28.10.2019

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päivitysprosessi 2019-2020

1 Toimintaympäristö Väestömääriä • Keski-Suomi v. 2018: 275 521; 5. suurin maakunta; 5 % koko maan väestöstä • Jyväskylän seutukunta: 185 430 Väestön kasvu on keskittynyt Keski-Suomessa Jyväskylän kaupunkiseudulle

4/5 suomalaisista asuu Jyväskylästä 300 km säteellä

YKR 2018 Keski-Suomen väestövähennys 2018-2040 on maltillinen

14,7 % (+4 387) Ahvenanmaa 13,8 % (+230 883) Uusimaa Pirkanmaa 4,9 % (+25 335) Varsinais-Suomi 1,3 % (+5 986) KOKO MAA 0,1 % (+7 609) Pohjois-Pohjanmaa -2,8 % (-11 369) Pohjanmaa -3,9 % (-7 085) KESKI-SUOMI -4,6 % (-12 675) Päijät-Häme -7,6 % (-15 193) Keski-Pohjanmaa -7,6 % (-5 207) Pohjois-Savo -8,9 % (-21 823) Lappi -9,4 % (-16 825) Pohjois-Karjala -9,9 % (-16 076) Kanta-Häme -10,2 % (-17 409) Etelä-Pohjanmaa -10,4 % (-19 796) Satakunta -12,5 % (-27 221) Etelä-Karjala -12,9 % (-16 618) Kymenlaakso -17,1 % (-29 727) Kainuu -19,0 % (-13 865) Etelä-Savo -19,4 % (-28 093) -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10% 15%

Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖMUUTOS KUNNISSA VÄESTÖ 2040 2018-2040 (ennuste): Vain kolme KOKO MAA 5 525 528 plussaa ja isoja miinuksia -970 KESKI-SUOMI 262 846 -432 Jyväskylä 153 295 17 796 Kivijärvi Jämsä 15 552 -418 Kyyjärvi Äänekoski 14 281 -1 715 -351 Kannon- 10 719 Kasvaa +5,4 – 8,5 % koski 7 946 Vähenee -6,0 – 12,7 % -332 Vähenee -18,6 – 24,5 % -1 067 Saarijärvi 7 019 Vähenee -25,4 – 37,9 % Viitasaari 4 549 4 000 Saarijärvi Äänekoski 3 615 Keski-Suomi -4,6 % (-12 675) -2 396 -4 570 -548 Koko maa +0,1 % (+7 609) 3 319 Uurainen Pihtipudas 3 083 Multia +217 Petäjävesi 3 075 -465 Laukaa Hanka- Karstula 2 964 -1 131 salmi Keuruu Petäjä- Konnevesi 2 150 -1 816 vesi Jyväskylä -1 324 2 101 -825 +11 990 Muurame Kuhmoinen 1 740 +549 Toivakka Kinnula 1 183 -305 Multia 1 119 1 021 Jämsä Kyyjärvi 992 -5 055 Joutsa Kivijärvi 685 -1 148 -65 Luhanka 642

Kuhmoinen -498 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmittäiset väestöosuudet Keski-Suomessa

Keski-Suomi: Väestöosuudet ikäryhmittäin 1980-2040 80 0-14 15-64 65+ Huoltosuhde 70 Toteutunut kehitys v. 1980- 60 2018 ja Tilastokeskuksen 50 ennusteen (2019)

% 40 mukainen kehitys 2019-2040. 30

20

10

0 Työpaikat ja työllisyys Keski-Suomessa

% Työpaikat (oik. asteikko) Työllisyysaste (vas. asteikko) lkm Vuonna 2017 Keski- 70 110 000 Suomessa oli noin 106 600 68 työpaikkaa (Tilastokeskuksen 108 000 tuorein tieto) 66

64 Työpaikkojen jakauma 106 000 keskimäärin 62 • Palvelut 74 % 60 104 000 • Jalostus 22 % 58 • Alkutuotanto 4 % 102 000 56 Viime vuosien talouskasvu 54 on parantanut Keski- 100 000 Suomen työllisyyttä 52 merkittävästi → työllisten 50 98 000 määrä kasvoi v. 2016-2018 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 noin 4 000 hlöllä Tukku- ja vähittäiskauppa Toimipaikkojen

Rakentaminen määrä ja koko

Ammat., tieteel. ja tekn. toiminta toimialoittain

Muu palvelutoiminta Ei tiedossa Teollisuus 0-4 henkeä 5-9 henkeä Kuljetus ja varastointi 10-19 henkeä 20-49 henkeä Muu ja tuntematon 50-99 henkeä 100-199 henkeä Terveys- ja sosiaalipalvelut 200-299 henkeä Maatalous, metsätalous ja 300-399 henkeä kalatalous 400-499 henkeä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 500-999 henkeä 1000-2000 henkeä Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Informaatio ja viestintä

Kiinteistöala

Taiteet, viihde ja virkistys Tilastokeskus:Kunnittainen 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 toimipaikkalaskuri Maakuntien ja kuntien välinen työssäkäynti Pendelöinti 2000-2016

29 000

27 000 Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2000 pendelöi 19 % ja v. 2016 jo 26 %. 25 000

Pendelöinnin 23 000 voimistumisen taustalla vaikuttavat mm. 21 000 kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden

19 000 Kuntiin pendelöivät, Keski-Suomi laajeneminen, työpaikkojen Asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyvät, Keski-Suomi ja väestön keskittyminen sekä talouskasvu. 17 000

15 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Henkilöauton omistuksen kehitys

618

616

609

594

591

574

561

551

550

543

530

513

503

501

494

491

489

484

482

480

470

461

455

440

432 432

427

426

421

411

408

398

389

387

383

375

375

368

361

354

349

336

326

325

321

320

320 318

SAARIJÄRVEN - VIITASAAREN JÄMSÄN SEUTU JOUTSAN SEUTU KEURUUN SEUTU ÄÄNEKOSKEN SEUTU JYVÄSKYLÄN SEUTU KESKI - SUOMI K O K O M A A SEUTU

1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kasvihuonekaasujen päästökehitys sektoreittain Liikenteen Co2-päästöt (g) asukasta kohden vuorokaudessa Alueiden kehittämisen pitkän aikavälin painotukset Alli-kehityskuva 2050

• ALLI-kehityskuva luo näkymiä Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle vuoteen 2050. • Tavoitteena on mm. • Suurimpien keskusten välisten yhteyksien sujuvuus • Tehokas ja muuttuviin tarpeisiin vastaava kuljetusjärjestelmä • Liikennejärjestelmän hyvä toimintavarmuus • Olemassa olevan liikenneinfrastruktruurin tehokas hyödyntäminen Keski-Suomen aluekehittämisen strategiset valinnat Keski-Suomen aluerakenne – Keski-Suomen Strategia 2040

• Biotalous ja biotalouden jalostusalueet • Toiminnallisesti merkittävät liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet • Tiiviimmän asutuksen taajamat ja työpaikkakeskittymät hyvien liikenneyhteyksien varrella • Sekoittuneet vakituisen, vapaa- ajanasumisen sekä matkailun ja virkistyksen alueet • Matkailu ja virkistys Keski-Suomen maakuntakaava: liikenne

• Keskeisenä lähtökohtana Keski- Suomen Strategia 2040

• Liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet yhtenä maakuntakaavan keskeisenä painopisteenä Uusi asetus määrittelee pääväylien palvelutason maanteillä ja rautateillä

Palvelutasoluokka 1 • Vt 4 Lahti–Jyväskylä • Vt4 Jyväskylä–Oulu • Vt 9 Tampere–Jyväskylä • Vt 9 Jyväskylä–Kuopio

Rautateiden pääväyliin kuuluvat radat • Tampere–Jyväskylä • Jyväskylä–Pieksämäki • Jyväskylä–Äänekoski

Liikenne- ja viestintäministeriö 2018 Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T

TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: • ydinverkosta (vt 4) ja • kattavasta verkosta (vt 9, ratayhteys Tre- Pieksämäki). TEN-T ydinverkkokäytävän laajennusehdotus

• TEN-T verkostoon on valittu 9 ydinverkkokäytävää, joista Skandinavia-Välimeri ja Pohjanmeri-Itämeri ulottuvat eteläisimpään Suomeen • Ydinverkkokäytäviä uudistetaan parhaillaan: Pohjanmeri-Itämeri ydinverkkokäytävää ehdotetaan laajennettavaksi Suomen kautta Ruotsin Luulajaan. Liikennejärjestelmän palvelutaso

Ihmisten liikkuminen Kulkutapaosuudet kunnittain

• Malli on estimoitu vuoden 2009 liikennetutkimuksen kattamien seitsemän kunnan alueelta • Muiden Keski-Suomen kuntien asukkaiden liikkumisen on oletettu vastaavan muiden kuin Jyväskylän asukkaiden liikkumista tutkimuksessa • Mallinnetut kulkutapa- osuudet vastaavat hyvin tutkimuksen tietoja Suorite asukasta kohden vuorokaudessa

• Mallinnetut suoritteet asukasta kohden ovat kunnasta riippuen tutkittua pienempiä tai suurempia • Pienemmissä kunnissa tutkimuksen havaintomäärät jäävät pieniksi • Malli tasoittaa seudullisia eroja lähemmäs keskimääräistä • Keskimääräiset vastaavat hyvin tutkimusta • Keskimääräisissä luvuissa Jyväskylän paino on suuri Henkilöliikenne raiteilla

2018 Skenaario 2035 Keski-Suomen henkilöjunaliikenne asemittain Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keski-Suomessa Linja-autoliikenteen vakio- ja pikavuorotarjonta

Aikataulutetut vakiovuorot Aikataulutetut pikavuorot Matka-aikoja eri kulkutavoilla keskusten välillä

Matka-aikavyöhykkeet (30 min, 1h, 2h, 3 h ja 4 h) rataverkolla Matka-aikavyöhykkeet (30 min, 1h, 2h ja 3 h) tieverkolla

​Iisalmi ​3 h ​Iisalmi ​4 h

​2 h

​3 h ​1 h ​2 h ​Äänekoski ​1h ​Jyväskylä ​0,5 h ​Keuruu ​Pieksämäki ​0,5 h ​Jyväskylä ​1 h ​Jämsä ​Jämsä

​2 h ​Pori ​3 h

VR, Google Maps Pitkämatkaisen liikenteen määrä tieverkolla

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat (Liikennevirasto 2017) Lentomatkustajat Jyväskylän lentoasemalla vuosina 2012 - 2018

80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

kotimaa kansainvälinen

Lentoaseman rahdin määrä on noin 2 tonnia vuodessa. Vaihtoehtoiset käyttövoimat: biokaasun/kaasun jakeluasemat Keski-Suomessa

1. Metener/Kalmari, Vaajakoskentie 104, Laukaa 2. Gasumin asema, Metsälehmuksentie 9, Jyväskylä Asemalta saa paineistetun maa- /biokaasun (CNG/CBG) lisäksi raskaalle liikenteelle sopivaa nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä 3. Joutsan Ekokaasu, Mämmiläntie 38, Joutsa 4. Mustankorkean asema, Ronsuntaipaleentie 204, Jyväskylä 5. Mustankorkean 2. asema, Vasarakatu 29, Jyväskylä Liikennejärjestelmän palvelutaso

Elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka Jyväskylä on tavaraliikenteen valtakunnallinen solmu

© 2018 HERE Kartassa solmujen, merisatamien, sisävesisatamien ja rajanylityspaikkojen pisteluvut on skaalattu suhteessa toisiinsa tavaraliikennemäärien perusteella.

Valtakunnalliset liikenteelliset solmut ja niiden merkitys yhteistyön kannalta (Väylävirasto 2019) Kaupunkiseutujen tavaralogistiikkasolmut (Väylävirasto 19/2019) © 2018 HERE Teollisuus-, varasto- ja myymälärakennukset Raskaan liikenteen määrä Keski-Suomessa Valtatie 4 on teollisuuden, kaupan ja rakennusalan tärkein kuljetusväylä sekä volyymeilla että euroilla mitattuna

Kokonaiskuljetus- volyymit (€, tonnit) 2015

Lähde: Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla (WSP 2017), aineisto: Tilastokeskus, tieliikenteen tavarakuljetukset 2015 Erityisen merkittävä Keski-Suomen tieverkko on metsäteollisuudelle (tonneina, 2015)

Biotuotetehdas Äänekoskella aloitti toimintansa 15.8.2017.

Paperi, kartonki ja painotuotteet Hake, puru ja energiateollisuus Tukki- ja kuitupuu kaupan alan kuljetuksille elintarviketeollisuudelle metalliteollisuudelle (tonneina, 2015)

teknologiateollisuudelle kemianteollisuudelle (tonneina, 2015) (euroina, 2015) Rataverkon tavaraliikenteen kuljetusvirrat

2011

Äänekoski

Jyväskylä Pieksämäki

Tampere

2017 Ennuste 2035

Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2035 (Liikennevirasto 2014) Äänekosken investointi vaikuttaa laajasti puuvirtojen suuntautumiseen ja käytettäviin kuljetustapoihin Raakapuun tavoitetilan kuormausverkosto

• 54 kuormauspaikasta jatkossa Keski-Suomessa sijaitsee suunnitelman mukaan neljä (Pihtipudas, Saarijärvi, Suolahti, Haapamäki), joihin ei ole suunniteltu kehittämistoimenpiteitä.

Lähde: Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry (2018) Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon päivitys (Liikennevirasto 2018) Liikennejärjestelmän kehitystarpeita Rataverkon kehittämistarpeita

Tampere–Jyväskylä 153 km • Tampere–Orivesi (41 km) on kaksiraiteinen, Orivesi– Jyväskylä (112 km) on yksiraiteinen • Yhteysvälin ongelmana on häiriöherkkyys ja puutteellinen raidekapasiteetti. Pitkät liikenne- paikkavälit heikentävät kapasiteettia ja aiheuttavat rajoituksia sekä tavara- että henkilöliikenteelle. • Pidemmän aikavälin tavoitteena kaksoisraide koko yhteysvälille Tampere-Jyväskylä 1. vaihe: Lahdenperä-Jämsä (17 km) 2. vaihe: Orivesi-Torkkeli (11 km) 3. vaihe: Jämsä-Jämsänkoski (3 km) 4. vaihe: Jämsänkoski-Lahdenvuori (20 km)

Vähäliikenteiset radat • Haapamäki-Jyväskylä osuudella • Väylävirasto suunnittelee käynnistävänsä Haapajärvi– suurimmat ongelmat liittyvät Äänekoski peruskorjauksen tarveselvityksen. geometriaan ja sähköistyksen puuttumiseen. Lähteet: Ratayhteyden Tampere–Jyväskylä liikenteellinen tarveselvitys, Rataverkon kokonaiskuva, Vähäliikenteiset radat (Liikennevirasto 2018) Rataverkon palvelutaso

25 t akselipaino Ratapihojen ongelmat

Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 (Liikennevirasto 2013) Onnettomuudet Keski-Suomessa

Lähde: Liikennevirasto, onnettomuusrekisteri

Lähde: Onnettomuus- tietoinstituutti

* Poislukien pysäköinti- ja peruutusonnettomuudet Teiden palvelutaso

Liikennevirran palvelutason (HCM) avulla voidaan tunnistaa päätieverkolta kohteita, joissa matka-aikojen ennakoitavuutta heikentävien tilanteiden todennäköisyys on suurempi kuin muulla verkolla.

HCM 2015 palvelutaso Alueen sisäiset yhteysvälit Vallitseva Muut vt 4 Jyväskylä - Äänekoski E F B vt 9 Jyväskylä - Jämsä D C vt 9 Jyväskylä - Lievestuore D vt 9 Lievestuore - Hankasalmi C vt 18 Jyväskylä - Petäjävesi C vt 4 Äänekoski - Pyhäjärvi C B 58 vt 4 Jyväskylä - Joutsa C A 77 vt 13 Äänekoski - Kyyjärvi B C 13 4 69 Ulkoiset yhteydet Keski-Suomen alueella 18 vt 9 Jyväskylä - Tampere D C A 23 18 9 vt 9 Jyväskylä - Kuopio C B D vt 4 Jyväskylä - Lahti C A B 13 9 4 vt 9 Jyväskylä - Kuopio C B D vt 13 Jyväskylä - Mikkeli B vt 23 Hankasalmi-Varkaus B vt 23 Petäjävesi - Parkano B vt 13 Kokkola-Äänekoski B A C vt 18 Seinäjoki-Petäjävesi B A C

Pääteiden liikenteellinen palvelutaso vuoden 100. huipputuntina (HCM) 2015. Liikennevirasto 2017. Valtatiellä 4 on suuri merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille Vt 4 nykytila Tärkeimmät Akuutit tarpeet Varautumistarve palvelutaso- tavoitteet Hartola–Joutsa Onnettomuusriskin Tien leventäminen, keski- 20 km, KVL 6 900, 2- vähentäminen, tien kaiteellinen ohituskaistapari, kaistatie, 80–100 km/h standardin pohjavesisuojaus, melusuoj- parantaminen aus, yksityisteiden liittymien vähentäminen, 24 M€ Joutsa–Vaajakoski 60 km, KVL 6 000, 2- kaistatie, 60–100 km/h Vaajakoski–Jyväskylä Haapalahden etl parantaminen, 8 km, KVL 29 000, Kanavuoren uusi etl, välille uusi linjaus 2-kaistatie, lopussa mo, vt 9:lle Mustaniemen etl, uudet sillat 60–100 km/h 26 kpl, meluntorjunta, 138 M€ Jyväskylä–Tikkakoski Matka-aika Vt4 parantaminen 22 km, KVL 16 000, moottoritienä välillä Kirri– alussa mo, muutoin 2- Tikkakoski, 174 M€ kaistatie, 60–100 km/h (rakenteilla 2018–2022) Tikkakoski–Pyhäjärvi Mukavuus (matka- Vehniä–Äänekoski nelikaistaiseksi, 152 km, KVL 6 200, aika) Äänekoski–Viitasaari keskikaiteet 2-kaistatie, ohitus- ohituskaistoille, Pihtipudas–Pyhäjärvi kaistoja, 60–100 km/h keskikaiteet ohituskaistoille, 102 M€. Yhteensä 198 M€ 240 M€ Valtatie 9 on tärkeä osa valtakunnallista ja kansainvälistä itä - länsisuuntaista poikittaisyhteyttä Vt 9 nykytila Tärkeimmät Akuutit tarpeet Varautumistarve palvelutaso- tavoitteet Vt 9 Orivesi–Jämsä 50 km, KVL 6 400, 2-kaistatie ohituskaistoin, 80–100 km/h Vt 9 Jämsä–Muurame Liikenneturvallisuus ja 2+2 keskikaiteellinen tie 45 km, KVL 10 900, 2-kaistatie sujuvuus –Muurame ja 3 etl +1 ohituskaistoin, 60–100 km/h mini-etl, Jämsä–Korpilahti ohituskaistoja ja 3 etl + 8 mini- Vt 9 Muurame–Jyväskylä Liikenneturvallisuus ja etl, Moottoritie Keljonkangas- 14 km, KVL 28 000, mo / mol, sujuvuus Muurame, 136 M€ osin 2-kaistatie, 60–100 km Vt 9 Jyväskylä–Lievestuore Liikenneturvallisuus ja Ohituskaistoja, jkpp- Jatkuva ohituskaistatie 16 km, KVL 9 900, 2-kaistatie, liikenteen sujuvuus, järjestelyt, Kanavuori–Lievestuore, 50–100 km/h ohitusmahdollisuudet liittymäjärjestelyt, eritasoliittymät, 19 M€ automaattinen nopeusvalvonta, 25 M€ Vt 9 Lievestuore–Hankasalmi Liikenneturvallisuus ja Ohituskaistoja, Ohituskaistoja, 26 km, KVL 6 600, liikenteen sujuvuus, liittymäjärjestelyt, liittymäjärjestelyt, valaistus, 2-kaistatie, 80–100 km/h ohitusmahdollisuudet valaistus, jkpp-järjestelyt, tien leventäminen, jkpp- automaattinen järjestelyt, automaattinen nopeusvalvonta, 11 M€ nopeusvalvonta, 11 M€ Yhteensä 36 M€ 166 M€ Valtatiet 18 ja 23 ovat tärkeitä pitkämatkaista liikennettä välittäviä keskisen Suomen poikittaisia tieyhteyksiä.

Vt 18 /23 Jyväskylä - Tärkeimmät Akuutit tarpeet Varautumistarve Keuruu nykytila palvelutaso- tavoitteet Vt 18 /23 Jyväskylä – Liikenneturvallisuu Vaihe I: Liittymien Vaihe II: Liittymä- ja jkpp- Keuruu s, sujuvuus, suuri kehittämi-nen ja järjestelyt, vt Keljossa osin 76 km, KVL 1200-9500, liittymätiheys yksityistieliittymien 2+2. 18 M€ 2-kaistatie, 50-80 km/h vähentäminen. Jkpp- Vaihe III: Kapeat tieosuudet järjestelyt. levennetään. Valaistus. 7,1 M€ Pohja-vesisuojaus ja meluntorjunta. Keljossa vt levennetään 2+2. 24 M€ Vt 13 Äänekoski- Liikenne- Äänekoski-Kyyjärvi: Liittymä- ja jkpp-järjestelyt, Kyyjärvi turvallisuus, rinnakkaistie-järjestelyt, ajoneuvoliikenteen alikulku. 93 km, KVL 1300-6300, sujuvuus, 3,7 M€ 2-kaistatie, 60-100 leveyspuute Saarijärvi: Liittymä- ja jkpp-järjestelyt. Eritasoliittymä. km/h 19,8 M€ Yhteensä 72,6 M€ Tienpidon rahoitus ja liikenteen kehitys Keski-Suomessa