Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0 JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5 4 VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU -ERILLISSELVITYS..........................9 4.1 ERILLISSELVITYKSEN TYÖMENETELMÄT ...........................................................................................................9 4.2 HAASTATTELUN TULOKSET: JYVÄSKYLÄ JA KESKI-SUOMEN LIITTO.................................................................10 4.3 HAASTATTELUN TULOKSET: JYVÄSKYLÄN MLK...............................................................................................11 4.4 HAASTATTELUN TULOKSET: MUURAME ..........................................................................................................12 4.5 HAASTATTELUN TULOKSET: KORPILAHTI .......................................................................................................13 4.6 HAASTATTELUN TULOKSET: TOIVAKKA ..........................................................................................................14 4.7 HAASTATTELUN TULOKSET: HANKASALMI......................................................................................................15 4.8 HAASTATTELUN TULOKSET: LAUKAA .............................................................................................................16 4.9 HAASTATTELUN TULOKSET: PETÄJÄVESI .......................................................................................................17 4.10 HAASTATTELUN TULOKSET: UURAINEN..........................................................................................................18 5 SELVITYKSEN EVÄITÄ JATKOSUUNNITTELUUN...................................................................................19 6 ALUEVARAUKSET JA KARTTAMERKINNÄT...........................................................................................19 6.1 ALUEVARAUKSET .........................................................................................................................................19 6.2 KARTTAMERKINNÄT ......................................................................................................................................20 6.3 KARTAN PIENENNÖS.....................................................................................................................................21 6.4 HAASTATTELUJEN TULOKSET TAULUKOSSA....................................................................................................22 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Maakuntakaava, maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007 - Viistokuvat (Keski-Suomen liitto 2008) - Maastotietokanta - Kuntakohtaiset osoite-, virkistys- ja ulkoilukartat - Kuntakohtaiset haastattelut - Viherosayleiskaavaluonnos (Jyväskylän kaupunki 2008) Kannen kuva: Viistokuva Kortepohja-Laajavuori (Jyväskylä). Hannu Vallas 2006 2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu 1 PERUSTIEDOT RAKENNEMALLI 20X0 Erillisselvitys: Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Muurame, Toivakka, Uurainen, Petäjävesi, Hankasalmi ja Laukaa) Selvitysalueen yleissijainti 1.1 Raportin tarkoitus Raportin tarkoitus on täsmentää rakennemalli 20X0:a varten laadittua erillisselvityskarttaa ”Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu”. Raportissa selvitetään tarkastelussa olevat kuntakoh- taiset haastattelujen tulokset sekä viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu- karttojen sisältö. 3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Mikä on rakennemallityö? Rakennemalli on tulevaisuusorientoitunut suunnitelma, joka perustuu Jyväskylän seudun ny- kyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen vahvuuksiin sekä kasvavan kaupunkiseudun synnyt- tämiin mahdollisuuksiin. Rakennemallin laadinnan yhteydessä ennakoidaan mahdollisia yh- teiskuntaan kohdistuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Raken- nemalli edesauttaa kuntakohtaisten maankäytön strategioiden ja suunnitelmien laatimista. Rakennemalli on tavoitteellinen maankäytön strategioiden ja aluevarausten yhdistelmä, joka ajoitetaan hetkeen 20X0. Hetki 20X0 on ajankohta, jolloin Jyväskylän seudulla on n. 200 000 asukasta. Tämän lähtökohdan perusteella arvioidaan, millaisia strategisia mahdollisuuksia ja aluevarauksia seudun kasvaminen edellyttää eri maankäyttömuodoissa sekä selvitetään eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia mm. liikenteeseen, yhdyskuntateknisiin kustannuksiin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mut- ta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehit- tämisperiaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. rakennemallityössä hyödynnetään maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa sekä sen laatimisen yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Valmistunut rakennemalli toimii myös tausta- materiaalina, kun Keski-Suomeen laaditaan seuraavaa maakuntakaavaa. 2.1.1 Lähtötietojen kerääminen ja täsmäselvitykset Rakennemallityötä varten kerätään olemassa olevia lähtötietoja sekä kuntakohtaisesti että seudullisesti. Maakuntakaavan yhteydessä laaditut ylikunnalliset selvitykset toimivat lähtötie- toina rakennemallityössä. Laadittujen selvitysten lisäksi tehdään täsmennettyjä teemaselvityksiä rajatuista aiheista, joista keskeisimpiä ovat: - Seudun keskustaajama-alueiden täydennysrakentamisselvitys - Työpaikkatoimintojen uudet sijaintimahdollisuudet –selvitys 4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viheryhteyksien jatkuvuustarkastelu - Suurten järvien hyödyntämismahdollisuudet asumisessa, tutkielma potentiaa- lisimmista alueista. - Autoriippuvuustarkastelu, kaupunkiseudullinen analyysi nykyisistä kaupunki- vyöhykkeistä - Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. - 20X0 -tarinat 2.2 Erillisselvityksen ”Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu” keskeinen tavoite ja sisältö Erillisselvityksen tarkastelualueeksi päätettiin Jyväskylän seudun kaavoittajien ryhmässä yh- deksän kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Muurame, Toivakka, Uurainen, Petä- jävesi, Hankasalmi ja Laukaa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli osoittaa em. kuntien alueilta seudullisesti tärkeät viherpalvelualueet, säilytettävät ekologiset viheryhteydet ja – alueet ja viher- sekä virkistysyhteystarpeet. Lisäksi tavoitteena oli osoittaa seudullisesti tär- keimmät rakennetut viherkeskittymät, joilla on ympärivuotisia palveluja sekä luonnonsuoje- luohjelmiin kuuluvat alueet. Erillisselvitys perustuu maakuntavaltuuston hyväksymään maakuntakaavaan, kuntakohtaisiin haastatteluihin, maastotietokanta-aineistoon sekä perus-, osoite- ja ulkoilukarttoihin. Selvitys sisältää kuntakohtaiset haastattelujen tulokset, viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkas- telu- kartan sekä lyhyen raportin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti vuonna 2 000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joiden mu- kaan linjataan maamme alueiden käyttöä tulevaisuudessa. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin kysymyksiin, joita mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkko- jen toimivuus asettavat alueidenkäytölle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu niiden ohjausvaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteel- taan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Eri- tyistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. 3.2 Kaavoitustilanne 3.2.1 Seutukaava Keski-Suomen Seutukaavan 5. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.8.1999. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava tulee vahvistuttuaan kumoa- maan seutukaavan. 3.2.2 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Maakuntakaavan tavoitteet ovat virkistyksen osalta seuraavat: - Maakuntakaavalla edistetään väestön hyvinvointia
Recommended publications
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Final Report.Pdf
    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN KEVÄT . SPRING 2021 1 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT OPETUKSEN SUUNNITTELU JA OPINTO-OHJAUS Aikuisten yleissivistävä koulutus Rehtori Mikko Saikkonen, FM Anna palautetta tai kysy p. 014 266 4087, 050 597 8967 kansalaisopiston palveluista! Suunnittelijaopettaja Eija Aitola, KteO E-palautteen voit lähettää p. 014 266 4069, 050 597 8965 myös opiston kotisivuilta www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto • Keramiikka, posliini, lasi, mosaiikki, hopea • Tekstiilityö • Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN Aulavitriinien näyttelyt JYVASKYLA.FI/KANSALAISOPISTO Musiikinopettaja Riku Heinonen, FM p. 014 266 4078, 050 597 8966 • Ruoka ja hygieniaosaaminen • Historia ja talous • Musiikki Jyväskylä • Palokan bänditilan ja studion vastaava Suunnittelijaopettaja Sari Talvio, musiikkioppilaitoksen opettaja KÄYNTI- JA Kursseja koskevat tiedustelut suunnittelija- KÄSITYÖNEUVONTA Suunnittelijaopettaja Timo Junkala, KM p. 014 266 4083, 050 372 7359 Sanataidekoulu opettajilta, ks. yhteystiedot s. 3 p. 014 266 7404, 0400 675 924 POSTIOSOITE Käsityöneuvonta antaa työskentelymahdollisuuden • Musiikki Jyväskylä, Luhanka Sanataiteen opettaja Pia Niskanen, KM sekä ohjausta kankaankudonnassa ja ompelussa ym- • Tekninen työ • Terveys ja hyvinvointi, Luhanka p. 014 266 4084, 040 822 1463 Jyväskylän kansalaisopisto TOIMISTO päri vuoden pientä korvausta vastaan. Mahdollisuus • Tietotekniikka Vapaudenkatu 39–41 myös itsenäiseen kankaanpainantaan. • Arkkitehtuuri, valokuvaus Suunnittelijaopettaja Annika Hytönen, LitM TPO-teatteri 40100 Jyväskylä Opistosihteeri Margit Lahtinen • Veneily p. 014 266 4077, 040 480 8015 p. 014 266 4076 Tervetuloa niin vasta-alkajat kuin kokeneemmat • Luonto Opettaja Sauli Yksjärvi Neuvonta avoinna: harrastajat! • Opiston atk-tuki, atk-luokan vuokraus ulko- • Tanssi, liikunta ja hyvinvointi p. 014 266 4075, 050 523 7721 • Lukukausien aikana ma–to 12–17 Opistosihteeri Pirjo Linna puolisille sekä käyttäjien perehdytys • Lukukausien ulkopuolella ma–to 12–15 p.
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Tuloselvityslomake.Pdf
    HANKASALMI TULOSELVITYS PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRITTÄMISTÄ VARTEN JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA Tuloselvityslomake liitteineen palautetaan täytettynä ja allekirjoitettuna viimeistään MUURAME PETÄJÄVESI hoitosuhteen alkaessa päivähoidon palvelukeskukseen PL 82, 40101 Jyväskylä. TOIVAKKA Lomakkeen kääntöpuolella on kerrottu maksun määrittämisessä huomioon UURAINEN otettavat ja vähennettävät tulot. HOIDOSSA Lapsen nimi Henkilötunnus Hoitopaikka OLEVAT LAPSET 1 2 3 SAMASSA 1. Huoltajan nimi 2. Huoltajan/avio- avopuolison nimi TALOUDESSA ASUVAT HUOLTAJAT/ HUOLTAJA/ Henkilötunnus Puhelin päivisin Henkilötunnus Puhelin päivisin JA AVIO- TAI AVOPUOLISO Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka Työ- tai opiskelupaikka Työ- tai opiskelupaikka sähköpostiosoite sähköpostiosoite Muiden samassa taloudessa asuvien alle 18-vuotiaiden lasten nimet ja henkilötunnukset MUUT TIEDOT Sitoudun maksamaan korkeimman päivähoitomaksun, kunnes toisin ilmoitan. En toimita tulotietoja. TULOTIEDOT Samassa taloudessa asuvat Päivähoidossa olevien lasten tulot Kaikista tosite/päätös liitteeksi huoltajat/huoltajan avio- tai avo- puoliso 1. Huoltajan tulot 2. Huoltajan tulot Nimi Nimi Nimi brutto €/kk brutto €/kk brutto €/kk brutto €/kk brutto €/kk Palkkatulo päätoimesta luontaisetuineen (viimeinen ansiolaskelma, jossa kertymä) Palkkatulo sivutoimesta luontaisetuineen Työttömyyskorvaus/työmarkkinatuki/ koulutustuki/sairauspäiväraha Osa-aikalisä/vuorotteluvapaakorvaus/ osa-aikatyön lisäksi saatava päiväraha Opiskelijan tulot Päivähoidossa
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • The Jyväskylä Region of Finland
    Organisation for Economic Co-operation and Development Directorate for Education Education Management and Infrastructure Division Programme on Institutional Management of Higher Education (IMHE) Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development Peer Review Report The Jyväskylä Region of Finland John Goddard, Henry Etzkowitz, Jaana Puukka and Ilkka Virtanen May 2006 The views expressed are those of the authors and not necessarily those of the OECD or its Member Countries. 1 This Peer Review Report is based on the review visit to the Jyväskylä region in Finland in January 2006, the regional Self-Evaluation Report, and other background material. As a result, the report reflects the situation up to that period. The preparation and completion of this report would not have been possible without the support of very many people and organisations. OECD/IMHE and the Peer Review Team for the Jyväskylä region wish to acknowledge the substantial contribution of the region, particularly through its Coordinating Team, the authors of the Self-Evaluation Report, and its Regional Steering Committee. 2 TABLE OF CONTENTS PREFACE ..................................................................................................................................... 6 EXECUTIVE SUMMARY........................................................................................................... 7 ABBREVIATIONS AND ACRONYMS ................................................................................... 10 1. INTRODUCTION..................................................................................................................
    [Show full text]
  • Esiselvitys Jyväskylän Kaupungin Yleiskaava
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ESISELVITYS Jyväskylän kaupunki • Kaupunkirakennepalvelut • Kaavoitus • 13.11.2009 SisällysluettelO Sisällysluettelo������������������������������������������������������������������������������������������������� 2 1Johdanto������������������������������������������������������������������������������������������������������ 3 2Yhdyskuntarakenteennykytila�������������������������������������������������������������������� 4 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet ��������������������������������������������������������������������4 2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ����������������������������������������������������������������5 3Mihintarvitsemmeyleiskaavaa?������������������������������������������������������������������� 8 4Yleiskaavanmerkittävimmätsisältökysymykset����������������������������������������� 9 4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? ����������������������������������������������������������������������������9 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä ��������������������������������������������������������������������������9 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä �������������������������������������������������������������������������������10 4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä ��������������������������������������������������������������������������������������������������11 5Yleiskaavaprosessinpääpiirteet������������������������������������������������������������������ 12 5.1 Aloitusvaihe ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12
    [Show full text]