Keski-Suomen Liikennejärjestelmä

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Keski-Suomen Liikennejärjestelmä 2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä Yhteystiedot: puh. (014) 652 200/vaihde fax (014) 652 277 sähköposti: [email protected] internet: http://www.keskisuomi.fi Julkaisu: B 130 ISBN 951-594-203-9 ISBN 951-594-204-7 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043 Pohjakartat: © Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 036/KESU04 © Genimap Oy, lupa L5617/04 Painos: 300 kpl Kansi: Ari Pirttisalo Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2006 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 ESIPUHE Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Hannu Keralampi Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Ari Hell Keski-Suomen ympäristökeskus Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli jo vuonna 2002 tehnyt mer- Pekka Kurvinen UPM-Kymmene Metsä kittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten lii- Markku Linna Ilmailulaitos, Jyväskylän lentoasema kennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia Simo Kerkelä Merenkulkulaitos toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjes- Matti Timonen Merenkulkulaitos telmäsuunnitelman laatimiselle. Jari Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrate- Arja Aalto Ratahallintokeskus giat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoit- Lasse Hinkkanen Länsi-Suomen lääninhallitus tajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimus Timo Silvennoinen VR-yhtiöt käsittää viiden vuoden ajanjakson. Jaakko Raunio Jyväskylän Liikenne Oy Kaija Taipale Kuljetusliike Taipale Oy Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely eri sidosryh- Kaija Vähärautio SKAL Keski-Suomi mätahoille. Tehtyjä kyselyjä täydentämään järjestettiin alueen kunnille, Jarmo Sorvari Vähälä Yhtiöt viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjestelmä- Harri Holttinen Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry seminaari. Jukka Lauttamäki Keski-Suomen kauppakamari Suunnitelmaa on ohjannut liikennetyöryhmä, jossa ovat olleet edustet- Liikennetyöryhmän sihteerinä ja työn konsulttina on toiminut Insinööri- tuina: toimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Vesa Verro- Mikko R. Salminen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, pj. nen ja dipl.ins. Henriika Viitasaari. Liidea Oy:n alikonsulttina työssä on Erkki Pyyppönen Keski-Suomen liitto toiminut Tieliikelaitos, jossa työstä on vastannut tekn.lis. Risto Murto. Seppo Kosonen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri 4 Keski-Suomen liikennejärjestelmä SISÄLTÖ ESIPUHE ........................................................................................................3 6 KEHITTÄMISOHJELMA JA HANKKEET...........................................47 1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS ................................................5 6.1 KÄRKIHANKKEET ............................................................................47 6.2 TOIMENPIDEOHJELMA.....................................................................48 2 PERUSTIEDOT......................................................................................7 7 VAIKUTUSTEN KUVAUS ...................................................................51 3 NYKYTILAN ANALYSOINTIA ............................................................14 7.1 PÄÄTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN..................................................51 3.1 LIIKKUMISEN JA KULJETUSTEN ONGELMIA ........................................14 7.2 ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .............................57 3.2 LIIKENNEVERKON PUUTTEITA..........................................................15 3.3 KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA KESKI-SUOMEN 8 EPÄVARMUUSTEKIJÄT.....................................................................58 LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE...........................................................................17 9 TOTEUTUS JA SEURANTA ...............................................................62 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO ......19 4.1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PÄÄTAVOITTEET KESKI-SUOMESSA ............19 LIITE: Esimerkki: Peruspalvelutason toteuttaminen Pihtiputaan 4.2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASOTAVOITTEET.........................21 kuntaan, toimenpiteet ja kustannukset 4.2.1 Määrittely.................................................................................21 4.2.2 Minimipalvelutaso ...................................................................21 4.2.3 Peruspalvelutaso Keski-Suomessa ........................................21 4.2.4 Tavoitetaso Keski-Suomessa .................................................21 4.2.5 Erityispalvelutaso Keski-Suomessa........................................22 4.2.6 Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa...................................22 4.3 LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN VUOROVAIKUTUS ................................31 4.3.1 Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukeminen liikennejärjestelmän keinoin .................................................................31 4.3.2 Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa ....................................32 4.3.3 Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittämistä..33 5 LIIKENNESTRATEGIA .......................................................................34 5.1 KESKI-SUOMEN PÄÄLIIKENNEVERKKO .............................................35 5.2 TIEVERKKO....................................................................................38 5.3 KEVYTLIIKENNE .............................................................................39 5.4 LINJA-AUTO JA TAKSILIIKENNE ........................................................40 5.5 RADAT JA RAUTATIELIIKENNE..........................................................41 5.6 LIIKENNETURVALLISUUDEN JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ..........................43 5.7 LENTOLIIKENNE...............................................................................43 5.8 KULJETUSJÄRJESTELMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .........................44 5.9 VESILIIKENNE ................................................................................44 5.10 MATKAILUN TOIMINTAEDELLYTYKSET ..............................................45 5.11 ERITYISPALVELUTASO ....................................................................45 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 5 1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS kytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä asettamaan liikennejärjestel- Lähtökohdat ja suunnittelun tavoite män eri osa-alueiden kehittäminen oman näkökulman mukaiseen Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- tärkeysjärjestykseen. Erityisesti kiinnostivat nykytilanteessa koetut Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Lii- ratkaisua kaipaavat ongelmat. kennejärjestelmän tulee tukea maakunnan aluerakenteen ja toimintojen Kysely lähetettiin yhteensä 70 taholle. Kyselyn kohteena olivat alueen kehittämistavoitteita ja edistää maakunnan taloudellista kehitystä ja hy- kunnat (mm. infrastruktuurista, joukkoliikenteestä ja kaavoituksesta vinvointia. Suunnittelulla luodaan edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja vastaavat henkilöt), maakunnan liitto, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, ympäristöystävälliselle liikenteelle ja muodostetaan perustaa maakun- Ilmailulaitos, merenkulkupiiri, lääninhallitus, ympäristökeskus, eri lii- nan maankäytön ja liikenteen suunnittelulle. Liikennejärjestelmäsuunnit- kennemuotojen etujärjestöt (Linja-autoliitto, Kuorma-autoliitto), elin- telutyön tavoitteina ovat lisäksi maakuntakaavan aluevarausten esittä- keinoelämän edustajat (yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, kauppakamarit minen, liikennehankkeita koskevan aiesopimuksen valmistelu sekä ja suurimmat yritykset). maakunnan kärkihankkeiden hankekuvausten työstäminen edunvalvon- Tavaraliikenteen ja muille logistiikka-alan ammattilaisille (myös kou- taa varten. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla haetaan esitystä liikennejär- lutuspaikat) tehtiin oma kysely, jolla haettiin näkemyksiä liikennejär- jestelmän eri osa-alueiden konkreettisista kehittämistoimenpiteistä ja jestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista sekä eri kehittämishankkeiden priorisoinnista. osa-alueiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Kyselyihin saatiin Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli tehnyt jo vuonna 2002 merkit- vastaukset yhteensä noin 30 taholta. tävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten liiken- Seminaari nejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia toi- menpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjestel- Tehtyjä kyselyjä täydentämään liikennetyöryhmä järjesti alueen kun- mäsuunnitelman laatimiselle. Yhtenä lähtökohtana suunnittelulle oli nille, viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjes- myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI. telmäseminaarin. Seminaarissa kuultiin mm. maakunnan eri osien näkemyksiä alueidensa liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Tässä suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämis- Elinkeinoelämän odotuksia liikennejärjestelmän kehittämiseksi kuul- strategiat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka alle- tiin metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden näkökulmasta. kirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aieso- pimus laaditaan 5 vuoden ajanjaksolle. Haastattelut Kyselyt Suunnittelun edettyä tavoiteasettelu- ja suunnitteluvaiheeseen kon- sultti haastatteli UPM Kymmene Oy:n, Ilmailulaitoksen, Ratahallinto- Suunnitteluprosessin aluksi
Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Kymijoen Vesistön Yläosan Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HELSINKI 1980 Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15 Pdf-muotoinen julkaisu ei sisällä painetun julkaisun liitteenä olevaa karttaa "Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelma" (1:200 000). Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä. eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki 10. puh. 90-53901 1/julkaisutilaukset ISBN 951-46-5075-1 ISSN 0355-0745 3 S 1 $ P. L L Y 5 L U E 1 T E L 0 Sivu ESIPUHE 13 JOHDANTO 15 1. SUUNNITELMAAN LII1TYVI PERUSKSITTEI1 17 1.1 Vesikulkuneuvot 17 1.2 Veneilymuodot 17 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 19 2.1 Hydtologiset perustiedot ja osa-aluejako 19 2.2 Vesistöjen veden laatu 26 2.3 Asutus - 31 2.4 Suunnittelualueen vesien käyttö 33 2.41 Yleistä 33 2.42 Vesiliikenteen histotia 33 2.43 Uitto ja muu vesiliikenne 36 2.44 Vesien virkistyskäyttö 40 2.441 Loma-asutus 40 2.442 Retkeily, ulkoilu ja uinti 41 2.443 Matkailu 41 2.45 Kalastus ja kalatalous 46 3. TAVOITTEET 48 3.1 Yleistavoitteet 48 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 49 3.21 Veneulkoilu 49 3.22 Vesiretkeily 49 3.23 Veneretkeily ja -matkailu 49 3.24 Veneurheilu 50 3.25 Muu veneiden käyttö 50 3.3 Laivamatkailu 50 3.4 Osa-alueita koskevat tavoitteet 50 3.5 Muut suunnitteluun liittyvät tekijät 51 3.51 Uitto 5] 3.52 Muu vesien virkistyskäyttö 51 3.53 Kalastus 52 3.54 Ympätistönsuojelu 52 4. VENEILYN NYKYTILA JA KEHITYSENNUSTEEI 53 4.1 Vene— ja aluskanta 53 4.11 Yleistä 53 4.12 Aluskannan kasvun ennustaminen 53 4.13 Yksityinen venekalusto 56 4.14 Ammattimaiseen matkustajal ii kenteeseen käytet tävät alukset 56 4.15 Matkailuyritysten venekalusto 57 4.16 Veneily- ja vesiurheiluseurojen venekalusto 57 4.2 Alusten käyttö 58 4.21 Laivamatkailu 58 4.22 Veneliikenteen määrä 58 4.23 Veneiden käyttö veneilymuodoittain 60 4.24 Seurojen venekaluston käyttö 61 4.25 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 61 4 Sivu 5.
    [Show full text]
  • Arne Ritari-Killan Jäsenet Ja Pro Ritarit G-Piirissä
    Arne Ritari-killan jäsenet ja Pro Ritarit G-piirissä 7.3.2020 Ritarinumero Nimityspäivä 77 Pentti Pohjonen LC Saarijärvi 18.3.1998 148 Veikko Linkoneva LC Mänttä 9.12.1999 187 Pentti Janhonen LC Hankasalmi 27.4.2000 235 Esko Arola LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 236 Jaakko Mäkisalo LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 287 Jouko Hintikka LC Mänttä 16.8.2001 288 Toivo Meriläinen LC Mänttä 16.8.2001 289 Klaus Schnabell LC Mänttä 16.8.2001 306 Jouko Asikainen LC Hankasalmi 22.11.2001 312 Reijo Keinänen LC Hankasalmi 22.12.2001 334 Heikki Pamilo LC Jyväskylä/Harju 13.2.2002 337 Heimo Kupsu LC Pihtipudas 13.2.2002 339 Väinö Tamminen LC Palokka 13.2.2002 346 Pekka Marttila LC Mänttä 28.2.2002 389 Erkki Valkola LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 390 Mikko Puurunen LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 481 Heimo Latva LC Joutsa 5.9.2003 494 Viljo Hokkanen LC Mänttä 11.11.2003 505 Heikki Ahvenjärvi LC Muurame 12.12.2003 506 Kalle Vakaslahti LC Muurame 12.12.2003 507 Hannu Pirttiniemi LC Saarijärvi/Kalmari 12.12.2003 513 Rauno Ahola LC Luhanka 20.1.2004 515 Jukka Kokkonen LC Äänekoski/Kotakennäs 20.1.2004 543 Pentti Nieminen LC Keuruu 3.3.2004 573 Markku Tukia LC Saarijärvi 28.4.2004 601 Matti Sivulahti LC Viitasaari 11.12.2004 602 Juhani Helste LC Jyväskylä 22.1.2005 603 Arvo Käppi LC Jyväskylä 22.1.2005 627 Hannu Linna LC Äänekoski/Kotakennäs 19.3.2005 628 Heikki Helasterä LC Sumiainen 1.4.2005 630 Matti Perälä LC Toivakka 29.1.2005 664 Pekka Rantanen LC Keuruu 23.4.2005 721 Simo Kettunen LC Äänekoski/Kotakennäs 14.1.2006 722 Lauri Pasanen LC Saarijärvi 14.1.2006
    [Show full text]
  • JYVÄSKYLÄ K^Jtailauilaif K
    JYVÄSKYLÄ K^JtaiLaUilaif K. J. Gummerus Oy:n Kirjakauppa • Aterioikaa Jyväskylässä käydessänne Ravintola Mäki-Matissa (Kauppakatu 32) Toi m itusky kyisi n kirja- Ravintola Jyväs-Matissa ja paperikauppaliike (Valtakatu 32) Hyvä ruoka! Jyväskylässä Kohtuulliset hinnat! (ACa tkamuiiftaja OSUUSKAUPPA MÄKNMATTI r.L ciCcithalii/zem iista Jyväskylän Säästöpankki ansallis-Usake-r ankki Vanhin Suomalainen rahalaitos, perust. 1841 Tallettajain saamiset 125.000.000:- mk Maan suurin liike- ja talletuspankki Omat varat 8.600.000: - mk Pääkonttori : KONTTORI JYVÄSKYLÄSSÄ IYVÄSKYIÄ, KAUPPAKAI U I>, Kauppakatu 18. Puh. vaihde 10 28 ja 1390 Sivukonttorit: Säynätsalossa ja tikkakoskella JM Puistok. 2-4 Puhelin 1960 Auto= Sähkö- ja Muut konttorit Keski-Suomessa Haapamäki, Hankasalmi, Joutsa, Karstula, Keuru, Radioliike Konnevesi, Saarijärvi, Suolahti, Vaajakoski, Viitasaari JYVÄSKYLÄ »SUOMEN ATEENA» lzi4,Lttu,ut:lfttu-LiStafef>t Izcci^yi-i^^l^i Kirkkopuistoa JYVÄSKYLÄ on Suomen suurimman järven, mah- tavan Päijänteen pohjoispäässä, Jyväsjärven ran- nalla sijaitseva sisämaan kaupunki, periisi. 1837. Noin 25,000 henkeä käsillävine asukkaineen, kulttuuri- ja liikelaitoksilleen se on laajan Keski- Suomen maakunnan sivistyksellinen ja taloudelli- nen keskus. Jyväskylä on suomenkielisen sivistyksen van- himpia ja tärkeimpiä paikkoja. Jyväskylään pe- rusteltiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, nykyinen lyseo 1858. Maamme vanhin kansa- kouluseminaari perusteltiin Jyväskylään 18(>,'i ja vuotta myöhemmin (1864) maamme ensimmäinen tyttökoulu. Myöhemmin perustettuja
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe
    Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Overview report prepared for The Nature Conservancy 1 Published December 2019 Author: Tobias Schäfer Living Rivers Foundation www.living-rivers.eu Editing, Executive Summary & Map by Henrik Österblad The Nature Conservancy nature.org Special Acknowledgment to John Zablocki The Nature Conservancy 14b Rue de la Science 1040, Brussels Belgium Image Rights © Chip Carroon 2 Legal Protection Schemes for Free-Flowing Rivers in Europe Executive Summary The research for this report was guided by the aim of compiling a catalogue of rivers in Europe that enjoy a permanent legal comparable to a designation as Wild and Scenic River under the US Wild and Scenic Rivers Act from 1968. There has been no prior study comparatively addressing the question of strict legal protection of free-flowing rivers in Europe. Results & Observations Currently, there is no EU legislation which provides strict protection for the free-flowing character of rivers. The protection schemes which exist in Europe, to date, are found within national legislation. Legal protection for rivers that specifically aim at protecting their free-flowing character can be observed in Slovenia, Finland, Sweden, and Spain. At EU legislative level, the combined legal basis and mechanisms of the WFD and the Nature Directives (including Natura 2000 areas) render the designation of free-flowing rivers as protected in theory a possibility, if implemented for the purpose. Importantly however, in reality this is rarely the case, and the legal provisions do not fully rule out dam construction and hydropower development. The reporting obligations required by the Directives, and subsequent data available on Europe’s water bodies, do in turn provide a solid basis for envisioning such a strategy for strict river protection Europe-wide.
    [Show full text]
  • Liikuntapalvelujen Askelmerkit 2010-Luvulle
    LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA Erkki Huovinen, Ari Karimäki JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikuntapalvelut Kuntoportti 3 ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) 40700 JYVÄSKYLÄ ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE LIIKUNTAPALVELUJEN JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA 1 2 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE LIIKUNTAPALVELUJEN Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma Copyright © 2010 Erkki Huovinen ja Ari Karimäki. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelman ohjausryhmä. Graafinen ulkoasu ja taitto: Juho Jäppinen, Jussi Jäppinen Ky Kirjapaino FRAM Boktryckeri. Syyskuu 2010, Vaasa. Kannen kuvat: Erityisliikuntaa Jyväskylässä. © Jyväskylän kaupunki, Liikuntapalvelut. Vauhdikasta laskettelua Hankasalmen Häkärinteellä. © Häkärinteet Oy 2010. ISBN 978-952-5847-05-5 (Nid.) ISBN 978-952-5847-05-5 (PDF) 3 LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTASUUNNITELMA Erkki Huovinen, Ari Karimäki LIIKUNTAPALVELUJEN ASKELMERKIT 2010-LUVULLE 4 5 ESIPUHE Liikunnan harrastaminen vaikuttaa hyvinvointiin ja Liikuntasuunnitelman ohjausryhmässä ovat lisäksi terveyteen monella tavalla. Liikuntaan liittyy eri- toimineet liikuntasihteeri Reino Valkonen Hanka- laisia ulottuvuuksia. Yhtäältä se on toimiva keino salmelta, suunnittelupäällikkö Eeva Simula Jyväs- sairauksien ehkäisemiseksi. Toisaalta liikunta on kylästä, vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta Lau- tärkeää sellaisenaan, runsaasti yhteisöllisyyttä ja kaasta, vapaa-aikatoimen
    [Show full text]
  • Haapajärvi– Äänekoski
    28.10.2019 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päivitysprosessi 2019-2020 1 Toimintaympäristö Väestömääriä • Keski-Suomi v. 2018: 275 521; 5. suurin maakunta; 5 % koko maan väestöstä • Jyväskylän seutukunta: 185 430 Väestön kasvu on keskittynyt Keski-Suomessa Jyväskylän kaupunkiseudulle 4/5 suomalaisista asuu Jyväskylästä 300 km säteellä YKR 2018 Keski-Suomen väestövähennys 2018-2040 on maltillinen 14,7 % (+4 387) Ahvenanmaa 13,8 % (+230 883) Uusimaa Pirkanmaa 4,9 % (+25 335) Varsinais-Suomi 1,3 % (+5 986) KOKO MAA 0,1 % (+7 609) Pohjois-Pohjanmaa -2,8 % (-11 369) Pohjanmaa -3,9 % (-7 085) KESKI-SUOMI -4,6 % (-12 675) Päijät-Häme -7,6 % (-15 193) Keski-Pohjanmaa -7,6 % (-5 207) Pohjois-Savo -8,9 % (-21 823) Lappi -9,4 % (-16 825) Pohjois-Karjala -9,9 % (-16 076) Kanta-Häme -10,2 % (-17 409) Etelä-Pohjanmaa -10,4 % (-19 796) Satakunta -12,5 % (-27 221) Etelä-Karjala -12,9 % (-16 618) Kymenlaakso -17,1 % (-29 727) Kainuu -19,0 % (-13 865) Etelä-Savo -19,4 % (-28 093) -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15% Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖMUUTOS KUNNISSA VÄESTÖ 2040 2018-2040 (ennuste): Vain kolme KOKO MAA 5 525 528 Pihtipudas plussaa ja isoja miinuksia Kinnula -970 KESKI-SUOMI 262 846 -432 Jyväskylä 153 295 Laukaa 17 796 Kivijärvi Jämsä 15 552 -418 Viitasaari Kyyjärvi Äänekoski 14 281 -1 715 -351 Kannon- Muurame 10 719 Kasvaa +5,4 – 8,5 % koski Keuruu 7 946 Vähenee -6,0 – 12,7 % Karstula -332 Vähenee -18,6 – 24,5 % -1 067 Saarijärvi 7 019 Vähenee -25,4 – 37,9 % Viitasaari 4 549 Uurainen 4 000 Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Hankasalmi 3 615
    [Show full text]
  • Seutuliikenne 30.3. – 31.5.2020
    SEUTULIIKENNE R 30.3. – 31.5.2020 JYVÄSKYLÄN LIIKENNE JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY SEUTULIIKENNE Toimipisteet Sorastajantie 5 (PL 194), 40351 Jyväskylä Puhelin 020 742 5800 Myllyharjuntie 4 (PL 1), 42301 Jämsänkoski 30.3. – 31.5.2020 Puhelin 020 742 5800 Rahastajantie 4, 44100 Äänekoski Puhelin 020 742 5800 Lipunmyynti Matka- ja näyttökortit: Oy Matkahuolto Ab, linja-autoasema Asiakasneuvonta Liikennetoimisto, Jyväskylä 020 742 5800, M–P 8 - 16 Löytötavarat Suomen Löytötavarapalvelu 0600 03393 (1,98 €/min + pvm) Tilausajot Jyväskylä 020 742 5800 Jämsänkoski 020 742 5800 Saarijärvi 020 742 5800 Äänekoski 020 742 5800 Aikataulut www.koivistonauto.fi Puheluhinnat Kotimaan lankaverkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Koiviston Auton mobiilisovellus Matkaan www.koivistonauto.fi/matkaan. MERKKIEN SELITYKSET Aikataulukausi 30.3. – 31.5.2020 Aikataulun voimassaolosta poikkeava linjan ajokausi mainitaan linjan yhteydessä. M–P = maanantaista–perjantaihin M = maanantaisin Ti = tiistaisin K = keskiviikkoisin To = torstaisin P = perjantaisin tai perjantain ja lauantain välisenä yönä L = lauantaisin tai lauantain ja sunnuntain välisenä yönä S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, kahden pyhän sattuessa peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. Ei ajeta yksittäisinä arkipyhinä. Koulp = koulupäivinä + = kouluvuoden aikana ++ = koulujen kesäloman aikana +++ = muut poikkeukset X = pysähtyy tarvittaessa ilman tarkkaa kellonaikaa | tai - = ei pysähdy tai aja paikkakunnan kautta T = ajetaan tarvittaessa
    [Show full text]
  • Presidential Elections 2012
    Elections 2012 Presidential elections 2012 First round, confirmed election result Sauli Niinistö and Pekka Haavisto made it to the second round of the Presidential election 2012 In the first round of the Presidential election, the two candidates who received the highest numbers of votes were Sauli Niinistö and Pekka Haavisto. Sauli Niinistö, the candidate of the National Coalition Party received 1,131,254 votes, thus winning the first round with 37.0 per cent of all votes cast. Pekka Haavisto, the candidate of the Green League was second in the first round of the Presidential election with 18.8 per cent of all votes cast. He gained 574,275 votes. The difference between the two candidates with most votes cast was 556,979 votes and 18.2 percentage points. Support for the presidential candidates in the Presidential election 2012, first round, and support for the corresponding party in the Parliamentary elections 2011 Sauli Niinistö's share of all votes cast in the first round of the Presidential election was 16.6 percent-age points higher than the support for the National Coalition Party in the Parliamentary elections 2011 (20.4%). Pekka Haavisto's share of the votes cast was 11.5 percentage points higher than the share of votes cast for the Green League in last year's Parliamentary elections (7.3%). Helsinki 26.1.2012 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. Paavo Väyrynen, the candidate of the Centre Party of Finland came third with 536,555 votes cast, i.e. 17.5 per cent of the accepted ballots.
    [Show full text]
  • Nr 759 3841 Bilaga 1 Kommunförteckning Som Avses I 1
    Nr 759 3841 Bilaga 1 Kommunförteckning som avses i 1 § i förordningen. För kommunernas del följs den områdesindelning som gällde den 31 december 2000. Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och den Övriga kommuner central egentliga landsbygden Nyland Högfors Askola Karis Borgnäs Lappträsk Borgå Liljendal Ekenäs Mörskom Esbo Nummi-Pusula Grankulla Pernå Hangö Pojo Helsingfors Pukkila Hyvinge Strömfors Ingå Karislojo Kervo Kyrkslätt Lojo Lovisa Mäntsälä Nurmijärvi Sammatti Sibbo Sjundeå Träskända Tusby Vanda Vichtis Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och Övriga kommuner central den egentliga landsbygden Egentliga Finland Alastaro Aura Dragsfjärd Bjärnå Finby Halikko Gustavs Kisko Houtskär Lemu Iniö Loimaa Karinainen Lundo Kiikala Masku 3842 Nr 759 Kimito Merimasku Korpo Muurla Koski Mynämäki Kuusjoki Nousis Laitila Nådendal Loimaa kommun Pemar Marttila Pertteli Mellilä Pikis Mietoinen Pyhäranta Nagu Reso Nystad Rusko Oripää Salo Pargas S:t Karins Pöytyä Åbo Rimito Sagu Somero Suomusjärvi Tövsala Tarvasjoki Vahto Vehmaa Velkua Villnäs Västanfjärd Yläne Satakunta Eura Björneborg Harjavalta Euraåminne Honkajoki Kullaa Huittinen Lappi Jämijärvi Luvia Kankaanpää Nakkila Karvia Raumo Kiikoinen Ulvsby Kiukainen Kjulo Kodisjoki Kumo Lavia Norrmark Påmark Sastmola Siikainen Säkylä Vampula Nr 759 3843 Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och Övriga kommuner central den egentliga landsbygden Tavastland Artsjö Forssa Asikkala Hattula Hartola Hausjärvi Hauho Heinola Humppila Hollola Hämeenkoski
    [Show full text]