DOCSLIB.ORG

Maasetukehitys Ry:N Esittely

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Maasetukehitys Ry:N Esittely Maasetukehitys ry:n esittely Tiina Seppälä TOIMINTAA, NEUVONTAA JA Sivu 1 25.3.2021 RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI Historiaa: • Yhdistys perustettu alun perin nimellä Kaakkoisen Keski-Suomen Elävät Kylät ry vuonna 1997 Leader -ryhmäksi hakeutumista varten Saadut rahoitukset vuosien varrella (yht. Noin 16 milj €): • 1997-1999 kansallinen POMO –rahoitus 2,69 milj. mk - Alue: Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka • 2000-2006 EU-osarahoitteinen ALMA –rahoitus 4,7 milj. € - Alue: Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka, Sumiainen • 2007-2013 EU-osarahoitteinen Leader –rahoitus 5,4 milj. € - Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka • 2014-2020 EU-osarahoitteinen Leader –rahoitus n. 6 milj. € - Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Luhanka, Toivakka Sivu 2 25.3.2021 Nykyinen toiminta-alue: 2014-2020 % koko Kunta väestöstä Hankasalmi 33,1 Joutsa 29,7 Konnevesi 17,6 Toivakka 14,9 Luhanka 4,7 Kaikki yhteensä 100 % Asukasluku Kunta 31.12.2019 Hankasalmi 4 875 Joutsa 4 377 Konnevesi 2 627 Toivakka 2 388 Luhanka 690 Nykyinen alue yht. 14 957 Sivu 3 25.3.2021 Leader-ryhmät Keski-Suomessa (4 kpl): Viisari Vesuri-ryhmä JyväsRiihi Maaseutukehitys Katso hankerekisteri! www.keskisuomenmaaseutu.fi Nykyiset ja lähestytyt kunnat asukaslukuineen Asukasluku Kunta 31.12.2019 Hankasalmi 4 875 Joutsa 4 377 Konnevesi 2 627 Luhanka 690 Toivakka 2 388 Nykyinen alue yht. 14 957 Hartola 2 697 Hirvensalmi 2 136 Kangasniemi 5 356 Pertunmaa 1 690 Sysmä 3 657 Lähestytyt naapurit yht. 15 536 KaikkiSivu 5 yht. 25.3.2021 30 493 Tukimuodot ja –tasot kaudella 2014-2020 • Yleishyödylliset hanketuet (kust.arv. 10 000 -257 000 €): - Kehittämishankkeet 85 % - Investointihankkeet 70 % - Yritysryhmähankkeet 75 % - Teemahankkeet päätetty hankekohtaisesti (3 kpl investointeja sisältäviä hankkeita toteutettuna, joissa 60 yhdistysten hanketta kust. arv. 1 000-10 000 €, kaikissa 60 % tuki alahankkeille) • Yritystuet kansallisen tukialuejaottelun mukaan: - Investoinnin toteutettavuustutkimus 50 % - Perustamistuki 5 000-35 000 € / kokeilutuki 2 000-10 000 € (ohjautuneet pääasiassa meillä suoraan ELYyn) - Investointituet 20-30 %: • Tukialue III: Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Toivakka 20 % • Tukialue II: Konnevesi 30 % Sivu 6 25.3.2021 Strategian painopisteet 2014-2020 Visiomme: Vuonna 2020 elämme monien mahdollisuuksien maaseudulla, jossa voimme itse vaikuttaa omaan elämäämme. Alueemme tarjoaa toimeentuloa, viihtyisän asuinympäristön ja sujuvan arjen ihmisten kokoisissa paikallisyhteisöissä. Strategiset avainsanamme: PAIKALLISUUS, ASUKASLÄHTÖISYYS, MAHDOLLISTAVUUS JA LAAJA-ALAISUUS 1. Elinkeinot ja yrittäjyys 2. Asuminen ja ympäristö 3. Yhteisöllisyys • Työ- ja elinkeinomahdollisuuk- • Asuin- ja luonnonympäristöstä • Paikallisyhteisöjen vahvistaminen ja sien lisääminen huolehtiminen aktivointi • Olemassa olevien työpaikkojen • Asukkaiden turvallisuuden ja • Asukkaiden vuorovaikutuksen säilyttäminen viihtyvyyden lisääminen lisääminen • Yritysten aktivointi ja neuvonta • Harrastusmahdollisuuksien • Uusien taitojen hankinta ja • Paikallisuuden hyödyntäminen säilyminen ja kehittäminen kouluttautuminen yritystoiminnassa • Paikallisten palvelujen • Paikallishistorian ja -kulttuurin • Yritysten välisen ja säilyvyys ja tuottaminen tallentaminen, vahvistaminen ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen edellytykset • Nuorten toimintaedellytysten parantaminen Sivu 7 25.3.2021 Tunnuslukuja: • Yhdistyksen talous on vakaa, omaa puskurirahastoa noin 25 000 € • Hallinnossa 2 työntekijää, 1,8 htv tällä hetkellä • Saatu alkuperäinen rahoituskehys täysin haetun mukaisesti 5,54 milj. €, josta julkinen tuki 3,6 milj. € (EU, valtio, kunta) • Saatu 1-2 lisäkehysjaoissa rahoituskehystä yht. 540 384,61 €, josta julkinen tuki 389 750 € (EU, valtio, kunta), josta hankkeille jaettavaa 279 750 € ja toimintarahaa 110 000 € • Oma kehys käytännössä sidottu kokonaan alueen hankkeisiin eli yhteensä 4,14 milj. € (julkinen tuki) • On osallistuttu myös Elyn suoran maaseuturahoituksen saamiseen alueelle ohjaamalla ja neuvomalla hakijoita (yritykset ja yhteisöt) ->vuosina 2015-2020 yritystukia alueelle ELYstä 6,6 milj. €:n kustannusarviot, joille julkinen tuki 1, 59 milj. € (EU/valtio) Sivu 8 25.3.2021 Sivu 9 25.3.2021 Hallitustyöskentelystä: • Tällä hetkellä 12 varsinaista ja 12 henkilökohtaista varajäsentä pj mukaan lukien • Hallituksen edustajamäärä/kunta päätetty yhdessä: isommat kunnat eli Hankasalmi, Joutsa ja Konnevesi 3 edustajaa, Toivakka 2 ja Luhanka 1 • Pj ja varapj valittu yleensä eri puolilta aluetta tasapuolisuuden vuoksi • Kokoukset noin 6 kertaa vuodessa eri puolella aluetta kiertäen, yleensä hankekohteissa, myös sähköposti- tai Teams kokoukset mahdollisia • Puheenjohtaja Leena Hietala Joutsasta, varapj Jouko Sundvall Toivakasta Sivu 10 25.3.2021 Muita huomioita toiminnasta: • Alueellamme ei ole yhtään kehittämisyhtiötä, joten Maaseutukehityksellä on aktiivinen rooli yritysten neuvonnassa ja ohjaamisessa, myös muihin rahoituskanaviin esim. suoraan ELYyn • Pyritään löytämään yrityksille ja yhteisöille sopivimmat rahoituskanavat ja maksimoimaan ulkopuolelta alueelle saatava rahoituksen määrä • Alueen toimijat aidosti paikallisia yhteisöjä, ei ammattimaisia hakijoita tai isoja organisaatioita • Hakijoiden ohjaaminen ja käytännön neuvonta hakuprosessin alusta asti niin, että vältetään turhia kielteisiä päätöksiä • Alueen kaikissa kunnissa käytössä kehittämishankkeille tarkoitettu hankelainoitus hankeaikaisen välirahoituksen turvaamiseksi • Toiminta-aluetta rahoitetaan tasapuolisesti ja sen toteutumista seurataan, tarvittaessa aktivoidaan toimijoita niin että alueellinen tasapuolisuus toteutuu • Kunnat ovat linjanneet, että ne haluavat jatkossakin toimia osana Maaseutukehitystä ja etsiä uusia kumppaneita saman tyyppisten pienten naapurikuntien joukosta Sivu 11 25.3.2021 Tulevan ohjelmakauden aikatauluista • Siirtymäkausi tulee vuosille 2021-2022, toiminta vanhan kauden säädöksillä ja ryhmien kokoonpanoilla, mutta uuden kauden rahoilla -> ryhmät tekevät siirtymäkauden rahoitushakemukset lokakuun loppuun mennessä • Uuden kauden aloitus käytännössä uusilla säädöksillä ja uusilla ryhmien kokoonpanoilla vasta siirtymäkauden jälkeen aikaisintaan vuonna 2023 • Ryhmien valintaprosessi uudelle kaudelle 2-vaiheinen: - ensin päätetään ryhmien alueet eli kokoonpanot sekä kakkosvaiheeseen pääsevät ryhmät (haku päättyy näillä näkymin maaliskuun 2021 loppuun mennessä) - toisessa vaiheessa päätetään valittujen ryhmien rahoituskehyksistä esitettyjen strategioiden pohjalta (tarkemmat aikataulut vielä toistaiseksi auki) Sivu 12 25.3.2021 Yli 500 rahoitettua hanketta vuosina 1997-2020 Toimijoina ovat olleet pääasiassa paikalliset yhdistykset ja yritykset. Olemme rahoittaneet mm. yrittämiseen, elinkeinojen kehittämiseen, kylätoimintaan, erilaiseen harrastustoimintaan, metsästykseen, kotiseututyöhön, historian tallentamiseen, hevosurheiluun, moottoriurheiluun, kulttuuriin, nuorisotoimintaan, ympäristön kunnostukseen ja moneen muuhun maaseudun kehittämiseen liittyvään teemaan lukeutuvia hankkeita. Näihin dioihin on koottu joitakin yksittäisiä esimerkkejä rahoitetuista paikallisten yhdistysten toteuttamista kohteista. Jokainen hanke on ollut toteuttajalleen tärkeä ja ainutlaatuinen! Sivu 15 25.3.2021 Sivu 16 25.3.2021 Juuri Suomen parhaimmaksi kotiseutuyhdistykseksi valittu Hankasalmen Kotiseutuyhdistys ry on kehittänyt Hankasalmen museokylää usealla eri hankkeella: - Valot, katot ja saniteetti –hanke - Hallan tuvan peruskorjaus - pieninvestointeja osana teemahanketta: hankittu mm ilmalämpöpumput, pienkoneita ja kalustoa Hankasalmen Hevosystäväinseura ry on kunnostanut Hankkasalmen Varnes-Hippos ravirataa usean eri hankkeen avulla huippukuntoon niin ammatti- kuin harrastuskäyttöä varten (yllä). Kuninkaita tehdään täällä! Sivu 18 25.3.2021 Metsästysharrastusta on rahoitettu monilla kylillä ja kaikissa alueemme kunnissa: <- Sirkkamäen lahtivaja, Konnevesi Mieskonmäen lahtivaja, Joutsa Sivu 19 25.3.2021 Toivakan Rivakka rakensi ulkomonitoimikentän ja Toivakan MLL puolestaan kehonpaino- harjoitteluun tarkoitetun ja nuorten itsensä ideoiman Apinapuiston Toivakan kirkon- kylän koulukeskuksen läheisyy- teen. Lasten liikkumisen huomattiin lisääntyneen merkittävästi näiden uusien ja upeiden liikuntapaikkojen myötä. Sivu 20 25.3.2021 Konneveden Järvipelastajat rakensivat Häyrylänrantaan, Etelä- Konneveden kansallispuiston ”portille” uudet laiturit ja hyppytornin sekä pukukoppirakennuksen suihkuineen. Ranta, jossa sijaitsee myös venesatama, on Konneveden käyntivaltti monipuolisine harrastus- ja matkailupalveluineen. Sivu 21 25.3.2021 Joutsan Seudun pallo ry täydensi kahta uutta lähiliikuntapaikkaa Joutsan tekonurmen ja urheilukentän läheisyyteen: tekonurmelle saatiin katsomo ja kioskirakennus sekä olemassa olevaa frisbeegolfrataa laajennettiin pururadan maastoon. Sivu 22 25.3.2021 Luhangan Kotiseutuyhdistys ry: Mäkitupalaismuseon kunnostushankkeessa tehtiin mm tuohikatto näytösluonteisesti, särentäaitaa, ym pientä rakennusten kunnostusta, jotta valtakunnallisesti arvokas miljöö säilyisi myös tuleville sukupolville. Samalla tehtiin työtapojen siirtoa nuoremille polville. Joutsan Kotiseutu- yhdistys kokosi hank- keella ennen näkemätöntä ja lukematonta aineistoa talteen jälkipolville. Joutsan Kotiseutuyhdistyksen Katto kulttuurille –hankkeella saatiin uusi upea katettu kesäteatterin katsomo Joutsan Talomuseolle. Tapahtumien järjestäminen helpottui huomattavasti säävarmuuden parantumisen myötä. Luhangan Tammijärven Marttojen 100 -vuotis historiikki ja pj Pirjo Seimola. Yhdistyksen jäsenmäärä lisääntyi 30 % hankkeen myötä. Yhteisöjen pieninvestoinnit 1-3 -teemahankkeet Sivu 25 25.3.2021 Sivu 26 25.3.2021 Sivu 27 25.3.2021 Alueen toimijoiden aktivointi-, ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät työntekijämme: Tiina Seppälä Anja Kauppinen toiminnanjohtaja talouspäällikkö p. 040 755 5115 p. 040 538 9180 [email protected] [email protected] Käyntiosoite: Länsitie 7, Joutsa Käyntiosoite: Keskustie 41, Hankasalmi Sivu 28 25.3.2021.
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Arne Ritari-Killan Jäsenet Ja Pro Ritarit G-Piirissä
    Arne Ritari-killan jäsenet ja Pro Ritarit G-piirissä 7.3.2020 Ritarinumero Nimityspäivä 77 Pentti Pohjonen LC Saarijärvi 18.3.1998 148 Veikko Linkoneva LC Mänttä 9.12.1999 187 Pentti Janhonen LC Hankasalmi 27.4.2000 235 Esko Arola LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 236 Jaakko Mäkisalo LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 287 Jouko Hintikka LC Mänttä 16.8.2001 288 Toivo Meriläinen LC Mänttä 16.8.2001 289 Klaus Schnabell LC Mänttä 16.8.2001 306 Jouko Asikainen LC Hankasalmi 22.11.2001 312 Reijo Keinänen LC Hankasalmi 22.12.2001 334 Heikki Pamilo LC Jyväskylä/Harju 13.2.2002 337 Heimo Kupsu LC Pihtipudas 13.2.2002 339 Väinö Tamminen LC Palokka 13.2.2002 346 Pekka Marttila LC Mänttä 28.2.2002 389 Erkki Valkola LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 390 Mikko Puurunen LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 481 Heimo Latva LC Joutsa 5.9.2003 494 Viljo Hokkanen LC Mänttä 11.11.2003 505 Heikki Ahvenjärvi LC Muurame 12.12.2003 506 Kalle Vakaslahti LC Muurame 12.12.2003 507 Hannu Pirttiniemi LC Saarijärvi/Kalmari 12.12.2003 513 Rauno Ahola LC Luhanka 20.1.2004 515 Jukka Kokkonen LC Äänekoski/Kotakennäs 20.1.2004 543 Pentti Nieminen LC Keuruu 3.3.2004 573 Markku Tukia LC Saarijärvi 28.4.2004 601 Matti Sivulahti LC Viitasaari 11.12.2004 602 Juhani Helste LC Jyväskylä 22.1.2005 603 Arvo Käppi LC Jyväskylä 22.1.2005 627 Hannu Linna LC Äänekoski/Kotakennäs 19.3.2005 628 Heikki Helasterä LC Sumiainen 1.4.2005 630 Matti Perälä LC Toivakka 29.1.2005 664 Pekka Rantanen LC Keuruu 23.4.2005 721 Simo Kettunen LC Äänekoski/Kotakennäs 14.1.2006 722 Lauri Pasanen LC Saarijärvi 14.1.2006
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]