaryhmien kynnyksen nan saralla. Erityisen tärkeäksi on koettu matalan liikun- edistävän terveyttä yhteistyötä linnollista poikkihal runsaasti tehty on seudulla Jyväskylän tien yhteisenätehtävänä. hallintokun- eri mielletä ei edistämistä liikunnan vajaaksi,mikäli jää tukemisessahyvinvoinnin sen töksenteossa. Kunnan rooli asukkaiden - arkipäiväi pää ja toiminnassa kunnan kaikessa huomioon 0,00 % 0,00 KUVIO 2: Liikuntaaharrastavat seurassa. alle18-vuotiaatjaheidänharrastamisensa 10,00 % 10,00

20,00 % 20,00 30,00 % 30,00 - - - - - 40,00 % 40,00 varojen kokoamista erityisryhmien arkiliikunnan, kokoamistaerityisryhmien varojen voima- ja rekrytointia vapaaehtoisten teistyötä, seudulla tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista yh- hyvinvointia.edistää kautta sitä ja toja Jyväskylän tuvien kuntalaisten omia liikunta- - ja terveysvalin liikuntakulttuuria, joka tukee lukeu- erityisryhmiin Jyväskylän seudun kuntien tavoitteena on edistää joiden toimintakykyonheikentynyt. rästä on pitkäaikaissairaita ja/tai iäkkäitä henkilöitä, tuna yli 36 000 henkilöä. Valtaosa tästä lukumää- telman kuntien alueella asukaslukuun suhteutet- Tämä tarkoittaa Jyväskylän seudun liikuntasuunni - sen erityisliikunnan arvellaan tarvitsevan palveluja. tarjoamia liikuntapalveluja. Joka viidennen kuntalai- sektorin kolmannen tai yleisiä,yksityisiä kuntien on Erityisryhmillä rajoittunut mahdollisuus käyttää sa selviytymiselle. da edellytyksiä mahdollisimman itsenäiselle arjes- liikuntaa,edistävää luo- avullakyä voidaan jonka toimintaky ja terveyttä on soveltavaliikunta tai Erityisliikunta erityisosaamista. ja soveltamista tii vaa liikunta joiden ja liikuntaan olevaan tarjolla siaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti so- tai heikentymisen toimintakyvyn den,muun - sairau vamman, on joilla liikuntaa, henkilöiden sellaisten tarkoitetaan liikunnalla Erityisryhmien 3.5. seudulliset Erityisliikunnan 50,00 % 50,00 suuntaviivat 60,00 % 60,00 70,00 % 70,00 80,00 % 80,00 - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 17 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 18 rantaminen: pa- edellytysten liikuntatoiminnan Paikallistason töjen kehittämistä. - liikuntaympäris sekä parantamista laadun lujen mistä, toimijoiden yhteistyön kehittämistä, palve- parantamista, väestön liikunta-aktiivisuuden lisää- toimintaedellytysten koskevat jotka naisuuksiin, tavoitteetkoko - erityisliikunnan jaoteltu on Alla Erityisliikunnan tavoitteet Jyväskylänseudulla koistumisen mahdollisuudet. - eri ja vahvuudet kuntakohtaiset löytää tulee sa sa kaikkia palveleviksi.käyttäjäryhmiä Tarkastelus- sekä turvaamisessa liikuntapaikkojen suunnittelus- liikunnan organisoinnissa, henkilöstön tietotaidon sairausryhmien ja vamma- pienten myös vitaan lusta huolehtivien tahojen kanssa. Yhteistyötä tar voituksesta ja kevyen liikenteen väylien suunnitte- lisääminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä kaa - arkiliikunnan iäkkäiden ja vammaisten Erityisesti turvaamiseksi. konaisuuden jatasa-arvon liikunta- ja liikunnallisen kuntoutuksen palveluko- nassa jaasumisyksiköissä opiskeluympäristöissä sekä iäkkäille päivätoimin- kuuluville lapsille ja nuorille päiväkoti-, koulu- ja - lisätään liikuntamahdollisuuksia erityisryhmiin listamiseksi mahdol- osallistumisen liikuntaan vapaa-ajan palveluliikennettä kehitetään ja jetuspalveluja - järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kul- säännöllisesti kuntalaisille liikuntapalveluista tiedotetaan - veysliikunnan palvelut yhteiseenkalenteriin - kootaan kunnissa tarjolla olevat erityis- ja ter kunnissa Jyväskylänmallinmukaisesti - kehitetään liikuntaneuvonnan palveluja seudun nen aktivoiminen liikunnalli- kansalaisten liikkuvien tämättömästi - väestön liikunnanharrastuksen,- riit erityisesti erityisliikunnassa - seudullinen turvataan ja alueellinen tasa-arvo tämiselle järjes- palveluiden erityisliikunnan määrärahan erillisen liikuntabudjettiinsa varaavat kunnat - - - neita ovat paikalliset liikuntaseurat. Perinteisesti liikuntaseurat. paikalliset ovat neita Kunnan liikuntatoimen tärkeitä yhteistyökumppa - nen ohjaus-javalmennustoiminnassa: minen sekä eettisten toimintatapojen vahvistami - listen toimijoidenkesken: paikal muiden ja kunnan lisääminen Yhteistyön - paranta laadun palvelujen ja Liikuntatoiminnan - hyödynnetään kuntien hyviä toimintamalleja hyviä kuntien hyödynnetään - lisesti oppilaitoksetjakuntoutuskeskukset seurat, vammais- ja eläkejärjestöt sekä mahdol - veystoimi, opetustoimi, kansalaisopisto, urheilu- seuraavista tahoista: liikuntatoimi, sosiaali- ja ter säännöllisesti ja siinä on edustus seudun kuntien nan toimijoiden verkosto. Verkosto kokoontuu - kootaan seudullinen erityis- ja - terveydenliikun den kesken toimijoi- muiden ja hallinnonalojen eri työtä yhteis- edistetään ja työnjakoa selkiytetään - likuljetukset seksi: 70+,seniorikortti avustajakortti, uimahal- kuuluvien erityisryhmiin kuntalaisten aktivoimi- mintaa yhteistyössä. - kurssitoi ja leiri- järjestetään ja suunnitellaan sekä kurssikeskukset ja leiri- soveltuvat mille - liikuntaesteettömät - kartoitetaan ja erityisryh nissa kun- liikuntapaikat esteettömät kartoitetaan - - liikuntaaedistävättoimintaympäristöt työssä seudunkuntienkanssa tavälineiden saatavuuden yhteis- turvaamiseksi liikun- vammaisten toimintaa linevuokraamon - laajennetaan Jyväskylässä sijaitsevan liikuntavä - kanssa (mm. liikuntaluotsit) yhteistyössä keskuksen Vapaaehtoistoiminnan vertaistoimintaa ja vapaaehtois- tehostetaan - jaaja- jaavustajakoulutusta - vertaisoh ohjaaja-, seudullisesti järjestetään - nissa jatapahtumienjärjestämisessä koulutuksessa,osaamista ohjaajien konsultoin - - hyödynnetään seudun kuntien erityisliikunnan 3.6. Kenenjärjestämää liikuntaa? - - nottuu aktiivisempienseurojensuuntaan. kuntapaikkojen kunnossapito) kuntien kanssa pai- ohjaaminen ja yhteistyö lii- ryhmien (esimerkiksi toiminnallinen Myös toimintatapoihin. seurojen kaikkien luontevasti asetu eivät kohdentaminen sinänsä,arvo joten tuotteistaminen ja palvelujen hyvinvointiseurojen on ja kansalaistoiminta nen tekijöinä.ohjaavina toimintaa Toisaaltale aktiivi - rinnal tarpeiden jäsenistön tarpeet asiakkaiden nostaneet ja haasteisiin ovatajan vastanneet rat tärkeämpiä liikuntapalvelujen tuottajia. Monet seu- On luonnollista, että seurat ovat jatkossa aiempaa näkyy selkeimmin isoissa kunnissa ja kaupungeissa. operoiviin toimijoihin. Toimijoiden moni-ilmeisyys paikallisen liikunnan kenttää erilaisiin ja eri tasolla nevä markkinoistuminen ovat osaltaan pilkkoneet Kuntien ja seurojen eriytyminen sekä vahvasti ete- suhdetta. välistä tahojen muokanneet kuitenkin vuosikymmenten yhteiskunnalliset muutokset ovat ja liikunta- ja urheiluasiat ovat hoituneet. Viimeisten parin”, jonka toimien myötä liikunta on kehittynyt muodostaneet paikallisen liikuntakulttuurin ”tutka- kunnan liikuntatoimi ja merkittävin yleisseura ovat sotaan, että liikuntaa ja urheilua voidaan nykyis - voidaan urheilua ja liikuntaa sotaan,että litiikassa, ohjelmissa ja toimenpiteissä. Yleisesti kat- liikunnan ja urheilun asemaan jäsenvaltioiden po- huomiota kiinnitetty on tasolla Eurooppalaisella jestetään parhaallamahdollisellatavalla. jär kunnassa palvelutsiitä, liikunnan dosti miten nistuu vain keskustelemalla ja neuvottelemalla ai- on- Se tasolle. uudelle nostaa tulisikin yhteistyö listä keskusteluyhteyttä. Liikuntaväen keskinäinen säännöl- ja aktiivista välistä järjestöjen ja kuntien kanssa tulee toimia. Tähän luonnollisesti tarvitaan kenen ja hoitaa kannattaa lähipalvelut liikunnan miten parhaiten tietää kunta tasolla,kukin joten sopivista yhteistyökumppaneista syntyy paikallis käsitys Kattavintuottamiseen. liikuntapalvelujen kumppani,osallistua sopiva ja resursseja on jolla tarkoittaa sitä, että kunnan on löydettävä kykenevä lujen järjestämisvastuu on edelleen kunnilla. Tämä Yhteistyöstä huolimatta kunnallisten liikuntapalve- - - -

lun luomista työpaikoista ja talouskasvusta, myös edistäjänä. Tällöin kyse voi olla liikunnan ja urhei- osallisuuden hyödyntääsosiaalisen paremmin tä luistinratojen kunnossapidosta.tahoi- luistinratojen Yksityisiin ja jääkiekko-latujen, muassa muun suhteisesti voivattahot sopimusmyösYksityiset huolehtia - palveluketjua.liikunnan rikastavat palloiluhallit ja kuntosalit yksityiset Esimerkiksi tahot. yksityiset lisäksi järjestöjen toimia tuottajina voivatsestä, järjestämi- liikuntapalvelujen vastatessa Kunnan ti- ja sosiaalipalveluja. (Euroopan Komissio 2007) hyvinvoinyleishyödyllisiä- osaksi katsoa voidaan osallisuutta, sosiaalista olevien asemassa massa parantaa sosiaalista koheesiota ja muita heikom- la. joka liikuntatoiminta,tavoittelematonVoittoa alueil- epäsuotuisilla vaikutuksesta elvyttävästä kimuksen osuus toiminnassa, myös henkilöstön ja tai vapaa-aika. Erityisen merkittävä on liikuntatut- nimeä, joiden toimialueena tai -kenttänä on liikunta seudulla toimii tällä hetkellä 114 yritystä tai toimi- mukaan yritysrekisterin Oy:n kasvanut.Jykes on tavälineiden myynnin yrittäjien ja yritysten määrä Myös luontoliikuntaan erikoistuneiden sekä liikun- muoto. yritystoiminnan merkittävä kasvanut on Nykyisin kuntoliikunnasta ja kuntosalitoiminnasta työllistäjä.Liikunnasta ontullutmyös merkittävä kana luomassa erilaisia yhtiömalleja ja -toimintaa. jentunut. Seudun kunnat ovat osaltaan olleet mu - nen ja osakeyhtiöpohjainen yritystoiminta on laa- yksityi liittyvä liikuntaan aikana vuosikymmenen viime Kahden merkitys.elinkeinopoliittinen tava Liikunnalla on Jyväskylän seudulla myös huomat- asiakaspalvelusta ovat tulleet pysyvästi kuntasektorille. nuslaskenta sekä vaatimukset aiempaa paremmasta palvelujen tuottavuus ja siihen kytkeytyvä kustan- torilta peräisin oleviin toimintatapoihin. Esimerkiksi pohtimaan uudella tavalla suhdettaan yksityiseltä sek- huokoistuessa joudutaan kuntien liikuntapalveluissa rajapinnan välisen sektorin yksityisen ja Kuntien tuja kunnostetaansivukylillä. lustoa, kun la- jota kunnalla ei ole tai esimerkiksi ka- tarvitaan kun silloin myös turvaudutaan hin -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 19 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 20 tiota ja yhteistoimintaa tulee kehittää ja lisätä. ja kehittää tulee yhteistoimintaa ja tiota koordinaa- palvelutoiminnan yksityisen vän liitty- liikuntaan ja liikuntahallinnon Julkisen toimijoita. sekä yhteisöjä useita toimii Alueella liikuntatoimintaa. seudun Jyväskylän osa tävä - merkit ovat valmennustoiminta ja pu-urheilu huip- harjoittelu, ammattimainen että siihen, vaikuttaneet ovat tukitoimet ja stipendi- lan val- julkisen sekä ammattimaistuminen Urheilun Yhtiö on osakkaana Jyväskylän Synergia-areenassa. Oy:n osallistumisen olosuhteiden kehittämiseen. kiekon liiketoiminta on mahdollistanut myös JYP palkkaa saavia pelaajia noin kolmekymmentä. Jää- työntekijöitä/toimihenkilöitä yli kaksikymmentä ja mentaja. Nykyisin JYP-konsernissa on päätoimisia val- osa-aikainen ja toimistosihteeri nanjohtaja, johtavassa seurassa JYPissä oli töissä vain toimin- nostaa yksi esimerkki. 1980-luvun alussa jääkiekon nan ja urheilun merkityksen muutoksesta voidaan seuroissa on myös palkattua henkilökuntaa. Liikun- dulle. Useissa paikallisissa tai seudullisissa urheilu- henkilökuntaansa ja toimintaansa Jyväskylän seu- suudesta johtuen monet lajiliitot ovat keskittäneet vetovoimai- ja asemasta valtakunnallisesta vasta tunut. Liikuntakulttuurin ja Jyväskylän seudun vah- Liikuntajärjestöjen toimintakenttä on myös muut- kokonaismäärästä. seudun kylän ton henkilötyövuodet ovat noin puolet koko Jyväs- työpaikkojen kohdalla. Tutkimuslaitosten ja yliopis- Liikuntaan javapaa-aikaan liittyvienyritystenjatoiminimienlukumäärä 114

liikuntahallit ammatti- yksityiset urheilijat (Lähde: Jykes Oy, Keski-Suomen Liikunta ry, Jyväskylänkaupunki, alueenkunnat8/2010). TAULUKKO 1: työskentelevät Liikunnan javapaa-ajan parissa päätoimiset työntekijät/toimihenkilöt. 14 35 keskukset tutkimus- laitokset golf- 180 38 työntekijät yliopiston urheilu hevos- 200 41 Peurunka- keskukset Center

hiihto- se, että välitön tuki painottuu yleisiin toiminta- yleisiin painottuu tuki välitön että se, on salaisyhteiskunnan kannalta huomionarvoista vistaa paikallista liikuntakulttuuria. Liikunnan kan- (liikuntatilojen subventoitu käyttö) seuratuki vah- myöntämä välitön (seura-avustukset) ja välillinen kuntien tilanteessa Epävakaassa 2000-luvulla. ta haastei liikuntaseurojen ovat hallinnossa määrä vähäinen nuorten sekä ongelmat taloudelliset edessä.roksen muutos,Talkootyön merkityksen Liikuntaseurat ovat kuntien lailla merkittävän mur imagoon.myös ja hyvinvointiinmänmenoon, elä- asukkaiden seutukunnan myönteisesti taa vetovoimaisuuskaikinpuolinen Liikunnan vaikut liikuntatilat ovat pääasiassa maksuttomia lukuun maksuttomia pääasiassa ovat liikuntatilat seudulla Jyväskylän seuratoimintaan.myös tavat maksut vaikut Kuntien liikuntatiloistaan perimät misesti yksintaikaveripiirissä. omatoi vai seurassa organisoidusti liikuntaa he tavalla tai toisella, siitä harrastavatko riippumatta nuoria ja lapsia monia mahdollisimman liikuttaa on tarkoituksena liikuntapalvelujen kunnallisen hyväksitoimintaa. tehtävää Kuitenkin nuorten ja Tuettaessa liikuntaseuroja tuetaan yleensä lasten pitkälti seurojenomaasia. on kohdentaminen tarkempi avustuksiin,joiden 20 20 kuntosalit/ muut liik. palvelut 3.7. Keskeiset työvälineet fitness 13 75

työntekijät puolustus- ei tietoja kuntien voimat 150 oppilait. koulut 53

työtekijät lajiliitojen - - - - -

14 838 työllistä YHTEENSÄ työntekijät seurojen 30 keminen oikeuttaa luonnollisesti kysymään, miten Lasten ja liikuntatilojen nuorten käytön julkinen tu- tatoimintaan. ten mahdollisuuksia osallistua järjestettyyn liikun- las- se muodossa,vahvistaa harrastusmaksujen pysyvien kohtuullisina esimerkiksi hyväksi sien kenevät syntyvää siirtämään pelivaraa kotitalouk- ky- seurat toimintaan.Mikäli seurojen vyttävästi el- vaikuttavat liikuntatilat maksuttomat Kunnan keskustelun avulla avoimenkäytävän kanssa seurojen ja seurannan tomien tilojen käyttöaste voidaan pitää korkeana kontrolloida. Kokemukset osoittavat, että maksut- hankala vuoroja,on jääneitä joita käyttämättä ja ylivarausta herkästi yksiköissä suurissa heuttaa liikuntamuotoja.sia ai- Toisaaltamaksuttomuus - erilai kokeilemaanseuroissa ja tutustumaan vät pääse- lapset monet mahdollisimman että sitä, edesauttaa maksuttomuus Harrastusvuorojen vahvuutensa jaheikkoutensa. muus on monisyinen kokonaisuus, jolla on omat maksutto Jyväskylää.Käyttövuorojen ottamatta lisen liikunnan menestystekijänä. nutlaatuinen ja sitä voidaankin hyvin pitää paikal ai- kansainvälisesti on liikuntapaikkaverkosto mä uusimista.ylläpitä ja omistama kuntien Suomen säännöllistä hoitoa ja koliikuntapaikat tarvitsevat koko elinkaari. Myös reitit, uimarannat ja muut ul- den suunnittelussa on huomioitava liikuntapaikan Useat laitokset ovat peruskorjausiässä, joten uu- pitää julkisin varoin rakennettuja liikuntapaikkoja. yllä- on tehtävä merkittävä liikunnan Paikallisen vätuntien aikana. kutella hiljaisempien liikuntatiloihin päi- varsinkin hou- tulisi kuntosalit).Ikääntyneitä ja (uimahallit liikuntapaikkoja edullisia heille tarjoamalla toida luja. Myös eläkeikäisten maksuja voidaan subven- liikuntapalveaktivoivia- ja edullisia järjestää tulisi omatoimisesti,heille liikkuvat joten aikuiset assa kuisten kilpa- ja harrasteurheiluun, mutta pääasi väestön liikuntaa. Osa seuratuesta kanavoituu ai- kunnat voisivat tukea aikuisikäisten ja vanhenevan - - - - mukana. Tavoitteenaja kuullaan on,osallisia että nat, muut ja sidosryhmät käyttäjien edustajat ovat tii laaja-alaista suunnittelua, hallintokun- jossa eri Liikkumaan aktivoivan ympäristön luominen vaa- yhdistysten jayksityistenpalveluihin. Jyväskylän seudulla osittain myös liikuntaseurojen, Liikuntapaikkojen kunnossapidossa turvaudutaan suunnittelutyölle. perusta hyvä on tarpeista nan jen asiantunteva kokonaisvaltainen käsitys liikun- yhdessä.Liikuntapalvelu- suunnittelevat palvelut paikkoina, joita liikuntatoimi, kaavoitus- ja tekniset alueet. Nämä toimivat erittäin suosittuina liikunta- kevyen liikenteen väylät sekä ulkoilu- - ja virkistys le. kyseeseen tulevat myösLaajasti tarkasteltuna mahdollisimman monia asukkaita saadaan liikkeel- Laaja liikuntapaikkaverkosto on edellytys sille, että sen investointiohjelman työstäminen. seudulli- ovattekeminensekä yhteishankintojen toimintamalleja Keskeisiä haasteista. -toiminnan ja liikuntasuunnittelun seudullisen yksi on minen kehittä- työnjaon ja erikoistumisen tarpeellisen ja vahvistaminen tietämyksen olevan Olemassa ta,voidaanhyödyntääjota kokohyväksi. seudun - erityisosaamis on jäähalleissa ja uimahalleissa den suuntaisesti. Esimerkiksi sisäliikuntalaitoksissa, mivia kokonaisuuksia. sen perusteella rakennetaan mahdollisimman toi- taitoa tulee kehittää laajasti koko - seudun tarpei ammatti henkilöstön liikuntapalvelujen Kuntien

seudullisen yhteistyönmahdollisuuksia. selkeitä on ylläpidossa ja suunnittelussa joiden kohteita,ovat urheilulaitokset ja liikunta- suuret ulottuvat väylät, reitit ja erityisliikuntapaikat sekä kokemusta.ja toa rajojenvastoinkuntien yli Sitä runsaasti vuosien varrella kertynyttä ammattitai näisesti kuten aiemminkin. Tähän löytyy seudulta vää, että näiden ylläpidosta kunnat vastaavat itse- kevyenja liikenteenväylät.ulkoilureitit - järke On salit,luistinradat,ja jääkiekko- pallokentät, ladut, laisia liikunnan lähipalveluja ovat ainakin liikunta- dä jatkossakin suurelta osin kuntakohtaisesti. Täl- Liikuntapaikkojen hoito ja ylläpito on järkevää teh- - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 21 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 22 Talviliikuntaa retkiluisteluradalla. Jyväsjärven ©JuhoJäppinen. (N=) Yhteensä En koskaan Harvemmin viikossa Kerran viikossa 2–3 kertaa Päivittäin 2-3 kertaa viikossa kertaa 2-3 Kerran viikossa En koskaan Harvemmin Päivittäin mukaan 60,8 prosenttia ilmoitti harrastavansa harrastavansa ilmoitti prosenttia 60,8 mukaan puhelinkyselyntehdyn asukkaille 2009 vuodesta säännöllisesti. Alku- varsin mukaan moituksensa il- oman liikuntaa harrastavat asukkaat Seudun passiivisten osuus on suurin Jyväskylässä. passiivisten osuusonsuurin Jyväskylässä. liikunnallisesti tavallamitattuna Tällä keskuksessa seudun kuin ahkerammin kittävästi täjävedellä ja Uuraisilla harrastetaan liikuntaa mer Huomattavaa on, että Laukaassa, Muuramessa, Pe- 0,00 % 0,00 (420) 100,0 % 9,3 % 42,6 % 24,8 % 14,3 % 9,0 % Jyväskylä 4. ASUKKAIDEN KÄSITYKSETLIIKUNTAPALVELUISTA 5,00 % 5,00 (105) 100,0 % 1,9 % 40,0 % 25,7 % 21,9 % 10,5 % Hankasalmi 10,00 % 10,00 (174) 100,0 % 2,3 % 24,7 % 20,7 % 33,9 % 18,4 % Laukaa 15,00 % 15,00 KUVIO 3: useusJyväskylänseudulla. Liikunnanharrastamisen TAULUKKO 2: useuskunnittain. Liikunnanharrastamisen (105) 100,0 % 3,8 % 21,9 % 24,8 % 29,5 % 20,0 % Muurame - 20,00 % 20,00 lyssä painottuuaikuisväestönnäkemys. kaan ja siitä saatiin suuntaa antavia tuloksia. Kyse- mu- asuinpaikan iän,ja kiintiöitettiin sukupuolen viikossa.otos Kyselyn kerran vähintään liikuntaa senttia vastaajista. pro- 86 oli tyytyväisiä melko tai tyytyväisiä täin - -palveluihin.Erit ja liikuntapaikkoihin tarjoamiin kuntansa oman tyytyväisiä varsin ovat asukkaat seudun Jyväskylän kuinka esitetään 4. Kuviossa 25,00 % 25,00 (70) 100,0 % 0,0 % 27,1 % 22,9 % 30,0 % 20,0 % Petäjävesi 30,00 % 30,00 (70) 100,0 % 5,7 % 37,1 % 15,7 % 31,4 % 10,0 % Toivakka 35,00 % 35,00 (69) 100,0 % 1,4 % 15,9 % 17,4 % 44,9 % 20,3 % Uurainen 40,00 % 40,00

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 23 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 24 män kuinseudullayleensä. nissa. Liikunnalle löytyy korvaavia palveluja enem- kun- seudun muissa kuin laajempaa on tarjonta palveluiden vapaa-ajan muiden Jyväskylässä että keskimäärin.seudulla se,vaikuttaa saattaa Tähän kuin tyytyväisempiä liikuntapalveluihin jestämiin yleensä,jär kunnan oman muttaollaan toisaalta sä harrastetaan liikuntaa vähemmän kuin seudulla Jyväskyläs ytimessä seudun perusteella Kyselyn ten osuusonsuurempi. 86 prosenttia). Ainoastaan Petäjävedellä tyytyväis- Jyväskylässä on 91 prosenttia (seudun keskiarvo osuus tyytyväisten melko ja tyytyväisten erittäin oman kunnan liikuntapaikkoihin ja -palveluihin, sillä myös se, että Jyväskylässä ollaan hyvin tyytyväisiä -palveluihin.ja kuntapaikkoihin Huomattavaaon lii- kuntansa oman %) (96 tyytyväisiä erittäin tai ti Petäjävedellä asuvat vastaajat ovat joko melko Tyytyväisyys vaihtelee hieman kunnittain. - Erityises Erittäin tyytyväinen Erittäin Erittäin tyytymätön Erittäin Yhteensä En osaasanoa tyytymätön Erittäin Melko tyytymätön Melko tyytyväinen tyytyväinen Erittäin Melko tyytyväinen Melko Melko tyytymätön Melko En osaa sanoa KUVIO 4: Tyytyväisyys omanasuinkunnanliikuntapaikkoihintai-palveluihinJyväskylänseudulla. 0,00 % 0,00 (419) 100,0 % 2,6 % 0,0 % 6,0 % 62,3 % 29,1 % Jyväskylä TAULUKKO 3: Tyytyväisyys omanasuinkunnanliikuntapaikkoihintai-palveluihinkunnittain. 10,00 % 10,00 (105) 100,0 % 3,8 % 0,0 % 10,5 % 72,4 % 13,3 % Hankasalmi 20,00 % 20,00 - - (175) 100,0 % 11,4 % 0,6 % 12,6 % 43,4 % 32,0 % Laukaa heenne kannalta? raavia liikuntapaikkoja ja -palveluja omalta ja per seu- pidätte tärkeänä seuraavasti:kuinka toiltiin muo- kysymys sillä,että lievennettiin painotusta tai -palvelut he kokivat tärkeimmiksi. Aikuisväestön kasalmen ja Toivakan kunnissa. Hankasalmella ul- Han- on välillä kuntoreitistön ja ulkoilu- olevan Pienin ero kevyen liikenteen väylien sekä toisena ten, Jyväskylän ja Petäjäveden asukkaiden kohdalla. - Uurais esiin nousee selkeästimerkitys Erityisen keimpänä kaikkien kuntien asukkaiden vastauksissa. tär korostuu merkitys väylän liikenteen Kevyen set kuntalaisetlapsistavanhusväestöönasti. uimahalli on liikuntapaikka, jota käyttävät eri-ikäi sulan maan aikaan sekä uimahalli. Näistä erityisesti kuntoreitistö ja ulkoilu-väylä, liikenteen kevyen Seudun asukkaille tärkeimmät liikuntapaikat olivat Asukkailta kysyttiin myös sitä mitkä liikuntapaikat 30,00 % 30,00 (105) 100,0 % 3,8 % 0,0 % 5,7 % 48,6 % 41,9 % Muurame 40,00 % 40,00 50,00 % 50,00 (70) 100,0 % 0,0 % 0,0 % 4,3 % 68,6 % 27,1 % Petäjävesi 60,00 % 60,00 (70) 100,0 % 11,4 % 0,0 % 14,3 % 60,0 % 14,3 % Toivakka - - - 70,00 % 70,00 (70) 100,0 % 0,0 % 2,9 % 20,0 % 54,3 % 22,9 % Uurainen kylä, jossa liikuntapaikkojen käyttömaksut koettiin Jyväs- oli tästä Poikkeuksenapuute. tapaikkojen liikun- tai sijainti huono liikuntapaikkojen eniten Liikunnan harrastamista omassa kunnassa rajoitti kevien osuus. ko- tärkeäksi melko tai tärkeäksi erittäin väylän on jopa hieman suurempi kuin kevyen liikenteen osuus yhteenlaskettu kokevien tärkeäksi melko koilu- ja kuntoreitistön joko erittäin tärkeäksi tai koilu- ja kuntoreitistön tärkeäksi joko erittäin KUVIO 5: omaltajaperheenkannalta. Liikuntapaikkojen ja-palvelujentärkeys palveluksi, jotavoitaisiin käyttääylikuntarajojen. (6 %) ja golfkenttä (6 %) saivat eniten mainintoja uimahalli %), (8 Jäähalli kuntarajojen. yli käyttää kannata rakentaa omaan kuntaan, vaan sitä voidaan Kyselyssä tiedusteltiin sitä mitä liikuntapalvelua ei kojen saavutettavuuteen liittyvättekijät. liikuntapaik mainitut edellä kuin seikaksi tavaksi rajoit merkittävämmäksi hieman ja suurimmiksi - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 25 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 26 Muuramen ovat liikuntapuistontekonurmikentät vilkkaassakäytössä. ©Muuramen kunta. keskuudessa onnoussuthuomattavasti jalkapallonharrastus Lasten januorten 10 viimevuodenaikana. seudulla.kehittämiskohteet koetut tärkeimmiksi den liikuntamahdollisuuksien kehittäminen olivat lähitulevaisuudessa. Lasten ja sekä nuorten iäkkäi- kuntien tulisi liikunnan kehittämistyössä panostaa mihin sitä myös tiedusteltiin asukkailta Seudun ja Petäjävedellä iäkkäidenliikunta. kehittäminen, kun taas Hankasalmella, Toivakassa liikunnan nuorten ja lasten ensisijaiseksi koettiin Jyväskylässä, Laukaassa, ja Uuraisilla Muuramessa keski-ikäisten 30–50 -vuotiaiden osuus oli neljännes Suurin osa (15) kuului 50–65 ikäryhmään vuotta, nottu ikäluokkien””suurten osuus painottui selvästi. ikäjakaumaa, samoin kuntajohdon kohdalla, niin sa- Haastateltavien ikäjakauma noudatti päättäjien yleistä gareetta Tummavuoren ja Erkki Huovisen toimesta. suoritettiin keskitetysti kahden haastattelijan Mar Luettelo haastatelluista on liitteenä 1 . Haastattelut 15. Haastattelut suoritettiin pääosin syksyllä 2009. tateltuja oli 21 henkilöä, joista naisia oli 6 ja miehiä puheenjohtajille sekä kunnanjohtajille. kaikkien kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten teemahaastattelu strukturoitu suoritettiin ten var liikuntasuunnitelmaa seudun Jyväskylän - perus sellaisina hyvinvointipalveluita ja liikunta- liikuntaa,hin.pitivät kaikki liikuntapaikkoja,Lähes haastattelui ja laatimiseen liikuntasuunnitelman Kuntien johto suhtautui myönteisesti seudullisen myös jonkin paikallisen liikunta- tai urheiluseuran jäsen. osallistumisen kautta. Suurin osa (18) ilmoitti olevansa toituneet järjestöihin omatoimisen harrastuksen ja myös siten, että useat päätöksentekijät ovat- rekry Harrastuneisuutta voidaan tutkimuksellisesti tulkita lenkkeily,eränkäynti. sekä retkeilymyös ja hiihto ta viikossa.kertaa Suosituimpia lajeja olivat kävely/ liikuntaa viikottain, useat harrastivat liikuntaa mon- lista joukkoa. Lähes kaikki ilmoittivat harrastavansa län seudun kunnissa näyttävät olevan hyvin liikunnal- niin päätöksentekijät kuin kunnanjohtajatkin Jyväsky- Haastateltavien harrastuksista voidaan todeta, että ja alle 30-vuotiaita haastatelluista ei ollut yksikään. 5. LIIKUNTA KUNTAJOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA

Kaikkiaan haas- - - -

Kuntajohtajat pitivät liikunnan ja terveyden Kuntajohtajat mer pitivät liikunnan ja terveyden tehtäväksi. katsottiin ensisijaisestiperuskuntien lisesti. Lähiliikunnan ja virkistyksen toteuttaminen palveluina, jotka olisi järkevää suunnitella seudul- rastuksen, terveyden ja hyvinvoinnin välillä. Jotkut tellut hyväksyivät suoran yhteyden liikunnan har hyvinvointiinhuomattavana. haasta kaikki Lähes kuntalaisten yhteyttä välistä näiden sekä kitystä henkilö). se muoto, milläasiatoteutetaan.” (Luottamus- toisessa kunnassa. Ainahan sevoidaanhakea tai toisellamaksuosuuksia, vaikka palveluonkin tään se, ettävoiollamyössilläkunnallatavalla mat jakannetaanvastuu yhdessäjahyväksy- ”Saman pöydänääressätehdäänsuunnitel- lua.” (Kunnanjohtaja). kaikkien toimintojenkohdallaseudullistaajatte nöissä. Sitäkauttapidänjärkevänä oikeastaan ne kuntarajan sisäänpelkästäänniissämietin harrastaa. Silloinneeivätvoijumiutuasin töissä jossakin, niinsamallaalueellanemyös ”Kyllä neihmiset, jotkaliikkuvat kaupassatai tässämaassa.”harvinaista (Kunnanjohtaja). vastakkain asetelmaa täällä, mikä sekään ei ole ti hyväyhteistyöeikämeilläolesellaistanapit edellytykset siihen, koskameilläonseudullises sällä toteutetaan. Munmielestämeilläonhyvät lella taitälläpuolellauseammankunnansi tenkin synkkaa, ettämitämeidänkunnanpuo ajatuksia jasittenvoidaankatsoa, löytyyköjo ”Vähintäänkin tiedetään, ettämeilläontällaisia ------

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 27 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 28

ja oliurheiluseurat. västi haastatteluissa esiin. Toinen keskeinen toimi- sel- nousi tuottajina palvelujen myös sekä täjinä Kuntien rooli liikuntapaikkojen rakentajina, ylläpi yhteistyötä. seudullista toivottiinenemmän eella alu- sovittamisessa palvelujen sekä hankintojen sekä ”vaihto” työntekijöiden ja viranhaltijoiden liikunta- Myös lisäämällä. malli) hallikuljetusten (uima- kuljetuksia yhteisiä seudun hostaminen te- terveysliikunnan ja kuntosalien uimahallien, nousi esiin ehdotuksena konkreettisena Eräänä linnollista sekä käytännöllistä yhteistyötä tulisi lisätä. erityisesti terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan hal- ennaltaehkäisevässä työssä. Kuntajohto katsoi, että nykyisen terveydenhoitojärjestelmän passiivisuus tys terveys- ja liikuntavalistuksessa. Kritiikkiä aiheutti luissa. Esiin nousi myös seudullisen toiminnan - merki Terveyden merkitystä korostettiin useissa haastatte- tämättömänä. vält kannalta terveyden sekä merkitsevänä täin haastatellut pitivät liikunnan merkitystä jopa - erit Kunta/kaupunki on kyse sellaisista peruuttamattomista asioista,on kysesellaisista peruuttamattomista jahyvinvoinnissasaalle, katsonettäterveydessä palvelut toi olisikin haluaulkoistaajavyöryttää tavat olosuhdetekijätkuuluvat kunnalle. Vaikka - luu tähäntyövoimaresursseineen, myöstarvit jestämisen vastuullisena. Asiantuntijuus kuu roolionkeskeinen,”Kunnan kokoavana jajär nanjohtaja). päivänä vasta tajutaankinsenmerkitys.” (Kun- sekä järjestäminenkin. Muttaehkävasta tänä lut perustan, infran sekäedellytystenluominen kehityksen tuloksena, ettäkunnanroolionol ”Varmaan tilanneyleisestion sellainen, vuosien T aulukko 4: liikuntapalvelujasuunniteltaessajakehitettäessä? Mitätahojapidättetärkeimpinä (N=21) 20 urheiluseurat 19 - muut järjestöt - - - - -

mäksi palvelujen suunnittelussa ja kehittämistyössä. vaa ilmoitti urheiluseuran roolin toiseksi - tärkeim nousi vahvasti esiin. Neljätoista (14) haastatelta roolin tärkeimmäksi. Samoin urheiluseurojen rooli nä. Suurin osa haastatelluista (20) ilmoitti kunnan ja hyvinvointi asioissa sekä suunnittelussa keskeise- Kuntajohtajista valtaosa piti kunnan roolia liikunta- valtionosuuksien suhteen. lä, eikä ottanut selvää kantaa ”korvamerkittyjen” vain yksi haastatelluista epäröi järjestelmien välil osa vastaajista (7) oli kannalla korvamerkinnän ja selvä enemmistö vastasi kielteisesti (13). Kolmas selvemminedistämiseen?, liikunnan ja terveyden ”korvamerkitä” valtionosuus saama kuntien kö Kysymykseen,valtionosuuksiin.pitäisi- suhdetta rahoituksen myös tiedusteltiin Kuntajohdolta ta jaheidänomistavalinnoistaan. edistäminen terveyden riippuu myös kuntalaisis ja muistaa,hyväjärjestäminen liikunnan On että vähäisiä. hyvin olivat arviointiin kuntatason mat tavalla,poikkea- samalla lähes arvioitiin tasolla Voimavarojen ja rahoituksen kehittymistä valtion matta.” (Luottamushenkilö). että vaara onjättäätehtävätkokonaanhoita että kuntatuokaiken.” (Luottamushenkilö). ottaa seomaanhanskaan. Eivoiainaodottaa, ole pelkästäänkunnantehtävä. Pitääkatsoaja set kansantautiensairastamiset jamuut, neei kyllä sitäomavastuuta pitäälisätä…Tämmöi selleen jasitäkauttamyösyksilötasolle, että li tuleesinneseuroille, järjestöillejaihmisilleit kinmoinen, muttaentistäenemmänseroo- ”Olen sitämieltä, ettäkunnanroolionsiinäjon 4 yritykset 4 oppilaitokset 7 yksityiset henkilöt ------

T aulukko liikuntaankäyttämienrahojen 5: lähitulevaisuudessa julkisensektorin kehittyvän? (N=21) Mitenarvioitte merkittävästi merkittävästi Vähenevät keskeinen asema liikunnan erityis- ja suurlaitos ja erityisliikunnan asema keskeinen Yleisesti katsottiin, että Jyväskylän kaupungilla on yksituumaisia. olivat kuntajohto ja mushenkilöt luotta- liikuntahankkeista suurimmista Seudun työnä pidettiintärkeänä. yhteis- seudullisena kehittämistä virkistysreittien ja osalta.Ulkoilu- palvelujen satamien sekä den golfissa, hiihtokeskusten, purje- ja- moottorivenei den olevan kunnossa auto- ja moottoriurheilussa, maakunnallisista liikuntapalveluista katsottiin asioi- myös osittain toteuttaminen.Seudullisista hallin olosuhteiden,jalkapallon sekä jalkapallo lähinnä etsiminen sijaintipaikan välttämätön pumaradan veluista nousivat haastatteluissa esiin uuden am- ten rakentamisesta ja ylläpidosta. Seudullisista pal-

”Jyväskylän seudun erityispalveluissa (golf ja las- ja (golf erityispalveluissa seudun ”Jyväskylän nykyisellään.” (Kunnanjohtaja). tötekijätkin puoltavat palveluiden tason pitämistä uuteen tarvetta infra-rakentamiseen ole. - Ympäris suhteellisen hyvässä tasapainossa, eikä välitöntä ovat hetkellä tällä tarjonta ja kysyntä kettelu) painotuksia.” (Kunnanjohtaja). Pidän parempanavuosittaintehtäviäpalvelujen ihanselkeästi rahankäyttöäristää jatoimintaa. jääsittentekemättä.kaikki muutärkeä Sevää- näin japaljonollaresursseja’, voiollaettä niin,tää palvelujaesimerkiksi että’tässäpitää - sevääris ”Jos valtionavustus onkorvamerkitty taan.” (Luottamushenkilö). muulla tavalla, mitäpalveluakulloinkinpainote vaan tietyllätavalla pitäisisopiavuosittaintai lainkaan, eitarvita ti vääristyi. Korvamerkintää ta enolesenkannalla, koskatilanneselväs ”Korvamerkintää onaikaisemminkokeiltu.”Korvamerkintää Mut 0

jonkin verran vähenevät 8

nykytasolla pysyvät - 8 - - - -

seksi javoimavaroja tuhlaavaksi. epäyhtenäiseksi,hajanai- liian katsottiin varustus ylläpidossa,-keskusten palveluja - jossa alueiden (Metsoreitti), reittien kunnossapidossa sekä - leiri kistyksen ja ulkoilun olosuhteiden kehittämisessä Parempaa yhteistoimintaa toivottiin retkeilyn, vir tamista pidettiinkuntienkannaltamyönteisinä. liikunnan massatapahtumien järjestämistä ja toteut- kimisessa. Myös muiden tapahtumisen, erityisesti kansainvälisten kongressien ja tapahtumien hank- erilaisten kautta sitä ja tutkimuksessa liikunnan Jyväskylän seudun aseman katsottiin olevan hyvä sina sekä vetovoimaan myönteisesti vaikuttavina. vahvuuk- pidettiin mahdollisuuksia monipuolisia kunnan ja tarjoamia,-matkailun sekä ympäristön vetovoimaisuutta.Luonnon,luontolii - ja imagoa seudun tukea mahdollisuudet hyvät olevan tiin katsot- Liikunnalla hankkimiseen. sekä miseen toteutta- tapahtumien liittyvien vapaa-aikaan ja liikuntaan myönteisesti suhtautui Kuntajohto

”Perus- ja lähiliikuntapaikkojen huolehtiminen ja huolehtiminen lähiliikuntapaikkojen ja ”Perus- totesimme, että tämmöiset isommat kokonaisuu- hallinta kuuluu mielestäni peruskunnille. Edellä jo nanjohtaja). kumppaneita.”tasapuolisia periaatteessa toteutettaessa,olla ja tulee kinoitaessa kaikkien - mark hankittaessa, mutta merkitys, melkoinen esillä.vat Tapahtumillahenkeen’’seudun olla voi ti, niin että kaikki kunnat ja kuntien palvelut olisi- markkinoidaan, sen tulisi tapahtua tasapuolises- na ja yhteistyökumppanina. Silloin kun palveluita - koordinaattori tapauksissa näissä olla voisi työ yhteis- laajempi liikunnan ja matkailu ”Seudun sesti”. (Luottamushenkilö). seudulli- tuottaa pitää (uimahallit,jäähallit) det jonkin verran lisääntyvät 5

merkittävästi l i s ä ä n t y v ä t 0 (Kun-

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 29 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 30 kaksi ja se on merkitty myösKeski-Suomen maakuntakaavaan.kaksi jaseon merkitty ©Jyväskylänkaupunki, Liikuntapalvelut. Metsästysampumarata Toivakan Huikonkylällä. Alue on sopiva Jyväskylän seudun ampumaradan sijoituspai- sa seudullatuotettuihintapahtumiin. tiin tärkeänä. Toiminnat liitettiin useissa tapauksis- teistyön ja erityisesti markkinoin merkitystä pidet- esiin.tullut kuitenkaan yh- liikunnan ja Matkailun reettia ehdotusta tai esimerkkiä ei haastatteluissa vistämistä toivottiin yleisellä tasolla. Mitään konk- Liikunnan ja yritystoiminnan välisten yhteyksien tii-

(Kunnanjohtaja). on kysyntää. ei Kulttuuriakaan pitäisi unohtaa… vinvoinnin paketteja. Oletan että näille palveluille liikunnallis-hy luodaan että na,siten esimerkiksi ”Matkailuyrittäjät voisivat olla toiminnassa muka- - ja muun järjestötyönkautta. ja ovat myös tehtäviinsä rekrytoituneet liikunnan harrastajia liikunnan aktiivisia itse ovat tajohtajat arvostetaan. Näyttää myös siltä, että monet kun- vetovoimatekijöidenmerkitystä vapaa-ajan sekä palvelujen tason säilyttämistä tuetaan ja liikunnan ymmärretään, elämälle hyvälle asukkaiden kitys mer myönteisesti.Liikunnan vuoksi vaikutusten ta, että kuntajohto suhtautuu liikuntaan, erityisesti Haastattelujen perusteella voidaan yleisesti tode- - Erittäin tyytyväinen Erittäin Erittäin tyytymätön Erittäin Melko tyytyväinen Melko Melko tyytymätön Melko En osaa sanoa tisempi siten, että melko tyytymättömien osuus tyytymättömien siten,melko tisempi että asukkaista.seudun prosenttia - kriit on Seuraväki hin erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli 86 -palvelui - ja liikuntapaikkoihin että se, tulokseksi saatiin kuntalaisille, esitettiin kysymys sama Kun ja -palveluihin väisiä oman kunnan tarjoamiin liikuntapaikkoihin tyyty melko tai tyytyväisiä erittäin olevansa taa Liikunta ja -urheiluseuroista 63 prosenttia ilmoit- tämä vahvaJyväskylä-painotus. ra. mielessä Vastauksiahyväpitää on tulkittaessa oli kaksi kappaletta ja Toivakasta vastasi yksi seu- seuroja vastanneita Uuraisilta ja Petäjävedeltä kpl), (3 prosenttia 2 Hankasalmelta ja ramesta kpl).Muu- (15 prosenttia 11 oli vastanneista ja senttia (110 kpl) oliJyväskylästä. Laukaan seuro- pro- 83 liikuntaseuroista vastanneista Kyselyyn ko tyytymättömiäolivain9prosenttia. on heillä 27 prosenttia, kun taas kuntalaisista mel- KUVIO 6: Tyytyväisyys omanasuinkunnanliikuntapaikkoihin ja -palveluihinJyväskylänseudulla. 0,00 % 0,00 6. LIIKUNTASEUROJEN KÄSITYKSETPALVELUISTA 10,00 % 10,00 20,00 % 20,00 30,00 % 30,00 - raavalla sivulla. edunvalvonnan.liikunnan Taulukkosekä seu- 6. kanssa kuntien muiden aktivoimisen,yhteistyön kuntalaisten arvioivat he kohteiksi kehittämisen Suurimmiksi järjestämisessä.kuntapalveluiden lii- onnistumista kuntien myös arvioi Seuraväki valvonta ovat vaativia tehtäviä, joissa liikuntatoimen Yhteistyö muiden kuntien kanssa ja liikunnan edun- kevyen liikenteen väylätjaulkoilureitit). (erityisesti vastaaminen tarpeisiin harrastamisen teutettavat kuin ”tavallisen kuntalaisen” liikunnan veet ovat eriytyneemmät ja siten hankalammin to- paikkoja lisää) perustuvien seurojen tarpeet ja toi- - suoritus joukkuepelien toivotaaneniten lajeista (yksittäisistä lajitoimintoihin luonnollista,että on remmin kuntalaisten kuin seuraväen mielestä. Toki pa- onnistuneet siinä ovat kunnat että arvioida, ja kyselyjenlujen perustehtävistä nojalla voidaan liikuntapalve- yksi on aktivoiminen Kuntalaisten 40,00 % 40,00 50,00 % 50,00 60,00 % 60,00 70,00 % 70,00

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 31 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 32 siä vaikutuksia. - terveydelli kauaskantoisia myös on jolla työtä, edistämis liikunnan paikallista on yhteistyö nen ovat keskeiset toimijat. Näiden tahojen keskinäi - sessa nämä tahot sekä koulujen liikunnanopetus deryhmä. Liikunnallisen elämäntavan- juurruttami urojen että kunnan liikuntatoimen keskeinen koh- nuoretja ovatLapset urheiluse ja liikunta- sekä minnasta tiedottaminen. liikunnan järjestäminen sekä liikuntaseurojen toi- nuorten ja lasten nousivat työmahdollisuudeksi Taulukossa 7. esitetään että tärkeimmäksi yhteis- sia he näkevät oman kunnan liikuntatoimen kanssa. Seuroilta kysyttiin millaisia yhteistyömahdollisuuk- mäksi (35%)seurojenyhteistyötahoksi. - tärkeim kolmanneksi urheiluseurat ja liikunta- muutja %) (41 tärkeimmäksi toiseksi lajiliitto jin nitsi sen kolmen tärkeimmän joukossa), oman la- toimi koettiin tärkeimmäksi (47 % seuroista mai- yhteistyökumppanikseen. Oman kunnan liikunta- kokevatrat kunnan liikuntatoimen tärkeimmäksi Osin kriittisistäkin kommenteista huolimatta seu- vuoropuhelua päättäjienkanssa. vahvistettava sekä hallintokuntarajojen ja kunta- on kehitettävä yli toimintaansa verkostomaisesti Liikunnan edunvalvonta Yhteistyö muiden kuntienliikuntapalvelujen kanssa Kuntalaisten aktivoiminen liikkumaan Harjoitus- jakilpailutilojentarjonta Liikuntapaikkojen suunnittelujarakentaminen Yhteistyö seurojenkanssa Kohde- japerusavustukset Seurojen toiminnastatiedottaminen Liikuntapaikkojen valvonta jakunnossapito Hintapolitiikka Viestintä, tiedottaminen Liikuntapaikkojen varaaminen

- - TAULUKKO 6: liikuntatoiminnanarviointi. Kunnan vat. © Jyväskylän Liikuntapalvelut5/2006. on tapahtuma Touko-Fest,toteutta itse nuoret jonka liikunta nuorten ja koululaisten suurin Keski-Suomen Hyvin hoidettu 12 % 16 % 22 % 23 % 29 % 29 % 29 % 30 % 33 % 35 % 41 % 8 % Ei hyvin hoidettu 35 % 25 % 36 % 36 % 35 % 37 % 36 % 34 % 29 % 29 % 29 % 18 % - - Ei mitään Viestintä jatiedotus Jokin muu Lasten aamu- jailtapäivätoiminnanjärjestäminen Maahanmuuttajien liikunnanjärjestäminen Perheliikunnan järjestäminen järjestäminen(esim.Erityisliikunnan javammaiset) pitkäaikaissairaat Liikuntatapahtumien järjestäminen Ikääntyvien liikunnanjärjestäminen osarahoitus Liikuntapaikkojen rakentamisen Liikuntapaikkojen suunnittelu järjestäminentyöikäisille Kunto- jaterveysliikunnan Liikuntapaikkojen valvonta jahoito Liikuntaseurojen toiminnastatiedottaminen liikunnanjärjestäminen Lasten januorten Seuroissa tehtävän vapaaehtoistyön merkitys on nostamista. pa- suunnitteluun liikuntapaikkojen sekä sapitoa kunnos- ja rakentamista suorituspaikkojen lajien eri kaikkea ennen aikana vuoden viiden raavan Seuraväki odottaa kuntien liikuntapalveluilta seu- rä pikemminkin laskee kuin nousee lähivuosina. nousee kuin laskee pikemminkin rä mistön käsityksen mukaan vapaaehtoistyön mää- edelleen suuri. Kuitenkin seudun seurojen enem- dollisuuksia näetteomankuntanneliikuntatoimenkanssa?” TAULUKKO 7: Yhteistyömahdollisuudet oman kunnan kanssa. Kysymyksenä ”Millaisia yhteistyömah- merkittävä voimavara.merkittävä tulevaisuuden seurojen piilee yhteistoiminnassa seuratoimijoiden vapaaehtoisten ja mattilaisten mattimaistuessa on ilmeistä, että palkattujen am- am- toiminnan seurojen ennallaan.Suurempien jatkossa pysyy määrä koo,vapaaehtoistyön että tia vastaajista. Toisaalta merkittävä osa (38 %) us- taas määrän kasvamiseen uskoi vain 11 prosent- paaehtoistyön määrä laskee tulevaisuudessa, kun va- että mieltä, sitä oli seuroista prosenttia 46 Tärkein 14 % 21 % 1 % 6 % 0 % 2 % 1 % 1 % 4 % 5 % 2 % 5 % 6 % 9 % 7 % 2. tärkein 14 % 11 % 1 % 1 % 1 % 3 % 3 % 5 % 2 % 5 % 6 % 5 % 8 % 8 % 7 % 3. tärkein 10 % 14 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 8 % 9 % 8 % 9 % 7 % 8 % 6 % 6 % Yhteensä 13 % 15 % 17 % 17 % 20 % 20 % 25 % 28 % 33 % 38 % 0 % 0 % 1 % 5 % 8 %

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 33 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 34 levaisuuskuva seudun yhdyskuntarakenteesta. Ta- tu- toteuttamiskelpoinen ja loudellinen,kestävä todetaan, että tavoitteena on laatia idearikas, ta- rakennemallissa maankäytön seudun Jyväskylän tapaikoista. hon on koottu tilastotietoja suomalaisista liikun- LIPAS-tietokannasta,myösjo- kerättiin Tietoja käytäntöihin. vallitseviin liikuntasuunnittelussa ja (VR). Käsitteet perustuvat yleiseen kaavoituksessa lähivirkistysalue (VL), ulkoilualue (VU) ja retkeilyalue Seudullisessa liikuntasuunnitelmassa käsitteinä käytetään: Käsitteet 7.1. kehittäminen Ulkoilureittiverkoston 7. LIIKUNNANPALVELURAKENTEET Lähivirkistysalueet kunnat 2009, 5) sekä julkisilla liikennevälineillä. (Jyväskylän seudun onnistuu helposti kevyenliikenteen reittejä pitkin liikkuminen ja viihtyisiä ovat tia, asuinympäristöt yhdyskun- lähellä virkistäytymismahdollisuudet saatavuus,helppo palvelujenmyös on voitteena 9/2009. piste Korpilahden Tikkalassa. Huovinen ©Erkki jakuntoilu Lasten jakuntoliikkujienharrastus- johtuen vesistöistä Runsaista suunnitelmissaan. omissa huomioon hankkeet ottaa kunta Kukin

- talla kohoaaHyyppäänvuori. ©JyväskylänLiikuntapalvelut ulkoilureiteistä.valaistuista monipuolisimmista yksi Tausseudun - Jyväskylän rakennettu on Mustavuoreen Lievestuoreen Laukaan aktiivisestiosallistuivat. luun harrastajat Parkour-puisto,suunnitte - Kangaslammen jonka Jyväskylän on esimerkkinä tukea.Hyvänä tulee Myös liikunnallisten toimintapuistojen rakentamista jen tai puistojen toteuttaminen Jyväskylän seudulle. kuntoiluvälineillä varustettujen lähiliikuntapaikko- via välineitä. Tavoitteeksi asetetaan useiden uusien soveltu- virkistysliikuntaan ja kuntoiluun erilaisia ten liikunnan harrastusta. Markkinoilla on runsaasti ikäihmisten ja tysalueilla esimerkiksi las- rajoittaa Kuntoiluvälineiden vähäisyys puistoissa ja - lähivirkis on lähesvalmiitolosuhteettätävarten. nat keskitettäisiin Vaajakosken Naissaareen, jossa ta vesiliikuntaan ja sopivat erityisryhmille toimin- olisi vähintään yksi EU-kriteerit täyttävä - uimaran kunnassa jokaisessa Tavoitteeksiettä asetetaan, täyttääEU-direktiivienmääräykset.uimaranta seudun muutama vain vuoksi vallisuustekijöiden kunnat ylläpitävät. Kiristyneiden veden laatu- ja tur uimapaikkoja,paljon on joita seudulla Jyväskylän - rameen sekä Petäjävedelle ja reitin valaisu suu- valaisu reitin ja Petäjävedelle sekä rameen Muu- ulottaminen ja toteuttaminen Metsoreitin Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat seudullisen Ulkoilualueet ja-reitit • Aittovuoren, Halssilan, Huhtasuon, Asmalam • JyväskylänseudunMetsoreitti: Suolahti-Haa- hankkeita. toteutettavaksi. ei ole priorisoinut Ohjausryhmä Seuraavaksi luetellaan kohteita, joita ehdotetaan näistää seuraavien vuosienkuluessa. opasteet ja informaatiotaulut tulee uusia ja yhte- relta osaltaan. Koko Jyväskylän seudun reitistöjen taan. - Ampujien majallejaMetsoreitillevarmiste sekä laavuja, reittiämyös leventäen. Yhteydet siin mm. lisäämällätauko- jalevähdyspaikkoja - etta jareitistöäkehitetään seudullisiintarpei men, Savonmäen ja Vaajakosken ulkoilualu- menen lopussa. Ladun majaolisivalaistunatämänvuosikym Tavoitteena on, ettäreitinosuusPeurunka- ja (uudet yhteydetMuurameen Vesankaan). retkikämppä maja-Hangasjärven vuori-Ladun pala-Peurunka-Ampujien maja-Palokka-Laaja - - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 35 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 36 • Tikkakoski-Vehniä ulkoilureitti (valmissuunni- • Tuomiojärven jaympärysreitti. ranta- • Vanhan hankkiminenkaupungin ratapenkan Muurat eteläosajaMuuramen • Muuratsalon • Jääskelän alue varataan ulkoilu- javirkistys • Jääskelän aluevarataan • Laajavuori-Keski-Palokka-Puuppola-Tikkakos- JYVÄSKYLÄ . taajama-alueeltaulkoilureitti Raja • Muuramen • Keljonkankaan, jaKinkoriutan Sarvivuoren • Kirkonkylä-Häkärinne reitinkehittäminen. • Kirkonkylä-Häkärinne • Hankamäenreittienkehittäminen. HANKASALMI • • Läntinenulkoilureitistö Laajavuoresta Ruok tamista Hirvaskankaalle. telma olemassa). Lisäksitutkitaan reitinulot nätsalon välille. jaSäy syntyisi toimivamaayhteys Muuramen omistukseen Säynätsalo-Raudanlahti, jolloin heilun tarpeet. käyttöön, huomioon ottaen myös hevosur tien kautta. alueenjareit Muurame-Golfin ta kiertämään lan kauttaLadunmajalle. Reittivoidaan ohja ki ulkoilureitti. Kauramäki-Valkeamäki) yhteydessä. kaavoitusratkaisujen (Eteläportti- le turvataan majalle sekäläntisilleulkoilu- javirkistysalueil det KeljonkankaaltajaKinkomaalta Ladun Vitapoliksen palvelukeskuksen kanssa. Yhtey- alue, jollaontoimivayhteiskäyttöKinkomaan alueesta muodostetaan seudullinenulkoilu- rakennettu reittienalikulkutunneleita. rakennettu teistyöstä, ja jonkatuloksenaonrahoitettu voidaan ottaa Tieliikelaitoksen jakuntienyh kohdat turvallisesti. voidaan Mallia ratkaista non kanssamenettelytavoista, jottaongelma ratkaisua. Kuntientulisineuvotella Ratahallin risteämiskohteita,rautateiden jotkavaatisivat Jyväskylän seudullaonuseitaulkoilureittien ja otetaan suunnittelukohteeksi. keelle, Vesankaan jaedelleenPetäjävedelle nallista merkitystä. alueiksi, joillakatsotaanolevanmyös maakun- seudullisiksiretkeily- jaulkoiluharju varataan ------• Muuramenharjun ulkoilureitin valaisunlaajen • Muuramenharjun MUURAME • Leppävesi-Lievestuore reitistönlaajennus. LAUKAA • ulkoilureitti. Tikkakoski-Jokihaara Suunnistusalueet • Laturetkireitinkehittäminen (Kirkonkylä-Kel • Hiirolanreitinkehittäminen, 5km. reittienkehittäminen,• Kangashäkin-Hirvasen UURAINEN • Ulkoilureitistön kehittäminen Huikossa, laaje TOIVAKKA • Ylämäen koulun hiihtolatu, 5km. Pakolan• Kirkonkylän lenkiltälatuKoskensaa- ladultareittiKuivasmäen • Kirkonkylän Wanhal- • Valaistu reitti/latuNiemelänhiihtoladultaKuo PETÄJÄVESI reitinlaajennus,- • Kinkomaa-Sarvivuori paran sia karttojen valmistamiseksi ja päivittämiseksi. ja valmistamiseksi karttojen sia ponnistuk- suunnistusseurojen ja harrastajien va yhteiskunnan olisi tuetta varten tuksen tarpeita kuntosuunnis - sekä opetuksen Suunnistuksen toimintaympäristön kehittämisessä ja ylläpidossa. teydet maanomistajiin ovat keskeisiä suunnistuksen maa-alueita toimintaa varten. Seurojen rooli ja yh- nat sekä maanomistajat varaavat riittävästi sopivia usein ja tämän vuoksi on tärkeää, että alueen kun- järjestetään kilpailuja kansallisia ja Kansainvälisiä kilpailuja ovatharrastustoimintaan erinomaiset. Jyväskylän seudun mahdollisuudet suunnistuksen lä). loperä-Kyynämöinen-Höytiä-Tehlo-Kirkonky- 5–10 kmlatuverkosto. alueella. nevan metsästysampumaradan relle jaKintaudelle, 7km. le koululle, 8km. hulle, 3km(kunnanraja). nus javalaistus. taminen, 5km.

- - - - -

kohtuulliset, Jyväskylän seudulla on useita kevy- useita on seudulla kohtuulliset,Jyväskylän sekä kunnat Tieliikelaitos. Vaikkaovatolosuhteet ylläpitävät hyvät.Reitistöä kohtuullisen soltaan Kevyen liikenteen väylät ovat laajuudeltaan ja ta- Kuvio 5. sivulla25. (28,8%) tärkeä melko ja (59,6%) tärkeä erittäin vät selvästi kevyentärkeimpänä liikenteen väyliä, kunnan kuntalaiskyselyn mukaan kansalaiset pitä- vuosina selvästi henkilöautoliikenteen hyväksi. Lii- 4 %. Kulkeminen eri välineillä on kääntynyt viime liikkuu 4–8% vaiheilla. Ulkoilumatkojen osuus oli harrastusmatkat 12%. Muiden matkojen tarkoitus ja 20%,huvi- 26%,ovat:työmatkat ostosmatkat tarkoituksena vuorokaudessa.Matkojen matkaa dun asukkaat tekevät keskimäärin 3,1 talviarkisin väskylän kaupunkiseudulla liikuntaan runsaasti. Seu- Tuoreen liikennetutkimuksen (2009) mukaan Jy- 7.2. Kevyen liikenteen väylät virkistysalueilla. ja lähimaastoissa harjoittelu sen liikkumistottumuk- sekä tuntemus päristön -ym- ja luontoliikunnan myös kuulua pitäisi Päiväkotien ja koulujen liikunnalliseen ohjelmaan laajemmiltakinalueilta.vetävät harrastajia sekä Laukaan ja Leppävedenraitti välinen osuus siltoina ja ranta -aikoina. Jyväsjärven Esimerkiksi - harrastu suosituimpina ruuhkaisia erittäin ovat lillä.kevytväylät seudun Jyväskylän monet Lisäksi tä syystä moottoriajoneuvoille väy tarkoitetuilla ajavatkintäs- kilpapyöräilynharrastajat monet si tähän ongelmaan ja tekijään huomiota. - Esimerkik en tulee yhdessä Tieliikelaitoksen kanssa kiinnittää materiaalit ovat laadultaan ja keskinkertaisia kunti- Yleisesti voidaan todeta, että kevytväylien pinta- hankkeiden kanssa. muiden pienten parantavien liikenneturvallisuutta jaamiseen. Kevytväylät kilpailevat samassa sarjassa osallistumaan kevytväylien rakentamiseen ja kor budjettivajeesta ja monet kunnat ovat joutuneet siltä, että perustienpidon rahoitus kärsii jatkuvasta yhteistyön avulla haetaan ratkaisua. Näyttää myös enliikenteen ongelmakohtia, joihin viranomaisten

- - -

Uutena innovaationa ehdotetaan, että Jyväskylän • Veijo-Korpilahden (MT610), kirkonkylä noin (MT610) Putkilahti-Kärkinen • Korpilahden (MT630)1,5km. • Höytiäntie-Luonetjärventie (MT627)1,5km. • Jyväskyläntie-Pirttimäentie (MT6304)1,5km. • Kangashäkki-Oskarintie Kirkonkylä,• Uuraisten Jyväskyläntie-Aittomäki • Kyynämöinen, (MT Virtasalmentie-Majalahti • Petäjävesi Kintaudenent. koulu-kunnan raja • Petäjävesi (VT23), Halkokangas-Koskensaari • Petäjävesi Teollisuustie-Kuvasmäentie (VT18), (MT Rajalankoulu-Saarikonrinne • Muuramen (MT6113),• Muurame-Keljonkangas 5km. Rajala-Isolahti(MT16615),• Muuramen alku • Laukaa, Kantola-Liisanniemensilta-Puustelli • Laukaa, Rokkasuo-Peurunka-Kuusa-golfkenttä (MT641),• Hankasalmenasema-kirkonkylä • Viisarinmäki-Toivakan kirkonkylä, (MT 618), ympäri.• Palokkajärven Valmis osuusn. 8,5km, (MT630) • Puuppolanuimaranta-Lintukangas • Rippalanmäki-Ruoke, (MT16685), noin3km. • Seppälänkangas-Tiituspohja-Leppävesi (MT • Kinkovuori (Säynätsalo)-Paavalinvuori (Muu- Keskeiset kevytväylien kehittämishankkeet: kunnallisena, että seudullisena mallihankkeena.seudullisena että kunnallisena, maa- sekä käyttää voidaan lä-pyöräilyreitti,jota kevytväy täyttävä EU-normit laaditaan välille ri kaupunkikeskusta-Taulumäki-Palokankeskus-Kir 6 km. noin 5km. (MT 627)0,8km. 627), 3km. (VT 23), 5,1km. 5,8 km. 1,5 km. 16617), 3km. vaiheessa noin3km. (MT 16728), noin4km. (MT 637), noin3,5km. noin 7km. noin 3km. Rakentamispäätös tehty. toteutettava hanke n.1,7km. 3 km. 637) 3km. rame, MT6090), noin2,5km. - - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 37 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 38 entistä rautatien pohjaasekäkyläraitteja. entistä rautatien hyödyntää esimerkiksi voitaisiin Rakentamisessa Petäjävedelle (vrt. Seppälänkangas-Laukaa kevytväylästö). valtatie 23:lle Killerjärveltä, Ruokkeen ja Vesangan kautta kanssa selvitystyön kevytväylän/pyörätien rakentamisen tiehallinnon yhdessä käynnistävät kunnat että ehdotetaan,suurhankkeena Strategisena rysreittiin. ympä- Palokkajärven mainittuun edellä yhdistää lista merkitystä. Reitti voidaan toiminnallisena hankkeena reitti Tuomiojärven ympäri. Rantareitillä on myös seudul- Jyväskylän kaupungin suunnitelmissa on toteuttaa - ranta mahdollistavaksi. työmatkaliikunnan sekä harrastuksen vuotisen - ympäri ylläpitoa sekä olosuhteita rullaluistelun pyöräilyn,rullahiihdon, kehittääTavoitteena on

© JussiJäppinen2009. Pyöräilyä kevyen liikenteen väylällä Tikkakoskella. seudun ovat Jääskelä Jyväskylän sekä täjävedellä Multamäki,PeLaukaan Petäjälahden- leirikeskus ja mahdollisuutta. hallintaa keskitetympää varaustoimintojen myös ja strategiaa laajempaa kurssikeskusten ja leiri- on melko heikossa kunnossa. Seudulle kaivataan -alueista ja leirikeskuksista kokonaiskuvaa.Osa ole tarpeesta tai käytöstä todellisesta keskusten organisaatioiden”pääosin ”omien toimesta, eikä tapahtuu käyttö Keskusten vaihtelee. taso linen leirikeskuksia,toiminnal- ja rakenteellinen joiden ylläpitämiä yhdistysten erilaisten sekä kuntien - seura kuntien, runsaasti on seudulla Jyväskylän 7.3. jakurssikeskukset Leiri- vat hyödynnettyä. den käyttö sekä tule- yhteiskunnallinen merkitys nii- jotta (verkko-)varausjärjestelmään, julkiseen sekä yhteiseen saada tulee kurssikeskukset ja ri- lei- toimivat Kaikki riippumatta. sijaintikunnasta tai koti- virkistystoimintaan, ja leiri- dollisuudet Seudun järjestöille tulee taata tasapuoliset mah- yksien (bussiliikenne) vuoksi. Muuratsalossa,liikenneyhtetoimivien - erityisesti massa olevaa Naukulan leirikeskusta Säynätsalon sekä koulujen virkistyspaikkana tulee kehittää ole- mm.ja päiväkotienlähipalveluina Leiritoiminnan keskukset. olevat käytössä julkisessa seudun län 2. Liitetaulukossa jen ylläpitämiä. yhteisö- sekä järjestöjen ovat jotka leirikeskus, Paliskylän ja toimintakeskus Kiponniemen säksi toniemi). Jyväskylän seudulla toiminnassa ovat li- (Huu Uuraisilla ja Laukaalla lisäksi on keskuksia hyviä Seurakuntien lienee kurssikeskus.Vesalan ta laadukkain ja käytössä ympärivuotisessa oleva rakunnilla on useita tasokkaita leirikeskuksia, jois- seudun eteläisen alueen keskuksina. Alueen seu- palvella voivat Oittilassa Korpilahden leirikeskus Mutasen tuleva myyntiin mahdollisesti lahdella, leirikeskuksia.kunnallisia Vespuolen- kouluKorpi neilyn olosuhteita eiolekehitetty riittävästi. kunnissa tyydyttävästi, mutta melonnan ja pienve- tuveneiden palvelut on hoidettu seudun kaikissa den puute. Purjehduksen ja sekä moottori- sou- vesireittien, sekä rantautumispaikkojen -palvelui- kunnollisten ja suunniteltujen hyvin on ongelma hyvät.Keskeinen erittäin maakunnassa Suomen Keski- koko ovat mahdollisuudet Vesiliikunnan vuoressa. voisi Koivuniemi olla rikeskus VaajakoskenKana- leiritoiminta.erityisliikunnan Sopiva esteetön lei- sekä en ja järjestöjen yhteistyönä erityisryhmien maisille. Tähän keskitetäänleirikeskukseen kunti- vam- ja erityisryhmille teettömäksi,soveltuvaksi es- varustaa tulee leirikeskuksista seudun Yksi 7.4. Melonta, veneily javirkistyskalastus

esitetään kattavasti Jyväsky- kattavasti esitetään -

Jyväskylän seudulla on kuusi veneilyyntarkoitet kuusi on seudulla Jyväskylän kehittäminen leväh- järvi-jokireitin • Uuraisten - melontareittiKorpilah • Putkilahden-Särkijoen • Veneilyn, jaulkoilun kehittämis virkistyksen • Pohjois-Päijänteen melonnan/kevytveneiden • Kynsiveden seudullisethankkeet. - jaerityis • Esteettömänlaiturikokonaisuuden • Melontareitinkehittäminen Neulajoen-Vis - • Uusimelonta-javeneilyreitti: Jyväsjärvi-Palok suja. Seuraavaksi esitetään hankkeet. tärkeimmät - varusteluratkai ja rakenne- uudenlaisia tureilta laitureita rantautumistarkoituksiin. Tämä vaatii lai- -rantojen ja uimapaikkojen käyttää on lisuus laituripaikkoja.mahdol- ja Yksi rantautumis- via sopi- melontaan myös saada tulee Järvialueille jakuntienkanssa. harrastajien laaditut melontareitit tulee päivittää yhteistyössä tä. Kynsiveden (Hankasalmi-Laukaa) aikaisemmin kehittämisespalvelurakenteiden ja reitti- jokien aalinen tilaus. Esimerkkiä voidaan ottaa Pohjois-Suomen la lisääntynyt. Joki- ja kehittämisellejärvireittien on sosi- Melonnan ja pienveneilyn harrastus on Jyväskylän seudul- tysalueyhdistyksen kanssa. Päijänteen järjestöjen,sekä dessä kuntien - Virkis Päijänteellä ylläpidetään satamia ja tukikohtia yh- sekä satamat.Korpilahden Tämän lisäksi Pohjois- Juurikkasaaren Lutakon,Säynätsalon Jyväskylän kylän, Noukanniemen,Naissaaren,Vaajakosken tua ja hyvin varusteltua satamaa: Laukaan - kirkon dys jarantautumispaikkoineen. della. myös majoitustiloja. netaan. Tarvittaessa alueellevoidaan lisätä paran- jarantautumisolosuhteita jossa laituri- alue,kohteena onMämminiemen-Leirikallion yhdistettyinäuimarantoihin.rantautumispaikat nen Vaajakosken Naissaareen. vesiliikunnan palvelujen keskittämi ryhmien kolanlahti). Sauk- Kuohu-Perälä-Kuusijärvi-Muuratjärven vesistössä (Vesanka-pilänjoen jaKuusijärven tiä laajennetaan Tikkakoskelle saakka. sekäyhteydet Autiojoen vesistöön.järvi Reit- - kajärvi-Alvajärvi-Korttajävi-Lehesjärvi-Vähä - - - - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 39 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 40 lyjoesta suunnitellaan uusi läntisen alueen vir alueen läntisen uusi suunnitellaan lyjoesta Myl- Saukkolan virkistyskalastuskohteena. sena seudulli- toimivat Muuratjärvi ja Muuramenjoki myynnistä. lupien sekä hoidosta kalastuksen vastaavat jotka osakaskunnat, Keljon ja lokan Pa- Korttajärven, Luonetjärven,lisäksi: ovat la seudul- Jyväskylän osakaskuntia Kalastuksen alueeksi Suomessa. kalastus 2002 vuoden valittiin Pohjois-Päijänne tuimmista kalastus- ja virkistyskalastuksen alueista. Päijänteen yhteislupa-alue on yksi Suomen suosi- Pohjois-kalastustapahtumia. merkittäviä useita järjestetään jossa virkistyskalastusalueen, tavan muodostavatPohjois-PäijänneLeppävesimit- ja kalastuksen alue. Laukaan Kynsivesi on myös huomattava - virkistys ja Hankasalmen virkistyskalastusalueet.jakosken län Akkakosken, Petäjäveden Könkköjoen ja Vaa - ja ovat Laukaan Kuusakosken, Tarvaalan, - Kärkkää vesistörikkaalla seudulla hyvät. Erityisen tunnettu- Virkistyskalastuksen mahdollisuudet ovat ja järvi- Virkistyskalastus - -

avulla seudulliseksikohteeksi. ja ympäristöhankkeiden sekä virkistyskalastuksen Isojoen sekä aluetta pienjärvien kehittää vesistö- Uuraisten Lanneveden ylävesistön, Muikkujoen ja Suunnittelukaudella olisi hyvä selvittää voidaanko luvanvaraista. on kalastus ja toimesta kaupungin ylläpidetään Palveluja virkistyskalastukseen. mahdollisuus on soppiselle. Useissa Jyväskylän seudun pienjärvissä Kolmi- majalle, Ladun Keljonlahdelta kistysreitti Lohilammet.Huhtalan vir kulkee kautta Alueen yksityinen toimii alueella Kauramäen Jyväskylän ja Vispiläjokeen. Kuusijärveen laajentamista virkistyskalastuksen mahdollisuuksia Selvitetään kistyskalastuspaikka. lä. ©JyväskylänLiikuntapalvelut6/2010. Melontaa Vispiläjoessa Kuohun ja välil- Kuusijärven - rivuotisesti toimivan hiihtoputken toteuttamis- hiihtoputken toimivan rivuotisesti ympä- yhden sekä (Laajavuori) laajentamista ja (Peurunka) toteuttamista verkoston ladun men ensilu- kahden ehdotetaan Kehittämiskohteeksi maastopyöräilyn jaalamäkiajonkeskukseksi. kailun kohteeksi ja alue soveltuu hyvin esimerkiksi Laajavuorta kehitetään myös vesiliikunnan ja -mat- den parantaminen (hiihto, mäkihyppy ja freestyle). liikunnan kansainvälisten ja kansallisten olosuhtei- Laajavuoren kehittämisessä tulee huomioida talvi- valtakunnalliset tarpeet. myös maakunnalliset,osittain ja alueelliset tävät Jyväskylän Laajavuori ja Muuramen Riihivuori täyt- virkistyksen keskukset: Hankasalmen Häkärinteet, Nykyiset hiihdon, laskettelun, retkeilyn, ulkoilun ja Hiihto- jalaskettelukeskukset län Liikuntapalvelut7/2010. Korpilahden uusisatamajapaviljonki. ©Jyväsky- 7.5. Valtakunnalliset sekäseudulliset ulkoilualueet japalvelukeskukset

Uuraisten Uuraisten Aittovuori/Kuukanpuisto. Palvelualuei- Jyväskylän Keljonkangas (entinen soranottoalue) ja Laukaan Mustavuori (entinen Lipeälammen alue), ympäristöjä vastaavalle palveluvarustukselle ovat Halssilassa.Sopivia Jyväskylän kehittää tulisi jota hiihtomaa-toiminnasta,kokemusta on Seudulla paikka, seikkailu-jakiipeilymaa. laavu/kota,nuotio- -halsteri, sekä tekniikkaladut pulkkamäki,hiihdon kuulua voivat varustukseen Palvelu- ympäristössä. oikeassa retkeilytaitoja ja daan opettaa jo päiväkoti-ikäisille lapsille luonto- voi - Hiihtomaassa toiminnot. lähiliikunnan sekä virkistyksen ja hiihdon,retkeilyn,ulkoilun tetään ”Hiihtomaa” -tyyppiset palvelualueet, joissa yhdis- via tarpeita seudulle varten tulee toteuttaa myös ta Jyväskylän seudulle. Hiihdon ja ulkoilun kasva rattu rattu alue. Kansallispuisto palvelee koko eteläistä merkittävin luonnonsuojeluun ja virkistykseen va- Leivonmäen kansallispuisto on Jyväskylän seudun Toivakan Ruuhimäessäja Vaaterinvuoressa. essä ja Laajavuoressa, Laukaan Multamäessä sekä Ohenmäessä, Jyväskylän Oravivuoressa, Roninmä- sanottujen Struven mittauspisteiden Hankasalmen sekä UNESCOn maailmanperintökohteiden niin kaan Saraakallion ja Halsvuoren kalliomaalaukset kohtalaisen hyvin. Luontokohteita täydentävät Lau- liikunnan ja virkistyksen olosuhteet on huomioitu Jyväskylän seudun yhdyskuntarakenteessa luonto- Luontokohteet ja-polut simittaiset (18peliväylää)golfkentät. myös ja Hartolassa Kangasniemellä sijaitsevat täy - Keski-Suomen palvelutarpeisiin vastaavat osittain ole harrastajamäärän tai toiminnallisia perusteita. golfkentän avaamiseen Jyväskylän Laajavuoreen ei jen kysyntään ja tarpeeseen useiksi vuosiksi. Uuden Golf ja Jyväskylän Sippulanniemi vastaavat palvelu- vontuli-Golf,Peurunka-Golf,Laukaan Muurame- Nykyiset seudulliset golfkentät: Hankasalmen Re- Golfkentät NyrölänKallioplanetaariossa. esimerkiksi kallisten yrittäjien, vaikka matkailuyritysten kanssa, den kehittämisessä voidaan tehdä yhteistyötä pai-

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 41 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 42 läheiseen ympäristöön. Luontopolkujen kehit- Luontopolkujen ympäristöön. läheiseen luonnon- helposti yhdistyy liiketoiminta alueen jossa yhteydessä,kaavoituksen Tourulanalueen Luontopolun ja kevytväylien verkostoa kehitetään eella voidaan helposti liikkua ilman eritysvarustusta. väyläverkostoa,ja polku- säämällä alu- että siten Jyväskylän Tourujoen luontopolkua kehitetään li- lin mukaisesti. 2010) (Åberg sekä ulkoilun järjestöt, Nuuksiokeskus Oy:n mal- kunnat,Metsähallitus seudun mukana olisivat sa ylläpitoa voidaan varten perustaa myös yhtiö, jos- ja hoitoa Ulkoilualueenammattimaisesti. hoitaa voidaan olosuhteita retkeilyn ja luontoliikunnan kokonaisuuden,jossa suuren riittävän dostavat Tikkamäen-Saukkolan ja Hangasjärven alue muo- Golfin alue sekä Sallaajärven-Kotasen-Isolahden- Kolmisoppisen, Jyväskylän Ladun maja, Muurame- ja niidenkasvuun. retkeily-,asukkaiden virkistystarpeisiin ja ulkoilu- sen osan ja Muuramen kasvu vaikuttavat seudun eteläi Kaupungin valmistelussa).(osayleiskaavat ja alueelta, Kauramäen Valkeamäenasuinalueilta Keljonkankaalta, palvelu - sekä uusilta Eteläportin lualueelle on taattava yhteydet Muuramesta sekä tisiä asuinalueita ja Muuramea. Tälle uudelle ulkoi- kyläkuntia sekä Ylä-Muuratjärven kaupungin län - Isolahden,Saukkolan,velisi Vesangan,ja Tikkalan pal- ulkoilualue,joka sen-Tikkamäen-Kuusimäen sä Metsähallituksen kanssa muodostaa uusi Kota- Jyväskylän läntiselle alueelle tulee kuntien, yhdes- niitä edelleenkehitetään. ja turvataan alueelle tysyhteydet Vaarunvuoren luontokeskus,- virkis ja leiri- kehitetään alueesta jelualueita. Mikäli Vespuolen koulusta tai Mutasen retkeilykohde, jossa sijaitsee luontopolku ja suo- ti, luonto- ja osin valtakunnallisestikin merkittävä seudullises- on alue Korpilahden Vaarunvuoren län seudunuusimpaanulkoilukartaan. Alue on otettu mukaan retkeilykohteena Jyväsky- mintaa kansallispuiston kehittämisessä tulee lisätä. län seudulta. Metsähallituksen ja kuntien yhteistoi- Suomea, mutta suurin osa kävijöistä tulee Jyväsky- - muuta liikunta- ja harrastustoimintaa yksityisinä harrastustoimintaa ja liikunta- muuta alueelle on keskittynyt viime vuosien aikana myös osittain myös valtakunnallinen keskus. Killerjärven maakunnallinen,muodostunut on josta alueelle, Toiminnat ovat keskittyneet Jyväskylän Killerjärven Hevos- jaraviurheilu men 2007)LiitekartatYmpäristökeskus merkiksi seudullisen Latuinfon tapaan. (Keski-Suo- voidaan lisätä tehokkaammalla tiedottamisella, esi- Metsähallitus. Kohteiden esittelyä ja käyttöisyyttä töpalvelut, liikuntapalvelut), ympäristökeskus sekä -kohteita joiden ylläpitäjinä ovat kunnat - (ympäris Jyväskylän seudulla on kymmeniä luontopolkuja ja kanssa. puistoalueen eteläisen Metsähallituksen yhteistyössä toteutetaan uudistamista ja tämistä kuntapuistoon jaulkoilualueelle. minta on keskittynyt Jyväskylän Keljonkankaan lii- aikana. Valjakkourheilun harjoittelu- ja kilpailutoi teisöjen palveluja. Halli valmistunee vuoden 2011 yh- ja yksityisiä liittyviä liikuntaan muitakin kyisin hallihankkeen Jyväskylän Killerjärvelle, jossa on ny - Jyväskylän on käynnistänyt oman Agility-team ry saasti koulutus- jakilpailutoimintaa. järjestävät alueen ja kuntien liikuntapaikoilla- run ja agilityurheilussa on vireää toimintaa. Yhdistykset ratoiminnassa on pitkät perinteet, lisäksi valjakko- lutuksella on vahva asema. Palvelus- ja pelastuskoi- urheilutoimintaa, jossa kilpailulla mutta myös kou- syntynyt on lisääntynyt.Lajeista on liikunta tuva Koirien ja muiden lemmikkieläinten parissa tapah- Koiraurheilu jaagility jaelinvoivaisia suuria yksiköitä. dostuu riittävän telussa siten, että hevosurheilun palveluista muo- kaavoituksessa ja alueiden sekä palvelujen suunnit - toimia tulee useita.Kuntien alueella kuntien on -palveluita sekä ravitalleja ja ratsastus- Yksityisiä raviradat. Hiirolan (Varnes-Hippos)Uuraisten ja palveluina. Paikallisia raviratoja ovat Hankasalmen . -

Opetushallituksen rahoittamassa Ilmailulukioiden kuvarjohyppy. Lukio toimii myös koordinaattorina mailmapallolentäminen, riippuliito, varjoliito ja las- kuu- ultrakevytlentäminen,moottoripurjelento, lun lajeissa kuten mm. moottorilento, purjelento, ilmai- useissa annetaan koulutusta ja Opetusta tukeminen. harrastusten opiskelijoiden myös ta on ammattiin johtava opiskelu ja valmennus, mut- erityislukio,tavoitteena jonka mailuharrastuksen Tikkakoskenja myösilmailu-urheilun on lukio il- jamuseotyö.riallinen- toimintakenttääTätä tukee myöshisto- ilmailun kanssa.puolustusvoimien sekä kaupungin kylän ilmailujärjestöjen,Jyväs- yhdessä kehitetty on ta Lievestuoreen Lipeälammen alueella. Olosuhtei- tilaa on lennätykselle järjestäytynyttä.Liidokkien hyvin sekä korkeatasoista on toiminta seuroissa puitteet myös ilmailun harrastustoiminnalle. Laji- yksiköitä.liittyviä hyvätToimintaympäristö antaa ilmailuun puolustusvoimien sekä Ilmasotakoulu keskittynyt Tikkakoskelle, jossa toimivat Ilmavoimat, ja sotilasilmailussa sekä harrastuksessa. Toiminta on Jyväskylän seudulla on pitkät ja vahvat perinteet siviili- Ilmailu hyvät tilat Jyväskylän Carting-keskuksessa. tapahtuvaan ovat carting-toimintaan kohtuullisen väskylän seudun Ajoharjoittelurata Oy. Sisätiloissa Jy- yhteinen harrastajien sekä kuntien vastaa ta vät toimintaolosuhteet. Rata-alueen hallinnoinnis- hy - vallitsevat moottoriradalla ja Ajoharjoittelu- toiminnalle on riittävät laajenemismahdollisuudet dullisena palveluna Laukaan Lievestuoreelle, jossa Moottori- ja ajoharjoittelukeskus on sijoitettu seu- monet vuosittaisetkansallisentasonkilpailut. on myösseuratoiminta vireää, josta osoituksena ja Harrastus- maailmanmestaruusosakilpailu. on Neste Ralli (aikaisemmin Jyväskylän Suurajot), joka men suurin moottoriurheilun tapahtuma on vuosittainen tä ja huippu-urheilijoista, erityisesti ralliautoilussa. Suo- Keski-Suomi ja Jyväskylä on tunnettu vahvoista - perinteis Moottoriurheilu opettajat suorittavat kansainvälisiä vierailuja. Venäjä-verkostossa, jonka puitteissa opiskelijat ja

Pesäpallo on ollut maakunnan keskeinen liikunta- hon kuntienjavaltiononvarauduttava. ninen kunto on tulevien vuosien suuri haaste, jo- 1970- ja 1980-luvuilla. Erityisesti kiinteistöjen tek- toteutettu on rakenteista nykyisistä osa Suurin Keskeisin ongelma on liikunta-infran tekninen ikä. hittämiseen tulevanvuosikymmenenkuluessa. kohdalla olosuhteiden tulee kekuitenkin pyrkiä - PAS-tietokanta 2010). Joidenkin liikuntapaikkojen kittäviä puutteita harrastusolosuhteissa ei ole (LI- korkea.kohtalaisen osoittavat,Tilastot mer että tarkasteltuna valtakunnallisesti on yleisvarustus Jyväskylän seudun liikuntatoiminnan ja -paikkojen suhteet (mm. kahvio-jasaniteettitilat). tiloja myöstarvitaan varten kehittyneemmät olo- katsomoiden kattaminen ja parantaminen. Yleisö- tamiskohteita ovat hiekkatekonurmen uusiminen, kuntien heikoimpaan luokkaan. Ensisijaisia - raken valtakunnallisessa luokittelussa Super-Pesis paikka - pudonnut on stadion Hippoksen ja jälkeen vun Olosuhteissa ei ole tapahtunut muutosta 1980-lu- säpallostadionin kehittäminen jasaneeraaminen. pe- Hippoksen on hanke keskeinen Pesäpallon myös tekonurmella. ramessa hiekkakentillä,Muu- runsaasti pelataan otteluita ”Jyväsparkki-Areena”). Harjoittelua toteutetaan ja säpallostadion,ja kentät Koskenharjun Yrttisuon stadionia/kenttääerikoistunutta (Hippoksen pe- kittynytJyväskylään, pesäpalloon kolme on jossa kes- on ottelutoiminta ja harjoittelu- lialustana, Tekonurmien yleistyttyä edustusjoukkueiden pe- kaksi naistenjoukkuetta. ja miesten yksi 2010 kaudella pelaa pääsarjoissa vahvistunut.jopa on asema osittain Valtakunnan asemansa,hyvin säilyttänyt on Jyväskylä heilussa Edustusur vähenemistä. selvää tapahtunut on määrässä pysynythyvänä,harrastajien on vaikka ja urheilulaji 1920-luvulta lähtien. Toiminnan taso 7.6. Keskeiset suurhankkeet - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 43 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 44 hankkeet ovat olleet esillä Hankasalmella,- Korpi tärkeänä.kehittämistä keskuksen Tekojää/jäähalli jääurheilu- uudentyyppisen mahdollisen sekä ta toteuttamis- jäähallin 1–2 pitää Jääurheiluväki kenteen suhdestadioniin. liikenneolosuhteissa, erityisesti julkisen ja raidelii on kriteeri keskeinen päätettäessä joituspaikkaa si- stadion).Jalkapallostadionin oleva kopuolella ul- erillinen, kokonaantaajamarakenteiden tai ki täytyy olla suunnitelmissa esillä (Hippos, Vaajakos - vaihtoehtoja muitakin mutta Harjulle, kylän Jyväs- toistaiseksi toteutuu Jalkapallostadion maanomistajia).ottoalueella kunnatmerkittäviä palvelut) ja Laukaan Leppävettä (entisellä - soran (olemassa olevat detään kentätMuuramea sekä teistyönä ja sijoitusvaihtoehdoista parhaimpina pi- us”. Halli on järkevintä toteuttaa seudullisena yh- Jalkapallohallille on olemassa ns. ”sosiaalinen tila myös toteuttaakevytkatteinen halli. tuntumasta. mahdollista on kenttäalueille Tällöin tuspaikkoja voidaanvoimalaitosten etsiäseudun eita. Mikäli kenttäalueita halutaan lämmittää, sijoi- hiekkatekonurmi ja luonnonnurmipintaisia pelialu- olla voi varten. Alueella lajeja eri toteuttaminen Tavoitteeksipalloilualueen yhtenäisen asetetaan sa jakaksijoukkuettaII-divisioonassa. liigatasolla,2010 ykkösdivisioonas vuonna dulla le areenoille. Jalkapalloa pelataan Jyväskylän seu- sekä edustusurheilun kova paine tietyille samoil- lukumäärä vähäinen nurmikenttien ovat teissa Keskeiset seudulliset puutteet jalkapallon olosuh - nätsalo). Harjun stadionin kenttää on uudistettu. si,Muurame, Säy- VehkalampiII,ja ja I Korpilahti Palokka,(Jyskä,Petäjäve- useita rakennetaan tai tavalla.tävällä rakennettu Tekonurmikenttiäon - merkit kehitetty vuosina viime on Olosuhteita minnan volyymejä. - seuratoi ja kiinnostusta lajin lisännyt on pariin kana. Tyttöjenjalkapallon tulo mukaan naisten ja ai- vuosikymmenen viime kahden nyttuntuvasti lisäänty- kunnissa seudun on suosio Jalkapallon - - -

lulajit ovat kasvattaneetsuosiotaan. kasvulle ei näytä olevan rajaa. Myös muut palloi suosion salibandyn nousujohteisesti.Esimerkiksi edelleen kasvussa. Uusien liikuntalajien tulo jatkuu ovat seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana tarpeet ja olosuhteet kasvussa.Sisäliikunnan on määrä käyttäjien kuntosalien kasvaa,esimerkiksi tuksissa huomioon, koska liikunnan suosio edelleen Sisäliikunta ja -urheilutilojen otetaan tarve ehdo- innovaatiohanke.ja rakentamistekniikan voidaanViitaniemestä muodostaa liikunnan uusi kahdessa vuosikymmenessä kehittyneet niin, että puolivälissä. Rakennustekniikka ja -teknologia ovat ison tekojääradan kattamista tutkittiin 1990-luvun lahdella, Petäjävedellä ja Muuramessa. Viitaniemen materiaaleissa. viimeisimmät tekniset sovellukset laitteissa ja rakennus- Uusien hankkeiden toteuttamisessa otetaan huomioon Jyväskylän seudun asiantuntija- ja innovaatio-osaamista. Koulujen tilojen rakentamisessa on hyödynnettävä on suunnittelukaudenohjelmassa. toteuttaminen salien Höytiän ja Hirvasen sekä laajennus kuntosalin sekä liikuntasalin Uuraisten jennus on ajankohtainen 5–10 vuoden aikavälillä. laa- palveluja.Monitoimitalon kunnan Jyväskylän sisälii- kulttuurikeskuksen Muuramen sekä lujen Leppäveden, Sydän-Laukaan ja Lievestuoreen kou- ja Kuntotalon Vaajakoskenliikuntatalon, Laukaan Monitoimitalon, Kuokkalan Graniitin, Lehtisaaren sekä tiloja ammattioppilaitosten ja Huhtaharjun nykyisiä täydentää joka liikuntasali, iso netaan Palokan uuden yhtenäiskoulun yhteyteen - raken te pysyy korkeana. käyttöas liikuntatilojen käyttöä,jotta palvelujen tien tulee tukea Peurungan ja muiden yksityisten uuden sisä- ja uimahallin rakentamisprojektin. Kun- käynnistänyt on Kuntoutussäätiö loppusuoralla. käyttöikänsä on Peurunkahalli v.Laukaan 2011. käynnistyy mittavakylän saneeraus AaltoAlvarin Jyväs- Hankasalmella.myös esillä ollut li-hanke laajennus.Uimahal- ja saneeraus uimahallin na lähivuosi- on investointi-ohjelmassa Muuramen - -

Uuden 1–2 suunnittelu siirtolapuutarha-alueen ja on olemassalaajennussuunnitelmia. otetaan huomioon, että kaikilla toimivilla kentillä kun etenkin tasoon, toiminnan hyvin vastaavat kentät seudulliset Nykyiset tyydyttävä. nähden Golf-kenttien tilanne on tämän hetken käyttöön vä maanomistaja. hirviammuntaradat. Toivakan kunta on merkittä rata. metsästys-,on Alueella haulikko-, ja kivääri- metsästysampuma- nykyisin jo sijaitsee siellä ja kitty myös valmisteilla olevaan maakuntakaavaan joituspaikka Toivakan Huikon kylästä. Alue on mer Uudelle on seudulliselle hyväampumaradalle si- vaikeutunut.johdosta yhdyskuntarakentamisen rajalla Jyväskylän ja Laukaan on ta Tiituspohjassa Nykyisen maakunnallisen toimin- ampumaradan muutaman vuodenkuluessa.taa tarkasteluun tösuojan toteuttamisesta. Tämä hanke voidaan ot- suunnitelmat Kuokkalan ns. pohjoisen kallioväes- valmiina on kaupungilla Jyväskylän vuoksi. tojen eh- ja rakennuskustannusten kiristyvien energia- esiin uudelleen nousee hyötykäyttö Kalliotilojen nojen ja rahoituksen takaukset. nojen jarahoituksen alueita. Merkittävä taloudellinen tuki on myös lai- liikunta- kehittää maankäyttöä sovittamalla ja la vapaa-ajanhankkeita. Kunnat voivat kaavoittamal- Oy:n on syytä tukea seudullisia yksityisiä liikunta- ja kitys kasvaa. Jyväskylän seudun kuntien sekä Jykes säätiöiden, yhtiöiden ja yksityisten toimijoiden mer kuntien yhteisten hankkeiden, sekä liikuntajärjestöjen, sen vallan mahdollisuudet kaventuvat. Tämän vuoksi olosuhteiden kehittämisessä ja rakentamisessa julki- Liikunnan suosion kasvu on sinänsä hyvä asia, mutta rakennemallia. maankäytön seudun arvioitaessa sekä kaavoissa ekologiset tavoitteet on käsiteltävä kuntien yleis- minen tulee ottaa myös tarkasteltavaksi ja nämä sekä Sippulanniemi. Viljelyspalstojen määrän lisää- via paikkoja voisivat olla Haukkala, Keski-Palokka sopi- yhteistyönä.Kaupunkialueella kuntien dun aluevaraukset on käynnistettävä, seu- tarvittaessa - - - sultoinnissa jatapahtumienjärjestämisessä. koulutuksessa,kon- osaamista ohjaajien kunnan - erityislii kuntien seudun kukset.Hyödynnetään sekä mahdollisesti oppilaitokset ja kuntoutuskes- laisopisto, urheiluseurat, vammais- ja eläkejärjestöt sosiaali- ja terveyspalvelut, opetuspalvelut, kansa - dun kuntien seuraavista tahoista: liikuntapalvelut, kokoontuu säännöllisesti ja siinä on edustus seu- verkosto.toimijoiden Verkosto terveysliikunnan ja erityis- seudullinen kootaan Erityisliikunnassa Erityisliikunta nan avustajakortista”. tä tukea liikuntaan henkilöille tarvitseville ”Liikun- keinoin. Vakiinnutetaan seudulle - käytäntö erityis kuvallisin ja ja merkitystä esityksellisin arvostusta liikunnan Kohotetaan toiminnaksi. säännölliseksi iäkkäiden päivätoimintayksiköiden ja ryhmäkotien ja vammaisten liitetään virkistysliikunta ja Arki- ehtoinen liikuntaonnistuu. mahdollisuuksia, oma- parannetaan jotta ja taan luonto- ja kuntopolut sekä uimarannat. Rohkais- kuntosalit, esteettömät liikuntamahdollisuuksia: esteettömiä lisätään ja keskitetysti.Kartoitetaan mattilaisille. Palvelu voisi tapahtua seudulla pääosin am- ja perheelle henkilöille, vammaisille vontaa Yksi toimintamalli on lisätä yksilöllistä liikuntaneu- Jyväskylän seudun kunnissa tulevaisuudestarvitaan - sa kaikkia käyttäjäryhmiä palveleviksi.sa kaikkiakäyttäjäryhmiä don turvaamisessa, liikuntapaikkojen suunnittelus- en liikunnan organisoinnissa, henkilöstön tietotai myös tarvitaan pienten vamma- ja - sairausryhmi nittelusta huolehtivien tahojen kanssa. Yhteistyötä kaavoituksesta ja kevyen liikenteen väylien suun - nan lisääminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä arkiliikun iäkkäiden si.ja vammaisten Erityisesti palvelukokonaisuuden - ja turvaamisek tasa-arvon arkiliikunnan, liikunta- ja liikunnallisen kuntoutuksen tointia ja voimavarojen kokoamista erityisryhmien sa uudenlaista yhteistyötä, - vapaaehtoisten rekry 7.7. Kuntienyhteistoiminta liikuntapalveluissa - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 45 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 46 koordinaatiota jatiivistäyhteistyötä. teuttamaan leirejään. Tämä edellyttää seudullista dulle kansainvälisiä ja valtakunnallisia toimijoita to- tuksen. Tavoitteena on houkutella Jyväskylän seu- rakentaminen vaatii erillisen projektin sekä - rahoi josta löytyvät kaikki seudun leiripalvelut. Palvelun den ja -keskusten kokonaisuus verkkoportaaliksi, - leirialuei koota on menettelytapa ja keino Yksi jaettava sattumanvaraista. informaatio käsitystä. järjestäjiä Leirien on kymmeniä ja niistä saada vaikeaa hyvin on merkityksestä nallisesta noimatonta. Toiminnanyhteiskun- ja laajuudesta koordikokonaan- lähes on järjestäminen leirien Leirialueiden ja -keskusten toiminta, samoin kesä- yhteistyö Leirialueiden ja-keskusten toiminnallinen huomattavia taloudellisia etuja. saavutettiin Menettelyllä toteutus. tekonurmien pailutettiin Petäjäveden, Palokan ja Vehkalammen kil- aikaan yhteishankinta.Samaan ja jouskilpailu tar tekonurmien 2008–2009 vuosien mainita voidaan toimintamallina ja esimerkkinä Hyvänä toja jotka voidaan toteuttaa seudun yhteistyönä. sellaisia - laite- la ja on materiaalihankin runsaasti alueel- ylläpidon ja Liikuntapalvelujen,tekniikan Hankintojen yhteistyö uimahalli. kuljetussuunta onMuuramen luonnollinen Säynätsalon ja Korpilahden syyttä. käyttöi- sekä asemaa palvelujen vahvistaa daan voi - uimahalleihin,jolloin seudun Jyväskylän jata Petäjäveden ja Uuraisten kuljetuksia voidaan oh- voidaan suunnata Peurunkaan sekä Vaajakoskelle. ja ToivakastaLievestuoreeltamelta, kuljetuksia Hankasal- seudullisiksi. laajentaa ja koordinoida voidaan kuljetuksia vesiliikunnan ja Uimahallien palvelujen käyttöastetta. kohottaa sekä asiakasvirtoja tasoittaa voitu on malli on saavuttanut hyvän suosion ja tällä tavoin menen kokemus uimahallikuljetuksista. Toiminta- Jyväskylän kaupungissa on lähes vuosikym - parin Uimahallikuljetukset - Ulkoilureittien ylläpidossa ja yhteistyössä seudun ja ylläpito Ulkoilureittien rakentaminen, huolto kusten kanssa voidaan myös tiivistää. - Strategisek hoidollista yhteistyötä seudun hiihto- ja - rinnekes mallinen toteuttaminen olisi perusteltua. Alueiden suunnitel 3-vuorotyön ja 2- käyttö,esimerkiksi yhteis- tehokas Kaluston summia.huomattavia aikana vuoden viime kymmenen konekalustoon Kunnat ovat investoineet reitteihin ja hoito- sekä sekä ylläpito. tuu seudun reittipalveluissa Metsoreitin toiminta koros- ole, enää ei toimintamallia tätä työ.Kun yhteis- ja kehittämis- Maakuntauran alkanut la 1980-luvul- liiton Keski-Suomen vaikuttanut on kunnissa on pisin yhteistoiminnan perinne. Tähän Yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä oppilaitos- miseksi ovat jo tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet. koordinoi - ohjaustyön tilapäisen ja Osa-aikaisen asiantuntijoiden jatyöntekijöidenvaihdoksi. Yhteistoimintaa voidaan laajentaa suunnitelmalliseksi ranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssakäymiselle. Yhteistoiminnalla on luotu hyvä ja vahva pohja vi- -palvelujen, -toiminnan ja -suunnittelun osaamista. Jyväskylän seudulla on runsaasti liikuntahallinnon, sekä työntekijävaihto Asiantuntijoiden javiranhaltijayhteistyö taloudellisia voimavaroja. kintaa ja tuottamista. Toimintamalli ei vaadi suuria eilla tukevat ajankohtaisen ja nopean tiedon han- vat olosuhteiden nopeat vaihtelut pienilläkin alu- seudullisen Latuinfon tapaan. Odotettavissa ole- kokonaisuudeksi yhteiseksi rakentaa voidaan to ylläpi- retkiluistelutoiminnan ja Luisteluratojen olosuhteista. kainen tietoharrastuksen reaaliai saada voidaan joista verkkokameraa, ja sääasemaa ulkoilun hiihdon,ja retkeilynkpl 3–5 toteuttaa voidaan Seudulle formaatti. yhteinen informaatiopisteiden sekä opasteiden ohjeiden, massa asetetaan kaikkien ulkoilu- ja virkistysreittien si ja toiminnalliseksi tavoitteeksi liikuntasuunnitel- - - ja kaupunkien välisen kilpailun kiristyminen ovat kiristyminen kilpailun välisen kaupunkien ja näkökulmasta.Alueiden tumismahdollisuuksien osallis- kansalaisten sekä vahvistamisen vuuden enemmän sosiaalisen koheesion lujittamisen, luo- myös tarkastelemaan ryhdytty on vaikutuksia ja korostuneen.Merkityksiä näyttää vukeskuksille tuuri- ja liikuntapolitiikan erityisesti merkitys kas- tapahtumien,kansainvälisten ja Kansallisten kult- saamiseenJyväskylänseudulle. ja seminaarien kokousten,ollut merkitys ratkaiseva kongressien kimuslaitoksilla. Näillä kansainvälisillä yhteyksillä on ja terveystieteiden tiedekunnalla sekä liikunnan tut- ollut huomattava vaikutus Jyväskylän yliopiston liikunta- sa on ollut pitkään vahva. Olosuhteisiin ja palveluihin on Jyväskylän seudun asema suomalaisessa - liikuntakulttuuris Liikunnan kansainvälisyys jatapahtumat kentän, josta voidaan saada hyötyjä usealle taholle. velutoiminnat antavat mahdollisuuksien toiminta- tetöiden kuntien suorittamiseen ja pal- yritysten avustajapankki-toiminnan perustamisella. Opinnäy- voidaan kehittää ja parantaa mm. liikuntaluotsi ja mijoille erinomainen voimavara. Avustajatoimintaa ten opiskelijat ovat Jyväskylän seudun liikunnan toi- MM-osakilpailua, Neste-rallia. Näin on toimittu, on Näin Neste-rallia.MM-osakilpailua, rallin taloudellisesti tukeneet voimakkaasti ovat Jyväskylän seutu, Keski-Suomen liitto ja Jykes Oy kansainvälisiä kilpailujasekä tapahtumia. pungissa järjestetään vuosittain useita merkittäviä keskukseksi.urheilutapahtumien ja liikunta- Kau- eurooppalaiseksi noussut vuosikymmenessä on tapahtumien hankkimiseen kaupunkiin. Stavanger liikunnallisten summia huomattavia käyttää joka Jyväskylän norjalainen ystävyyskaupunki Stavanger, ole itsestään selvyys. Malliesimerkiksi voidaan ottaa vässä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa ei - kiristy aikaa kaiken asema urheilun ja Liikunnan 2005, 292–294) (Kainulainen toimintaideoista. uusista ja tumista pakottaneet kaupunkiseudut kilpailemaan tapah-

Tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä hyötyvät seu- kansainvälistä toimintaa. kaupunkiseudun osa merkittävä ovat kongressit seissa ja tapahtumissa. Liikunta-alan kokoukset ja ta yhteistyöstä lukuisissa kansainvälisissä kongres- toimivas esimerkkinä esitelty on toimintamallia dollisuuksia. Jyväskylässä kehitettyä erityisliikunnan yhteistyö on avannut kansainvälisiä yhteistyömah- välinen tiedekunnan terveystieteiden ja liikunta- yliopiston Jyväskylän ja liikuntapalvelujen pungin kentällä toimimisesta erityisliikunnan alueella. Kau- kansainvälisellä perinteet pitkät on Jyväskylällä mattava. (Tietoykkönen 2008) huo- on maakunnalle koko ja seudulle merkitys taloudellinen ja imagollinen tapahtuman koska keita toimintamalleja on etsittävä jatkuvasti. etsittävä on toimintamalleja keita avauksia.Roh- uusia vaatisi Markkinointi roja. voimava- taloudellisia riittäviä eikä nöllisyyttä jatkuvuutta,sään- löytynyt ole ei ponnistukseen olleet myönteisiä, mutta yhteiseen markkinointi- ovat Kokemuksetlehteä”. kutaan-markkinointi ”Lii- kertoja muutamia julkaistu on yhteistyönä Kuntien markkinointiponnistuksia. jatkuvia vaatii ylläpito sekä kehittäminen mintojen toi- ja palveluiden vapaa-ajan ja Liikunnan Markkinointi tegista rahoitusta. Toimintaan on osoitettava myös seudullista - stra kehittää.ja hyödyntää edelleen tulee verkostoa yhteistyö- kansainvälistä ja kansallista paikallista, laajaa sen ja alueella liikunnan osaamista dun ja WHO:n laatimissa Jyväskylän raporteissa. seu- mm. BBC:n raportoitu on toimintamallista västä hy- liikunnan iäkkäiden kehittämästä kanssa ton yliopis- yhteistyössä töön.kaupungin Jyväskylän käyt- kansainväliseen myös koulutusmateriaalia erityisliikunnan tuotettu on liikuntapalveluissa suoraan käytäntöön ja toimijakentälle. Jyväskylän jen koulutusten avulla tutkittu tieto voidaan siirtää dun kunnat ja monin yritykset tavoin. Järjestetty - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 47 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 48 toimintakäytännöksi. koulutusinnovaatioksiseudun deksi hyväksisekä Ehkä olisi tarpeellista vakinaistaa toimintamalli yh- vuosina. tulevinakin jatkaa tarkoitus on tamallia sesta on saatu hyviäerittäin kokemuksia. Toimin- työllisyys- ja täydennyskoulutusta. Tästä koulutuk- tänyt 15 vuoden ajan ”Liikuntapaikkojen hoitajien” on yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa järjes- ne vaatii myös erityishuomiota. Jyväskylän kaupunki kinaisen liikunta- ja vapaa-aikahenkilöstön - ikäraken voidaan osaltaan ehkäistä syrjäytymistä. Kuntien va- mistä pitää kuntien toimesta edistää. Tällä tavalla urheilijoiden Nuorten ja rekrytoitumista työllisty- ta toimijoista. liikunnallisis- keskittää alueen jollekin tarpeellista on koordinointi ja yhteistoiminta koulutuksen liikuntajärjestöt. kunnalliset Tulevaisuudessa maa- vastanneet pääosin ovat koulutuksesta ka kivijalka.saak- urheilutoiminnan Tähän ja ta- liikun- on seuraväki motivoitunut ja koulutettu hyvin koskatehostaa, myös tulee tustoimintaa koulu- urheiluseurojen ja Liikuntajärjestöjen hokkaalla käytölläsekäyhteistyöllä. te- mahdollisimman liikuntatilojen olevien sessa omistuk- julkisessa tiivistää,esimerkiksi edelleen teistoimintaa kuntien ja oppilaitosten välillä tulisi ja kansainvälistyminen on kaikkien kuntien etu. Yh- listen oppilaitosten opetustoiminnan kehittyminen -kulttuurin. Yliopiston, tutkimuslaitosten, ammatil- ja toimintailmapiirin vahvan luonut on kuntaan lii- erikoistuminen tutkimustoimintojen sekä sen keskittyminen Jyväskylän seudulle ja koulutus- mahdollisuudet. Valtakunnallisen liikuntakoulutuk- seen Jyväskylän seudulla on poikkeuksellisen hyvät ja täydennyskoulutusta. Koulutuksen toteuttami tatoiminnassa ja -työssä olevilta kokoaikaista jatko- Nykyinen hallinto- ja toimintakulttuuri vaatii liikun- Koulutustoiminta -

Viestintä javerkkoviestintä seudun kuntien yhteiseksi järjestelmäksi,si- yhteiseksi joka kuntien seudun kattamaan laajentaa voitaisiin järjestelmää Tätä ja -tilojen sähköinen varaus- ja laskutusjärjestelmä. Jyväskylän kaupungilla on toimiva liikunta-alueiden käyttökelpoiseksi jasuosituksipalveluksi.erittäin yli 25 000 käyntikertaa/kk), joka on osoittautunut sa on ollut myös seudullinen Latuinfo (1–3/2010 rekisterissä. Lähes viiden vuoden ajan toiminnas- yhteystietoja on ylläpidetty yhteisessä sähköisessä liikuntajärjestöjen menetelmää.Seudun teistyön yh- tehokasta ja toimivaa erittäin kaksi osoittaa on alueella Liikuntapalvelujentoimesta. kuntien mätöntä. Pääosa viestinnästä tapahtuu sähköisesti matkailijoille sekä kansainvälisille vieraille on välttä- Liikuntapalvelujen esitteleminen asukkaille, kuntalaisille, saattaa olla merkitystä seudun vetovoimaisuuteen. muodostaa yhteiseksi seudun kokonaisuudeksi, jolla omaisella tavalla. Tämä toimintamalli on mahdollista toimi, Vatti on toiminut graafisessa viestinnässä- erin vapaa-aika seudullisesti.Laukaan toteuttaa daan reittien ja virkistysalueiden esittelyä ja esitteitä voi- leirialueiden,Esimerkiksi luontopolkujen, ulkoilu- mäen kansallispuistonalue. mukaanmm.saatu on siihen ToivakkaLeivonja - aluetta on kartan edelleen laajennettu siten, että 30 vuoden ajan. Kesällä 2010 uudistetun ulkoilu- ka seudun keskeiset kunnat ovat tuottaneet lähes jon- ulkoilukartta, seudun Jyväskylän on misesta Hyvänä esimerkkinä graafisen materiaalin tuotta- kunnan ulkopuolista rahoitusta. seutu- myös hakea voidaan voimavaroja,johon vaatii kehittäminen Järjestelmän -tilat. ja alueet sältäisi myös koulujen sekä oppilaitosten liikunta-

tiedekunnan lakkautettiin.Voimistelulaitoslisen lääketieteel- yliopiston kehittäminen.Helsingin ja tutkimus,koulutus liikuntatieteiden ylin me punkiin sijoitettiin 1960-luvun alkupuolella maam- keskus,kau- -osaamisen koska ja kuntatieteiden lii- kansainvälinen voimakas on seutu Jyväskylän kaikilla sektoreillajatoiminta-alueilla. Käytännön toimijoita on huomattavasti enemmän la toiminnan käynnistyttyä tällä vuosikymmenellä. Keskuksessa alan osaajien määrä kasvaa vauhdil- kehittämiskeskus ja tutkimus- tyneiden Vitapolis. gerontologian,Kinkomaallasijaitseva men ikään Tulevaisuudessa uutena alan osaajana on - Muura YHTEENSÄ HENKILÖITÄ/TYÖNTEKIJÖITÄ SuomenGerontologiantutkimusyksikkö Mehiläisen liikuntalääketieteen klinikka Peurunka K-SSHP Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen UrheiluakatemiaK-SURA Kilpa- jahuippu-urheiluntutkimuskeskus KIHU edistämissäätiöLIKES Liikunnan jakansanterveyden JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu tiedekuntaJY Jyväskylän yliopistonliikunta-jaterveystieteiden Tutkijat/kehittäjät määrät v. 2010. T aulukko 8: 8. TUTKIMUKSEN JAKÄYTÄNNÖN TOIMIJOIDEN Keskeisimmät Jyväskylänseudunliikunnanosaamisyksiköidenhenkilö/työntekijä YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

väskylässä työskentelee eri yksiköissä yli 400 lii- 400 yli yksiköissä eri työskentelee väskylässä siihen,johtanutJy- on että kehittäminen Jatkuva laajasti kansallisestijamyös kansainvälisesti. erittäin verkostoitunut on muodossa,joka terin seen tuotantoon mm. liikunta- ja hyvinvointiklus- kaupalli- ja käytännölliseen myös johtanut on se ja maailmassa ainutlaatuinen on Keskittymä tutkijaa. ja opettajaa terveystieteiden ja kunta- koordinoimalla. yhteistoimintaa systematisoineet ovat Peurunka sekä yliopisto ja sairaanhoitopiiri Keski-Suomen käytäntö eivät riittävästi kohtaa, vaikka esimerkiksi Eräs suurimmista Eräs ongelmista suurimmista on, että tutkimus ja

Arvioitu henkilömäärä Arvioitu 410 200 10 20 20 10 35 50 50 15 -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 49 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 50 myös taloudellisesti merkittävää. 2009. ©KIHUn arkistokuva jaseutukunnalle Liikuntatutkimuksen osaaminen onJyväskylänseudullakansainvälisesti korkeatasoista minen, jota paikallisesti ja alueellisesti syntyy. Yk- tuotteista- sekä liiketoimintaosaaminen tavoin eri kytkemään pyritään yritystoiminnassa ja sä septia. Opetuksessa, tutkimuksessa, kehittämises- tiedekunnan Viveca-kon - terveystieteiden ja ta- Dream-Lab-malli, joka nykyisellään on osa liikun- sanottu Wellnessniin aikaisemmin toimi ydessä yhte- organisointi.Sen maisterikoulutuksen alan liikuntabiologian laitoksen hyvinvointiteknologia- opiston liikunta- ja tiedekunnan terveystieteiden yli- Jyväskylän ollut on ponnistus suuri Erityisen koulun harteilla. ollut lähes yksinomaan Jyväskylän - ammattikorkea si” otsikon alla. Liikuntamatkailun edistäminen on ja tuoteryhmiä yrityksiä ”tutkimuksesta tuotteek- useita Oy,Innovationsyntynyt on piiristä joiden Jyväskylä aikaisemmin ja Oy Jykes hittämisyhtiö keseudun - Jyväskylän ollut on edistäjä asiallinen Pää- yhteydessä.hyvinvointiklusterin minnassa liiketoi- myös hyödynnetty on osaamista Alan teen 2014saakka. ovatteriö ja rahoittaneet jatkavat projektia vuo- sekä - sosiaali- kulttuuriministeriö ja terveysminis 100 yli messa KKI,Ikää-projekti Suo- hankkeillaanliikuttaa joka LIKES:n hallinnoima ja ohjaama Kunnossa Kaiken kansallinen liikuttajaon ihmisten suurin sittäinen mesta n.mesta 10 Keski-Suo- häviää työpaikkoja alkutuotannon ja perus- puitteissa laman takaisin.Nykyisen palaa enää koskaan eivät työpaikkoja,jotka sellaisia ti teollisuudesta ja alkutuotannosta häviää jatkuvas- seudulle. on,Keskeisin tunnusmerkki - että perus nan vahvistumisen myötä on syntynyt Jyväskylän yhteiskun- -teollisen jälkimodernin, ja kautta on globalisaati- joka tilanteesta, yhteiskunnallisesta nykyisestä johtaa tulisi tavoite uusi Keskeinen olla keskeinen asema. veluelinkeinon vahvistamista, jossa liikunnalla voisi 000. pal etsitty ja esitetty on Tilalle 000 ihmistä vuodessa.ihmistä ja 000 Opetus- - ohjelman muodossa. joka Jyväskylässä on nano- tai paperiteknologian osaamiskeskusohjelma,hyvinvointi/liikunta-alan kehittää. Tällä hetkellä seudulta puuttuu virallinen Oy:n kanssa yhteistoiminnassa toimialaa voidaan Suomen Liiton, Jyväskylän ELY-keskuksen ja Jykes Keski- kuten toimijoiden, sektorin julkisen den toiminnaksi.kanavoidaMui- yhteiseksi voitaisiin haasteita maakunnallisia jopa ja seudullisia jossa foorumiin, toimijat ja osaajat sektorin yksityisen vä olisi koota uudestaan julkisen, kolmannen, sekä Mitä julkinen liikuntahallinto voi tehdä? Sen tehtä- tia jatyöpaikkoja. toisi entistä enemmän alan toimijoita, hyvinvoin- puolestaan synnyttäisivät positiivisen kierteen, joka hen liittyviä liikuntapalvelualan työpaikkoja. Nämä teja tuottamaan alueen väestölle hyvinvointia, sii- projek- ja innovaatioita yhteisiä uusia synnyttää foorumeilla.samoilla useammin voitaisiin Tällöin nykyinen osaamiskeskittymä kohtaisi toisensa yhä sessa tilanteessa? Olisi erittäin välttämätöntä, että Millainen rooli liikunnalla tulisi olla tässä seudulli- yliopisto toimisivat järjestelmällisessä yhteistyös- sekä lajijärjestöt alueelliset ten sekä SPL,TUL, ku- piirijärjestöjä liikunnan isot muut dollisesti mah - Liikunta, Keski-Suomen esimerkiksi jossa kehittämisyksikkö,olla pitäisi seudulla Jyväskylän jat nojaavat samanaikaisesti molempiin malleihin. mukaisesti.toimi- minnan ja organisaatiot Jotkut malliin. Osa haluaa kehittää toimintojaan liiketoi- kansalaistoiminnan ja vapaaehtoisuuden toiminta- kolmannesta sektorista haluaa nojata perinteiseen ja ri sillä on selkeitä erityistarpeita. Osa liikunnan suu- on rooli sektorin kolmannen levaisuudessa ni-ilmeinen kenttä, jossa perinteisesti ja myös tu- Liikunnan kansalaisyhteiskunnan maailma on mo- 8.1. Liikunnankolmannen sektorin kehittäminen

sä. Samaan konseptiin voitaisiin yhdistää yliopis- lisuuksia, ohjaisivat. joitakokeneet mentorit lisuus saada käytännön harjoittelu- ja työmahdol- liikunta-alan opiskelijat. Projekteissa olisi mahdol- yhteyteen. Voimavarana ja toimijoina voisivat olla hittämisfoorumi, vaikkapa Keski-Suomen liikunnan Toimintoja voitaisiin varten perustaa erillinen ke- kohtaisivat. yrittäjyys sekä liikuntatoimi kinen jul- urheiluseurat,tutkimus. tavalla liittyvä Tällä siihen ja maisteriohjelma” asiantuntijuuden nan ”Kansalaisyhteiskun- yhteiskuntatieteiden ton muiden maksujen ja tariffien keräämisen johdosta. resursseja lähinnä kuntien veronkanto-oikeuden ja käytössään eniten on sillä koskatoimija, kittävä mer ohella kansalaistoiminnan olemaan messa Suo- tulee sektori Julkinen huono-osaisiin. miin liikkumatto- ja hyväosaisiin liikkuviin enemmän yhä väestöä jakaa sekä syrjäytymistä kunnasta mien kesken. Nykyinen kilpailutilanne tuottaa lii- - kasvusta liikunnan eri väestöryh eriarvoisuuden myös huolen kantamaan joutuu sektori Julkinen veyden järjestöt, joilla on laajaa liikuntatoimintaa. kansanter ja Lastensuojeluliitto Mannerheimin kunnan kenttään. Näitä ovat mm. tai partiolaiset ryhmät, jotka eivät perinteisesti ole kuuluneet lii- toiminta uudet myös useammin yhä haastavat sektoria kanssa.Julkista temantiikan kilpaliikunta vai terveys- ja pulmien ylisektoriaalisten misen, myksiä rahan riittävyyden ja sen oikein kohdista ovatkeskeisiäkysy- riskienhallinta ja matilanteet Ongel- hoidetaan? vastuut miten järjestetään, kanssa sektorin kolmannen yhteistoiminta ten osakeyhtiöitä,mi- kunnallisia Muodostetaanko ei? vaiko sektori:yksityistetäänkö/ulkoistetaanko kolmas kuten kanssa seikkojen mantyyppisten sa- myös kamppailee liikuntahallinto Julkinen 8.2. Liikunnanjulkisensektorin kehittäminen - - - -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 51 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 52 meen Hippos-Kampus alueelle. Esimerkkinä Esimerkkinä alueelle. Hippos-Kampus meen sydä - liikuntaelämän Jyväskylän sijoitta taisiin voi- ketoimintaperiaatteella.areena Tällainen lii- konsepteja uusia synnyttääTavoitteena olisi yrittäjyys ja alan väline/laitetuottajat sekä yrittäjät. na, jossa voisivat kohdata liikuntamatkailu, palvelu- Jyväskylän ELY-keskuksen yhteinen alan kehitysaree- perustaa KIHU:n, LIKES:n, Keski-Suomen Liiton ja palvelumarkkinoille. Alan kehittämistä tulisi varten nen, luominen ja voimistaminen kasvaville liikunnan tulisi olla uusien tuotteiden ja yritysten kehittämi- Liikunnan liiketoiminnan mallintamisen tavoitteena alan tutorit. kokeneet olisivat ohjaajina jossa nship-paikka, inter opiskelijoiden alan olla voisi yksikkö tämä syventäminen.Myös yhteistyön seudullisen non den muodossa, tavoitteena julkisen liikuntahallin- kehittämishankkei- yksittäisten seudulle koko tä yksikkö voisi tehdä suunnittelu- ja kehittämistyö län liikuntapalvelujen toimintaa laajennetaan. Oma Jyväsky että siten, organisoitumista tapaan nan toimin- kansalaisjärjestöjen vaatisi Kehittäminen 8.4. Liikunnanyksityisensektorin kehittäminen - - - mispotentiaaliin, joka Jyväskylänseudullaon. taelämän kehittäminen ja joka nojaisi siihen osaa- organisaatio, jonka tavoitteena olisi seudun liikun- Näillä osa-alueilla voisi olla yhteinen matala hallinto- taloudellinen neuvonta ja ohjaus. nan keskeinen EU- ja muiden vaativien projektien sekä alan yrittäjät. Alueella voisi olla myös toimin- keakoulun Tiimiakatemia ja taloustieteiden osaajat ketoimintaosaajat, kuten Jyväskylän Ammattikor harjoittelupaikka. Ohjaajina toimisivat kokeneet lii- opiskelijoiden alan myös olla voisi tuma-Areena vasti suuria tapahtumia. Tällainen Business-tapah- koska Hippos-Kampus alueella järjestetään toistu- Liikuntapaikkojen sijainnilla on oma merkityksensä, mia,lähikoulut alueen ja muut keskeiset toimijat. Urheiluakate- Keski-Suomen sekä kehittäjät set keskei- mainitut edellä eräät jo sijaitsevat eella omistuksessa.Hippos-Kampus-alu tiedekunnan konseptin muodossa liikunta- ja terveystieteiden mallia,ness-Dream-Lab nykyäänjoka on Viveca- toiminutta Wellaikaisemmin - käyttää voidaan yhteistyönä. ©Risto Vuolle-Apiala, 11/1984. liiton, kuntien, opetus-jaympäristöministeriöiden nettiin Maakuntauran tukikohdaksiKeski-Suomen retkikämppäSaukkolassaraken- Hangasjärven - -

Kansalaisten liikunnanharrastuksen perustekijät ovat yksityisten palvelurakenteiden merkitys korostuu. sekä julkisten myös mutta omatoimisuuden ten kohentuessa,kansalais- terveydentilan ja kyvyn toiminta- muuttuessa,yleisen ikärakenteen tön hoidossa. diabeteksen Väes- kakkostyypinmm. esiin voimakkaasti nousseet ovat tekijät delliset kossakasvanut.tapahtuva)on - tervey Liikunnan vii- kertaa 4 (vähintään useus nanharrastamisen liikun- prosenttia.Erityisesti 10 lähes lisääntynyt mukaan esimerkiksi aikuisten liikunta on 2000-luvulla laajentunut. Tuoreen kansallisen liikuntatutkimuksen Liikunnan suosio harrastuksena on viime vuosien aikana merkitys palvelurakenteissa on myös korostunut. mahdollisuuksia. Tavanomaisen arki- ja hyötyliikunnan sevia, laadukkaita sekä hinnaltaan edullisia liikunta- den ja kuntalaisten välittömässä läheisyydessä sijait- nousee keskiöön. Harrastuksille asuinaluei- tarvitaan infrastruktuurin, palvelujen ja informaation osuus Olosuhteiden ja toiminnan järjestämisessä julkisen kuin mitä tutkimustulokset koko maassa osoittavat. dun kunnissa liikunnanharrastus on samankaltaista harrastaminen on myös kasvanut. Jyväskylän seu- lisääntynyt, joskin lasten ja omatoiminen nuorten selvästi nuorista.on laisista liikkuminen Seurassa lua ja liikuntaa harrastaa yli 90 prosenttia suoma- on ylivoimaisesti suosituin harrastusmuoto. Urhei- kohdalta voidaanja nuorten todeta, että liikunta semmalla tasolla, 1–2 prosenttia väestöstä. Lasten Liikunnallisesti passiivisten määrä on pysynyt aikai- kunto- ja terveysliikunta sekä arki- ja hyötyliikunta. samankaltaisina.pääosin ovatsäilyneetKeskeisiä 9. KÄRKIHANKKEETJA TIIVISTELMÄ

työ sekä 1970- ja 1980-luvuilla rakennettujen rakennettujen 1980-luvuilla ja 1970- sekä työ kehitys- suunnitelmallinen olosuhteiden ja sen - harrastuk liikunnan huomioon otettava on sa kohentamises- palveluvarustuksen Seuraavaksi saneeraus. koulutilojen mittava aikana vuosien seuraavien käynnissä on seudulla Jyväskylän • Seudullisenjalkapallohallintoteuttaminenyh - • Uudenulkoilualueen ja-reitistönperustami • Kevyenliikenteen japyöräilyverkoston kehit- • Metsoreitinkehittäminen jalaajentaminen. Ta- ta ovat: - kärkihankkei liikuntasuunnitelman Seudullisen uudistaminen. ja saneeraus liikuntapaikkojen eella on runsaasti julkistamaanomistusta. eella onrunsaasti kuntien jaMetsähallituksenkanssa, koska alu kamäki ulkoilualue voidaan toteuttaayhdessä nen Jyväskylänläntisellealueelle. Kotanen-Tik ta onuseita. sen kanssa. hankkei- Kiireellisiäjatarpeellisia täminen yhteistyössäkuntienja Tieliikelaitok ulkoilumajat. sesonkikausilla hyvin avoinna olevathiihto-ja laistu. Runkoreitillä sijaitsevatmyös laadukkaat voitteena on, osareitistäolisiva ettäsuurin Laukaan Leppävesi. pivimpia sijoituspaikkoja ja ovat Muurame kanssa.seurojen jayksityistenrahoittajien So- dessä kuntien, Suomen Palloliiton, jalkapallo

------

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 53 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 54

• Leiri- ja kurssikeskusten määräonJyväsky jakurssikeskusten • Leiri- • Kahdenuudenmelontajaveneilyreitin to varmaa sekäkallista.varmaa tetaso onpuutteellinenjaylläpitäminenepä lukuisaan joukkkoon keskuksia,- joidenvarus hajottaavoimavarojaanoiden eiolejärkevää län seudullahuomattava. Julkistenorganisaati minnalle. tulevaisuudentoi velujen määräonriittävä rantautumislaituri. Muidenalueidenjatukipal kanoottien Jyväskylän satamaanvarustetaan veluja onparannettava. pienveneiden japal rantautumisolosuhteita melonnanja den sekäLievestuoreen järvien Pohjois-Päijänteen, Leppä-, Kuus-jaKynsive- Kuusijärvi-Myllyjoki. Läntinen reitti: Vesanka-Neulajoki-Vispilänjoki- koskelle saakka. joen käyttöämelontaantuleeparantaa Tikka lokka-, Kortta-, Lehes-ja Vähäjärville. Autio- reitti:Pienten sisäjärvien Jyväs-, Tuomio-, Pa- teuttaminen taajamientuntumaan. Ulkoilua Petäjäveden Teerijärvensuon luontopolulla. ©Petäjäveden kunta. ------• Jyväskylänseudunliikuntapalvelujen ja-tilo teistyössä selvitettäväksi. vaan nejäävätkuntiensekätoimijoidenyh hankkeita, priorisoinut ei oletarkoituksellisesti Seudullisen liikuntasuunnitelmanohjausryhmä kien jakäytänteidenmukaisesti. tävä, aikaisemminhyviksi- havaittujen esimerk asiantuntijoiden yhteistyötäonmyös tiivistet Suomeen. jatutkimuslaitosten Viranhaltijoiden lukonsepti, jokavoidaan ottaamalliksimuualle palve- voitteena valtakunnallisestimerkittävä jen yhteiskäyttöätuleeedelleentehostaa, ta jestelmiä hyödyntäen. joiden yhteistyönä, nykyaikaisia sähköisiäjär minnan sykronoiminentuleetapahtuatoimi jatoi varaaminen jakurssikeskusten Leiri- viniemi Vaajakoskella. sekäKi Korpilahdella Multalahden leirikeskus kurssikeskus Vesangassa ja Vespuolen koulu ja kistysalue, Petäjäveden Petäjälahden, Vesalan si: LaukaanMultamäki, Jääskelän ulkoilu- javir edelleen kehittää. Näitävoivat ollaesimerkik jakurssikeskusta,sa olevaaleiri- joitavoidaan 3–5kpljulkisessaomistukses den tarvitaan Jyväskylän seudullatoiminnanmääräännäh

------

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 55 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 56 Jyväskylän kaupunki. (1983), Jyväskylänkaupunginliikun Jyväskylän kaupunki. (1974), Jyväskylänkaupunginliikunta Jykes Oy. (2010), Jyväskylän seudunyritysrekisteri. Liikun- Juutilainen. Jouni. (2007), Elinvoimainen, sosiaalisestijafyy Juutilainen. Eija. (2010), kuhisee”. ”Rantaraitti Artikkeli. Innolink Research. (2009), Jyväskylänseudunliikuntapalve- Huovinen. Erkki. (2010), ”Kesämatkailu: Missälie Vispiläjo- Huovinen. Erkki. (2010), ”Seudulliseenliikuntasuunnittelu Huovinen. Erkki. (2010), ”Seudulliseenliikuntasuunnitte- Huovinen. Erkki. (2010), ”Seudulliseenliikuntasuunnit Huovinen. Erkki. (2010), ”Palokan hankkeet seudun Helsingin kaupunki. (2009), jakesäma Siirtolapuutarha- Grönholm. Pauliina. Kjellberg. Helena. Sivenius. Jussi. Fogelholm, M., Paronen, O. &Miettinen, M. (2007), Liikunta Euroopan Komissio. (2007), Urheilunvalkoinen kirja. Airix. Ympäristö. (2009), Jyväskylänseutu. Maankäytön kaupungin painatuskeskus. Jyväskylä. tapaikkasuunnitelman vuosille1983-1988. Jyväskylän Jyväskylä. säätiö. Jyväskylänkaupungintutkimuksia 22/1974. 1975-1985. edistämis Liikunnanjakansanterveyden rekisterissä.yritys Tilastotieto 8/2010. Jyväskylä. nan, urheilunjavapaa-ajantoiminimetseudullisessa Jyväskylä. kunta- japalvelurakennepuistelain haasteisiin, 22.5.2007. sisesti ehyt Jyväskylänseutu. Jyväskylänseudunvastaus 9.7.2010. KeskisuomalainenOyj. Jyväskylä. Keskisuomalainen, Autot jaliikenne teemasivu, s. 31. lut. Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009. Jyväskylä. Keski-Suomen Viikkolehti Oy. Jyväskylän. ki?”. /2010,Artikkeli. Matkailunerikoisuutiset 10.6.2010. Hetimonex Oy. Jyväskylä. un”. Artikkeli. SäynätsalonSanomat6?/2010, 12.5.2010. kunta.Muuramen Muurame. luun”. 8/2010,Artikkeli. Muuramelainen-lehti 5.5.2010. Paikallislehti Oy.Korpilahden Jyväskylä. teluun?”. Kolumni. 18/2010, Korpilahti-lehti 5.5.2010. 15.4.2010. HetimonexOy. Jyväskylä. liikuntasuunnitelmassa”. Artikkeli. Palokka-lehti 7/2010, 10.2.2009. Helsinki. Helsinginkaupunginjulkaisuja, raportti. jatyöryhmän 9.7.2010. SanomaOyj. Varkaus. tulvimaan”. Kaupunki-uutinen A 11. HelsinginSanomat (2010), ”Rankkasadesulkikatujajasaivesimassat selvityksiä2007:1.terveysministeriön Helsinki. tilajakehittyminen 2006.terveysliikunnan Sosiaali-ja – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen Komission mietintönro391, 11.7.2007. Bryssel. seudun kunnat. Jyväskylä. 20X0.rakennemalli Julkilausuma18.9.2009. Jyväskylän - - Lähteet - - - - Jyväskylän kaupunki. (2001), Jyväskylänkaupunginliikun Keski-Suomen Liikunta. (2008), Retkeilyreittisuunnitelma Keiskoski. Erkki. (2010b), Kanoottiretkellä Palokkajärven, Keiskoski. Erkki. (2010a), Pääkirjoitus. Palokka-lehti nro7, Karimäki, A. &Simula, E. (2004), Liikettä liikuntapaikoille. Karimäki, A. (2006), Palvelulähtöinen hallintomallikunnal- Kansallinen liikuntatutkimus. (2009-2010). Aikuisliikunta. Kansallinen liikuntatutkimus. (2005-2006). Lapsetja Kainulainen. Kimmo. (2005), talous. Kuntajakulttuurin Jyväskylän maalaiskunta. (2006), Terveyttä edistävänliikun Jyväskylän kaupunki. (2010), käyttötilastot Internetin Jyväskylän kaupunki. Keski-SuomenELY-keskus. Keski- Jyväskylän kaupunki. (2006), Jyväskylänkaupunginliikun Jyväskylän kaupunki. (2001), Seutukunnallinenretkeilyreitti. Tenhunen, Teemu (toim.). Jyväskylä. Päijänteen alueenmaastoretkeilyn runkoreitistöstä. Pohjois-Päijänteen sekävisioPohjois- kierroksesta 27.5.2010. HetimonexOy. Jyväskylä. maisemissa. Palokka-lehti nro10,ja Korttajärven Pappilanjoen, Alvajärven, Lehesjärven, Makkarajoen 15.4.2010. HetimonexOy. Jyväskylä. nan liikuntatoimi. Jyväskylä. liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen?Jyväskylänmaalaiskun Maksuton liikuntapaikkaavaimena lastenjanuorten 34 (2),139–150. Helsinki. lisessa liikuntatoimessa. Kunnallistieteellinenaikakauskirja Helsingin kaupunginliikuntavirasto. Helsinki. toliikuntaliitto, Olympiakomitea, ja Opetusministeriö Suomen LiikuntajaUrheilury., Suomiry., Nuori Kun- Helsingin kaupunginliikuntavirasto. Helsinki. Kuntoliikuntaliitto, Olympiakomitea, ja Opetusministeriö nuoret. SuomenLiikuntajaUrheilury., Suomiry., Nuori Tampere Press. University Tampere. (väitöskirja).lisista merkityksistä Tampereen yliopisto. Tulkintoja jafestivaalien aluetaloudel kultturipääoman län maalaiskunnanliikuntapalvelut. 2006. Jyväskylä. nan linjat–nykytila jalähivuosiensuuntaviivoja. Jyväsky 2010. Jyväskylä. 1–3/2010. Latu-infon käyttäjät, tammi-maaliskuussa teknillinen yliopisto, KiiskiläKati, DestiaOy. netutkimus 2009. KalenojaHanna, (toim.) Tampereen seudulla. Yhteenvetoraportti. Jyväskylänseudunliiken- Suomen liitto. (2010), Liikenteen nykytila Jyväskylän talautakunnan kokouksessa 14.6.2006§64. Jyväskylä. (toim.). Liikuntapalvelukeskus 6/2006. Hyväksyttyliikun 2001-2005. Liikuntapaikkaverkkoselvitys. Hasanen, E. tasuunnitelman vuosille2001-2010arviointi, vuodet Seudun Osuuskunta. Jyväskylä. Retkeilyreittisuunnitelma Peurunka-Riihivuori. Äijälän Jyväskylän kopiokeskus. Jyväskylä. tasuunnitelman vuosille2001-2010. Suomi, K. (toim.). ------Opetusministeriö. liikunnankehit- (2003), Erityisryhmien Nieminen. Karti. (2010), ”Uuttahalliahavitellaan”. Myös kunta.Muuramen (2010), kun- MuistionMuuramen Muuramen kalastuskunta.Muuramen (2010), kalastuskun Muuramen Liikuntapaikat. (2010), Suomalaistenliikuntapaikkojen Liikunnan kehittämiskeskus. (2008), liikun- Korpilahden edistämissäätiöLIKES.Liikunnan jakansanterveyden Liikettä Jyväskylän seudulla. Seudunliikunnankehittämisen Leinonen, R. &Havas, E. (2008), Fyysinenaktiivisuusiäk Laukaan kunta. (2006), LuontoLaukaa, kodat &laavut. Laukaan kunta. (2010), Laukaanvapaa-aikajärjestötjayh Laitinen. Joonas. (2010), ”ItäisenSuomenlahdenkansal Kärkkäinen. Anna-Leena. (2010), seudullises- Urheiluseurat Kopomaa. Timo. (2010), Väestönsuojat lähiössä. Kulut- Kokkonen. Jouko. (2010), Valtio liikuntarakentamisen Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S. & Keski-Suomen Ympäristökeskus. (2007), Tervetuloa luon- 2003:12. Oy, EditaPrima Helsinki. tämisohjelma 2003-2005. julkaisuja Opetusministeriön seutu, s. 6. Keskisuomalainen Oyj. Jyväskylä. suunnitelmassa. Uutinen. Keskisuomalainen, Jyväskylän Metsoreitti jamelontareititesilläsyksyllä valmistuvassa Muurame. nan ulkoilureittien suunnittelukokouksesta. 19.3.2010. nan esitev. 2010. liikuntapaikat.fi/index.htm>. 20.8.2010. paikkatietojärjestelmä. [www-dokumentti]. Finland.Outdoors (2010), Melonta. tapahtumakohtaiset Yliopistopaino. Helsinki. suunta 2011. julkaisuja2008:45. Opetusministeriön Helsinki. ja selvityksiä 2008:14.työryhmämuistioita Yliopistopaino. julkisen ohjauksennäkökulmasta. Opetusministeriön 2010-luvulla. Ehdotuskansalliseksiliikuntaohjelmaksi Jyväskylä. Suomessa. Perusselvitys 2008-2009, 18.12.2009. Kuntaliitto. Esitys11.12.2006. neuudistus. Kulttuuri, liikuntajanuorisotyö. Suomen Oy.Siirtopaino Jyväskylä. tulokseen. ShoBusinessDevelopment Oy. Jyväskylä. Luettu/tulostettu 8.7.2010. Jyväskylä. laavat_keskisuomalaisille_tyopaikoille_1813404.html. alueet/keski-suomi/2010/07/tyosuhdepolkupyorat_rul- Keski-Suomi, 8.7.2010. [www-dokumentti]. http://yle.fi/ keskisuomalaisille työpaikoille”. Uutinen YLE Radio lupäivät. Helsinki16.2.2007. Rauno Saarenpuheenvuoro. Liikuntatoimenneuvotte tulevaisuus turvattava. Länsi-Suomenlääninmaaherra uutiset, sivu4. Alma-media Oyj. Rovaniemi. tään valjastamaanturistikäyttöön”. Artikkeli. LapinKansa, 2010esite.virkistysalueiden Park Association. Ashburn, Virginia. USA. Reserearch. Vol. 41, pp. 91-108. NationalRecreationand Stratification ofLeisure Perpective. inJournal Article Climate Change: Application ofMultipleHierarcy SkiininginFinlandunder inCross-country Participation Ltd. Helsinki. Studies, of HelsinkiUniversity Technology. EditaPrima Environment Institute343. Centrefor UrbanRegional urban planning. FINADAPT Working Paper 13. Finnish (2005), The challengeofclimatechangeadaptationin tiede lehtinro2-3, 15.5.2010. Sivut17-20. Helsinki. ja mitensitähaluammerakentaa? Artikkeli. Liikunta-ja VisitFinland.com>. Luettu/tulostettu: 24.5.2010. maaseutualueisiin. [www-dokumentti]< ien runko. ESR/Maatalousrahasto: Eurooppainvestoi tuotesuositukset jaalueellistenkehittämissuunnitelm-

http://www. -

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 57 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 58 Taskinen. Sirpa. (2010), ”Kevyen liikenteen väylätovat Suomen Palloliitto. ry. Keski-Suomenpiiri (2010), Seudul- Suomi, Kimmo. Karimäki. Ari. &Matilainen. Pertti. (2004), Suomi. Kimmo. & Airola. Jouni. (2000), Jyväskylänmaalais 11/12/2009 10/27/2009 10/22/2009 10/19/2009 12/16/2009 11/11/2009 10/26/2009 10/20/2009 1/21/2010 11/6/2009 9/30/2009 11/23/2009 11/18/2009 10/1/2009 12/11/2009 11/9/2009 11/13/2009 10/19/2009 11/11/2009 9/29/2009 12/8/2009 Päivä Suomi. Kimmo. (2000), Jyväskylänkaupunginliikuntasuun Suomen Latury. (1999), Sulka-projekti,- ”ulkoilusta terveyt iset, s8. ,8.7.2010. Keski-Uusimaanlehtipaino. Tuusula. jääneet retuperälle.” Artikkeli. UustispäiväDemari, uut- läläisiltä jalkapalloseuroilta. Kirjelmä. 19.5.2010. Jyväskylä. liseen liikuntapaikka-suunnitelmaanlausuntoJyväsky 41(6),tutkimusartikkelijulkaisu 89-95. Helsinki. tilasta jalähitulevaisuudesta. Liikunta& Tiede-lehden käsityksetliikuntatoimennyky- - kuntienviranhaltijoiden turvaaminen. Haasteena liikunnanperuspalvelujen nan kehittämiskeskus. kunnan liikuntasuunnitelma. Jyväskylänyliopisto. Liikun- nan kehittämiskeskus. nitelma vuosille2001-2010. Jyväskylänyliopisto. Liikun- 9.11.1999. Raportti. Helsinki. tä”. Jyväskylänmlk:nulkoilumahdollisuuksien katselmus Vuorenpää Pirjo Tiirola Mikko Takala Pauliina Stenman-Kässi Liisa Sirniö Teppo Salmi Tapio Repo Esko Rautio Sirpa Ranta-aho Ari Pyökkimies Erkki Pauli Partanen Mäkinen Matti Kovanen Anne Koskinen Veijo Koliseva Esko Kankaanniemi Toimi Kauppinen Anja Kaistinen Juha Jolanki Jorma Markku Andersson Ainali Sakari Nimi Seudun liikuntasuunnitelmaanhaastatelluthenkilöt

Laukaa Petäjävesi Muurame Uurainen Petäjävesi Toivakka Hankasalmi Uurainen Muurame Toivakka Jyväskylä Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Muurame Laukaa Jyväskylä Toivakka Kunta - - - Ämmälä. Antti. (2010), ”Haluantoimiajahkaamisensijaan”. Åberg. Matias. (2010), ”Nuuksionlänsipuolionitikoiden Tulonen. Hannele. (2010),ehkä ”Helsinginsiirtolapuutarha Toivakan kunta. (2010), Itsenäinen Toivakka 100vuotta. Tietoykkönen. (2008), NesteOilRalli2008. Yhteenvetora - 4.7.2010. SanomaOyj. Varkaus. ympäristökysymyksistä. HelsinginSanomat, ulkomaat jaarkkitehti Andre´ Artikkeli Vedgrenin haastattelu 11.6.2010. SanomaOyj. Varkaus. Espoon Nuuksiossa. HelsinginSanomat. Kaupunki A14, paratiisi.” retkeilyistä jarentoutumisesta Artikkeli mat 15.8.2010. SanomaOyj. Varkaus. Vihtiin”. Artikkeli. Kaupunki-sivu A 14. HelsinginSano- taja Toivakan Pitäjäseura. Toivakka. esite.Historiallinen LaitinenMarja-Leena(toim.). Tuot- 14.11.2008.portti Jyväskylä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kunnahallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kunnajohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanvaltuuston Kunnanvaltuuston Kaupunginjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Asema

Erkki Huovinen Erkki Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Huovinen Erkki Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Huovinen Erkki Margareetta Tummavuori Huovinen Erkki Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Huovinen Erkki Huovinen Erkki Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Margareetta Tummavuori Huovinen Erkki Haastattelija JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 59 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 60 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 61 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 62 13. Toivakka 12. Kokkomäki Korpilahden 11. Muuratharju Muuramen 10. Petäjävesi 9. Häkärinteet 8. HankasalmenHankamäki 7. Lievestuoreen Mustavuori 6. Halssila- Vaajakoski 5. Laajavuori 4. Palokan Touruvuori 3. Tikkakoski 2. Uuraisten Aittovuori 1. Peurunka Ulkoilualueet: sekä -reitit Retkeily- jaulkoilualueet Ulkoilualueen numero Aluekohteen nimi Vaellusreitti suunnitelma Reittisuunnitelma luonnos Seutureittisuunnitelma Seutureitti (valmis) Ulkoilualuevaraus Ulkoilualue 8. Jääskelä

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 63 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 64 16. Mämminiemi 15. Mikonniemen retkeilyalue 14. vierasvenesatama Muurame 13. Juurikkasaari 12. Äijänniemi 11. Kalasaari 10. Lutakko vierasvenesatama 9. Noukanniemivierasvenesatama 8. Naissaari 7. Ketvenensaari 6. Pyhäsaari 5. Vuontee 4. Kirkkoniemi 3. Laukaanvierasvenesatama 2. Kuusaa 1. Kapeekoski Veneilykohteet 29. Oittilanlp 28. Vaarunvuori 27. maailmanperintökohde Oravivuori 26. Rummakon lp 25. Huikon lp 24. Jääskelän lp 23. Haapasaarenlp 22. Sippulanniemenlp 21. Kolmisoppisenmetsäpolku 20. lp Sallaanjärven 19. Syrjäharjunlp 18. Keskisenlammenlp 17. Kovalanmäen lp 16. Lyötinmäenlp 15. lp Kärkkäälän 14. Hyyppäänvuori 13. Kanavuoren lp 12. Kangaslammenlp 11. Touruvuoren lp 10. Laajavuoren lp 9. Nyrölänlp 8. Seitsemänkukkulanlp 7. metsäpolku Sarpatin 6. Hitonhauta 5. Kontiojälkilp 4. Konttivuorenlp 3. Talkoovuoren lp 2. Esanpetäjänpolku 1. Huutoniemenjäkäläpolku Luontopolut 29. ) (Srk Kokkoniemen leirikeskus 28. ) (srk Ahoniemen leirikeskus 27. Huutoniemenleirikeskus 26. Oittilankoulu 25. ) (srk Mutasenleirikeskus 24. Paloskylän leirikeskus 23. leirikeskus Humalajärven 22. leirikeskus Leirikallio 21. Mämminiemenvirkistysalue 20. Naukulaleirialue 19. Leppälahdenleirikeskus 18. ) (srk Koivuniemenleirikeskus 17. Jääskelän virkistysalue 16. ) (srk Metsolaleirikeskus 15. retkikämppä Hangasjärvi 14. Ladunmajahiihtomaja 13. Kotanenleirialue 12. Vesalan leirikeskus 11. Petäjälahti leirikeskus 10. Mattilanleirikeskus 9. Kiponniemi(srk) 8. Ampujienmaja , hiihtomaja 7. Tyyppälän ) (srk leirimaja 6. Tähtikeskus 5. Pikku-Tehlo hiihtomaja 4. (srk) leirikeskus Sarpatin 3. Himmakylätalo 2. Multamäkileirikeskus 1. Haapalanretkitupa Leiri –javirkistysalueet 20. Pirttisaari 19. Livansaari 18. vierasvenesatama Korpilahti 17. Tervamäen retkeilyalue Retki-/ luontokohde Luontopolku Suunniteltu kanoottireitti Kanoottimelontareitti Veneilyn rantautumispaikka Vierasvenesatama javirkistyskeskus Leiri-

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 65 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 66 Hevosurheilu Ampumarata Golf-kenttä Hiihtokeskus Uimahalli

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 67