2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä Yhteystiedot: puh. (014) 652 200/vaihde fax (014) 652 277 sähköposti: [email protected] internet: http://www.keskisuomi.fi Julkaisu: B 130 ISBN 951-594-203-9 ISBN 951-594-204-7 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043 Pohjakartat: © Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 036/KESU04 © Genimap Oy, lupa L5617/04 Painos: 300 kpl Kansi: Ari Pirttisalo Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2006 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 ESIPUHE Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Hannu Keralampi Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Ari Hell Keski-Suomen ympäristökeskus Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli jo vuonna 2002 tehnyt mer- Pekka Kurvinen UPM-Kymmene Metsä kittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten lii- Markku Linna Ilmailulaitos, Jyväskylän lentoasema kennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia Simo Kerkelä Merenkulkulaitos toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjes- Matti Timonen Merenkulkulaitos telmäsuunnitelman laatimiselle. Jari Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrate- Arja Aalto Ratahallintokeskus giat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoit- Lasse Hinkkanen Länsi-Suomen lääninhallitus tajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimus Timo Silvennoinen VR-yhtiöt käsittää viiden vuoden ajanjakson. Jaakko Raunio Jyväskylän Liikenne Oy Kaija Taipale Kuljetusliike Taipale Oy Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely eri sidosryh- Kaija Vähärautio SKAL Keski-Suomi mätahoille. Tehtyjä kyselyjä täydentämään järjestettiin alueen kunnille, Jarmo Sorvari Vähälä Yhtiöt viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjestelmä- Harri Holttinen Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry seminaari. Jukka Lauttamäki Keski-Suomen kauppakamari Suunnitelmaa on ohjannut liikennetyöryhmä, jossa ovat olleet edustet- Liikennetyöryhmän sihteerinä ja työn konsulttina on toiminut Insinööri- tuina: toimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Vesa Verro- Mikko R. Salminen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, pj. nen ja dipl.ins. Henriika Viitasaari. Liidea Oy:n alikonsulttina työssä on Erkki Pyyppönen Keski-Suomen liitto toiminut Tieliikelaitos, jossa työstä on vastannut tekn.lis. Risto Murto. Seppo Kosonen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri 4 Keski-Suomen liikennejärjestelmä SISÄLTÖ ESIPUHE ........................................................................................................3 6 KEHITTÄMISOHJELMA JA HANKKEET...........................................47 1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS ................................................5 6.1 KÄRKIHANKKEET ............................................................................47 6.2 TOIMENPIDEOHJELMA.....................................................................48 2 PERUSTIEDOT......................................................................................7 7 VAIKUTUSTEN KUVAUS ...................................................................51 3 NYKYTILAN ANALYSOINTIA ............................................................14 7.1 PÄÄTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN..................................................51 3.1 LIIKKUMISEN JA KULJETUSTEN ONGELMIA ........................................14 7.2 ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .............................57 3.2 LIIKENNEVERKON PUUTTEITA..........................................................15 3.3 KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA KESKI-SUOMEN 8 EPÄVARMUUSTEKIJÄT.....................................................................58 LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE...........................................................................17 9 TOTEUTUS JA SEURANTA ...............................................................62 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO ......19 4.1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PÄÄTAVOITTEET KESKI-SUOMESSA ............19 LIITE: Esimerkki: Peruspalvelutason toteuttaminen Pihtiputaan 4.2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASOTAVOITTEET.........................21 kuntaan, toimenpiteet ja kustannukset 4.2.1 Määrittely.................................................................................21 4.2.2 Minimipalvelutaso ...................................................................21 4.2.3 Peruspalvelutaso Keski-Suomessa ........................................21 4.2.4 Tavoitetaso Keski-Suomessa .................................................21 4.2.5 Erityispalvelutaso Keski-Suomessa........................................22 4.2.6 Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa...................................22 4.3 LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN VUOROVAIKUTUS ................................31 4.3.1 Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukeminen liikennejärjestelmän keinoin .................................................................31 4.3.2 Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa ....................................32 4.3.3 Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittämistä..33 5 LIIKENNESTRATEGIA .......................................................................34 5.1 KESKI-SUOMEN PÄÄLIIKENNEVERKKO .............................................35 5.2 TIEVERKKO....................................................................................38 5.3 KEVYTLIIKENNE .............................................................................39 5.4 LINJA-AUTO JA TAKSILIIKENNE ........................................................40 5.5 RADAT JA RAUTATIELIIKENNE..........................................................41 5.6 LIIKENNETURVALLISUUDEN JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ..........................43 5.7 LENTOLIIKENNE...............................................................................43 5.8 KULJETUSJÄRJESTELMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .........................44 5.9 VESILIIKENNE ................................................................................44 5.10 MATKAILUN TOIMINTAEDELLYTYKSET ..............................................45 5.11 ERITYISPALVELUTASO ....................................................................45 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 5 1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS kytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä asettamaan liikennejärjestel- Lähtökohdat ja suunnittelun tavoite män eri osa-alueiden kehittäminen oman näkökulman mukaiseen Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- tärkeysjärjestykseen. Erityisesti kiinnostivat nykytilanteessa koetut Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2003. Lii- ratkaisua kaipaavat ongelmat. kennejärjestelmän tulee tukea maakunnan aluerakenteen ja toimintojen Kysely lähetettiin yhteensä 70 taholle. Kyselyn kohteena olivat alueen kehittämistavoitteita ja edistää maakunnan taloudellista kehitystä ja hy- kunnat (mm. infrastruktuurista, joukkoliikenteestä ja kaavoituksesta vinvointia. Suunnittelulla luodaan edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja vastaavat henkilöt), maakunnan liitto, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, ympäristöystävälliselle liikenteelle ja muodostetaan perustaa maakun- Ilmailulaitos, merenkulkupiiri, lääninhallitus, ympäristökeskus, eri lii- nan maankäytön ja liikenteen suunnittelulle. Liikennejärjestelmäsuunnit- kennemuotojen etujärjestöt (Linja-autoliitto, Kuorma-autoliitto), elin- telutyön tavoitteina ovat lisäksi maakuntakaavan aluevarausten esittä- keinoelämän edustajat (yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, kauppakamarit minen, liikennehankkeita koskevan aiesopimuksen valmistelu sekä ja suurimmat yritykset). maakunnan kärkihankkeiden hankekuvausten työstäminen edunvalvon- Tavaraliikenteen ja muille logistiikka-alan ammattilaisille (myös kou- taa varten. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla haetaan esitystä liikennejär- lutuspaikat) tehtiin oma kysely, jolla haettiin näkemyksiä liikennejär- jestelmän eri osa-alueiden konkreettisista kehittämistoimenpiteistä ja jestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista sekä eri kehittämishankkeiden priorisoinnista. osa-alueiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Kyselyihin saatiin Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli tehnyt jo vuonna 2002 merkit- vastaukset yhteensä noin 30 taholta. tävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten liiken- Seminaari nejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia toi- menpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjestel- Tehtyjä kyselyjä täydentämään liikennetyöryhmä järjesti alueen kun- mäsuunnitelman laatimiselle. Yhtenä lähtökohtana suunnittelulle oli nille, viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjes- myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI. telmäseminaarin. Seminaarissa kuultiin mm. maakunnan eri osien näkemyksiä alueidensa liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Tässä suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämis- Elinkeinoelämän odotuksia liikennejärjestelmän kehittämiseksi kuul- strategiat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka alle- tiin metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden näkökulmasta. kirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aieso- pimus laaditaan 5 vuoden ajanjaksolle. Haastattelut Kyselyt Suunnittelun edettyä tavoiteasettelu- ja suunnitteluvaiheeseen kon- sultti haastatteli UPM Kymmene Oy:n, Ilmailulaitoksen, Ratahallinto- Suunnitteluprosessin aluksi