Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0

JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0

TÄSMÄSELVITYKSET

VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU

RAPORTTI 13.1.2009

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu

Sisällysluettelo

1 PERUSTIEDOT...... 3

1.1 RAPORTIN TARKOITUS ...... 3 2 TIIVISTELMÄ...... 4

2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?...... 4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ ...... 5 3 LÄHTÖKOHDAT ...... 5

3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...... 5 3.2 KAAVOITUSTILANNE...... 5 4 VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU -ERILLISSELVITYS...... 9

4.1 ERILLISSELVITYKSEN TYÖMENETELMÄT ...... 9 4.2 HAASTATTELUN TULOKSET: JYVÄSKYLÄ JA KESKI-SUOMEN LIITTO...... 10 4.3 HAASTATTELUN TULOKSET: JYVÄSKYLÄN MLK...... 11 4.4 HAASTATTELUN TULOKSET: MUURAME ...... 12 4.5 HAASTATTELUN TULOKSET: KORPILAHTI ...... 13 4.6 HAASTATTELUN TULOKSET: TOIVAKKA ...... 14 4.7 HAASTATTELUN TULOKSET: HANKASALMI...... 15 4.8 HAASTATTELUN TULOKSET: LAUKAA ...... 16 4.9 HAASTATTELUN TULOKSET: PETÄJÄVESI ...... 17 4.10 HAASTATTELUN TULOKSET: UURAINEN...... 18 5 SELVITYKSEN EVÄITÄ JATKOSUUNNITTELUUN...... 19

6 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT...... 19

6.1 ALUEVARAUKSET ...... 19 6.2 KARTTAMERKINNÄT ...... 20 6.3 KARTAN PIENENNÖS...... 21 6.4 HAASTATTELUJEN TULOKSET TAULUKOSSA...... 22

Taustaselvitykset ja lähdemateriaali

- Maakuntakaava, maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007

- Viistokuvat (Keski-Suomen liitto 2008)

- Maastotietokanta

- Kuntakohtaiset osoite-, virkistys- ja ulkoilukartat

- Kuntakohtaiset haastattelut

- Viherosayleiskaavaluonnos (Jyväskylän kaupunki 2008)

Kannen kuva: Viistokuva Kortepohja-Laajavuori (Jyväskylä). Hannu Vallas 2006

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

1 PERUSTIEDOT RAKENNEMALLI 20X0

Erillisselvitys: Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Muurame, Toivakka, Uurainen, Petäjävesi, Hankasalmi ja Laukaa)

Selvitysalueen yleissijainti

1.1 Raportin tarkoitus Raportin tarkoitus on täsmentää rakennemalli 20X0:a varten laadittua erillisselvityskarttaa ”Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu”. Raportissa selvitetään tarkastelussa olevat kuntakohtaiset haastattelujen tulokset sekä viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- karttojen sisältö.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Mikä on rakennemallityö? Rakennemalli on tulevaisuusorientoitunut suunnitelma, joka perustuu Jyväskylän seudun ny- kyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen vahvuuksiin sekä kasvavan kaupunkiseudun synnyt- tämiin mahdollisuuksiin. Rakennemallin laadinnan yhteydessä ennakoidaan mahdollisia yh- teiskuntaan kohdistuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Raken- nemalli edesauttaa kuntakohtaisten maankäytön strategioiden ja suunnitelmien laatimista.

Rakennemalli on tavoitteellinen maankäytön strategioiden ja aluevarausten yhdistelmä, joka ajoitetaan hetkeen 20X0. Hetki 20X0 on ajankohta, jolloin Jyväskylän seudulla on n. 200 000 asukasta. Tämän lähtökohdan perusteella arvioidaan, millaisia strategisia mahdollisuuksia ja aluevarauksia seudun kasvaminen edellyttää eri maankäyttömuodoissa sekä selvitetään eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia mm. liikenteeseen, yhdyskuntateknisiin kustannuksiin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen.

Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehit- tämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin.

rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli toimii myös taustamateriaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa.

2.1.1 Lähtötietojen kerääminen ja täsmäselvitykset Rakennemallityötä varten kerätään olemassa olevia lähtötietoja sekä kuntakohtaisesti että seudullisesti. Maakuntakaavan yhteydessä laaditut ylikunnalliset selvitykset toimivat lähtötie- toina rakennemallityössä.

Laadittujen selvitysten lisäksi tehdään täsmennettyjä teemaselvityksiä rajatuista aiheista, joista keskeisimpiä ovat: - Seudun keskustaajama-alueiden täydennysrakentamisselvitys - Työpaikkatoimintojen uudet sijaintimahdollisuudet –selvitys

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

- Suurten järvien hyödyntämismahdollisuudet asumisessa, tutkielma potentiaa- lisimmista alueista. - Autoriippuvuustarkastelu, kaupunkiseudullinen analyysi nykyisistä kaupunki- vyöhykkeistä - Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. - 20X0 -tarinat

2.2 Erillisselvityksen ”Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu” keskeinen tavoite ja sisältö Erillisselvityksen tarkastelualueeksi päätettiin Jyväskylän seudun kaavoittajien ryhmässä yh- deksän kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Muurame, Toivakka, Uurainen, Petä- jävesi, Hankasalmi ja Laukaa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli osoittaa em. kuntien alueilta seudullisesti tärkeät viherpalvelualueet, säilytettävät ekologiset viheryhteydet ja – alueet ja viher- sekä virkistysyhteystarpeet. Lisäksi tavoitteena oli osoittaa seudullisesti tär- keimmät rakennetut viherkeskittymät, joilla on ympärivuotisia palveluja sekä luonnonsuoje- luohjelmiin kuuluvat alueet.

Erillisselvitys perustuu maakuntavaltuuston hyväksymään maakuntakaavaan, kuntakohtaisiin haastatteluihin, maastotietokanta-aineistoon sekä perus-, osoite- ja ulkoilukarttoihin. Selvitys sisältää kuntakohtaiset haastattelujen tulokset, viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartan sekä lyhyen raportin.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti vuonna 2 000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joiden mu- kaan linjataan maamme alueiden käyttöä tulevaisuudessa. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin kysymyksiin, joita mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkko- jen toimivuus asettavat alueidenkäytölle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu niiden ohjausvaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteel- taan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Eri- tyistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita.

3.2 Kaavoitustilanne

3.2.1 Seutukaava Keski-Suomen Seutukaavan 5. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.8.1999. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava tulee vahvistuttuaan kumoa- maan seutukaavan.

3.2.2 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Maakuntakaavan tavoitteet ovat virkistyksen osalta seuraavat:

- Maakuntakaavalla edistetään väestön hyvinvointia ja luonnon virkistyskäyttöä. - Maakuntakaavalla edistetään luonnon moninaiskäytön edellytyksiä siten, että luonnonar- voihin perustuva virkistyskäyttö ja matkailu sovitetaan yhteen suojelu- ja muiden tavoitteiden kanssa.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

- Maakuntakaavalla osoitetaan väestön ja eri käyttäjä- ja harrastajaryhmien sekä matkaili- joiden tarvitsemat seudulliset virkistysalueet sekä niitä yhdistävät maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät reitit. - Maakuntakaavassa edistetään matkailu- ja virkistyskeskusten verkostoitumista sekä esite- tään matkailu- ja virkistyskeskusten vyöhykkeiden ja alueiden kehittämisperiaatteita.

Väestön keskittyminen Jyväskylän seudulle ja väestön ikääntyminen lisäävät ulkoiluun tarvit- tavien alueiden ja reittien tarvetta nimenomaan maakunnan keskustan tuntumassa. Vapaa- ajan virkistyskäyttöön voidaan aktiivisen ulkoilun ja liikunnan ohella lukea mm. loma-asutus, matkailu, veneily, vesiretkeily, huomattava osa kalastusta, marjastus ja sienestys, metsästys, retkeily, pyöräily ja kävely sekä muitakin toimintoja, jotka osalle väestöä saattavat olla elin- keino, mutta valtaosalle vapaa-ajan toimintaa ja kokemuksia, tuntoja, mielikuvia ja sosiaalista kanssakäymistä.

Maakuntakeskuksen, seutukuntakeskusten ja kuntakeskusten sisään tai ympärille voidaan suunnitella ulkoilualueita ja yhteysreittejä, jotka kytkeytyvät laajempiin reittikokonaisuuksiin. Tähän suuntaan on jo pitkään edetty muun muassa Jyväskylän kaupungissa ja Jyväskylän seudulla. Maakunnan ”käyntikorttina” voidaan pitää 1970-luvulla luotua maakuntauraa.

Reitit yhdistävät matkailukeskuksia ja niitä tarvitaan erityisesti kehittyvien matkailukeskusten lähettyville. Keski-Suomen luonto soveltuu hyvin luontomatkailuun. Maakunnassa on muun muassa neljä kansallispuistoa ja yksi luonnonpuisto. Tulevaisuuden trendejä matkailussa on hyvinvointimatkailun merkityksen korostuminen. Taustatekijänä on väestörakenteen muutos, suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle sekä perherakenteessa tapahtuvat muutokset. Keski-Suomessa on mahdollista kehittää ja laajentaa useita loma- ja liikuntakeskuksia hyvin- vointi- ja terveysmatkailun suuntaan. Jo nyt tunnettuja keskuksia ovat mm. Keuruun Keurus- selkä, Laukaan Peurunka ja Saarijärven Summassaari.

Vaikka Keski-Suomen väkiluku hieman laskisikin pitkällä aikavälillä, on todennäköistä, että luontoon suuntautuvat virkistystoiminnat kasvavat ja monipuolistuvat nykyisestään suuresti- kin. Toiminta kohdistuu nykyistä enemmän erilaisiin virkistyskeskuksiin ja helppokulkuisille reiteille. Matkailuun liittyvät ulkoilutoiminnat suuntautuvat entistä enemmän vetovoimaisiin keskuksiin, joita edustavat Keski- Suomessa Jämsän Himos ja Jyväskylän Laajavuoren alue. Monilla muillakin keskuksilla on hyvät kehittymisen mahdollisuudet. Yksi vaikeasti ratkaistava kysymys koskee lähes kaikkia keskuksia: kuinka kehittää sekä talvilajeja että kesäliikunnan muotoja (Keski-Suomen maakuntakaavaselostus, s. 34).

Sivuilla 7 ja 8 on esitetty otteet maakuntakaavan virkistys- teemakartoista.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

Ote Keski-Suomen maakuntakaavan virkistys-teemakartasta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

Ote Keski-Suomen maakuntakaavan virkistys-teemakartasta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4 VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU -ERILLISSELVITYS

4.1 Erillisselvityksen työmenetelmät Tavoitteena oli selvittää rakennemallityössä mukana olevien kuntien osalta olevat rakennetut viher- ja virkistyskeskittymät sekä yhteydet sekä tulevaisuuden yhteystarpeet ja painopiste- alueet. Työ tehtiin haastattelemalla kuntien kaavoitus- ja liikuntavastaavia käyttäen valmiin haastattelulomakkeen kysymyksiä. Haastatteluihin osallistuneilla oli myös mahdollisuus esit- tää olevia alueita ja yhteyksiä sekä tulevaisuuden tarpeita karttapohjalle luonnostelemalla.

Haastattelulomakkeessa käytiin läpi kunnittain seuraavat asiat: 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yhteydet

2. Seudullisesti tärkeimmät ehdottomasti säilytettävät yhteydet ja alueet

3. Seudullisesti tärkeimmät rakennetut viherkeskittymät/ -alueet

4. Yhteystarpeet ja tärkeät alueet tulevaisuudessa

5. Ongelmakohdat ja riskitekijät

Selvitystä varten myös analysoitiin voimassa olemassa olevaa kartta-aineistoa (seutu- ja maakuntakaavat sekä maastotietokanta ja perus-, osoite- ja ulkoilukartat).

Haastattelulomakkeet ja muistiinpanot kerättiin yhteenvedoksi, jossa on taulukoitu kuntakohtaisesti keskeisimmät haastattelussa esille tulleet asiat.

Haastattelujen ja yhteenvedon pohjalta on laadittu viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu- kart- ta, jossa on esitetty pääverkosto seudun nykyisistä ja tulevaisuuden tärkeimmistä viheryhte- yksistä sekä tärkeimmistä säilytettävistä alueista. Viher – ja virkistysrakennekartalla on esitetty paikkatieto-ohjelmalla (MapInfo) maastotietopohjaista pohjakarttaa käyttäen vesistöt, tiestö, yhteydet ja alueet rasterointeina ja erilaisin viivatyypein ja symbolein.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.2 Haastattelun tulokset: Jyväskylä ja Keski-Suomen liitto

Jyväskylästä haastatteluun osallistuivat Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolta yleis- kaava-arkkitehti Leena Rossi, apulaisyleiskaava-arkkitehti Jorma Häkkinen ja aluearkkitehti Julia Virtanen, sekä Keski-Suomen liitosta suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi.

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset yh- Maakuntaura, Metsoreitti, Wanhan vitosen reitti, teydet Konnevesi-Kuusvesi-Saravesi 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettävät Maakuntaura, Metsoreitti (Ampujien maja- Peu- yhteydet ja alueet runka), Laajavuori, Peurunka, Himos, Häkärin- teet 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / virkis- Laajavuori, Himos, Riihivuori, Kuusaa, Peurunka, tyskeskittymät Häkärinteet, Revontuli, Jääskelä, Mämminiemi 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Pohjois-Päijänteen kierros (suunnitteilla, K-S lii- kunta), Seppälänkankaan logistiikka-alueen yhteys- ampujien maja- Kolmisoppinen, Sippulan- niemi- Keljonkangas -Himos-suunta 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Logistiikkakeskuksen alue, Laukaa Vaajakoski

Ote maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.3 Haastattelun tulokset: Jyväskylän mlk Jyväskylän maalaiskunnasta haastatteluun osallistuivat: kaavoituspäällikkö Tuija Solin, kaava- suunnittelija Vesa Rajaniemi ja ratamestari Kaapro Häkkinen

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Sippulanniemi, Keljonkangas, Ladunmaja, Laa- yhteydet javuori, Touruvuori, Halssila-Vaajakoski, Tikka- koski 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Savonmäki – Kivilampi, Touruvuori, Metsoreitti, vät yhteydet ja alueet Kangaslampi – ampujien maja, Tiituspohja – Vih- tavuori – Peurunka 3. Tärkeimmät rakennetut viher-/ vir- Naissaari, Jääskelä kistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Tikkakoski-Keski-Palokka, Tyyppälä- Tyyppälänjärvi, Tikkakoski-Vehniä, Laajavuori- Vesanka, Sippulanniemi-Keljonkangas 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Yhteyksien säilyminen kaavoitettavilla alueilla uuden Jyväskylän alueella ( Kivilampi-Ampujien maja Ekologinen yhteys)

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.4 Haastattelun tulokset: Muurame Muuramen kunnasta haastatteluun osallistuivat tekninen johtaja Tapio Jauhiainen ja kaavoitusark- kitehti Marja Jukkala

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Kolmisoppinen-Saunakylä (Heikko talviyhteys, ei yhteydet kesäkäyttöä) Keljonkangas- Kinkomaa- latu 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Riihivuori, Golf-kenttä, Kinkomaan viheralue, jos- vät yhteydet ja alueet ta yhteys Paasivuoren alueelle Muuramenharju, Muuramenjoki 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / vir- Riihivuori, golfkenttä, Muuratharju, Saunakylä kistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Kolmisoppinen – Riihivuori (radan, 9-tien ja paikallistien ylitys) 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Radan, 9-tien ja paikallistien ylitys Kolmisoppi- nen- Riihivuori yhteydessä. Yhteydet heikot Kor- pilahden suuntaan Nuotiopaikkojen puute Sata- man sijainti syrjässä keskustasta ja venereiteistä

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.5 Haastattelun tulokset: Korpilahti Korpilahden kunnasta haastatteluun osallistui aluearkkitehti Julia Virtanen

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Metsoreitti yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Korpilahden satama, Maakuntaura, Oravivuoren vät yhteydet ja alueet kolmiomittaustorni, Vaarunvuoren alue ja luontopolku,Haukan-kierros,Surkeenjärven alue, Kär- kisten silta 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / vir- Korpilahden satama, Surkeenjärven matkailutila kistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Pohjois- Päijänteen virkistysreitti, Korpilahden satama, Kärkisten salmi, Surkeenjärven alue, yhteydet Himokselle ja Jyväskylän keskustaan + Leivonmäen suuntaan, Vanha 4-tie (Saakoski - Korpilahti) Korpilahden keskusta-Iloniemi- Kärki- nen-Oittila, ratsastusreitistö etelä-Korpilahdella, yhteys Kolmiomittaustornille, Villa Cavén 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Rahoitus, satamien ja yhteyksien kehittäminen (Jämsä, Himos, Muurame, Jyväskylä), maan- omistussuhteet, kootun opastus – ja tiedotusma- teriaalin puute

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.6 Haastattelun tulokset: Toivakka Toivakan kunnasta haastatteluun osallistuivat aluearkkitehti Jukka Lehtonen ja rakennustarkastaja Reijo Kautto

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Valtatie 4 yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Mämminiemi, Huikon alue, Humalalahti, Rappu- vät yhteydet ja alueet kallio, Rummakon reitti, Toivakan satama, Piililän tila, Taulun kartano, Heiskan matkailutila 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / vir- Piililän tila, Taulun kartano, Heiskan matkailutila, kistyskeskittymät Mämminiemi 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Pohjois-Päijänteen reitti, Perinnepolun ylläpito, yhteys kirkonkylään Leppäveden ja Viisarimäen suunnasta, uuden 4-tien valmistuttua vanha 4- tie, 4-tien alitukset (poikittaisyhteydet) 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Rahoitus, Yksityinen maanomistus

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.7 Haastattelun tulokset: Hankasalmi Hankasalmen kunnasta haastatteluun osallistui ympäristönsuojelusihteeri Sirpa Peitsenheimo- Aarnio

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Valtatie 9, Virkistysyhteys Häkärinteet-Revontuli, yhteydet yhteys Häkärinteiltä ja Revontulosta kirkonkylään 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Häkärinteet, Revontuli, Hangan lava, Melonta- vät yhteydet ja alueet reitti, Latuyhteys Häkärinteet-Revontuli, virkistysyhteys Häkärinteiltä ja Revontulesta kirkonky- lään, Keskisenlammen luontopolku, Kirkonkylän satama 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / vir- Häkärinteet, Revontuli (golf), Hangan lava kistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Häkärinteiden ja Revontulen kehittyvät virkistysalueet, Latuyhteys Revontulesta aseman kylälle, Moottorikelkkareitit 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Virkistysyhteys (latu) aseman kylältä Revontulen alueelle puuttuu

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.8 Haastattelun tulokset: Laukaa Laukaan kunnasta haastatteluun osallistuivat Kaavoituspäällikkö Heikki Ala-Tauriala ja kenttämes- tari Pentti Hirvonen.

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Metsoreitti, Kevyen liikenteen yhteys kirkonkylä – yhteydet Jkl mlk 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Metsoreitti, Peurunka, Kuusaa, Hitonhauta, Sa- vät yhteydet ja alueet rakallio, Hyyppään alue, Mustavuoren alue, moottoriurheilu- keskus, tien alitus Vihtavuoren kohdalla 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / vir- Peurunka, Peurunka-golf, Laukaan ratsastustal- kistyskeskittymät lit, Multamäen leirikeskus, Laukaan satama ja satamapuisto, Leppäveden ampumarata (ampujien maja) 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Kevyen liikenteen yhteyden jatkuminen Laukaa – kaupunki, ulkoilureitti Tikkakosken suuntaan, yhteydet reiteiltä kirkonkylään, Vihtavuori- lievestuore – yhteys ( hankesuunnitelma olemassa) 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Mörkökorpi (mahd. jätteenkäsittelylaitos) ampu- maradan siirto

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.9 Haastattelun tulokset: Petäjävesi Petäjäveden kunnasta haastatteluun osallistui aluearkkitehti Aulikki Graf

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Valtatiet, virkistysyhteyksistä Wanhan witosen yhteydet melontareitti, 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Tampinkierros, Karhunahas vät yhteydet ja alueet 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / vir- Kirkon miljöö, valtakunnallisesti merkittävä kult- kistyskeskittymät tuurihistoriallinen kohde ja Unescon maailman- perintökohde 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Wanhan Witosen reitin lähtöpiste? Valtateiden varsille kevytväylät 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Teiden ylitykset ja alitukset, radan ylitykset, Ra- hoitus, Bensan hinta-liikkuminen

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

4.10 Haastattelun tulokset: Uurainen Uuraisten kunnasta haastatteluun osallistui aluearkkitehti Aulikki Graf

Kysymys Vastaus 1. Seudullisesti tärkeimmät nykyiset Petäjävesi-Kintaus-tie (630) yhteydet 2. Seudullisesti tärkeimmät säilytettä- Luonetjärvi- jokihaara, Esapetäjän polku, Huuto- vät yhteydet ja alueet niemi, Caravan-alue (Kyynämöinen) 3. Tärkeimmät rakennetut viher- / vir- Caravan-alue (Kyynämöinen) kistyskeskittymät 4. Yhteystarpeet tulevaisuudessa Yhteys Hirvaskankaalle, Marjoniemi (leirin- tä+juhlapaikka) Kiertomahdollisuus keskustan ympäri. Hirvaskangas- moottoritie; viher- ja ke- vyenliikenteen yhteys 5. Ongelmakohdat ja riskitekijät Hirvaskankaan kohta (tien alitus) Koulujen yh- teydessä teiden ylitykset ja alitukset, Hirvasen koulu

Ote maakuntakaavasta Ote viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- kartasta (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 16.5.2007)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

5 SELVITYKSEN EVÄITÄ JATKOSUUNNITTELUUN Selvityksen tavoitteena on toimia lähtötietoaineistona tulevaa rakennemalli 20X0:a sekä mui- ta laadittavia seudullisia suunnitelmia varten.

Rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli taustaselvityksineen toimii myös taustamateriaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa.

6 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT

6.1 Aluevaraukset Alueellisesti tärkeimmät rakennetut viherkeskittymät ja viheralueet on numeroitu kartalle seu- raavan taulukon mukaisesti:

Numerointi Kunta Paikka Toiminta 1 Jyväskylä Harju ulkoilureitti, urheilukenttä, lähivirkistysmetsä 2 Jyväskylä Laajavuori ulkoilureitit, laskettelurinteet, hiihtoladut, moottorikelkkareitit, ravintola, retkeilymaja, caravan-alue 3 Muurame Riihivuori ulkoilureitit, laskettelurinteet, hiihtoladut, moottorikelkkareitit, ravintola, retkeilymaja, caravan-alue 4 Jyväskylä Sippulanniemi golfkenttä, hiihtolatu, ravintola (kesäisin) 5 Muurame Muurame golf, golfkenttä, ravintola (kesäisin) 6 Jyväskylä Jääskelä ulkkoilureitit, luontopolku, ratsastustalli, lähivirkistysmetsä 7 Laukaa Ampujien maja ulkoilureitit, hiihtoladut, kahvila (talvisin ja tilauksessa) 8 Jyväskylä Naissaari ulkoilureitit, kahvila 9 Laukaa golf, ratsastus golfkenttä, ravintola (kesäisin) virkistys- ja ratsastusreitit, ratsutalli, maneesi 10 Laukaa Peurunka virkistysreitit, hiihtoladut, moottorikelkkareitti, jäähalli, liikuntahalli ja kylpylä, ravintola, hotelli, kuntoutuskesku 11 Laukaa Kuusaa virkistysreitit, koskireitti, kahvila, ravintola 12 Laukaa Satama virkistysreitit ja hiihtoladut, koti- ja vierasvenesatamapalvelut, kahvila 13 Hankasalmi Häkärinteet laskettelurinteet, hiihtoladut, virkistysreitit, ravintola, majoituspalveluja 14 Korpilahti Satama virkistysreitit, koti- ja vierasvenesatamapalvelut, ravintola ja kahvila 15 Korpilahti Surkeenjärvi maatila- ja elämysmatkailu, ravintola(tilauksesta) 16 Toivakka Heiskan matkailutila maatila- ja elämysmatkailu, ravintola(tilauksesta) 17 Toivakka Ruuhipirtti maatila- ja elämysmatkailu, ravintola(tilauksesta) 18 Hankasalmi Revontuli golfkenttä, hiihtolatu, ravintola, majoituspalveluja 19 Jyväskylä Viitaniemi virkistysreitit, uimaranta, palloilukentät, lähivirkistysmetsä 20 Jyväskylä Touruvuori virkistysreitit, palloilukentät, lähivirkistysmetsä 21 Jyväskylä Aittovuori virkistysreitit, hiihtoladut 22 Jyväskylä Takakeljo virkistysreitit, hiihtoladut 23 Jyväskylä Etelä-Keljo Ladunmaja, virkistysreitit, hiihtoladut, kahvila (talvisin) 24 Jyväskylä Sippulanniemi virkistysreitit, hiihtoladut 25 Jyväskylä Keljonkangas virkistysreitit, hiihtoladut 26 Jyväskylä Sarvivuori virkistysreitit, hiihtoladut 27 Muurame Kinkovuori -Sääksvuori virkistysreitit, hiihtoladut 28 Muurame Kinkovuori -Sääksvuori virkistysreitit, hiihtoladut 29 Muurame Muuratharju virkistysreitit, hiihtoladut 30 Jyväskylä Haapaniemi hiihtoladut, luontopolku 31 Jyväskylä Kanavuori virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 32 Jyväskylä Luonetjärvi virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 33 Laukaa Hitonhauta virkistysreitit, luontopolku, leirikeskus 34 Laukaa Multamäki virkistysreitit, luontopolku 35 Laukaa Sarakallio virkistysreitit, luontopolku, hiihtoladut 36 Laukaa Mustavuori virkistysreitit, luontopolku, hiihtoladut 37 Jyväskylä Nyrölä virkistysreitit, luontopolku, hiihtoladut, kallioplanetaario, kahvila 38 Toivakka Mämminiemi virkistysmetsä, virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 39 Korpilahti Vaarunvuori virkistysmetsä, virkistysreitit, hiihtoladut, luontopolku 40 Korpilahti Oravivuori kolmiomittaustorni, virkistysmetsä, virkistysreitit 41 Petäjävesi Karhunahas virkistysmetsä, virkistysreitit 42 Petäjävesi Tampin kierros virkistysmetsä, virkistysreitit, luontopolku 43 Uurainen Huutoniemi virkistysmetsä, virkistysreitit, leirikeskus 44 Uurainen Marjoniemi maatilamatkailu, virkistysmetsä, virkistysreitit 45 Toivakka Humalalahti virkistysmetsä, virkistysreitit 46 Toivakka Kiikarvuori virkistysmetsä, virkistysreitit 47 Jyväskylä Muuratsalo virkistysmetsä, virkistysreitit, luontopolku 48 Hankasalmi Hangan lava virkistysmetsä, virkistysreitit, tanssilava, kahvila (kesäisin)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

6.2 Karttamerkinnät

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

6.3 Kartan pienennös

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu

6.4 Haastattelujen tulokset taulukossa