DOCSLIB.ORG

Liikuntapalvelujen Askelmerkit 2010-Luvulle

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Liikuntapalvelujen Askelmerkit 2010-Luvulle LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA Erkki Huovinen, Ari Karimäki JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikuntapalvelut Kuntoportti 3 ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) 40700 JYVÄSKYLÄ ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE LIIKUNTAPALVELUJEN JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 1 2 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE LIIKUNTAPALVELUJEN Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma Copyright © 2010 Erkki Huovinen ja Ari Karimäki. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelman ohjausryhmä. Graafinen ulkoasu ja taitto: Juho Jäppinen, Jussi Jäppinen Ky Kirjapaino FRAM Boktryckeri. Syyskuu 2010, Vaasa. Kannen kuvat: Erityisliikuntaa Jyväskylässä. © Jyväskylän kaupunki, Liikuntapalvelut. Vauhdikasta laskettelua Hankasalmen Häkärinteellä. © Häkärinteet Oy 2010. ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) 3 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA Erkki Huovinen, Ari Karimäki LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 4 5 ESIPUHE Liikunnan harrastaminen vaikuttaa hyvinvointiin ja Liikuntasuunnitelman ohjausryhmässä ovat lisäksi terveyteen monella tavalla. Liikuntaan liittyy eri- toimineet liikuntasihteeri Reino Valkonen Hanka- laisia ulottuvuuksia. Yhtäältä se on toimiva keino salmelta, suunnittelupäällikkö Eeva Simula Jyväs- sairauksien ehkäisemiseksi. Toisaalta liikunta on kylästä, vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta Lau- tärkeää sellaisenaan, runsaasti yhteisöllisyyttä ja kaasta, vapaa-aikatoimen päällikkö Varpu Hihnala sosiaalista kanssakäymistä sekä ihmisille tärkeitä Muuramesta, vapaa-aikatoimenjohtaja Tapani Nis- ja myönteisiä elämänkokemuksia sisältävä hyvin- lin Petäjävedeltä, vapaa-aikasihteeri Satu Paalanen voinnin muoto. Toivakasta ja vapaa-aikasihteeri Pirkko Honkanen Uuraisilta. Ulkoilualueiden ja kaavoituksen asian- JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA Jyväskylän kaupunki ja lähialueen kunnat (Han- tuntijoina ovat toimineet ulkoilualueiden esimies kasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Kari Häkkinen, liikuntalaitosmestari Hannu Aal- Uurainen) muodostavat noin 170 000 asukkaan tonen ja kaavoitusinsinööri Vesa Rajaniemi Jyväs- seudullisen alueen. Liikunnan seutuyhteistyöllä on kylän kaupungista. perinteitä. Jyväskylä, entinen Jyväskylän maalais- kunta, Laukaa sekä Muurame ovat tehneet usei- Kartta-aineiston on työstänyt Kari Häkkinen yh- ta vuosia kuntien rajat ylittävää yhteistyötä ulkoi- dessä Jyväskylän kaupungin paikkatietoteknikko lu- ja latureittien suunnittelussa, -rakentamisessa Juha Parviaisen sekä paikkatiedon käsittelijä Sirpa ja -ylläpidossa. Sandelinin kanssa. Kartat perustuvat kesällä 2010 julkaistuun Jyväskylän seudun uuteen ulkoilukart- Johdantona ensimmäisen yhteisen liikuntasuunni- taan sekä sen perusaineistoihin. Suunnitelman telman työstämiseen toimi seudun liikunnan viran- graafisesta asusta ja taitosta on vastannut graa- haltijoiden vuonna 2007 tekemä selvitys ”Liikettä fikko Juho Jäppinen, Jussi Jäppinen Ky:stä. Jyväskylän seudulla”. Tässä seudullisessa liikunta- suunnitelmassa näitä näkemyksiä tarkennetaan ja Ohjausryhmä on pitänyt 9 kokousta, jotka on laajennetaan asukkailta, liikuntaseuroilta ja kunta- järjestetty kaikissa alueen kunnissa. Samalla oh- johdolta kerättyjen aineistojen sekä heidän kans- jausryhmä on tutustunut paikallisiin liikuntaolo- saan käytyjen keskustelujen avulla. suhteisiin ja -toimintaan. Seudullisen liikuntasuun- nitelman kustannuksista ovat vastanneet työssä Seudullisen liikuntasuunnitelman työtä on johtanut mukana olleet kunnat, asukasluvun mukaisessa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut suhteessa. Päävastuu työstä ja kustannuksista on liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi Jy- ollut Jyväskylän kaupungilla. Lisäksi suunnitelman väskylän yliopiston liikuntatieteen laitokselta. Va- laatimista on tukenut Keski-Suomen liitto. rapuheenjohtajana on toiminut vastuualuejohtaja Ari Karimäki ja sihteerinä sekä suunnitelman toi- mittajana, yhteyspäällikkö Erkki Huovinen. Jyväskylän seutu tarjoaa hyvät puitteet monipuoliseen ulkoilemiseen. © Juho Jäppinen. Ohjausryhmä korostaa, että liikunta on yhteiskun- Liikuntajärjestöjen, urheiluseurojen sekä kansa- 6 nan osa-alue, jolla voidaan vaikuttaa keskeisesti laisjärjestöjen merkitys liikuntatoiminnan toteut- asukkaiden ja ihmisten hyvinvointiin sekä viihty- tamisessa on suuri. Ilman Jyväskylän seudun seu- vyyteen. Toiminnan merkitys on osoitettu esimer- raväen ponnistuksia liikuntatoiminnan volyymi, kiksi kansainvälisten tutkimusten ja kansallisten ta- kohdistuminen asukkaisiin sekä valtakunnallinen pahtumien yhteydessä. ja kansainvälinen tunnettuus olisivat tuntuvas- ti vähäisempiä. Ohjausryhmä luovuttaa seudullisen liikuntasuunnitelman kuntajohdolle ja toivoo, että suunnitelmaa käsiteltäisiin monipuolisesti ja usealla eri päätöksenteon tasolla. Jyväskylässä 23. syyskuuta 2010. Kimmo Suomi Erkki Huovinen LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE LIIKUNTAPALVELUJEN ohjausryhmän puheenjohtaja, ohjausryhmän sihteeri, liikuntasuunnittelun professori suunnitelman toimittaja Ari Karimäki Varpu Hihnala varapuheenjohtaja, vastuualuejohtaja ohjausryhmän jäsen, vapaa-aika- Jyväskylä toimen päällikkö, Muurame Pirkko Honkanen Tapani Nislin ohjausryhmän jäsen, ohjausryhmän jäsen, vapaa- vapaa-aikasihteeri, Uurainen aikatoimenjohtaja, Petäjävesi Satu Paalanen Eeva Simula ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen, vapaa-aikasihteeri, Toivakka suunnittelupäällikkö, Jyväskylä Reino Valkonen Seppo Virta ohjausryhmän jäsen, liikuntasihteeri, ohjausryhmän jäsen, Hankasalmi vapaa-aikatoimenjohtaja, Laukaa S I S Ä L L Y S 7 ESIPUHE 05 1. JOHDANTO 09 2. SUUNNITTELUPROSESSI JA VIITEKEHYS 10 2.1. Viitekehys 10 3. TAVOITTEENA LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN JA TERVEYDEN EDISTÄMIEN 12 3.1. Elämäntapojen ja terveyden strategia 12 3.2. Liikuntapalvelut yhdyskuntarakenteessa 12 3.3. Kestävä kehitys ja ympäristötekijät liikunnassa 14 3.4. Liikuntaa eri ikäisille 16 3.5. Erityisliikunnan seudulliset suuntaviivat 17 3.6. Kenen järjestämää liikuntaa? 18 3.7. Keskeiset työvälineet 20 4. ASUKKAIDEN KÄSITYKSET LIIKUNTAPALVELUISTA 23 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 5. LIIKUNTA KUNTAJOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA 27 6. LIIKUNTAseurojen KÄSITYKSET PALVELUISTA 31 7. LIIKUNNAN PALVELURAKENTEET 34 7.1. Ulkoilureittiverkoston kehittäminen 34 7.2. Kevyen liikenteen väylät 37 7.3. Leiri- ja kurssikeskukset 38 7.4. Melonta, veneily ja virkistyskalastus 39 7.5. Valtakunnalliset sekä seudulliset ulkoilu- ja palvelukeskukset 41 7.6. Keskeiset suurhankkeet 43 7.7. Kuntien yhteistoiminta liikuntapalveluissa 45 8. TUTKIMUKSEN JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN 49 8.1. Liikunnan kolmannen sektorin kehittäminen 51 8.2. Liikunnan julkisen sektorin kehittäminen 51 8.4. Liikunnan yksityisen sektorin kehittäminen 52 9. KÄRKIHANKKEET JA TIIVISTELMÄ 53 LIITTEET 55 Lähteet 56 Seudun liikuntasuunnitelmaan haastatellut henkilöt 58 Leirikeskukset 59 Kartat 62 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 8 9 1. JOHDANTO Liikunnan harrastaminen vaikuttaa ihmisten hyvin- roa. Kustannusrasitetta voidaan aktiivisilla toimilla vointiin ja terveyteen monella tavalla. Maailman keventää, sillä liikunnan harrastamisen suojavai- terveysjärjestö WHO korostaakin liikunnan eri- kutuksesta sydän- ja verisuonisairauksiin, aivo- laisia ulottuvuuksia: se on yhtäältä toimiva keino halvaukseen sekä tyypin 2 diabetekseen on kiis- sairauksien ehkäisemiseksi, toisaalta liikunta on tatonta näyttöä. tärkeää sellaisenaan, sillä sen myötä kanavoituu runsaasti yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäy- Liikunnan järjestäminen on monen tahon yhtei- mistä sekä hyvinvoinnille tärkeitä myönteisiä elä- nen haaste. Esimerkiksi liikunnan ennaltaehkäi- mänkokemuksia. sevän merkityksen ymmärtämiseksi on tärkeää, JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA että se mielletään myös kuntien terveys- ja so- Kun lasten, nuorten, aikuisten ja iäkkäiden arki- siaalitoimen, liikunta- ja kansanterveysjärjestö- päivä muuttuu yhteiskunnallisen kehityksen myö- jen sekä yksityisten liikuntaa tuottavien yritysten tä fyysisesti yhä kevyemmäksi, tarvitaan vasta- työvälineeksi. voimaksi omatoimista liikettä, jolla ehkäistään sekä korjataan liikkumattomuudesta aiheutu- Kuntien maankäytön suunnitteluprosessit tulisi via haittoja. nähdä asukkaiden liikkumisen ja liikunnan harras- tamisen edellytyksiä kehittävinä mahdollisuuksina. Liikkumattomuus on suuri yhteiskunnallinen on- Kun kunnissa rakennetaan terveellistä, viihtyisää gelma, sillä liian vähäisen liikunnan aiheuttamien ja asukkaita aktivoivaa elinympäristöä, tulee vi- suorien taloudellisten kustannusten on arvioitu heralueita, ulkoilureittejä, katuja, teitä ja erityises- olevan vuosittain Suomessa noin 100–200 mil- ti kevyen liikenteen väyliä tarkastella kuntalaisten joonaa euroa, kansainvälistä tutkimusta vuodel- terveys- ja arkiliikunnan ympäristöinä. ta 2004 soveltaen jopa 200–250 miljoonaa eu- Liikuntaharrastamisen kirjoa – moottoroitua riippuliitoa Palokassa. © Juho Jäppinen. 10 2. SUUNNITTELUPROSESSI JA VIITEKEHYS Jyväskylä ja lähialueen kunnat (Hankasalmi, Lau- 2.1. Viitekehys kaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen) muodostavat noin 170 000 asukkaan seudullisen Kuntien keskinäinen yhteistyö avaa palvelujen jär- alueen. Liikunnan seutuyhteistyöllä on perintei- jestämiseen kuntakohtaista laajemman horisontin. tä, sillä vanha Jyväskylä, entinen Jyväskylän maa- Myös liikunnan saralla pitkän aikavälin keskeinen laiskunta, Laukaa sekä Muurame ovat tehneet haaste on kehittää asukkaiden arkipäiväistä sekä vuosia kuntien
Load more

Recommended publications
  • Kymijoen Vesistön Yläosan Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HELSINKI 1980 Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15 Pdf-muotoinen julkaisu ei sisällä painetun julkaisun liitteenä olevaa karttaa "Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelma" (1:200 000). Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä. eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki 10. puh. 90-53901 1/julkaisutilaukset ISBN 951-46-5075-1 ISSN 0355-0745 3 S 1 $ P. L L Y 5 L U E 1 T E L 0 Sivu ESIPUHE 13 JOHDANTO 15 1. SUUNNITELMAAN LII1TYVI PERUSKSITTEI1 17 1.1 Vesikulkuneuvot 17 1.2 Veneilymuodot 17 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 19 2.1 Hydtologiset perustiedot ja osa-aluejako 19 2.2 Vesistöjen veden laatu 26 2.3 Asutus - 31 2.4 Suunnittelualueen vesien käyttö 33 2.41 Yleistä 33 2.42 Vesiliikenteen histotia 33 2.43 Uitto ja muu vesiliikenne 36 2.44 Vesien virkistyskäyttö 40 2.441 Loma-asutus 40 2.442 Retkeily, ulkoilu ja uinti 41 2.443 Matkailu 41 2.45 Kalastus ja kalatalous 46 3. TAVOITTEET 48 3.1 Yleistavoitteet 48 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 49 3.21 Veneulkoilu 49 3.22 Vesiretkeily 49 3.23 Veneretkeily ja -matkailu 49 3.24 Veneurheilu 50 3.25 Muu veneiden käyttö 50 3.3 Laivamatkailu 50 3.4 Osa-alueita koskevat tavoitteet 50 3.5 Muut suunnitteluun liittyvät tekijät 51 3.51 Uitto 5] 3.52 Muu vesien virkistyskäyttö 51 3.53 Kalastus 52 3.54 Ympätistönsuojelu 52 4. VENEILYN NYKYTILA JA KEHITYSENNUSTEEI 53 4.1 Vene— ja aluskanta 53 4.11 Yleistä 53 4.12 Aluskannan kasvun ennustaminen 53 4.13 Yksityinen venekalusto 56 4.14 Ammattimaiseen matkustajal ii kenteeseen käytet tävät alukset 56 4.15 Matkailuyritysten venekalusto 57 4.16 Veneily- ja vesiurheiluseurojen venekalusto 57 4.2 Alusten käyttö 58 4.21 Laivamatkailu 58 4.22 Veneliikenteen määrä 58 4.23 Veneiden käyttö veneilymuodoittain 60 4.24 Seurojen venekaluston käyttö 61 4.25 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 61 4 Sivu 5.
    [Show full text]
  • JYVÄSKYLÄ K^Jtailauilaif K
    JYVÄSKYLÄ K^JtaiLaUilaif K. J. Gummerus Oy:n Kirjakauppa • Aterioikaa Jyväskylässä käydessänne Ravintola Mäki-Matissa (Kauppakatu 32) Toi m itusky kyisi n kirja- Ravintola Jyväs-Matissa ja paperikauppaliike (Valtakatu 32) Hyvä ruoka! Jyväskylässä Kohtuulliset hinnat! (ACa tkamuiiftaja OSUUSKAUPPA MÄKNMATTI r.L ciCcithalii/zem iista Jyväskylän Säästöpankki ansallis-Usake-r ankki Vanhin Suomalainen rahalaitos, perust. 1841 Tallettajain saamiset 125.000.000:- mk Maan suurin liike- ja talletuspankki Omat varat 8.600.000: - mk Pääkonttori : KONTTORI JYVÄSKYLÄSSÄ IYVÄSKYIÄ, KAUPPAKAI U I>, Kauppakatu 18. Puh. vaihde 10 28 ja 1390 Sivukonttorit: Säynätsalossa ja tikkakoskella JM Puistok. 2-4 Puhelin 1960 Auto= Sähkö- ja Muut konttorit Keski-Suomessa Haapamäki, Hankasalmi, Joutsa, Karstula, Keuru, Radioliike Konnevesi, Saarijärvi, Suolahti, Vaajakoski, Viitasaari JYVÄSKYLÄ »SUOMEN ATEENA» lzi4,Lttu,ut:lfttu-LiStafef>t Izcci^yi-i^^l^i Kirkkopuistoa JYVÄSKYLÄ on Suomen suurimman järven, mah- tavan Päijänteen pohjoispäässä, Jyväsjärven ran- nalla sijaitseva sisämaan kaupunki, periisi. 1837. Noin 25,000 henkeä käsillävine asukkaineen, kulttuuri- ja liikelaitoksilleen se on laajan Keski- Suomen maakunnan sivistyksellinen ja taloudelli- nen keskus. Jyväskylä on suomenkielisen sivistyksen van- himpia ja tärkeimpiä paikkoja. Jyväskylään pe- rusteltiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, nykyinen lyseo 1858. Maamme vanhin kansa- kouluseminaari perusteltiin Jyväskylään 18(>,'i ja vuotta myöhemmin (1864) maamme ensimmäinen tyttökoulu. Myöhemmin perustettuja
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Haapajärvi– Äänekoski
    28.10.2019 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päivitysprosessi 2019-2020 1 Toimintaympäristö Väestömääriä • Keski-Suomi v. 2018: 275 521; 5. suurin maakunta; 5 % koko maan väestöstä • Jyväskylän seutukunta: 185 430 Väestön kasvu on keskittynyt Keski-Suomessa Jyväskylän kaupunkiseudulle 4/5 suomalaisista asuu Jyväskylästä 300 km säteellä YKR 2018 Keski-Suomen väestövähennys 2018-2040 on maltillinen 14,7 % (+4 387) Ahvenanmaa 13,8 % (+230 883) Uusimaa Pirkanmaa 4,9 % (+25 335) Varsinais-Suomi 1,3 % (+5 986) KOKO MAA 0,1 % (+7 609) Pohjois-Pohjanmaa -2,8 % (-11 369) Pohjanmaa -3,9 % (-7 085) KESKI-SUOMI -4,6 % (-12 675) Päijät-Häme -7,6 % (-15 193) Keski-Pohjanmaa -7,6 % (-5 207) Pohjois-Savo -8,9 % (-21 823) Lappi -9,4 % (-16 825) Pohjois-Karjala -9,9 % (-16 076) Kanta-Häme -10,2 % (-17 409) Etelä-Pohjanmaa -10,4 % (-19 796) Satakunta -12,5 % (-27 221) Etelä-Karjala -12,9 % (-16 618) Kymenlaakso -17,1 % (-29 727) Kainuu -19,0 % (-13 865) Etelä-Savo -19,4 % (-28 093) -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖMUUTOS KUNNISSA VÄESTÖ 2040 2018-2040 (ennuste): Vain kolme KOKO MAA 5 525 528 Pihtipudas plussaa ja isoja miinuksia Kinnula -970 KESKI-SUOMI 262 846 -432 Jyväskylä 153 295 Laukaa 17 796 Kivijärvi Jämsä 15 552 -418 Viitasaari Kyyjärvi Äänekoski 14 281 -1 715 -351 Kannon- Muurame 10 719 Kasvaa +5,4 – 8,5 % koski Keuruu 7 946 Vähenee -6,0 – 12,7 % Karstula -332 Vähenee -18,6 – 24,5 % -1 067 Saarijärvi 7 019 Vähenee -25,4 – 37,9 % Viitasaari 4 549 Uurainen 4 000 Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Hankasalmi 3 615
    [Show full text]
  • Seutuliikenne 30.3. – 31.5.2020
    SEUTULIIKENNE R 30.3. – 31.5.2020 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SEUTULIIKENNE Toimipisteet Sorastajantie 5 (PL 194), 40351 Jyväskylä Puhelin 020 742 5800 Myllyharjuntie 4 (PL 1), 42301 Jämsänkoski 30.3. – 31.5.2020 Puhelin 020 742 5800 Rahastajantie 4, 44100 Äänekoski Puhelin 020 742 5800 Lipunmyynti Matka- ja näyttökortit: Oy Matkahuolto Ab, linja-autoasema Asiakasneuvonta Liikennetoimisto, Jyväskylä 020 742 5800, M–P 8 - 16 Löytötavarat Suomen Löytötavarapalvelu 0600 03393 (1,98 €/min + pvm) Tilausajot Jyväskylä 020 742 5800 Jämsänkoski 020 742 5800 Saarijärvi 020 742 5800 Äänekoski 020 742 5800 Aikataulut www.koivistonauto.fi Puheluhinnat Kotimaan lankaverkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Koiviston Auton mobiilisovellus Matkaan www.koivistonauto.fi/matkaan. MERKKIEN SELITYKSET Aikataulukausi 30.3. – 31.5.2020 Aikataulun voimassaolosta poikkeava linjan ajokausi mainitaan linjan yhteydessä. M–P = maanantaista–perjantaihin M = maanantaisin Ti = tiistaisin K = keskiviikkoisin To = torstaisin P = perjantaisin tai perjantain ja lauantain välisenä yönä L = lauantaisin tai lauantain ja sunnuntain välisenä yönä S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, kahden pyhän sattuessa peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. Ei ajeta yksittäisinä arkipyhinä. Koulp = koulupäivinä + = kouluvuoden aikana ++ = koulujen kesäloman aikana +++ = muut poikkeukset X = pysähtyy tarvittaessa ilman tarkkaa kellonaikaa | tai - = ei pysähdy tai aja paikkakunnan kautta T = ajetaan tarvittaessa
    [Show full text]
  • Uudistava Voimavara
    UUDISTAVA VOIMAVARA PUNAINEN RISTI, LÄNSI-SUOMEN PIIRI TOIMINTAKERTOMUS 2017 K AN N E N K U VA : JÄRJESTÖPÄIVÄT JÄRJES T E T T I I N ÄH T ÄRI N M ESIKÄMMENESSÄ 2.-3.9. TILAISUUTEEN OSALLISTUVILLE JAETT I I N PU N AI S E N R ISTIN ÄMPÄREITÄ . 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 6 1. JÄRJESTÖTOIMINTA 8 1.1. Hallinto 8 1.2. Jäsenet ja osastot 9 1.3. Koulutukset ja Punaisen Ristin tiedotustilaisuudet 9 1.4. Järjestöprojekti 9 2. VALMIUSTOIMINTA 10 2.1. Punaisen Ristin auttamisvalmius 10 2.2. Kotimaan avustustoiminta 10 2.3. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 11 2.3.1. Yhteistyö viranomaisten kanssa 11 2.3.2. Hälytystoiminta 12 2.3.3. Muu Vapepan koulutus ja harjoitustoiminta 12 2.3.4. Maakuntatoimikuntien talous 13 3. ENSIAPUTOIMINTA 14 3.1. Ensiapuryhmätoiminta 14 3.2. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutus 15 3.3. Pluspisteet 15 4. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 17 4.1. Monimuotoinen ystävätoiminta 17 4.1.1. Yksilöystävätoiminta 17 4.1.2. Laitosystävätoiminta 17 4.1.3. Ryhmätoiminnat 18 3 4.1.4. Vankilavierailijatoiminta 18 4.2. Koulutustoiminta 18 4.3.Vapaaehtoisten osaamisen kehittäminen ja jaksamisen tukeminen 19 4.4. Ystävänpäiväkampanja 19 4.5. Hyvä Joulumieli -kampanja 20 4.6. Täyttä elämää eläkkeellä -valmennukset 20 4.7. Yhteistyö 20 4.8. Hyvä elämä, hyvä mieli Saarijärvellä 21 4.9. Omaishoitajien tukitoiminta 22 4.10. Terveyspistetoiminta 23 4.11. Päihdetyö 24 4.11. Psykososiaalinen tuki 24 5. NUORISOTOIMINTA 25 5.1. Nuorisotoiminta (0-29v) 25 5.2. Nuorisovaliokunta 25 5.3. Oppilaitosyhteistyö 26 5.4. Leiritoiminta 26 5.5. Opintomatka 26 5.6.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Maalaiskunta
    JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA JA HANKESUUNNITELMA MUUT KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KUNNAT KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, SOTE 15.4.2005 SosKes – Kunnallisten sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa Pirkko Uuttu Projektipäällikkö, SosKes -hankesuunnittelija Jyväskylän maalaiskunta 2 3 1 TAUSTAA ....................................................................................................................................... 4 2 HANKKEEN TAVOITTEET .......................................................................................................... 5 2.1 MediKesistä SosKesiin .......................................................................................................... 5 2.2 Juuria SosKesiin ..................................................................................................................... 5 2.3. Sähköä sosiaalihuollon sovelluksiin ................................................................................... 6 3 HANKKEEN PAINOALUEET ...................................................................................................... 6 3.1 Kansallinen ja alueellinen sosiaalihuollon tietohallinto ..................................................... 6 4 HANKKEEN ORGANISOINTI ..................................................................................................... 7 5 HANKKEEN AIKATAULU JA TOTEUTUS .............................................................................. 8 6 HANKKEEN
    [Show full text]
  • Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region Reija Linnamaa
    Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region Reija Linnamaa Abstract The present study is based on the assumption that the dynamics of development processes, the question of how things are achieved, may for its part explain differences in success among otherwise similar regions. Attention is thus focused on the analysis of development processes, on how new development ideas come into being and develop, how processes are led and how strategies are created. The question “how” cannot be satisfactorily answered by general observations, such as wide participation or innovative actions, for example. To gain insights into development processes, it is necessary to go deeper, beyond these generalities. This article analyses policy processes and their management in the development of the ICT (information and communication technology) cluster in Jyväskylä, one of the fastest growing urban regions in Finland. This analysis has two aims: first, to find messages for more dynamic and creative policy processes and regional policy. Second, it aims to examine the role of networks and network management in urban competitiveness. Introduction Along with the debate on globalisation, recent decades have also witnessed intensified discussion on the rise of the importance of regions and on tightening competition between them. Increasing emphasis has been placed on the concept that the competitiveness of enterprises is influenced by the environment that a region can offer them (see e.g. Begg 1999; Saxenian 1996). Regions, particularly urban regions, have encountered completely new development challenges on moving from a space of places to a space of flows (Castells 1996). In their development work, urban regions have been compelled to take into account the economic logic based on global information and expertise.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen ELY-Keskuksen Voimassa Olevat Käyttöoikeussopimukset
    Keski-Suomen ELY-keskuksen voimassa olevat käyttöoikeussopimukset. Kaikilla reiteillä ja vuoroilla on yksinoikeus.A1 Viranomainen Sopimus voimassa Sopimustunnus Liikenteenharjoittaja Reitti Reitin aloituspäivä Vuoromerkintä Lähtöaika Perillä kausi vuorotyyppi Linkki kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SUOLAHTI-ÄÄNEKOSKI-JYVÄSKYLÄ 3.6.2018 LS 12:20 13:30 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SUOLAHTI-ÄÄNEKOSKI-JYVÄSKYLÄ 3.6.2018 M-P 14:05 15:20 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SUOLAHTI-ÄÄNEKOSKI-JYVÄSKYLÄ 3.6.2018 LS 16:55 18:05 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY Jyväskylä-Valtra-Suolahti 3.6.2018 M-P 6:35 7:45 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY Äänekoski (Terveysasema) -Valtra (Suolahti)-Jyväskylä 3.6.2018 M-P 15:30 16:50 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY JYVÄSKYLÄ-LAUKAA-KUUSA-SUOLAHTI, ei Tiituspohja 3.6.2018 M-P 15:10 16:45 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY ÄÄNEKOSKI-SUOLAHTI-KUUSA-LAUKAA-KESKUSSAIRAALA ei Peurunka 3.6.2018 M-P 6:15 7:45 AINA Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY JYVÄSKYLÄ KESKUSSAIRAALA - ÄÄNEKOSKI-SUOLAHTI 3.6.2018 M-P 7:30 8:50 TALVI Vakio Kartalle Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2022 KÄYTTÖ-642145 JYVÄSKYLÄN
    [Show full text]
  • Defris Partners: ÖSTSAM – Regional Development Council Of
    ÖSTSAM – Regional Development Council of Östergötland, SE Regional Council of Central Finland, FI Defris Partners: Regional Council of Pohjois – Savo, FI Kaunas County Governor´s Administration, LT Regional Authority of Kujawsko-Pomorskie Voivodeship, PL Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme Publisher Regional Council of Central Finland Address: Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ, Finland Tel.: +358- (0) 20 7560 200 E-mail: [email protected] http://www.keskisuomi.fi Editor Satu Heikkinen Publication B160 ISBN 978-951-594-301-9 ISBN 978-951-594-302-7 (electronic) ISSN 0788-7043 Edition: 50 copies Cover: Rafal Modrzewski Printing: University of Jyväskylä, University Printing House, 2007 SUSTAINABLE REGIONAL DEVELOPMENT STRATEGIES AND NETWORKS April 2007 Work Package 3 Sustainable Regional Development Strategies and Networks Central Finland Contents Introduction 2 Methodology 5 Project reports 8 1. Regionalization – study and strategy Activity A: Aspects on developing Central Finland’s competitiveness 9 Activity B: Central Finland Promotion Event 17 2. Commercial service networks and future scenarios Activity C: Commercial services of Central Finland, Commercial centres and the developmental potential of trade 21 3. Studies of potential for business and traffic Activity D: The Development Plan of Hirvaskangas 32 Activity E: Road 9 Development Zone Jämsä-Jyväskylä-Hankasalmi 37 Dissemination 46 Transnationality and conclusions 48 Appendix 1: Target development zones 50 Appendix 2: Project information formulas (3) 52 Defris – DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS A project part-financed by the European Union (European Regional Development Fund) within the BSR INTERREG III B Programme 2 200 Introduction The purpose of Defris project is to enhance the competitiveness of the medium-sized regions in the sphere of influence of the metropolitan areas.
    [Show full text]
  • I1) OJ No L 128, 19. 5. 1975, P. 1
    9 . 6 . 95 EN Official Journal of the European Communities No L 126/35 COMMISSION DECISION of 4 May 1995 on the long-term national aid scheme for agriculture in the northern regions of Finland (Only the Finnish text is authentic) (95/196/EC) THE COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES, comparable climatic conditions rendering agricultural activity particularly difficult ; whereas, when determining those regions, the Commission is to take account in parti­ Having regard to the Treaty establishing the European cular of the low population density, the portion of agri­ Community, cultural land in the overall surface area , and the portion of utilized agricultural area given over to arable crops intended for human consumption ; Having regard to the Act of Accession of Austria, Finland and Sweden , and in particular Article 142 thereof, Whereas, where Finland is concerned, the abovemen­ tioned factors result in the list of administrative units in Having regard to Council Regulation (EEC) No 827/68 of subregions Cl , C2, C2 North, C3 and C4 laid down in 28 June 1968 on the common organization of the market this Decision, which are north of the 62nd parallel or in certain products listed in Annex II to the Treaty ('), as adjacent to the latter, are affected by comparable climatic last amended by the Act of Accession of Austria, Finland conditions rendering agricultural activity particularly diffi­ and Sweden , and in particular the last paragraph of Article cult and have a population density lower than or equal to 5 thereof, 10 inhabitants per
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Liikennejärjestelmä
    2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä Yhteystiedot: puh. (014) 652 200/vaihde fax (014) 652 277 sähköposti: [email protected] internet: http://www.keskisuomi.fi Julkaisu: B 130 ISBN 951-594-203-9 ISBN 951-594-204-7 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043 Pohjakartat: © Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 036/KESU04 © Genimap Oy, lupa L5617/04 Painos: 300 kpl Kansi: Ari Pirttisalo Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2006 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 ESIPUHE Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Hannu Keralampi Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Ari Hell Keski-Suomen ympäristökeskus Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli jo vuonna 2002 tehnyt mer- Pekka Kurvinen UPM-Kymmene Metsä kittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten lii- Markku Linna Ilmailulaitos, Jyväskylän lentoasema kennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia Simo Kerkelä Merenkulkulaitos toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjes- Matti Timonen Merenkulkulaitos telmäsuunnitelman laatimiselle. Jari Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrate- Arja Aalto Ratahallintokeskus giat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoit- Lasse Hinkkanen Länsi-Suomen lääninhallitus tajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita.
    [Show full text]