Keski-Suomen Liikennejärjestelmä

2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä

Yhteystiedot: puh. (014) 652 200/vaihde fax (014) 652 277 sähköposti: [email protected] internet: http://www.keskisuomi.fi

Julkaisu: B 130 ISBN 951-594-203-9 ISBN 951-594-204-7 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043

Pohjakartat: © Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 036/KESU04 © Genimap Oy, lupa L5617/04

Painos: 300 kpl

Kansi: Ari Pirttisalo

Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2006

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3

ESIPUHE

Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Hannu Keralampi Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Ari Hell Keski-Suomen ympäristökeskus Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli jo vuonna 2002 tehnyt mer- Pekka Kurvinen UPM-Kymmene Metsä kittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten lii- Markku Linna Ilmailulaitos, Jyväskylän lentoasema kennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia Simo Kerkelä Merenkulkulaitos toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjes- Matti Timonen Merenkulkulaitos telmäsuunnitelman laatimiselle. Jari Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrate- Arja Aalto Ratahallintokeskus giat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoit- Lasse Hinkkanen Länsi-Suomen lääninhallitus tajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimus Timo Silvennoinen VR-yhtiöt käsittää viiden vuoden ajanjakson. Jaakko Raunio Jyväskylän Liikenne Oy Kaija Taipale Kuljetusliike Taipale Oy Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely eri sidosryh- Kaija Vähärautio SKAL Keski-Suomi mätahoille. Tehtyjä kyselyjä täydentämään järjestettiin alueen kunnille, Jarmo Sorvari Vähälä Yhtiöt viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjestelmä- Harri Holttinen Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry seminaari. Jukka Lauttamäki Keski-Suomen kauppakamari

Suunnitelmaa on ohjannut liikennetyöryhmä, jossa ovat olleet edustet- Liikennetyöryhmän sihteerinä ja työn konsulttina on toiminut Insinööri- tuina: toimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Vesa Verro- Mikko R. Salminen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, pj. nen ja dipl.ins. Henriika Viitasaari. Liidea Oy:n alikonsulttina työssä on Erkki Pyyppönen Keski-Suomen liitto toiminut Tieliikelaitos, jossa työstä on vastannut tekn.lis. Risto Murto. Seppo Kosonen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri 4 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

SISÄLTÖ ESIPUHE ...... 3 6 KEHITTÄMISOHJELMA JA HANKKEET...... 47

1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS ...... 5 6.1 KÄRKIHANKKEET ...... 47 6.2 TOIMENPIDEOHJELMA...... 48 2 PERUSTIEDOT...... 7 7 VAIKUTUSTEN KUVAUS ...... 51 3 NYKYTILAN ANALYSOINTIA ...... 14 7.1 PÄÄTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...... 51 3.1 LIIKKUMISEN JA KULJETUSTEN ONGELMIA ...... 14 7.2 ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ...... 57 3.2 LIIKENNEVERKON PUUTTEITA...... 15 3.3 KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA KESKI-SUOMEN 8 EPÄVARMUUSTEKIJÄT...... 58 LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE...... 17 9 TOTEUTUS JA SEURANTA ...... 62 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO ...... 19 4.1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PÄÄTAVOITTEET KESKI-SUOMESSA ...... 19 LIITE: Esimerkki: Peruspalvelutason toteuttaminen Pihtiputaan 4.2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASOTAVOITTEET...... 21 kuntaan, toimenpiteet ja kustannukset 4.2.1 Määrittely...... 21 4.2.2 Minimipalvelutaso ...... 21 4.2.3 Peruspalvelutaso Keski-Suomessa ...... 21 4.2.4 Tavoitetaso Keski-Suomessa ...... 21 4.2.5 Erityispalvelutaso Keski-Suomessa...... 22 4.2.6 Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa...... 22 4.3 LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN VUOROVAIKUTUS ...... 31 4.3.1 Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukeminen liikennejärjestelmän keinoin ...... 31 4.3.2 Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa ...... 32 4.3.3 Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittämistä..33 5 LIIKENNESTRATEGIA ...... 34

5.1 KESKI-SUOMEN PÄÄLIIKENNEVERKKO ...... 35 5.2 TIEVERKKO...... 38 5.3 KEVYTLIIKENNE ...... 39 5.4 LINJA-AUTO JA TAKSILIIKENNE ...... 40 5.5 RADAT JA RAUTATIELIIKENNE...... 41 5.6 LIIKENNETURVALLISUUDEN JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ...... 43 5.7 LENTOLIIKENNE...... 43 5.8 KULJETUSJÄRJESTELMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET ...... 44 5.9 VESILIIKENNE ...... 44 5.10 MATKAILUN TOIMINTAEDELLYTYKSET ...... 45 5.11 ERITYISPALVELUTASO ...... 45 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 5

1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS kytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä asettamaan liikennejärjestel- Lähtökohdat ja suunnittelun tavoite män eri osa-alueiden kehittäminen oman näkökulman mukaiseen Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- tärkeysjärjestykseen. Erityisesti kiinnostivat nykytilanteessa koetut Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Lii- ratkaisua kaipaavat ongelmat. kennejärjestelmän tulee tukea maakunnan aluerakenteen ja toimintojen Kysely lähetettiin yhteensä 70 taholle. Kyselyn kohteena olivat alueen kehittämistavoitteita ja edistää maakunnan taloudellista kehitystä ja hy- kunnat (mm. infrastruktuurista, joukkoliikenteestä ja kaavoituksesta vinvointia. Suunnittelulla luodaan edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja vastaavat henkilöt), maakunnan liitto, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, ympäristöystävälliselle liikenteelle ja muodostetaan perustaa maakun- Ilmailulaitos, merenkulkupiiri, lääninhallitus, ympäristökeskus, eri lii- nan maankäytön ja liikenteen suunnittelulle. Liikennejärjestelmäsuunnit- kennemuotojen etujärjestöt (Linja-autoliitto, Kuorma-autoliitto), elin- telutyön tavoitteina ovat lisäksi maakuntakaavan aluevarausten esittä- keinoelämän edustajat (yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, kauppakamarit minen, liikennehankkeita koskevan aiesopimuksen valmistelu sekä ja suurimmat yritykset). maakunnan kärkihankkeiden hankekuvausten työstäminen edunvalvon- Tavaraliikenteen ja muille logistiikka-alan ammattilaisille (myös kou- taa varten. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla haetaan esitystä liikennejär- lutuspaikat) tehtiin oma kysely, jolla haettiin näkemyksiä liikennejär- jestelmän eri osa-alueiden konkreettisista kehittämistoimenpiteistä ja jestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista sekä eri kehittämishankkeiden priorisoinnista. osa-alueiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Kyselyihin saatiin Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli tehnyt jo vuonna 2002 merkit- vastaukset yhteensä noin 30 taholta. tävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten liiken- Seminaari nejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia toi- menpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjestel- Tehtyjä kyselyjä täydentämään liikennetyöryhmä järjesti alueen kun- mäsuunnitelman laatimiselle. Yhtenä lähtökohtana suunnittelulle oli nille, viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjes- myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI. telmäseminaarin. Seminaarissa kuultiin mm. maakunnan eri osien näkemyksiä alueidensa liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Tässä suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämis- Elinkeinoelämän odotuksia liikennejärjestelmän kehittämiseksi kuul- strategiat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka alle- tiin metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden näkökulmasta. kirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aieso- pimus laaditaan 5 vuoden ajanjaksolle. Haastattelut Kyselyt Suunnittelun edettyä tavoiteasettelu- ja suunnitteluvaiheeseen kon- sultti haastatteli UPM Kymmene Oy:n, Ilmailulaitoksen, Ratahallinto- Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely sidosryhmille. keskuksen, Tiehallinnon, Merenkulkupiirin ja Kuorma-autoliiton edus- Kyselyn tavoitteena oli saada selville sidosryhmien näkemykset Keski- tajat. Suomen liikenteen kehittämisestä. Kyselytutkimuksessa vastaajia pyy- dettiin arvioimaan mm. alueen liikennejärjestelmän eri osa-alueiden ny- 6 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

PERUSTIEDOT JA ANALYSOINTI

TAVOITTEET

LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Liikennejärjestelmä - henkilöliikenne - tavaraliikenne - kevytliikenne - liikenneverkot

PALVELUTASOTAVOITTEET

KEHITTÄMISOHJELMA

VAIKUTUSTEN KUVAUS

EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Keski-Suomen liikennestrategia 2020

Aiesopimus

Toteutus ja seuranta

Kuva 1. Liikennejärjestelmäsuunnitelman eteneminen Keski-Suomen liikennejärjestelmä 7

2 PERUSTIEDOT

Suunnittelualue

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan Keski- Suomen liiton alueelle Keski-Suomen maakuntaan. Liikennejärjestelmä- suunnitelman suunnittelualueeseen kuuluvat kaikki Keski-Suomen liiton 30 jäsenkuntaa. Toiminnallisesti maakunta jakaantuu kuuteen seutu- kuntaan, jotka ovat vuoden 2004 alusta: • Jyväskylän seutukunta • Jämsän seutukunta • Joutsan seutukunta • Keuruun seutukunta • Saarijärven-Viitasaaren seutukunta • Äänekosken seutukunta

Kuva 2. Suunnittelualueena on Keski-Suomen maakunta 8 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Väestö

Keski-Suomessa oli vuoden 2002 lopussa 265 078 asukasta, joista 81 110 asui Jyväskylän kaupungissa. Jyväskylän maalaiskunnassa on noin 33 500 asukasta. Muita yli 10 000 asukkaan kuntia ovat Laukaa sekä seutukuntakeskukset Jämsä, Äänekoski, Keuruu ja Saarijärvi. Väestö on keskittynyt Jyväskylän seudulle, Ääneseudulle ja Jämsänjoki- laaksoon sekä pääteiden varsilla sijaitseviin kuntiin. Keski-Suomen poh- joisosassa on hyvin harvaan asuttuja ja asumattomia alueita (kuva 3: väestön määrä). Alle 7-vuotiaita lapsia on eniten siellä, missä asutus on muutenkin tihe- ää, mutta lapsiperheitä asuu myös eri puolilla maakuntaa haja- asutusalueilla (kuva 4: alle 7 v.) Määrällisesti eniten yli 75-vuotiaita on asutustihentymissä, mutta toisaalta vanhuksia asuu myös haja-asutusalueilla eri puolilla maakuntaa (kuva 5: yli 75 v.). Vanhusväestön, yli 65-vuotiaiden, suhteellinen osuus on suurempi haja-asutusalueilla, kun taas Jyväskylän, Jämsän ja Ääne- kosken tiheimmin asutuilla seuduilla vanhusten suhteellinen osuus on pienempi. Verrattaessa alle 7-vuotiaiden (tulevaisuuden koululaisten) asuinpaikkoja ja yli 75-vuotiaiden asuinpaikkoja, voidaan havaita, että vanhukset ovat levittäytyneet huomattavasti laajemmalle alueelle. Tulevaisuudessa tämä tulee asettamaan haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Vanhusten välttämättömiä kuljetuspalveluja ei voida useilla alueilla hoitaa edes osin koululaiskuljetuksiin sovitettuna, joten joudutaan mietti- mään uusia keinoja kuljetusten järjestämiseksi. Lisäksi liikkumisen es- teettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kuva 3. Keski-Suomen väestö vuonna 2002

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 9

Kuva 4. Alle 7-vuotiaat Keski-Suomessa Kuva 5. Yli 75-vuotiaiden asuinpaikat Keski-Suomessa

10 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Väestön kokonaismäärä pysyy nykytasolla

Väestö on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt Jy- väskylä –Jämsä – akselilla, Ääneseudulla ja osassa kuntakeskuksia. Haja-asutusalueilla väestö on edelleen vähentynyt. Asutus on vähenty- nyt kaikkialla pääteiden ulkopuolella. (kuva 6: väestön muutos) Tilastokeskuksen mukaan yli 20 prosentin väestönkasvu on ollut v. 1990-2000 Muuramessa. Myös Jämsässä kasvu on ollut suurta johtuen Kuoreveden kunnan liittämisestä osaksi kaupunkia. Muita kasvukuntia ovat olleet Jyväskylän mlk, Jyväskylä, Uurainen, Laukaa ja Äänekoski. Väki on vähentynyt suhteellisesti eniten Luhangassa, Kivijärvellä, Kuh- moisissa, Pylkönmäellä, Kannonkoskella, Leivonmäellä, Kyyjärvellä ja Multialla. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan väestön määrä tulee seuraavan kymmenvuotiskauden aikana säilymään nykytasolla. Kasvua on yh- teensä noin 0,5 prosenttia koko ajanjaksolla. Vuoden 2010 jälkeen vä- estön kehityksen ennustetaan kääntyvään lievään laskuun. Tilastokes- kuksen trendilaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä asukasmää- räänsä kasvattavat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Uurainen, Muurame ja Laukaa. Äänekoskella väestö säilyy nykytasolla. Muissa kunnissa väestön määrä laskee. (Lähde: Tilastokeskus, Altika, 4.10.2001).

Kuva 6. Väestön muutos Keski-Suomessa vuosina 1980 - 2000

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 11

Asutus keskittyy

Asutus keskittyy edelleen. Vuoden 2002 jälkeen on valmistunut uusia asuinrakennuksia eniten tiheimmin asutuille alueille sekä haja- asutusalueilla vesistöjen ääreen. Maankäytön tiivistyminen ja yhdyskuntarakenteen asteittainen eheyty- minen luo mahdollisuuksia nykyistä tehokkaammin toimivien jouk- koliikennejärjestelmien kehittämiselle ja kevyen liikenteen käytölle aset- taen toisaalta haasteita kasvavien autoliikennevirtojen hallinnalle Jyväs- kylän seudulla. Haja-asutusalueiden väestömäärän väheneminen huonontaa joukkoliikennepalvelujen kysyntää sekä vähentää liikennemääriä niin yleisillä teillä kuin yksityisteilläkin. Joukkoliikenteen vähentynyt kysyntä supistaa väistämättä liikennepalvelujen verkkoa ja nostaa joukkoliikennepalvelujen tarjoamisesta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Vähenty- vät liikennemäärät vaikuttavat tieverkkoon ja tieverkon hoitoon. Syntyy paineita yleisen tieverkon supistamiseen ja yksityisteiden kunnossapi- tokustannusten nousuun ja avustusten korottamiseen ja koko avustus- menettelyn uudistamiseen. Tilanteen hallinta vaatii ’supistuvan kehityksen strategian’ laatimisen. Asutuksen hajaantuminen haja-asutusalueiden vesistöjen ääreen muu- tettaessa kesämökkejä ympärivuotiseen asumiseen tulee lisäämään liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia.

Kuva 7. Vuonna 2000 tai sen jälkeen rakennetut rakennukset 12 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Työssäkäynti Pihtipudas Viitasaari 24 51

Suurimmat työmatkavirrat ovat Jyväskylän ja Jyväskylän mlk:n, Jyväsky- Karstula län ja Laukaan sekä Jyväskylän ja Muuramen välillä. Jyväskylässä käy 31 töissä huomattava määrä asukkaita myös Korpilahdelta, Petäjävedeltä, Äänekoskelta, Toivakasta, Hankasalmelta ja Keuruulta. (kuva 8: Jyväs- Saarijärvi kylän pendelöinti). Jyväskylän jälkeen tärkein pendelöintikohde on Ää- Pylkönmäki Äänekoski Sumiainen nekoski, jossa käydään Jyväskylästä töissä enemmän kuin Äänekoskel- 218 Konnevesi 126 Suolahti ta Jyväskylässä. 223 131 47 41 91 Vilkasta pendelöintiä on myös väleillä Jämsä-Jämsänkoski, Äänekoski- Suolahti, Jyväskylän mlk - Muurame, Jyväskylän mlk – Laukaa, Jyväsky- Uurainen län mlk – Äänekoski, Saarijärvi-Äänekoski, Laukaa-Äänekoski ja Lau- Multia 22 170 kaa-Suolahti. Keuruu Hankas Maakunnan rajan ulkopuolella töissä käydään eniten Pirkanmaalla Män- 142 Laukaa Petäjävesi tässä ja Vilppulassa. Pienempiä työmatkavirtoja suuntautuu Pirkan- 145 47 maalla Längelmäelle, Etelä-Pohjanmaalla Ähtäriin, Pohjois- 257 41 Pohjanmaalla Haapajärvelle, Etelä-Savossa Pieksänmaan kuntaan ja 31 Jämsänkoski Kangasniemelle sekä Päijät-Hämeessä Hartolaan. (kuva 9: Keski- 55 156 50 Suomen pendelöinti). Toivakka 1636 Pendelöijien määrät ovat suurimmat Jyväskylän ja naapurikuntien välillä 337 296 72 sekä Jyväskylän ja Äänekosken välillä, mikä asettaa haasteita sujuvien Leivonmäki Laukaa ja turvallisten työssäkäyntiyhteyksien kehittämiselle eri kulkumuodoilla. Korpilahti 135 Jyväskylä 6300 26 Jyväskylän mlk 109 1417 Jämsä Joutsa 438 Luhanka 1437 42 23 Muurame

Kuva 8. Suurimmat pendelöintivirrat Keski-Suomessa v. 2000

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 13

Haapajärvi 34

Pihtipudas

Kinnula 56

Keitele Kivijärvi 26 Alajärvi Viitasaari Kyyjärvi 47 26 37 Kannonkoski Karstula 22 50 23 Äänekoski 125 77 61 35 29 57 70 Ähtäri 26 Saarijärvi 442 Sumiainen 121 53 Pylkönmäki 37 97 42 Konnevesi 297 Suolahti 294 29 Multia 66 28 95 Uurainen 131 52 63 105 Laukaa 21 27 294 Keuruu 124 20 22 68 33 Hankasalmi 23 Jyväskylä mlk 23 25 Petäjä- 175 67 61 vesi Virrat Jyväskylä 22 38 24 22 35 Pieksämä 124 22 35 Jämsänkoski Muurame Vilppula 41 682 43 32 130 Toivakka Mänttä Kangasniemi 290 29 69 37 486 20 77 Korpilahti Leivonmäki Jämsä

Juupajoki 25 21 31 Joutsa Längelmäki Luhanka 70 31 20 Kuva 9. Keski-Suomen kuntien välinen ja Keski-Suomesta naapu- Kuhmoinen Hartola rikuntiin tapahtuva pendelöinti vuonna 1998. (=20 henkilöä, Jyväs- 34 kylä ei mukana)

14 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

3 NYKYTILAN ANALYSOINTIA Kevyt liikenne Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa on parannettavaa. Erityisesti 3.1 Liikkumisen ja kuljetusten ongelmia taajamissa olosuhteiden parantamiseen tulisi panostaa sekä verkol- listen että väylien laadullisten puutteiden poistamiseksi. Aiempien selvitysten ja sidosryhmille keväällä 2003 suunnatun kyselytutkimuksen sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman aikana tehtyjen Koulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuus ei ole riittävä. Koulu- haastattelututkimusten mukaan Keski-Suomen liikkumisen pahimpia matkojen turvallisuudessa on puutteita erityisesti Jyväskylän maa- ongelmia voidaan tiivistää seuraavasti. laiskunnan, Laukaan, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän alueilla. Kunnat joutuvat järjestämään alle 5 kilometrin etäisyydellä asuville oppilaille runsaasti koulukuljetuksia vaarallisen matkan perusteella Joukkoliikenne kevyen liikenteen väylien puuttumisen takia. Alle 5 kilometrin etäisyy- Joukkoliikenteen palvelutaso on heikko erityisesti haja-asutusalueilla. dellä asuvien oppilaiden määrä, joille on järjestetty kuljetus vaaralli- Matkustajamäärät ovat vähentyneet. Mikäli valtion ostoliikennerahoitus sen matkan perusteella, on em. alueilla yhteensä noin 400 oppilasta. vähentyy, haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksien ylläpito vaikeu- Pääteiden varsilla tienvarsiasutuksen tihentymien kohdilla on sekä tuu entisestään. Alemmalla tieverkolla joukkoliikennettä säilynee tällöin pyöräilijöiden että kävelijöiden päivittäistä liikkumista haittaavia lii- jatkossa vain kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Haja-asutusalueilla kenneturvallisuuspuutteita. Maaseudulla jalankulkijat ja pyöräilijät julkisen liikenteen palvelujen heikkeneminen vaikuttaa osaltaan siihen, joutuvat käyttämään pääosin ajoneuvoille tarkoitettua väylää. että kuntien henkilökuljetusten järjestämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Kevyen liikenteen käytön lisäämiseksi väylien talvikunnossapito kaipaa kohennusta. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vaarassa hiipua myös taajamissa ja kuntakeskusten välisissä yhteyksissä. Valtion joukkoliikenteen os- tomäärärahojen väheneminen on johtanut siihen, että seutuja kaupun- Liikenteen sujuvuus kilippujen valtionrahoitusta on jouduttu vähentämään. Kustannuspaine Henkilöautoliikenteessä liikenteen pullonkaulat keskittyvät Jyväsky- tullee siirtymään asiakashintoihin. Valtion ostoliikenteen rahoituksen län ulosmenoteille. Tienkäyttäjien odotuksiin pääteiden sujuvuuden, niukkuudesta johtuen keskeisillä alueilla, myös Jyväskylään suuntatu- turvallisuuden ja nopeuden osalta ei pystytä vastaamaan valtatiellä 4 vassa valtion ostoliikenteessä on karsimispaineita. väleillä Äänekoski - Kirri ja Vaajakoski - Lusi. Valtatiellä 13 liikenne Liityntäliikenneyhteyksissä maakunnassa oleviin liikenneterminaaleihin, hidastuu ohituskaistojen puuttumisen vuoksi. Valtatiellä 9 on Jyväs- lentoasemalle ja rautatieasemille on puutteita sekä yhteyksien laadussa kylä – Jämsä välille toteutettu ohituskaistoja, mutta välillä on edel- että tarjonnan määrässä. leen liikenteen sujuvuutta rajoittavia kohtia. Kunnossapito Lentoliikenteen tarjontaa on reittiliikenteessä ainoastaan Helsinkiin. Perustienpidon rahoituksen riittämättömyyden aiheuttama kunnossapidon ja korvausinvestointien vaje on heikentänyt alempiasteiden tieverkon kuntoa. Yhteydenpidon tienpitäjän ja eri tienkäyttäjien välil- Keski-Suomen liikennejärjestelmä 15 lä ei koeta olevan kaikilta osin riittävää. Pääteiden kunnossapidon yö- Tavarakuljetusten kannalta ongelmana nähdään eri kuljetusmuotojen laatu ei ole riittävä. yhteistyön vähäisyys. Rahtilentoliikenne ei ole alueella olevasta kysynnästä huolimatta vie- Tiestön rakenteellinen kunto lä käynnistynyt. Päätieverkoston taso ei vastaa valtakunnallisesti merkittävien teiden vaatimuksia. Jyväskylästä Ouluun, Heinolaan ja Jämsän suuntaan sekä länteen Vaasan-Seinäjoen suuntaan on tarve korkealuokkaisille pääteil- 3.2 Liikenneverkon puutteita le. Pääteillä on paljon valtakunnallisesti vaarallisimpaan viidennekseen Rataverkko kuuluvia osuuksia. Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosalla on puutteita sekä väli- Kaikkien tiejaksojen standardi ei vastaa tieluokan edellyttämää tasoa. tyskyvyssä että turvallisuudessa. Tasoristeykset tulee saada poistet- Seututeistä ja kuntakeskusten välisistä yhdysteistä (ns. tärkeät yhdys- tua, radan geometriaa on tarpeen parantaa ja välityskyvyn kannalta tiet) osa on päällystämättä, eivätkä tiet vastaa sujuvuudeltaankaan seu- on oleellista riittävien kohtaamispaikkojen saaminen. dullisen yhteistyön edellyttämiä kulkutarpeita. Haja-asutusalueen tieverkko on pääosin sorapäällysteistä, jota pintakelirikko haittaa keväisin Tampere-Jyväskylä- rataosaa on perusparannettu vuodesta 1998 ja osin syksylläkin. Alemmalla tieverkolla on laajasti kuntopuutteita. saakka. Rataosan päällysrakenne uusitaan, kapasiteettia lisätään ja Alemman tieverkon huono kunto heikentää myös liikenneturvallisuutta. turvallisuutta parannetaan. Hanke on vielä kesken. Ratahallintokes- kuksen tavoitteena on sen valmistuminen vuoteen 2006 mennessä. Epätietoisuutta aiheuttaa edelleen radan kapasiteetin riittävyys pit- Tavaraliikenne källä aikavälillä. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitel- Tavaraliikenteen kannalta kuljetusten sujuvuus ja aikataulujen pitävyys massa Jyväskylän-Jämsänkosken välisen osuuden päällysrakenteen ovat keskeisiä. Perustuotannon kuljetukset edellyttävät alemmalta ver- uusiminen on ajoitettu vuosille 2007-08. kolta kelirikkovapaata tiestöä. Kaupan ja rahtiliikenteen odotukset koh- Keski-Suomessa rautateiden tasoristeykset ovat pääosin vähäliiken- distuvat päätieverkon kuntoon ja laatuun. teisillä tie- ja rataosilla, mutta niitä on myös Jyväskylä-Tampere rata- Alemmalla tieverkolla kelirikon ja vaikean maaston aiheuttamat puutteet osalla. Tasoristeysten suuri määrä hidastaa henkilöliikennettä. ovat ongelmallisia. Kuljetuksia rajoittavaa syväkelirikkoa esiintyy n. 300 Haapamäen-Seinäjoen rataosalla tarvittaisiin päällysrakenteen kor- km:n matkalla, pääosin Jyväskylän länsi- ja lounaispuolisella, topogra- vausinvestointeja. fialtaan ja maaperältään voimakkaasti vaihtelevalla alueella. 60 tonnin kokonaispainot eivät ole koko tieverkolla ympärivuotisesti käytettävissä. Tavaraliikenteessä uhkaksi koetaan Haapajärven radan kunnostuk- Talvikunnossapidossa puutteellinen auraus ja liukkaudentorjunta yöllä sen epävarmuus ja uhka radan lakkauttamisesta. aiheuttaa kuljetuksille aikatauluongelmia. Kunnossapitotoimenpiteiden ajoittamiseksi kaivataan parempaa yhteistyötä tienpitäjien ja tavarankul- jettajien kesken. 16 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Tieverkko Sorateitä on suhteellisesti paljon ja ne ovat vilkkaasti liikennöityjä. Päätieverkon laatutaso on vaihteleva. Valtatiellä 4 välillä Lusi-Jyväskylä- Alempiluokkaisen tiestön kuntoon ja tasoon tulisi kiinnittää enemmän Äänekoski Jyväskylästä pohjoiseen olevan tieosuuden keskeinen on- huomiota, koska maakunnassa on paljon teollisuuden raaka- ainekuljetuksia. gelma on ruuhkautuminen ja ohitusmahdollisuuksien puuttuminen. Jy- väskylän ja Heinolan välisestä tieosuudesta on muodostunut erityisesti raskaiden kuljetusten ongelmajakso, jolla on tapahtunut runsaasti ras- Vesistöt kaiden ajoneuvojen onnettomuuksia. Ongelmana on ohitusmahdolli- Keiteleen kanavan matalat sillat Vuonteensalmessa ja Paatelassa suuksien puute ja lisäksi vilkkaan liikenteen aikoihin tielle pääseminen haittaavat vesikuljetuksia ja alueen vesimatkailua. Äijälänsalmi uhkaa on vaikeaa. Liikenne jonoutuu herkästi. Tien geometria kaipaa paran- umpeutua ja estää vesiliikenteen Päijänteeltä Jyväskylän satamaan. tamista. Viisarimäen ja Vaajakosken välillä myös runsas tienvarsiasutus Meriyhteyden puuttuminen estää maakunnan vesikuljetusten kehit- . muodostaa merkittävän onnettomuusriskin tämisen. Päijänne – Saimaan kanavan rakentaminen parantaisi Kuljetusten ja turvallisuuden kannalta ongelmallinen on myös valtatie 9 maakuntien välisen vesimatkailun ja veneilyn kehittämisedellytyksiä. välillä Jämsä – Jyväskylä ja Kanavuori-Hankasalmi. Ohitusmahdolli- suuksia tarvitaan lisää ja liittymiä tulee kehittää. Kevyen liikenteen verkko Jyväskylän-Seinäjoen-Vaasan- valtatieyhteydestä Multian ja Ähtärin vä- Suurimmat puutteet kevyen liikenteen verkostossa liittyvät nykyisten linen osuus on viitoitettu mutkaisia, vanhoja maantieuria ja monilta muil- väylien jatkamiseen taajamien reuna-alueilla asutuksen kasvusuun- takin osin valtatie on laadullisesti puutteellinen. taan. Suurimmissa kaupungeissa (Jyväskylä, Jämsä, Äänekoski, Saarijärvi ja Viitasaari) ja kuntakeskusten sisällä on jonkin verran yh- Valtatiellä 13 on ongelmina mm. puutteelliset ohitusmahdollisuudet. teyspuutteita yhtenäisen kevyenliikenteen verkon aikaan saamiseksi. Laajemminkin päätieverkolla, mm. valtateillä 23 ja 24 sekä Sinisellä tiel- Taajamien välisissä yhteyksissä on myös puutteita erityisesti Jyväs- lä ja Suomenselkätiellä on yhteysvälejä, joiden palvelutaso on puutteel- kylän seudulla. Puutteita on myös pääteiden varsilla tienvarsiasutuk- linen; sujuvuus, mäkisyys, talvihoito-ongelmat, jonojen muodostus, ohi- sen kohdilla. tusmahdollisuuksien puute ovat suurimmat ongelmat. Myös puutteelli- Koulujen lähiympäristöt ovat edelleen vailla turvallisia yhteyksiä eri- set liittymäjärjestelyt sekä teiden varrella oleva haja-asutus aiheuttaa tyisesti Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Keuruun ja Jämsän turvallisuusongelmia. alueilla. Tilastollisten taajamien ulkopuoliset kevyen liikenteen järjes- Seudullisten väylien osalta puutteellisia yhteyksiä (ei päällystettä ja/tai telyt on toteutettu lähinnä kyläkoulujen kohdille tai taajamien välisille 80 km/h perusnopeutta) ovat mm. maakunnan sisällä Jämsänkoski- yhteyksille. Myös pääteiden varsilta puuttuu kevyen liikenteen väyliä. Keuruu, Korpilahti - Petäjävesi, Petäjävesi - Uurainen, Sumiainen - Tan- Maaseudulla ei aina ole varsinaisia kevyen liikenteen väyliä ja siellä kolampi, Saarijärvi-Viitasaari ja Karstula-Kannonkoski sekä naapurikun- jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät ajoneuvoille tarkoitettua väylää. tien välisissä yhteyksissä mm. Pihtipudas-Keitele, Kinnula-Perho, Kivi- Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito kaipaa myös kohennus- järvi-Perho, Kuhmoinen-Längelmäki ja Leivonmäki-Kangasniemi. Kun- ta. takeskusten välisissä yhteyksissä on palvelutasopuutteita myös yhdys- tieverkolla. Keski-Suomen liikennejärjestelmä 17

Kevyen liikenteen verkon kehittämisessä suurin ongelma on riittämätön yhteyksien huomiointi (vt 13, vt 18/23, kt 77) on satamakuljetusten rahoitus. Kevyen liikenteen väylät ovat osittain huonokuntoisia, joten (Pori, Rauma, Kokkola, Vaasa) kannalta tärkeää. Liittymäjärjestelyis- myös väylästön kunnostuksiin tulisi pystyä kohdistamaan lisärahoitusta tä on saatava raskaan liikenteen kannalta toimintakelpoisia. sitä mukaa kuin väylästö ikääntyy. Tieverkon kunnon tulee olla hyvä myös pääteiden ulkopuolella. Kun- takeskusten välisiä tieyhteyksiä tulee kehittää. Alemman tieverkon Lentoliikenteen verkko palvelutason turvaaminen ympäri vuoden on perusteollisuuden kulje- Lentoaseman roolia logistisena solmupisteenä haetaan edelleen. Mat- tusten kannalta ensiarvoisen tärkeää. kustajaterminaalin muutos- ja laajennustyöt ovat käynnissä. Rahtiliiken- Lentoliikenteen yhteyksien säilyminen ja lisääminen myös ulkomaille ne ei ole vielä vakiintunut. Joukkoliikennepalvelut alueelle eivät ole riittä- nähdään alueen vetovoimaisuuden kannalta keskeisenä. Rahtilento- vät palvelemaan lentoaseman liityntäliikennettä eikä lisääntyvien työ- liikenne on alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeää. paikkojen aiheuttamaa tarvetta. Tieyhteys Jyväskylän ja lentoaseman Rataverkon kantavuus, välityskyky ja liikenteen sujuvuus henkilö- ja välillä on ruuhkainen. tavaraliikenteen käyttämillä radoilla tulee turvata. Rataosuus Ääne- koski-Haapajärvi tulee peruskunnostaa lisääntyvän raakapuun ja energiapuun kuljetusten ja matkailun tarpeisiin. Rataosuuden Haa- 3.3 Keski-Suomen elinkeinoelämän tarpeita pamäki-Seinäjoki kunnostusta tulee jatkaa.

Kyselytutkimuksessa ja haastatteluissa elinkeinoelämän asiantuntijat Keski-Suomi on valtakunnallisesti tärkeä matkailukohde. Lisäksi toivat esille mm. seuraavia kehittämistarpeita: maakunnan kautta suuntautuva matkailuliikenne maan eri osiin on vilkasta. Matkailuelinkeinon kannalta on tärkeä kehittää yhteyksiä Logististen yhteyksien tulee olla elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta mm. golfkentille, laskettelukeskuksiin ja luontomatkailualueille. Mat- toimivia. Liikennejärjestelmän pitää olla elinkeinoelämän kilpailukyvyn kailuliikenteen osalta tiestön palvelutasossa on huomioitavaa mm. kannalta olla ennen kaikkea sujuva ja nopea. talvihoito, opastus ja viitoitus sekä tienkäyttäjien palvelujen monipuo- Päätieverkon tulee olla toimiva sekä pohjois-eteläsuunnassa että sata- listaminen. miin. Tavaraliikenteen sujuvuus valtatiella 4 tulee turvata. Poikittaisten 18 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

1. Äänekoski-Haapajärvi radan liikennekelpoisuus 2. Valtatie 13 Karstula - Saarijärvi 3. Valtatie 18, puuttuva osa Multia – Ähtäri Valtatie 4. Haapamäki – Seinäjoki –radan kunnostus 1 Rataverkko 5. Valtatie 9 Jämsä – Jyväskylä kunnostuksen täydentäminen 6. Seutu- ja yhdystieverkon laatutasopuutteet Kehittämistarve 7. Jämsä-Tampere radan kunnostustyön loppuun saattaminen ja tasoristeysten poisto 8. Jämsä-Jyväskylä – radan päällysrakenteen uusiminen ja te- hokkaiden satamayhteyksien turvaaminen 9. Liityntäyhteydet Jyväskylän matkakeskukseen 2 10. Valtatie 4 Lusi – Jyväskylä – Äänekoski 11. Jyväskylä – Pieksamäki – radan nopeustason nosto 12. Äijänsalmi 14 13. Vuonteensalmi 3 14. Paatelan silta 13 15. Liityntäyhteydet Jyväskylän lentoasemalle

4 15

11 5 9 10

6 7

Kuva 10. Pääliikenneverkon keskeiset kehittämistarpeet Keski-Suomen liikennejärjestelmä 19

4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO

4.1 Liikennejärjestelmän päätavoitteet Keski-Suomessa Taloudellinen kilpailukyky E. Liikennejärjestelmän keinoin huolehditaan, että Keski- Liikennejärjestelmän kehittämisen tulee perustua pitkän aikavälin tavoit- Suomen elinkeinoelämä voi tukeutua helposti saavutettaviin teisiin, koska liikennealan toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat kymme- valtakunnallisiin ja kansainvälisiin liikenneyhteyksiin. niä vuosia eteenpäin ja muovaavat siten osaltaan tulevaisuutta. Keski- Suomen liikennejärjestelmän päätavoitteet on ryhmitelty alueiden ja yh- F. Liikennejärjestelmä tukee Keski-Suomen elinkeinoelämän dyskuntien kehittämistä koskeviin tavoitteisiin, taloudellisen kilpailuky- toimivuutta ja kilpailukyvyn kehittymistä. vyn kehittymistä tukeviin tavoitteisiin, sosiaaliseen kestävyyteen liittyviin G. Toimivalla liikennejärjestelmällä lisätään Keski-Suomen elin- tavoitteisiin sekä turvallisuuden parantamiseen ja ympäristöön kohdis- keinopoliittista vetovoimaisuutta. tuvien haittojen minimoimiseen. H. Keski-Suomen sijainti valtakunnan pääväylien solmupis- Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä palvelee sen käyttäjien tarpeita teessä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. mahdollisimman hyvin. Keski-Suomen liikennejärjestelmän yksityiskoh- taiset tavoitteet eri alueilla asuvien erilaisten käyttäjäryhmien näkökul- Sosiaalinen kestävyys masta on esitetty palvelutasotavoitteissa tämän raportin luvussa 4.2. I. Maakunnan kaikilla alueilla ja kaikille väestöryhmille mah- Keski-Suomen liikennejärjestelmä päätavoitteet: dollistetaan turvallinen ja tehokas liikkuminen sekä palvelujen saavutettavuus. Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen J. Liikenneympäristössä korostetaan esteettömyyttä ja helppo-

käyttöisyyttä. A. Liikennejärjestelmä tukee tavoitteellisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista Keski-Suomessa. Turvallisuus ja ympäristöön kohdistuvat haitat B. Tavoitteena on tiivis ja ehyt kuntarajoista riippumaton yhdyskun- tarakenne. K. Varmistetaan, että maakunnan asukkaiden liikkuminen sekä kuljetukset kaikissa maakunnan osissa voi tapahtua energiaa C. Liikennejärjestelmällä tuetaan Keski-Suomen yhdyskuntaraken- säästäen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. teen toimivuutta ja liikennejärjestelmä mukautuu yhdyskuntara-

kenteen muutoksiin. L. Liikenneturvallisuutta parannetaan ja tavoitteena on saavut- D. Liikennejärjestelmä tukee maakunnan tasapainoista alueellista taa valtakunnallisesti asetut liikenneturvallisuustavoitteet niin, kehittymistä että liikenteessä kuolee ja loukkaantuu vakavasti yhä vä- hemmän ihmisiä. 20 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Erityisesti eri alueilla pyritään huomioimaan teen hyötyjen ja haittojen jakautumisessa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tyydyttää liikkumistarpeensa riippumatta taloudellisista, ikääntyvän väestön tarpeet fyysisistä tai henkisistä ominaisuuksista. Liikenneympäristön esteet- lasten ja nuorten tarpeet tömyys ja helppokäyttöisyys takaavat tasa-arvoiset liikkumisolosuh- teet eri käyttäjäryhmille. Liikkumisen sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa liikkumis- ja toimintarajoitteisten tarpeet myös, että yksi kulkumuoto ei saisi olla dominoivassa asemassa asutuksen keskittyminen taajamiin muihin kulkumuotoihin nähden. kasvavien alueiden liikenne, turvallisuus ja maankäyttö Liikkumisen alueellinen tasa-arvo liittyy liikkumisen sosiaaliseen tasa- arvoon. Jotta liikkumisen alueellinen tasa-arvo toteutuisi, liikkumisen tyhjenevien haja-asutusalueiden liikennetarpeet tulisi olla mahdollista jollain tavalla joka paikassa, ottaen kuitenkin autottomien liikkumismahdollisuudet haja-asutusalueilla huomioon alueiden erilainen kehittyminen. Esimerkiksi haja- asutusalueilla ei voida edellyttää samoja palveluja. ydinverkon/korkealaatutieverkon laajuus ja vaikutukset Ajalliseen tasa-arvoon sisältyy tulevien sukupolvien tarpeiden huo- loma-asutuksen muuttuminen ympärivuotiseksi/pysyväksi mioiminen. Liikennesuunnittelun ratkaisuja pohdittaessa tulee ottaa elinkeinoelämän tarpeet. huomioon ratkaisujen vaikutukset hyvän elämisen mahdollisuuksiin tuleville sukupolville.

Alueiden ja yhdyskuntien kehittämiseen liittyvillä tavoitteilla pyritään Turvallisuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Keski-Suo- varmistamaan, että Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee valtakun- men liikennejärjestelmän liikenneturvallisuutta koskevat tavoitteet nallisia alueidenkäyttötavoitteita ja alueiden valitsemia kehitysstrategioi- noudattavat valtakunnan tasolla asetettuja tavoitteita. Liikkuminen ta ja että liikenteen ja maankäytön suunnittelu on yhteen sovitettua. pyritään järjestämään niin, että liikenteen aiheuttamat ympäristö- Alueiden ja yhdyskuntien kehittämisestä riippuvat liikennejärjestelmän haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Tavoitteiseen pyritään tehok- toiminnan edellytykset. kaalla, ylimääräisen liikenteen tarpeettomaksi tekevällä liikenne- järjestelmällä, joukkoliikennettä suosimalla sekä uusinta tekniikkaa Taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvillä tavoitteilla pyritään varmista- hyödyntämällä maan Keski-Suomen eri alueiden elinvoimaisuus ja houkuttelevuus se- kä asumisen että työpaikkojen kannalta. Taloudelliseen kilpailukykyyn Tavoitteena on kehittää Keski-Suomen liikennejärjestelmää liittyvien tavoitteiden avulla turvataan edellytykset Keski-Suomen kehit- eri alueilla asuville, kaikille käyttäjille soveltuvaksi. Palvelu- tymiselle ja edelleen muiden liikennejärjestelmään liittyvien tavoitteiden tasotavoitteiden määrittelyllä on pyritty varmistamaan, että elämisen toteuttamiselle. välttämättömät toiminnot, kuten peruspalvelut, koulut ja työpaikat ovat asukkaiden saavutettavissa eri puolella Keski-Suomea. Palvelu- Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa tasotavoitteilla pyritään varmistamaan liikkumisen edellytykset sekä pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoin- alueen sisällä että alueelta ulos. nissa olevia eroja. Tasa-arvo on tärkeä sosiaalisen kestävyyden ulottu- vuus. Liikennesuunnittelussa sosiaalisen tasa-arvon keskeisiä tekijöitä ovat eri ihmisryhmien tasa-arvo liikkumismahdollisuuksissa sekä liiken- Keski-Suomen liikennejärjestelmä 21

Hyvät liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän toimintojen edellytys. Pal- kunkin alueen vahvuuksien kautta. Seuraavassa on määritetty liiken- velutasotavoitteita on määritelty myös elinkeinoelämän tarpeiden näkö- nejärjestelmän käyttäjän näkökulmasta peruspalvelutasotyöryhmän kulmasta huomioiden sekä alueen sisäiset että alueelta ulos suuntatu- pohdintaa hyödyntäen esitys Keski-Suomen alueellisista liikennejär- vat kuljetustarpeet. jestelmän palvelutasoista ja niiden kriteereistä sekä esitetty toimen- piteitä, jotka tulisi toteuttaa tavoitetasojen saavuttamiseksi.

4.2 Liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteet 4.2.2 Minimipalvelutaso 4.2.1 Määrittely Minimipalvelutaso mahdollistaa yhteiskunnan perusturvallisuuden Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 18.9.2001 työryhmän määrittä- edellyttämän välttämättömän liikkumisen ja kuljetukset (esim. palo- mään tie- ja rataverkon peruspalvelutasoa. Työryhmä totesi, että eri lii- ja pelastustoimi, poliisitoimi, sairaskuljetukset, maanpuolustus) Mi- kennemuotojen palvelutasoa ei tule tarkastella erikseen, vaan koko lii- nimipalvelutaso toteutuu kaikkialla ja kaikkina ajankohtina. Minimi- kennejärjestelmän kattavana kokonaisuutena. Työryhmän mielestä jois- palvelutasoa ei voida pitää riittävänä liikennejärjestelmän palvelu- sakin tapauksissa saattaa riittää, että peruspalvelutaso tyydytetään yh- tasona missään osassa maakuntaa. den liikennemuodon osalta. Liikenne- ja kuljetustarpeet tyydytetään näin yhteiskuntataloudellisesti edullisimmalla tavalla. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason toteutumiseen vaikuttaa väyläpalvelujen tar- 4.2.3 Peruspalvelutaso Keski-Suomessa jonta ja liikenteen hoito. Tavoitteena on turvata ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet Työryhmän näkemyksen mukaan eri palvelutasoihin edetään seuraa- sekä perusteollisuuden, kaupan ja elintarviketeollisuuden kul- vassa järjestyksessä: jetusten sujuvuus. Keski-Suomen peruspalvelutaso mahdollistaa alueiden ja yhdyskuntien toiminnat ja kehityksen tyydyttämällä väes- 1. Minimitaso on aina saavutettava tön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät tavan- 2. Peruspalvelutaso pyritään saavuttamaan seuraavaksi omaiset, kohtuulliset liikkumis- ja kuljetustarpeet. 3. Tavoitetasoon voidaan pyrkiä kun peruspalvelutaso on pääosin saavutettu Keski-Suomessa ensisijaisena tavoitteena on turvata vähintään peruspalvelutasoinen liikennejärjestelmä koko maakunnan alueelle. 4. Erityispalvelutason tarjoamisesta päätetään erikseen. Kyse on Peruspalvelutaso on määritetty Keski-Suomessa tavoitteelliseksi, eli tällöin väylä- tai liikennetoiminnan tiettyjen asiakkaiden tai asia- sen saavuttaminen edellyttää useimmissa kunnissa liikennejärjes- kasryhmien erityistarpeiden huomioon ottamisessa. telmän kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso on valtakunnan eri osissa ja eri tyyppisillä alueilla erilainen. Alueiden erot on pyrittävä ottamaan huomioon ja liikennejärjestelmällä on pyrittävä tukemaan aluekehitystä 22 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

4.2.4 Tavoitetaso Keski-Suomessa 4.2.6 Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa

Tavoitteena on turvata kilpailukykyiset henkilöliikenne- ja tavarakulje- Sivujen 24-32 palvelutasotaulukoissa on kuvattu palvelutasotavoit- tusyhteydet. Väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyt- teet käyttäjäryhmittäin liikennejärjestelmän käyttäjän näkökulmasta. tämät liikkumis- ja kuljetustarpeet tyydytetään kattavammin ja korkea- Liikennejärjestelmän käyttäjäryhmiä tarkastelussa ovat laatuisempina kuin peruspalvelutasossa. Tavoitetaso tukee eri alueiden • asioijat (peruspalvelujen saavutettavuus) omien vahvuuksien kehittämistä ja mahdollistaa yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämisen. • koululaiset ja opiskelijat (koulumatkat) Keski-Suomessa tavoitteena on turvata tavoitetason mukainen liiken- • työssäkävijät (työmatkat) nejärjestelmä • pitempimatkaiset matkustajat (valtakunnalliset ja kansainväli- set yhteydet Keski-Suomesta) valtakunnallisessa liikenteessä (tie-, rautatie- ja lentoliikentees- • sä) Erikseen on tarkasteltu elinkeinoelämän kuljetuksia. Tarkas- teluryhminä ovat: Äänekoski – Jyväskylä – Jämsä akselilla • perusteollisuuden raaka-aine ja tuotekuljetukset Jyväskylän kaupunkiseudulla ja yhteyksissä lähikunnista Jyväs- • kylään kaupan ja teollisuuden kuljetukset • maakunnan osakeskuksissa ja niistä Jyväskylään suuntautu- jakeluliikenne vassa liikenteessä Palvelutasotavoitteita on peruspalvelutason osalta ryhmitelty paikalli- Tavoitetasossa toteutuu peruspalvelutaso kaikilta osin. sen tason, seudullisen tason ja maakunnallisen tason tavoitteisiin. Paikallinen taso viittaa kunnan sisällä tehtäviin matkoihin tai kuljetuksiin ja alueellinen taso kuntarajat ylittävään matkustus- tai kuljetus- 4.2.5 Erityispalvelutaso Keski-Suomessa tarpeeseen. Maakunnallisella tasolla tarkoitetaan maakunnan eri osista maakun- Erityispalvelutasossa toteutetaan tavoitetason ylittäviä erityistarpeita. takeskukseen Jyväskylään suuntautuvia matkoja. Erityispalvelutaso voidaan tarvita tietyn asiakasryhmän tai tiettyjen eri- Keski-Suomesta muualle Suomeen ja ulkomaille suuntautuvia yhte- tyisolosuhteiden edellyttämiä liikenteellisiä palveluita varten. Erityispal- yksiä on erikseen tarkasteltu otsikon ”Valtakunnalliset ja Kansainväli- velutason tarjoamisesta päätetään erikseen. set yhteydet” alla. Tällöin viittaus maakunnallisiin yhteyksiin tarkoittaa Keski-Suomessa erityispalvelutasoa ovat hankkeet, joita pidetään tär- yhteyttä Jyväskylästä, viittaus seudulliseen yhteyteen tarkoittaa kun- keänä maakunnan kehittymisen kannalta, mutta joiden toteuttamiseen takeskuksista ja viittaus paikallisiin yhteyksiin muualta kunnan alueel- ei pystyttäne lähivuosina osoittamaan rahoitusta. ta alkavia matkoja. Keski-Suomen liikennejärjestelmä 23

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso

Taajamien lähialueilla ja taajamissa palvelut saavutetaan tur- Kevyt lii- vallista kevytliikenteen väylää kenne pitkin jalan tai polkupyörällä. Uudet ja korjatut kevyen liikenteen väylät ovat esteettömiä.

Julkisella liikenteellä tarjotaan Kuntakeskuksista järjestetään julkisella liiken- Joukkoliikenteen runkoliiken- Joukkolii- kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevat teellä edestakainen asiointimahdollisuus lä- nevuorojen hyödynnettävyyttä kenne asiointiyhteydet kaikilta kyliltä himpään paremman palveluvarustuksen kes- asioinnissa on kehitetty py- palvelukeskukseen vähintään kukseen tai lähikaupunkiin arkipäivisin. säkkijärjestelyjä, tiedottamista kerran viikossa. ja maksujärjestelmiä kehittä- Linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku Alueilla, joissa joukkoliikenteen pysäkeille tapahtuu sujuvasti ja turvallisesti. mällä.

runkoliikennepalvelut puuttuvat, Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyk- Joukkoliikenteen terminaali-

Perus- koulukuljetuksia ja Kelan kulje- sineen ovat käyttäjämääriin suhteutettuna palveluita kuntakeskuksissa palvelu- tuksia voidaan hyödyntää myös asianmukaiset on kehitetty. jen saa- asiointimatkoilla. Terveyspalveluiden saavutettavuus on turvattu vuttami- Kuntien maksamia henkilökul- kokonaisuutena kustannustehokkaalla tavalla nen jetuksia yhdistellään niin, että huomioiden sekä palveluista että kuljetuksista

kuljetukset tehostuvat, mutta aiheutuvat kustannukset. palvelutaso kuljetettaville ei mer- Kuntien ja KELAn maksamia henkilökuljetuksia kittävästi heikenny. yhdistellään niin, että kuljetukset tehostuvat, mutta palvelutaso kuljetettaville ei merkittävästi heikenny.

Haja-asutusalueilla peruspalve- Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeu- Henkilöau- lut saavutetaan ensisijaisesti della liikennöitävissä. toliikenne henkilöautolla. Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakes- Yleisten ja yksityisten teiden kusten välisistä yhdysteistä on myös päällys- kunto ja ylläpito mahdollistavat tetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa pe- ihmisten tavanomaiset toimin- rusnopeutta. not. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. 24 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Jatkuvat ja turvalliset kevyen lii- Kuntakeskuksissa on turvalliset kevytliikenteen Kaikille koululaisille tarjotaan 5 kenteen yhteydet mahdollistavat yhteydet pysäkeille sekä pysäköintipaikat pol- km:n säteeltä koulusta turvalliset Kevyt lii- itsenäisen kävelyn ja pyöräilyn kupyörille liityntämatkoja varten. kevyen liikenteen yhteydet, jotta kenne koulujen lähialueilta. vaarallisen yhteyden takia ei jatkossa tarvitse järjestää kuljetusta.

Koulukuljetuksia järjestetään lain Kuntakeskuksista on järjestetty kouluaikoihin Kuntakeskuksista on liityn- Joukkoliikenteen parannetulla tar- määräämissä puitteissa. sovitetut joukkoliikenneyhteydet tärkeimpiin lä- täyhteydet vähintään perjan- jonnalla vähennetään erilliskulje- Olemassa olevia joukkoliikenne- hikuntien oppilaitoksiin. tai- ja sunnuntai-illan juniin tai tusten määrää koululaiskuljetusten vuoroja hyödynnetään tehok- pikavuoroihin. hoidossa. kaasti koululaiskuljetuksissa. Koulu- matkat Koulukuljetuksia eri suunnista yhdistellään ja ketjutetaan. Mat- ka-ajat saattavat pidentyä. Toi- Joukkolii- mintojen alkamisaikoja por- kenne rastetaan. Erityinen huomio kiinnitetään matkaketjun turvallisuuteen jouduttaessa käyttämään vaihdollisia kuljetuksia. Koulukuljetukset pyritään hoitamaan kaikille avoimena liikenteenä.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 25

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Taajamien lähialu- Kuntakeskuksissa on tur- Kevyt liikenne ja joukkoliikenne muodostavat toimivan ja sujuvan matkaketjun. eilta ja taajamista on valliset kevytliikenteen yh- Jalankulku ja pyöräily on turvallista niin taajamissa kuin taajamien ulkopuolel- turvalliset työmat- teydet pysäkeille sekä lakin. Kevyt - kayhteydet kevyellä pysäköintipaikat polku- liikenne Kevyen liikenteen verkko kattaa päätieverkon (tienvarsiasutuksen kohdat) ja liikenteellä. pyörille liityntämatkoja taajamat. varten.

Joukkoliikenne on Joukkoliikenteellä pyri- Työmatkaliikenne on nopeaa ja sujuvaa. Toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä on käytettävissä kuntien tään tarjoamaan työssä- pystytty vähentämään liikenneväylien ruuhkaisuutta ja oman auton käyttöä. sisäisessä työssä- käyntiyhteydet arkisin ta- Joukkoliikenne ja kevytliikenne muodostavat laatukäytävillä sujuvia, korkeata- käynnissä runkoreit- vallisimpina työssäkäyn- soisia matkaketjuja. Jyväskylän kaupungissa sekä yhteyksissä lähikunnista tien varrella. tiaikoina työssäkäyntialu- Jyväskylään ja Äänekoski – Jyväskylä – Jämsä akselilla joukkoliikenne tarjoaa een muodostavien kunta- kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle kuntien välisillä työmatkoilla Joukko- keskusten välillä. sekä Jyväskylän kaupunkialueella. Vuorotarjontaa on runsaasti ja se on sään- liikenne nöllistä. Yhteydet ovat nopeita. Työssäkäyntiliikenteessä joukkoliikenne tarjoaa todellisen vaihtoehdon henki- löauton käytölle erityisesti maakunnan osakeskuksista Jyväskylään suuntautu- Työ- vassa liikenteessä. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät sekä liityntäyh- matkat teydet tukevat myös junaliikenteen käyttöä pitempimatkaisissa työssäkäyn- tiyhteyksissä.

Haja-asutusalueilta Seututieverkko on pääl- Päätieverkolla liikku- Henkilöautoliikennettä maakunnanosakeskusten ja Jyväskylän välillä on suju- paras palvelutaso on lystetty ja perusnopeu- minen on sujuvaa ja voitettu ja nopeutettu. Taajamien sisääntulo- ja ulosmenoväylillä on turvattu lii- henkilöautolla tehtä- della liikennöitävissä. turvallista. kenteen sujuvuus. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Tien- vissä työmatkoissa. Seutuyhteistyön edellyt- Kts. valtakunnalliset ja käyttäjillä on käytettävissään ajantasaista tietoa liikenteen sujuvuudesta ja keli- tämät osat kuntakeskus- kansainväliset yhtey- olosuhteista. ten välisistä yhdysteistä det, maakunnallinen Kts. valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet, tavoitetaso Henkilö- on myös päällystetty ja taso autolii- kesäaikainen liikenne voi kenne noudattaa perusnopeutta. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus.

26 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Henkilöliikenteen yhteydet Keski-Suomesta Henkilöliikenteen yhteydet Keski-Suomesta muihin suu- muihin suuriin kaupunkeihin ovat sujuvia ja tur- riin kaupunkeihin ovat sujuvia, nopeita ja turvallisia. Tar- vallisia. jolla on useita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Matkakeskuksen toimintaa on edelleen kehitetty ja Yleistä matkakeskus toimii koko Keski-Suomen henkilöliiken- teen solmupisteenä, jossa kaikki henkilöliikenteen kulkumuodot tai niiden liitynnät kohtaavat.

Valtatietä 4 kehitetään välillä Kanavuori-Tik- Valtakunnalliselle pitkämatkaiselle liikenteelle turvataan kakoski moottoriväylänä ja muualla ohitus- laadukkaat olosuhteet. Päätieverkon kehittämismahdol- kaistatienä. Valtatietä 9 kehitetään Muuramen lisuudet turvataan. ja Jyväskylän välillä moottoriväylänä ja muualla Valtatietä 4 kehitetään valtakunnallisena runkotienä, vä- ohituskaistatienä. lillä Viisarimäki-Äänekoski moottoriväylänä, Joutsa- Vaasan valtatien (vt 18) puuttuvan osuuden ra- Viisarimäki 4-kaistatienä ja muualla ohituskaistatienä. kentamismahdollisuudet turvataan. Tien palvelutaso on yhtenäinen. Tie eriytetään paikalli- Valtakunnalli- Valtateillä 4 ja 9 nopeustaso on 100 km/h. Muil- sesta maankäytöstä ja liittymistä runkotielle rajoitetaan. set ja kansain- la valtateillä (13, 16, 18, 23 ja 24) ja kantateillä Taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdalla pyritään joko väliset liikenne- (56,58,69 ja 77) nopeusrajoitus on pääsääntöi- ohitusratkaisuihin tai erottamaan pitkämatkaiset liiken- tarpeet sesti 80 km/h; pitkillä taajamaväleillä nopeus- nevirrat paikallisliikenteestä eritaso- ja rinnakkaistiejär- taso voi olla 100 km/h. Tienvarsiasutuksen jestelyin. Moottoritiejaksojen lisäksi muutkin vilkkaim- kohdalla nopeustaso voi olla alempikin. Valta- mat liittymät ovat eritasoliittymiä. Tiellä ei ole kier- Henkilö- teillä 4 ja 9 ohitusmahdollisuuksia lisätään ohi- toliittymiä. auto tuskaistoin. Maankäyttöä on sallittu tien varteen Tien nopeustasotavoite on 100 km/h ja moottoritie- vain suunnitellusti ja maankäyttöliittymiä on ra- osuuksilla 120 km/h. joitettu. Valtatiellä 4 on ajantasainen liikenteen ja kelin ajan- Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 18, 23 ja 24 tasaiseen seurantaan perustuva liikenne- ja kelitiedotus sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen ja häiriötilanteiden hallinta. Varareittiviitoitus on olemas- sujuvuus ja turvallisuus pienimuotoisilla paikal- sa häiriötilanteiden varalle ja se saadaan tarvittaessa lisilla toimilla ja tarpeen mukaan ohituskaistoil- nopeasti käyttöön. Kelin ja olosuhteiden mukaan muut- la. tuvia nopeusrajoituksia tai muuta muuttuvaa ohjausta Päätieverkon liikenteellinen laatu ja hoitotaso käytetään. Automaattista liikenteen valvontaa on lisätty. vastaavat maakunnan kehityksen ja ulkoisten 20-30 minuutin ajomatkan välein on saatavissa leväh- yhteyksien vaatimuksia. Päätieverkolla liikkumi- dys- ja pysäköimisalueiden palveluja. nen on sujuvaa ja turvallista.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 27

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Taajamien sisääntulo- ja ulos- Valtatietä 9 kehitetään moottoriväylänä tai korkealuok- menoväylillä on turvattu liikenteen su- kaisena nelikaistaisena runkotienä ja laatukäytävänä juvuus. välillä Jämsä-Jyväskylä ja muualla ohituskaistatienä. Tienvarsiasutuksen kohdalla liittymiä Tien nopeustasotavoite on 100 km/h, mutta perustellus- karsimalla ja kevyen liikenteen erot- ti voidaan hyväksyä myös nopeusrajoitus 80 km/h. Vilk- telulla on parannettu paikallisen lii- kaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä, eikä maankäyttö- kenteen ohella myös pitkämatkaisen liittymiä tielle sallita. Moottoriväylä- ja nelikaistaosuuk- liikenteen turvallisuutta. Maankäytön silla paikallista liikennettä varten varaudutaan rinnak- leviämistä päätien liikennettä haittaa- kaistieyhteyksiin ja liittymät toteutetaan eritasojärjeste- valla tavalla hillitään. lyin. Taajamat ensisijaisesti ohitetaan. Kevytliikenne on Henkilö- ensisijaisesti järjestetty turvallisesti muulla verkolla tai auto omilla väylillään. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuva osuus rakennetaan. Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan Valtakunnalli- ohituskaistajärjestelyin. Sininen tie (kantatie 77) muu- set ja kansain- tetaan valtatieksi. väliset liikennetarpeet Seututiet ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet parannetaan tieluokan edellyttämään laatu- tasoon. Niiden asema yleisinä teinä taajama-alueilla turvataan. Liityntä linja-au- Kuntakeskuksista on järjes- Vuorotarjonta pikavuoroliikenteessä Linja-autoliikenteessä pikavuoroliikenteelle taataan no- toille tapahtuu tetty liityntäyhteyksiä tär- vastaa alueen tarpeita. peat ja häiriöttömät yhteydet varmistaen samalla, että kevytliikenteellä keimmille linja-autojen pika- Maakuntakeskusten välisiä pika- pysäkit odotustiloineen ja liityntäyhteyksineen ovat toi- tai kauempaa vuoroille tarpeen mukaan vuoroyhteyksiä on kehitetty ja ne tar- mivat ja asianmukaiset. Lisäksi huolehditaan siitä, että henkilöautoa olemassa olevaa joukkolii- joavat vaihtoehdon henkilöauton käy- toteutettavilta kevyen liikenteen väyliltä ja rinnakkais- käyttäen. kennetarjontaa hyödyntäen. tölle. Junaliikenteen ja pikavuorojen teiltä on turvalliset yhteydet linja-autopysäkeille. Linja- Informaatio-, myynti- ja rooli eri kaupunkien välisessä liiken- auto maksujärjestelmät tukevat teen hoidossa on selkeytynyt. pikavuorojen ja niitä palve- Linja-autojen liikennöinti ja matkus- levien liityntäyhteyksien vai- tajien kulku pysäkeille tapahtuu suju- vatonta käyttöä vasti ja turvallisesti. Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyksineen ovat asianmukaiset. Pikavuorojen saattoliikenteen tarpeet huomioidaan.

Peruspalvelutaso Tavoitetaso 28 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Kuntakeskuksista on Vuorotarjonta junaliikenteessä vastaa alueen Tarjolla on useita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. järjestetty liityntä- tarpeita. Junaliikenteessä on sujuvat yhteydet Junaliikenteessä Jyväskylän ja Helsingin välisessä yhteyksiä tärkeimmille pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun, nopeassa junaliikenteessä matka-aika on 2,5 tun- junille. Muualla liityntä Kuopioon ja Seinäjoelle. tia. vaatii yleensä henkilö- Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät se- Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä rautatieasemille auton käyttöä. kä liityntäyhteydet tukevat junaliikenteen vai- on kehitetty kutsupohjaisina Informaatio-, myynti- ja vatonta käyttöä. Junien käyttö kaupunkien vä- Kaikilla henkilöliikenteen asemilla on ajantasainen maksujärjestelmät tu- lisessä liikenteessä on lisääntynyt. Juna muo- matkustajainformaatio. Juna kevat junaliikenteen ja dostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon kau- Matkakeskuksen toimintaa on edelleen kehitetty ja liityntäliikenteen vaiva- punkien välisessä liikenteessä. matkakeskus toimii koko Keski-Suomen henkilölii- tonta käyttöä. Rataverkko vastaa henkilöliikenteen tarpeita. kenteen solmupisteenä, jossa kaikki henkilöliiken- Henkilöliikenteen nopeus on 140 – 160 km/h teen kulkumuodot tai niiden liitynnät kohtaavat. Valtakunnalliset rataosasta ja kalustosta riippuen. Rataverkon ja kansainväli- turvallisuus mahdollistaa nopeat yhteydet. set liikennetar- Radat mahdollistavat junaliikenteen tarjonnan peet nostamisen.

Vuorotarjonta lentoliikenteessä vastaa alueen Jyväskylän lentoasemalta on kattava vuorotarjonta tarpeita. Helsinkiin ja yhteydet Ouluun. Lentoasemalta toimii Jyväskylän lentoaseman terminaalijärjestelyt suorat kansainväliset yhteydet hyvät jatkoyhteydet ja maaliikenteen olosuhteet mahdollistavat tarjoaville ulkomaisille lentokentille. sekä henkilö- että tavaraliikenteen sujuvan Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä kuntakeskuksista Lentolii- hoitamisen ja kehittämisen. lentoasemalle on kehitetty kutsupohjaisina. kenne Hallin lentokentällä turvataan sekä ilmailuteollisuuden että sotilasliikenteen toimintaedellytykset. Kivijärven ja Viitasaaren lentokentillä yl- läpidetään tyydyttävät matkailuliikenteen ja harrasteilmailun toimintaedellytykset.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 29

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Logistiset yhteydet ovat elinkei- Seututieverkko on päällystetty ja Pitkämatkaisen raskaan liikenteen Kuljetusten ohjaustietoja hyödyntä- noelämän kannalta toimivia. perusnopeudella liikennöitävissä. pysähtymistarvetta vähennetään mällä teiden talvikunnossapito toimii Tieverkko takaa luonnonvarojen Seutuyhteistyön edellyttämät osat erilaisin liittymäratkaisuin kuten täsmäpalveluna ympäri vuorokau- saavutettavuuden. Tiestöllä ei ole kuntakeskusten välisistä yhdys- kääntymiskaistoin, väistötiloin ja den. painorajoituksia osuuksilla, joilla teistä on myös päällystetty ja ke- kevyen liikenteen alikulkukäytävin. tarvitaan maa- ja metsätalouden tai säaikainen liikenne voi noudattaa Erikoiskuljetusten reitit on määri- energiakuljetuksia ympärivuoti- perusnopeutta. telty.

sesti. Taajamien sisääntulo- ja ulostulo- Tavaraliikenteessä on säilytetty

Kunnossapito tukee kuljetusten väylillä on turvattu liikenteen suju- kiskoliikenteen korkea osuus. Yh- sujumista. Tieverkon kunto vastaa vuus. distettyjen kuljetusten toiminta- Perusteolli- raskaan liikenteen vaatimuksia eikä edellytykset on turvattu. Satamayh- Tavaralii- suuden haittaa kuljetusten ajallista ennus- teyksillä on toteutettu 25 tonnin ak- kenteen raaka-aine- tettavuutta. selipainot. tarpeet ja tuotekuljetukset Perusteollisuuden kuljetusten ai- Kunnossapidossa huomioidaan katauluvaatimukset on huomioitu pitkämatkaisten kuljetusten aika- kunnossapidossa. tauluvaatimukset. Kunnossapidon Yksityisteiden kunto mahdollistaa laatutaso vastaa kuljetusten vaati- päivittäisen kulkemisen ja kuljetuk- muksia. set. Runkokelirikkoa ei esiinny säännöl- lisen raskaan liikenteen reiteillä ei- kä raakapuulogistiikkaa haittaavissa kohdissa.

30 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Peruspalvelutaso Tavoitetaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Logistiset yhteydet ovat elin- Keski-Suomen roolia tavaraliikenteen Kuljetuksiin on valittavana useita eri kul- keinoelämän kannalta toimi- solmupisteenä vahvistetaan. jetusmuotoja. via. Pitkämatkaisen raskaan liikenteen py- Tie- ja rautatiekuljetusten sekä vesi- Tiestön kunnossapito turvaa sähtymistarvetta vähennetään erilaisin liit- väylien ja lentorahdin roolit ovat selkeät kuljetusten ajallisen enna- tymäratkaisuin kuten kääntymiskaistoin, ja niiden mahdollisuudet hyödynnetään koinnin ja kuljetusten aika- väistötiloin ja kevyen liikenteen alikulku- täysimääräisesti. Päätieverkolla yöajan tauluvaatimukset on huomi- käytävin. kunnossapidon laatutaso vastaa kulje- oitu kunnossapidossa. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty. tusten vaatimuksia. Tiestön kunnossapito turvaa kuljetusten Erikoiskuljetusten reitit on määritelty ja ne ajallisen ennakoinnin ja tieverkko on lii- ovat esteettömiä. Keskustat on rauhoi- kennöitävässä kunnossa ympäri vuoro- tettu raskaalta läpikulkuliikenteeltä. kauden. Lentoaseman ympäristöön sijoittuville yrityksille on luotu toimintaedellytykset ja Kaupan ja Tavaraliikenteessä on säilytetty kiskolii- Tavaralii- riittävästi tilaa. Jyväskylän lentoasemalta teollisuu- kenteen korkea osuus. Yhdistettyjen kul- kenteen on aloitettu rahtilentoliikenne. den kulje- jetusten toimintaedellytykset on turvattu. tarpeet tukset Nykyiset vesiväylät ja kanavat on pidetty Yhdistettyjen kuljetusten edellytykset on tarvetta vastaavassa kunnossa. turvattu säilyttämällä Jyväskylän kaupunkialueella nykyisten kuormausraiteiden Rataverkko vastaa tavaraliikenteen tar- käyttömahdollisuus sekä luomalla uusilla peita. Tavaraliikenteessä akselipaino on terminaalialueilla mahdollisuudet rauta- teollisuuden tärkeimmillä raskaiden kul- teiden hyödyntämiseen. jetusten reiteillä ja satamayhteyksillä 25 tonnia ja muuten 22,5 tn ja nopeus 100 Vesitieyhteyksiä on kehitetty perusteolli- km/h. suuden tarpeet huomioon ottaen. Vesi- tieyhteys merelle on toteutettu. Äänekoski – Haapajärvi radalla on mahdollista liikennöidä 60 km/h. Keski-Suomen asema valtakunnallisena logistisena solmupisteenä ja Väli-Suo-

mea palvelevana logistiikkakeskittymänä on korostunut.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 31

4.3 Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Haapajärv i Ouluun Kiuruv esi 4.3.1 Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukemi- Reisjärv i Py häjärv i PERUSPALVELUTASO nen liikennejärjestelmän keinoin Paikallinen taso Lestijärv i Halsua PihtipudasPihtipudas Pielav esi Seudullinen taso Maakuntasuunnitelma ohjaa maakunnan liiton toimintaa ja on lähtö- KinnulaKinnula kohtana maakunnan suunnittelulle. Maakuntasuunnitelma muodostaa Kokkolaan Perho Maakunnallinen taso keskeisen perustan ja lähtökohdat maakuntakaavan laatimiselle. Kes- Vimpeli KivKiv ijärv ijärv i i Keitele ki-Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustos- KyyjärviKyyjärvi TAVOITETASO Alajärv i KyyjärviKyyjärvi ÓÓ sa 2005. Maakuntasuunnitelmassa on asetettu tavoitteita alueraken- ViitasaariViitasaari teelle ja myös liikennejärjestelmälle. KannonkoskiKannonkoski Soini Maakuntasuunnitelmassa on hyväksytty Keski-Suomen tavoitteelliselle KarstulaKarstula Vesanto aluerakenteelle seuraavat tavoitteet: Karttula SumiainenSumiainen Luodaan Keski-Suomesta kansainvälisesti ja kansallisesti toi- PyPy lkönmäki lkönmäki ÄänekoskiÄänekoski Töy sä Ähtäri KonnevKonnev esi esi miva maakunta, jossa on vahva Jyväskylän kasvukeskus SaarijärvSaarijärv i i Rautalampi SuolahtiSuolahti Suonenjoki Seinäjoelle MultiaMultia Kehitetään Jämsän ja Äänekosken seutuja merkittävinä teolli- UurainenUurainen UurainenUurainen HankasalmiHankasalmi suusseutuina ÓÓ LaukaaLaukaa Virrat Kuopioon KeuruuKeuruu KeuruuKeuruu Pieksämäki Kehitetään Keuruun, Saarijärven ja Viitasaaren seutuja kuntien JyväskylänJyväskylänJyväskylän mlkmlkmlk PetäjävPetäjävesiPetäjäv esi esi strategiavalintojen mukaisesti palvelukeskuksina; hyödynne- Pieksämäen mlk tään Keuruun seudun yhteistyömahdollisuudet Mänttään ja Poriin JyväskyläJyväskylä Vilppula ToivToiv akka akka Mikkeliin Vilppulaan; selkeytetään kaakkoisen Keski-Suomen yhteistoi- JämsänkoskiJämsänkoskiJämsänkoski MuurameMuurame ToivToiv akka akka Haukiv uori mintaa osana maakuntaa Ruovesi Mänttä Kangasniemi KorpilahtiKorpilahti LeivLeiv onmäki onmäki Luodaan muualle maakuntaan pk –yritystoimintaa tukeva ja JämsäJämsä peruspalvelut turvaava keskusverkko elinvoimaisine maaseu- Juupajoki LuhankaLuhanka JoutsaJoutsaJoutsa tualueineen Hirvensalmi TampereelleTampereelle Oriv esi Längelmäki Kannustetaan reuna-alueita maakuntarajat ylittävään yhteis- työhön KuhmoinenKuhmoinen Sahalahti Kuhmalahti Sysmä Hartola Pertunmaa Aluerakennetavoitteet ja liikennejärjestelmätavoitteet on otettu huomi- Helsinkiin Luopioinen Lahteen oon tätä suunnitelmaa laadittaessa. Padasjoki Kuva 11. Liikennejärjestelmälle asetetut palvelutasotavoitteet tukevat Keski-Suomen tavoitteellisen aluerakenteen toteutumista 32 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

4.3.2 Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa Tampere – Jyväskylä – Kuopio ratajaksoa kehitetään nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen tarpeisiin. Kaavassa esitetään Maakuntakaavassa osoitetaan liikennejärjestelmän edellyttämät alue- Haapajärven radan säilyttäminen liikennekelpoisena raaka- varaukset ja annetaan liikennejärjestelmän ohjaamiseksi tarvittavia ainekuljetusten ja elämysmatkailun tarpeisiin. Maakuntakaavassa määräyksiä. osoitetaan varaukset henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikkoja varten. Teollisuusratojen sähköistystä esitetään. Tieverkko Lentoliikenne Päätieverkon kehittämismahdollisuudet turvataan. Valtatietä 4 kehite- tään valtakunnallisena runkotienä, välillä Viisarimäki-Äänekoski moot- Maakuntakaavassa turvataan siviili- ja sotilaslentoliikenteen kehittämi- toriväylänä, Lusi-Viisarimäki nelikaistatienä ja muualla ohituskaistatie- nen Tikkakoskella varaamalla kentän ja terminaalitoimintojen kehittä- nä. Liittymistä runkotielle rajoitetaan. Valtatietä 9 kehitetään runkotie- mistä, lentoliikennettä, lentorahtitoimintoja sekä lentoliikennettä hyö- nä, moottoriväylänä tai korkealuokkaisena nelikaistaisena valtatienä dyntäviä toimintoja varten tarvittavat alueet. Maakuntakaavassa ote- välillä Jämsä-Jyväskylä ja muualla ohituskaistatienä. Vaasan valtatien taan huomioon lentoaseman maaliikenteen tarpeet sekä kiitotien pi- (vt 18) puuttuvan osuuden rakentamismahdollisuudet turvataan. Muul- dentämismahdollisuuden säilyttäminen ja puolustusvoimien erityistar- la päätieverkolla (vt 13, 16, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan peet. liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla Hallin lentokenttäalueen maankäytössä varaudutaan ilmailuteollisuutta ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. ja sotilaslentotoimintaa tukeviin ratkaisuihin. Moottoriväylä- ja nelikaistaosuuksilla paikallista liikennettä varten va- Kivijärven ja Viitasaaren pienkonekenttien kehittämisessä turvataan raudutaan rinnakkaistieyhteyksiin ja liittymät toteutetaan eritasojärjes- matkailun ja harrasteilmailun toimintaedellytykset. telyin. Valtakunnallisesti merkittävillä teillä taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdalla pyritään joko ohitusratkaisuihin tai erottamaan pitkä- Vesiliikenne matkaiset liikennevirrat paikallisliikenteestä eritaso- ja rinnakkaistiejär- jestelyin. Seudullisten kevytväyläyhteyksien osoittamista maakunta- Maakuntakaavoituksessa esitetään keskeiset vesiväylät ja satama- kaavassa tutkitaan. alueet sekä niiden kehittämistarpeet. Alueen vesiliikenteen, vesikuljetusten ja vesimatkailun säilymisen ja edelleen kehittämisen tarvitsemat Maakuntakaavassa esitetään seututiet ja kuntien yhteistoiminnan kan- aluevaraukset ja telakkatoimintaa palvelevat alueet osoitetaan maa- nalta tärkeät yhdystiet. Niiden asema yleisinä teinä taajama-alueilla kuntakaavassa. sekä kehittämismahdollisuudet tieluokan edellyttämään tasoon turvataan. Logistiikka

Rautatieliikenne Keski-Suomen roolia tavaraliikenteen solmupisteenä ja Väli-Suomea palvelevana logistiikkakeskittymänä vahvistetaan. Maakuntakaavassa Maakuntakaavassa varaudutaan valtakunnallisesti merkittäviin liiken- otetaan huomioon logististen toimintojen kehittämismahdollisuudet neverkkoihin kuuluvien ratojen sekä henkilö- ja tavaraliikennettä palve- varaamalla alueita kuljetusten ja kuljetusketjujen tarvitsemille termi- levien ratojen osoittamiseen. Rautateiden runkoverkkoon kuuluvaa naalitoiminnoille. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset turva-

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 33 taan ja Jyväskylän alueelle varataan sitä varten tarvittavat alueet. Met- nen olemassa olevan reitin palvelualueelle parantaa joukkoliikenteen säteollisuuden puuhuoltoa varten varaudutaan lumivarastointialueiden taloutta. Jokainen uusi matkustaja tuo lisätuloja ilman, että kustannuk- osoittamiseen eri puolille maakuntaa. set merkittävästi muuttuisivat. Näin on mahdollista tarjota jatkossakin hyvätasoiset joukkoliikennepalvelut ilman yhteiskunnan rahoitusta lii- Joukkoliikenne kenteen ostamiseen. Maakuntakaavassa otetaan huomioon joukkoliikenteen tarpeet, osoi- Kunnat sijoittavat myös kokonaan uudet asunto- ja työpaikka-alueet tetaan joukkoliikenteen laatukäytävät ja esitetään niitä koskevat vaati- nykyisten joukkoliikenteen pääreittien vaikutusalueelle. Keski-Suomes- mukset. Kevyen liikenteen rooli joukkoliikenteen liityntäliikenteenä tuo- sa ei ole Jyväskylän kaupunkiseudun ulkopuolella näkyvissä sellaista daan esiin. Kaavassa esitetään myös joukkoliikenteen termi- asutuksen ja työpaikkojen kasvupotentiaalia, että kokonaan uuden naaliverkkoa liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta. joukkoliikennereitin toteuttaminen olisi mahdollista. Kevyen liikenteen markkinaosuuden kasvattamistavoitetta tulee tukea. 4.3.3 Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittä- Keskeistä tässä työssä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyt- mistä täminen. Tiivistämisellä ja eheyttämiselle lyhennetään matkoja ja tätä kautta edesautetaan kevyen liikenteen käyttöä. Käytön lisääminen Liikennejärjestelmän perusteet luodaan maakuntakaavatasolla. Maa- edellyttää myös entistä lyhyempiä yhteyksiä eli tulee toteuttaa väyliä, kuntakaavan avulla osoitetaan aluevaraukset eri käyttötarkoituksiin ja joita käyttämällä matkat ovat lyhyempiä kuin jos väylät ovat autojen siten luodaan perusta syntyvän liikenteen määrälle ja suuntatutumisel- käyttämien teiden yhteydessä. Tähän kunnilla on mahdollisuus vaikut- le sekä liikenneyhteyksien sijainnille ja palvelutasolle. Myös kulku- taa ennen kaikkea yleiskaava- mutta vielä asemakaavatasollakin. Ke- muotojen keskinäiseen työnjakoon vaikutetaan jo maakuntakaavata- vyen liikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjun houkuttelevuutta ja solla. toimivuutta kunnat edesauttavat myös kaavoituksella ottamalla huo- Maakuntatasolla liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tar- mioon alueiden sijoittamisessa mahdollisuuden toteuttaa alueilta ly- jota jatkossakin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen edellyttä- hyet kevyen liikenteen yhteydet nykyisten joukkoliikenteen pääreittien mät liikenneyhteydet ja –palvelut niin, että asuminen ja yritystoiminnan käyttämille pysäkeille. harjoittaminen eri puolille maakuntaa on mahdollista. Pääteiden vaikutusalueella kunnat sijoittavat mahdollista uutta maan- Seutukunta- ja kuntatasolla liikennejärjestelmän suunnittelun ja hyväk- käyttöä siten, että teille ei aiheuteta tarpeettomasti ongelmia esimer- syttyjen liikennejärjestelmän tavoitteiden painoarvoa lisätään kaavoi- kiksi lisääntyvinä liittymätarpeina tai teiden risteämisinä. Nykyisellä ra- tusprosesseissa. Kunnissa liikenteen suunnittelu kytketään kiinteäksi hoitustasolla päätiestön kehittäminen on hidasta. Käytännössä tiestöl- osaksi kaavoitusprosessia kaikilla kaavatasoilla. le ei voida muutamaa tärkeintä väylää lukuun ottamatta tehdä suuria kehittämistoimenpiteitä suunnittelukaudella. Tiet pysyvät nykyisellä Kunnat lisäävät yhteistyötä kaavoituksessa. Tavoitteena on laatia ai- paikallaan ja toimenpiteet ovat lähinnä pienempiä perustienpidon ra- nakin Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat laativat yhteisen yleiskaa- hoituksella tehtäviä jo nykyisin ongelmallisten kohteiden liikenneturval- van, kun yleiskaavojen tarkistaminen on seuraavan kerran ajankoh- lisuutta ja osittain liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. taista. Kunnat tiivistävät ja eheyttävät mahdollisuuksien mukaan ra- kennettaan. Joukkoliikennejärjestelmän kannalta asutuksen lisäämi-

34 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

5 LIIKENNESTRATEGIA

Strategian tavoitteena on saada toteutettua liikennejärjestelmän peruspalvelutaso ensi vaiheessa koko Keski-Suomen alueella. Tavoite- tasoa tavoitellaan erityisesti maakunnan osakeskuksissa ja niistä Jy- väskylään suuntautuvassa liikenteessä, Jyväskylän kaupungissa ja yh- teyksiä lähikunnista Jyväskylään sekä Äänekoski – Jyväskylä – Jämsä akselilla ja muilla valtakunnallisesti merkittävillä teillä ja eri liikenne- muotojen kannalta tärkeissä ratkaisuissa.

Kuva 12. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot (lähde: Lii- kenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit, täydennetty 1.2.2004)

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 35

Runsaamman asutuksen kohdalla tehdään rinnakkaistiejärjestelyjä. 5.1 Keski-Suomen pääliikenneverkko Kaavoituksella torjutaan hallitsematon maankäyttö päätien varresta. Maankäytön tulee tukeutua ensisijaisesti paikalliseen verkkoon. Kevyt- Päätieverkko liikenne on järjestetty turvallisesti muulla verkolla tai omilla väylillään.

Valtatie 4 Muut valta- tai kantatiet

Valtatie 4 on valtakunnallisesti merkittävä runkotie ja kuuluu pääteiden Valtatiet 13, 16, 18, 23 ja 24 kuuluvat muihin valtakunnallisesti merkit- ydinverkkoon. Tietä kehitetään pitkämatkaista liikennettä priorisoiden. täviin pääteihin. Em. valtatiet sekä kantatiet täydentävät maakunnan Tien palvelutaso on yhtenäinen ja tie on eriytetty paikallisesta maan- päätieverkkoa ja toimivat pienempien keskusten välisinä yhteyksinä. käytöstä. Taajamat ohitetaan tai taajamissa tulee vähintään olla katta- Teiden kehittämisessä otetaan huomioon myös paikallisia tavoitteita. va rinnakkaistieverkko. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h ja moot- Olosuhteista riippuen tasosta ja yhtenäisyydestä voidaan joustaa eri- toritieosuuksilla 120 km/h. Moottoritie ulottuu Viisarimäestä Äänekos- tyisesti silloin kun liikenne on vähäistä tai taajamat harvassa. Liittymät kelle. Muulla osalla runkotietä on turvallinen ohituskaistoin toteutettu ovat tasoliittymiä ja taajamissa voidaan toteuttaa kiertoliittymiä. No- ohitusmahdollisuus säännöllisin välein. Moottoritiejaksojen lisäksi vilk- peuden osalta minimitavoite on 80 km/h. Pitkillä taajamaväleillä voi- kaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä. Tiellä ei ole suoria maankäyttö- daan tavoitella myös nopeutta 100 km/h silloin kuin se on mahdollista liittymiä eikä kiertoliittymiä sallita. Liittymien määrää pyritään vähentä- vähillä lisäkustannuksilla. Erityisesti tienvarsiasutuksen kohdalla alem- mään. Paikallisen tieverkon toimivuus on turvattu ilman päätietäkin. pikin nopeustaso hyväksytään. Ohitukset ovat mahdollisia näkemien Kevytliikenne on ohjattu muulle verkolle. Valtatien 4 kehittämismahdol- sallimissa puitteissa. Tarpeen mukaan ohitusmahdollisuuksia voidaan lisuus runkotienä turvataan kaavoissa. parantaa ohituskaistajärjestelyin. Maankäyttöä tien varteen sallitaan vain suunnitellusti. Maankäytön liittymiä rajoitetaan turvallisuusperus- Valtatie 9 tein. Paikallinen ja kevyt liikenne otetaan huomioon päätien mitoituk- sessa ja varustelussa. Taajamissa on kevyelle liikenteelle oma verk- Valtatie 9 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin ja tavoitteena konsa ja yhteydet päätien poikki toteutetaan tarvittavassa määrin eri- on tien luokittelu kokonaisuudessaan runkotieksi. Tiellä priorisoidaan tasojärjestelyin. Päätie voi tietyin edellytyksin kulkea taajaman läpi. pitempimatkainen liikenne. Hyvin järjestellysti tiellä voi olla myös ly- Läpikulku edellyttää poikkeavaa tiestandardia ja vastaavasti alhai- hytmatkaisempaa seudullista ja jopa paikallista liikennettä. Moottori- sempia nopeusrajoituksia. Päätien luonne silti säilyy toimivuudessa ja väylä tai nelikaistainen valtatiejakso ulottuu Jämsästä Jyväskylään. selkeydessä. Paikallinen liikenne sekoittuu päätien liikenteen kanssa. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h. Perustellusti voidaan hyväksyä myös nopeusrajoitus 80 km/h. Vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliitty- miä, eikä maankäyttöliittymiä tielle sallita. Liittymien määrää pyritään supistamaan liittymiä niputtamalla. Uusien liittymien määrää rajoitetaan. Taajamat joko ohitetaan tai paikallinen liikenne erotellaan taajamien kohdalla rinnakkaisjärjestelyin. Nelikaistaosuuksien ulkopuolisilla osuuksilla järjestetään riittävät ohitusmahdollisuudet ohituskaistoin.

36 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

mä tarkoittaa, että henkilöliikenteessä voidaan tulevaisuudessa käyt- tää suurimpina sallittuina nopeuksina 160 - 200 km/h riippuen junaka- lustosta. Tämä edellyttää mm. tasoristeysten poistamista, mikä edel- lyttää myös tieverkon järjestelyjä. Kaavoituksella tulee varmistaa jär- >> Jyväskylän lentoasema jestelyjen tekeminen. Rata sallii 25 tonnin akselipainon. KT77 Rautateiden ydinverkkoon Muut Keski-Suomen radat täydentävät pääverkkoa. Nämä radat ovat kuuluva rata VT16 KT77 tällä hetkellä sähköistämättömiä. Jyväskylä – Äänekoski - Haapajärvi – Muu rata rata on tavaraliikenteen rata. Jyväskylä – Haapamäki - Seinäjoki rata ja

Korkealaatutie, runkotie Haapamäki – Orivesi –rata ovat sekä henkilöliikenteen että tavaralii- VT4 kenteen käytössä. Nämä radat pidetään liikenteen tarpeita vastaavas- KT58 Muu valtakunnallisesti sa kunnossa mutta mitään erityisvaatimuksia esimerkiksi maankäytön VT13 merkittävä tie suunnittelulle ja tieverkon järjestelyille ne eivät aseta. Välillä Jyväskylä Kantatie KT69 – Äänekoski sallitaan 25 tonnin akselipaino ja tavoitteena on rataosan Keitele-Päijänne- sähköistäminen. Samoin tavoitteena on Jämsä-Kaipola-radan ja Valt- vesitie ran radan sähköistys. VT18 >> VT9 VT23 VT23 Lentoliikenne VT13 Lentoliikenteen on ennustettu kasvavan sekä Suomessa että maail- malla huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti tavaraliiken-

KT56 VT4 teen kasvun oletetaan olevan erityisen voimakasta mm. pikarahtikulje- VT9 tusten kasvun myötä. Henkilöliikenteen puolella uusien halpalentoyh- tiöiden tulo markkinoille on lisännyt lentoliikenteen kysyntää. On ole- tettavaa, että Suomessakin lentoliikenne tulee kasvamaan sekä henki- lö- että tavaraliikenteen osalta. VT24 Jyväskylän lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Tavoitteena on saada lentoasema mukaan valtakunnan ydinverkkoon ja luoda kentäl- le kansainvälistä henkilöliikennettä ja lentorahtitoimintaa. Liikennepal- Kuva 13. Keski-Suomen pääliikenneverkko velujen lisäksi tavoitteena on kehittää lentoaseman aluetta ilmailua monipuolisesti tukevaksi keskukseksi, jossa on myös koneiden huol- Rataverkko totoimintaan ja ilmailuun liittyvää koulutustoimintaa. Lentoasema on sujuvasti saavutettavissa. Joukkoliikenneyhteydet toimivat.

Tavoitteena on valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvan Tampere – Jyväskylä – Kuopio – radan kehittäminen nopeaa junaliikennettä, ras- kasta tavaraliikennettä ja satamaliikennettä palvelevaksi radaksi. Tä-

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 37

Bussi- ja taksiliikenteen laatukäytävät ja terminaaliverkko Kuva 14. Joukkoliikenteen laatukäytävät Tavoitteena on, että Keski-Suomen tärkeimmistä linja-autoreiteistä kehite- tään laatukäytäviä, joissa joukkoliikenteen houkuttelevuuteen, helppo- käyttöisyyteen, sujuvuuteen ja laadun parantamiseen erityisesti panoste- Pihtipudas taan. Joukkoliikenteen palvelutaso Keski-Suomen aluerakenteen pää- Kinnula suuntia palvelevilla laatukäytävillä on korkea niin liikenteen tarjonnan kuin Linja-autoliikenteen matkustusympäristönkin osalta. laatukäytävä 1. kiireellisyysluokka

Joukkoliikenteen keskeisenä laatukäytävänä kehitetään valtatiejaksoa Kivijärvi Linja-autoliikenteen Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. Myös muita päätieyhteyksiä ja maakun- Viitasaari Kyyjärvi laatukäytävä nanosakeskusten ja Jyväskylän välisiä tiejaksoja kehitetään laatukäytä- 2. kiireellisyysluokka viksi. Näitä ovat valtatie 4 Joutsaan, valtatie 9 Hankasalmelle, valtatie 13 Kannonkoski Raideliikenteen Saarijärvelle saakka ja valtatie 23 Keuruulle sekä Laukaan ja Jyväskylän Karstula laatukäytävä välinen yhteys. Äänekoski

Laatukäytävien toimintaympäristön kehittämistoimenpiteitä ovat joukkolii- Saarijärvi kenteen sujuvuuden lisääminen fyysisin etuisuuksin kuten joukkoliikenne- Pylkönmäki Sumiainen Konnevesi kaistoin, liittymien ohituskaistoilla ja liikennevaloilla. Toimenpiteet kohdis- Suolahti tuvat ensisijaisesti kaupunkeihin. Pysäkkijärjestelmää ja varustelutasoa Multia yhtenäistetään pysäkkiluokituksen mukaiseksi. Matkaketjujen toiminta- edellytyksiä parannetaan liityntä-, saatto- ja noutoliikenteen yhteyksiä ke- Uurainen Laukaa Hankasalmi hittämällä. Laatukäytävillä tavoitteena on matkustajainformaation lisäämi- Petäjävesi nen ja laadun parantaminen sekä matkustusympäristön viihtyisyyden ja Keuruu Jyväskylän mlk liikenneturvallisuuden parantaminen. Laatukäytävien suunnittelussa pyri- Jyväskylä tään huomioimaan esteettömyys. Muurame Toivakka Pysäkkiympäristö tulee luokitella tavoitteellisen varustelutason määrittä- Jämsänkoski mistä varten. Nousijamääriltään vilkkaimpien pysäkkien, pikavuoropysäk- Korpilahti Leivonmäki kien sekä koululaisten yleisesti käyttämien pysäkkien tulee erottua varus- Jämsä telutasoltaan ja toimivuudeltaan muista pysäkeistä.

Luhanka Laatukäytävät tulee asettaa tärkeysjärjestykseen toimenpiteiden kohdis- Joutsa tamista ja toteuttamisaikataulua varten. Laatukäytävien suunnittelu vaatii oman yksityiskohtaisen suunnitelmansa. Matkustajan näkökulmasta saa- Kuhmoinen vutetaan parhaiten yhtenäinen laatutaso, jos kehittäminen tapahtuu yh- teistyössä tiepiirin, kuntien, lupaviranomaisten ja liikennöitsijöiden kanssa.

38 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Jyväskylässä toimii valtakunnalliseen matkakeskusverkkoon kuuluva matkakeskus, jossa yhdistyvät linja-autojen ja junien paikallinen ja val- takunnallinen liikenne. Jatkossa Matkakeskusta kehitetään yhteistyös- sä eri toimijoiden kanssa yhä merkittävämmäksi valtakunnan hen- kilöliikenteen solmukohdaksi. Joukkoliikenteen terminaaliverkon määrittelyä on jatkettu alemmalle tasolla luokittelemalla myös muut terminaalit Keski-Suomen kattavaksi seudullisen ja alueellisen tason verkostoksi. Eri luokitusten mukaisille terminaaleille asetetaan palvelutasotavoitteet. tavoitteena on kattavan terminaaliverkon avulla selkeyt- tää Keski-Suomen joukkoliikennejärjestelmää, parantaa tiedottamista sekä luoda entistä sujuvampia joukkoliikenteen matkaketjuja.

Vesiväylät

Keitele ja Päijänne järvet muodostavat niitä yhdistävän kanavan kanssa laajan vesitieverkoston. Vesistön hyödyntämismahdollisuudet pa- ranisivat, mikäli vesistöalueelta olisi elinkeinotoiminnan hyödynnettä- vissä oleva toimiva meriyhteys. Ensi vaiheen tavoitteena on Päijänne – Saimaa kanavan rakentaminen, jolloin muodostuisi yhtenäinen vesimatkailua ja veneilyä palveleva Järvi-Suomen vesistöaluekokonaisuus. Lyhyemmän aikavälin toimenpiteitä ovat liikennettä rajoittavien silta- ja väyläkohteiden, Äijälänsalmen väylän kunnostus sekä Vuonteensal- men väylän ja sillan muutos sekä Paatelan ratasillan nosto.

5.2 Tieverkko

Peruspalvelutaso

Päätieverkon kunnossapitoa tehostetaan ja erityisesti yöajan kunnos-

sapidon laatutasoa parannetaan elinkeinoelämän tarvitsemien kulje- Kuva 15. Joukkoliikenteen terminaaliverkko tusten sujumisen turvaamiseksi. Maa- ja metsätalouden kuljetusten kannalta ongelmalliset teiden painorajoitukset poistetaan parantamal-

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 39 la kelirikkouhan alaista tieverkkoa sorateinä. Yhteensä parannettavaa moottoriväyläksi uuteen paikkaan. Muut kehittämistoimenpiteet teh- on noin 300 km. dään runkotien laatutavoitteiden pohjalta suunnitelmia tarkistaen. Valtatiellä 4 välillä Lusi-Kanavuori tehdään mm. nykyisen tien suunta- Valtatien 9 kehittämisessä kiireellisintä on täydentää Ristonmaan eri- uksen parantamistoimenpiteitä, ohituskaistaratkaisuja, yksityistie- ja tasoliittymää, toteuttaa Jämsän, Hiidenmäen, Saarenkartanon Korpi- kevytväyläjärjestelyjä sekä liittymäjärjestelyjä. Välillä Kirri-Äänekoski to- lahden (pohjoinen), Muuramen teollisuuskylän, Mattilanniemen, Luta- teutetaan liittymä-, rinnakkaistie-, ohituskaista- ja kevytväyläjärjestely- kon, Laukaanhovin, Lievestuoreen ja Niemisjärven eritasoliittymät. Vä- jä. Valtateiden 9 ja 13 laatua ja turvallisuutta parannetaan toteuttamal- lillä Niittyaho - Keljonkangas toteutetaan toinen ajorata. Muut kehittä- la keskikaiteellisia ohituskaistoja, leventämällä teitä, parantamalla ta- mistoimenpiteet tehdään olemassa olevien ja päätieluokituksen tarkis- soliittymiä sekä toteuttamalla yksityistiejärjestelyitä. Valtatien 18 (Jy- tusten jälkeen voimassaolevilla laatukriteereillä tarkistettavien suunni- väskylä- Seinäjoki- Vaasa) puuttuvan osan rakentamisesta tehdään telmien pohjalta. Tavoitteena on tien kehittäminen valtakunnallisena ratkaisu. Valtateillä 23, 24 sekä valtatien tasoon nostettavalla kt 77:lla runkotienä. tehdään kevyen liikenteen järjestelyjä ja tarvittavia ohituskaistajärjeste- Muilla pääteillä suoritetaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta palve- lyjä, yksityistiejärjestelyjä sekä parannetaan liittymiä ja laajennetaan levia liittymä-, ohituskaista-, rinnakkaistie- ja kevytväyläjärjestelyjä. tievalaistusta.

Kuntakeskusten välisten seututeiden ja yhdysteiden luokittelu tarkiste- taan ja laatutaso yhtenäistetään. Alempaa tieverkkoa pyritään kunnos- 5.3 Kevytliikenne tamaan ja kelirikkohaittoja poistamaan. Maankäytön suunnittelun keinoin varmistetaan, että hallitsematonta, Peruspalvelutaso valtateille suoria liittymiä edellyttävää rakentamista ei synny. Maankäy- tön leviämisen estäminen on tärkeää erityisesti liikenneturvallisuuden Kevyen liikenteen yhteyspuutteita päätieverkolla pyritään vähentä- kannalta. Lisäksi kaavoituksessa otetaan huomioon päätieverkon luo- mään. Erityisesti kevyen liikenteen tarpeet korostuvat taajamien lieve- kituksen mukaiset kehittämismahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. alueilla olevilla päätiejaksoilla eli niin sanotuilla tienvarsiasutuksen jak- soilla. Kevyen liikenteen puuttuvien yhteyksien toteuttamistarpeet on Kunnat, tiepiiri, ja maakunnan liitto pyrkivät yhteistyössä alan toimijoi- priorisoitu Keski-Suomen tiepiirin tekemässä kevyen liikenteen tar- den kanssa vaikuttamaan siihen, että yksityisteiden julkinen tuki on veselvityksessä. Toteuttamisjärjestykseen vaikuttavat myös pääteiden pysyvä ja tieverkon käytön merkitykseen sidottu. kehittämishankkeiden toteutusaikataulut.

Taajamissa kevyen liikenteen hankkeet ovat pääosin nykyisen väylän Tavoitetaso jatkamista taajaman kasvusuuntaan. Jonkin verran on myös kehitettä-

vää lyhyissä yhteyspuutteissa taajamien sisällä. Hankkeet palvelevat Valtatien 4 kehittämisessä kiireellisintä on toteuttaa moottoritie välillä koululaisten jokapäiväistä liikkumista sekä työmatka- ja asiointiliikku- Kirri – Äänekoski, rakentaa Puuppolan, Tikkakosken, lentoaseman, mista. Taajamaseutujen hankkeet palvelevat suurempia käyttäjämää- Vehniän, Hirvaskankaan, Huutomäen ja Kotakennään eritasoliittymät, riä kuin päätieverkon yhteyspuutteiden kehittäminen. toteuttaa Kanavuoren eritasoliittymä ja rakentaa uusi Vaajakosken ohi- tustie sekä täydentää Kanavuoren ja Viisarimäen välinen valtatieosuus

40 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Liikenteen turvallisuutta koulujen kohdilla parannetaan, jotta lasten jo- Tavoitetaso kapäiväinen liikkuminen kouluun saataisiin turvattua ilman, että kunta joutuu järjestämään kuljetuksen matkan vaarallisuuden takia. Alle 5 Kevyen liikenteen tavoitetason mukaisen verkon muodostavat kevyen km etäisyydellä asuvien oppilaiden määrä, joille on järjestetty kuljetus liikenteen laatukäytävät tulee määritellä. Tavoitetason verkolla tavoit- vaarallisen matkan perusteella on Jyväskylän maalaiskunnassa 108 teena on kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen. Täl- oppilasta, Äänekoskella 88 oppilasta, Laukaassa 85 oppilasta, Jäm- löin kulkeminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi. Tavoite- sässä 58 oppilasta sekä Keuruulla 39 oppilasta. Turvallisuutta voidaan tason väylän tekeminen on perusteltua, jos väylä palvelee suurta käyt- parantaa sekä väylä- että alikulkuhankkeilla. Mahdollisia ovat myös täjämäärää. Tavoitetason laatukäytävien verkkoa on vasta alettu kehit- ajoneuvoliikenteen rahoittamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten ajora- tää Jyväskylän kaupungissa ja Jyväskylään on myös määritelty tavoi- dan korotukset, kavennukset, sivusiirtymät ja taajamaportit. tetasoon kehitettävä laatukäytäväverkko. Laatukäytävien kehittäminen tapahtuu pääosin kuntien omalla rahoituksella. Myös muiden kuin pääteiden varsilla olevien taajamien välisiä kevyen liikenteen yhteyspuutteita pyritään parantamaan. Yhteyspuutteet kes- Kevyen liikenteen laatukäytävien kehittämistoimenpiteitä ovat: kittyvät pääosin Jyväskylän seudulle. • Jalankulun ja pyöräilyn erottelu Kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteäminen toteutetaan turvallisella • Väyläympäristön parantaminen tavalla. Alikulkukäytäviä tarvitaan lisää lähinnä pääteiden yhteyteen. • Liikennevaloetuisuudet (tunnistaminen kauempaa kuin pai- nonapin kohdalla) Kevyen liikenteen yhteyksiä linja-autopysäkeille tulee parantaa. ja py- • säkkivarustelua kehittää (mm. pyöräparkit). Pysäkkiyhteyksien paran- Viitoituksen ja opastuksen tehostaminen • taminen on tärkeä osa toimivien matkaketjujen muodostamisessa. Levähdyspaikkojen rakentaminen • Pyörä tulee voida myös jättää turvallisesti asianmukaiseen paikkaan Pysäkkijärjestelyt siten, että pysäkillä odottavat eivät häiritse pysäkin lähelle. Pysäkkien kehittäminen pohjataan tiepiirin joukkolii- muuta liikennettä • kenneselvitykseen sekä tehtyihin joukkoliikenteen laatukäytäväselvi- Liittymien turvallisuuden parantaminen (näkemäraivaukset, lii- tyksiin. kennemerkkijärjestelyt) • Tienylityskohtien turvallisuuden parantaminen (korotetut suoja- Kevyen liikenteen väylät ovat osittain huonokuntoisia, joten väylästön tiet ja liittymät, saarekkeiden leventäminen). kunnostukseen tulisi pystyä kohdistamaan lisärahoitusta sitä mukaa • Esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden kehittäminen kuin väylästö ikääntyy.

5.4 Linja-auto ja taksiliikenne

Peruspalvelutaso

Kunnat määrittelevät joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet tarvittavin osin henkilöliikennelain mukaisesti. Yhteiskunnan rahoitus joukkolii-

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 41 kenteeseen kohdennetaan yhteisesti asetettuja tavoitteita palvele- Tieverkon kehittämishankkeissa pyritään ottamaan painotetusti huo- maan. mioon joukkoliikenteen tarpeet. Eri tahojen (kunnat, valtio, Kela ja bussiyrittäjät) vastuunjakoa joukkoliikenteen peruspalvelujen turvaamisessa pyritään selkeyttämään. Tavoitetaso Kuntien eri hallintokunnissa kuljetuksia järjestävät sekä Kela lisäävät yhteistyötä ja yhdistelyä Kela-kuljetusten, sosiaalitoimen kuljetusten ja Henkilökuljetusten palvelutasotavoitteet määritetään kaupunkiseuduit- asiointikuljetusten hoidossa. Yhteistyön käynnistävät seutuliikennetyö- tain seudullisissa henkilökuljetusten palvelutasosuunnitelmissa. Jat- ryhmät ja kunnissa jo olevat tai kuntiin nimettävät kuljetustyöryhmät. kossa joukkoliikenteen liikennetarjontaa koskevia toimenpiteistä to- Kuljetustyöryhmän nimeää kunnanhallitus. teutetaan vain niitä, jotka palvelevat asetettua tavoitetilaa. Kuntien eri hallintokunnissa kuljetuksista vastaavat lisäävät yhteistyötä Nopeita työssäkäyntiyhteyksiä lähikunnista Jämsänjokilaakson, Jyväs- ja yhdistelyä koulukuljetusten ja kaikille avoimen joukkoliikenteen hoi- kylän ja Ääneseudun tärkeimmille työpaikoille pyritään kehittämään. dossa. Kuljetukset suunnitellaan niin, että erilliskuljetuksia voidaan mahdollisuuksien mukaan muuttaa kaikille avoimeksi liikenteeksi. Joukkoliikenteen seudulliset laatukäytävät määritellään ja luokitellaan. Henkilökuljetuksia (Kelan kuljetukset, sosiaalitoimen kuljetukset ja asi- Joukkoliikenteen laatukäytävien fyysiseen toimintaympäristöön liittyvät ointi) pyritään yhdistelemään. Nykyisin erilliskuljetuksina ajettavia kou- toimenpiteet kuten esimerkiksi pysäkit, liitynnät, katu- ja tieverkostoon lukuljetuksia pyritään avaamaan kaikille avoimiksi niillä alueilla, joilla ei liittyvät sujuvoittamis- ja kunnossapitotoimenpiteet toteutetaan määri- ole muuta kaikille avointa joukkoliikennetarjontaa. Tämä huomioidaan tetyssä kiireellisyysjärjestyksessä. Laatukäytävien liikennetarjontaa mm. kuljetuskalustoa valittaessa ja yhteyksistä tiedottamisessa. kehitetään. Säännöllistä vuoroliikennettä täydennetään kutsujoukkoliikenteellä ja Pysäkkijärjestelmiä kehitetään ja lisäävät pysäkeillä tiedottamista lisä- palveluliikenteellä. Keski-Suomessa käynnistetään matkojenyhdistely- tään myös muualla kuin laatukäytävillä. keskustoiminta. Matkojenyhdistelyn kehittämisen yhtenä tavoitteena Matkaketjuja sujuvoitetaan parantamalla liityntäyhteyksiä, sovittamalla on runkoliikennettä tukevien joustavien liityntäyhteyksien kehittäminen. yhteen aikatauluja ja lisäämällä tiedottamista. Sekä perinteistä että Joukkoliikenteestä tiedottamista kehitetään. uutta reaaliaikaista joukkoliikenteestä tiedottamista kehitetään. Erityi- sesti kaupunkiliikenteessä tiedottamista pyritään kehittämään reaaliai- Keski-Suomen joukkoliikenteen terminaaliverkkoa kehitetään. Jyväsky- kaiseksi. län matkakeskuksen valmistumisen jälkeen terminaaliverkon kehittä- misen painopiste on seuraavissa tasoissa, eli asemapaikkakuntien, Lippujärjestelmiä kehitetään säännöllistä matkustamista tukeviksi kai- linja-autoasemien ja keskeisten vaihtopysäkkien kehittämisessä. Ta- kessa joukkoliikenteessä ja eri joukkoliikennemuodoista muodostuvis- voitteena ei ole uusia fyysisiä rakenteita, vaan ensisijaisesti parantaa sa matkaketjuissa. niiden toimivuutta sekä lisätä eri kulkumuotojen yhteenkytkentää mm. tiedottamisen keinoin.

5.5 Radat ja rautatieliikenne

42 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Peruspalvelutaso välisen liikenteen tarjontaa pystyttäisiin lisäämään. Tavoitteena on tarjonnan kehittäminen Helsinkiin, Tampereelle ja Kuopioon. Tampere-Jämsä rataosalla on parhaillaan menossa perusparannus- Paikalliset tahot (Keski-Suomen liitto, kunnat ja yritykset) pyrkivät vai- työt. Vuodesta 1998 asti käynnissä oleva hanke sisältää päällysraken- kuttamaan Äänekoski-Haapajärvi – rataosan säilyttämiselle liikenne- teen uusimisen lisäksi rataosan kapasiteettia ja turvallisuutta lisääviä kelpoisena. Tavoitteena on löytää rataosalle kevyempi kunnostusvaih- investointeja. Vuoden 2004 aikana valmistui kaksi uutta kohtauspaik- toehto, joka ottaisi huomioon liikenteen luonteen mukaisesti akselipai- kaa Torkkeliin ja Länkipohjaan. Turvallisuutta parannetaan mm. taso- nojen noston, liikennemäärät ja liikenteen vaatiman alhaisen nopeu- risteysjärjestelyin ja tunnelisaneerauksin. Hankkeen sisältö muodos- den. tuu myös ikääntyneiden ratarakenteiden, kuten rumpujen, raidesepe- lin, ratapölkkyjen ja kiskojen uusimisesta. Liikenteenohjauksen nykyai- kaistamiseksi osalla rataosaa käytetään uutta, tietokonepohjaista tur- Tavoitetaso valaitetekniikkaa. Tavoitteena on, että koko hanke valmistuu vuonna 2006. Keskusteluun on noussut radan kapasiteetin riittävyyden turvaaminen jatkossa Tampereen ja Jyväskylän välillä. Ratajakson toi- Yhteistyössä ylläpidetään Jyväskylän Matkakeskuksen toiminnalle hy- mintakyvyn varmistamiseksi tulisi etsiä pitkän aikavälin ratkaisut. Ra- vät toimintaedellytykset. Liityntäyhteyksiä junille kehitetään niin, että tahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2005- tavoitetason alueella jokaisesta kunnasta on sujuva liityntä tärkeimmil- 08 Jyväskylän-Jämsänkosken välisen osuuden päällysrakenteen uu- le junayhteyksille. siminen on ajoitettu vuosille 2007-08 ja hanke on saatava toteutettua Tavoitteena on nopeita junayhteyksiä hidastavien tasoristeyksien ja esitetyssä aikataulussa. kapasiteettiongelmien poistaminen Tampere - Jämsä väliltä. Tavoit- Jyväskylä-Pieksämäki rataosuudella ratakapasiteettia lisätään ja tur- teena on myös parantaa Jyväskylä-Pieksämäki -rataosan välityskykyä vallisuutta parannetaan. Rataosalla tehdään turvalaiteinvestointeja ja ja turvallisuutta varustamalla rataosa suojastuksella ja kulunvalvonnal- kulunvalvonnan ratalaitteiden rakentamista. Lisäksi taso- la sekä poistamalla tasoristeyksiä ja varustamalla rataosaa nopean lii- risteysturvallisuutta parannetaan. Tavoitteena on, että parannustöiden kenteen tarpeita varten. jälkeen rataosan suurinta sallittua nopeuttaa voidaan nostaa nopeu- Nykyisten kuormausraiteiden käyttömahdollisuudet säilytetään yhdis- desta 120 km/h nopeuteen 140 km/h. Tavoitteena on hankkeen val- tettyjen kuljetusten edellytysten turvaamiseksi Jyväskylän kaupunki- mistuminen vuonna 2007. alueella. Jyväskylä-Äänekoski rataosuus varustetaan kulunvalvonnan ratalait- Jyväskylä – Äänekoski –rata on tarpeen sähköistää, mikäli toiminta- teilla vuonna 2005. Rataosa pidetään hyvässä kunnossa ja liikenteen kelpoisen dieselkaluston saatavuudesta ei ole täyttä varmuutta. kasvun mahdollistavana.

Tavoitteena on henkilöliikenteessä matkustajamäärien ja edelleen ju- navuorotarjonnan kasvattaminen tärkeimmillä yhteysväleillä. Paikalliset tahot pyrkivät vaikuttamaan siihen, että pitkämatkaisen kaupunkien

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 43

aitojen rakentaminen, kevyen liikenteen järjestelyt ja yksityistiejärjeste- 5.6 Liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristö lyt. Osana pääteiden kehittämistä toteutetaan tarvittavat melusuojauk- Peruspalvelutaso set ja huolehditaan pohjavesialueilla tarvittavista suojaustoimenpi- Liikenneturvallisuustyötä kehitetään niin, että se on jatkuvaa seudulli- teistä. sella ja alueellisella tasolla. Yhteistyöhön kytketään mukaan kaikki toimijat: kunnat, lääninhallitus, Liikenneturva ja tiepiiri sekä poliisi ja lii- kenneyrittäjät (bussiyritykset, taksit, kuorma-autoilijat, autokoulut). 5.7 Lentoliikenne Työssä on painopisteenä kasvatus, -valistus ja tiedottamistoiminta. Peruspalvelutaso Liikenneturvallisuustyö organisoidaan seutukuntatasolla ja seututason yhteistyön kautta aktivoidaan kuntia viemään liikenneturvallisuusasiaa Jyväskylän ja lentoaseman välisiä maaliikenneyhteyksiä kehitetään eteenpäin kunnan sisällä ottamalla liikenneturvallisuusteema entistäkin valtakunnallisen lentoaseman toiminnan edellyttämällä tasolla. Valta- näkyvämmin osaksi hallintokuntien päivittäistä toimintaa. tietä 4 ja lentoaseman tulotietä sekä lentoaseman seudun joukkoliikenneyhteyksien kehitetään. Joukkoliikenneyhteyksien kehittämisessä Päivittäisen liikkumisen turvallisuutta parannetaan panostamalla taa- hyödynnetään sekä Tikkakoskelle suuntautuvaa liikennettä että Nelos- jamien liikenneympäristöihin systemaattisesti pienillä parantamistoi- tietä pohjoiseen suuntautuvia vuoroja. Lentokentän pohjoispuolitse menpiteillä vaaralliseksi osoittautuneiden ja koettujen liikenneverkon kiertävän tieyhteyden hyödyntämismahdollisuudet joukkoliikenteen osien kehittämisellä. Toiminnan tukena toimivat ajan tasalla pidettävät kehittämisessä tutkitaan. kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat. Lentoasemanseutu elää jo nyt voimakasta kehittymisvaihetta. Paineita Ympäristövaikutukset pyritään ottamaan huomioon mm. kunnossapi- alueen edelleen kehittämiselle on. Alueen hallitun kehittämisen varmis- totoimenpiteitä teettäessään. tamiseksi ja kehittymisen seurauksena syntyvien liikennejärjestelmää- Joukkoliikenteen sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen muodos- kin koskevien toimenpiteiden tarkemmaksi määrittämiseksi tärkeää on tavan matkaketjujen toimivuuteen panostetaan. Pääteillä linja- mm.: autoliikenteen linjaosuudet, liittymät ja pysäkit suunnitellaan siten, että • puolustusvoimien alueellisen kehittämisen seuranta- ja yhteis- linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku pysäkeille voi tapahtua työn syventäminen sujuvasti ja turvallisesti. • Jyväskylän lentoaseman alueen maankäytön kehittäminen

Tavoitetaso • uusien yrittäjien houkutteleminen alueelle Pääteiden liikenneturvallisuutta parannetaan uusia keskikaiteellisia • logistiikkaketjujen kehittäminen ohituskaistoja tekemällä ja varustamalla jo olemassa olevia ohitus- • lentoturismiin tähtäävien hankkeiden tukeminen kaistaosuuksia kaiteilla. Muita turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ovat tasoliittymien turvallisuuden parantaminen (eritasoratkaisut rahoi- • business-keskuksen kehittäminen yritysten tarpeeseen tuksen salliessa), teiden reunaympäristöjen pehmentäminen, riista-

44 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Lentoaseman seudun kehittäminen ja alueen toimintaedellytysten vaa- Raskaan liikenteen pysäköintimahdollisuuksien kehittämiseksi taaja- timien liikennejärjestelmää koskevien kehittämistoimenpiteiden toteut- missa ja niiden lähialueilla sekä tauko- ja huoltoalueiden kehittämi- taminen ovat perusedellytyksiä hyvien lentoliikenneyhteyksien säilyt- seksi tiestön varsilla laaditaan tiepiirin, kuntien ja kuorma-autoliiton tii- tämiseksi ja edelleen lisäämiseksi. viinä yhteistyönä suunnitelma. Suunnitelma määrittelee kehittämispe- riaatteet ja antaa toimintamallin yksityiskohtaisempien taajama- ja tie- Hallin lentokentällä turvataan ilmailuteollisuuden ja sotilaslentotoimin- kohtaisten suunnitelmien laatimiselle muutaman pilottiesimerkin kaut- nan toimintaedellytykset. Kivijärven ja Viitasaaren pienkonekentillä säi- ta. lytetään matkailun ja harrasteilmailun toimintamahdollisuudet. Erikoiskuljetusten sujumiseksi ja niiden aiheuttamien haittojen mini- Tavoitetaso moimiseksi suunnitellaan puuttuvilta osiltaan erikoiskuljetusten reitit. Jyväskylän lentoasemaa kehitetään kansainvälisen lentoaseman sta- Metsäteollisuuden sujuvan puunsaannin edellyttämien riittävien puu- tuksen edellyttämällä tavalla. Jyvässeutu luo edellytyksiä kehittämis- tavaran välivarastointi- ja lumivarastoalueiden varaamiseksi laaditaan työlle lentoaseman ja sen lähialueen markkinoimisella EU-laajuisesti suunnitelma, jotta toiminnalle voidaan varata kaikenasteisiin kaavoihin potentiaalisena yritysten sijoittamisalueena. Charter-lentotoiminnan li- riittävät alueet optimaalisiin paikkoihin. säämiseksi markkinoinnissa panostetaan myös matkailuyrittäjien Jyväskylän alueelle turvataan yhdistettyjen kuljetusten toimintaedelly- kanssa tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen tuomiseksi esiin merkittä- tykset ja varataan sitä varten tarvittavat alueet kaavoihin. Aluevarauk- vänä matkailualueena. sen tekemiseksi laaditaan tarveselvitys ja sen pohjalta tarvittaessa to- Rahtilentoliikenteen käynnistämismahdollisuuksien selvittämiseksi kar- teuttamiseen tähtäävä yleissuunnitelma. toitetaan keskisen Suomen yrityksiltä tarpeet ja kiinnostus lentoliiken- Koko oleva rataverkko säilytetään liikennöitävässä kunnossa ja maa- teen hyödyntämiseen tuotteidensa saamisessa maailmalle. kunnan satamayhteyksien kantavuutta ja liikennöitävyyttä parannetaan.

5.8 Kuljetusjärjestelmien toimintaedellytykset Tavoitetaso

Keski-Suomen logistisia toimintoja laajennetaan Väli-Suomeen. Peruspalvelutaso Telemaattisia apuvälineitä kehitetään ja hyödynnetään Keski-Suomen Keski-Suomen roolia tavaraliikenteen solmupisteenä vahvistetaan. tiepiirin ja tavaraa aikataulujen mukaan kuljettavien yritysten välisessä Keski-Suomen maantiekuljetusjärjestelmän toimivuuden varmistami- tiedonvälityksessä. Teiden talvikunnossapitotoimenpiteiden ajoituk- seksi parannetaan haja-asutusalueiden teiden kuntoa niin, että tiestöl- sessa otetaan mahdollisimman reaaliaikaisesti huomioon kuljetusten lä ei ole painorajoituksia sellaisilla osuuksilla, joilla tarvitaan maata- tarpeet. louden tai metsäteollisuuden tai kaupan kuljetuksia ympärivuotisesti.

Alemman tieverkon ja metsäautoteiden kunnon rapistumisen estämi- seksi pyritään löytämään kuntien, tiepiirin ja Metsähallituksen yhteis- työnä uusia keinoja.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 45

5.9 Vesiliikenne 5.10 Matkailun toimintaedellytykset

Peruspalvelutaso Peruspalvelutaso

Merenkulkulaitos jatkaa Navi-ohjelman toteuttamista. Tavoitteena on Matkailun toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi paran- saattaa väylätiedot kuntoon ja tiedot numeeriseen muotoon. Äijälän- netaan matkailukohteiden opastusta ja viitoitusta. Kehittämistoiminnan salmen väylä kunnostetaan ja väylän liikenteen sujuminen turvataan. tueksi laaditaan koko maakuntaa koskeva suunnitelma valtakunnalliseen ohjeistukseen tukeutuen. Tiellä liikkujien palvelemiseksi kehite- Tavoitetaso tään oheispalveluja.

Kunnat kunnostavat hoidossaan olevat laivalaiturit kiireellisyysjär- Tavoitetaso jestyksessä. Erityisesti Keiteleellä otetaan huomioon Savon kanavoin- nin edellyttämät veneilyn ja vesimatkailun satamapalvelut. Matkailukohteiden ja –alueiden saavutettavuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi kehitetään matkailun kannalta keskeisiä tie- ja joukkolii- Keiteleen kanavan liikennöitävyyttä parannetaan Vuonteensalmen väy- kenneyhteyksiä. Kehittämisen tueksi laaditaan pitkän aikavälin suunni- läjärjestelyin ja maantiesillan alikulkukorkeutta lisäämällä sekä Paate- telman. Suunnitteluprosessissa kartoitetaan eri osapuolten odotukset lan ratasiltaa nostamalla. ja määritetään tehtävät toimenpiteet aikataulutettuna. Veneilyharrastajille, retkeilijöille ja virkistyskalastajille rakennetaan tasokkaita rantautumis- ja leiripaikkoja. Kanaville rakennettua automaa- tiota kehitetään niin, että myös vesilläliikkujat saavat teknisistä ratkai- suista täyden edun. Itsepalvelukanaville järjestetään ympärivuoro- 5.11 Erityispalvelutaso kautiset aukioloajat. Erityispalvelutasossa toteutetaan tavoitetason ylittäviä erityistarpeita. Päijänteen telakan toimintaedellytykset turvataan toteuttamalla tarvit- Erityispalvelutaso voidaan tarvita tietyn asiakasryhmän tai tiettyjen eri- tavat toimenpiteet Väinölän telakan toiminnan jatkamiseksi sekä Olk- tyisolosuhteiden edellyttämiä liikenteellisiä palveluita varten. Erityispal- kolan telakkatoiminnan laajentamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden velutason tarjoamisesta päätetään erikseen. kesken.

Vesiliikenteen kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet

Käynnistetään päivitettyihin selvityksiin pohjautuva edunvalvontatyö, jonka tavoitteena on saada aikaan meriyhteys Keski-Suomen vesis- töön toteuttamalla suunnitellut kanavointihankkeet, Kymijoen ja Män- tyharjun kanavat.

46 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Lentoliikenteen kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Tieverkon kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Paikalliset tahot pyrkivät vaikuttamaan siihen, että lentokoneiden huol- to- ja korjaustoiminta säilyy ja kehittyy Jyväskylän lentoaseman alueel- Valtatiellä 4 toteutetaan Viisarimäen eritasoliittymä Toivakassa. Viita- la. saaren ja Pihtiputaan eritasoliittymien toteutus ratkaistaan tarpeen pe- Käynnistetään lobbaushanke, jonka tavoitteena on paikallisten näke- rusteella. mysten ja tarpeiden välittäminen lentoyhtiöille uusien, riittävällä vuoro- Valtatiellä 9 toteutetaan Verkkoniemen eritasoliittymä Muuramessa ja tiheydellä toimivien kansainvälisten yhteyksien sekä kotimaan suuriin Nälkämäen eritasoliittymä Hankasalmella. kaupunkeihin suuntautuvien yhteyksien toteuttamiseksi.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 47

valtatie 13 Äänekoski – Karstula 6 KEHITTÄMISOHJELMA JA HANKKEET valtatie 24 Jämsä – Kuhmoinen

Alempiasteinen tieverkko 6.1 Kärkihankkeet kelirikkorajoitusten poistaminen kuntakeskusten välisten seutuja yhdysteiden parantaminen Keski–Suomen liikennestrategian ensisijaisena tavoitteena on turvata vähintään peruspalvelutasoinen liikennejärjestelmä koko maakunnan Kevyen liikenteen järjestelmä alueelle. Peruspalvelutaso on tavoitteena saavuttaa vuoteen 2010 koulumatkojen turvallisuuden parantaminen mennessä. Peruspalvelutason saavuttamisen jälkeen pyritään toteut- Kuljetusjärjestelmien toimintaedellytykset tamaan tavoitetaso vuoteen 2020 mennessä. suunnitelma raskaan liikenteen pysäköintimahdollisuuksien Liikennestrategian toteuttamiseksi ja toteuttamisen seurannan työka- sekä tauko- ja huoltoalueiden kehittämiseksi taajamissa ja luksi laaditaan aiesopimus. Sopimus laaditaan koskemaan viiden tiestön varsilla vuoden ajanjaksoa. Tavoitteena on, että aiesopimuksen allekirjoittavat Liikenneturvallisuus Keski-Suomen liitto, kunnat, Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri, Länsi- liikenneympäristöissä pieniä parantamistoimenpiteitä Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus, Ilmailulaitos ja Merenkulku- kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien pito ajan tasalla laitos. Aiesopimusosapuolet sitoutuvat edistämään strategian toteu- liikenneturvallisuustyö seutukunta- ja kuntatasolla tumista valtuuksiensa ja resurssiensa puitteissa. Joukkoliikennejärjestelmä Seuraavassa on ensin esitetty kaikkein kiireellisimmät hankkeet. Niistä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen Jyväskylän käytetään nimitystä kärkihankkeet. Sen jälkeen on esitetty toimenpi- kaupunkiseudulla deohjelma, jossa on määritelty hankekokonaisuuksia ja yksittäisiä matkojenyhdistelykeskuksen perustaminen hankkeita ryhmiteltyjä ensisijaisen vastuutahon alle. Hankkeet ovat lä- kuntien henkilökuljetusjärjestelmien kehittäminen hes poikkeuksetta laajaa yhteistyötä vaativaa, joten pääasiallisen vastuutahon tehtävänä on koota kunkin hankkeen toteuttamiseen tarvitta- Lentoliikenteen toimintaedellytykset vat tahot. Hankkeet on aikataulutettu kahteen kiireellisyysluokkaan. kansainvälisten yhteyksien edistäminen Ensimmäiseen luokkaan laitetaan aiesopimukseen mukaan otettavat lentoaseman alueen joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen hankkeet. Toinen kiireellisyysluokka pitää sisällään hankkeet, jotka on Rataverkko tavoitteena toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Tampere – Jyväskylä – radan perusparannuksen viimeistely, tasoristeysten poisto ja satamayhteydet Päätieverkko Jyväskylä – Kuopio raideliikenteen nopeuttaminen valtatie 4 Lusi – Jyväskylä - Äänekoski Haapajärven radan kunnostus valtatie 18 Multia - Ähtäri

48 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Keski-Suomen liitto

6.2 Toimenpideohjelma Laji Kohde / toimenpide J Toimenpideohjelmassa on esitetty Keski-Suomen liikennestrategian Matkojen yhdistelykeskustoiminta toteuttamiseksi hankkeita ja hankekokonaisuuksia. Hankkeet on ryh- - toiminnan edistäminen mitelty vastuutahoittain peruspalvelutasoa ja tavoitetasoa toteuttaviin J Terminaaliverkon kehittäminen hankkeisiin. Vastuutahoksi on nimetty taho, jolla on ensisijainen vas- - suunnitelman laatiminen tuu hankkeen käynnistämisestä ja/tai toteuttamisesta. Vastuutahon L Rahtilentoliikenteen käynnistämismahdollisuuksien selvittäminen tehtävänä on määritellä muut hankkeeseen mukaan tarvittavat tahot. L Lentoliikenteen vuorotarjonnan varmistaminen L Charterliikenteen saamisen tukeminen Hankkeiden osalta on esitetty sen toteuttamisen kiireellisyysluokka ja Puutavaran välivarastointialueet KU lisäksi on määritelty kirjaintunnuksella, minkä liikennejärjestelmän osa- - aluevaraussuunnitelman laatiminen alueen kehittämistä hanke koskee. V Päijänteen telakan toimintaedellytysten turvaaminen Suunnitelma joukkoliikenneyhteyksien kehittämisestä matkailukohtei- M siin

Ratahallintokeskus PERUSPALVELUTASO, kiireellisyysluokka 1 (2006 – 2010) TAVOITETASO, kiireellisyysluokka 2 (2010 – 2020) Laji Kohde / toimenpide Tampere – Jämsä – radan parannushankkeen viimeistely ja tasoriste- R Osa-alue ysten poisto T TIEVERKKO Jyväskylä – Jämsänkoski päällysrakenteen uusiminen, satamayhteyk- R K KEVYT LIIKENNE sien kantavuuden parantaminen Jyväskylä – Pieksämäki – radan suojastus, kauko-ohjaus ja kulunval- J JOUKKOLIIKENNE R R RATAVERKKO JA JUNALIIKENNE vonta, tasoristeysten vähentäminen R LTY LIIKENNETURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Jyväskylä – Äänekoski radan varustaminen kulunvalvonnalla R L LENTOLIIKENNE Äänekoski – Haapajärvi radan säilyttäminen liikennekelpoisena R KU KULJETUSJÄRJESTELMÄT Tampere – Jyväskylä radan kapasiteetin turvaaminen Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen Jyväskylän V VESILIIKENNE R kaupunkiseudulla M MATKAILUN TOIMINTAEDELLYTYKSET

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 49

Keski-Suomen tiepiiri LTY Pääteiden melusuojaukset LTY Pohjavesisuojaukset T Päätieverkon kunnossapidon parantaminen Laji Kohde / toimenpide T Seutu- ja yhdystieverkon laatutason yhtenäistäminen T Valtatie 4 (Lusi –Jyväskylä) T Kelirikkouhan alaisen tieverkon parantaminen - tien suuntauksen parantaminen, ohituskaistat,

tasoliittymäjärjestelyt, yksityistie- ja kevytväyläjärjestelyt K Kevyen liikenteen järjestelyt koulujen vaikutusalueella - kehittäminen runkotienä K Pääteiden (valta- ja kantatiet) kevyen liikenteen väylät - Kanavuori, Vaajakosken ohitus ja Kanavuori-Viisarimäki K Kevyen liikenteen järjestelyt taajamissa moottoriväylä K Suurimmat taajamien väliset kevyen liikenteen yhteyspuutteet T Valtatie 4 (Kirri – Äänekoski) K Yksittäiset alikulkuhankkeet - liittymä-, rinnakkaistie-, ohituskaista- ja kevytväyläjärjestelyt K - kehittäminen runkotienä Kevyen liikenteen laatukäytävien kehittäminen Joukkoliikenteen ottaminen huomioon teiden kehittämisessä - Kirri – Äänekoski nelikaistaistaminen sekä eritasoliittymät J T Valtatien 9 kehittäminen runkotienä - pysäkkijärjestelyt, yhteydet pysäkeille - keskikaiteellisia ohituskaistoja, tien leventäminen, tasoliittymien J Seudullisten laatukäytävien kehittäminen

parantaminen ja yksityistiejärjestelyt KU Erikoiskuljetusten reitit - Jämsän, Saarenkartanon, Hiidenmäen, Korpilahden pohjoisen, Muuramen - erikoiskuljetusreittisuunnitelmien laatiminen puuttuvilta osiltaan teollisuuskylän, Mattilanniemen, Lutakon, Laukaanhovin, Lievestuoreen ja Niemisjärven eritasoliittymät KU Teiden talvikunnossapidon ajoituksen parantaminen - Pumperi – Ristonmaa nelikaistaistaminen KU Telematiikan hyödyntäminen tiestön kunnossapidossa - Niittyaho – Keljonkangas nelikaistaistaminen M Matkailukohteiden opastuksen ja viitoituksen kehittäminen T Valtatie 13 - opastussuunnitelman laatiminen - keskikaiteellisia ohituskaistoja. tien leventäminen, tasoliittymien

parantaminen ja yksityistiejärjestelyt T Valtatie 18 - ratkaisu puuttuvan osan Multia-Ähtäri rakentamisesta Länsi-Suomen lääninhallitus T Valtatie 23 - kevyen liikenteen järjestelyt, ohituskaistoja, yksityistiejärjestelyt,

liittymien parantaminen ja tievalaistuksen laajentaminen Laji Kohde / toimenpide T Valtatie 24 J Matkojen yhdistelykeskustoiminnan käynnistyksen organisointi - kevyen liikenteen järjestelyt, ohituskaistoja, yksityistiejärjestelyt, L Jyväskylän lentoaseman joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen

liittymien parantaminen ja tievalaistuksen laajentaminen J Nopeiden työmatkayhteyksien toteuttaminen T Kantatie 77 - suuntauksen parantaminen, yksityistie- ja kevytväyläjärjestelyt, liittymien parantaminen, tievalaistuksen laajentaminen - muuttaminen valtatieksi

T Muut päätiet - liittymä-, ohituskaista-, rinnakkaistie- ja kevytväyläjärjestelyt

50 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Kunnat Merenkulkulaitos

Laji Kohde / toimenpide Laji Kohde / toimenpide Kuntien henkilökuljetusjärjestelmien kehittäminen V Äijälänsalmen väylän kunnostaminen J - kuntien kuljetustyöryhmien perustaminen - palvelutason määrittäminen ja järjestelmien kehittäminen V Navi-ohjelman toteuttamisen jatkaminen Joukkoliikennepalveluista tiedottaminen Keiteleen kanavan liikennöitävyyden parantaminen - Vuonteensalmen väyläjärjestelyt ja sillan alikulkukorkeuden nosto J - aikataulujulkaisujen kehittäminen, terminaali- ja pysäkkitiedottamisen V kehittäminen - maantiesillan alikulkukorkeuden lisääminen J Pysäkkijärjestelmän kehittäminen - Paatelan ratasillan nostaminen Kanavien automatiikan kehittäminen, itsepalvelukanaville ympä- J Joukkoliikenteen seudullisten palvelutasotavoitteiden määrittely V rivuorokautinen aukiolo Joukkoliikenteen seudullisten laatukäytävien määrittely ja kehittämi- J nen Matkaketjujen toimivuuden kehittäminen - bussi/taksi – juna –yhteydet J Ilmailulaitos - yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä - informaatiojärjestelmä Liikenneturvallisuustyön organisointi seutuja kuntatasolla Laji Kohde / toimenpide Matkustajaterminaalin laajennustyön loppuunsaattaminen ja LTY - yhteistyö koulutuksessa, valistuksessa ja tiedotuksessa L - liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla kenttärakenteiden kunnostus Taajamien liikenneympäristöjen kehittäminen LTY L Lentoaseman kehittäminen - pienten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen V Laivalaitureiden kunnostus M Veneilijöille tasokkaiden rantautumis- ja leiripaikkojen rakentaminen VR Osakeyhtiö L Lentoaseman seudun kehittäminen Jykesin ja kuntien yhteistyönä Hallin, Kivijärven ja Viitasaaren lentokenttien toimintaedellytyksien tur- L vaaminen Laji Kohde / toimenpide Raskaan liikenteen logistiikkakeskuksen kehittäminen R Raideliikenteen tarjonnan lisääminen KU - suunnitelmien laatiminen ja kaavalliset varaukset - nopeiden yhteyksien ja aamuyhteyksien kehittäminen Kuopioon Jyväskylän yhdistettyjen kuljetusten terminaalin toimintaedellytysten KU luominen

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 51

7 VAIKUTUSTEN KUVAUS

7.1 Päätavoitteiden toteutuminen

Seuraavassa on alustavasti kuvattu esitettyjen toimenpiteiden vaikut- F. Liikennejärjestelmä tukee Keski-Suomen elinkeinoelämän toimi- tavuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. (Tavoitteet on esitetty lu- vuutta ja kilpailukyvyn kehittymistä. vussa 4.1) G. Toimivalla liikennejärjestelmällä lisätään Keski-Suomen elinkeino- poliittista vetovoimaisuutta. A. Liikennejärjestelmä tukee tavoitteellisen alue- ja yhdyskunta- H. Keski-Suomen sijainti valtakunnan pääväylien solmupisteessä rakenteen muodostumista Keski-Suomessa. hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. B. Tavoitteena on tiivis ja ehyt kuntarajoista riippumaton yhdyskunta- I. Maakunnan kaikilla alueilla ja kaikille väestöryhmille mahdolliste- rakenne. taan turvallinen ja tehokas liikkuminen ja palvelujen saavutetta- C. Liikennejärjestelmällä tuetaan Keski-Suomen yhdyskuntaraken- vuus. teen toimivuutta ja liikennejärjestelmä mukautuu yhdyskuntaraken- J. Liikenneympäristössä korostetaan esteettömyyttä ja helppokäyt- teen muutoksiin. töisyyttä. D. Liikennejärjestelmä tukee maakunnan tasapainoista alueellista ke- K. Varmistetaan, että maakunnan asukkaiden liikkuminen sekä kulje- hittymistä. tukset kaikissa maakunnan osissa voi tapahtua energiaa säästä- E. Liikennejärjestelmän keinoin huolehditaan, että Keski-Suomen en ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. elinkeinoelämä voi tukeutua helposti saavutettaviin valtakunnalli- L. Liikenneturvallisuutta parannetaan. Tavoitteena on saavuttaa val- siin ja kansainvälisiin liikenneyhteyksiin. takunnallisesti asetut liikenneturvallisuustavoitteet, joiden mukaan liikenteessä kuolee ja loukkaantuu vakavasti yhä vähemmän ih- misiä. Vaikutus ☺ Toimenpide Alueiden ja yhdys- Taloudellinen kilpai- Sosiaali- Turvalli- kuntien kehittäminen lukyky nen kes- suus ja tävyys ympäristö Peruspalvelutaso Tavoitetaso A B C D E F G H I J K L Tieverkon kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtatietä 4 runkotienä välillä Lusi – Jyväskylä: tien suuntauksen parantaminen, ohituskaistat, tasoliittymäjärjestelyt, yksityistie- ja ke- ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ vytväyläjärjestelyt Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtatietä 4 runkotienä välillä Lusi – Jyväskylä: Ka- navuori, Vaajakosken ohitus ja Kanavuori – Viisarinmäki moottoriväylä ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺

52 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Toimenpide Alueiden ja yhdys- Taloudellinen kilpai- Sosiaali- Turvalli- kuntien kehittäminen lukyky nen kes- suus ja tävyys ympäristö Peruspalvelutaso Tavoitetaso A B C D E F G H I J K L Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtatietä 4 välillä Kirri – Äänekoski runkotienä: liit- tymä-, rinnakkaistie-, ohituskaista- ja kevytväyläjärjestelyt ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtatietä 4 runkotienä välillä Kirri – Äänekoski: Kirri – Äänekoski nelikaistaistaminen sekä eritasoliittymät ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtatietä 9 runkotienä: keskikaiteellisia ohituskaistoja, tien leventäminen, tasoliittymien parantaminen ja yksityistiejärjestelyt ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtatietä 9 runkotienä: Jämsän, Saarenkartanon, Hiidenmäen, Korpilahden pohjoisen, Muuramen teollisuuskylän, Mattilanniemen, ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Lutakon, Laukaanhovin, Lievestuoreen ja Niemisjärven eritasoliittymät, Pumperi – Ristonmaa nelikaistaistaminen, Niittyaho – Keljonkangas nelikaistaistaminen Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtatietä 13: keskikaiteellisia ohituskaistoja.,. tien leventäminen, tasoliittymien parantaminen ja yksityistiejärjestelyt ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri tekee ratkaisun valtatien 18 puuttuvan osan Multia-Ähtäri rakentamisesta ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri kehittää valtateitä 23 ja 24: kevyen liikenteen järjestelyt, ohituskaistoja, yksityistiejärjestelyt, liittymien parantaminen ja tievalaistuksen laajen- ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ taminen Keski-Suomen tiepiiri kehittää kantatietä 77: suuntauksen parantaminen, yksityistie- ja kevytväyläjärjestelyt, liittymien parantaminen, tievalaistuksen laajentaminen ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ja muuttaminen valtatieksi Keski-Suomen tiepiiri kehittää muiden pääteiden liittymä-, ohituskaista-, rinnakkaistie- ja kevytväyläjärjestelyjä ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri parantaa päätieverkon kunnossapitoa ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri yhtenäistää seutuja yhdysverkon laatutasoa ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri parantaa kelirikkouhan alaista tieverkkoa ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Kevyen liikenteen kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Keski-Suomen tiepiiri toteuttaa pääteiden (valta- ja kantatiet) kevyen liikenteen väylät ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri toteuttaa kevyen liikenteen järjestelyt taajamissa ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri korjaa suurimmat taajamien väliset kevyen liikenteen yhteyspuutteet ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 53

Toimenpide Alueiden ja yhdys- Taloudellinen kilpai- Sosiaali- Turvalli- kuntien kehittäminen lukyky nen kes- suus ja tävyys ympäristö Peruspalvelutaso Tavoitetaso A B C D E F G H I J K L Keski-Suomen tiepiiri toteuttaa kevyen liikenteen järjestelyt koulujen vaikutusalueella ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri toteuttaa yksittäiset alikulkuhankkeet ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri kehittää kevyen liikenteen laatukäytäviä ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Joukkoliikenteen kehittämistä tukevat toimenpiteet Länsi-Suomen lääninhallitus käynnistää matkojenyhdistelytoiminnan ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen liitto käynnistää terminaaliverkon kehittämiseen tähtäävän suunnitelman laatimisen ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri ottaa joukkoliikenteen huomioon teiden kehittämisessä - pysäkkijärjestelyt, yhteydet pysäkeille ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Kunnat kehittävät kuntien henkilökuljetusjärjestelmiä - kuntien kuljetustyöryhmien perustaminen ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ - palvelutason määrittäminen ja järjestelmien kehittäminen Kunnat parantavat joukkoliikennepalveluista tiedottamista - aikataulujulkaisujen kehittäminen, terminaali- ja pysäkkitiedottamisen ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ kehittäminen Kunnat ja tiepiiri kehittävät pysäkkijärjestelmää ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri kehittää seudullisia laatukäytäviä ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Länsi-Suomen lääninhallitus vastaa nopeiden työmatkayhteyksien toteuttamisesta ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Kunnat käynnistävät joukkoliikenteen seudullisten palvelutasotavoitteiden määrit- telyn ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Kunnat käynnistävät seudullisten laatukäytävien määrittelyn ja kehittämisen ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Kunnat kehittävät matkaketjujen toimivuutta - bussi/taksi – juna –yhteydet ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ - yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä - informaatiojärjestelmä Ratojen ja rautatieliikenteen kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Ratahallintokeskus viimeistelee Tampere – Jämsä – radan parannushankkeen ja poistaa yhteysvälin tasoristeykset ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺

54 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Toimenpide Alueiden ja yhdys- Taloudellinen kilpai- Sosiaali- Turvalli- kuntien kehittäminen lukyky nen kes- suus ja tävyys ympäristö Peruspalvelutaso Tavoitetaso A B C D E F G H I J K L Ratahallintokeskus uusii Jyväskylä – Jämsänkoski päällysrakenteen ja turvaa Keski-Suomen satamayhteyksien tehokkuuden ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Ratahallintokeskus lisää Jyväskylä – Pieksämäki – radan suojastuksella, kauko- ohjauksella ja kuluvalvonnalla sekä vähentää tasoristeyksiä ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Ratahallintokeskus varustaa Jyväskylä – Äänekoski radan kulunvalvonnalla ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Ratahallintokeskus vastaa Äänekoski – Haapajärvi radan säilyttämisestä liikennekelpoisena ☺ ☺ ☺ ☺ VR Osakeyhtiö kehittää raideliikenteen tarjontaa - nopeiden yhteyksien ja aamuyhteyksien kehittäminen Kuopioon ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Ratahallintokeskus turvaa Tampere – Jyväskylä radan kapasiteetin ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Ratahallintokeskus turvaa yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset Jyväsky- län kaupunkialueella ☺ ☺ ☺ ☺ Vesiliikenteen kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Merenkulkulaitos kunnostaa Äijälänsalmen väylän ☺ ☺ Merenkulkulaitos jatkaa Navi-ohjelman toteuttamista ☺ ☺ Kunnat kunnostavat laivalaitureita Keski-Suomen liitto turvaa Päijänteen telakan toimintaedellytykset Merenkulkulaitos parantaa Keiteleen kanavan liikennöitävyyttä - Vuonteensalmen väyläjärjestelyt ja sillan alikulkukorkeuden nosto ☺ ☺ - maantiesillan alikulkukorkeuden lisääminen - Paatelan ratasillan nostaminen Merenkulkulaitos kehittää kanavien automatiikkaa, itsepalvelukanaville ympäri- vuorokautinen aukiolo ☺ ☺ Lentoliikenteen kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Keski-Suomen liitto selvittää rahtilentoliikenteen käynnistämismahdollisuuksia ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen liitto varmistaa lentoliikenteen vuorotarjontaa ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen liitto tukee charterliikenteen saamista Länsi-Suomen lääninhallitus kehittää Jyväskylän lentoaseman joukkoliikenneyh- teyksiä ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Lentoaseman seutua kehitetään Jykesin ja kuntien yhteistyönä

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 55

Toimenpide Alueiden ja yhdys- Taloudellinen kilpai- Sosiaali- Turvalli- kuntien kehittäminen lukyky nen kes- suus ja tävyys ympäristö Peruspalvelutaso Tavoitetaso A B C D E F G H I J K L Kunnat turvaavat Hallin, Kivijärven ja Viitasaaren lentokenttien toimintaedellytykset Ilmailulaitos turvaa lentoaseman toimintaedellytykset ja hoitaa kenttärakenteita Ilmailulaitos monipuolistaa lentoaseman toimintoja ☺ ☺ ☺ ☺ Kuljetusjärjestelmien kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Keski-Suomen liitto laatii aluevaraussuunnitelman puutavaran välivarastointialu- eista ☺ Keski-Suomen tiepiiri laatii erikoiskuljetusreittisuunnitelmat puuttuvilta osilta ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri parantaa talvikunnossapidon ajoitusta ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri hyödyntää telematiikkaa tiestön kunnossapidossa ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Kunnat laativat suunnitelmat logististen toimintojen kehittämisestä ja varaavat kaavoissa tarvittavat alueet toiminnoille ☺ ☺ ☺ ☺ Kunnat luovat toimintaedellytykset Jyväskylän seudun yhdistettyjen kuljetusten terminaalille ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Matkailun kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Keski-Suomen tiepiiri laatii kehittämissuunnitelman matkailukohteiden opastuksen ja viitoituksen kehittämiseksi ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Keski-Suomen liitto laatii suunnitelman joukkoliikenneyhteyksien kehittämisestä matkailukohteisiin ☺ ☺ ☺ ☺ ☺ Kunnat rakentavat veneilijöille tasokkaita rantautumis- ja leiripaikkoja ☺ ☺ ☺ Liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön kehittämistavoitteita tukevat toimenpiteet Kunnat organisoivat liikenneturvallisuustyötä seutuja kuntatasolla - yhteistyö koulutuksessa, valistuksessa ja tiedotuksessa ☺ - liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla Kunnat kehittävät taajamien liikenneympäristöä - pienten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri toteuttaa pääteiden melusuojaukset ☺ ☺ Keski-Suomen tiepiiri toteuttaa pohjavesisuojaukset ☺ ☺

56 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 57

Joukkoliikennejärjestelmän ja kevyen liikenteen verkon kehittäminen 7.2 Alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen parantavat alueellista tasa-arvoa. Autottomilla on hyvät mahdollisuu- Liikennejärjestelmäsuunnitelma käsittelee kaikkia kulkumuotoja. det saavuttaa tarvitsemansa palvelut kohtuullisin kustannuksin ja vai- Suunnitelman tavoitteena on ollut määritellä liikennestrategia, jota to- vattomasti kehittyvän joukkoliikenteen ansiosta. Joukkoliikenteen täs- teuttamalla parhaiten tuetaan Keski-Suomen tavoitteellista alue- ja yh- mäpalvelut, kuten palveluliikenteet parantavat eri väestöryhmien mah- dyskuntarakennetta. dollisuuksia joukkoliikennepalvelujen hyödyntämiseen. Liikuntarajoit- Erityinen tavoite suunnittelussa on ollut ottaa huomioon elinkeinoelä- teisuuskaan ei ole enää este joukkoliikennepalvelujen käytölle. Lisäksi män tarpeet ja taata peruspalvelutasoinen liikennejärjestelmä koko ihmiset voivat asua maaseudulla ja kuitenkin saavuttaa keskitettyjä maakunnan alueelle, jotta kenenkään ei tarvitse muuttaa liikennejär- palveluja (koulu, kauppa, terveys posti, pankki). jestelmän toimimattomuuden takia ja lisäksi että liikennejärjestelmä ei Suunnitelma esittää yhdyskuntarakenteen kehittämistä lisäämällä aseta esteitä yritystoiminnalle maakunnan eri osissa eikä estä uuden seudullista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja liikenteen suun- mahdollisen yritystoiminnan syntymistä. nittelussa ja kytkemällä liikennesuunnittelu kiinteäksi osaksi kaavoi- Maankäytön kehittämisen tavoitteena Keski-Suomessa pidetään ta- tusprosesseja. sapainoisen aluerakenteen ja kestävän yhdyskuntarakenteen aikaan- Tie- ja katuverkon kehittämisessä pitäydytään ensisijaisesti nykyisen saamista. Liikennejärjestelmäsuunnitelma esittää nykyisen rakenteen verkon, erityisesti valtateiden, parantamisessa ja kehittämisessä. Ko- eheyttämistä ja tiivistämistä, jotta yhä useampi matka tehtäisiin jalan konaan uutena yhteytenä esitetään valtatien 18 rakentamista Multian tai pyörällä. Kävely ja pyöräily ovat edullisia kulkumuotoja sekä yksi- ja Ähtärin välillä. Valtateiden kehittäminen vaikuttaa kuljetusten talou- löille että yhteiskunnalle. Kulkijalle itselleen kävely on ilmaista ja pyö- dellisuuteen ja yritysten kilpailukykyyn. Seutuyhteyksien parantamisel- räilykin halpaa. Yhteiskunnan kannalta niiden suosio vähentää autolii- la nähdään olevan voimakkaita, positiivisia yhteiskuntataloudellisia kenteen väylien ja ympäristöhaittojen kustannuksia samalla kun omin vaikutuksia. voimin liikkuminen parantaa väestön terveydentilaa ja vähentää ter- Liikenneturvallisuuden parantamisessa suurin painoarvo annetaan veydenhuollon kustannuksia. Kevyen liikenteen olosuhteiden paran- koulutuksen, valistuksen ja tiedottamisen lisäämiselle. Liikennestrate- tamiseksi suunnitelmassa esitetään lukuisia toimenpiteitä. giassa esitetään kiinnitettäväksi päähuomio liikenneturvallisuustyön Suunnitelma esittää maankäytön sijoittamista nykyistä selkeämmin kehittämiseen sekä seudullisena yhteistyönä että kunnan sisällä hallin- olemassa olevien joukkoliikennereittien varteen. Tällä vahvistetaan jär- tokuntien yhteistyönä. jestelmän toimivuutta ja lisätään joukkoliikenteen käyttöä. Joukkolii- Liikennejärjestelmäsuunnitelma laajana yhteistyöprojektina on antanut kennejärjestelmän kehittämiseksi esitetään paljon toimenpiteitä. Ta- erinomaiset mahdollisuudet kehittää eri osapuolten yhteistyötä liiken- voite on, että kaikilla maakunnan asukkailla on mahdollisuus mm. asi- neasioissa. Suunnitelman tehnyt liikennetyöryhmä jatkaa toimintaan- ointimatkojen tekemiseen joukkoliikenteellä. Joukkoliikennejär- sa. Työryhmän yhtenä tehtävänä on ohjata ja seurata suunnitelmassa jestelmän kehittäminen tuo alue- ja yhdyskuntarakenteellisia hyötyjä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. se parantaa joukkoliikenteen käytettävyyttä vaihtoehtoisena kulkumuo- tona. Olemassa olevien liikenneverkkojen hyödyntäminen tehostuu ja liikennejärjestelmällä tuetaan kestäviä maankäyttöratkaisuja.

58 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

8 EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Esitetty suunnitelma Keski-Suomen liikennejärjestelmän tulevaisuu- Kahdeksi liikennejärjestelmän kehityksen kannalta erityisen tärkeäksi desta perustuu pitkälti nykytilan analyysiin ja siitä trendinomaisesti muutosvoimaksi on tässä yhteydessä nostettu liikennejärjestelmän yl- johdettuun tulevaisuuteen. Tällainen ”business as usual” tai ”nykytilan läpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevan rajoituksen suuruus ja jatkuma” –kuvaus on toimiva lähtökohta käytännön suunnitteluun. On eri toimijoiden yhteistyön syvyys. Toimijoilla tarkoitetaan tässä yhtey- kuitenkin syytä tunnistaa se, että tulevaisuus on epävarma ja vielä dessä niin Keski-Suomen maakunnan kuntia, tiepiiriä, lääninhallitusta, määräytymätön. Lisäksi tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa, eli muuttaa maakunnanliittoa, joukkoliikenneoperaattoreita kuin alueen yrityksiä. sitä halutumman kaltaiseksi. Tarkastelu on voimakkaasti yksinkertaistava ja ääritarkastelu. Se kuitenkin kertoo karkealla tasolla, mihin nämä kaksi muutosvoimaa voivat Liikennejärjestelmälle tulevaisuudessa asetettavat vaatimukset riippu- parhaimmillaan tai pahimmillaan liikennejärjestelmän kehitystä viedä. vat mm. alueen väestön, yhdyskuntarakenteen, talouden ja elinkei- Toisin sanoen, miten on mahdollista kehittää liikennejärjestelmää nel- noelämän rakenteesta ja kehityssuunnista. Mahdollisuutena olisi tar- jässä erilaisessa maailmassa, jotka ovat: kastella liikenteen tarjontaan ja kysyntään vaikuttavia taustatekijöitä ja muodostaa niistä erilaisia tulevaisuuskuvia eli skenaarioita. Tämän jäl- • runsaan rahoituksen ja aktiivisen yhteistyön –maailma keen jokaiseen skenaarioon olisi mahdollista laatia kuvaus toivotta- • niukan rahoituksen ja aktiivisen yhteistyön –maailma vasta ja mahdollisesta liikennejärjestelmästä. Jos skenaarioita laadit- taisiin neljä, päädyttäisiin lähes kymmenen liikennejärjestelmävaih- • niukan rahoituksen ja yhteistyöhaluttomuuden –maailma toehdon tarkasteluun. Tämän työn yhteydessä näin raskaaseen pro- • runsaan rahoituksen ja yhteistyöhaluttomuuden -maailma sessiin ei ole katsottu olevan aihetta. Sen sijaan yksinkertaisella neli- kenttäajattelulla on tarkasteltu kehityksen suuntaa kahden merkittävän Nelikenttätarkasteluun on valittu liikennejärjestelmän osa-alueista tie- muutosvoiman perusteella. Muutosvoimat on valittu liikennejärjestel- verkko ja kevyen liikenteen verkko, joukkoliikenne sekä elinkeinoelä- män kehityksen näkökulmasta. män kuljetukset.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 59

Rahoitus liikennejärjestelmän yllä- Tieverkko ja kevyen liikenteen verkko pitoon ja kehittämiseen

+ + rahoitusta paljon

- Kevyen liikenteen verkkoa on kehitetty, mutta ei - Kevyen liikenteen verkko on tärkeimmillä kou- yhtenäisenä maakunnallisena verkostona vaan lu- ja työmatkareiteillä turvallinen ja yhtenäi- kukin kunta omien prioriteettiensa mukaan. Kunti- nen. Myös taajamien lähialueille on rakennettu en rajoilla on yllättäviä puutteita, jopa päätiever- uusia väyliä. kolla. - Keski-Suomen alueen valtatiet ovat laadukkai- - Keski-Suomen valtateitä on kehitetty, mutta kehit- ta ja turvallisia. Vt 4 vastaa valtakunnallisia täminen on ollut hajanaista. Hankkeiden prio- runkotien kriteerejä. Liittyminen valtateille on risointia ei ole tehty maakunnan tarpeiden kannal- helppoa ja turvallista. ta. - Päätieverkon kunnossapito on laadukasta Yhteistyö - Päätieverkon kunnossapidon kustannukset ovat myös öisin ja vastaa elinkeinoelämän tarpeita. toimijoiden nousseet ja taso on pysynyt nykyisenä. Kunnossapidon ajoituksen kehittämisen ja te- välillä - Alempiasteinen tieverkko on pystytty säilyttämään lemaattisten sovellutusten toimenpiteet on ai- - - nykytasolla. kataulutettu tarpeita vastaaviksi. Kunnossapi- + + dossa huomioidaan ympäristökriteerit. yhteistyö- tä ei teh- - Kevyen liikenteen pääverkko on nykyisen tasoi- - Kevyen liikenteen verkko on nykyisen tasoi- yhteistyö dä nen, taajamien lähialueilla taso on laskenut. Väes- nen. Niukat investoinnit on kohdistettu maa- aktiivista tön ikääntyessä onnettomuuksien määrä on kas- kunnan tärkeimpiin kohteisiin. vanut. - Keski-Suomen alueen valtateiden taso on saa- - Keski-Suomen alueen valtateiden taso on hieman tu pidettyä kohtalaisena kehittämällä täsmä- laskenut. Kuntien ja kaupunkien liittymiä valtateille kunnossapitoa ja poistamalla päällekkäistoi- ei ole pystytty kehittämään asianmukaiselle tasol- mintoja. Yllättävät sään muutokset aiheuttavat le. ongelmia esim. kaluston vähäisyyden vuoksi. - Päätieverkon kunnossapito hoidetaan minimira- - Kelirikot aiheuttavat alueella ongelmia. hoituksella, joka tuottaa elinkeinoelämälle ongelmia. Kunnossapitomenetelmä valitaan vain kus- tannustehokkuuden perusteella. - Kelirikot aiheuttavat alueella ongelmia.

- - rahoitusta vähän

60 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Rahoitus liikennejärjestelmän yllä- Joukkoliikenne pitoon ja kehittämiseen

+ + rahoitusta paljon

- Kukin hallintokunta hoitaa omat kuljetukset. Erillis- - Hallintokunnat hoitavat kuljetukset tiiviissä yhteis- kuljetusten määrä on lisääntynyt. Taksien tarve aamu- työssä. Kuljetuksia pystytään myöntämään riittävästi ja iltapäivisin on kasvanut. Päivällä kuljetuksia ei ole. ja palvelutaso on hyvä. - Kuljetuksia myönnetään tarvittava määrä ja palvelutaso - Kuljetusten yhdisteleminen on mahdollistanut tar- on hyvä. jonnan pitämisen ennallaan ja jopa lisäämisen tie- - Kuljetusten yhdistelyä ei juurikaan tehdä. Kuljetuspalve- tyillä alueilla. lut ovat heikentyneet nykyisestä ja kustannukset kas- - Joukkoliikennetiedotus ja lippujärjestelmät hoide- vaneet huomattavasti. taan useiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Yh- - Rahoitus kuluu erilliskuljetuksiin. Maaseudulla on laajo- teistyö näkyy asiakkaalle sujuvimpina matka- ja alueita ilman joukkoliikennepalveluja. ketjuina, parempana palvelutasona ja reaaliaikaise- - Joukkoliikennettä kehitetään operaattoreiden ja kuntien na tiedottamisena. Yhteistyö toimesta, mutta toisistaan erillään. Tämän seurauksena - Maaseudulla toimii hyvätasoinen, kaikkia asiakkaita toimijoiden seudulla on tarjolla joukkoliikenneyhteyksiä, mutta niis- palveleva (kutsu)joukkoliikennejärjestelmä. välillä tä ei muodostu matkustajalle laadukkaita matkaketjuja. - Laatukäytävien varressa ja työmatkaliikenteessä Uusia tiedottamisen ja lipunmyynnin tapoja on otettu joukkoliikenteen sujuvuus on lisännyt käyttäjämääriä - - käyttöön, mutta ne tavoittavat huonosti erityisesti sa- huomattavasti. + + tunnaiset käyttäjät. yhteistyö- - Kukin hallintokunta hoitaa omat kuljetukset. Kuljetus- - Hallintokunnat ja kunnat hoitavat kuljetukset tiiviissä tä ei teh- määrien lisääntymisen ja rahoituksen vähenemisen yhteistyössä. Kuljetuksia pystytään myöntämään yhteistyö dä myötä kuljetuksia myönnetään vähemmän ja niiden tarvittava määrä. Mm. odotusajat kuitenkin kasva- aktiivista palvelutasoa on jouduttu laskemaan. vat. - Yhteistyötä kuljetusten hoitamisessa ei tehdä ja kulje- - Kuljetusten yhdisteleminen on mahdollistanut tar- tusten määrää on jouduttu karsimaan. Osan palveluita jonnan pitämisen kohtalaisena. tarvitsevista on ollut pakko muuttaa suurempiin taaja- - Maaseudulla on koulukuljetusten yhteydessä jouk- miin. koliikenteen perusyhteydet. - Maaseudulla on laajoja alueita ilman joukkoliikennepal- - Joukkoliikennetiedotus ja lippujärjestelmät hoide- veluja. Joukkoliikenteen peruspalvelutaso ei toteudu taan useiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Yh- syrjäseuduilla ja osalla alueista autottoman on mahdo- teistyö näkyy asiakkaalle sujuvimpina matkaketjuina tonta asua. ja parempana palvelutasona. - Joukkoliikennetiedotus on hajanaista. Matkaketjujen te- - Laatukäytävien varressa ja työmatkaliikenteessä keminen eri joukkoliikennevälineillä on hankalaa. joukkoliikenteen palvelutaso on saatu pidettyä ny- - Joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämisen sijaan jo- kyisellä tasolla. kaisella kunnalla on omat kehittämisen prioriteettinsa. - - rahoitusta vähän

Keski-Suomen liikennejärjestelmä 61 Rahoitus liikennejärjestelmän Elinkeinoelämän kuljetukset ylläpitoon ja kehittämiseen

+ + rahoitusta paljon

- toimiva ja kunnossa oleva tieverkko mahdollis- - eri kuljetusmuodot kilpailevat keskenään. Syntyy taa maa- ja metsätalouden sekä muun elinkei- rajallisista resursseista huolimatta päällekkäisiä noelämän kuljetusten sujumisen. Tieverkko ei kuljetusketjuja. aseta esteitä yritysten sijoittumiselle eikä rajoit- - kuljetusten tarvitsijat eivät saa välttämättä toimin- teita maa- ja metsätalouden harjoittamiselle. tansa kannalta kokonaistaloudellisinta kuljetusket- - yhdistettyjen kuljetusten käyttö on kasvanut jua käyttöönsä Jyväskylän terminaalin ansiosta - kaikki kuljetusmuodot kehittävät omia terminaaleja - rataverkko on käyttökunnossa koko laajuudes- ja telemaattisia järjestelmiään. Päällekkäisyyksien saan, jolloin junien hyödyntäminen osana kul- rahoittaminen kaatuu kuljetusten tarvitsijoille jetusketjua on mahdollista ja tehokasta. Yhteistyö - julkisen vallan toimesta tehtävä infran kehittämi- - rahtilentoliikenne tarjoaa monille yrityksille yh- toimijoiden nen ja ylläpito eivät välttämättä vastaa parhaalla den kuljetusmuodon lisää. välillä mahdollisella tavalla kuljetuksista riippuvaisen - telemaattisten sovellusten kehittymisen ansi- elinkeinotoiminnan tarpeita. osta kuljetusketjutkin toimivat entistä parem- + + - - min ja kustannukset pysyvät kurissa

- haja-alueiden teiden kuntoa uhkaa yhä laajempi - tiestöllä olevia painorajoituksia ei pystytä pois- yhteistyö- rapistuminen. Metsäteollisuuden, maatalouden ja tamaan. Erityisesti kelirikkoaikana kuljetukset yhteistyö tä ei teh- kaupan tarvitsemat kuljetukset eivät toimi kilpailu- voivat häiriintyä. aktiivista dä kyvyn edellyttämällä tavalla. Maa- ja metsätalou- - tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen käytettä- den harjoittamismahdollisuudet heikkenevät mo- vissä olevat niukat rahavarat pystytään hyvän nilla alueilla. Muukin kuljetuksia tarvitseva yritys- yhteistyön ansiosta täsmäsijoittamaan, jolloin toiminta vaarantuu joillakin alueilla nykyinen yritystoiminta ei vaarantune rajallisis- - pääteiden kehittäminen ei etene, jolloin kaikkien ta infran kehittämisresursseista huolimatta kuljetusten sujuminen on vaarassa - maakunnan eri osien yritystoiminta ei ole tasa- - rataverkosta osalla joudutaan lopettamaan liiken- vertaisessa asemassa. Uusien kuljetuksia tar- nöinti vitsevien yritysten sijoittumispäätökseen voi - vesiliikenteen kehittämismahdollisuuksista joudu- tiestön kunnolla olla ratkaiseva merkitys taan luopumaan - infran puutteista huolimatta eri kuljetusmuodot pystyvät yhteistyössä tarjoamaan laadukkaita kuljetuspalveluja

62 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

9 TOTEUTUS JA SEURANTA päivittää vuosittain ja varsinainen liikennejärjestelmäsuunnitelma 5 – 7 vuoden välein. Toteutus Seuranta Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii toi- miakseen suunnittelun aikana käynnistetyltä toiminnalta jatkuvuutta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vas- Suunnitelman toteutuminen edellyttää osapuolilta sitoutumista ja jat- taa seurantaryhmä, joka esitetään perustettavaksi suunnittelun aikai- kuvaa yhteistyötä suunnittelun jälkeenkin. sesta liikennetyöryhmästä. Seurantaryhmän tukena toimivat kuntien tekniset toimet ja Keski-Suomen tiepiiri. Seurantatoiminnan käynnis- Keski-Suomen liikennejärjestelmää on arvioitu suunnitteluprosessissa tämisestä ja koordinoinnista vastaa Keski-Suomen liitto. kokonaisuutena. Suunnittelutyön aikana yhteistyötahot ovat arvioineet aiempaa kattavammin liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Osapuolet Sopijaosapuolet laativat vuosittain yhteenvedon aiesopimuksen toteu- ovat yhdessä arvioineet koko alueen kannalta keskeisiä ja toteutus- tumisesta. Yhteenveto laaditaan alkuvuodesta, jotta voidaan vaikuttaa mahdollisuuksiin sopeutettavissa olevia liikennejärjestelmän kehittä- eri osapuolten budjettivalmisteluun. Yhteenvedossa käsitellään edelli- mistoimia. Laaja-alaisen ja avoimen suunnittelun tuloksia on mahdol- sen vuoden aikana toteutetut toimenpiteet, käynnissä olevat hankkeet lista käyttää entistä perustellummin päätöksenteossa. Näin voidaan ja niiden tilanne, arvioidaan tehtyjen hankkeiden vaikutuksia mahdolli- ohjata liikennejärjestelmän kehittämistä haluttuun suuntaan. suuksien mukaan ja tarkennetaan seuraavan vuoden toimenpiteet. Liikennejärjestelmäsuunnitelma toteutuu vain, kun yhteiset näkemyk- set liikennejärjestelmän kehittämisestä sisältyvät yhteistyötahojen oh- jelmiin kuten maakuntakaavaan, lääninhallituksen liikenneyksikön peruspalvelujen arviointiin, kuntien yleiskaavoihin ja toteuttamisohjelmiin sekä väylänpitäjien toimintalinjoihin ja kehittämisohjelmiin. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisen käynnistämiseksi laaditaan aiesopimus. Aiesopimusta laadittaessa määritellään kiireelli- simmin toteutettavat hankkeet käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Aiesopimus on Keski-Suomen kuntien ja muiden suunnitte- luosapuolien yhteinen kannanotto alueen tärkeimmistä liikennehank- keista. Aiesopimuksella varmistetaan osapuolien sitoutuminen vie- mään eteenpäin yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimuksella saadaan synergiaetuja, kun valtio, kunnat ja muut osapuolet ovat valmiit panostamaan liikennehankkeisiin yhdessä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Toteuttamisen seurannan kannalta aiesopimus on tarpeen

Keski-Suomen liikennejärjestelmä LIITE 63

LIITE: Pihtipudas – Peruspalvelutason toteu- 3. Laaditaan henkilökuljetussuunnitelma, jossa yksilöidään ne liikenteet, jotka tarvitaan asetettujen palvelutasotavoitteiden toteuttamiseksi. Suun- tuminen nitelmassa esitetään, miten kuntaan jäljelle jäävät lääninhallituksen os- tamat joukkoliikennevuorot kannattaa kohdistaa parhaan palvelutason saavuttamiseksi ja minne mahdollinen karsiminen kohdennetaan. Joukkoliikenne 4. Käynnistetään suunnitelman pohjalta palveluliikenne, joka voi toimia kut- Peruspalvelut sujoukkoliikenteenä tai puolijoustavilla reiteillä. Palveluliikenteeseen voidaan yhdistellä koululaisten ja sosiaalitoimen kuljetuksia sekä Kelan kul-

jetuksia ja hoitaa samalla asiointiyhteydet kyliltä kuntakeskukseen. Paikallinen taso Julkisella liikenteellä tarjotaan kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevat asiointiyhtey- 5. Kunta sitoutuu palveluliikenteen pitkäjänteiseen kehittämiseen, jolloin lii- det kaikilta kyliltä palvelukeskukseen vähintään kerran viikossa. Alueilla, jossa kenteellä on oikeasti mahdollista saada säästöjä. (Palveluliikennettä ei joukkoliikenteen runkoliikennepalvelut puuttuvat, koulukuljetuksia ja Kelan voi siis lopettaa valtionavun loppumisen jälkeen kahden vuoden kuluttua) kuljetuksia voi hyödyntää myös asiointimatkoilla. Kustannusarvio:

Kaikilta kyliltä on asiointiyhteydet kuntakeskukseen nykyisin vähintään kah- • Kustannusarvio palveluliikenteestä noin 60 000 euroa/v, josta valtio desti viikossa ympäri vuoden. Osa yhteyksistä on järjestetty koulukuljetusten maksaa puolet alijäämästä kahden ensimmäisen toimintavuoden ai- yhteydessä, eivätkä ne palvele esim. vanhuksia mm. kalustosta ja aikatau- kana. Jos lipputulojen osuus on ensimmäisenä vuonna 20 %, jää luista johtuen. Noin puolet koulupäivien liikenteestä ja kaikki kesäliikenteet kunnan maksettavaksi noin 24 000 euroa. ovat lääninhallituksen ostamaa kunnan sisäistä liikennettä. Jo lähivuosina • (Pihtiputaan henkilökuljetusten kokonaiskustannus vuonna 2001 oli läänin ostoliikennemäärärahat tulevat vähenemään noin kymmenellä prosen- 485 000 euroa. Jotta palveluliikenteen kustannukset saadaan katet- tilla, jolloin läänin ostamaa liikennettä joudutaan karsimaan. Todennäköistä tua, on sillä pystyttävä jatkossa saamaan säästöjä sosiaalitoimen ja on, että karsiminen kohdistuu erityisesti kuntien sisäisiin liikenteisiin ainakin koulutoimen kuljetuskustannuksista 12,5 % /vuosi) siltä osin, kuin liikenteillä hoidetaan vain yhden matkaryhmän (esim. koululaiset) kuljetuksia.

Toimenpide-ohjelma kaikille käyttäjäryhmille sopivien asiointiyhteyksien toteuttamiseksi: 1. Kunnanhallitus nimittää kuntaan kuljetustyöryhmän, jossa on edustettuna koulutoimen ja sosiaalitoimen kuljetuksia käytännössä järjestelevät hen- kilöt sekä kunnan tekninen toimi. Kuljetustyöryhmälle nimetään vetäjä, kunnan ”henkilökuljetusvastaava”. 2. Kuljetustyöryhmä kokoontuu yhdessä lääninhallituksen kanssa selvitte- lemään perinpohjaisesti kunnan liikennetarpeet ja tarjonnan. Määritetään todelliseen tarpeeseen pohjautuen henkilöliikennelain mukaisesti joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet.

64 LIITE Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Seudullinen taso 2. Pihtiputaan kunta osallistuu nelostielle käynnistettävään joukkoliiken- Kuntakeskuksista järjestetään julkisella liikenteellä edestakainen asiointimah- teen laatukäytäväprojektiin, jossa tavoitteena on parantaa linja- dollisuus lähimpään paremman palveluvarustuksen keskukseen tai lähikau- autoliikenteen toimintaympäristöä. Pysäkkien ja pysäkkiyhteyksien punkiin arkipäivisin. parantaminen aloitetaan laatukäytävän pysäkkien kunnostamisesta. Linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku pysäkeille tapahtuu sujuvasti ja 3. Kunnan sisäisellä palveluliikenteellä rakennetaan liityntäyhteyksiä turvallisesti. Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyksineen ovat käyttä- laatukäytävän pysäkeille. Tavoitteena on saada lisää matkustajia jämääriin suhteutettuna asianmukaiset. runkoliikennevuoroihin, jolloin niiden säilyminen itsekannattavina voidaan paremmin turvata jatkossakin. Terveyspalveluiden saavutettavuus on turvattu kokonaisuutena kustannustehokkaalla tavalla huomioiden sekä palveluista että kuljetuksista aiheutuvat 4. Pihtiputaan kunta osallistuu maakunnan tasolla käynnistettävään kustannukset. matkojenyhdistelykeskuksen tarveselvitykseen. Tavoitteena jatkossa on erityisesti pitkien sairaalamatkojen yhdistely runkoliikenteeseen tai Kuntien ja Kelan maksamia henkilökuljetuksia on yhdistelty niin, että kuljetuk- yhteiskuljetuksiksi soveltuvin osin. Näiden matkojen kustannukset set ovat tehostuneet, mutta palvelutaso kuljetettaville ei ole merkittävästi hei- ovat erityisen voimakkaasti nousseet Keski-Suomen pohjoisosan kentynyt. kunnissa.

5. Palveluliikenteen toimintaa seurataan aktiivisesti. Kunnan kuljetustyö- • Pihtiputaalta on useita edestakaisia yhteyksiä Viitasaarelle ja Jyväs- ryhmä kokoontuu säännöllisesti, aluksi 2 kuukauden välein, kunnes kylään päivittäin. Peruspalvelutaso toteutuu nykyisellä liikenteellä. päällekkäisyydet kunnan sisäisessä henkilökuljetusjärjestelmässä on • Joukkoliikenteen pysäkkien varustelutasossa on puutteita, samoin saatu purettua. kuin yhteyksissä pysäkeille. • Terveyspalvelut saavutetaan erilliskuljetuksina, eli matkat tehdään Kustannusarvio: yksin taksilla matkustaen. Kela maksaa vuosittain muulla kuin am- • Kunnan osuus laatukäytäväsuunnitelmasta, arvio 1000 euroa bulanssilla tehtävien matkojen sairasvakuutuksen mukaisia matka- • korvauksia Pihtiputaalle 439 000 euroa. Kunnan osuus Matkojenyhdistelykeskuksen tarveselvityksestä, arvio 500 euroa • Kunnan sisällä on tehty jonkin verran yhteistyötä kuljetusten järjes- • tämisessä. Esimerkiksi Koulukuljetuksia on avattu myös muita mat- Pysäkkivarustelun kehittämiseen jatkossa tarvittava rahoitus selviää kustajia palvelemaan. Kuntien maksamia henkilökuljetuksia ei ole suunnitelman yhteydessä kuitenkaan järjestelmällisesti yhdistelty ja kuljetuksissa on päällek- • Matkojenyhdistelyyn jatkossa tarvittava rahoitus selviää suunnitel- käisyyksiä. man yhteydessä. (Yhdistely tehostaa kuljetusjärjestelmää, jolloin kustannus säästyy muista kuljetuksista) Toimenpiteet seudullisten yhteyksien kehittämiseksi: Maakunnallinen taso 1. Seudun kuntien (Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari) henkilökuljetusvas- Joukkoliikenteen runkoliikennevuorojen hyödynnettävyyttä asioinnissa on ke- taavat kokoontuvat palaveriin (yhdessä lääninhallituksen kanssa) hitetty pysäkkijärjestelyjä, tiedottamista ja maksujärjestelmiä kehittämällä. pohtimaan seudullisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämistarpeita. Palaverissa käydään läpi sekä kaikille avoimen joukkoliikenteen tar- Joukkoliikenteen terminaalipalveluita kuntakeskuksissa on kehitetty. jonta että myös kuntien henkilökuljetusten hoito ja niissä mahdolli- - Tällä hetkellä kunnassa toimii Matkahuollon asiamiespiste (Matkahuolto- sesti kuntien rajapinnoilla olevat yhteistyökohteet sekä mahdolliset Matkabaari). Joukkoliikenteen aikatauluja saa Matkahuollosta. kehittämistarpeet.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä LIITE 65

Tiedottamista kehitetään: pidentyä. Toimintojen alkamisaikoja porrastetaan. Erityinen huomio kiinnite- tään matkaketjun turvallisuuteen jouduttaessa käyttämään vaihdollisia kulje- 1. Kunnan sisäisistä joukkoliikennepalveluista laaditaan yhdistelmäai- tuksia. Koulukuljetukset pyritään hoitamaan kaikille avoimena liikenteenä. kataulu, jossa näkyvät kaikki kunnan sisällä liikennöivät joukkoliiken- - Yhteydet kaikilta kyliltä kuntakeskukseen koulupäivisin kaikille avoimena nevuorot, myös kaikille avoimen koulukuljetukset sekä palveluliiken- liikenteenä. Peruspalvelutaso toteutuu nykyisellä liikenteellä. ne. Aikataulu jaetaan kaikkiin koteihin kaksi kertaa vuodessa. Aika- 1. Jatkossa palveluliikennettä kehitettäessä koulukuljetuksia yhdistel- tauluja on lisäksi saatavilla kouluilta ja kunnanvirastosta. Kunnan in- lään soveltuvin osin palveluliikenteellä hoidettavaksi. ternet-sivuilta rakennetaan linkki myös Matkahuollon aikataulupalve- 2. Koulujen alkamis- ja päättymisaikoja sovitellaan niin, että kuljetusjär- luun. jestelmää saadaan tehostettua. Tämä tulee lähivuosina olemaan välttämätöntä, vaikka vaatiikin järjestelyjä opetuksessa. 2. Nelostien pysäkkijärjestelyjä ja pysäkeillä tiedottamista kehitetään 3. Hallintokuntien välisellä ja myös naapurikuntien välisellä yhteistyöllä joukkoliikenteen laatukäytävä – projektissa suunnitellulla tavalla. poistetaan päällekkäisyyksiä koulukuljetuksista. Erityishuomio on esikoulualisten ja erityisoppilaiden kuljetusten järjestämisessä. 3. Terminaalipalveluja kehitetään. Pihtiputaalle kehitetään linja- Ei lisäkustannuksia. autoliikenteen palvelupiste, jossa on linja-autoliikenteen lipunmyynti sekä aikatauluja reitti-informaatio ja älykorttipohjaisten lipputuot- Seudullinen taso teiden myynti. Terminaalin kehittäminen ei edellytä uutta rakentamis- Kuntakeskuksista on järjestetty kouluaikoihin sovitetut joukkoliikenneyhteydet ta tai investointeja. Lähinnä kyse on tiedon ja liikennepalvelujen ko- tärkeimpiin lähikuntien oppilaitoksiin. koamisesta samaan paikkaan. Lisäksi taksiasema, matkailuinfor- • Useita edestakaisia yhteyksiä Viitasaarelle. maatio ja rahtipalvelut. Terminaalinpalvelujen kehittämisen käynnis-

tämisestä vastaa kunnan henkilökuljetusvastaava. Kehittäminen ta- • Peruspalvelutaso toteutuu nykyisellä liikenteellä. Palveluliikenteellä pahtuu yhteistyössä kunnan, bussi- ja taksiyrittäjien, lääninhallituk- järjestetään tarvittaessa liityntäyhteyksiä valtatien vuoroille. sen ja Matkahuollon kanssa.

Maakunnallinen taso Kustannusarvio: Kuntakeskuksista on liityntäyhteydet vähintään perjantai- ja sunnuntai-illan - Kunnan sisäisen liikenteen aikataulujen kokoaminen, kopioiminen ja juniin tai pikavuoroihin. jakelu koteihin 1000 euroa/vuosi. • - Linkit internet-sivuilta 0 euroa/vuosi. Ylläpidosta vastaa Matkahuolto. Edestakaiset yhteydet Jyväskylään perjantai- ja sunnuntai-iltaisin - Terminaalin kehittämisen kustannukset marginaalisia, jos kehittämi- kouluvuoden aikana. seen päästään eri tahojen yhteistyönä. • Yhteydet pikavuorolla Jyväskylään ja Ouluun sekä Jyväskylästä ja Oulusta perjantai- ja sunnuntai-iltaisin.

Peruspalvelutaso toteutuu nykyisellä liikenteellä. Jatkossa vuorojen säilyttä- Koulumatkat minen edellyttää tiivistä yhteistyötä yrittäjien, kunnan ja lääninhallituksen välil- lä. Tarvittaessa järjestetään liityntäyhteyksiä palveluliikenteellä. Paikallinen taso Koulukuljetuksia järjestetään lain määräämissä puitteissa. Olemassa olevia joukkoliikennevuoroja hyödynnetään tehokkaasti koululaiskuljetuksissa. Kou- lukuljetuksia eri suunnista yhdistellään ja ketjutetaan. Matka-ajat saattavat

66 LIITE Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Työmatkat Kustannusarvio: • Uusien työmatkayhteyksien toteuttaminen ostoliikenteenä 1 300 euroa/vuosi. Paikallinen taso ja seudullinen taso Kuntien sisäisessä liikenteessä työssäkäyntiyhteyksiä joukkoliikenteellä tarjotaan runkoreittien vaikutusalueella. Valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet Joukkoliikenteellä pyritään tarjoamaan työssäkäyntiyhteydet arkisin tavalli- simpina työssäkäyntiaikoina työssäkäyntialueen muodostavien kuntakeskusten välillä. Paikallinen taso ja seudullinen taso Liityntä pikavuoroille tapahtuu kevytliikenteellä tai vaatii kauempaa yleensä Nykyisin on kuntakeskuksesta etelään Viitasaarelle joukkoliikenneyhteys aa- henkilöauton käyttöä. mulla klo 7:ksi, 8:ksi ja 9:ksi. Paluuyhteyksiä kuntakeskukseen on klo 15, 16 Kuntakeskuksista on järjestetty liityntäyhteyksiä tärkeimmille linja-autojen pi- ja 18 jälkeen sekä kouluvuoden aikana klo 17 jälkeen. kavuoroille ja junille tarpeen mukaan olemassa olevaa joukkoliikennetarjontaa hyödyntäen. Nelostietä etelästä kuntakeskukseen pääsee töihin klo 8:05 ja paluuyhteys on Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät tukevat pikavuorojen, junaliiken- Ma-to klo 17 jälkeen, perjantaina yhteys puuttuu. Nelostietä pohjoisesta pää- teen ja niitä palvelevien liityntäyhteyksien vaivatonta käyttöä. see kuntakeskukseen töihin klo 8:ksi. Kuntakeskuksesta pohjoiseen on pa- • Liityntäyhteydet Jyväskylän matkakeskukseen luuyhteyksiä klo 15:45 ja kouluvuoden aikana klo 17:45. Jyväskylän matkakeskukseen on useita suoria yhteyksiä, jotka soveltuvat Edellä mainituista vuoroista lääninhallituksen ostamia ovat: kesävuorot Vii- myös liityntäyhteyksiksi junavuoroihin. Peruspalvelutaso toteutuu nykyisellä tasaarelle klo 7:ksi ja 8:ksi, pohjoisesta Viitasaarelle klo 8:ksi sekä kesäajan liikenteellä. paluuvuoro Pihtiputaalta etelään klo 17 jälkeen. Muut vuorot ovat lipputuloilla toimivia. Ei lisäkustannuksia

Jotta asetettu työmatkayhteys toteutuisi, tarvitaan seuraavat uudet bussivuo- Maakunnallinen taso rot: Vuorotarjonta pikavuoroliikenteessä vastaa alueen tarpeita. • Viitasaaren kuntakeskus – Pihtipudas klo 17 jälkeen perjantaisin Pikavuoroliikenteessä matkustajamäärät ovat lisääntyneet. Maakuntakeskus- • kesäajan yhteys Pihtiputaan kuntakeskuksesta pohjoiseen noin klo ten välisiä pikavuoroyhteyksiä on kehitetty ja ne tarjoavat vaihtoehdon henki- 17. löauton käytölle Junaliikenteen ja pikavuorojen rooli eri kaupunkien välisessä

liikenteen hoidossa on selkeytynyt. Uudet joukkoliikenneyhteydet joudutaan todennäköisesti ostamaan. Arvio kustannuksesta perustuu Länsi-Suomen läänin keskimääräiseen nettohin- Valtatiellä 4 tavoitteena pääsääntöisesti 100 km/h nopeusrajoitus. taan per ostettu linjakilometri vuonna 2002. (On siis oletettu, että osa kustan- Linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku pysäkeille tapahtuu sujuvasti ja nuksista katetaan lipputuloilla, kuten muissakin lääninhallituksen ostamissa turvallisesti. Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyksineen ovat käyttä- vuoroissa) jämääriin suhteutettuna asianmukaiset. • perjantaisin 52*15 km*0,73 €/km= 600 €/v • kesällä 50 *20 km *0,73= 700 €/v • Kattavat yhteydet pikavuoroilla kuntakeskuksesta etelään ja pohjoiseen.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä LIITE 67

• Päivittäin useita suoria liityntäyhteyksiä Jyväskylän matkakeskukseen • Pihtiputaan kuntaan on perustettu liikenneturvallisuusryhmä, joka sekä lentoasemalle, jotka soveltuvat myös liityntäyhteyksiksi. Pihtipu- koostuu eri hallintokuntien edustajista. Ryhmän kokouksiin voidaan taalta ei ole liityntäyhteyksiä Jyväskylästä lähteville Pendolino-junille. kutsua joustavasti myös asiantuntijoita (esim. poliisista, Liikennetur- Jyväskylään klo 18 jälkeen saapuvalta Pendolinolta on yhteys Pihti- vasta, Tiehallinnosta, lääninhallituksesta) Keskeisenä tavoitteena on putaalle. vaikuttaa liikkumisen turvallisuuteen koulutuksen, valistuksen ja tiedottamisen keinoin. Peruspalvelutaso toteutuu liikennetarjonnan osalta. Liityntäliikenteen osalta palvelutason toteutuminen edellyttää keskustan kevyen liikenteen toimenpi- Toimenpiteitä peruspalvelutason saavuttamiseksi: teiden toteuttamista. Kts. edellinen kohta • Kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi kunta rakentaa yh- teistyössä tiepiirin kanssa lisää kevyen liikenteen väylää n. 3800 met- Ei lisäkustannuksia riä. Keskustaan väyliä ehdotetaan rakennettavaksi Ruukintielle (pt 16953),Tahkonpolulle ja Niittytielle sekä Koulutielle Asemantien ja Hakatien väliselle osuudelle. Tahkonpolulle keskustan koulun koh- Kevyt liikenne dalle ehdotetaan toteuttavan myös hidasteet. • Keiteleentielle (mt 6570) tehdään tiepirin, kunnan ja kyläyhdistyksen Peruspalvelut; Koulumatkat; Työmatkat; Joukkoliikenteen liityntäyh- yhteistyönä kevyen liikenteen väylä välille Kärväsjärventie - Kärväsky- teydet län koulu. Väylää jatketaan myös Muurasjärvellä. • Tiepiiri toteuttaa kevyen liikenteen väylän valtatielle 4 välille Niemen- Paikallinen taso harju – Ilosjoen paikallistien liittymä sekä välille Asematien liittymä – Taajamien lähialueilla ja taajamissa palvelut saavutetaan turvallista kevytlii- Tahkomäki • kenteen väylää pitkin jalan tai polkupyörällä. 60 km/h nopeusrajoitusta ehdotetaan Alvajärven koulun kohdalle Reisjärventielle (mt 760). Elämäjärventiellä (pt 16963) ja Liitojoentiellä Jatkuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat itsenäisen (pt 16965) ehdotetaan, että nykyisiä 60 km/h nopeusrajoituksia pi- kävelyn ja pyöräilyn koulujen lähialueilta. dennetään Taajamien lähialueilta ja taajamista on turvalliset työmatkayhteydet kevyellä • Liikenneturvallisuusryhmän tulee kokoontua vähintään kaksi kertaa liikenteellä. vuodessa ja huolehtia liikenneturvallisuustyön aktiivisuudesta kunnan kaikilla hallinnonaloilla. Uudet ja korjatut kevyen liikenteen väylät ovat esteettömiä.

• Pihtiputaan keskustan alueella on kevyen liikenteen väyliä tyydyttä- västi. Tällä hetkellä puutteita kevyen liikenteen väylien osalta on kun- takeskuksen lisäksi valtatien 4 varrella. Maantien 6570 (Keiteleentie) varrelta puuttuu turvallisten koulumatkojen kannalta katsottuna väylä väliltä Kärväsjärventie – Kärväskylän koulu • Pihtiputaalla kevyen liikenteen onnettomuuksien osuus heva- onnettomuuksista oli vuosina 1997-2001 23 %. Kaikki yleisten teiden kevyen liikenteen onnettomuudet johtivat loukkaantumiseen tai kuo- lemaan

68 LIITE Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Työmatkat; Joukkoliikenteen liityntäyhteydet dilla välillä Putaanportintie – Keiteleentie runsaasti liittymiä, osittain pahoissa paikoissa ja tiheästi. Tästä syystä välillä on paljon tieltä poistuvaa ja sille liittyvää liikennettä. Liittymiä on saatu poistettua Seudullinen taso kaksi vuoden 2003 aikana tehdyillä toimenpiteillä Hiirenniemi – Keite- Kuntakeskuksissa on turvalliset kevytliikenteen yhteydet pysäkeille sekä py- leentie välillä EU-rahoituksella tehdyn hankkeen yhteydessä. Tien säköintipaikat polkupyörille liityntämatkoja varten. nopeusrajoitus on 60 km/h välillä Putaanportti - Asematie. • EU –rahoituksella on tehty Rupon alueella liittymän parantaminen • Joukkoliikenteen pysäkkien varustelutasossa on puutteita, samoin kanavoimalla kuin yhteyksissä pysäkeille. Kevyen liikenteen väyliä puuttuu kunta- • muuten tiet ovat pääosin kunnossa. keskuksen alueelta samoin kuin valtatien 4 varrelta keskustaajaman kohdalta Toimenpiteitä peruspalvelutason ja edelleen tavoitetason saavuttamiseksi: • nykyistä 80 km/h nopeusrajoitusta alennetaan välille Asematie – Pu- Toimenpiteitä peruspalvelutason saavuttamiseksi: taanportintie nopeusrajoitukseen 60 km/h • Pihtiputaan kunta osallistuu nelostielle käynnistettävään joukkoliiken- • Keiteleentien (mt 6570) ja Reisjärventien (mt 760) nelihaaraliittymän teen laatukäytäväprojektiin, jossa tavoitteena on parantaa linja- muuttaminen kahdeksi T-liittymäksi siirtämällä Reisjärventietä noin autoliikenteen toimintaympäristöä. Pysäkkien ja pysäkkiyhteyksien 300 m pohjoisemmaksi parantaminen aloitetaan laatukäytävän pysäkkien kunnostamisesta. • pitemmällä tähtäimellä rinnakkaistieverkon tekeminen välille Keite- • Keskustaajamassa varmistetaan kevyen liikenteen yhteyksien toimi- leentie – Putaanpotintie ja liittymissä mahdollisten eritasoratkaisujen vuus pysäkeille. toteuttaminen. Tieverkon tulee toimia korkealaatutien kriteerien mukaan ilman ’päätietä’

Henkilöautoliikenne Seudullinen taso, Maakunnallinen taso Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä. Peruspalvelut; Työmatkat Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on Paikallinen taso myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Haja-asutusalueilla peruspalvelut saavutetaan ensisijaisesti henkilöautolla. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Yleisten ja yksityisten teiden kunto ja ylläpito mahdollistavat ihmisten tavan- Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. omaiset toiminnot. Pääteillä tavoitteena pääsääntöisesti 80 km/h nopeusrajoitus. Liittymissä, yk-

sittäisissä ongelma-kohteissa ja talvisin nopeusrajoitus voi olla 80 km/h tai tä- Haja-asutusalueilta paras palvelutaso on henkilöautolla tehtävissä työmat- tä alempi. Nykyiset ohitusmahdollisuudet on säilytetty. Pääteillä taajama- koissa. asutuksen kohdalla liikenteen nopeus on sovitettu vallitsevaa liikenneympä- ristöä vastaavaksi. Tapauskohtaisesti voidaan käyttää myös muuttuvia nope- • Pihtiputaan ’halkaisee’ valtatie 4. Keskustaajaman kohdalla työpaik- usrajoituksia. koja on tien itäpuolella, joiden saavuttaminen keskustaajamasta edellyttää valtatien 4 ylittämistä. Valtatiellä on keskustaajaman koh-

Keski-Suomen liikennejärjestelmä LIITE 69

• Valtatie 4 on jatkossa korkealaatutie ja kuuluu pääteiden ydinverk- näkemien sallimissa puitteissa. Maankäyttöä on sallittu tien varteen vain koon. Pihtiputaan keskustaajamaan on valtatieltä 4 yksi tasoliittymä. suunnitellusti. Maankäytön liittymiä on rajoitettu turvallisuusperustein. Valtatiellä on keskustaajaman kohdilla välillä Putaanportintie – Keite- leentie runsaasti liittymiä, osittain pahoissa paikoissa ja tiheästi. Täs- Tienvarsiasutuksen kohdalla liittymiä karsimalla ja kevyen liikenteen erottelul- tä syystä välillä on paljon tieltä poistuvaa ja sille liittyvää liikennettä. la on parannettu paikallisen liikenteen ohella myös pitkämatkaisen liikenteen Tien nopeusrajoitus on keskustaajaman kohdilla 80 km/h. Taajamas- turvallisuutta. Maankäytön leviämistä päätien liikennettä haittaavalla tavalla ta pohjoiseen ja etelään nopeusrajoitus on 100 km/h. Talvikaudella pyritään hillitsemään. vallitsevana nopeusrajoituksena on 80 km/h. • muu tieverkko on pääosin liikennetarvetta ja tieluokkaa vastaavassa • kunnossa Valtatie 4 on tärkein tieyhteys Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Tie on jatkossa runkotie. Tien nopeusrajoitus on Pihtiputaan keskustaa- Toimenpiteitä peruspalvelutason ja edelleen tavoitetason saavuttamiseksi: jaman kohdilla 80 km/h. Taajamasta pohjoiseen ja etelään nopeus- • Keski-Suomen tiepiiri parantaa valtatien 4 laatua ja turvallisuutta ke- rajoitus on 100 km/h. Talvikaudella vallitsevana nopeusrajoituksena hittämisselvitysten ja hankesuunnitelmien perusteella välillä Viitasaari on 80 km/h. – maakunnan raja. Toimenpiteinä ovat keskikaiteellisten ohituskaistojen lisääminen, keskikaiteet nykyisille ohituskaistoille, liittymien pa- Toimenpiteitä peruspalvelutason ja edelleen tavoitetason saavuttamiseksi: • rantaminen tasoliittyminä sekä kevyen liikenteen ja yksityistiejärjeste- Keski-Suomen tiepiiri parantaa valtatien 4 laatua ja turvallisuutta ke- lyjä. Pitemmällä tähtäimellä korkealaatutien tavoitetaso edellyttää hittämisselvitysten ja hankesuunnitelmien perusteella välillä Viitasaari taajamien kohdalla kattavaa rinnakkaistieverkkoa ja nopeustasoa – maakunnan raja. Toimenpiteinä ovat keskikaiteellisten ohituskaisto- 100 km/h. Tämän tavoitteen turvaaminen edellyttää eritasoratkaisuja jen lisääminen, keskikaiteet nykyisille ohituskaistoille, liittymien pa- ainakin Pihtiputaan keskustaajaman vaikutusalueella ja kunnan toi- rantaminen tasoliittyminä sekä kevyen liikenteen ja yksityistiejärjeste- mesta tien kehittämismahdollisuuksien huomioon ottamista kaavoi- lyjä. Pitemmällä tähtäimellä runkotien tavoitetaso edellyttää taajami- tuksessa. en kohdalla kattavaa rinnakkaistieverkkoa ja nopeustasoa 100 km/h. Tämän tavoitteen turvaaminen edellyttää eritasoratkaisuja ainakin Pihtiputaan keskustaajaman vaikutusalueella Valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet

Maakunnallinen taso Päätieverkon liikenteellinen laatu ja hoitotaso vastaavat maakunnan kehityksen ja ulkoisten yhteyksien vaatimuksia. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja tuvallista.

Taajamien sisääntulo- ja ulosmenoväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus.

Vähäliikenteisillä valta- ja kantateillä nopeusrajoitus pääsääntöisesti on 80 km/h ja pitkillä taajamaväleillä myös nopeutta 100 km/h. Erityisesti tienvarsiasutuksen kohdalla nopeustaso voi olla lempikin. Ohitukset ovat mahdollisia

70 LIITE Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Tie- ja katuverkon ja kevyen liikenteen olosuhteiden kustannusarvio: • pienet liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet, arvio 1,2 M€ Elintarviketeollisuuden kuljetusten aikatauluvaatimukset on huomioitu kun- • valtatien 4 kehittäminen 2,3 M€ -2010, 1,5 M€ 2010-2020, 6,5 M€ nossapidossa. 2020-

Pihtiputaalla tapahtuneiden onnettomuuksien kustannukset ovat noin 3,6 Kunnossapidolla varmistetaan, että jakelukuljetukset ovat ajallisesti ennakoi- M€/vuosi, josta kuntien osuus on 15 –20 %,eli noin 720 000 € vuosittain, kun tavissa. yksikkökustannuksina käytetään henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 387 000 € ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 16 800 €. Seudullinen taso Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä.

Tavarakuljetukset Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Perusteollisuuden raaka-aine ja tuotekuljetukset; Kaupan ja teollisuuden kuljetukset; Jakeluliikenne Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus.

Paikallinen taso Logistiset yhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta toimivia. Maakunnallinen taso Pitkämatkaisen raskaan liikenteen pysähtymistarvetta vähennetään erilaisin Tieverkko takaa luonnonvarojen saavutettavuuden. Tiestöllä ei ole painorajoi- liittymäratkaisuin kuten kääntymiskaistoin, väistötiloin ja kevyen liikenteen ali- tuksia osuuksilla, joilla tarvitaan maa- ja metsätalouden tai energiakuljetuksia kulkukäytävin. ympärivuotisesti. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty. Kunnossapito tukee kuljetusten sujumista. Tieverkon kunto vastaa raskaan liikenteen vaatimuksia eikä haittaa kuljetusten ajallista ennustettavuutta. Tavaraliikenteessä on säilytetty kiskoliikenteen korkea osuus. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset on turvattu. Perusteollisuuden kuljetusten aikatauluvaatimukset on huomioitu kunnossa- Nykyiset vesiväylät ja kanavat on pidetty tarvetta vastaavassa kunnossa. Ra- pidossa. taverkko vastaa tavaraliikenteen tarpeita. Tavaraliikenteessä akselipaino on teollisuuden tärkeimmille raskaiden kuljetusten reiteille 25 tonnia ja muuten 22,5 tn ja nopeus 100 km/h.

Yksityisteiden kunto mahdollistaa päivittäisen kulkemisen ja kuljetukset. Kunnossapidolla varmistetaan, että jakelukuljetukset ovat ajallisesti ennakoi- tavissa. Tieverkko on liikennöitävässä kunnossa ympäri vuorokauden. Runkokelirikkoa ei esiinny säännöllisen raskaan liikenteen reiteillä eikä raakapuulogistiikkaa laaja-alaisesti haittaavissa kohdissa. Kuljetusten yhdistelyä varten on varattu vaihtoehtoisia yhdistelyyn sopivia alueita.

Keski-Suomen liikennejärjestelmä LIITE 71

• Haapajärvi – Äänekoski –rata kulkee Pihtiputaan kautta. Radalla on KUSTANNUKSET puutavarakuljetuksia. Määrät eivät ole suuria. Rata vaatii kunnostusta. Rataosuus Äänekoski – Haapajärvi kuuluu palvelutasoluokkaan Kertainvestoinnit T4, jonka suurin sallittu akselipaino on 20 tonnia ja nopeus 40 km/h.

Kunta 255 500 € Toimenpiteitä peruspalvelutason ja edelleen tavoitetason saavuttamiseksi: Tiehallinto 11 069 000 € • Äänekoski – Haapajärvi –radan kunnostus ja ylläpito Ratahallinto- Lääninhallitus (palveluliikenteen rahoitus 2 v) 8 000 € keskuksen toimesta • tiestön kehittämistä koskevat toimenpiteet peruspalvelutason saavut- Jatkuva liikenteen rahoitus tamiseksi on kuvattu edellä. Kunta 49 000 €/v (palveluliikenteen käynnistämisvaiheessa 25 000 €/v) Läänihallitus 1 300 €/v

Keski-Suomen LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritelty liikennejärjestel- män käyttäjän näkökulmasta Keski-Suomen alueelliset liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteet. Tavoitetasoina on tarkasteltu peruspalvelutasoa, tavoitetasoa ja erityispalvelutasoa.

Peruspalvelutaso tarkoittaa sitä, että ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä perusteollisuuden, kaupan ja elintarviketeollisuuden kuljetusten sujuvuus taataan. Tavoitetasossa pyritään tukemaan eri alueiden omien vahvuuksien kehittämistä ja mahdollistamaan yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen.

Keski-Suomessa ensisijaisena tavoitteena on turvata vähintään peruspalvelutason liikennejärjestelmä koko maakunnan alueelle. Peruspalvelutaso on tavoitteena saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Peruspalvelutaso saavuttamisen jälkeen pyri- tään toteuttamaan tavoitetaso vuoteen 2020 mennessä.