Keski-Suomen Valtion Maiden Käävät

Panu Kunttu ja Panu Halme

Keski-Suomen valtion maiden käävät

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173 Panu Kunttu Jyväskylän yliopiston museo Luonnontieteellinen osasto PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected]

Panu Halme Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected]

Översättning: Pimma Åhman Translation: Panu Halme

Kansikuva: Latokuusikko on Isojärven kansallispuiston koskemattomin metsäalue. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2005).

ISSN 1235-6549 978-952-446-627-1 (nidottu) 978-952-446-628-8 (pdf)

150 kpl Edita Prima Oy, Helsinki Panu Kunttu ja Panu Halme

Keski-Suomen valtion maiden käävät KUVAILULEHTI

JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 21.1.2008 TOIMEKSIANTAJA HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO

SUOJELUALUETYYPPI/ kansallispuisto, luonnonpuisto, Natura 2000 -alue, vanhojen metsien suojeluohjelma SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI Salamajärven kansallispuisto, Isojärven kansallispuisto, Leivonmäen kansallispuisto, Salamanperän luonnonpuisto ja 12 muuta aluetta, jotka koostuvat useammasta Natura- ym. alueesta NATURA 2000 -ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ Etelä-Suomen luontopalvelut

TEKIJÄ(T ) Panu Kunttu ja Panu Halme JULKAISUN NIMI Keski-Suomen valtion maiden käävät TIIVISTELMÄ Keski-Suomessa on tavattu 168 kääpälajia, mikä on 72 % koko Suomen lajistosta. Näistä Keski- Suomen lajeista kolmannes on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Harvinaisimmat maakunnasta löytyneet lajit ovat kätkökääpä, karttakääpä, paksukuorikääpä, kastanjakääpä ja Rautalammin puolelta löytynyt hiilikääpä. Näistä lajeista ei ole koko Suomesta kuin muutama muu löytö. Keski-Suomi on usean lajin levinneisyyden pohjois- tai etelärajalla.

Merkittävimmät lähteet tälle tutkimukselle olivat kirjoittajien omat aiemmat tutkimukset ja selvitykset sekä Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osaston kääpäkokoelmat. Tietoja tähän tutkimukseen kerättiin myös mm. kasvimuseoiden kokoelmista, kirjallisuudesta, muista julkaisuista, harrastajien ja tutkijoiden henkilökohtaisista löydöistä ja ympäristöhallinnon tietokannasta. Pääsääntöisesti mukaan hyväksyttiin vain näytteelliset löydöt.

Vanhan metsän kääpälajien indikaattoripisteytyksen perusteella Keski-Suomen arvokkaimmat metsäalueet ovat Pyhä-Häkin kansallispuisto (35 pist.), Salamajärven kansallispuisto (25 pist.) ja Salamanperän luonnonpuisto (24 pist.). Pinta-alaansa nähden arvokkaimmat metsäalueet ovat Muuramen Kuusimäen alue (824 ha) pistearvolla 22 sekä Suonenjoen Keurunmäen alue (625 ha) pistearvolla 21. Yli 10 pisteen metsäalueita Keski-Suomessa tai sen lähialueilla on 16. Eniten kääpälajeja, 93, on löytynyt Korpilahden Vaarunvuorilta.

Kääpälajien tulevaisuuden ennustus vaihtelee elinympäristövaatimusten mukaan, mutta yhteistä monille lajeille on vaatimus lahopuustoisesta, iäkkäästä, monipuulajisesta ja hoitamattomasta metsästä, jossa on luonnontilaisen metsän piirteitä.

AVAINSANAT Keski-Suomi, käävät, luonnonsuojelu, metsät, sienet MUUT TIEDOT SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173 ISSN 1235-6549 ISBN (NIDOTTU) 978-952-446-627-1 ISBN (PDF) 978-952-446-628-8 SIVUMÄÄRÄ 97 KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA Edita Prima Oy JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA 10 € PRESENTATIONSBLAD

UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM 21.1.2008 UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER

TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ nationalpark, naturreservat, Natura 2000-område, skyddsprogrammet för gamla skogar SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN Salamajärvi nationalpark, Isojärvi nationalpark, Leivonmäki nationalpark, Salamanperä naturreservat och 12 andra områden, bestående av flera Naturaområden och övriga områden. NATURA 2000 -OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONAL ENHET Södra Finlands naturtjänster

FÖRFATTARE Panu Kunttu och Panu Halme PUBLIKATION Tickor på statens mark i Mellersta Finland SAMMANDRAG Man har påträffat 168 tickarter i mellersta Finland, vilket utgör 72 % av alla Finlands tickarter. Av arterna i Mellersta Finland har en tredjedel klassats som hotade eller missgynnade. De sällsyntaste arterna i landskapet är taigaporing, skinnporing, arten Rigidoporus crocatus, stor tratticka och kolticka, som dock påträffades i Rautalampi i Norra Savolax. Av dessa arter finns det bara ett fåtal förekomster i hela Finland. Mellersta Finland ligger på norra eller södra gränsen av många arters utbredning.

De viktigaste källorna för denna undersökning är författarens egna tidigare undersökningar och utredningar samt ticksamlingarna vid naturvetenskapliga avdelningen vid Jyväskylä universitets museum. Uppgifter till denna undersökning fick man också bl.a. från samlingar vid botaniska museer, litteratur, andra publikationer, privatpersoners och forskares egna fynd och miljöförvaltningens databas.

Enligt ett poängsättningssystem för gamla skogar som baserar sig på olika tickors indikatorvärde är de värdefullaste skogsområdena i Mellersta Finland följande: Pyhä-Häkki nationalpark (35 poäng), Salamajärvi nationalpark (25 poäng) och Salamanperä naturreservat (24 poäng). De värdefullaste områdena i förhållande till arealen är Kuusimäkiområdet (824 ha) i Muurame med 22 poäng och Keurunmäkiområdet (625 ha) i Suonenjoki med 21 poäng. Det finns 16 skogsområden som har över 10 poäng i Mellersta Finland eller dess närområden. Mest tickarter, 93, har påträffats på Vaarunvuoret i Korpilahti.

Tickarternas framtid varierar beroende på arternas krav på livsmiljön, men många arter har dock det gemensamt att de kräver gammal, oskött skog som har många trädslag, rikligt med murket trä och drag av skog i naturtillstånd.

NYCKELORD Mellersta Finland, naturskydd, skogar, svampar, tickor ÖVRIGA UPPGIFTER

SERIENS NAMN OCH Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173 NUMMER ISSN 1235-6549 ISBN (HÄFTAD) 978-952-446-627-1 ISBN (PDF) 978-952-446-628-8 SIDANTAL 97 SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI Edita Prima Oy DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS 10 € DOCUMENTATION PAGE

PUBLISHED BY Metsähallitus PUBLICATION DATE 21.1.2008 COMMISSIONED BY DATE OF APPROVAL CONFIDENTIALITY Public REGISTRATION NO.

PROTECTED AREA National Park, Strict Nature Reserve, Natura 2000 site, Conservation program for old-growth forests TYPE / CONSERVATION PROGRAMME NAME OF SITE Salamajärvi National Park, Isojärvi National Park, Leivonmäki National Park, Salamanperä Strict Nature Reserve and 12 other sites which consist of several Natura 2000 sites and other areas NATURA 2000 SITE NAME AND CODE REGIONAL Natural Heritage Services, Southern Finland ORGANISATION

AUTHOR(S) Panu Kunttu and Panu Halme TITLE Polypores of state owned lands in Central Finland ABSTRACT Polypores are one of the most important groups of saproxylic fungi. Many of the polypore species are specialized in natural, virgin forests and are almost absent from commercially used forests. In Finland, 35 % of polypore species are classified as threatened or near-threatened. In Central Finland, the polypores of the state owned conservation areas have been studied with growing intensity. During the last five years almost ten inventory projects have been conducted, and many research programs of different universities and research institutes have been going on simultaneously. As a result, the polypore species assemblage of the state owned lands of Central Finland is at present quite well known. Here we report shortly the occurrence status and ecology of all the polypore species recorded in Central Finland and give estimates of the species conservation status.

There have been found 168 polypore species in Central Finland (in Finland total 232 species), part of these are extremely rare in Finnish scale, for example Inonotopsis subiculosa, Oligoporus mappa and Gloeophyllum carbonarium.

We also give a description of seventeen forest areas in Central Finland, which we have estimated as the most important areas for polypore species. Based on the number of records of polypore species specialized in natural forests, the most important forest areas in Central Finland are Pyhä-Häkki, Salamajärvi and Isojärvi national parks, Salamanperä strict conservation area and conservation areas in Kuusimäki and Keurunmäki regions.

We argue that the polypore species assemblage of Central Finland is still rich. However, especially the species that mainly occur in natural forests, need rapid conservation acts to survive in the area. The situation is somewhat better in the case of the species that occur mainly in herb-rich forests and human-altered habitats. However, also these species need suitable habitats and resources to maintain vital populations in the area also in the future.

KEYWORDS Central Finland, forests, fungi, nature conservation, polypores OTHER INFORMATION

SERIES NAME AND NO. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173 ISSN 1235-6549 ISBN (BOOK/BOOKLET) 978-952-446-627-1 ISBN (PDF) 978-952-446-628-8 NO. OF PAGES 97 LANGUAGE Finnish PUBLISHING CO. Metsähallitus PRINTED IN Edita Prima Oy DISTRIBUTOR Metsähallitus, Natural Heritage PRICE 10 € Services Sisällys

1 Johdanto...... 9

2 Suomen kääpälajisto...... 10

3 Tutkimusalue...... 11 3.1 Keski-Suomen luonnonmaantiede...... 11 3.2 Metsien suojelu Keski-Suomessa...... 12

4 Aineisto ja menetelmät...... 13 4.1 Yleistä...... 13 4.2 Tärkeimmät selvitykset...... 13 4.3 Luonnontieteellisten museoiden kokoelmat...... 14 4.4 Hertta-tietokanta...... 14 4.5 Kääpien inventointi maastossa...... 14 4.6 Metsähallituksen selvitysten inventointimenetelmät...... 15 4.6.1. Yleistä toteutetuista inventoinneista...... 15 4.6.2. Inventoitavien metsäkuvioiden valinta...... 16 4.6.3 Inventointimenetelmä...... 16 4.6.4 Käytetyn menetelmän arviointi...... 17 4.7 Uhanalaisten ja indikaattorilajien tutkimus...... 18

5 Lajistokatsaus...... 19 5.1 Lajistokatsauksen tausta...... 19 5.2 Lajikohtainen tarkastelu...... 19 5.3 Aineiston luotettavuus ja kattavuus...... 50 5.4 Puuttuvat lajit...... 50 5.5 Keski-Suomen lajimäärä ...... 51 5.5.1 Uhanalaislajisto...... 52

6 Kääpälajiston kannalta merkittävimmät metsäalueet ...... 53 6.1 Alueiden arvottamisperusteet...... 53 6.2 Keski-Suomen merkittävimmät kääpämetsät...... 55 6.2.1 Pyhä-Häkin kansallispuisto...... 55 6.2.2 Salamajärven kansallispuisto...... 56 6.2.3 Salamanperän luonnonpuisto...... 58 6.2.4 Kuusimäen alue...... 59 6.2.5 Louhuvuori–Harjuntakanen–Multarinmeri–Nasakkakangas...... 61 6.2.6 Keurunmäki–Haavikkolehto...... 61 6.2.7 Isojärven kansallispuisto ...... 62 6.2.8 Kalajanvuori–Enonniemi...... 65 6.2.9 Kärppäjärven alue...... 65 6.2.10 Vaarunvuoret...... 66 6.2.11 Kattilavirta–Louhukangas–Kortesuonkangas...... 67 6.2.12 Vatajienkangas–Väärä-Väihi...... 67 6.2.13 Raiski...... 67 6.2.14 Iso-Saukkonen–Karhukangas–Kattilajärvi...... 67 6.2.15 Leivonmäen kansallispuisto...... 68 6.2.16 Edessalo...... 69 6.2.17 Hallinmäki...... 69 7 Kääpien uhanalaisuus...... 70 7.1 Yleistä uhanalaisuudesta...... 70 7.2 Suomen uhanalainen kääpälajisto...... 71 7.3 Alueellisesti uhanalaiset käävät...... 71

8 Kääpälajiston tila ja tulevaisuus Keski-Suomessa...... 72 8.1 Yleistä...... 72 8.2 Vanhat metsät...... 72 8.2.1 Vanhojen metsien suojelualueverkosto...... 73 8.2.2 Muut alueelliset vanhojen metsien suojelupainotukset...... 74 8.3 Lehtomaiset metsät...... 75 8.4 Paahdeympäristöt...... 76 8.5 Kulttuuriympäristöt...... 77 8.6. Keski-Suomen ”vastuulajit”...... 77 8.7 Yhteenveto...... 77

Kiitokset...... 78

Lähteet...... 79

Liitteet Liite 1 Keski-Suomen kunnat eliömaakuntineen ...... 84 Liite 2 Keski-Suomessa tavatut kääpälajit...... 85 Liite 3 Keski-Suomen inventoitujen valtion maiden kääpälajilistat...... 91 Liite 4 Vanhan metsän indikaattorilajit eräissä Keski-Suomen metsissä...... 95 Liite 5 Lajistollisesti merkittävimmät metsäalueet...... 97 1 Johdanto

Metsähallitus hallinnoi merkittävää osaa Keski- omiin aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin, Suomen metsäpinta-alasta. Metsähallituksella on jotka on pääosin tehty Jyväskylän yliopiston tai näin merkittävä vastuu keskisuomalaisen metsäla- Metsähallituksen kanssa yhteistyössä. jiston tulevaisuudesta. Suuri osa kääpälajeista on Tarkastelualueena on Keski-Suomen hallin- sitoutuneita luonnontilaisten vanhojen metsien nollinen maakunta (entinen Keski-Suomen lää- ominaispiirteisiin. Kääpälajien uhanalaisuusaste ni). Lisäksi mukaan on otettu maakunnan rajojen on monia lajiryhmiä korkeampi. Jotta kääpien ulkopuolelta muutama lähellä sijaitseva Metsä- suojelun suunnittelu ja toteutus on mahdollista, hallituksen hallinnoima arvokas suojelukohde: täytyy ensin olla käsitys ja tieto lajien esiintymi- Perhoon kuuluva osa Salamajärven kansallispuis- sestä ja yleisyydestä. Keski-Suomesta tätä tietoa ei toa, Rautalammin Kalajanvuoren–Enonniemen aiemmin ole ollut, vaan se on tätä julkaisua varten Natura-alue ja Suonenjoen Keurunmäen–Haa- koottu lukuisista eri lähteistä yhteen. Tämä työ vikkolehdon Natura-alue. Tässä tutkimuksessa edistää myös kääpien levinneisyyden, ekologian ja on keskitytty valtion omistamiin maihin, mutta esiintymisen tutkimusta, joka on Suomessa ollut nekin yksityismaat, joiden lähellä sijaitsee valtion perinteisesti varsin vähäistä. maita, on otettu mukaan. Suomessa ei ole aiemmin tehty julkaisua näin Kirjoittajista Panu Kunttu on Jyväskylän laajan maantieteellisen alueen kääpien esiintymi- yliopistosta valmistuva eliömaantieteeseen ja sestä. Tutkimus kokoaa yhteen Keski-Suomen luonnonsuojelubiologiaan erikoistunut ekologi. merkittävimmät kääpälöydöt kautta aikain ja esit- FM Panu Halme toimii kääpien esiintymiseen telee kääpälajistoltaan arvokkaimmat metsäalueet. ja ekologiaan erikoistuneena tutkijana Jyväskylän Tämä julkaisu perustuu suurelta osin kirjoittajien yliopistossa.

2 Suomen kääpälajisto

Suomessa on vuoteen 2006 mennessä löydetty ja muun muassa jalot lehtipuut ja leuto ilmasto. nimetty 232 kääpälajia (Niemelä 2005, T. Nieme- Osa tämän vyöhykkeen lajistosta on erikoistunut lä, kirjall. tiedonanto 2006). Vertailuksi tähän laji kasvamaan vain jollakin tietyllä jalolla lehtipuul- määrään voi todeta, että Suomesta on määritetty la. Eteläboreaalisella vyöhykkeellä esiintyy niin yhteensä 4 798 suursienilajia ja sienilajeja kaikki- ikään joitakin eteläisiksi luokiteltavia, erityisesti aan 5 454. Kääväkkäitä (Aphyllophorales), joihin lehdoissa ja muilla rehevillä kasvupaikoilla kas- siis käävät lukeutuvat, on Suomessa tavattu 849 vavia lajeja. Keskiboreaalisella vyöhykkeellä on lajia (Rassi ym. 2001). Maailman kääpälajiston mantereinen ilmasto: talvet ovat kylmiä ja kesät kokonaismäärästä ei ole olemassa tarkkoja lukuja, kuumia ja kuivia. Muutamien lajien on selvästi mutta Alexopouloksen ym. (1996) mukaan niitä havaittu suosivan tätä vyöhykettä. Itä-Suomen ja tunnetaan noin 1 200. Luultavasti lajeja on aina- Lapin mantereisia alueita kutsutaan boreokon- kin pari tuhatta. Ryvarden & Gilbertson (1993, tinentaalisiksi. Pieni joukko lajeja esiintyy vain 1994) esittelevät Euroopasta 330 kääpälajia, mut- tällä alueella. Lisäksi käävissä on levinneisyydel- ta maanosan tunnettu lajimäärä on tämän jälkeen tään pohjoispainotteisia lajeja, jotka ovat Etelä- selvästi kasvanut (esim. Niemelä 1998, 2005). Suomessa selvästi harvinaisempia (Kotiranta & Pohjois-Amerikasta tunnetaan yli 400 kääpälajia Niemelä 1996, Niemelä 2005). (Gilbertson & Ryvarden 1986, 1987). Kääpäinventoinnit ovat luoneet kuvaa, että Kaikki kääpälajit ovat tavalla tai toisella riip- monet lajit olisivat levinneisyydeltään itäisiä ja/tai puvaisia puista, joten puiden ja kääpien esiinty- pohjoisia. Tämä ei kuitenkaan välttämättä aina misalueet ovat melko yhtenäiset. Kääpien riippu- pidä paikkaansa. Näiden lajien nykyinen levin- vaisuus puista on joko puuaineksen lahottamista neisyys selittyy sillä, että Itä- ja Pohjois-Suomessa tai mykorritsa- eli sienijuurisuhdetta. Kääpäla- on Etelä-Suomea enemmän jäljellä koskematonta jiston levinneisyys noudattaa Suomessa tiettyä luonnonmetsää, jossa lahopuujatkumo on säily- säännönmukaisuutta, joka vastaa suunnilleen nyt. Nämä luonnonmetsän piirteet pitävät vaate- kasvillisuusvyöhykejakoa (Kotiranta & Niemelä liaidenkin kääpälajien populaatiot elinvoimaisina. 1996). Hyvin yleisiä eli koko maassa esiintyviä Yleisesti ottaen kääpien levinneisyyttä kattavasti lajeja on vähän. Ne ovat vaatimattomia kasvu- käsittelevän tutkimuksen tekeminen on nyky- paikkansa suhteen ja niiden isäntäpuulajeja kas- ään vaikeaa, koska monien lajien esiintymistä vaa ympäri Suomea. Tietyt eteläiset lajit esiintyvät rajoittaa tällä hetkellä sopivien elinympäristöjen vain maan lounaiskulman kattavalla hemiboreaa- puuttuminen niille muuten luontaisilta levinnei- lisella vyöhykkeellä. Tälle alueelle ovat ominaisia syysalueilta (Kotiranta & Niemelä 1996).

10 3 Tutkimusalue

3.1 Keski-Suomen luonnonmaantiede

Tutkimusalueena on Keski-Suomen hallinnolli- Jyväskylän toimipisteen henkilöstö ja Jyväskylän nen maakunta, joka on maantieteellisesti sama yliopistolla toimiva kääpätutkimusryhmä toimi- kuin entinen Keski-Suomen lääni (kuva 1). Maa- vat. Keski-Suomen hallinnollisen maakunnan kunnan äärimmäiset yhtenäiskilometriruudut lisäksi tässä yhteydessä käsitellään myös muuta- ovat etelässä 6817 (Kuhmoinen), pohjoisessa mia tätä aluetta lähellä sijaitsevia kohteita. Nämä 7057 (Pihtipudas), lännessä 3345 (Keuruu) ja maakunnan ulkopuoliset tarkastelukohteet ovat idässä 3488 (Hankasalmi) (Maanmittauslaitos Perhon puoleinen osa Salamajärven kansallispuis- 2006). Vuonna 2006 Keski-Suomen maakuntaan toa, Rautalammin Kalajanvuoren–Enonniemen kuului 30 kuntaa (liite 1). Maakunnan kokonais- sekä Suonenjoen Keurunmäen–Haavikkolehdon pinta-ala on 19 763 km2, josta on vettä 16,1 % valtion mailla sijaitsevat Natura-alueet. Nämä (Keski-Suomen liitto 2006). alueet kuuluvat edellä mainittujen toimijoiden Vaikka Keski-Suomi ei ole luonnonmaan- toimialueeseen. tieteellinen kokonaisuus, jollaista olisi miele- Laajemmassa luonnontieteellisessä aluejaotte- kästä tutkia eliömaantieteellisen tutkimuksen lussa Keski-Suomi sijaitsee itäisen Fennoskandian kohteena, tässä kääpätutkimuksessa haluttiin lounaisosassa. Itäiseen Fennoskandiaan kuuluvat useista käytännön syistä ottaa tämä alue selvi- Suomen lisäksi Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa tyskohteeksi. Keski-Suomen maakunta vastaa (Kalliola 1973). Kasvimaantieteellisessä jaossa suunnilleen sitä aluetta, jolla Metsähallituksen Keski-Suomi sijoittuu pääosin eteläboreaaliselle

PIHTIPUDAS KINNULA

Lappajärvi KIVIJÄRVI VIITASAARI KYYJÄRVI

KANNONKOSKI KARSTULA

KALLAVESI SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI ÄÄNEKOSKI

KONNEVESI

MULTIA UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

JYVÄSKYLÄN_MLK KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ

MUURAME JÄMSÄNKOSKI TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI JÄMSÄ

Puula JOUTSA LUHANKA Näsijärvi KUHMOINEN

PÄIJÄNNE

0 50 km

11 kasvillisuusvyöhykkeelle, mutta alueen luoteisin sa on huomioitu vain se osa puun rungosta, joka osa kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhyk- on vähintään 10 cm:n paksuista (Keski-Suomen keeseen (Ahti ym. 1968, Kalliola 1973). Ilmas- metsäkeskus 2001a). Maakunnan metsistä 44 % tollisesti Keski-Suomi lukeutuu muun Suomen sijoittuu ikäluokkaan 0–40-vuotiaat ja vanhoja, tavoin semimaritiimiseen eli puolimerelliseen il- yli 120-vuotiaita metsiä on vain neljä prosenttia mastoalueeseen (Kuusipalo 1996). Keski-Suomen metsäalasta (Peltola 2003, Kaipainen & Nikkola kunnista 22 lukeutuu Pohjois-Hämeen (Tavastia 2004). borealis), kuusi Etelä-Hämeen (Tavastia australis) ja kaksi Etelä-Savon (Savonia australis) luonnon- 3.2 Metsien suojelu Keski-Suomessa tieteelliseen maakuntaan (Heikinheimo & Raati- kainen 1971). Luonnontieteellisten maakuntien Keski-Suomen maakunnan metsämaan pinta- synonyymejä ovat eliömaakunnat ja kasvistomaa- alasta on lain perusteella suojeltu vain 0,7 % eli kunnat. 9 000 ha (Peltola 2003), mikä vastaa eteläboreaa- Alueellisessa uhanalaisuustarkastelussa tut- lisen kasvillisuusvyöhykkeen keskiarvoa (Virkkala kimusalue jakautuu kolmeen metsäkasvillisuus- ym. 2000). Muilla tavoin suojellut tai käytöltään vyöhykkeitä noudattelevaan alueeseen: eteläbo- rajoitetut metsäkohteet mukaan luettuina 1,5 % reaalinen Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko, Keski-Suomen maakunnan alueen metsämaan eteläboreaalinen Järvi-Suomi ja keskiboreaalinen pinta-alasta on kokonaan talouskäytön ulko- Pohjanmaa (Suomen ympäristökeskus 2005). puolella. Vuonna 2001 oli suojelun piiriin, kuten Keski-Suomi on jaettu metsäluontonsa mukai- valtakunnallisiin suojeluohjelmiin, kansallis- ja sesti kuuteen alueeseen: Suomenselän suoseutu, luonnonpuistoihin, Natura 2000 -alueisiin ja Suomenselän mäkiseutu, Keski-Suomen järvialue, metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin Läntinen mäkiseutu, Kaakkoinen Keski-Suomi lukeutuvia metsämaa-alueita 33 370 hehtaaria, ja Päijänteen alue. Näillä metsäluontoalueilla on josta 59 %:lla metsätalouden toimenpiteitä ei eroavaisuuksia esimerkiksi metsätyyppien, puu- sallita. Suojelu oli jo toteutunut 80 %:lla näistä lajikoostumuksen, turvemaan osuuden, järvien suojelualueista vuoteen 2001 mennessä (Keski- määrän, paikallisilmaston ja maaperän suhteen Suomen metsäkeskus 2001a). (Keski-Suomen metsäkeskus 2001b). Maakunnan alueella sijaitsee neljä kansallis- Järvi-Suomen kasvillisuusalueella, johon suu- puistoa: Salamajärvi (Kinnula, Kivijärvi ja Per- rin osa Keski-Suomesta kuuluu, yleisin metsä- ho), Pyhä-Häkki (Saarijärvi), Leivonmäki (Lei- tyyppi on tuoreen kankaan mustikkatyyppi (MT) vonmäki) ja Isojärvi (Kuhmoinen), jotka ovat ja toiseksi yleisin kuivahkon kankaan puolukka- yhteispinta-alaltaan 8 480 ha (maakunnan puo- tyyppi (VT) (Kalliola 1973). Keski-Suomen ylei- lella olevat alueet). Salamajärven kansallispuisto sin puulaji on mänty, joka on vallitseva 59 %: sijaitsee osittain Perhon kunnan puolella, joka lla metsämaan alasta. Kuusen osuus on 30 % ja kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan, mutta koivujen 9 %. Tilavuutena mitattuna kuusta on tässä tutkimuksessa kansallispuisto käsitellään lähes yhtä paljon kuin mäntyä (Peltola 2003). kuitenkin kokonaisuutena. Luonnonpuistoja Metsämaaksi määritellään metsätaloudellisesti sel- Keski-Suomessa on yksi: Kivijärvellä sijaitseva lainen puustoinen kivennäis- tai turvemaa, jonka Salamanperän luonnonpuisto, jonka pinta-ala on vuotuinen keskimääräinen puuston kasvu on vä- 1 230 ha (Metsähallitus 2007). Vanhojen metsien hintään 1 m3/ha. Keski-Suomen alueella metsä- suojeluohjelmaan kuuluvia kohteita on 17, yhteis- maan osuus maa-alasta on 85 % (1 361 000 ha) pinta-alaltaan 1 943 ha (Keski-Suomen ympäris- (Peltola 2003), mikä on suurempi kuin maassam- tökeskus 2005). Keski-Suomen maakunnan alu- me keskimäärin (Kalliola 1973, Keski-Suomen eelle sijoittuu kokonaan tai osittain yhteensä 147 metsäkeskus 2007). Keski-Suomen kasvullisesta Euroopan unionin Natura 2000 -verkostoon kuu- metsämaasta 77 % on kangasmaata ja 23 % suo- luvaa kohdetta, yhteispinta-alaltaan noin 85 200 ta (Keski-Suomen metsäkeskus 2001a). Puuston hehtaaria. Tästä noin puolet on maata ja puolet keskitilavuus metsämaalla on 199 m3/ha (Pelto- vesialueita. Suurin osa maa-alueista on jo perus- la 2003). Maakunnassa on metsä- ja kitumaalla tettuja suojelualueita, kansallisten suojeluohjelmi- kuollutta runkopuuta keskimäärin kolme kuutio- en alueita tai kaavojen suojeluvarausten kohteita metriä hehtaaria kohden. Tässä tilavuuslaskennas- (Keski-Suomen ympäristökeskus 2005).

12 4 Aineisto ja menetelmät

4.1 Yleistä Mikään taho ei ylläpidä eliölajien kattavaa ha- tä kääpäselvityksistä pääosin 2000-luvulla. Näistä vaintotietokantaa. Näin ollen tätä tutkimusta tärkeimmät ovat olleet Metsähallituksen tilaamat varten kääpähavaintoja oli kerättävä lukuisis- kääpäselvitykset. Ensimmäisiä näistä olivat mo- ta eri lähteistä. Käävät ovat moniin muihin nia vanhan metsän kohteita sisältänyt kääpien ja eliölajiryhmiin verrattuna huonosti tunnettuja, hyönteisten yhteisselvitys (Päivinen ym. 1999) se- ja niiden parissa on tehty vain vähän floristista kä Pylkönmäen Miilukankaan (Toivanen 2000) ja selvitystyötä. Tämän tutkimuksen aineistoa on Leivonmäen kansallispuiston kääpäselvitykset (Aho jouduttu keräämään pääsääntöisesti yksittäisistä ym. 2002). Kolmen viime vuoden aikana on tehty inventointiraporteista, luonnontieteellisten muse- lukuisia kattavampia ja laajempia selvityksiä: Sala- oiden kokoelmista ja muista hajahavainnoista. majärven kansallispuisto ja Salamanperän luonnonpuisto (Halme 2004), Pyhä-Häkin kansallispuisto (Kunttu ym. 2005), Isojärven kansallispuisto (Hal- 4.2 Tärkeimmät selvitykset me ym. 2005), Kalajanvuori–Enonniemi (Kunttu Keski-Suomen ensimmäiset systemaattiset kää- 2006a), Vaarunvuoret (Kunttu 2006b), Keurunmä- päselvitykset tehtiin 1970-luvulla. Veli Saari ja ki–Haavikkolehto (Kunttu & Juutilainen 2006), Esteri Ohenoja (1976) inventoivat Korpilahden Kuusimäen alue (Halme 2007a) ja eteläisen Kes- Vaarunvuorten suursienilajistotutkimuksen yh- ki-Suomen valkoselkätikkametsät (Halme 2007b). teydessä myös kääpiä. Heikki Kotiranta selvitti Valkoselkätikkametsäselvityksestä tässä julkaisussa Jämsän Edessalon, Korpilahden Vaarunvuorten ja on mukana vain merkittävimmät havainnot, sillä ai- Luhangan Molikon kääpälajistoa pro gradu -tut- neiston määrittäminen oli tämän julkaisun valmis- kimuksessaan 1970-luvun lopulla (Kotiranta & tumishetkellä kesken. Keski-Suomen uhanalaisista Niemelä 1981). Kotiranta on kartoittanut myös ja silmälläpidettävistä käävistä on valmistunut pro Pyhä-Häkin kansallispuiston ja Luhangan lajistoa gradu -tutkielma, jota käytettiin yleisestikin poh- 1980- ja 1990-luvuilla. Saari ja Ohenoja (1988) jana tämän julkaisun tekemisessä (Kunttu 2007). kokosivat 1980-luvun loppupuolella Keski-Suo- Mainitussa tutkimuksessa selvitettiin noin 70 kes- men suursienistä lajilistan. Luettelossa mainitaan kisuomalaisen vanhan metsän lajistoa vuosina 2004 myös kunnat, joista lajit on löydetty. Lajilistan ja 2005. Yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen tiedot oli kerätty museoaineistoista, kirjallisuus- kanssa Panu Halme ja Panu Kunttu ovat inven- tiedoista sekä maastohavainnoista, joiden kerty- toineet vuosina 2004 ja 2005 useiden kymmenien misessä Jyväskylässä 1986 järjestetyllä pohjois- uhanalaisten kääpälajien tunnettuja esiintymiä ja maisella sienikongressilla oli tärkeä rooli. potentiaalisia esiintymisalueita. Jyväskylän yliopistossa toiminut hyönteisryh- Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden mä selvitti 1990-luvulla useiden vanhan metsän laitoksen ekologian ja ympäristönhoidon osastolla alueiden kääpälajistoa samalla kun inventoi nii- on käynnissä useita kääpäseurantaan liittyviä hank- den hyönteisfaunaa (esim. Päivinen ym. 1999, keita. Leivonmäen kansallispuistossa ja Keurunmäen Heikkilä ym. 1999). Mauri Perälä on kerännyt Natura-alueella selvitetään metsän ennallistamiskoe- maakunnan mittakaavassa kääpälajistoltaan oma- aloilla kääpälajiston palautumista, puronvarsimet- leimaiselta Pihtiputaalta suuren määrän näytteitä sissä tutkitaan metsätalouden vaikutusta lajistoon Jyväskylän museon luonnontieteellisen osaston ja vanhassa metsässä seurataan kääpien itiöemien kokoelmiin. Näistä on ollut merkittävä apu Kes- fenologiaa (esim. Kunttu & Juutilainen 2006, Selo- ki-Suomen lajiston kokonaiskäsityksen hahmot- nen ym. 2006, Halme 2007a, Mäkelä & Parkkima tamisessa. Johanna Hallman on tehnyt useita kää- 2007). Metsäntutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto väkäslajiston yhteenvetoraportteja Keski-Suomen ovat selvittäneet erityyppisten talousmetsien lajis- eri osista (esim. Hallman 1995 ja 1996). toa yksityismailla (Siitonen ym. 2006). Suomen Suuri osa tämän selvityksen havainnoista on ympäristökeskus on kartoittanut ja seurannut kää- tullut Metsähallituksen ja Jyväskylän yliopiston pälajiston esiintymistä tietyillä kohteilla eteläisessä opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteistyönä tehdyis- Keski-Suomessa (Virkkala ym. 2006).

13 4.3 Luonnontieteellisten museoiden 4.5 Kääpien inventointi maastossa kokoelmat Kattavina pidettyjen kääpäinventointien tulokset Suomessa toimii ainakin kahdeksan sieninäyt- riippuvat pitkälti inventoijan asiantuntemuksesta teitä sisältävää luonnontieteellistä kokoelmaa jo- ja tavasta inventoida sekä käytettävissä olevasta ko yliopistojen tai muiden luonnontieteellisten ajasta, koska yhtä standardimenetelmää ei sieni- toimijoiden yhteydessä (Salo ym. 2005). Näistä inventointeihin ole olemassa. Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen Stokland ja Sippola (2004) esittävät neljä osaston (JYV) sienikokoelma muodosti keskei- lahottajasienten inventointiin soveltuvaa mene- simmän pohjan löytötietojen keräämiselle. Sen telmää. Ne ovat 1) valikoiva lajien etsintä (op- kokoelmissa on noin 4 500 näytettä kääväkkäistä. portunistic search of species), 2) aikarajoitettu Jyväskylän kokoelmien lisäksi aiemmin on käy- inventointi, 3) kasvualustarajattu inventointi ja ty läpi Helsingin, Turun ja Oulun yliopistojen 4) aluerajattu inventointi. Valikoivassa lajien et- kasvimuseoiden sienikokoelmat uhanalaisten, sinnässä pyritään saamaan edustava kuva lajistosta silmälläpidettävien ja vanhan metsän indikaat- keräämällä näytteitä erilaisista elinympäristöistä torilajien osalta. Turun yliopiston kasvimuseon ja erilaisilta kasvualustoilta kautta tutkimusalu- (TUR) kokoelmat käytiin läpi 2.12.2005. Sen een. Tämä menetelmä sopii parhaiten laajojen kääväkäskokoelmista löytyi 13 näytettä Keski- alueiden lajiston yleiskäsityksen selvittämiseen Suomesta. Helsingin yliopiston kasvimuseon tai tiettyjen, esimerkiksi uhanalaisten lajien tai (H) kääväkäskokoelmat käytiin läpi 8.3.2006 indikaattorilajien kartoittamiseen. Aikarajoite- ja 13.2.2007. Helsingin kokoelmista katsottiin tussa inventoinnissa käydään tietty alue läpi niin myös muut harvinaiset lajit. Sieltä löytyi yhteen- tarkasti kuin aikarajoituksen puitteissa ehditään. sä 85 näytettä. Esteri Ohenoja toimitti keväällä Tämä menetelmä sopii alueiden keskinäiseen 2006 Oulun yliopiston kasvimuseon (OULU) arvovertailuun esimerkiksi suojelupäätöksen sienikokoelmista keräystiedot viidestä keskisuo- teossa tai alueen lajistokoostumuksen selvittä- malaisesta näytteestä. miseen, mutta vertailussa tulee huomioida ak- tiivisen inventointiajan ja alueen pinta-alojen väliset erot. Kasvualustarajatussa inventoinnissa 4.4 Hertta-tietokanta selvitetään vain tietyllä kasvualustalla esiintyvää Valtion ympäristöhallinto kerää ja tallentaa tie- lajistoa. Menetelmää käytetään esimerkiksi eri toja uhanalaisten, silmälläpidettävien ja luonto- metsätyyppien keskinäisessä vertailussa ja met- direktiivin lajien esiintymispaikoista (Salo 2005). sänkäsittelyn vaikutuksia seurattaessa, mutta se Tähän niin kutsuttuun Eliölajit-tietokantaan oli ei kerro alueen yleistä lajistokoostumusta. Alue- 14.2.2006 mennessä tallennettu Keski-Suomesta rajatussa inventoinnissa kartoitetaan tietty melko 297 joko entisen tai nykyisen uhanalaisen tai sil- pienen kokoinen ja säännöllisen muotoinen alue mälläpidettävän kääpälajin löytötiedot. Eliölajit- kattavasti. Menetelmä on yleisesti käytetty kääpä- tietokanta on salainen ja sen tietoja luovutetaan tutkimuksissa. Siinä otoskohteiden keskinäinen ympäristöhallinnon ulkopuolisille ainoastaan pe- vertailu on yksinkertaista. Menetelmä mahdol- rusteltua kirjallista hakemusta vastaan. Eliölajit- listaa kasvupaikkamuuttujien ja lajistokoostu- tietokanta on osa ympäristöhallinnon ylläpitämää muksen vertailun (Stokland & Sippola 2004). Hertta-ympäristötietojärjestelmää (Salo 2005). Stokland ja Sippola (2004) ohjeistavat lajiston esiintymisen todennäköisyyden perusteella, että ajankäytön tehokkuuden takaamiseksi vain yli 10 cm tyvihalkaisijaltaan olevat kuolleet rungot tutkittaisiin. Elävistä puista tulisi tarkastaa vain suurimmat ja vanhimmat. Kääpien inventoinnit ovat olleet Suomessa toteutustavaltaan vaihtelevia (esim. Hanhimäki 2003, Kunttu ym. 2005, Päivinen ym. 1999). Useimmissa on kuitenkin käytetty jotakin edellä mainituista menetelmistä, mutta yhtä standardi-

14 Kääpäinventointiretki Pihtiputaalla syyskuussa 2005. Kuvassa Panu Halme (vas.), Matti Kulju, Veli Saari, Juhani Krook ja Mauri Perälä. Kuva: Panu Kunttu. menetelmää ylitse muiden ei ole muodostunut. 4.6 Metsähallituksen selvitysten Inventoinnin tarkoitus, tutkimusasetelma ja käy- inventointimenetelmät tettävissä oleva aika vaikuttavat eniten siihen, mitä menetelmää on järkevintä käyttää. Mitä enemmän 4.6.1. Yleistä toteutetuista inventoinneista aikaa on käytettävissä, sitä tehokkaammin ja paremmin inventointi on mahdollista tehdä. Suurin Suurin yksittäinen tekijä, jonka ansiosta Keski- osa, 70 %, kääpälajeista elää kuolleella puuainek- Suomen kääpälajiston tuntemus on tämän het- sella (Kotiranta & Niemelä 1996), joten lahoavien kisellä kohtuullisella tasolla, on Metsähallituksen maapuiden ja kuolleiden pystypuiden tutkiminen Etelä-Suomen luontopalvelujen viime vuosina on kaikkein olennaisinta. Mitä enemmän runkoja teettämä suojelualueiden kääpäinventointien kääntelee ja niitä puukolla availee, sitä enemmän sarja. Ensimmäinen tähän sarjaan laskettava työ itiöemiä löytyy. Kääpien inventointi voi olla joko on Ahon ym. vuonna 2002 toteuttama pieni- otos- tai näytetyyppistä työskentelyä, joista ensim- muotoinen Leivonmäen kansallispuiston inven- mäisessä paikat valitaan satunnaisesti ja jälkim- tointi. Sarja on jatkunut vuosina 2004–2006 mäisessä silmämääräisesti. Riippuu myös toimek- Salamanperän luonnonpuiston, Salamajärven, siannosta ja käytettävissä olevista resursseista, teh- Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä däänkö inventointi tietyillä pienialaisilla kohteilla Vaarunvuorten, Kuusimäen, Kalajanvuoren ja perusteellisesti vai laajalla alueella parhaimman Keurunmäki–Haavikkolehdon suojelualueiden näköisiin kasvupaikkoihin keskittyen. Kattavan inventoinneilla (Halme 2004, Halme ym. 2005, käsityksen saamiseksi tietyn alueen kääpälajistos- Kunttu ym. 2005, Kunttu 2006a ja b, Kunttu ta olisi tärkeää tehdä inventointi samalla paikalla & Juutilainen 2006, Halme 2007a ja b). Kaikki useana eri vuonna, sillä sääolosuhteet vaikuttavat vuosina 2004–2007 toteutetut inventoinnit on huomattavasti yksivuotisen itiöemän kasvattavien tehty samalla perusmenetelmällä, joka tässä ku- lajien havaittavuuteen (Vauras 2000). vataan.

15 Inventoinneissa käytettävissä oleva aika on kokonaistilavuus ei olisikaan suuri. Esimer- ollut rajallinen. Useimmissa töissä maastossa on kiksi lehtipuumaapuuta alueella, jossa suurin ehditty viettää yhden inventoijan kahden viikon osa lahopuusta on havupuuta. työaikaa vastaava aika (Halme ym. 2005, Kunt- 3) Erityisen vanha valtapuusto. Esimerkiksi tu ym. 2005, Kunttu 2006 a ja b). Keurunmä- kalliomänniköissä lahopuun kuutiomäärä ei en–Haavikkolehdon alueella maastotöihin on nouse suureksi, vaikka valtapuusto olisikin ollut käytettävissä noin kaksinkertainen aika, vanhaa ja metsä jopa luonnontilaista. josta kuitenkin lähes puolet on kulunut ennal- 4) Alueella harvinainen metsätyyppi. listamisseurantaruutujen tavanomaista hitaam- paan inventointiin (Kunttu & Juutilainen 2006). Näiden perusteiden lisäksi ennen inventointia Kuusimäen kokonaisuuden inventoinnissa varsi- on selvitetty valtion ympäristöhallinnon Hertta- naiseen inventointiin käytetty aika on ollut vain tietokannasta alueella aiemmin havaitut vaateli- noin viikon työmäärää vastaava, mutta alueelta aiden lahottajasienilajien esiintymät ja inventoin- on ollut tavanomaista runsaammin pohjatietoa tia on kohdennettu myös niiden ympäristöön. (Halme 2007). Salamajärven kokonaisuuden in- Lisäksi on pyritty käyttämään mahdollisimman ventoinnissa maastotöihin on ollut käytettävissä paljon paikallistuntemusta. Sopivia kohteita on lähes kahden kuukauden työaika (Halme 2004) kysytty luontotyyppi-inventoinnin toteuttajilta ja valkoselkätikkametsissä yhden inventoijan kuu- ja muulta Metsähallituksen henkilöstöltä. Lisäksi kauden työaika (Halme 2007b). on tutustuttu mahdollisuuksien mukaan alueista tehtyihin muihin vanhoihin luontoselvityksiin. 4.6.2. Inventoitavien metsäkuvioiden Inventoinnin kuluessa on saatettu inventoida valinta ennalta suunnittelemattomiakin kohteita. Tähän ratkaisuun on saatettu päätyä, mikäli: Inventoitavien metsäkuvioiden valinnassa selväs- ti tärkein peruste on ollut alueilla toteutettujen 1) Siirtymäosuudella on sattumalta havaittu vaa- luontotyyppi-inventointien tuottama pohjatieto. teliaiden kääpien kannalta arvokas biotooppi, Luontotyyppi-inventoijat ovat merkinneet in- jota ei ole pystytty paikallistamaan ennakolta. ventoimistaan metsäkuvioista Metsähallituksen 2) Alueen lajistossa on ollut erityisen niukasti SutiGis-järjestelmään esimerkiksi puuston iän ja tiettyjen lajiryhmien lajeja. Tällöin on saa- valtapuun. Lisäksi he ovat tallettaneet lahopuu- tettu tehdä täsmäkartoituksia tietyille lajeille mittauksen tulokset niiltä kuvioilta, joilla se on sopivissa biotoopeissa, jotta on saatu selville, tehty. Sääntönä on ollut, että lahopuu on luonto- ovatko lajit tai lajiryhmät kokonaan kadon- tyyppi-inventoinnin yhteydessä mitattu jokaiselta neet alueilta vai ovatko ne vain harvalukuisia metsäiseltä, arviolta yli 5 m3 lahopuuta hehtaarilla ja siksi vaikeita löytää. sisältävältä kuviolta. Lahopuumittauksen mene- telmä on kuvattu Metsähallituksen luontotyyppi- 4.6.3 Inventointimenetelmä inventoinnin maastotyöohjeessa (Metsähallitus 2005). Kaikki vuosien 2004–2006 inventoinnit on to- Kääpäinventoinnin kohteita suunniteltaessa teutettu melko tarkasti samalla menetelmällä. inventoitavalta alueelta on valittu näiden esitel- Inventointiin valitut metsäkuviot on pyritty kar- tyjen tietojen valossa metsäkuvioiden yhdistelmä, toittamaan kokonaan ja inventointiraporttiin on joka kattaisi mahdollisimman hyvin potentiaali- erikseen merkitty, mikäli vain osa kuviosta on in- set vaateliaiden kääpälajien esiintymät. Tähän on ventoitu. Metsäkuvioilta on pyritty tarkistamaan pyritty valitsemalla inventoitaviksi kuviot, joilla kaikki läpimitaltaan yli 5 cm:n lahopuukappaleet on: sekä vanhat elävät puut. Etenkin niukkalaho- puustoisilla kuvioilla kaikki lahopuukappaleet 1) Erityisen suuri lahopuun tilavuus. Siis alueen on tarkistettu huolellisesti. Runsaslahopuustoi- metsäkuvioista suurimman yhteislahopuu- silla kuvioilla säännöstä on jouduttu tinkimään, määrän hehtaarilla omaavat kuviot. ja osa pienehköistä lahopuukappaleista on jäänyt 2) Erityisen paljon jotakin alueella harvinaista tarkistamatta. Mikäli mahdollista, tarkistettava lahopuun lajia tai tyyppiä, vaikka lahopuun puunkappale on nostettu maasta ja myös sen

16 alapuoli on tarkistettu. Nostetut puut on pyritty Näin inventoijien määritysosaaminen on myö- asettamaan ehjinä takaisin paikoilleen maahan. hemmin todettavissa, ja inventoinneilla on voitu Suuremmat puut, joiden nostaminen on mahdo- edistää levinneisyystutkimusta. Kaikki näytteet on tonta, on tarkistettu konttaamalla tai kävelemällä tallennettu Jyväskylän yliopiston museon luon- kumartuen rungon vierestä. Osassa inventointeja nontieteellisen osaston kokoelmiin (JYV), lukuun on käytetty runkojen nostamisen apuvälineenä ottamatta määritysten varmentamiseksi muihin nostokoukkua, jolloin on kyetty kohottamaan museoihin luovutettuja näytteitä (H, KUO). melko suuriakin runkoja. Kaikista uhanalaisista ja muista harvinaisista Inventoiduilta kuvioilta on pyritty määrit- lajeista on pääsääntöisesti otettu pieni varmistus- tämään kaikki käävät. Kaikista hyväkuntoisista näyte paitsi, jos laji on jollakin inventoitavalla itiöemistä, jotka on ollut mahdotonta määrittää kohteella ollut erityisen yleinen. maastossa, on otettu näyte mikroskooppitarkaste- lua varten. Huonokuntoiset itiöemät, joista olisi 4.6.4 Käytetyn menetelmän arviointi ollut suurella työllä ehkä vielä mahdollista mää- rittää laji, on jätetty maastoon, ellei kyseessä ole Keski-Suomessa ja lähialueilla on nyt toteutettu todennäköisesti ollut jokin erityisen arvokas laji. seitsemän melko kattavaa kääpäselvitystä jok- Jokaiselta metsäkuviolta on yleisten lajien lis- seenkin samalla menetelmällä, joten menetelmän taamisen lisäksi kirjattu kaikki huomionarvoisten toimivuutta voi jo melko hyvin arvioida. Mieles- lajien esiintymät. Tällaisia lajeja ovat uhanalaiset tämme käytetty menetelmä on ollut toimiva ja ja silmälläpidettävät lajit, vanhojen metsien indi- uskomme, että olemme sitä käyttämällä saaneet kaattorilajit (Kotiranta & Niemelä 1996), Keski- selville suuren osuuden tutkittujen alueiden la- Suomessa arviomme mukaan harvalukuiset lajit jistoista. Lahopuumittausten ja puustotietojen sekä alueelle uudet yleisetkin lajit. Jokaisen inven- avulla tapahtuva alueiden valinta johtaa yleensä toinnin kuluessa on pyritty keräämään vähintään siihen, että inventoitavien metsäkuvioiden jouk- yksi näyte kustakin lajista, vaikka tämä ei olisi koon tulee hyvin vähän kääpälajistoltaan heikkoja määrityksen kannalta ollutkaan välttämätöntä. metsäkuvioita. Kannatamme saman menetelmän

Rustikka (Protomerulius caryae) on vaarantunut, Keski-Suomessa harvinainen suurten koivumaapuiden lahottajasieni. Kuva: Panu Halme. (PH 1822, 12.IX.2007, Korpilahti, Ulakko)

17 käyttämistä laajemminkin sellaisissa Metsähalli- man näköisiä kasvupaikkoja, yleensä lahopuu- tuksen kääpäinventoinneissa, joissa painopiste on keskittymiä. Uhanalaisten lajien ja indikaattorilajiston selvittämisessä. Seurantaluonteisiin töihin lajien ekologia ja kasvupaikkavaatimukset olivat jokin voimakkaammin kontrolloitu menetelmä lähtökohtana inventoinneissa, joten esimerkiksi sopinee paremmin. hyvin suuria tai pitkälle lahonneita runkoja, kos- tean painanteen tai rahkasammalikon lahopuuta, lahopuukeskittymiä ja yksittäisiä isoja keloja 4.7 Uhanalaisten ja indikaattorilajien tarkistettiin. tutkimus Tätä tutkimusta varten kääpien löytötietoja Kuntun (2007) uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin kerättiin vuonna 2005 museo-, kirjallisuus- ja lajeihin sekä vanhan metsän indikaattorilajeihin tutkimusyhteistyön lisäksi seuraavilla tavoilla: keskittynyt pro gradu -tutkimus on maantieteel- Havaintovetoomus julkaistiin Suomen sieniseura lisesti laajin Keski-Suomessa tehty kääpäselvitys, ry:n Sienilehdessä (Kunttu 2005) ja Jyvässeudun ja sen tavoitteena oli edellä mainittuihin kate- sieniseura ry:n jäsenkirjeessä. Havaintovetoomus gorioihin kuuluvien 81 kääpälajin esiintymien esitettiin myös Keski-Suomen luonnonsuojelu- kartoitus. Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä piirin kokouksessa ja lähetettiin sähköpostitse laajoille alueille soveltuvaa valikoivaa lajien etsin- kaikille Keski-Suomen kuntien ympäristönsuo- tää, joka on tavallisin kansallisissa ja alueellisissa jelusta vastaavalle viranomaiselle. Se lähetettiin sienikartoituksissa. Maastoinventoinneissa paino- myös Suomen kääpätutkijoiden ja -harrastajien tettiin ennakkotietojen perusteella lahopuustoisia sähköpostilistalle tammikuussa 2006 (kaapapos- metsäalueita ja näissä metsissä keskityttiin etsi- [email protected]), ja tavoitti tuolloin 78 henkilöä mään silmämääräisesti tutkimuslajeille sopivim- (Kaisa Junninen, kirjall. tiedonanto 2006).

18 5 Lajistokatsaus

5.1 Lajistokatsauksen tausta mioon maantieteelliset olosuhteet, mahdollisen suojelualueen koko ja muoto sekä löytöpaikkojen Seuraavassa katsauksessa esitellään Keski-Suo- väliset etäisyydet. Yhtenäisesti suojeltujen laajojen mesta lokakuuhun 2007 mennessä löydetyt ja metsien, kuten kansallispuistojen, saman lajin eri määritetyt kääpälajit. Lajeista esitetään yleisyys- löytöpaikat on laskettu käytännön syistä samaksi arvio Keski-Suomessa pohjautuen harvinaisten esiintymäksi. lajien osalta museonäytteisiin tai kirjallisuuteen ja yleisten tai helposti tunnettavien lajien osalta Lajikatsauksessa käytetyt lyhenteet: myös kirjoittajien omiin havaintoihin. Pääosin lajien ekologian ja valtakunnallisen levinneisyy- JYV = Jyväskylän yliopiston museon den luonnehdinta on peräisin Niemelän (2005) luonnontieteelliset kokoelmat julkaisusta, ellei toisin mainita. Myös nimistö ja H = Helsingin yliopiston kasvimuseon taksonomia noudattavat Niemelän (2005) käy- kokoelmat täntöä. Uhanalaisista ja harvinaisista lajeista, jois- TUR = Turun yliopiston kasvimuseon ta tiedossamme on korkeintaan viisi löytöä Keski- kokoelmat Suomesta, esitellään kaikki tunnetut esiintymät. OULU = Oulun yliopiston kasvimuseon Keski-Suomen hallinnollisen maakunnan alueen kokoelmat lisäksi mukana on Keski-Pohjanmaahan kuuluva Yksit. = Yksityiskokoelma Perho Salamajärven kansallispuiston osalta sekä Hertta = Valtion ympäristöhallinnon Pohjois-Savoon lukeutuvat Rautalammin Ka- ylläpitämä Eliölajit-tietokanta, joka on osa lajanvuoren–Enonniemen ja Suonenjoen Keu- Hertta-ympäristötietojärjestelmää runmäen–Haavikkolehdon Natura -alueet. Lajit KP = kansallispuisto esitellään tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjär- LP = luonnonpuisto jestyksessä. Uhanalaisuusarvioinnin luokat ovat CR = äärimmäisen uhanalainen (critically Rassin ym. (2001) mukaisia. Osa näistä lajeista ei endangered) tuolloin vielä lukeutunut Suomen lajilistaan. EN = erittäin uhanalainen (endangered) Niiden lajien löydöistä, jotka tässä yhteydes- VU = vaarantunut (vulnerable) sä esitellään tarkemmin, kerrotaan löytöpaikan NT = silmälläpidettävä (near threatened) lisäksi löytöaika ja löytäjä. Keräyksen ajankohta LC = elinvoimainen (least concern) on ilmoitettu vuoden tarkkuudella. Tarkemmat IND = vanhan / aarniometsän indikaattorilaji keräysajankohtaa ja -paikkaa koskevat tiedot (Kotiranta & Niemelä 1996) uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien osalta käsitellään Kuntun (2007) tutkimuksessa. Muu- 5.2 Lajikohtainen tarkastelu tamia uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien havaintoja kertyi Kuntun (2007) työn valmistu- Pursukääpä, Amylocystis lapponica misen jälkeen, jolloin havainnon kohdalla mai- (Romell) Singer nitaan, löytyykö se Jyväskylän yliopiston museon VU, IND luonnontieteellisestä kokoelmasta (JYV) vai Hal- Pursukääpä on vaatelias havupuuvaltaisten aar- meen valkoselkätikkametsiä koskevasta raportis- niometsien laji. Itiöemät kasvavat suurissa, vielä ta (Halme 2007b). Lähellä toisiaan sijaitsevien melko kovissa, mutta osin kuorettomissa kuusi- löytöpaikkojen tulkitseminen samaksi tai eri maapuissa (Nitare 2000). Sen nykylevinneisyys esiintymäksi on ollut joidenkin lajien kohdalla Suomessa on painottunut Kainuuseen ja Lappiin, vaikeaa. Esimerkiksi sirppikäävän, riekonkäävän Etelä-Suomesta on vain muutamia löytöjä (Koti- tai raidantuoksukäävän Pihtiputaalla sijaitsevat ranta & Niemelä 1996). Sitä vastoin Pohjois- ja löytöpaikat ovat suojelemattomissa tai epäyhte- Itä-Suomen vanhojen metsien inventoinneissa la- näisesti suojelluissa metsissä jopa alle kilometrin ji osoittautui 16. yleisimmäksi lajiksi ja Venäjän päässä toisistaan. Näiden esiintymien tulkinnassa Karjalassa se lukeutui 20 yleisimmän kääpälajin on käytetty tapauskohtaista harkintaa ottaen huo- joukkoon (Lindgren 2001, Niemelä 2003b).

19 Keski-Suomesta löytöjä on kymmenen, kaikki alueelta, missä sille sopivaa biotooppia onkin run- suojelluilta vanhan metsän alueilta. Löydöt ovat saasti. Keltakääpää voisi hyvin löytyä muidenkin seuraavista kunnista: Jämsä, Jämsänkoski, Kivijär- asutuskeskusten liepeiltä, kuten vanhoilta hau- vi, Kuhmoinen, Leivonmäki, Multia, Pihtipudas tausmailta. Keski-Suomen tunnetut löydöt ovat: (2), Saarijärvi ja Viitasaari (Kunttu 2007). Run- Jyväskylä, Tourula 1997 T. Häkkinen (JYV); Jy- saimpana pursukääpä esiintyy Saarijärven Pyhä- väskylä, Myllyjärvi 1997 K. Tynkkynen (JYV) ja Häkin KP:ssa ja Kivijärven Salamanperän LP:ssa Jyväskylä, Seppälänkangas 1998 V. Saari (JYV). (Halme 2004, Kunttu ym. 2005). Keltarihmakääpä, Anomoloma albolutescens Typäskääpä, Albatrellus confluens (Romell) Niemelä & K. H. Larsson (Alb. & Schwein.: Fr.) Kotl. & Pouzar EN LC Keltarihmakääpä kasvaa kaatuneissa kuusissa ja Typäskääpää esiintyy koko Suomessa yleisenä haavoissa. Rungot ovat tavallisesti pitkälle lahon- kuusimetsien sammalikoissa. Myös Keski-Suo- neita, kuorettomia ja sammaleen peittämiä (Koti- messa laji kasvaa melko yleisenä kuusivaltaisissa ranta & Niemelä 1996). Laji on sirkumboreaali- metsissä, vaikka havaintoja ei toteutettujen kää- nen: Euroopan lisäksi löytöjä on mm. Kiinasta ja päinventointien yhteydessä olekaan kertynyt pal- Pohjois-Amerikasta. Kaikkialla se on harvinainen jon. Lajin runsaus vaihtelee huomattavasti vuo- (Ryvarden & Gilbertson 1993, Niemelä 1994). sittain, ja sitä tapaakin Keski-Suomessa ajoittain Laji on Suomessa hyvin harvinainen ja löydöt runsaana olosuhteiden ollessa suotuisat. ovat pääosin vanhoista luonnonmetsistä (Nie- melä 2005). Keltarihmakäävästä oli tunnettuja Lampaankääpä, Albatrellus ovinus esiintymiä maassamme vuoteen 1996 mennessä (Schaeff.: Fr.) Kotl. & Pouzar vain kolme, mutta viime vuosina uusia löytöjä on LC tullut useita (Kotiranta & Niemelä 1996, Härmä Lampaankääpä on koko Suomessa yleinen rehe- & Kunttu 2005, H). Löydöt ovat eteläisen Suo- vähköissä kuusikoissa. Laji esiintyy Keski-Suo- men alueelta. Keski-Suomen maakunnan alueen messakin yleisenä suurimmassa osassa maakuntaa, ensilöytö tapahtui syksyllä 2005 Kuhmoisten mutta on ilmeisesti hyvin vähälukuinen karuilla Isojärven KP:ssa A. Markkanen, P. Halme, ym. vedenjakajaseuduilla. (JYV).

Vuohenkääpä, Albatrellus subrubescens Valkorihmakääpä, Anomoloma myceliosum (Murrill) Pouzar (Peck) Niemelä & K. H. Larsson LC VU Vuohenkääpää esiintyy koko maassa harvalukui- Valkorihmakääpä on tavattu kuuselta, harvoin sena mäntykankailla. Keski-Suomesta lajista on muilta puulajeilta. Kasvupaikat ovat olleet rehe- tiedossamme vain kaksi havaintoa: Jyväskylä, Sep- viä sekametsiä tai lehtoja. Kasvualusta on taval- pälänkangas 1976 V. Saari (JYV) ja Pihtipudas, lisimmin ollut laho ja sammaleinen maarunko Louhuvuori 2005 P. Halme (JYV). Laji lienee (Kotiranta & Niemelä 1996). Määritysongelmien maakunnassa melko harvinainen, sillä esimerkik- takia lajin todellista levinneisyyttä maailmalla on si Salamajärven kokonaisuuden tai Pyhä-Häkin ollut vaikea arvioida. Laji on varmuudella tavattu KP:n inventoinneissa sitä ei ole havaittu, vaikka kuitenkin useista Euroopan maista sekä Pohjois- molemmilla alueilla mäntykankaita on inventoitu Amerikasta (Niemelä 1994). Valkorihmakäävän melko paljon. yleisyydestä Suomessa on ristiriitaista tietoa: Niemelä (2003 a) ilmoittaa, että löytöpaikkoja Keltakääpä, Albatrellus syringae koko maasta on vain neljä, kun taas Kotiranta (Parmasto) Pouzar ja Niemelä (1996) toteavat niitä olevan viisi. Sa- LC vola & Wikholm (2005) puolestaan kirjoittavat, Keltakääpä esiintyy koko Suomessa harvinaisena että pelkästään pääkaupunkiseudulta löytöjä on hautausmaiden nurmikoilla, puistoissa ja muissa kymmenkunta. Yhtä kaikki, laji voidaan luokitel- kulttuurivaikutteisissa ympäristöissä. Lajia on löy- la Suomessa hyvin harvinaiseksi ja esiintymisku- tynyt Keski-Suomesta vain Jyväskylän kaupungin valtaan läntiseksi (Niemelä 2005). Keski-Suomen

20 havainnot ovat maamme pohjoisimpia. Ensilöytö H. Kotiranta ja 2005 P. Kunttu ym. (JYV); Kor- oli Korpilahden Vaarunvuorilta 1970-luvun lo- pilahti, Vaarunvuoret 1979 H. Kotiranta ja 2006 pulla (Kotiranta & Niemelä 1981). Vaarunvuoril- P. Kunttu (JYV); Kuhmoinen, Kärppäjärven alue ta on mahdollisesti toinenkin löytö 1994, mutta 2004 R. Penttilä (H); Saarijärvi, Pyhä-Häkin KP siitä ei ole tarkempia tietoja (Hertta). Saaren ja 2005 P. Halme ym. (JYV) ja Toivakka 2004 T. Ohenojan (1976) sekä Kuntun (2006 b) inven- Talvitie (JYV). toinneissa tätä lajia ei löytynyt Vaarunvuorilta. Toinen, tuore löytö maakunnasta on Jämsän Lah- Harsukääpä, Anomoporia kamtschatica najoen Sulkavasta 2003 O. Manninen (H). (Parmasto) Bondartseva LC, IND Käpäläkääpä, Anomoporia bomcycina Harsukääpä lahottaa harvalukuisena monenlaista (Fr.) Pouzar pitkälle lahonnutta mäntylahopuuta. Lajia tava- NT, IND taan jopa yleisenä luonnontilaisissa männiköissä, Käpäläkääpä on tavattu usein kuivista kangas- mutta muualla laji on yleensä harvinainen. Keski- metsistä, joissa sen kasvualusta on ollut samma- Suomessa harsukääpä on yleinen pohjoisen Keski- likkoon painunut ohuehko havupuu (Kotiranta Suomen mäntyvaltaisissa luonnonmetsissä, kuten & Niemelä 1996). Euroopassa käpäläkääpää ta- Pyhä-Häkin KP:ssa ja osissa Salamanperän LP:a. vataan harvinaisena melkein koko maanosassa ja Muualla laji on harvalukuinen ja se esimerkiksi Suomessa se esiintyy niin ikään harvinaisena lähes puuttuu useimmilta pieniltä tutkituilta kuusi- koko maassa (Ryvarden & Gilbertson 1993). Kes- valtaisilta vanhan metsän kohteilta. Yksittäisissä ki-Suomesta on varmistettu löytö viidestä esiin- mäntymaapuissa sitä tapaa Keski-Suomessa vain tymästä: Jämsä, Edessalo vuonna 1978 tai 1979 hyvin harvoin.

Harsukääpää (Anomoporia kamtschatica) tavataan Keski-Suomessa yleisenä vain laajoissa, mäntyvaltaisissa luonnonmetsissä. Kuva: Panu Halme. (26.IX.2005, Pihtipudas, Kattilavirta)

21 Riekonkääpä, Antrodia albobrunnea Väljäpillikääpä, Antrodia heteromorpha (Romell) Ryvarden (Fr.: Fr.) Donk NT, IND LC Riekonkääpä on vanhojen luonnonmetsien laji, Väljäpillikääpää esiintyy harvalukuisena Ete- jonka esiintymisalue on supistumassa koskemat- lä-Suomesta Kuusamoon saakka. Laji lahottaa tomien metsien vähetessä. Kasvupaikkana on pit- yleensä havupuuta, tyypillisin kasvupaikka on kään kaatuneena ollut, osittain laho mäntykelo kuusen kanto. Keski-Suomessa laji lienee melko mäntykankailla tai kuusivaltaisissa sekametsissä harvinainen, sillä löytöjä on tiedossamme vain (Kotiranta & Niemelä 1996, Nitare 2000). Rie- kuusi. Lajin keskisuomalaiset löydöt ovat eri puo- konkääpä on aiemmin esiintynyt ilmeisesti koko lilta maakuntaa, joten laji kuuluu luultavasti koko Suomessa, mutta nykyään pääesiintymisalue on maakunnan lajistoon. Pohjois- ja Itä-Suomessa. Eteläisessä Suomessa esiintymiä on enää jäljellä parhaissa aarnioissa Erakkokääpä, Antrodia infirma (Kotiranta & Niemelä 1996). Riekonkäävän Renvall & Niemelä esiintyminen on Keski-Suomessa painottunut sel- VU, IND västi maakunnan mäntyvoittoisiin pohjoisosiin. Erakkokäävän kasvupaikat Suomessa ovat vanho- Etenkin Pihtiputaalla se on vielä melko runsas ja havumetsiä, joissa se on tavattu kuorettomilta tietyillä vanhan metsän alueilla, joissa sen tulkit- melko lahoilta maapuilta, pääosin männyltä (Ko- seminen eri esiintymiksi on vaikeaa. Löytökunnat tiranta & Niemelä 1996). Laji on löytynyt Euroo- Keski-Suomessa: Kannonkoski, Kivijärvi, Kin- pasta Suomen lisäksi vain Ruotsista ja Venäjältä nula (3), Kuhmoinen, Pihtipudas (8), Saarijärvi (Kotiranta & Niemelä 1996). Suomessa erak- (2), Toivakka (JYV) ja Viitasaari (Kunttu 2007). kokääpä luokitellaan hyvin harvinaiseksi koko Lisäksi riekonkääpä on löydetty Perhosta, Rauta- maassa esiintyväksi lajiksi, joka on vaatelias kas- lammilta ja Suonenjoelta (Halme 2004, Kunttu vupaikkansa suhteen. Siitä syystä se esiintyy vain 2006a, Kunttu & Juutilainen 2006). parhaimmissa aarnioissa (Kotiranta & Niemelä 1996). Keski-Suomessa löytöpaikkoja on kaksi Kalkkikääpä, Antrodia crassa ja lisäksi on yksi juuri maakunnan ulkopuolella (P. Karst.) Bondartsev & Singer sijaitseva esiintymä. Löytöpaikat: Kannonkoski, EN, IND Iso Koivuvuori 1993 J. Hallman (JYV); Saari- Kalkkikääpä esiintyy todellisissa ikimetsissä, joissa järvi, Pyhä-Häkin KP 1982, 1983 H. Kotiranta se kasvaa tavallisimmin suurissa mäntymaapuissa (Hertta) & 2006 P. Halme (JYV) ja Perho, Sala- kuivilla kankailla (Kotiranta & Niemelä 1996). majärven KP 2004 P. Halme (JYV). Kalkkikääpä on tavattu useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja sitä luonnehditaan man- Pajunkääpä, Antrodia macra tereiseksi lajiksi, jolla on sirkumboreaalinen le- (Sommerf.) Niemelä vinneisyys (Ryvarden & Gilbertson 1993). Kalk- LC kikääpä määritellään lähes koko maassa esiinty- Harvalukuinen pajunkääpä lahottaa pajuja väksi hyvin harvinaiseksi lajiksi, mutta löytöjä on haapamaapuuta etelärannikolta Kainuuseen. lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomesta (Kotiranta & Keski-Suomesta havaintoja on kymmenkunta Niemelä 1996, Rassi ym. 2001). Vuoteen 1996 maakunnan eri osista. Laji vaikuttaa Keski-Suo- mennessä koko Suomesta oli tiedossa 38 nykyistä messa harvinaiselta tai ainakin melko harvinai- tai hävinnyttä esiintymää (Kotiranta & Niemelä selta myös siellä, missä sille sopivaa lahopuuta 1996). Keski-Suomen ensimmäinen esiintymä on runsaasti. löytyi Pihtiputaan Louhuvuorelta 1997 M. Perälä (JYV). Toinen löytö tehtiin Salamajärven KP:sta 2004 P. Halme & P. Kunttu (JYV). Jälkimmäisen havainnon löytöpaikka on Perhon kunnan puolella (Halme 2004). Kolmas esiintymä löytyi Py- hä-Häkin KP:sta vuonna 2006 P. Halme (JYV). Kaikki havainnot ovat koskeneet yhtä runkoa.

22 Mesipillikääpä, Antrodia mellita Poimukääpä, Antrodia pulvinascens Niemelä & Penttilä (Pilát) Niemelä VU VU, IND Mesipillikäävän elinympäristöt ovat reheviä van- Poimukääpä kasvaa isoissa maahan sortuneissa hoja metsiä, joissa on kostea mikroilmasto. Kas- haavoissa ja raidoissa. Kasvupaikat ovat vanhoja vualustana ovat maahan sortuneet haavat, mut- reheviä luonnonmetsiä, joissa on kostea mikroil- ta myös muut lehtipuut ja kuusi (Kotiranta & masto (Kotiranta & Niemelä 1996). Lajista on Niemelä 1996). Suomen lisäksi löytöjä tunnetaan löytöjä eri puolilta Eurooppaa, mutta esiintymi- maailmalta vain Norjasta, Ruotsista, Puolasta ja sestä maanosan ulkopuolella ei ole tietoja (Ryvar- Virosta (Ryvarden & Gilbertson 1993, Kotiranta den & Gilbertson 1993, Kotiranta & Niemelä & Niemelä 1996, Parmasto 2004). Laji kuvattiin 1996). Poimukääpä luonnehditaan harvinaiseksi tieteelle vuonna 1992, ja vuoteen 1996 mennessä koko maassa esiintyväksi lajiksi. Vuonna 1996 löytöjä oli kertynyt Suomessa 17, mutta viime tunnettuja löytöpaikkoja oli 26, mutta jo vuonna vuosina niitä on tullut useita lisää (Niemelä & 2003 esiintymiä oli tiedossa noin 100 (Kotiran- Penttilä 1992, Kotiranta & Niemelä 1996, Savo- ta & Niemelä 1996, Savola & Wikholm 2003). la & Wikholm 2005, Härmä & Kunttu 2005). Keski-Suomen alueelta tunnetaan seitsemän Valtakunnallisesti mesipillikääpä on harvinainen esiintymää ja aivan maakuntarajan tuntumasta ja levinneisyydeltään ilmeisesti mantereinen ja vielä yksi. Kaikki esiintymät sijaitsevat suojelluilla eteläpainotteinen (Niemelä & Penttilä 1992). vanhan metsän alueilla. Esiintymiskunnat: Kivi- Laji on luokiteltu erityisesti suojeltavaksi (Val- järvi, Kuhmoinen (2), Luhanka, Muurame, Perho tion ympäristöhallinto 2006). Keski-Suomesta Pihtipudas ja Toivakka (Kunttu 2007). mesipillikääpä on löydetty vuosina 1998–2007 16 paikasta. Löytökunnat: Joutsa, Jyväskylä (2), Rivikääpä, Antrodia serialis Jyväskylän mlk, Jämsä (3), Jämsänkoski (2), (Fr.: Fr.) Donk Korpilahti, Kuhmoinen, Luhanka, Muurame, LC Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari (Halme 2007b, Rivikääpä, joka lahottaa melko äskettäin kaatu- Kunttu 2007, JYV). nutta monenkokoista kuusimaapuuta, on hyvin yleinen koko Suomessa aina kuusen esiintymisra- Kairakääpä, Antrodia primaeva jalle asti. Laji on hyvin yleinen myös koko Keski- Renvall & Niemelä Suomessa kuusivaltaisissa metsissä. EN, IND Kairakäävälle tyypillinen elinympäristö on kui- Kelokääpä, Antrodia sinuosa vahko luonnontilainen mäntykangas. Siellä se (Fr.: Fr.) P. Karst. kasvaa mäntykeloilla, jotka usein ovat hiilty- LC neitä (Kotiranta & Niemelä 1996). Kairakääpä Kelokääpä on koko Suomessa yleinen mänty- ja on löydetty Euroopassa vain Fennoskandiasta ja kuusimaapuun lahottaja. Laji on myös Keski- Venäjältä (Ryvarden & Gilbertson 1993, Koti- Suomessa yleinen esiintyen kaikenlaisissa havu- ranta & Niemelä 1996). Suomessa laji on hyvin metsissä. harvinainen: täällä sitä tavataan lähinnä pohjois- boreaalisella vyöhykkeellä (Niemelä 2003a). Kes- Katkokääpä, Antrodia xantha ki-Suomen ainoa esiintymä on löytynyt Pihtipu- (Fr.: Fr.) Ryvarden taan Kortesuonkankaalta 1997 M. Perälä (JYV). LC Tämän jälkeen sitä ei ole enää löydetty samalta Koko Suomessa yleinen katkokääpä lahottaa kasvupaikalta pystyyn kuolleesta hiiltyneestä useimmiten mäntymaapuuta, mutta ajoittain mäntykelosta. Suonenjoen Keurunmäeltä 2006 P. myös kuusta ja lehtipuita. Laji on Keski-Suomes- Kunttu (JYV) löytynyt kasvupaikka on Suomen sa melko yleinen, mutta puuttuu kaikkein voi- eteläisimpiä tunnettuja esiintymiä (Kotiranta & makkaimmin käsitellyistä talousmetsistä yleensä Niemelä 1996, Savola 2006). kokonaan tai on niissä ainakin hyvin harvalukuinen. Luonnontilaisissa mäntymetsissä laji on Kes- ki-Suomessa hyvin yleinen esiintyen useimmilla kelottuneilla mäntymaapuilla.

23 Korpilahdella, Oittilan lehdossa kasvaa eräs Suomen pohjoisimmista vuotikankäävistä (Antrodiella americana). Kuva: Panu Kunttu. (PK 1584, 10.X.2006)

Vuotikankääpä, Antrodiella americana Sitruunakääpä, Antrodiella citrinella Ryvarden & Gilb. Niemelä & Ryvarden VU VU, IND Vuotikankääpä kasvaa ruskovuotikan lahottamal- Sitruunakääpä on kantokäävän seuraajalaji. Se la puulla. Isäntäpuulajina on tavallisimmin pajut, tarkoittaa, että sitruunakääpä kasvaa kantokää- tuomi, pähkinäpensas tai pihlaja. Rungot ovat vän ensin lahottamalla puulla. Rungot ovat ylei- usein kaatuneita tai muuten taipuneita lähelle simmin sammaloituneita kuusia, mutta toisinaan maan pintaa. Elinympäristönä ovat rehevät lehdot myös lehtipuita. Kasvupaikat ovat vanhoja ja kos- ja pensaikkoalueet. Suomessa vuotikankääpä on teita kuusimetsiä (Kotiranta & Niemelä 1996). harvinainen laji, jota tavataan eteläisessä Suomes- Maanosamme levinneisyys painottuu Itä- ja sa (Kotiranta & Niemelää 1996). Helmikuussa Pohjois-Eurooppaan. Kansainvälisesti vertailtuna 2007 tarkistettujen Helsingin yliopiston kasvi- Suomesta on huomattavan monta löytöä, vuonna museon kokoelmien ja Kotirannan & Niemelän 1995 niitä oli 25 kpl (Ryvarden & Gilbertson (1996) mukaan Korpilahden Vaarunjärveltä, Oit- 1993, Kotiranta & Niemelä 1996). Keski-Suo- tilan jalavalehdosta lokakuussa 2006 P. Kunttu mesta on kolme löytöä kolmelta alueelta tästä (JYV) löytynyt esiintymä on Suomen pohjoi- valtakunnallisestikin hyvin harvinaisesta lajista: simpia. Siellä itiöemä löydettiin jalavalehdosta, Kuhmoinen, Kärppäjärven alue 2004 R. Penttilä puron varresta, kaatuneen ohuen lehtipuun run- (H); Muurame, Kuusimäki 2005, 2006 ja 2007 golta, jossa oli runsaasti kuollutta ruskovuotik- P. Halme & A. Markkanen (JYV) sekä Saarijärvi, kaa. Vuotikankääpä on Keski-Suomesta löytynyt Pyhä-Häkin KP 2005 ja 2006 P. Kunttu & P. myös muutamia kymmeniä kilometrejä Oittilasta Halme (JYV). kaakkoon, Korpilahden Ulakosta 2007 P. Halme (JYV). Siellä laji kasvoi valkoselkätikkametsässä kuolleen ruskovuotikan pinnalla.

24 Luukääpä, Antrodiella faginea säksi lajista on havainto Rautalammilta: Mäkisalo Vampola & Pouzar 2006 P. Kunttu (JYV). Havaintojen vähyyttä voi LC ihmetellä, sillä kirjallisuuden mukaan lajin pitäisi Luukääpä on harvalukuinen muutamien lehtipui- olla nyt havaittua määrää yleisempi. ta lahottavien kääpälajien seuraajalaji, jota esiintyy Lappiin asti. Keski-Suomessa laji on harvinainen Voikääpä, Antrodiella serpula tai ainakin melko harvinainen, sillä tiedossamme (P. Karst.) Spirin & Niemelä on vain kolme havaintoa: Jämsä, Juurikkaanmä- LC ki 2003 J. Kinnunen (H), Luhanka, Klemettilä Voikääpä on harvinaisehko Etelä- ja Keski-Suo- 2005 O. Manninen (H) ja Leivonmäki, Leivon- men lehtojen ja lepikoiden laji, joka kasvaa aina mäen KP 2007 P. Halme (JYV). Lisäksi lajista lepänkäävän lahottamalla lepällä. Tästä lajista on on havainto Suonenjoelta: Keurunmäki 2006 P. tiedossamme Keski-Suomesta vain yksi havain- Kunttu (JYV). Luukääpää ei ole Keurunmäen to: Korpilahti, Vaarunvuoret 1978 tai 1979 H. ja Leivonmäen havaintojen lisäksi havaittu te- Kotiranta (Yksit.). Laji on luultavasti hyvin har- kemissämme suojelualueinventoinneissa, vaikka vinainen alueella, koska sitä ei ole tullut vastaan otollisia biotooppeja runsaine edeltäjälajien esiin- yhdessäkään toteuttamassamme suojelualuein- tymineen on inventoitu melko paljon. ventoinnissa, eikä sitä myöskään tullut vastaan valkoselkätikkametsissä syksyn 2007 selvityksissä Viitakääpä, Antrodiella onychoides (Halme 2007b). (Egeland) Niemelä LC Tuhkakääpä, Bjerkandera adusta Viitakääpä on maassamme hyvin harvinainen ete- (Willd.: Fr.) P. Karst. läinen laji. Useimmat löydöt ovat etelärannikon LC lehtokohteista. Laji lahottaa useimmiten maahan Tuhkakääpää esiintyy koko Suomessa melko pudonnutta lehtipuun oksaa. Lajista on Keski- yleisenä. Laji lahottaa yleensä lehti- mutta myös Suomesta vain kaksi havaintoa: Luhanka, Lem- havupuita. Keski-Suomessa laji on yleinen rehe- pään tila 1986 H. Kotiranta (Yksit.) ja Luhanka, vämmillä alueilla, mutta hyvin harvalukuinen Kesäniemi 2005 O. Manninen (H). Havainnot karuilla vedenjakajaseuduilla. Esimerkiksi Sala- ovat eteläisestä Keski-Suomesta ja laji lienee siellä majärven kokonaisuuden inventoinnissa lajia ei jo esiintymisalueensa äärirajalla. havaittu ollenkaan.

Sitkokääpä, Antrodiella pallescens Savukääpä, Bjerkandera fumosa (Pilát) Niemelä & Miettinen (Pers.: Fr.) P.Karst. LC LC Koko Suomessa yleinen sitkokääpä on Keski- Etelä-Suomessa harvalukuisena esiintyvä savukää- Suomessa melko yleinen kaikissa metsissä, joissa pä kasvaa useimmiten kulttuuriympäristöjen leh- esiintyy yleisesti sen edeltäjälajia taulakääpää. tipuissa, kuten jaloja puulajeja edustavissa puis- Taulakääpä taas yleistyy erityisesti paikoissa, joissa topuissa. Keski-Suomessa lajia on havaittu vain suurta koivulahopuuta on paljon. kolmessa paikassa: Luhanka, Lempäänjärvi, Lem- pää 1991 H. Kotiranta (H); Jyväskylä, Seminaa- Lehtokääpä, Antrodiella romellii rinmäki 1997 P. Ahlroth & E.-M. Julkunen 1999 (Donk) Niemelä (JYV) ja Jämsä, Korhola 1954 A. Koskinen (H). LC Vanhojen puistojen vähyyden vuoksi laji lienee Lehtokääpä on koko maassa harvalukuisena esiin- Keski-Suomessa hyvin harvinainen. Lisähavain- tyvä laji, joka lahottaa ohuita lehtipuukappaleita toja voisi kertyä etenkin eteläisen Keski-Suomen erityisesti lehtomaisissa kasvupaikoissa. Keski- hautausmaiden vanhoista lehtipuista. Suomesta lajista on tiedossamme vain kolme havaintoa: Karstula, Unikonsalmi 2004 O. Man- ninen (H); Kuhmoinen, Ruolahti, Rannanharju 1997 S. Vanhanen (H) ja Leivonmäki, Leivonmä- en KP 2002 J. Halonen & J. Nevalainen (H). Li-

25 Sudenkääpä, Boletopsis grisea Verkkokerikääpä, Ceriporia reticulata (Peck) Bondartsev & Singer (H. Hoffm.: Fr.) Dománski LC LC Koko maassa melko harvinaisena esiintyvä su- Lappiin asti harvalukuisena esiintyvä verkkoke- denkääpä kasvaa useimmiten mäntykankaiden rikääpä lahottaa hyvin pitkälle lahonneita lehti- jäkälä- tai sammalpeitteellä. Keski-Suomesta puujätteitä. Lajista on Keski-Suomesta yhteensä tiedossamme on lajista vain kaksi havaintoa: Jy- hieman yli kymmenen havaintoa seuraavista kun- väskylän maalaiskunta 1988 K. Eisto (JYV) ja nista: Joutsa, Jämsä, Luhanka, Multia, Muurame, Keuruu, Asunto, Kaleton 1988 I. Kytövuori (H). Korpilahti ja Kuhmoinen. Laji on melko vaikea Laji lienee maakunnassa hyvin harvinainen, sillä havaita, joten se voi olla havaintomääräänsä jon- sitä ei ole havaittu tekemissämme suojelualuein- kin verran yleisempi. ventoinneissa, vaikka monet inventoinneista ovat kattaneet laajoja mäntykankaita. Viherkerikääpä, Ceriporia viridans (Berk & Broome) Donk Karikekääpä, Byssoporia mollicula LC (Bourdot) M. J. Larsen & Zak Viherkerikääpä lahottaa pitkälle lahonnutta leh- LC tipuuta harvalukuisena Lappiin asti. Keski-Suo- Koko maassa harvalukuisena esiintyvää havu- mesta lajista on kertynyt kahdeksan havaintoa: puiden loppulahottajana toimivaa karikekääpää Jämsä, Kannonkoski, Konnevesi, Korpilahti (2), esiintyy Keski-Suomessa ilmeisesti melko laikuit- Luhanka, Saarijärvi ja Viitasaari. Lisäksi on ha- taisena. Lajia ei ole löytynyt joiltakin pienemmiltä vainto Rautalammilta. Laji on siis Keski-Suomes- suojelualueilta, joiden lajistoa on kuitenkin tar- sa melko harvinainen. kasti selvitetty (esimerkiksi Kuusimäen alue, Lei- vonmäen KP). Joillakin alueilla laji on kuitenkin Kittikääpä, Ceriporiopsis aneirina melko yleinen, joten kanta lienee melko suuri. (Sommerf.: Fr.) Dománski LC Kirjokerikääpä, Ceriporia excelsa Kittikääpä on koko maassa harvinaisena esiintyvä (S. Lundell) Parmasto lehtipuun, useimmiten haavan lahottaja. Keski- LC Suomesta lajista on tiedossamme vain kolme löy- Kirjokerikääpä on Etelä- ja Keski-Suomessa har- töä: Kuhmoinen, Kärppäjärvi, Portinvuori 1995 valukuisena esiintyvä lehtipuiden loppulahotta- V. Haikonen (H); Pihtipudas, Lamminahonrinne ja. Lajista on Keski-Suomesta tiedossamme viisi 2000 M. Perälä (JYV) ja Pihtipudas, Hoikanpuro havaintoa: Joutsa, Heinikka 2005 O. Manninen 2007 M. Perälä ja P. Kunttu (JYV). Lajia ei ole (H); Jämsä, Myllykolun lehto 2005 O. Manninen havaittu yhdessäkään tekemässämme suojelualu- (H); Jämsänkoski, Ryönien lehto 2005 I. Eriks- einventoinnissa, vaikka muita harvinaisia haavan son (H); Leivonmäki, Leivonmäen KP 2006 T. lahottajia on tavattu. Laji on siis maakunnassa Toivanen & S. Eräjää (JYV) ja Luhanka, Kesä- hyvin harvinainen. niemi 2005 M. Oksanen (H). Laji lienee Keski- Suomessa melko harvinainen tai harvinainen. Valaankääpä, Ceriporiopsis balaenae Niemelä Punakerikääpä, Ceriporia purpurea LC (Fr.) Donk Valaankäävän levinneisyys kattaa koko Suomen, NT mutta laji on joka puolella harvinainen. Se kasvaa Punakerikääpä on pitkälle lahonneella ohuella pystyynkuolleissa tai kaatuneissa pajuissa, haavas- lehtipuulla kasvava laji. Elinympäristöt ovat ta- sa tai muissa lehtipuulajeissa etenkin rantojen vallisimmin kosteita ja varjoisia lehtoja ja pensaik- pensakoissa ja ojien varsilla. Keski-Suomesta on koja. Vaikka punakerikääpä määritellään koko kaksi löytöä: Pihtipudas, Hoikanpuro 2002, M. maassa harvinaisena esiintyväksi lajiksi, ei siitä Perälä (JYV) ja Jämsä, Myllykolun lehto 2005, I. ole Keski-Suomesta kuin yksi löytö. M. Perälä Eriksson (H). Valaankäävälle soveltuvia elinym- löysi itiöemän Viitasaaren Löytänästä erään talon päristöjä ei ole Keski-Suomessa tähän asti juuri räystäslaudasta 1998 (JYV). kartoitettu.

26 Lehtipuulla kasvava kittikääpä (Ceriporiopsis aneirina) on löydetty Keski-Suomesta vain kolme kertaa. Kuva: Panu Kunttu. (PK 1861, 14.VII.2007, Dragsfjärd, Biskopsö)

Hartsikääpä, Ceriporiopsis pseudogilvescens koko Suomesta. Petsikääpä kasvaa pensaikoissa ja (Pilát) Niemelä & Kinnunen lehdoissa, joissa sen isäntäpuuna toimivat taval- LC lisimmin raita ja muut pajut sekä haapa. Keski- Hartsikääpää esiintyy harvalukuisena koko maas- Suomen ainoa varma löytö on Jyväskylän mlk:n sa, useimmiten haavalla, joskus myös pajuissa ja Vuoritsalosta 2005 O. Miettinen (H). muissa lehtipuissa. Laji jaettiin Niemelän (2005) toimesta äskettäin kahteen lajiin ja vanhemmista Pörrökääpä, Cerrena unicolor havainnoista on vaikea sanoa, kuuluuko osa niistä (Bull.: Fr.) Murrill toiseen lajiin, petsikääpään (Ceriporiopsis resinas- LC cens). Ainakin lajien ekologiaerojen perusteella Pörrökääpä on koko Suomessa yleinen lehtipui- vaikuttaa siltä, että suurin osa Keski-Suomen den, erityisesti koivun lahottaja. Laji on yleinen löydöistä koskee hartsikääpää, koska haapa on myös Keski-Suomessa kaikkialla, missä lahotet- ollut useimmiten kasvualustana. Petsikääpä on tavaa lehtipuuta riittää. ilmeisesti yleensä pajujen lahottaja. Mikäli Kes- ki-Suomen löydöistä suurin osa todella koskee Sirppikääpä, Cinereomyces lenis hartsikääpää, laji on koko alueella harvalukuinen, (P. Karst.) Spirin mutta ei harvinainen. Tätä julkaisua varten lajin VU, IND vanhoja näytekeräyksiä ei ole järjestelmällisesti Sirppikääpä luonnehditaan koko maassa esiinty- tarkistettu uudestaan. väksi harvinaiseksi vanhojen metsien tyyppilajik- si. Osoituksena tästä on, että Venäjän Karjalassa Petsikääpä, Ceriporiopsis resinascens tehtyjen inventointien perusteella laji lukeutuu 10 (Romell) Domański yleisimmän käävän joukkoon (Lindgren 2001). — (Uusi laji Suomelle) Sirppikääpä kasvaa järeissä kauan sitten kaatu- Petsikääpä erotettiin hartsikäävästä vasta hiljat- neissa mäntykeloissa, jotka usein ovat pitkälle tain. Lajien välinen raja on edelleen epäselvä. Laji lahonneita ja sammaleisia. Elinympäristönä ovat on hartsikääpää harvinaisempi, mutta löytöjä on niin kuivat kuin tuoreetkin kankaat (Kotiranta

27 & Niemelä 1996). Keski-Suomesta tunnetaan Etelänsärmäkääpä, Daedaleopsis confragosa noin 29 esiintymää. Esiintymien lukumäärää on (Bolton: Fr.) J. Schröt. vaikea arvioida läntisellä Pihtiputaalla, jossa löy- LC töjä on paikoin kilometrin välein sekä suojelluilla Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaisena lehtipuita että suojelemattomilla alueilla. Esiintymiskunnat: lahottavasta etelänsärmäkäävästä on Keski-Suo- Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski (2), Keuruu, mesta tiedossamme vain yksi havainto: Konne- Kinnula (2), Kivijärvi (4), Korpilahti, Kuhmoi- vesi, Silmutjoki 1998 P. Ahlroth (Yksit.). Laji nen, Leivonmäki, Pihtipudas (11), Saarijärvi (2), on luultavasti maakunnassa hyvin harvinainen, Toivakka ja Uurainen. Kaikki nämä löydöt ovat suurena ja näyttävänä lajina se herättää huomio- 1990- ja 2000-luvuilta (Kunttu 2007). Lisäksi ta ja olisi tullut kerätyksi useammin, mikäli olisi laji on löydetty Perhosta, Rautalammilta ja Suo- alueella yleisempi. nenjoelta (Halme 2004, Kunttu 2006 a, Kunttu & Juutilainen 2006). Pohjansärmäkääpä, Daedaleopsis septentrionalis (P. Karst.) Niemelä Hopeakääpä, Cinereomyces lindbladii LC (Berk.) Jülich Pohjansärmäkääpä on Lapissa ja Koillismaalla LC yleinen laji, mutta harvinaistuu nopeasti etelään Hopeakääpä lahottaa useimmiten kuusia, joskus päin. Keskisuomalaisia löytöjä lukuun ottamat- myös muita puulajeja harvinaisena koko maassa. ta keskiboreaalisen vyöhykkeen havainnot ovat Keski-Suomessa lajin esiintyminen on laikuittais- itärajan läheltä. Keski-Suomesta esiintymiä on ta, eikä se missään ole runsas. Havaintoja on kui- tiedossamme kolme, kaikki M. Perälän keräyk- tenkin ympäri maakuntaa, joten lajia esiintynee siä Pihtiputaalta: Kangasjärvi 1997 (JYV); Na- koko maakunnan alueella. Laji on luultavasti sakkakangas 2001 (JYV) ja Korkeakangas 2001 kuitenkin harvinainen, koska havaintoja ei ole (JYV). Pihtiputaalla havaittuun lajistoon kuuluu kertynyt kaikilta hyvinkään tutkituilta suojelu- muitakin pohjoisia lajeja, eikä seudulla havaittuja alueilta. lajeja välttämättä havaita muualla Keski-Suomes- sa. Pohjansärmäkäävän osaltakin on syytä olet- Pohjankääpä, Climatocystis borealis taa, että lajin levinneisyysalueen eteläraja leikkaa (Fr.) Kotl. & Pouzar Keski-Suomea vain Pihtiputaalla ja kenties sen LC lähikunnissa. Koko maassa esiintyvä, pohjoista kohti runsastuva pohjankääpä lahottaa havupuita, useimmiten Kennokääpä, Datronia mollis kuusta. Keski-Suomessa laji on harvalukuinen ei- (Sommerf.: Fr.) Donk kä havaintoja ole kovinkaan paljon. Laji on esiin- LC tymiskuvaltaan hyvin oikukas eikä tuota itiöemiä Koko maassa yleinen kennokääpä on melko ylei- joka vuosi, joten sen yleisyydestä on vaikea saada nen Keski-Suomessa. Laji on selvästi runsaampi luotettavaa kuvaa. maakunnan eteläosien rehevämmissä metsissä kuin maakunnan pohjoisosissa, joissa kuivahkot Kangaskääpä, Coltricia perennis ja karut metsätyypit vallitsevat. Laji runsastuu eri- (L.: Fr.) Murrill tyisesti rantalehdoissa ja siellä, missä on paljon LC haapamaapuuta. Kangaskääpää kasvaa koko maassa hyvin yleise- nä monenlaisilla paikoilla, kuten kangasmetsis- sä, metsäautoteiden penkoilla ja poluilla. Keski- Suomessakin laji on yleinen ja on tavattavissa esimerkiksi useimpien kangasmetsiin tehtyjen metsäautoteiden penkoilla.

28 Salokääpä, Dichomitus squalens Lohkokääpä, Diplomitoporus crustulinus (P. Karst.) D. A. Reid (Bres.) Domanski NT, IND NT, IND Salokääpä kasvaa tavallisimmin mäntykankai- Lohkokääpä on kuusen lahottaja. Se kasvaa kuo- den paahteisilla metsäpalo- tai myrskyaukeilla. rellisilla, melko kovilla maarungoilla kosteissa Kasvualustana ovat mänty- tai kuusimaapuut, kangasmetsissä tai soilla (Kotiranta & Niemelä usein kelot (Kotiranta & Niemelä 1996, Nie- 1996; Niemelä 2005). Tämä sirkumboreaali- melä 2005). Maanosamme levinneisyys ulottuu nen laji esiintyy Euroopassa Fennoskandian li- Kanarian saarilta Fennoskandiaan ja Balkanille, säksi vain muutamassa maassa. Lohkokääpä on mutta laji on ilmeisesti harvinainen joka puo- mantereinen laji, jonka levinneisyys noudattelee lella (Ryvarden & Gilbertson 1993). Salokääpä pitkälti pohjoista havumetsävyöhykettä (Ryvar- määritellään lievästi mantereiseksi ja itäiseksi la- den & Gilbertson 1993). Tästä esiintymiseltään jiksi, joka on Etelä-Suomessa harvinainen ja mo- pohjoispainotteisesta hyvin harvinaisesta lajista ei nin paikoin hävinnyt. Levinneisyysalue ulottuu tunneta Etelä- ja Keski-Suomesta kuin muutama etelärannikolta Ylä-Lappiin saakka painottuen havainto (Kotiranta & Niemelä 1996). Keski- itäiseen Suomeen (Kotiranta & Niemelä 1996). Suomen maakunnasta on neljä löytöä: Konnevesi, Keski-Suomesta on vain kaksi löytöä: Pihtipudas, Raivioniemi 1940 U. Häkkinen (H); Pihtipu- Keskimmäinen Suojärvi, Kettukangas 2000 M. das, Lapinneva 2000 M. Perälä (JYV); Saarijärvi, Perälä (JYV) ja Uurainen, Kangashäkki 2005 O. Pyhä-Häkin KP 2005 P. Kunttu ym. (JYV) ja Manninen (H). Viitasaari, Iso-Saukkonen 2005 P. Kunttu & O. Härmä (JYV). Lohkokäävästä on muutamia löy- töjä Keskipohjanmaan Pyhäjärveltä, joka sijaitsee juuri Keski-Suomen maakunnan pohjoispuolella (OULU, Kulju 1997).

Lohkokääpä (Diplomitoporus crustulinus) on Keski-Suomessa erittäin harvinainen luonnonmetsien laji. Kuva: Panu Kunttu. (PK 429, 22.IX.2005, Saarijärvi, Pyhä-Häkin KP)

29 Taulakääpä (Fomes fomentarius) on Keski-Suomen yleisimpiä kääpälajeja. Kuva: Panu Kunttu. (PK 1187, 22.IX.2006, Suonenjoki, Haavikkolehto)

Kohvakääpä, Fibroporia gossypium Lavakääpä, Fibroporia vaillantii (Speg.) Parmasto (DC.: Fr.) Parmasto LC LC Kohvakääpä on Suomessa hyvin harvinainen, Lavakääpä on harvinainen, ilmeisesti eteläinen vaikka sen levinneisyysalue on laaja. Lajista on rakennusten ja esimerkiksi kasvihuonerakentei- vain muutamia löytöjä koko Suomesta. Kohva- den lahottaja. Keski-Suomen alueelta lajista on käävä kasvaa pitkälle lahonneessa havupuussa ja yksi löytö luonnosta: Korpilahti, Pimeäkorpi lahoavassa puutavarassa. Keski-Suomesta on yksi 2003 T. Kosonen (TUR). Lisäksi nykyisin maa- löytö: Uurainen, Kyynämöisten koulu 1994 V. kunnan kuntiin kuuluvalta entisen Längelmäen Kuurne & M. Mörsky (H). Siellä itiöemä kasvoi alueelta on yksi löytö hakkuutähteeltä: Jämsä, vanhoissa rakennushirsissä. Korvenkylä 2006 A. Markkanen (JYV). Löydöt ovat harvinaislaatuisia, sillä itiöemät ovat kasva- Lumikonkääpä, Fibroporia norrlandica neet luonnonmaapuulla. Lavakäävän esiintymien (Berglund & Ryvarden) Niemelä määrää maakunnassa on vaikea arvioida, koska LC rakennuslöytöjä ei ole selvitetty, mutta ainakin Lumikonkääpä on harvinainen, huonosti tunnet- luonnossa laji on maakunnassa harvinainen. tu pitkälle lahonneen kuusen lahottaja. Lajista on vähän keräyksiä, lähinnä eteläisestä Suomes- Taulakääpä, Fomes fomentarius ta. Tiedossamme on Keski-Suomesta kahdeksan (L.: Fr.) Fr keräystä: Jämsä, Kuhmoinen, Saarijärvi (2), Kor- LC pilahti (2) ja Viitasaari (2). Lisäksi yksi keräys Koko maassa hyvin yleinen taulakääpä lahottaa on maakuntarajan takaa Suonenjoelta. Lajia olisi monenlaista lehtipuuta, useimmiten kuitenkin voinut olettaa löytyneen toteuttamissamme suo- koivua. Laji on hyvin yleinen myös Keski-Suo- jelualueinventoinneissa enemmänkin, jos se olisi messa. maakunnassa yleinen, joten laji lienee todellisuudessa alueella melko harvinainen.

30 Kantokääpä, Fomitopsis pinicola Lakkakääpä, Ganoderma lucidum (Sw.: Fr.) P. Karst. (M. A. Curtis: Fr.) P. Karst. LC LC Kantokääpä on koko maassa hyvin yleinen la- Lakkakääpä on Etelä-Suomessa yleisehkö lehti- ji, joka kelpuuttaa kasvualustakseen lähes kaikki puun, etenkin tervalepän lahottaja. Havaintoja puulajit. Laji on hyvin yleinen myös kaikkialla on myös keskiboreaalisesta vyöhykkeestä mutta Keski-Suomessa. vain vähän. Keski-Suomesta on tiedossamme vain yksi löytöpaikka, joka on hämmentävästi Pihti- Rusokantokääpä, Fomitopsis rosea putaalla: Huosioismäki 2001 M. Perälä (JYV) ja (Alb. & Schwein.: Fr.) P. Karst. 2005 M. Perälä, P. Halme ym. (maastohavainto). NT, IND On erikoista, että eteläisen lajin ainoa löytö on Rusokantokääpä on vanhojen metsien laji, joka maakunnan pohjoisimmasta kolkasta. Lakkakää- kasvaa pääosin kaatuneissa melko kovissa kuusi- pä lienee maakunnassa hyvin harvinainen, koska rungoissa. Pohjois- ja Itä-Suomen vanhoissa met- näyttävänä lajina sen itiöemät tulevat helposti ha- sissä tehtyjen inventointien perusteella rusokan- vaituiksi. Löytöpaikka kuuluu alueellisen uhan- tokääpä oli siellä 10. yleisin kääpälaji (Niemelä alaistarkastelun vyöhykkeelle keskiboreaalinen 2003b). Venäjän Karjalan luonnonmetsissä Lind- Pohjanmaa, jolla lakkakääpä on arvioitu alueel- grenin (2001) tekemän tutkimuksen mukaan lisesti uhanalaiseksi. rusokantokääpä kuuluu sielläkin kymmenen yleisimmän kääpälajin joukkoon. Suomessa lajia Heltta-aidaskääpä, Gloeophyllum abietinum luonnehditaan sen sijaan maan etelä- ja keskiosis- (Bull.: Fr.) P. Karst. sa hyvin harvinaiseksi. Keski-Suomen rusokan- NT tokääpäesiintymät sijaitsevat suurimmaksi osaksi Heltta-aidaskäävän kasvupaikat ovat monen- vanhojen metsien suojelualueilla. Löytökunnat laisia avoimia ja paahteisia ympäristöjä, joissa tällä alueella ovat: Jämsä (3), Jämsänkoski (2), se kasvaa kuivilla ja kuorettomilla havupuilla, Keuruu (2), Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, myös puutavaralla. Lajin levinneisyys kattaa Multia, Muurame, Pihtipudas (2), Saarijärvi, Toi- lähes koko Euroopan, mutta on pohjoisosissa vakka (2), Äänekoski (Kunttu 2007) ja Leivon- selvästi harvinaisempi (Ryvarden & Gilbertson mäki (JYV). Lajin esiintymisen painopistealue on 1993). Heltta-aidaskääpä esiintyy harvinaisena eteläisessä Keski-Suomessa, jossa kuusivaltaisia Etelä- ja Keski-Suomessa. Tältä alueelta on vain vanhoja metsiä on pohjoista maakunnan osaa kymmenkunta löytöä (Niemelä 2003a). Keski- enemmän. Lisäksi on löydöt Rautalammilta ja Suomen maakunnan alueelta on varmistettu vain Suonenjoelta. yksi löytö: Leivonmäki, Kivisuo 1964 T. Kurkela (OULU). Lattakääpä, Ganoderma lipsiense (Batsch) G. F. Atk. Hiilikääpä, Gloeophyllum carbonarium LC (Berk. & M. A. Curtis) Ryvarden Etelä-Suomessa yleinen, pohjoiseen harvinaistu- — (Uusi laji Suomelle vuonna 2002) va lattakääpä lahottaa useimmiten suurikokoisia Hiilikääpä kasvaa luonnontilaisilla vanhoilla haapamaapuita, joskus myös muuta lehtipuuta. mäntykankailla. Kasvualustana on hiiltyneitä Laji on eteläisessä Keski-Suomessa, etenkin rehe- mäntymaapuita. Hiilikäävästä on Suomessa yh- villä alueilla, melko yleinen, mutta harvinaistuu teensä kahdeksan löytöä. Näistä ensimmäinen pohjoiseen ja jopa puuttuu karuilta pohjoisen tehtiin Kajaanissa 2002 (Niemelä 2006). Keski- Keski-Suomen vedenjakajaseuduilta. Suomen lähistöltä, Rautalammin Enonniemes- tä löytyi esiintymä syyskuussa 2006 P. Kunttu (JYV). Siellä laji kasvoi Natura-alueen vanhassa karuhkossa männikössä hiiltyneellä maapuulla.

31 Aniskääpä, Gloeophyllum odoratum Silokääpä, Gloeoporus pannocinctus (Wulfen: Fr.) Imazeki (Romell) J. Erikss. LC NT Harvakseltaan eteläisessä Suomessa esiintyvä anis- Silokäävän elinympäristöt ovat tuoreita tai kos- kääpä kasvaa lähinnä hyvin suurilla, vanhoilla teapohjaisia kuusivaltaisia sekametsiä. Niissä se kuusen kannoilla. Laji on Keski-Suomessa mel- kasvaa kuolleella koivulla tai haavalla, harvem- ko harvinainen, löytöjä on muutamia sieltä täältä min muilla puulajeilla. Rungot ovat kosteita ja maakunnan eri osista. lahoja sekä joko taulakäävän (Fomes fomentarius) tai pakurin (Inonotus obliquus) ensin lahottamia Liekokääpä, Gloeophyllum protractum (Kotiranta & Niemelä 1996). Euroopassa lajin (Fr.) Imazeki esiintyminen on itäpainotteista (Niemelä 1985). NT, IND Silokäävän levinneisyys kattaa koko maan, ja laji Liekokääpä on avoimien mäntykankaiden laji, joka määritellään esiintymistiheydeltään harvinaiseksi. kasvaa kaatuneissa havupuissa, pääosin männyssä. Runsaimmillaan silokääpä on Itä-Suomen van- Lajille sopivia elinympäristöjä ovat myös metsäau- hoissa metsissä (Kotiranta & Niemelä 1996). keat, joissa se kasvaa hiiltyneillä keloilla (Kotiranta Keski-Suomen 20 esiintymää ovat seuraavista & Niemelä 1996). Suomessa liekokääpä on lähin- kunnista: Joutsa (2), Jämsä, Keuruu, Kinnula, nä pohjoisboreaalisen vyöhykkeen laji. Muutamia Kivijärvi, Korpilahti, Leivonmäki (2), Luhanka löytöjä on keskiboreaalisesta vyöhykkeestä sekä (4), Multia, Muurame, Pihtipudas (2), Saarijärvi vanhoja, 1800-luvun löytöjä eteläboreaalisesta vyö- (2) ja Toivakka (Halme 2007b, Kunttu 2007). hykkeestä (Kotiranta & Niemelä 1996, Niemelä Lisäksi silokääpä on tavattu Rautalammin ja 2003a). Ruotsissa lajin yhtenäinen päälevinneisyys- Suonenjoen tässä selvityksessä mukana olevilta alue ulottuu Dalarnan luonnontieteelliseen maa- metsäalueilta (Kunttu 2006a, Kunttu & Juuti- kuntaan asti, joka vastaa leveysasteiltaan Suomessa lainen 2006). suurin piirtein Etelä-Hämettä (Nitare 2000). Kes- ki-Suomen löydöt ovat maakunnan eteläisimmistä Oranssikääpä, Hapalopilus aurantiacus ja pohjoisimmista osista: Jämsä, Väärä-Väihi 2005 (Rostk.) Bondartsev & Singer P. Kunttu (JYV); Kuhmoinen, Isojärven KP 2005 — (Uusi laji Suomelle) P. Halme, A. Markkanen ym. ja Pihtiputaalta neljä Tätä lajia pidettiin aiemmin lohikääpänä, Sar- keräystä: Hopeavuori 2000 M. Perälä (JYV) sekä coporia salmonicolor (Berk. & M. A. Curtis) Tei- lähellä toisiaan sijaitsevat Louhuvuori ja Suurijärvi xeira, mutta tuoreen taksonomisen luokittelun 1998 M. Perälä (JYV) sekä Nasakkakangas 1994 ja perusteella tämä lohikääpä jaettiin kolmeksi la- 1997 M. Perälä ja E. Ohenoja (JYV). Kuhmoisten jiksi: lohikääpä Erastia salmonicolor, oranssikääpä esiintymä on Suomen eteläisimpiä. Hapalopilus aurantiacus ja krappikääpä Hapalopi- lus ochraceolateritius. Näistä oranssikääpä vastaa Aidaskääpä, Gloeophyllum sepiarium ekologialtaan ja morfologialtaan sitä lajia, joka on (Wulfen: Fr.) P. Karst. luokiteltu silmälläpidettäväksi. Kaksi muuta ovat LC erittäin harvinaisia lajeja, kummastakin vain muu- Koko maassa yleinen aidaskääpä lahottaa havu- tamia löytöjä koko Suomesta. Oranssikääpä kas- puumaapuuta monenlaisissa ympäristöissä. Laji vaa kuorettomissa järeissä mäntymaapuissa avoi- on hyvin yleinen myös Keski-Suomessa, erityisesti missa ympäristöissä. Oranssikääpä määritellään hakkuualueilla ja muissa paahdeympäristöissä. koko maassa harvalukuisena esiintyväksi lajiksi. Sarcoporia salmonicolor puolestaan luonnehdittiin Tikankääpä, Gloeporus dichrous aiemmin hyvin harvinaiseksi Etelä- ja Keski-Suo- (Fr.: Fr.) Bres. men lajiksi (Niemelä 2003a). Alla luetellut 19 LC löytöä on kaikki määritetty S. salmonicolor -lajiksi. Koko maassa yleisenä esiintyvä tikankääpä on paku- Löytökunnat: Jämsä (3), Kivijärvi (2), Korpilahti rikäävän, joskus myös taulakäävän seuraajalaji, joka (2), Kuhmoinen (2), Leivonmäki, Luhanka, Pih- useimmiten kasvaa isäntälajiensa tavoin koivulla. tipudas (7) ja Toivakka (Kunttu 2007). Lisäksi on Laji on melko yleinen Keski-Suomessakin siellä, löytö Rautalammilta (Kunttu 2006a). missä pakurikäävän lahottamaa koivua esiintyy.

32 Okrakääpä, Hapalopilus rutilans harvinainen laji. Tästä harvinaistuvasta lajista (Pers.: Fr.) P. Karst. tunnettiin vuonna 1996 maastamme 164 esiin- LC tymää kautta aikojen (Kotiranta & Niemelä Koko maassa harvalukuinen okrakääpä esiintyy 1996). Raidantuoksukääpä on nykytiedon mu- myös Keski-Suomessa harvalukuisena, ehkä jo- kaan yleisin Keski-Suomen alueen uhanalaisista pa melko harvinaisena. Lajia tapaa silloin tällöin, ja silmälläpidettävistä lajeista: siitä tunnetaan 40 mutta kylläkin hyvin monenlaisissa metsissä, eri- esiintymää kautta aikojen. Esiintymät ovat löy- tyisesti pihlajalla ja koivulla. tyneet eri puolilta maakuntaa, mutta pääpaino on pohjoisessa Keski-Suomessa. Pihtiputaalta on Raidantuoksukääpä, Haploporus odorus löydetty peräti 15 esiintymää. Tämä johtunee (Sommerf.) Bondartsev & Singer seudulla säilyneistä koskemattomista metsistä. NT Kuhmoisissa tehty löytö on hyvin eteläinen, sillä Kuten nimi kertoo, laji on raidan spesialisti. Se Kotiranta & Niemelä (1996) ilmoittavat naapu- kasvaa vanhoissa elävissä tai kuolevissa raidoissa. rikunta Sysmän esiintymän erääksi Suomen ete- Elinympäristönä ovat usein kuusivaltaiset seka- läisimmistä. Löytökunnat: Hankasalmi, Jyväskylä metsät, joissa on kostea mikroilmasto joko maa- (2), Jämsä (3), Jämsänkoski, Kivijärvi, Korpilahti perän tai läheisen pienveden takia (Kotiranta & (2), Kuhmoinen, Laukaa, Leivonmäki, Pihtipu- Niemelä 1996). Maanosamme levinneisyysalue das (15), Pylkönmäki, Saarijärvi (3), Toivakka on rajoittunut Fennoskandiaan ja Itä-Euroop- (5), Viitasaari (2) ja Äänekoski (Kunttu 2007). paan (Niemelä 1971, Ryvarden & Gilbertson Näiden lisäksi tunnetaan esiintymät Rautalam- 1993). Raidantuoksukääpä on eteläisintä Suo- milta ja Suonenjoelta (Kunttu 2006a, Kunttu & mea lukuun ottamatta koko Suomessa esiintyvä Juutilainen 2006).

Raidantuoksukääpä (Haploporus odorus) on tavattu Pihtiputaalla jopa 15 paikassa, mutta on muualla Keski- Suomessa harvinainen. Kuva: Panu Halme. (PH, 14.X.2006, Pihtipudas, Lamminahonrinne)

33 Männynjuurikääpä, Heterobasidion annosum Rytökääpä, Hyphodontia radula (Fr.) Bref. (Pers.: Fr.) E. Langer & Vesterholt LC LC Männynjuurikääpä lahottaa eteläisessä Suomes- Rytökääpä on eteläinen etenkin pähkinäpensasta sa useimmiten mäntyä, mutta myös muita puu- ja leppiä lahottava laji. Keski-Suomi on lajin levin- lajeja. Laji on kansantaloudellisesti merkittävä neisyysalueen reunalla ja laji onkin maakunnassa männyn lahottaja ja tappaja. Metsäntutkimus- harvinainen. Havaintoja on neljä, kaikki eteläi- laitoksen mukaan laji on varmuudella tavattu sestä Keski-Suomesta: Jämsä, Myllykolun lehto kuudesta Keski-Suomen kunnasta sekä Rauta- 2005 I. Eriksson (H); Korpilahti, Vaarunvuoret lammilta ja Suonenjoelta (Metsäntutkimuslaitos 2006 P. Kunttu (JYV); Luhanka, Klemettilä 2005 2006). Todennäköisesti laji kuitenkin esiintyy M. Oksanen (H) ja Muurame, Tikkamäki 2006 koko maakunnan alueella, mutta sen yleisyyttä P. Halme (JYV). Keski-Suomessa on vaikea arvioida ilman erityis- selvityksiä. Kirjoittajien tiedossa on lajista vain Kätkökääpä, Inonotopsis subiculosa kaksi havaintoa: Jyväskylä, Kalliomäki 1932 I. ja (Peck) Parmasto P. Mikola (JYV) sekä Pihtipudas, Alvajärvi 1997 CR M. Perälä (JYV). Kätkökääpä on lähinnä vanhojen kuusimaapuiden lahottaja. Elinympäristönä ovat luonnon- Kuusenjuurikääpä, Heterobasidion parviporum tilaiset tuoreet kankaat (Kotiranta & Niemelä Niemelä & Korhonen 1996). Kätkökääpä on Euroopan mittakaavassa LC äärimmäisen harvinainen, löytöjä on vain muu- Kuusenjuurikääpä lahottaa useimmiten kuusta tamia Ruotsista, Virosta ja Venäjältä (Rassi ym. melko yleisenä eteläisessä Suomessa ja harvinais- 2001, Parmasto 2004, Niemelä ym. 2005). Poh- tuu pohjoiseen. Laji on kansantaloudellisesti mer- jois-Amerikassa laji on laajalle levinnyt, mutta kittävä kuusten vaurioittaja. Laji esiintyy koko harvalukuinen (Ryvarden & Gilbertson 1993). Keski-Suomen alueella, mutta on eteläisissä osissa Tästä sirkumboreaalisesta lajista on löytöjä myös pohjoisia osia yleisempi. Koko maakunta lukeu- Kiinasta ja Venäjän Kaukoidästä (Dai 2000, Nú- tuu esiintymisen riskialueeseen, mutta kuitenkin nez & Ryvarden 2000). Kätkökäävästä tunnetaan lahovikaisten kuusien osuus runkoluvusta on alle kaksi esiintymispaikkaa Suomesta. Vuonna 1962 10 % (Metsäntutkimuslaitos 2006). Keski-Suo- laji löydettiin Rovaniemellä sijaitsevasta Pisavaa- messa lajia tavataan tavanomaisten kääpäinven- ran LP:sta. Etsinnöistä huolimatta esiintymää ei tointien yhteydessä silloin tällöin. ole löytynyt enää uudelleen (Niemelä ym. 2005). P. Halme löysi 2005 Suomen toisen ja Keski- Rosokääpä, Hyphodontia paradoxa Suomen ensimmäisen kätkökääpäesiintymän (Schrad.: Fr.) E. Langer & Vesterholt Pihtiputaan Huosioismäeltä (JYV; Halme ym. LC 2007). Vuonna 2007 kätkökääpä kasvoi edelleen Rosokääpä on koko maassa yleinen lehtipuula- samassa paikassa (P. Kunttu, J. Hallman, ym.). hopuun laji. Keski-Suomessa laji on myös melko Kasvupaikka oli melko kookas puolilaho kuusi yleinen, ja sitä tapaa koko maakunnassa harvak- maapuu vanhahkossa aiemmin talouskäytössä seltaan. olleessa kuusikossa.

Pakurikääpä, Inonotus obliquus (Pers.: Fr.) Pilát LC Koko maassa yleinen koivuja tappava pakurikääpä on Keski-Suomessakin yleinen ja sitä esiintyy koivulla kaikkialla pihapiireistä vanhoihin metsiin.

34 Lepänkääpä, Inonotus radiatus Tervakääpä, Ischnoderma benzoinum (Sowerby: Fr.) P. Karst. (Wahlenb.: Fr.) P. Karst. LC LC Eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisrajalle asti Koko maassa harvalukuinen tervakääpä lahottaa yleisenä esiintyvä lepänkääpä lahottaa useimmi- yleensä kuusi-, joskus myös mäntymaapuuta. Laji ten leppää, mutta myös muita lehtipuita. Laji on koko Keski-Suomessa melko yleinen, mutta on eteläisessä Keski-Suomessa yleisehkö, mutta ehkä hieman laikuittainen havupuuvaltaisissa harvinaistuu voimakkaasti Suomenselän vedenja- metsissä. kajaseutuja kohti. Esimerkiksi Salamajärven KP: ssa laji on erittäin vähälukuinen. Punakarakääpä, Junghuhnia collabens (Fr.) Vesterholt Ketunkääpä, Inonotus rheades VU, IND (Pers.) P. Karst. Punakarakääpä esiintyy kosteapohjaisissa varjoi- LC sissa kuusikoissa. Näissä vanhoissa metsissä kas- Koko maassa melko harvinainen ketunkääpä on vualustana on lähes aina ruostekäävän aiemmin useimmiten sulkeutuneissa, varjoisissa metsissä lahottama kuusen runko (Kotiranta & Niemelä kasvava haavan lahottaja. Keski-Suomessa ketun- 1996). Suomessa laji esiintyy pohjoispainottei- kääpä on harvinainen laji, jota tapaa vain sieltä sena ja hyvin harvinaisena. Keski-Suomesta on täältä sellaisista luonnontilaisista metsistä, joissa tiedossa neljä löytöä: Keuruu, Raiski 2004 J. Ky- sen kasvualustaa haapaa on runsaasti. tömäki; Kuhmoinen, Isojärven KP 2004 ja 2005 J. Penttinen, P. Kunttu ym. (JYV); Kuhmoinen, Maitohampikka, Irpex lacteus Kärppäjärven alue 2004 R. Penttilä (H) ja Saari- (Fr.: Fr.) Fr. järvi, Pyhä-Häkin KP 1981 H. Kotiranta (Hert- LC ta). Punakarakääpä on löydetty näiden lisäksi Maitohampikka on eteläinen laji, joka lahottaa Rautalammin Kalajanvuorelta 2004 E. Pippola monenlaista lehtipuuta yleensä rehevissä kasvu- (TUR) ja Suonenjoen Keurunmäeltä 2006 K. paikoissa ja erityisesti metsäpalopaikoilla. Keski- Juutilainen (JYV). Suomessa lajista on melko vähän havaintoja ja ne painottuvat eteläiseen Keski-Suomeen. Laji on Irtokarakääpä, Junghuhnia lacera kuitenkin havaittu myös Pihtiputaalla ja Saarijär- (P. Karst.) Niemelä & Kinnunen vellä, joten sen voidaan katsoa esiintyvän koko LC maakunnassa. Melko harvinainen irtokarakääpä lahottaa monia lehtipuulajeja, kuten tuomea, pähkinäpensasta ja Pikkuhampikka, Irpex oreophilus haapaa koko Suomessa. Laji on Keski-Suomessa (Lindsey & Gilb.) Niemelä harvinaisehko ja löytöjä on kymmenkunta. Löy- LC döt eivät keskity parhaimpiin lehtoihin, vaan niitä Pikkuhampikka lahottaa monia lehtipuulajeja on kertynyt hyvin monentyyppisistä paikoista. hyvin harvinaisena eteläisessä Suomessa. Lajia tavataan lähinnä lehtomaisissa varjoisissa kas- Kermakarakääpä, Junghuhnia luteoalba vupaikoissa. Keski-Suomesta lajista on vain yksi (P. Karst.) Ryvarden havainto: Luhanka, Lempään tila 2001 H. Koti- LC, IND ranta (Yksit.). Eteläinen laji voi Keski-Suomessa Kermakarakääpää esiintyy koko maassa harvalu- olla levinneisyysalueensa reunalla, ja mahdollisia kuisena sekä useimmiten mänty-, joskus myös lisähavaintoja voi olettaa kertyvän eteläisimmästä kuusimaapuulla. Keski-Suomessa laji on vanhois- Keski-Suomesta. Laji on maakunnassa joka tapa- sa luonnonmetsissä paikoin hyvinkin yleinen, uksessa hyvin harvinainen. mutta sitä tapaa ajoittain myös muualta. Laji kuitenkin puuttuu esimerkiksi monilta pieniltä kuusivaltaisilta suojelukohteilta, joten sen esiintyminen lienee jossakin määrin laikuittaista.

35 Risukarakääpä, Junghuhnia nitida Kellokääpä, Oligoporus cerifluus (Pers.: Fr.) Ryvarden (Berk. & M. A. Curtis) Ryvarden & Gilb. LC EN Risukarakääpä on harvalukuinen, yleensä rehevi- Kellokääpä kasvaa useimmiten vanhoissa metsissä, en paikkojen lehtipuumaapuun lahottaja, jonka joissa kasvualustana toimivat kuusen tai männyn esiintymät vähenevät kohti pohjoista. Keski- rungot ja kannot. Kellokääpä on levinneisyydel- Suomessa lajista on vähän havaintoja, eikä lajia tään huonosti tunnettu laji, mutta ilmeisesti har- yleensä tapaa vanhojen metsien lehtipuuvaltaisia vinainen. Keräyksiä on eri puolilta Eurooppaa ja laikkuja inventoitaessa. Risukarakääpä lieneekin laji on mahdollisesti sirkumpolaarinen (Ryvarden Keski-Suomessa rehevien, lehtomaisten kohtei- & Gilbertson 1994). Kellokääpä on hyvin har- den harvalukuinen laji. Löytöjä on eri puolilta vinainen laji, josta on vain kahdeksan keräystä maakuntaa, mutta ne painottuvat maakunnan Etelä- ja Keski-Suomesta. Keski-Suomen maa- eteläosiin. kunnasta on neljä löytöä: Kinnula, Salamajärven KP 2004 P. Halme (JYV); Muurame, Kuusimäki Koivunhelttakääpä, Lenzites betulinus 2005 ja 2007 P. Halme (JYV); Saarijärven Iso (L.: Fr.) Fr. Löytänä 2003 J. Hottola (H) ja Viitasaari, Mus- LC talahti, Kietaanniemi 2004 J. Hottola (H). Koko maassa yleinen koivunhelttakääpä on lehtipuun, useimmiten koivun lahottaja. Laji on suu- Lapakääpä, Oligoporus floriformis rimmassa osassa Keski-Suomeakin ainakin melko (Quél.) Gilb. & Ryvarden yleinen. Laji on kuitenkin Salamajärven alueella LC hyvin vähälukuinen ja näin voi olla muuallakin Lapakääpä on eteläinen ja harvinainen havu- Suomenselän karuilla vedenjakajaseuduilla. puumaapuun lahottaja. Keski-Suomi lienee lajin levinneisyyden rajoilla, löytöjä on tiedossamme Punahäivekääpä, Leptoporus mollis vain kaksi: Kuhmoinen, Kärppäjärven alue 2004 (Pers.: Fr.) Quél. R. Penttilä (H) sekä Korpilahti, Vaarunvuoret LC, IND 2005 P. Kunttu (JYV). Molemmat tunnetut löy- Punahäivekääpää esiintyy koko maassa, mutta döt ovat maakunnan eteläosista, pohjoisemmas- laji on eteläisimmässä Suomessa nykyisin melko ta Keski-Suomesta lajia ei ole monista kattavista harvinainen havupuumaapuun lahottaja. Keski- sopivien biotooppien inventoinneista huolimatta Suomessa punahäivekääpä on selvästi vanhojen löydetty kertaakaan. metsien laji, johon hyvin harvoin törmää talous- metsissä. Luonnontilaisimmissa maakunnan Tahrakääpä, Oligoporus fragilis metsissä laji on melko elinvoimainen. Punahäive- (Fr.) Gilb. & Ryvarden kääpä on alueellisesti uhanalainen laji alueellisen LC uhanalaistarkastelun vyöhykkeellä keskiboreaali- Pohjoiseen harvinaistuva tahrakääpä lahottaa ha- nen Pohjanmaa. Lajista on havaintoja kyseiseltä vupuumaapuuta vanhoissa metsissä ja talousmet- alueelta Salamanperän LP:sta (Halme 2004). sissä, esimerkiksi kantoja. Laji on Keski-Suomessa harvalukuinen, mutta sitä kuitenkin tapaa hyvin Viinikääpä, Meruliopsis taxicola monenlaisissa metsissä. (Pers.: Fr.) Bondartsev LC, IND Viinikääpä lahottaa havupuita harvalukuisena koko maassa. Eteläisimmässä Suomessa laji suosii erityisesti mäntyä, pohjoisempana kuusta. Keski- Suomessa lajia löytää molemmilta puulajeilta, joskin suurempi osa löydöistä on mäntymaapuilta. Laji on koko alueella harvalukuinen tai melko harvinainen, eikä sitä esimerkiksi ole löydetty kaikilta tutkituilta suojelualueilta.

36 Tippakääpä, Oligoporus guttulatus on löytynyt seuraavista kunnista: Jämsä, Keuruu, (Peck) Gilb. & Ryvarden Kinnula (2), Kivijärvi (3), Muurame, Pihtipudas NT, IND (3) ja Saarijärvi (Kunttu 2007). Näiden lisäksi Tippakäävän kasvupaikat ovat reheviä vanhoja hentokääpä on löydetty Suonenjoen Keurunmä- metsiä. Niissä se kasvaa kuusen, tai harvemmin eltä (Kunttu & Juutilainen 2006). männyn, maarungoissa tai murtumakannois- sa (Kotiranta & Niemelä 1996). Tippakääpä Karttakääpä, Oligoporus mappa esiintyy harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomen (Overh. & J. Lowe) Gilb. & Ryvarden luonnonmetsissä (Kotiranta & Niemelä 1996). CR Maakunnan alueelta on löydetty viisi esiintymää: Karttakääpä kasvaa raidalla, haavalla, kuusella Jämsä, Vatajienkangas 2002 J. Kytömäki & O. tai muilla puulajeilla. Runko on tavallisesti ohut, Manninen (Yksit.); Jämsä, Väärä-Väihi 2004 R. kuoreton ja kelottunut. Karttakääpä on löydet- Penttilä (Yksit.); Kivijärvi, Salamanperän LP ty Suomesta vain kolme kertaa. Se on luokiteltu 2004 P. Halme (JYV); Pylkönmäki, Kallenpa- välillä jo hävinneeksi, kun ensimmäisen löydön lonkangas 2005 P. Kunttu (JYV) ja Saarijärvi, (1936) jälkeen seuraava tehtiin vasta 1997 Savon- Pyhä-Häkin KP 1982 H. Kotiranta ja 2005 P. rannasta. Keski-Suomen ensimmäinen ja samalla Halme ym. Vatajienkangasta lukuun ottamatta maamme kolmas esiintymä löydettiin Korpilah- muut löytöpaikat ovat suojelualueita. den Vaarunvuorilta 2006 P. Kunttu (JYV). Siellä laji kasvoi Korospohjaan viettävässä jyrkässä rin- Keltiäiskääpä, Oligoporus hibernicus teessä laholla lehtipuun rungolla. (Berk. & Broome) Gilb. & Ryvarden NT Kitukääpä, Oligoporus parvus Keltiäiskäävän kasvualustana ovat kaatuneet ja Renvall kuorettomat havupuun rungot. Laji tavataan NT, IND yleensä vanhoissa metsissä. Euroopasta keltiäis- Aiempi kituhaprakääpä Postia hibernica jaettiin kääpä tunnetaan Fennoskandian maiden lisäksi hiljattain kitukääväksi Oligoporus parvus ja kirsi- vain entisestä Tšekkoslovakiasta (Ryvarden & kääväksi Oligoporus perdelicatus. Näistä jälkim- Gilbertson 1994). Laji esiintyy koko Suomessa mäinen on hyvin harvinainen, Keski-Suomea harvinaisena. Keski-Suomesta esiintymiä tunne- lähin löytöpaikka on Reisijärvellä, noin neljän taan yhdeksän, joiden painopiste on maakunnan kilometrin päässä Pihtiputaasta (Kulju 2007). pohjoisosassa. Löytökunnat: Jämsä, Korpilahti, Kitukääpä kasvaa pääosin mäntyaarnioissa, joissa Kuhmoinen, Pihtipudas ja Saarijärvi (5) (Kunttu kasvualustana ovat järeät kelottuneet mäntymaa- 2007). Suurin osa löydöistä on suojelemattomista puut (Kotiranta & Niemelä 1996). Kitukäävän yksityismaiden metsistä. levinneisyys kattaa suuren osan Euroopasta, mutta on ilmeisesti kaikkialla harvinainen (Ryvarden Hentokääpä, Oligoporus lateritius & Gilbertson 1994). Kitukääpä luokitellaan koko (Renvall) Ryvarden & Gilb. maassa harvinaiseksi, mutta pohjoispainotteiseksi VU, IND lajiksi. Keski-Suomesta laji on löydetty neljästä Sekaannusta on voinut aiheuttaa hentokäävästä paikasta: Kivijärvi, Salamanperän LP 2004 P. käytetty ensinimi Tyromyces lowei, joka on helpos- Halme (JYV); Pihtipudas, Monttukangas 1999 ti sotkettavissa Postia lowei -lajiin eli lovikääpään J. Mattila ym. (JYV); Pihtipudas, Kirppukangas (Kotiranta & Niemelä 1981). Hentokääpä kasvaa 2000 M. Perälä (JYV) ja Saarijärvi, Pyhä-Häkin kaatuneilla mäntykeloilla. Pohjoisessa ovat kas- KP 1981 H. Kotiranta ja 2005 P. Halme (H, vupaikkana tavallisimmin karuhkot männiköt, JYV). mutta etelämpänä tuoreet kuusikot (Kotiranta & Niemelä 1996, Niemelä 2005). Lajin levinneisyys Euroopassa kattaa vain Fennoskandian (Ryvarden & Gilbertson 1994). Hentokääpä on meillä pohjoispainotteinen, harvinainen laji. Keski-Suomessa löytöpaikkoja on 12, ja ne painottuvat selvästi maakunnan pohjoisosiin. Laji

37 Puuterikääpä, Oligoporus ptychogaster Huopakääpä, Onnia tomentosa (F. Ludw.) Falck & O. Falck (Fr.) P. Karst. LC NT Puuterikääpä on harvalukuinen Etelä- ja Keski- Huopakääpä on elävien kuusten ja mäntyjen Suomessa esiintyvä havupuiden lahottaja. Kes- juuriloinen. Se kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ki-Suomessa laji on harvalukuinen, mutta tun- ja rehevissä lehtomaisissa metsissä (Kotiranta & tuu ajoittain yleistyvän hakkuualueiden suurissa Niemelä 1996). Laji on sirkumboreaalinen ja kannoissa ja voi tällaisissa paikoissa olla paikoin Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta harvalu- melko runsaskin. Tunnettuja löytöjä on eri puo- kuinen (Kotiranta & Niemelä 1996). Suomessa lilta maakuntaa useita kymmeniä. lajin levinneisyys rajoittuu hemi- ja eteläboreaali- siin vyöhykkeisiin (Niemelä & Kotiranta 1983). Päijänteen seutuvilla sijaitsevat Keski-Suomen Kuromakääpä, Oligoporus rennyi esiintymät ovat lajin yhtenäisen levinneisyysalu- (Berk. & Broome) Donk een pohjoisrajalla. Keski-Suomesta tunnetaan LC neljä esiintymää, joista yhdestä on löytöjä jo Kuromakääpä on harvinainen havupuujätteiden 26 vuoden ajalta. Korpilahden Vaarunvuorten loppulahottaja. Keski-Suomessa laji on harvinai- esiintymän löysi ensi kerran H. Kotiranta 1979 nen, tiedossamme on kolmisenkymmentä havain- ja viimeksi keräys samalta alueelta tehtiin 2005 toa. Havainnot ovat hyvin erilaisista ympäristöistä P. Kunttu (JYV). Toinen esiintymä on löytynyt ja eri puolilta maakuntaa. Jyväskylän maalaiskunnan Lepäslammelta 1999 M. Mäkinen (H) ja kolmas löytyi vuonna 2007 Korokääpä, Oligoporus sericeomollis Muuramen Kuusimäestä P. Halme (JYV). Lisäksi (Romell) Bondartseva lajia löytyi vuonna 2007 Jyväskylän yliopiston LC, IND Seminaarinmäen kampusalueelta R. Puttonen Korokääpä on koko maassa harvalukuisena esiin- (JYV). tyvä havupuiden lahottaja, joka suosii erityisesti vanhaa, hiiltynyttä mäntymaapuuta. Keski-Suo- Männynpihkakääpä, Onnia triquetra messa laji on yleisimpiä vanhojen metsien indi- (Lenz) Imazeki kaattorilajeja, ja sitä tapaa alueella ajoittain ta- CR lousmetsienkin yksittäisistä havupuumaapuista. Männynpihkakääpä kasvaa järeiden mäntyjen ty- vellä, juuressa tai kannossa. Suomen löydöt ovat Karvaskääpä, Oligoporus stipticus lehtomaisista metsistä (Kotiranta & Niemelä (Pers.: Fr.) Gilb. & Ryvarden 1996). Euroopassa lajin levinneisyys on painot- LC tunut maanosan etelä- ja keskiosiin, mutta löy- Koko maassa yleisehkö karvaskääpä lahottaa töjä on myös Fennoskandiasta ja Venäjältä. Myös yleensä kuusta infektoiden ajoittain eläviäkin päälevinneisyysalueellaan laji on harvinainen runkoja. Laji on koko Keski-Suomessa melko (Ryvarden & Gilbertson 1993). Laji on löydet- yleinen esiintyen ehkä runsaimmillaan talous- ty Suomesta vain kaksi kertaa. Heikki Kotiranta metsien kuusenkannoilla. löysi ensimmäisen esiintymän Jämsän Edessalosta Metsähallituksen nykyiseltä luonnonhoitomet- Pihkakääpä, Onnia leporina säalueelta 1978 (H). Syksyllä 2005 esiintymää (Fr.) H. Jahn käytiin tuloksetta etsimässä. Löytöpaikan ympä- LC, IND ristö on viime vuosina rajusti muuttunut, sillä Pihkakääpä on eteläisessä Suomessa harvinainen alueella on tehty laajoja avohakkuita. Maamme ja runsastuu kohti pohjoista ollen Pohjois-Suo- toinen löytö on Paraisten Lenholmista 1994 P. messa yleinen. Keski-Suomessa laji on vielä melko Heinonen (TUR). harvinainen ja havaintoja lajista on melko vähän, vaikka se on näyttävä ja helposti tunnettava. Lajin lähes kaikki löydöt ovat alueen luonnontilaisista metsistä, mutta laji on tavattu myös tavanomai- sessa talousmetsässä.

38 Korkkikerroskääpä (Perenniporia subacida) on harvinainen, useimmiten kosteiden aarnioiden lahottajalaji. Kuva: Panu Halme. (PH 92, 16.IX.2004, Kivijärvi, Salamanperän LP)

Korkkikerroskääpä, Perenniporia subacida Lepänarinakääpä, Phellinus alni (Peck) Donk (Bondartsev) Parmasto NT, IND LC Korkkikerroskääpä kasvaa havupuuaarnioissa, Lepänarinakääpä on koko maassa yleinen, useim- joissa kasvuympäristö on usein kostea puron miten eläviä leppiä lahottava laji. Arinakäävät on tai rahkasammalen ansiosta. Itiöemät kasvavat vaikea erottaa toisistaan, eikä niitä ole kaikissa maahan painautuneessa rungossa, tavallisimmin selvityksissä eroteltu, joten lepänarinakäävän kuusessa, mutta myös muissa puulajeissa (Ko- yleisyyttä on vaikea arvioida. Lepillä esiintyvää tiranta & Niemelä 1996). Lajia luonnehditaan arinakääpää tapaa kuitenkin koko maakunnassa koko Suomessa hyvin harvinaiseksi, mutta se on hyvin yleisesti, joten laji lienee runsas koko Kes- kuitenkin selvästi yleisempi kuin monet muut ki-Suomessa. lajit, jotka määritellään hyvin harvinaisiksi. Kes- ki-Suomesta on 25 löytöä eri puolilta maakun- Kuusenkääpä, Phellinus chrysoloma taa: Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski, Keuruu, (Fr.) Donk Kivijärvi, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Muura- LC, IND me, Pihtipudas (11), Saarijärvi (2), Toivakka ja Kuusenkääpä on koko maassa esiintyvä, pohjoi- Viitasaari (Kunttu 2007). Lisäksi laji on kerätty seen runsastuva laji, joka ajoittain lahottaa myös Rautalammilta ja Suonenjoelta (Kunttu 2006a, eläviä kuusia, useimmiten kuitenkin kuollutta Kunttu & Juutilainen 2006). puuta. Keski-Suomessa laji on harvinainen ja vaatelias, luonnontilaisimpien metsien laji. Lajin Karhunkääpä, Phaeolus schweinitzii havaintoja ei ole ollenkaan alueen talousmetsistä, (Fr.: Fr.) Pat. ja lajin kanta alueella lieneekin hyvin laikuittai- LC, IND nen ja harva. Karhunkääpä on koko maassa melko harvinaisena esiintyvä vanhojen mäntyjen ja lehtikuusien juuristoloinen. Keski-Suomessa laji on luonnon- ympäristöissä harvinainen, ja sitä on tavattu vain alueen muutamista luonnontilaisimmista metsis- tä. Lisäksi lajia tavataan säännöllisesti Jyväsky- län kaupungin puistojen suurten lehtikuusten tyviltä.

39 Koivunarinakääpä, Phellinus cinereus Arinakääpä, Phellinus igniarius sensu stricto (Niemelä) M. Fischer (L.: Fr.) Quél LC LC Koivunarinakääpä on koko maassa yleisenä Arinakäävällä tarkoitetaan suppeasti rajattuna esiintyvä koivuja lahottava laji. Koivulla kasva- pajuilla, useimmiten raidalla kasvavaa lajia. Tä- vat arinakäävät saattavat kuulua tähän lajiin tai mä laji on koko maassa yleisehkö. Laji on Keski- olla lepänarinakääpiä. Kaikissa selvityksissä niitä Suomessa kuitenkin selvästi lähilajejaan lepän- ja ei ole eroteltu, joten lajin yleisyyttä on vaikea ar- koivunarinakääpää harvinaisempi ja esimerkiksi vioida. Ilmeisesti laji on kuitenkin runsas koko samoin raidalla kasvavaa raidankääpää huomat- Keski-Suomessa. tavasti vähälukuisempi.

Raidankääpä, Phellinus conchatus Levykääpä, Phellinus laevigatus (Pers.: Fr.) Quél (P. Karst.) Bourdot & Galzin LC LC Koko maassa melko yleisenä esiintyvä raidankääpä Koko maassa melko yleisenä esiintyvä levykääpä vaatii kasvupaikoikseen vanhahkoja eläviä raitoja. lahottaa yleensä suurikokoista koivumaapuuta. Siellä missä tällaisia sopivia kasvualustapuita on Laji on Keski-Suomessakin melko yleinen siellä, runsaasti tarjolla, lajia tapaa Keski-Suomessakin missä suurehkoa koivumaapuuta on runsaasti. La- yleisesti, mutta raitojen esiintymisen laikuittai- jia esiintyy alueella harvalukuisena myös talous- suuden vuoksi raidankääpä on maakunnan mo- metsissä ja esimerkiksi pellonreunatiheiköissä. nilla alueilla vähälukuinen. Pikireunakääpä, Phellinus lundellii Ruostekääpä, Phellinus ferrugineofuscus Niemelä (P. Karst.) Bourdot LC, IND NT, IND Pikireunakääpä on harvalukuinen lehtipuun, Kasvuympäristönä ruostekäävällä ovat vanhat useimmiten koivun, lahottaja koko maassa. Kes- kuusikot, joissa se kasvaa kaatuneilla kuorelli- ki-Suomessa laji on harvalukuinen, mutta paikoin silla melko kookkailla kuusen rungoilla. Kasvu- lehtipuuvaltaisissa runsaslahopuustoisissa metsissä paikat vaihtelevat parhaimmista ikikuusikoista jopa melko runsas. varttuneen talousmetsän yksittäiseen kaatunee- seen kuusen runkoon. Suomessa laji esiintyy Aarnikääpä, Phellinus nigrolimitatus koko maassa: etelässä laji on harvinainen, mutta (Romell) Bourdot & Galzin pohjoisen vanhoissa metsissä yleinen (Niemelä LC, IND & Kotiranta 1991, Kotiranta & Niemelä 1996). Aarnikääpä on pohjoiseen runsastuva, Etelä-Suo- Tästä yleisyydestä on osoituksena Pohjois- ja Itä- messa harvinainen pitkälle lahonneen havupuu- Suomessa kerätty kääpäaineisto, jonka mukaan maapuun lahottaja. Keski-Suomessa laji on har- ruostekääpä on 19. yleisin laji vanhoissa metsissä vinainen, ja sitä tapaa lähes yksinomaan alueen (Niemelä 2003b). Keski-Suomen alueelta on löy- luonnontilaisimmissa metsissä. Paikoin laji on detty 40 esiintymää melko tasaisesti eri puolilta alueen aarniometsissä jopa melko runsas. maakuntaa. Löytökunnat: Jyväskylä, Jämsä (6), Jämsänkoski (3), Kannonkoski, Keuruu (4), Ki- Männynkääpä, Phellinus pini vijärvi, Konnevesi, Korpilahti (3), Kuhmoinen (Brot.: Fr.) A. Ames (3), Laukaa, Multia (3), Muurame (4), Petäjäve- LC, IND si, Pihtipudas (4), Pylkönmäki, Saarijärvi, Toi- Männynkääpä lahottaa eläviä vanhoja mäntyjä vakka, Viitasaari ja Äänekoski (Kunttu 2007). harvalukuisena koko maassa. Keski-Suomessa laji Ruostekääpä on tavattu näiden lisäksi myös tässä on melko harvinainen, ja sitä tavataan runsaana selvityksessä mukana olevista maakunnan ulko- vain Salamajärven alueen ja Pyhä-Häkin KP:n puolisista kohteista eli Perhon Salamajärven KP: männiköissä. Lajia kuitenkin tapaa yksittäisenä sta, Rautalammin Kalajanvuorelta ja Suonenjo- useimmilla suojelualueilla, joilla mäntyä runsaana en Keurunmäeltä (Halme 2004, Kunttu 2006a, kasvaa, ja lisäksi joissakin puistojen ja pihojen Kunttu & Juutilainen 2006). vanhoissa männyissä.

40 Haavanarinakääpä, Phellinus populicola Haavankääpä, Phellinus tremulae Niemelä (Bondartsev) Bondartsev & P. N. Borisov LC LC Koko maassa harvinaisena esiintyvä haavanari- Koko maassa yleisenä esiintyvä haavankääpä on nakääpä on Keski-Suomessa paikoittainen ja il- yleinen haavalla kaikkialla Keski-Suomessa. Laji meisesti taantuva vanhojen elävien haapojen laji. elää elävillä ja äskettäin kuolleilla haavoilla ja pys- Laji on löytynyt useimmilta suurilta suojelualueil- tyy asuttamaan melko nuoriakin haapoja. tamme, mutta on joka paikassa hyvin vähälukui- nen ja puuttuu joiltakin alueilta, joissa haapoja on Riukukääpä, Phellinus viticola melko paljonkin. Laji pystyy joskus asuttamaan (Schwein. ex Fr.) Donk yksinäisenkin vanhan haavan, joten esiintymiä on LC, IND myös muualla kuin luonnontilaisilla alueilla. Riukukääpä on Etelä-Suomessa melko harvinainen, pohjoiseen runsastuva havupuumaa- Kuhmukääpä, Phellinus punctatus puun lahottaja. Keski-Suomessa riukukääpä on (P. Karst.) Pilát yleisimpiä vanhojen metsien indikaattorilajeina LC pidetyistä lajeista, ja sitä tapaa lähes kaikista ha- Etelä-Suomessa yleinen mutta jo keskiboreaalises- vumetsistä, joissa maapuuta on edes jonkin verran sa vyöhykkeessä melko harvalukuinen kuhmukää- säästynyt. pä lahottaa yleensä pystyyn kuolleita lehtipuita, kuten pajuja ja pihlajaa. Keski-Suomessa laji on yleinen esimerkiksi Päijänteen rehevillä ranta- alueilla, mutta harvinaistuu nopeasti karummille seuduille siirryttäessä. Kuhmukääpä on erittäin vähälukuinen monilla Suomenselän karuilla vedenjakajaseuduilla tai jopa puuttuu kokonaan.

Haavanarinakääpä (Phellinus populicola) kasvaa iäkkäissä ja kookkaissa elävissä haavoissa ja on taantunut sopivien kasvupaikkojen vähentyessä. Kuva: Panu Kunttu. (PK 1353, 1.X.2006, Rautalampi, Mäkisalo)

41 Talikääpä, Physisporinus rivulosus Kastanjakääpä, Polyporus badius (Berk. & M. A. Curtis) Ryvarden (Pers.) Schwein. NT CR Talikääpää on tavattu monenlaisista metsistä. Kastanjakääpä on Suomessa tavattu lehdoista, Kasvualustana toimivat useimmiten kuorettomat lehtomaisista metsistä ja puistosta. Niissä se on männyt, jotka usein ovat olleet hiiltyneitä. Euroo- kasvanut kuolleella lehtipuulla (mm. tervaleppä passa talikääpä on hyvin harvinainen, Suomen li- ja vaahtera), joko maapuussa tai kannossa (Ko- säksi löytöjä on vain muutamasta Etelä-Euroopan tiranta & Niemelä 1996). Kastanjakäävän levin- maasta. Laji esiintyy myös Pohjois- ja Väli-Ame- neisyys kattaa ison osan Eurooppaa, mutta se on rikassa, joissa se on laajalle levinnyt (Kotiranta harvinainen joka puolella (Niemelä & Kotiranta 1985, Ryvarden & Gilbertson 1994). Suomessa 1991, Kotiranta & Niemelä 1996). Maailman- talikääpä luonnehditaan hyvin harvinaiseksi Ete- laajuisesti levinneisyyskuva on sirkumpolaarinen lä- ja Keski-Suomessa esiintyväksi lajiksi. Keski- (Ryvarden & Gilbertson 1994). Kastanjakääpä on Suomen maakunnan alueelta on vain yksi löytö maassamme eteläinen laji ja hyvin harvinainen, (Kunttu 2007). Tämä Saarijärven Pyhä-Häkin löytöpaikkoja tunnetaan vain viisi. Keski-Suomen KP:sta H. Kotirannan 1984 löytämä esiintymä ainoa esiintymä sijaitsee Vaarunvuorten Oittilan oli lajin ensimmäinen havainto Suomesta. jalavalehdossa, josta se on löydetty kolme kertaa: 1994 J. Hallman; 2005 V. Saari & P. Halme (JYV) Verivahakääpä, Physisporinus sanquinolentus ja 2006 P. Kunttu (JYV). Viimeksi itiöemä löytyi (Alb. & Schwein.: Fr.) Pilát puron varresta, maahan sortuneelta tervalepältä. LC Saaren ja Ohenojan (1976) selvityksessä lajia ei Verivahakääpä on harvinainen havupuiden lop- vielä löytynyt. Pohjois-Savon Savonrannasta Kai- pulahottaja eteläisessä Suomessa. Lajista on tie- sa Junnisen vuonna 2005 löytämän kasvupaikan dossamme vain kaksi löytöä: Petäjävesi, Tuohi- (H) ohella Korpilahden esiintymä on maamme mäki 2006 A. Markkanen (JYV) ja Pylkönmäki, pohjoisimpia. Kiminginjärvi, Myllysuo 2002 M. Aho (H). Laji lienee harvinainen tai hyvin harvinainen Keski- Talvikääpä, Polyporus brumalis Suomessa, sillä lajille sopivia kosteita kuusival- (Pers.: Fr.) Fr. taisia metsiä on inventoitu paljon. Mielestämme LC verivahakäävän siirtämistä esimerkiksi silmällä- Koko maassa yleinen talvikääpä lahottaa lehti- pidettävien luokkaan tulisi jatkossa harkita lajin puiden laho-oksia ja muuta pienikokoista lehti- harvinaisuuden vuoksi. puumaapuuta. Laji on myös suurimmassa osassa Keski-Suomea yleinen, mutta on melko harvalu- Maitovahakääpä, Physisporinus vitreus kuinen Suomenselän karuilla seuduilla. (Pers.: Fr.) P. Karst. LC Kevätkääpä, Polyporus ciliatus Koko maassa harvalukuisena esiintyvä maitova- Fr.: Fr. hakääpä on Keski-Suomessakin harvalukuinen, LC useimmiten suurten koivumaapuiden lahottaja. Kevätkääpä lahottaa yleisenä koko maassa mo- Maitovahakääpä on löytynyt useimmilta maa- nenlaista lehtipuumaapuuta. Keski-Suomessa la- kunnan suurilta suojelualueilta, mutta ei ole mis- ji on ainakin Jyväskylän seudulla yleinen. Lajin sään yleinen. Tunnettuja esiintymiä on muutamia esiintymistä muualla Keski-Suomessa on vaikea kymmeniä. arvioida, sillä keväällä lisääntyvänä lajina sitä tulee harvoin vastaan normaaleissa kääpäinventoinneis- Pökkelökääpä, Piptoporus betulinus sa. Lajista on kuitenkin joitakin havaintoja ym- (Bull.: Fr.) P. Karst. päri maakuntaa, joten ainakin sitä esiintyy koko LC alueella, ehkä jopa runsaana. Koko maassa yleisenä esiintyvä pökkelökääpä lahottaa lehtipuuta, useimmiten koivua. Laji on Keski-Suomessa yleinen kaikenlaisissa metsissä, joissa lehtipuuta riittää lahotettavaksi.

42 Mustasukkakääpä, Polyporus leptocephalus Suomukääpä, Polyporus squamosus (Jacq.: Fr.) Fr. (Huds.: Fr.) Fr. LC LC Koko maassa harvalukuinen mustasukkakääpä Suomukäävästä esiintyy maassamme ilmeisesti lahottaa haapamaapuita, mutta myös muita lehti- kahta muotoa, joista suurempi on melko yleinen puita. Laji on Keski-Suomessakin harvalukuinen, Etelä-Suomen puistoissa ja pienempi harvinainen mutta esiintymiskuva lienee kuitenkin melko rantojen ja puronvarsien pajuissa. Keski-Suomes- kattava. Lajia tuntuu harvalukuisena esiintyvän ta lajia on löytynyt muutamia kertoja Päijänteen kaikkialla siellä, missä erityisesti haapaa riittää rantojen rehevistä lehdoista (Jyväskylä, Jämsä ja lahotettavaksi. Luhanka). Laji lienee hyvin harvinainen tämän alueen ulkopuolella, koska toteuttamissamme Mustajalkakääpä, Polyporus melanopus suojelualueinventoinneissa sitä ei ole löytynyt (Pers.: Fr.) Fr. kertaakaan, vaikka puronvarsien inventointiin LC usein panostetaan huomattavasti. Koko maassa melko harvinaisena rehevillä kasvupaikoilla, kuten pellonpientareilla, hakamailla ja Torvikääpä, Polyporus tubaeformis lehdoissa esiintyvä mustajalkakääpä tuntuu Kes- (P. Karst.) Ryvarden & Gilb. ki-Suomessa olevan harvinainen. Lajia ei ole löy- LC tynyt yhdeltäkään suuremmista suojelualueista, Torvikääpä lahottaa rehevien ympäristöjen leh- vaikka esimerkiksi Isojärven KP ja Vaarunvuorten tipuumaapuuta harvinaisena koko maassa. Kes- alue sisältävät hyvinkin reheviä, lehtomaisia osia. ki-Suomessa lajista on tiedossamme vain kolme Laji lienee kuitenkin runsaampi kulttuuriympä- havaintoa: Jyväskylän maalaiskunta, Sivulanmäki ristöissä, joita emme juuri ole tutkineet, ja jonkin 2005 P. Kunttu (JYV); Jyväskylä, Ainola 1975 V. verran keräyksiä on olemassa lähinnä Jyväskylän Saari (JYV) sekä Korpilahti, Lautakkojärvi 1986 kaupunkialueelta. T. Ulvinen (JYV). Laji lienee alueella harvinainen. Haavanpökkelökääpä, Polyporus pseudobetulinus (Pilát) Thorn, Kotiranta & Niemelä Viuhkokääpä, Polyporus umbellatus EN (Pers.: Fr.) Fr. Haavanpökkelökääpä on haavan spesialisti, joka NT kasvaa kuolevissa tai kuolleissa paksuissa pysty- Sopivia kasvupaikkoja viuhkokäävälle ovat kosteat haavoissa. Tyypilliset kasvupaikat ovat vanhoja lehdot, joissa yksivuotinen itiöemä kasvaa maassa. reheviä kuusivaltaisia metsiä, joissa kasvaa seka- Pohjoismaissa lajin esiintymisalue noudattaa pit- puuna vanhoja haapoja (Kotiranta & Niemelä kälti hemiboreaalisen vyöhykkeen rajaa (Niemelä 1996). Euroopassa levinneisyysalue on suppea, & Kotiranta 1991, Kotiranta & Niemelä 1996). laji on löydetty vain muutamista Pohjois- ja Itä- Valtakunnallisesti viuhkokääpä luonnehditaan Euroopan maista (Ryvarden & Gilbertson 1994, hyvin harvinaiseksi Etelä- ja Järvi-Suomessa. Siitä Thorn ym. 1990). Esiintymäalueita oli vuoteen on kolme löytöä Keski-Suomen alueelta: Joutsa, 2000 mennessä löytynyt Itä- ja Pohjois-Suomes- Jääsjärvi 1981 P. Varjo-aho (H); Kuhmoinen, ta 24 (Martikainen ym. 2000). Keski-Suomesta Eskola eri vuosina 1978–1993 M. Hukki & J. haavanpökkelökääpä on löydetty kaksi kertaa: Hallman (H, JYV) ja Luhanka, Molikonlammi Karstula, Höyläniemi A. Koskinen 1956 (H) ja useita kertoja 1977–1996 H. Kotiranta (H). Pihtipudas, Kiemansalo vuosina 1997 ja 1998 Luhangan esiintymä on maamme varhaisimpia M. Perälä & J. Krook (JYV). Itiöemää ei ole sen dokumentoituja löytöjä, sillä sitä aiemmin ko- jälkeen paikalla havaittu etsinnöistä huolimatta ja ko Suomesta tunnettiin vain kolme esiintymää vuonna 2007 isäntärunko oli kaatunut maahan. (Niemelä 1978). Laji on helppo havaita ja määrittää, joten se on todellisuudessakin erittäin harvinainen Keski- Suomen alueella.

43 Kolokääpä, Porpomyces mucidus neisyys on itäpainotteinen, vaikka löytöjä on Kes- (Pers.: Fr.) Jülich ki-Eurooppaa myöten. (Ryvarden & Gilbertson LC 1994). Lovikääpä on Suomessa erittäin harvinai- Harvakseltaan koko Suomessa kaikenlaista hy- nen, tunnettuja esiintymiä on vain muutamia vin pitkälle lahonnutta puuainesta lahottava ko- (Niemelä 2006). Renvall ja Junninen (1999) il- lokääpä on Keski-Suomessa harvalukuinen laji. moittavat yhteensä kolme löytöä koko Suomesta. Kolokääpää tapaa alueella monenlaisissa metsissä, Keski-Suomen alueelta laji on tavattu kahdesta mutta ei missään runsaana. metsästä: Saarijärven Pyhä-Häkin KP:sta 1985 H. Kotiranta (H) ja samalta alueelta 2005 P. Hal- Pikkuhaprakääpä, Postia alni me (JYV, H) ja Pihtiputaan Louhuvuorelta 2005 Niemelä & Vampola M. Kulju (OULU). LC Pikkuhaprakääpä on Etelä-Suomessa melko Harmohaprakääpä, Postia tephroleuca yleisenä, pohjoiseen harvinaistuvana esiintyvä (Fr.: Fr.) Jülich lehtipuuta lahottava laji. Keski-Suomessa laji on LC harvalukuinen ja laikuittainen, mutta se on kui- Harmohaprakääpä lahottaa useimmiten kuusi- tenkin havaittu esimerkiksi lähes kaikilla alueen maapuuta yleisenä koko maassa. Keski-Suomessa suuremmilla suojelualueilla. laji on myös yleinen koko alueella kuusivaltaisissa metsissä. Sinihaprakääpä, Postia caesia (Schrad.: Fr.) P. Karst. Rustikka, Protomerulius caryae LC (Schwein.) Ryvarden Sinihaprakääpä on koko maassa kuusimaapuuta VU lahottava yleinen loppusyksyn laji. Keski-Suo- Rustikka kasvaa tyypillisimmin vanhojen metsien messa laji on myös yleinen tai hyvin yleinen suurissa kaatuneissa koivun ja haavan rungoissa. kaikkialla. Runkoja on ensin lahottanut taulakääpä tai pa- kurikääpä. Kasvupaikat ovat useimmiten vanhoja Ruskohaprakääpä, Postia leucomallella luonnontilaisia metsiä, mutta laji pärjää yksittäi- (Murrill) Jülich sissä sopivissa rungoissa myös käsitellyissä metsis- LC, IND sä. Euroopassa rustikka on harvinainen ja esiinty- Ruskohaprakääpä lahottaa havupuumaapuuta minen on painottunut itäisen Euroopan maihin harvalukuisena koko maassa. Keski-Suomessa (Ryvarden & Gilbertson 1994). Suomessa lajia laji on melko harvalukuinen ja tuntuu puuttuvan tavataan harvinaisena koko maassa (Kotiranta & talousmetsistä tai on niissä ainakin harvinainen. Niemelä 1996). Keski-Suomessa lajia on tavattu Luonnontilaisissa mäntyvaltaisissa metsissä laji on 17 alueelta, etupäässä suojelluista vanhan metsän alueella melko yleinen. kohteista ja valkoselkätikkametsistä, seuraavien kuntien alueelta: Joutsa (3), Jämsä, Kinnula, Lovikääpä, Postia lowei Kivijärvi, Korpilahti (2), Kuhmoinen, Laukaa, (Pilát) Jülich Luhanka (3), Muurame, Pihtipudas, Saarijärvi ja EN Viitasaari (Halme 2007b, Kunttu 2007). Lisäksi Lovikääpä esiintyy vanhoissa metsissä, joissa se rustikka on löytynyt Perhosta, Rautalammilta kasvaa useimmiten kaatuneen ja kelottuneen ja Suonenjoelta (Halme 2004, Kunttu 2006a, männyn rungossa. Euroopassa lovikäävän levin- Kunttu & Juutilainen 2006).

44 Rusokääpä (Pycnoporellus fulgens) on harvinainen vanhojen metsien indikaattorilaji. Muuramen Kuusimäessä laji on yleinen ja kasvaa poikkeuksellisesti usein myös koivulla. Kuva: Panu Halme. (21.IX.2006, Muurame, Kuusimäki)

Rusokääpä, Pycnoporellus fulgens Istukkakääpä, Rhodonia placenta (Fr.) Donk (Fr.) Niemelä, K. H. Larsson & Schigel LC, IND NT, IND Rusokääpä on eteläinen, harvinainen vanhojen Istukkakäävän elinympäristöt ovat rehevä ja metsien laji, joka useimmiten lahottaa kuusimaa- kostea kuusiaarnio tai mäntykangas. Itiöemä il- puita kantokäävän seuraajalajina. Keski-Suomes- maantuu suurelle ja kuivalle kuusen tai männyn sa laji on harvinainen ja havaintoja on lähinnä kaatuneelle rungolle tai kannolle (Kotiranta & maakunnan eteläisen osan parhailta kuusivaltai- Niemelä 1996). Epäillään, että lajin levinneisyys silta suojelualueilta. Näilläkin alueilla useimmat Euroopassa olisi itäinen ja mantereinen (Niemelä havainnot koskevat yksittäisiä runkoja, mutta 1978). Niemelä (2005) luonnehtii istukkakäävän Muuramen Kuusimäessä lajia kasvaa kymmenillä koko Suomessa esiintyväksi harvinaiseksi lajiksi. rungoilla, joista monet ovat lajille epätyypillisesti Keski-Suomen maakunnan alueelta tunnetaan koivumaapuita. neljä esiintymää: Korpilahti, Vaarunvuoret 2006 P. Kunttu (JYV); Pihtipudas, Hoikanpuro 1998 Punakääpä, Pycnoporus cinnabarinus M. Perälä (JYV); Saarijärvi, Pyhä-Häkin KP (Jacq.: Fr.) P. Karst. 1980-luku H. Kotiranta ja Muurame, Kuusimäki LC 2007 P. Halme (JYV). Punakääpä lahottaa monien lehtipuiden lahoa- via kappaleita ja runkoja useimmiten paahteisilla Kuorikääpä, Rigidoporus corticola paikoilla, kuten päätehakkuualoilla ja metsäpalo- (Fr.) Pouzar alueilla. Keski-Suomessa laji on yleinen ja joskus LC esimerkiksi maastoon unohdetuissa lehtipuupi- Kuorikääpä lahottaa useimmiten isoja lehtipuu- noissa hyvin runsas. maapuita, etenkin haapaa, yleisenä koko maassa. Keski-Suomessa laji on melko yleinen, mutta alueilla, joilla haapaa on vähän, lajia tapaa melko harvoin.

45 Paksukuorikääpä, Rigidoporus crocatus Kumpulainen löysivät esiintymän koivumaa- (Pat.) Ryvarden puulta Muuramen Kuusimäen suojelumetsästä CR syyskuussa 2000 (H). Tämän jälkeen sitä ei ole Paksukuorikääpä kasvaa tuoreissa kangasmetsis- löydetty enää uudelleen (Halme 2007a). sä ja lehdoissa. Kasvualustana sillä on etupäässä koivun tai lepän paksut maarungot. Paksukuo- Vaahterankääpä, Rigidoporus populinus rikääpä on sirkumpolaarinen pohjoisella tempe- (Schumach.: Fr.) Pouzar raattisella vyöhykkeellä. Euroopassa sen levin- LC neisyys on kontinentaalinen ja itäinen (Ryvarden Vaahterankääpä lahottaa useimmiten eläviä vaah- & Gilbertson 1994). Paksukuorikääpä luokitel- teroita, joskus myös muita lehtipuita, yleisenä tiin vuosien 1990 ja 2000 uhanalaisuuskatsa- Etelä-Suomessa, harvinaistuen kohti pohjoista. uksissa maastamme hävinneeksi lajiksi, mutta Keski-Suomessa laji on harvinainen ja esiintyy tuoreiden löytöjen myötä lajin asema muuttui luonnonmetsissä vain melko harvoin (esim. äärimmäisen uhanalaiseksi (Uhanalaisten… Muuramen Kuusimäki ja Suonenjoen Haavik- 1992, Rassi ym. 2001, Renvall & Junninen kolehto). Jyväskylän puistojen vaahteroissa laji 1999). Nykyisin paksukuorikääpä arvioidaan on yleinen. Suomessa hyvin harvinaiseksi ja löytöpaikko- ja on tiedossa kuusi. Venäjän puolella, lähellä Suomen rajaa, lajia esiintyy monin paikoin, joten tämä varmasti vaikuttaa lajin säilymiseen maassamme (Rassi ym. 2001). Keski-Suomesta laji on kerätty yhden kerran. P. Ahlroth ja T.

Normaalisti puistopuita lahottava vaahterankääpä (Rigidoporus populinus) tuottaa ajoittain komeita itiöemiä myös luonnonmetsien koivuihin. Kuva: Panu Halme. (1.VI.2004, Muurame, Kuusimäki)

46 Rusakonkääpä, Sarcoporia polyspora Kruunukurokka, Sistotrema muscicola P. Karst. (Pers.) S. Lundell VU LC Rusakonkääpä on monentyyppisten metsien laji, Kruunukurokka on koko maassa melko harvinai- joka kasvaa kuorettomissa ja melko kovissa män- sena esiintyvä lähinnä kuusen, mutta myös mui- ty- ja kuusimaapuissa. Laji on tavattu Euroopan den puiden lahoavien jätteiden loppulahottaja. etelä- ja itäosissa, joissa se on kauttaaltaan har- Keski-Suomesta tiedossamme on kahdeksan ha- vinainen (Ryvarden & Gilbertson 1994). Rusa- vaintoa muun muassa seuraavista kunnista: Jäm- konkääpä on Suomessa hyvin harvinainen ja sen sänkoski, Korpilahti, Kuhmoinen ja Saarijärvi. esiintyminen on painottunut maan etelä- ja keskiosiin. Keski-Suomen neljä löytöä ovat eri puolilta Rustokääpä, Skeletocutis amorpha maakuntaa: Jämsä, Edessalo 1979 H. Kotiranta (Fr.) Kotl. & Pouzar (H); Korpilahti, Vaarunvuoret 1978 tai 1979 H. LC Kotiranta; Kivijärvi, Salamanperän LP 2004 P. Rustokääpä on Etelä-Suomessa yleinen, pohjoi- Halme (JYV) ja Pihtipudas, Louhuvuori 2005 seen harvinaistuva havupuiden lahottaja. Keski- M. Kulju ja P. Kunttu (JYV). Suomessa laji on yleinen monenlaisissa paikoissa vanhoista luonnonmetsistä päätehakkuualoille. Kultakurokka, Sistotrema alboluteum (Bourdot & Galzin) Bondartsev & Singer Valkoludekääpä, Skeletocutis biguttulata NT (Romell) Niemelä Kultakurokan ekologia ja levinneisyys ovat jok- LC seenkin huonosti tunnettuja (Niemelä 2003a). Valkoludekääpä on useimmiten männyssä, jos- Laji kasvaa kuusimetsissä, etupäässä pitkälle kus myös kuusimaapuussa kasvava Etelä- ja lahonneissa kuusissa, mutta myös muissa puula- Keski-Suomessa yleinen, ilmeisesti pohjoiseen jeissa. Koko Suomessa tavattava kultakurokka harvinaistuva laji. Keski-Suomessa laji on melko luokitellaan melko harvinaiseksi. Keski-Suome- yleinen ja on runsaimmillaan luonnontilaisissa sta tunnetaan vain kolme löytöä: Jämsä, Edessalo mäntyvaltaisissa metsissä ollen niissä jopa hyvin 1978 H. Kotiranta (H); Korpilahti, Vaarunvuoret yleinen. 1978 ja -79 H. Kotiranta (H) ja Kuhmoinen, Isojärven KP 2005 P. Halme (JYV). Lumokääpä, Skeletocutis brevispora Niemelä Harsokurokka, Sistotrema dennisii VU Malençon Lumokääpä on vanhojen metsien laji, joka kasvaa LC ruostekäävän lahottamalla kuusimaapuulla. Lu- Harsokurokka on hyvin harvinainen pitkälle mokääpä kuvattiin tieteelle vasta vuonna 1998 lahonneiden lahopuujätteiden lahottaja. Lajista ja silloin esiintymiä tunnettiin Suomen lisäksi on Suomesta vain muutamia havaintoja, mutta Ruotsista ja Venäjän Karjalasta. Lajin levinnei- nämä jakautuvat koko maahan. Keski-Suomesta syyden epäillään olevan boreokontinentaalinen on yksi havainto: Korpilahti, Yläinen Vehkajärvi (Niemelä 1998). Lumokääpä esiintyy meillä 2005 O. Manninen (H). Laji vaikuttaa siis olevan hyvin harvinaisena lähinnä keski- ja pohjoisbo- Keski-Suomessa yhtä harvinainen kuin muualla- reaalisilla vyöhykkeillä (Niemelä 1998). Keski- kin maassamme. Suomesta tunnetaan kaksi esiintymää, jotka ovat löytyneet 2000-luvulla: Leivonmäki, Leivonmäen KP 2002 M. Häkkilä (H) ja Multia, Karjovuori 2005 P. Kunttu & O. Härmä (JYV). Molemmat löydöt ovat olleet järeillä kuusimaapuilla, joissa itiöemä on kasvanut ruostekäävän kuolleen itiö- emän päällä.

47 Routakääpä, Skeletocutis carneogrisea Kuultoludekääpä, Skeletocutis kuehneri A. David A. David LC LC Routakääpä kasvaa etenkin kaatuneissa kuusissa Kuultoludekääpä on ekologialtaan routakäävän kuolleiden kynsikääpien seassa ja päällä. Laji on kaltainen ja kasvaa siis kynsikääpien seassa kuu- eteläisessä Suomessa melko yleinen ja löytöjä on simaapuulla. Laji on koko maassa harvinaisehko. Lappiin asti. Keski-Suomessa laji on harvalukui- Keski-Suomesta havaintoja on kolmisenkym- nen; se ei ole runsas missään, mutta on kuiten- mentä. Havaintoja on lähinnä rehevähköistä kin havaittu ainakin useimmilla alueen suurista kuusimetsistä, ja ne painottuvat eteläiseen Kes- suojelualueista. Lajia tapaa satunnaisesti myös ki-Suomeen. Laji lienee Keski-Suomessa harva- talousmetsien yksittäisillä kuusimaapuilla. lukuinen.

Lamokääpä, Skeletocutis chrysella Lehtoludekääpä, Skeletocutis nivea Niemelä (Jungh.) Jean Keller NT LC Lamokääpä on kuusenkäävän seuraajalaji eli kas- Lehtoludekääpä on harvinainen lehtipuulaho- vaa sen ensin lahottamalla kuusen rungolla, usein puuta lahottava laji, jota tavataan yleensä vain suoraan kuolleen kuusenkäävän itiöemän päällä. hemiboreaalisessa vyöhykkeessä, vaikka joitakin Vasta 1998 tieteelle kuvattu lamokääpä on maa- hajahavaintoja on pohjoisempaakin. Keski-Suo- ilmanlaajuisesti ilmeisesti boreokontinentaalinen, mesta havaintoja on yksi: Kuhmoinen, Isojärven ja löytöjä tunnetaan Fennoskandian lisäksi Venä- KP 2005 P. Halme, K. Juutilainen & A. Mark- jältä ja Pohjois-Amerikasta (Niemelä 1998). Suo- kanen (JYV). Tämä havainto on tuoreimman messa se on esiintymiskuvaltaan pohjoinen ja itäi- kirjallisuuden mukaan maamme pohjoisin (Nie- nen sekä hyvin harvinainen laji (Niemelä 1998). melä 2006). Lehtoludekäävän esiintymiä saattaisi Keski-Suomen ainoa varma lamokääpälöytö on löytyä lisää eteläisimmän Keski-Suomen lehto- Keuruun Konttiahosta 1995 J. Hallman (JYV). kohteista, mutta joka tapauksessa laji on alueella Lisäksi Rautalammin Kalajanvuorelta tunnetaan hyvin harvinainen. esiintymä 2004 P. Halme & T. Rämä (JYV). Korpiludekääpä, Skeletocutis odora Lutikkakääpä, Skeletocutis jelićii (Sacc.) Ginns Tortic & A. David NT, IND EN, IND Korpiludekääpä kasvaa kuusessa, harvemmin Lutikkakääpä on aarniometsien laji, joka kasvaa haavassa tai männyssä. Elinympäristönä on usein lahoissa ja isoissa kuusen ja männyn rungoissa. kostea ja varjoisa korpikuusikko, joka on jo järeä- 1990-luvun alkupuoleen mennessä lajista oli puinen (Kotiranta & Niemelä 1996). Maanosas- löytöjä Euroopassa Suomen lisäksi vain entisen samme korpiludekääpä on laajalle levinnyt, jos- Jugoslavian alueelta (Ryvarden & Gilbertson kin melko harvinainen (Ryvarden & Gilbertson 1994). Laji on Suomessa erittäin harvinainen, 1994, Niemelä 1998). Lajia luonnehditaan koko löytöjä yhteensä reilut 10. Keski-Suomen alueelta maassa harvinaiseksi. Nykyinen levinneisyys on ei ole varmistettua löytöä, mutta maakuntarajan selvästi painottunut keski- ja pohjoisboreaalisille ylittävältä suojelualueelta laji on löydetty: Perho, vyöhykkeille (Kotiranta & Niemelä 1996). Kes- Salamajärven KP 2004 P. Halme (JYV). ki-Suomesta tunnetaan seitsemän löytöä, jotka ovat seuraavista kunnista: Jyväskylän mlk, Jämsä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Luhanka, Pihtipudas ja Saarijärvi (Halme 2007b, Kunttu 2007).

48 Paperiludekääpä, Skeletocutis papyracea Karvavyökääpä, Trametes hirsuta A. David (Wulfen: Fr.) Pilát LC LC Paperiludekääpä on havupuita, useimmiten kuu- Karvavyökääpä on koko maassa yleisenä esiintyvä, sia lahottava harvalukuinen laji. Lähilaji pahvi- monia lehtipuulajeja lahottava laji. Keski-Suo- ludekääpä (Skeletocutis subincarnata) sekoitetaan messa laji on muualla yleinen, mutta Suomense- yleisesti tähän lajiin ja monet, kuten tämän ra- län vedenjakaja-alueilla jokseenkin harvinainen. portin kirjoittajat, ovat yleisesti käsitelleet lajeja yhtenä lajina. Esittämämme yleisyysarvio voi Pinovyökääpä, Trametes ochracea mahdollisesti siis käsittää myös pahviludekääpä- (Pers.) Gilb. & Ryvarden havaintoja. Lajit voivat kuitenkin todellisuudessa LC olla myös samaa lajia, joten näin tulkinta ei ehkä Pinovyökääpä on koko maassa hyvin yleisenä ole virheellinen ollenkaan. Keski-Suomessa pa- esiintyvä monenlaisen lehtipuulahopuun laji. periludekääpä on harvalukuinen laji, mutta jois- Keski-Suomessa pinovyökääpä on myös hyvin sakin luonnontilaisissa metsissä sitä tapaa melko yleinen kaikkialla. yleisesti. Lajista on havaintoja sekä maakuntam- me eteläisistä että pohjoisista osista, joten sitä Nukkavyökääpä, Trametes pubescens ilmeisesti esiintyy koko alueella. (Schumach.: Fr.) Pilát LC Välkkyludekääpä, Skeletocutis stellae Koko maassa yleisenä esiintyvä nukkavyökääpä (Pilát) Jean Keller lahottaa monenlaista lehtipuulahopuuta. Laji on VU, IND melko yleinen koko Keski-Suomessa. Välkkyludekääpä esiintyy vanhoissa ja koske- mattomissa havumetsissä. Kasvualustana sillä Valkovyökääpä, Trametes velutina on kuusen tai männyn järeät, sammaloituneet ja (Fr.: Fr.) G. Cunn. lahot maarungot (Kotiranta & Niemelä 1996). LC Välkkyludekääpä on harvinainen koko maas- Valkovyökääpä on koko maassa yleisenä esiinty- sa esiintyvä laji. Suurin osa löydöistä on Itä- ja vä lehtipuuta lahottava laji. Keski-Suomessa laji Pohjois-Suomen ikimetsistä, ja lajia pidetäänkin tuntuu olevan jonkin verran lähilajiaan nukka- koskemattomien metsien vaatijana (Kotiranta & vyökääpää harvinaisempi, vaikka siihen ainakin Niemelä 1996, Niemelä 1998). Keski-Suomen ajoittain törmää myös karummilla seuduilla. alueelta tunnetaan yhdeksän esiintymää seuraavista kunnista: Jämsä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Pih- Silkkivyökääpä, Trametes versicolor tipudas (4), Saarijärvi ja Viitasaari (Kunttu 2007). (L.: Fr.) Pilát Näiden lisäksi myös Perhosta Salamajärven KP: NT sta, Rautalammin Kalajanvuorelta ja Suonenjo- Silkkivyökääpä kasvaa kuolleilla koivuilla tai en Keurunmäeltä (Halme 2004, Kunttu 2006a, muilla lehtipuilla. Elinympäristöt ovat usein ruo- Kunttu & Juutilainen 2006). hikkoisia ja lehtomaisia metsiä. Silkkivyökääpä on Suomessa harvinainen ja ilmeisesti harvinaistuva Poimulakkikääpä, Spongiporus undosus lehtipuun laji. Se on levinneisyydeltään eteläinen, (Peck) A. David ja sitä on tavattu vain eteläisestä Suomesta. Keski- LC Suomen kaksi löytöä ovat maamme pohjoisimpia Poimulakkikääpä on koko maassa esiintyvä harvi- tunnettuja esiintymiä: Jämsä, Moiskala 1954 A. nainen, useimmiten kuusta lahottava laji. Keski- Koskinen (H) ja Toivakka, Huikko, Korvenaho Suomessa laji on harvinainen, tunnettuja löytöjä 1961 E. Kankainen (TUR). Jälkimmäisestä esiin- on parisenkymmentä. Se on havaittu noin puo- tymästä ei ole tehty havaintoja enää uudestaan lella alueista, joilla kattavia lajistoselvityksiä on (E. Ohenoja, kirjall. tiedonanto 2007). viime vuosina tehty. Useimmat lajin havainnot ovat ainakin melko luonnontilaisista metsistä.

49 Rihmaharsukka, Trechispora hymenocystis 5.3 Aineiston luotettavuus (Berk. & Broome) K. H .Larsson ja kattavuus LC Rihmaharsukka on koko maassa yleinen laji, joka Sienitieteessä edellytetään näyte, jotta lajihavain- lahottaa useimmiten lehtipuulahopuuta, mielui- toa voidaan pitää luotettavana. Tämä johtuu mo- ten lehtomaisissa paikoissa mutta myös kangas- nista vaikeasti määritettävistä lajeista ja edelleen metsissä. Keski-Suomessa laji on yleinen, ja sitä muuttuvasta taksonomiasta. Tässä tutkimuksessa tapaa hyvin monenlaisissa paikoissa. on pääsääntöisesti käsitelty sellaisia havaintotietoja, joista on olemassa näyte joko tallennettuna Pilliharsukka, Trechispora mollusca johonkin luonnontieteelliseen museoon tai ke- (Pers.: Fr.) Liberta rääjän omaan kokoelmaan. Mukaan on otettu LC jonkin verran myös sellaisia löytöjä, joista ei ole Koko maassa harvalukuisena kasvava pilliharsuk- kerätty näytettä. Nämä tapaukset on arvioitu ka kasvaa useimmiten kuolleen taula- tai latta- kriittisesti kukin erikseen. Havainto on voitu käävän sisällä tai pinnalla. Keski-Suomesta lajista arvioida luotettavaksi, jos lajin taksonominen on kertynyt vain kolme havaintoa: Korpilahti, asema on ollut pitkään vakaa ja lajin itiöemä on Vaarunvuoret 1978 ja 1979 H. Kotiranta (H); varmasti määritettävissä ilman mikroskopointia Saarijärvi, Pyhä-Häkin KP 2000 L. Laine (JYV) (esim. raidantuoksukääpä tai ruostekääpä) tai, jos sekä Äänekoski, Ylä-Kivetty 2005 P. Kunttu & P. löydön tekijä on ollut kokenut kääpätuntija. Mo- Halme (JYV). Laji lienee siis alueella harvinainen nia eri lähteistä peräisin olevia esiintymätietoja on tai jopa hyvin harvinainen. jätetty tästä tutkimuksesta pois, koska täyttä var- muutta lajin määrityksen oikeellisuudesta ei saa- Kuusenkynsikääpä, Trichaptum abietinum tu. Jyväskylän yliopistolla 1990-luvulla tehtyihin (Pers.: Fr.) Ryvarden töihin on suhtauduttu erityisen kriittisesti, kos- LC ka näiden töiden havaintoja ei ole varmennettu Kuusenkynsikääpä lahottaa useimmiten kuusta, mikroskoopilla. Viime kädessä on havaintotiedon usein myös mäntyä hyvin yleisenä koko maassa. käyttäjän tai soveltajan itsensä päätettävissä, mitä Keski-Suomessa laji on myös hyvin yleinen koko löytöä hän pitää uskottavana ja mitä ei. Tällainen alueella ja kaikenlaisissa metsissä. jako näytteellisiin ja näytteettömiin löytöihin on ollut käytössä laajemminkin (esim. Kotiranta & Männynkynsikääpä, Trichaptum fuscoviolaceum Niemelä 1996, Parmasto 2004). (Ehrenb.: Fr.) Ryvarden Tämän tutkimuksen lähtötilanteessa kääpien LC havaintotietoja oli koottuna uhanalaisista, silmällä- Männynkynsikääpä kasvaa useimmiten männyllä, pidettävistä ja indikaattorilajeista. Näistäkin lajeista joskus myös muilla puulajeilla hyvin yleisenä koko tuli selvästi lisää havaintoja tutkimuksen edistyessä. maassa. Keski-Suomessakin laji on melko yleinen, Muiden lajien löytö- ja havaintotiedot olivat hajal- mutta selvästi kuusenkynsikääpää harvinaisempi. laan eri toimijoilla epäyhtenäisessä muodossa. Tä- Lajia tapaa kyllä monenlaisissa metsissä, mutta ei män tutkimuksen yhteydessä käytiin läpi tuhansia missään yleisenä. Lisäksi laji tuntuu puuttuvan havaintopaikkatietoja, arvioitiin lajimääritysten monilta kuusivaltaisilta kohteilta, vaikka mäntyä luotettavuutta, varmistettiin määrityksiä, haettiin sekapuuna olisikin. koordinaattitietoja ja poistettiin päällekkäisyyksiä. Ei kuitenkaan ole syytä luulla, että tämä tutkimus Liitukääpä, Tyromyces chioneus kattaisi lajien kaikki löytöpaikat tai edes kaikkia (Fr.: Fr.) P. Karst. Keski-Suomesta löytyneitä lajeja. LC Eteläisessä Suomessa harvakseltaan, pohjoiseen päin yleistyen esiintyvä liitukääpä lahottaa lehtipuita, useimmiten koivua. Keski-Suomessa laji on harvalukuinen tai melko harvinainen, ja sitä esiintyy paikoin siellä täällä.

50 5.4 Puuttuvat lajit olla sama laji, koska ne ovat joka tapauksessa hyvin läheisiä toisilleen (T. Niemelä, kirjall. tie- Suomen kääpälajistoon kuuluvista lajeista 72 % donanto 2007). on tavattu myös Keski-Suomen alueella. Suurin Useat kääpälajit ovat koko Suomessa nyky- osa Keski-Suomesta puuttuvista lajeista on le- tiedon mukaan niin harvinaisia, ettei niistä ole vinneisyydeltään joko eteläisiä (hemiboreaalisia), valtakunnallisesti kuin muutama löytö. Niiden pohjoisia (pohjoisboreaalisia) tai itäisiä. Keski- esiintyminen Keski-Suomessa on mahdollista, Suomi jää tästä syystä monien lajien levinneisyys- mutta oletusta niiden esiintymisestä on mahdo- alueen ulkopuolelle. Eteläiset lajit saattavat esi- ton tehdä. Syytä näiden levinneisyydeltään haja- merkiksi olla jonkin jalon lehtipuun spesialisteja naisten lajien harvinaisuuteen ei ole monenkaan ja niiden esiintymistä rajoittavat isäntäpuulajien kohdalla tiedossa. luontaiset levinneisyysalueet. Itäiset ja pohjoiset lajit ovat levinneisyydeltään usein mantereisia ja 5.5 Keski-Suomen lajimäärä esiintyvät ilmastoltaan mantereisilla alueilla. Yllättävimmät puutteet maakunnan kääpälajis- Keski-Suomen maakunnan alueelta on löydetty tossa ovat karstakääpä (Gelatoporia subvermispora) vuoteen 2007 mennessä yhteensä 168 kääpäla- ja lapinkynsikääpä (Trichaptum laricinum). Kars- jia (liite 2). Tämä on noin 72 % maamme ko- takääpää tavataan koko Suomessa etelärannikolta ko kääpälajistosta. Vuonna 1988 suurin piirtein Lappiin asti. Niemelä (2005) luonnehtii lajia mo- samalla tarkastelualueella lajeja oli löydetty 116 nenlaisissa kosteapohjaisissa metsissä harvinaisena (Saari & Ohenoja 1988). Vuonna 1985 Suomesta kasvavaksi. Lähinnä Keski-Suomea karstakääpä tunnettiin 180 kääpälajia (Uhanalaisten eläinten on löytynyt Padasjoelta, noin 10 km päästä maa- ja kasvien suojelutoimikunta 1985). Tällöin Kes- kunnan rajasta (Helsingin yliopiston kasvimuse- ki-Suomessa tavattujen lajien osuus on ollut 64 on kokoelmat). Lapinkynsikääpä esiintyy melko % koko Suomen lajistosta. Tästä voi todeta, että harvinaisena pohjoisboreaalisessa vyöhykkeessä Keski-Suomen kääpälajimäärä on karttunut vä- ja keskiboreaalisen vyöhykkeen itäosissa. Laji on hän nopeammin kuin mikä on ollut koko maan tavattu Pihtiputaan kunnan pohjoisrajasta viiden uusien lajien löytötahti. Taksonomian muutokset kilometrin päästä (M. Kulju kirjall. tiedonanto vaikeuttavat vertailua. Saaren ja Ohenojan (1988) 2006). Näin ollen laji olisi hyvin todennäköi- luettelossa esimerkiksi ripsikääpää (Polyporus vari- sesti löydettävissä myös Keski-Suomen alueelta. us) pidetään omana lajinaan ja arinakäävät käsitel- Ruotsissa lajin levinneisyys ulottuu huomattavasti lään lajiryhmänä (Phellinus igniarius s. lato). etelämmäksi kuin Suomessa, aina luonnontieteel- Kääpälajistollisesti Suomen arvokkaimmaksi listen maakuntien Värmland ja Dalarna leveys- metsäksi arvioidusta Rovaniemellä sijaitsevas- asteille, mikä vastaa Etelä-Hämeen eliömaantie- ta Pisavaaran luonnonpuistosta on tavattu 125 teellistä maakuntaa Suomessa (Heikinheimo & kääpälajia (Niemelä ym. 2005). Keski-Suomen Raatikainen 1971, Nitare 2000). lajimäärän suuruuden hahmottamiseksi tässä ver- Sysikääpä (Phellinus nigricans) on hyvin to- tailun vuoksi lajimääriä erikokoisilta alueilta eri dennäköisesti löytynyt Keski-Suomen alueelta ja puolilta Suomea: Vantaa 139 (K. Savola, kirjall. tämän lajin näköisiä näytteitä on muun muassa tiedonanto 2005), Uusimaa 178 (J. Kinnunen, Jyväskylän yliopiston museolla. Kuitenkin tak- kirjall. tiedonanto 2006), Helsinki 132 (Renvall sonomisen epäselvyyden ja suhteellisten määri- 1996), Kainuu 164 (T. Helo, kirjall. tiedonanto tystuntomerkkien takia emme käsittele sysikää- 2006), Oulu 123 ja Keski-Pohjanmaa 115 (M. pää tässä katsauksessa omana lajinaan (Niemelä Kulju, kirjall. tiedonanto 2006). Keski-Suomen 2005). Pahviludekäävän (Skeletocutis subincarna- alueella on tähän mennessä löydetty eniten lajeja ta) erottaminen paperiludekäävästä (Skeletocutis Korpilahden Vaarunvuorilta, 93 kääpälajia. Liit- papyracea) on vaikeaa. Subincarnata-lajinimen teessä 3 on listattu systemaattisesti inventoiduilla käyttäminen on hieman harhaanjohtavaa, sillä valtion mailla tavatut kääpälajit. sitä käytettiin ennen vuotta 1998 valkoludekää- vän (Skeletocutis biguttulata) lajinimenä (Niemelä 1998). Niemelä (2005) muistuttaa, että pahvilu- dekääpä ja paperiludekääpä saattavat kuitenkin

51 Mesipillikääpä (Antrodia mellita) on suurten haapa- ja raitamaapuiden vaarantuneeksi luokiteltu lahottaja, joka on Keski-Suomesta löydetty 16 kertaa. Kuva: Panu Halme. (PH 1847, 14.IX.2007, Joutsa, Tieransaari)

5.5.1 Uhanalaislajisto erittäin uhanalaista, 15 (26) vaarantunutta ja 24 (31) silmälläpidettävää kääpälajia (Rassi ym. Keski-Suomen kääpälajeista noin 30 % on luoki- 2001). Vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnin jäl- teltu joko valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai sil- keen on tehty useita taksonomisia muutoksia ja mälläpidettäviksi lajeiksi (Rassi ym. 2001). Keski- uusia löytöjä, joten monen lajin luokitus tulee Suomessa esiintyy siis suurin piirtein saman verran muuttumaan seuraavassa uhanalaisuustarkaste- uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja suhteessa lussa. Esimerkiksi karttakääpä (Oligoporus mappa) koko lajistoon kuin koko Suomessa keskimäärin siirretään äärimmäisen uhanalaisten luokkaan ja (noin 35 % lajistosta). Keski-Suomen maakun- oranssikääpä (Hapalopilus aurantiacus) perinee nan alueella on tavattu (suluissa koko Suomen entisen lohikäävän (Sarcoporia salmonicolor) sil- lajimäärä) 4 (8) äärimmäisen uhanalaista, 6 (15) mälläpidettävän aseman.

52 6 Kääpälajiston kannalta merkittävimmät metsäalueet

6.1 Alueiden arvottamisperusteet Metsien keskinäiseen arvottamiseen kääpälajiston lajilistansa. Lajilistat ovat liitteessä 4. Taulukossa perusteella on olemassa useita tapoja. Perusteina 2 kohteet on listattu kultakin alueelta löydettyjen voidaan käyttää indikaattorilajien tuomaa vertai- uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrän lulukuarvoa, uhanalaisten ja silmälläpidettävien mukaan (Rassi ym. 2001). Liitteessä 3 on esitelty lajien määrää tai kaikkien kääpälajien yhteismää- yhteislajimäärältään Keski-Suomen rikkaimmat rää. Seuraavassa esittelemme kääpälajistoltaan ar- metsäalueet. vokkaimmat keskisuomalaiset metsäalueet, joista Osa esiteltävistä metsistä on kartoitettu tar- pääosa on valtion omistuksessa. Mukaan ei ole kasti, joten kokonaislajimäärä on tiedossa, ku- tilan puutteen vuoksi otettu joitakin kääpäla- ten myös uhanalaisten ja muiden harvinaisten jistollisesti huomattavia, mutta kokonaan yksi- lajien esiintyminen. Toisia metsäalueita on in- tyisomistuksessa olevia metsiä, kuten Pihtiputaan ventoitu satunnaisemmin, ja kertyneet lajitiedot Huosioismäen aluetta ja Pihtiputaan kunnan län- ovat enemmän hajahavaintoluonteisia. Joistakin siosien metsäalueita. huonommin tunnetuista metsäalueista saattaisi Taulukossa 1 esiteltävät alueet on valittu Koti- tarkemmalla tutkimisella löytyä selvästi enemmän rannan ja Niemelän (1996) kehittämän indikaat- luonnonsuojelullisesti tai eliömaantieteellisesti toripistejärjestelmän perusteella. Tässä indikaatto- merkittäviä kääpälajeja. Lajistollisesti arvokkaita ripistejärjestelmässä vaateliaan aarniometsän kää- metsiä löytyy varmasti myös esimerkiksi eteläi- pälajin esiintyminen tuo metsälle kaksi pistettä sen Keski-Suomen lehdoista ja lehtipuuvaltaisista ja vanhan metsän lajiksi luokitellun kääpälajin luonnonmetsistä, mutta niitä ei ole systemaatti- esiintyminen yhden pisteen. Kuusivaltaisille ja sesti tutkittu. Tässä julkaisussa käsitellyt alueet mäntyvaltaisille metsille on omat indikaattori sekä niiden koot niiden pistemäärät ovat taulu-

Riekonkääpä (Antrodia albobrunnea) on vaatelias vanhojen mäntymetsien ilmentäjälaji. Keski-Suomen löydöt ovat lähinnä maakunnan pohjoisosista. Kuva: Panu Kunttu. (PK 2467, 6.IX.2007, Rovaniemi, Veneselkä)

53 Taulukko 1. Keski-Suomen ja lähialueiden arvokkaimmat metsät indikaattoripisteytyksen perusteella. Pistemäärän yhteydessä olevat lyhenteet: K = kuusivaltaisen, M = mäntyvaltaisen metsän mukaan lasketut pisteet.

Alue Kunta Pinta-ala (ha) Pistemäärä Pyhä-Häkin kansallispuisto Saarijärvi 1 300 35 K Salamajärven kansallispuisto Kinnula, Perho, Kivijärvi 6 200 25 M Salamanperän luonnonpuisto Kivijärvi 1 270 24 M Kuusimäen alue Muurame 824 22 K Louhuvuori–Harjuntakanen ym. Pihtipudas 2 500 22 M Keurunmäki–Haavikkolehto Suonenjoki 625 21 K Isojärven kansallispuisto Kuhmoinen 2 200 20 K Kalajanvuori–Enonniemi Rautalampi 1 373 19 K Kärppäjärvi Kuhmoinen 809 18 K Vaarunvuoret Korpilahti 604 15 M Kattilavirta–Louhukangas ym. Pihtipudas 170 14 M Väärä-Väihi–Vatajienkangas Jämsä 137 14 K Raiski Keuruu 112 13 K Iso-Saukkonen ym. Viitasaari 173 12 K Leivonmäen kansallispuisto Leivonmäki 2 900 11 K Edessalo Jämsä 350 10 K Hallinmäki Jämsänkoski 211 9 K

Taulukko 2. Keski-Suomen arvokkaimmat metsäalueet uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien lukumäärän perusteella.

Alue Kunta Pinta-ala (ha) RE CR EN VU NT Yht. Pyhä-Häkin kansallispuisto Saarijärvi 1 300 - - 2 8 13 23 Salamanperän luonnon- Kivijärvi 1 270 - - - 7 10 17 puisto Vaarunvuoret Korpilahti 604 1 1 - 5 7 14 Kuusimäen alue Muurame 824 - 1 1 5 6 13 Isojärven kansallispuisto Kuhmoinen 2 200 - - 1 6 6 13 Louhuvuori– Pihtipudas 2 500 - - 2 4 7 13 Harjuntakanen ym. Edessalo Jämsä 350 - 1 - 3 8 12 Salamajärven kansallis- Kinnula, Perho 6 200 - - 3 6 3 12 puisto Kärppäjärvi Kuhmoinen 809 - - - 4 7 11 Väärä-Väihi–Vata Jämsä 137 - - - 2 6 8 jienkangas Hoikanpuro Pihtipudas n. 10 - - - 2 6 8 Kattilavirta–Louhukangas Pihtipudas 170 - - - 4 4 8 ym. Raiski Keuruu 112 - - - 3 3 6 Iso-Saukkonen ym. Viitasaari 173 - - - 3 3 6 Leivonmäen kansallispuisto Leivonmäki 2 900 - - - 3 3 6

kossa 1. Alueiden sijainti Keski-Suomen kartalla ja silmälläpidettävien lajien esiintymien määrän ilmenee liitteestä 5. mukaan 15 tärkeintä kohdetta ovat valtaosin sa- Pyhä-Häkin kansallispuisto saa indikaatto- moja. Ainostaan Hallinmäen Natura-alue puto- rilajien perusteella pistearvon 35, kun korkein aa pois uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien mahdollinen pistemäärä olisi 46. Suomen korkein esiintymien määrää tarkasteltaessa. Pyhä-Häkin indikaattorilajien tuoma pistemäärä on laskettu kansallispuistolla on selvä johtoasema kummassa- Rovaniemellä sijaitsevasta Pisavaaran luonnon- kin listassa. Vaarunvuorten alue nousee tutkimus- puistosta. Sen kuusivaltaisten metsien arvoksi on lajien esiintymien lukumäärän perusteella toisek- saatu 41 pistettä (Niemelä ym. 2005). si, kun indikaattoripistelistassa se on kahdeksas. Vertailtaessa arvokkaimpia metsäalueita in- Tämä johtuu siitä, että alueelta on tavattu useita dikaattorilajien pisteytyksen sekä uhanalaisten eteläisiä uhanalaisia harvinaisuuksia, jotka eivät

54 ole vanhan metsän ilmentäjälajeja. Hoikanpu- 6.2 Keski-Suomen merkittävimmät ron alue voisi nousta kattavissa inventoinneissa kääpämetsät hyvin indikaattorilajien perusteella tärkeimpien kohteiden joukkoon. Nyt tiedot alueen lajistosta 6.2.1 Pyhä-Häkin kansallispuisto koostuvat hajahavainnoista. Alueita on vaikea verrata toisiinsa, koska nii- Saarijärvellä sijaitseva Pyhä-Häkin kansallispuisto den pinta-alat eroavat huomattavasti toisistaan. tunnetaan eteläisen Suomen huomattavimpana Toisaalta isonkin alueen uhanalaislöydöt ovat ikimetsänä. Noin 1 300 ha:n kokoisen alueen monesti tulleet samoilta melko pienialaisilta metsät ovat valtaosiltaan luontaisesti syntyneitä, kohteilta. Arvokkaat kohteet jakautuvat melko kulojen ja myrskyjen vuosisatojen aikana muok- tasan eteläisen ja pohjoisen Keski-Suomen välillä. kaamia. Männiköt ikipetäjineen ja keloineen ovat Tämä on merkittävä huomio, koska maakunnan usein keski-iältään yli 250-vuotiaita. Vanhimmat eri osissa esiintyy levinneisyydeltään ja elinympä- elävät puuyksilöt ovat jo noin 450-vuotiaita (Met- ristövaatimuksiltaan erilaista lajistoa: pohjoisessa sähallitus 2006). Keski-Suomessa uhanalaislajisto koostuu etenkin Puolet kansallispuiston alueesta on suota, toi- männyllä kasvavista, osin pohjoisista lajeista ja nen puoli on kangasmaastoa ja mäkiharjanteita. eteläisessä Keski-Suomessa lehtolajeista ja levin- Suoluonnossa ovat edustettuina monet suotyypit: neisyydeltään eteläisistä lajeista. nevaa ja rämettä sekä myös reheviä suotyyppejä, kuten kuusivaltaisia ruoho- ja heinäkorpia. Puis- ton suot ovat pääsääntöisesti välttyneet ojituksilta. Pyhä-Häkin metsät ovat täysin luonnontilaisia. Kuusi on jälleen valtaamassa alaa männyltä, kun metsäpalot eivät enää ole sen etenemistä pysäyt-

Pyhä-Häkin kansallispuisto on maakunnan arvokkain luonnonmetsän kääpälajiston kasvuympäristö. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2005).

55 Salamajärven kansallispuistolle ovat tyypillisiä mäntyvaltaiset nuoret metsät, joissa viime aikoihin jatkuneesta talous- käytöstä huolimatta on säästynyt suuria mäntymaapuita. Kuva: Panu Halme (syyskuu 2004).

tämässä. Lehtipuut eivät kangasmaaston tiukassa teella pistearvon 35 kuusivaltaisille metsille ja 27 kilpailutilanteessa menesty, kuusien seassa kasvaa mäntyvaltaisille metsille. Yhteensä Pyhä-Häkistä haapaa ja raitaa vain hyvin niukasti. Koivujatku- on löytynyt kääpälajeja 81 (Kunttu ym. 2005). mo on lähes katkennut Pyhä-Häkin kaltaisessa myöhäissukkessiovaiheen metsässä (Metsähallitus 6.2.2 Salamajärven kansallispuisto 2006). Viimeisen tuhannen vuoden aikana alueen metsiä on muovannut tuli. Eniten palokoroja ny- Salamajärven kansallispuisto on 62 neliökilomet- kyisissä männyissä ovat synnyttäneet 1700-luvun rin koollaan selvästi Keski-Suomen suurin luon- metsäpalot, joita riehui maastossa keskimäärin nonsuojelualue. Suuri osa alueesta on kuitenkin yhdeksän vuoden välein (Lehtonen & Kolström suota, jolla ei kääpälajiston kannalta ole merki- 2002). tystä. Suuri osa puiston metsistäkin on nuoria Pyhä-Häkistä on löydetty 11 uhanalaista kää- kehitysvaiheita, joiden tämänhetkinen suojelu- pälajia (EN 2, VU 8) ja 13 silmälläpidettävää la- arvo on jokseenkin vähäinen. Suurelle alueelle jia. Näistä harvinaisimmat ovat kalkkikääpä (Ant- mahtuu kuitenkin hyvin monenlaisia metsiä, ja rodia crassa), lovikääpä (Postia lowei), erakkokääpä Salamajärven kansallispuistoon kuuluukin monia (Antrodia infirma), sitruunakääpä (Antrodiella erittäin arvokkaita metsäalueita. Ehdottomasti citrinella), lohkokääpä (Diplomitoporus crustuli- puiston arvokkain osa kääpälajiston kannalta on nus), kitukääpä (Oligoporus parvus) ja talikääpä entinen Koirajoen aarnialue, joka on keskiosil- (Physisporinus rivulosus). Muista hyvin harvinai- taan hyvin vanhaa männikköä ja jota ei koskaan sista kääväkkäistä mainittakoon Keski-Suomen ole avohakattu. Sekä maapuina että pystyssä on toinen kielinahakka (Stereopsis vitellina) ja val- satoja vuosia vanhoja mäntyjä. Reunoiltaan alue takunnallisesti erittäin harvinainen piilo-orakas on rehevämpää luonnontilaista sekametsää, josta (Phellodon secretus), joka on vasta 2003 kuvattu löytyy suuria kuusi- ja haapamaapuita. tieteelle (Niemelä ym. 2003). Pyhä-Häkin kansal- Muita Salamajärven kansallispuiston arvok- lispuisto saa indikaattorilajien pisteytyksen perus- kaita metsäalueita ovat entisen aarnialueen lähis-

56 töllä sijaitsevat Iso Koirakangas ja Hirvikangas Tauslamminkankaalla on havaittu myös erittäin sekä hieman etelämpänä oleva Tauslamminkan- uhanalainen kellokääpä (Oligoporus cerifluus). gas. Kaksi ensimmäistä ovat puustoltaan osin jopa Myös muutamilla muilla Salamajärven kansal- Koirajoen alueen veroisia, mutta niitä on hakattu lispuiston metsäalueilla esiintyy arvokasta kääpäla- järjestelmällisemmin, joten maapuuta ja vanho- jistoa. Heikinjärvenkankaalla ja sen ympäristössä ja pystypuita on vähemmän. Tauslamminkan- on havaittu esimerkiksi vaarantuneet poimukääpä gas puolestaan on ainakin osin jopa avohakattu (Antrodia pulvinascens), hentokääpä (Oligoporus joitakin kymmeniä vuosia sitten, mutta suuria lateritius) ja välkkyludekääpä (Skeletocutis stellae). mäntymaapuita on silti paljon. Kallioistenkankaalla puolestaan esiintyy sirppi- Myös muutamilla muilla puiston metsäalueilla kääpää ja riekonkääpää. Näille kaikille alueille on on jo tällä hetkellä merkitystä vaateliaankin kää- yhteistä, että uhanalaislajien havainnot ovat yk- pälajiston kannalta. Heikinjärvenkangas ympä- sittäisiltä maapuilta, metsäkuvioilta, joissa usein ristöineen sekä esimerkiksi Kallioistenkangas ovat onkin vain muutama isompi maapuu. alueita, joita on käsitelty metsätalouden keinoin Lähes kaikki edellä mainitut lajit ovat ensisi- voimakkaastikin. Alueilla on kuitenkin säästynyt jaisesti männyn lahottajia. Salamajärvelle onkin pieniä luonnontilaisemman metsän laikkuja sekä tyypillistä, että kuusia ja kuusen lajistoa löytyy yksittäisiä suuriakin maapuita nuorten metsien lähinnä purojen varsilta ja rehevämpien soiden keskellä. Nämäkin luonnonmetsän piirteet ovat reunoilta. Harvinaisia haavan lahottajia puistosta riittäneet säilyttämään näillä alueilla jonkin ver- on havaittu mainittujen poimukäävän ja harja- ran vaateliasta kääpälajistoa. sorakkaan verran. Haapoja puistossa onkin siellä Salamajärven kansallispuiston kääpälajistosta täällä ja osa niistä on saanut järeytyä rauhassa. ei ollut yhtään tunnettua havaintoa ennen syksyä Yhteensä Salamajärven kansallispuistosta on löy- 2004, jolloin Panu Halme toteutti alueella melko tynyt kahdeksan uhanalaista ja kolme silmälläpi- kattavan kääpäinventoinnin. Tämän jälkeenkään dettävää kääpälajia. alueelta ei ole kääpähavaintoja, joten kaikki ha- Mäntyvaltaisten vanhojen metsien indikaatto- vainnot koskevat vuotta 2004. Alueen lajilistasta rilajiston perusteella Salamajärven kansallispuisto puuttunee harvinaisia lajeja, jotka eivät kyseisenä saa 25 pistettä ja sijoittuu erittäin arvokkaiden vuonna tuottaneet itiöemiä. Lisäksi havaitsematta suojeltavien metsäalueiden luokkaan. Pistemäärä on saattanut jäädä puronvarsien ja muiden rehe- on Keski-Suomessa suurin yhden alueen saama vien kohteiden lehtipuilla kasvavaa lajistoa, sillä Pyhä-Häkin kansallispuiston jälkeen. Salamajär- inventointi keskittyi aarniometsäkohteisiin. ven kansallispuistosta löytyneiden kääpien yhteis- Salamajärven kansallispuiston kääpälajisto si- lajimäärä on pinta-alaan nähden hyvin pieni, vain sältää keskisuomalaisittain erittäin suuren joukon 63 lajia. Pienehköä määrää selittää erityisesti se, mäntymaapuiden harvinaista lahottajalajistoa. että puistossa on hyvin vähän kuusikoita ja näin Puiston lajisto on mäntylajien osalta osin jopa jopa kuusikoiden peruslajeja puuttuu paljon laji- Pyhä-Häkin kansallispuiston lajistoa merkittä- listalta. Samoin lehtipuilla elävä lajisto on melko vämpää. Arvokkaimpia havaintoja ovat erittäin niukka. Puiston kaikissa lajiryhmissä on kuiten- uhanalaiset, Keski-Suomessa äärimmäisen har- kin havaittavissa uhanalaisten lajien suuri osuus. vinaiset kalkki- (Antrodia crassa) ja lutikkakääpä Jopa lehtipuulajeissa on muutamia uhanalaisia, (Skeletocutis jelicii). Molempien lajien esiintymiä vaikka aivan peruslajeja puuttuu paljon. voidaan pitää hyvin arvokkaina. Nämä molem- Salamajärven kansallispuiston kääpälajistosta mat ovat löytyneet Koirajoen alueelta, jonka la- puhuttaessa on otettava huomioon, että puiston jistoon kuuluvat lisäksi muun muassa vaarantu- suuresta pinta-alasta huolimatta vaateliaille kää- neiksi luokitellut harjasorakas (Gloiodon strigosus) ville sopiva pinta-ala on pienehkö ja Koirajoen ja erakkokääpä (Antrodia infirma). alueen ja sen lähikankaiden muodostamaa koko- Koirajoen alueen ulkopuoleltakin on löytynyt naisuutta lukuun ottamatta myös hyvin hajanai- monia vaateliaita lajeja. Esimerkiksi Hirvikan- nen. Puistoa voikin nykytilassaan pitää paremmin kaan, Ison Koirakankaan ja Tauslamminkankaan joukkona pieniä arvokkaita metsäalueita kuin lajistoon kuuluu harvinaista aarniometsien lajis- yhtenä metsäalueena. Tilanne tulee muuttumaan toa, kuten erakkokääpä, sirppikääpä (Cinereomyces puiston nuorten metsien luonnontilaistuessa pik- lenis) ja riekonkääpä (Antrodia albobrunnea). ku hiljaa.

57 6.2.3 Salamanperän luonnonpuisto tyjä, haapoja ja koivuja. Näiden kaikkein luonnontilaisimpien osien lisäksi lähes kaikki muutkin Salamanperän luonnonpuisto on noin Pyhä- Salamanperän luonnonpuiston metsäiset alueet Häkin kansallispuiston kokoinen alue Salama- ovat saavuttaneet jo niin paljon luonnonmetsän järven kansallispuiston etelärajalla. Pyhä-Häkki piirteitä, että niillä on huomattavaa arvoa vaate- on Salamanperälle muutoinkin kuin kokonsa liaan kääpälajiston kannalta. puolesta sopiva vertailukohde, sillä alueiden voi Kääpälajistoselvitysten osalta Salamanperän katsoa olevan kaksi Keski-Suomen merkittävin- tilanne on sama kuin Salamajärven kansallispuis- tä aarnialuetta. Salamanperän luonnonpuistoa ton: kääpälajistosta ei ollut yhtään tunnettua ha- luonnehtivat kooltaan muutamasta hehtaarista vaintoa ennen syksyä 2004, jolloin Panu Halme jopa satoihin hehtaareihin olevat mäntyvaltaiset toteutti alueella melko kattavan kääpäinventoin- metsäsaarekkeet, jotka ovat avosoiden reunusta- nin (Halme 2004). Tämän jälkeenkään alueella ei mia. Osa näistä saarekkeista on lähes luonnonti- ole tehty lajistoselvityksiä, joskin Metsähallituk- laisia, mutta osassa on tehty melko voimakkaita- sen henkilöstön kääpäkurssi vieraili puistossa ly- kin metsätaloustoimia. Luonnontilaisimmillaan hyesti syksyllä 2006. Alueelta tunnetusta lajistosta metsäsaarekkeet ovat puiston keskiosissa sekä puuttunee kuitenkin harvinaisia lajeja, jotka eivät itäosissa Kirkkokivenkankaan alueella. Puiston vuonna 2004 tuottaneet itiöemiä tai jotka jäivät luoteis- ja kaakkoisnurkissa metsät ovat suurelta inventoinnin ulkopuolisille alueille. osin kuusivaltaisia ja kuusimetsän nopeamman Salamanperän luonnonpuistosta löytyneeseen sukkession ansiosta melko luonnontilaisen oloisia kääpälajistoon kuuluu useita Keski-Suomessa hy- huolimatta joistakin edelleen näkyvistä metsäta- vin harvinaisia lajeja. Esimerkiksi vaarantuneilla louden merkeistä. Rehevimmillään kuusikot ovat hento- (Oligoporus lateritius) ja sirppikäävällä (Ci- Pattikankaalla sekä puiston länsireunalla kulkevan nereomyces lenis) on puistossa melko vahvat kannat Pahapuron varressa, jossa luonnontilainen kuu- ja lisäksi esimerkiksi välkkyludekääpä (Skeletocutis sikko jatkuu useita kilometrejä sekapuina män- stellae) ja kitukääpä (Oligoporus parvus) kuuluvat

Pahapuron varsi on harvoja Salamanperän luonnonpuiston reheviä, kuusivaltaisia metsiä. Puronvarren lajistoon kuuluu monia harvinaisia lajeja. Kuva: Panu Halme (syyskuu 2004).

58 lajistoon. Vanhojen mäntyvaltaisten metsien in- Alueen vanhoista metsistä Kuusimäki on dikaattorilajistonsa perusteella Salamanperä saa luonnontilaisin ja myös laajin. Kuusimäki on 24 pistettä ja on siis erittäin arvokas suojeltava suurimmaksi osin rehevää lehtomaista kangasta, metsäalue. paikoin lehtoakin. Kuusimäki on ollut kaskivil- Kuusen lajiston osalta Salamanperä on yhtä jelyalueena 1800-luvulla eikä siellä näin ollen arvokas kohde kuin mäntylajienkin. Kuusen la- ole lainkaan ikivanhoja keloja tai esimerkiksi jeista on löytynyt paljon Keski-Suomessa hyvin tervaskantoja. Valtapuuna on kuusi, mutta myös harvalukuisia lajeja, kuten pursu- (Amylocystis koivun ja männyn sekä paikoin haavan määrät lapponica), korpilude- (Skeletocutis odora) ja tip- ovat merkittäviä. Sekä koivun että haavan uu- pakääpä (Oligoporus guttulatus). Vanhojen kuu- siutuminen on vähäistä ja runsaasta nykyisestä sivaltaisten metsien indikaattorilajien antama lehtipuumaapuusta huolimatta näiden puulajien pistemäärä on Salamanperällä 24 eli sama kuin lahopuun jatkumoon on lähiaikoina tulossa kat- mäntylajien antama. kos. Kuusimäkeä pienemmän Tikkamäen metsät Muita puiston arvokkaita lajilöytöjä ovat esi- ovat puulajistoltaan Kuusimäen metsien kaltaisia merkiksi raidantuoksukääpä (Haploporus odorus), mutta hieman nuorempia. rusakonkääpä (Sarcoporia polyspora), poimukääpä Kirkkokangas on edellä mainittuja metsiä kui- (Antrodia pulvinascens), rustikka (Protomerulius vempaa ja karumpaa aluetta ja puustossa männyl- caryae) ja oranssikääpä (Hapalopilus aurantiacus). lä on paikoin suurempi osuus. Kirkkokankaalla Yhteensä puistossa on havaittu kuusi uhanalaista lahopuun määrä on hieman edellä mainittuja ja kymmenen silmälläpidettävää kääpälajia. Puis- vähäisempi, vaikka siellä täällä on isojakin maa- tossa tavattujen lajien yhteismäärä on 77. Karulla puita. Osa puustosta on vanhempaa kuin edellä vedenjakajaseudulla sijaitsevalle puistolle määrä mainituissa kohteissa ja metsätaloustoiminta vai- on melko korkea, koska lajijoukosta puuttuvat kuttaakin olleen laikuttaisempaa ja vähemmän monet rehevämmillä seuduilla yleiset joka paikan intensiivistä kuin alueen muissa metsissä. Kuusi- lajit. Puiston lajistossa yhdistyvät luonnontilais- mäen alueen neljäs vanhan metsän alue on Val- ten männiköiden ja kuusikoiden lajit ja puisto on keavuori, joka on muita vanhan metsän laikkuja molempien osalta hyvin arvokas metsäalue. Myös monotonisempaa ja on ollut pidempään talous- haavan ja koivun lahottajien kannalta puistolla käytössä. Valkeavuoren puustossa kuusi on selkeä on merkitystä, sillä lajistoon kuuluu molempien valtalaji, vaikka lakialueella mänty onkin paikoin puiden uhanalaisia lahottajia. yleisin puulaji ja haapaakin on siellä täällä. Laho- puuta Valkeavuoressa on vähemmän kuin alueen 6.2.4 Kuusimäen alue muissa vanhoissa metsissä ja vähäkin lahopuu on suurelta osin ympäröiviltä avohakkuilta puhalta- Kuusimäen alue sijaitsee Etelä-Hämeen pohjoi- vien tuulten viime vuosina kaatamaa. simmassa kolkassa, Muuramessa. Alue koostuu Kuusimäen alue on ollut vanhojen metsien neljästä Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvas- sienilajistonsa vuoksi jonkinlaisen mielenkiin- ta vanhasta metsästä (Kuusimäki, Tikkamäki, non kohteena jo pitkään (esim. Hallman 1995 Kirkkokangas ja Valkeavuori) ja niiden väliset ja 1996, Päivinen ym. 1999). Aiempi mielen- metsäalueet kattavasta Kuusimäen suojelumet- kiinto on ollut paljolti satunnaisen retkeilyn tai sästä. Yhteensä alueen pinta-ala on 824 ha, josta johdonmukaisen mutta melko pienimuotoisen Natura-alueeseen kuuluu 223 ha. aineistonkeruun varassa. Hallmanin töitä lu- Muuramen, Korpilahden, Jyväskylän maalais- kuun ottamatta aiempi työ on kärsinyt myös kunnan ja Jyväskylän rajaseutu, jossa tarkasteltava lukuisista vääristä määrityksistä. Vuodesta 2004 alue sijaitsee, on mäkistä ylänköä ja maaperältään lähtien tämän raportin kirjoittajat ovat retkeilleet melko rehevää. Alueella on ilmeisesti ollut han- alueella ja Panu Halme on tehnyt Kuusimäessä kalakulkuisuuden ja harvahkon asutuksen vuoksi lahottajasieniseurantaa, jonka myötä havaintoja jatkuvasti jonkin verran metsätalouden ulkopuo- on kertynyt paljon. Lisäksi syksyllä 2006 Panu lella olevia pieniä metsäalueita. Kuitenkin kaikki Halme teki alueella lyhyen lajistoselvityksen, nyt tarkasteltavalla alueella olevat vanhojen metsi- jonka aikana Tikkamäen, Kirkkokankaan ja en suojelualueetkin ovat olleet metsätalouden tai Valkeavuoren lajistosta saatiin uusia havaintoja. kaskiviljelyn piirissä ainakin 1800-luvulla. Pyhä-Häkin kansallispuiston ja Vaarunvuorten

59 Muuramen Kuusimäki on kuusivaltainen lehtomainen kangasmetsä, jossa entisen kaskiviljelyn jäljet näkyvät nykyisin suurena lehtipuulahopuun määränä. Kuva: Panu Halme (elokuu 2005).

alueen ohella Kuusimäen alueen kääpälajisto lie- (Onnia tomentosa) ja istukkakääpä (Rhodonia nee Keski-Suomen kattavimmin selvitetty. Silti placenta). alueelta on varmasti löydettävissä vielä useita nyt Muista alueen vanhoista metsistä on myös tapaamattomia lajeja, sillä monia yleisiäkin lajeja löydetty joitakin harvinaisia kääpälajeja. Kirkko- puuttuu lajilistalta. kankaan merkittävin havainto lienee vaarantunut Kuusimäen alueelta löytynyt kääpälajisto on välkkyludekääpä (Skeletocutis stellae), jonka muut hyvin arvokas ja sisältää useita lajeja, joita on keskisuomalaiset havainnot ovat kaukana tästä, havaittu vain täällä tai korkeintaan muutamassa lähinnä pohjoisessa Keski-Suomessa. Tikkamäestä kohteessa Keski-Suomessa. Harvinaisin tavattu on havaittu vaarantunut sirppikääpä (Cinereomyces kääpälaji on äärimmäisen uhanalainen paksukuo- lenis). Yhteensä Kuusimäen alueella on havaittu rikääpä (Rigidoporus crocatus), joka on Suomessa seitsemän uhanalaista ja viisi silmälläpidettävää havaittu vain kuudessa kohteessa (Kunttu 2007). kääpälajia. Lisäksi on havaittu runsaasti harva- Myös erittäin uhanalainen kellokääpä (Oligoporus lukuista vanhojen metsien indikaattorilajistoa cerifluus) on suurharvinaisuus, josta on havain- ja muita harvalukuisia kääpälajeja. Kuusimäen toja Etelä- ja Keski-Suomesta vain muutamilta alueella on tavattu myös huomattavan vaatelias- alueilta. Ehkä kolmanneksi harvinaisin alueelta ta muiden lahottajasieniryhmien lajistoa. Alueen löytynyt kääpälaji on sitruunakääpä (Antrodiella suojeluarvoa punnittaessa onkin huomioitava sen citrinella), josta on Keski-Suomesta Kuusimäen erittäin rikas lahottajahelttasienilajisto ja esimer- alueen lisäksi havainto vain Pyhä-Häkin kansal- kiksi muutamat harvinaiset lahottajaorakkaat. lispuistosta. Nämä merkittävimmät harvinaisuu- Esimerkkilajeja ensin mainituista ovat vaarantu- det on havaittu alueella vain Kuusimäen vanhassa neet talvihiippo (Mycena tintinabulum) ja karvala- metsässä samoin kuin keskisuomalaisittain har- horusokas (Pluteus umbrosus) ja jälkimmäisistä vinaiset poimu- (Antrodia pulvinascens), huopa- vaarantunut turkkiorakas (Dentipellis fragilis).

60 6.2.5 Louhuvuori–Harjuntakanen– lajeista. Suot ovat pitkälti ojittamattomia, mäntyä Multarinmeri–Nasakkakangas kasvia niukkaravinteisia rämeitä. Alue on kokonaisuutena monipuolinen, useita eri luontotyyp- Keski-Suomen pohjoisosassa, aivan Keski-Pohjan- pejä käsittävä ja lähes luonnontilainen. Erityinen maan rajalla sijaitsee mielenkiintoinen ja arvokas arvo on hyvin edustavalla aarniometsällä. karujen mäntymetsien alue. Se koostuu Pihtipu- Alueelta on löydetty mm. kalkkikääpä (Antro- taan kunnan alueella sijaitsevista Louhuvuoren ja dia crassa), lovikääpä (Postia lowei), rusakonkääpä Harjuntakasen–Multarinmeren Natura-alueista (Sarcoporia polyspora), liekokääpä (Gloeophyllum sekä niiden lähialueista. Yhteensä tämä metsä- protractum), sirppikääpä (Cinereomyces lenis) kokonaisuus on noin 2 500 hehtaarin suuruinen. ja riekonkääpä (Antrodia albobrunnea). Muista Tätä tällä hetkellä epäyhtenäisesti suojeltua alue- kääväkäshavainnoista merkittävin on Suomes- kokonaisuutta on mielekästä tarkastella yhtenä sa hyvin harvinainen hoikkaorakas (Hydnellum kohteena, koska se on luonnonoloiltaan saman- gracilipes). Indikaattorilajien yhteenlaskettu pis- kaltaista ja lajisto on alueella laajalle levinnyttä. temäärä on 22, joka on neljänneksi korkein tulos Tämä laaja metsäkokonaisuus koostuu van- Keski-Suomessa. Kääpälajistollisesti tämä metsä- hoista luonnontilaisista mäntykankaista, puus- alue on Keski-Suomen arvokkaimpia mäntyla- toisista soista ja pienistä järvistä. Osa alueesta on jiston kohteita. metsätalouden käytössä, joten tiet ovat pirstoneet muuten erämaista seutua. Puolukkatyypin män- 6.2.6 Keurunmäki–Haavikkolehto tymetsät ovat keskeisin metsätyyppi. Metsissä kasvaa vanhoja, yli 100-vuotiaita, mutta melko Keurunmäen–Haavikkolehdon Natura-alue si- pienikokoisia pystypetäjiä, pystyyn kuolleita ja jaitsee Pohjois-Savon eliömaakunnassa, Suonen- kaatuneita keloja on joka puolella. Hiiltynyt joen kaupungin alueella. Sen kokonaispinta-ala puuaines kertoo metsäpalohistoriasta. Lahopuuta on 625 ha, josta 92 % on metsämaata (Pohjois- on kauttaaltaan melko runsaasti, joukossa on iki- Savon ympäristökeskus 2005, Similä 2006). vanhoja järeitä runkoja. Metsät ovat kivikkoisia, Metsäkokonaisuus on eteläsuomalaisittain laa- louhikkoisia ja karuja. Koivu on tärkein sekapuu- ja metsiensuojelualue. Se pitää sisällään kuivia

Suonenjoella sijaitsevassa Haavikkolehdossa esiintyy lukuisia uhanalaisia kääväkkäitä. Kuva: Panu Kunttu (syyskuu 2006).

61 mäntykankaita, tuoreita kuusikoita ja lehtomai- yhteensä 81 kääpälajia. Alueen muita harvinaisia sia kankaita runsaine lehtipuineen. Ylivoimaisesti lajeja ovat mm. luukääpä (Antrodiella faginea) ja yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore kangas. Kui- lumikonkääpä (Fibroporia norrlandica). Keurun- vahko kangas on seuraavaksi yleisin. Lehtomaista mäen–Haavikkolehdon Natura-alueen indikaat- kangasta, lehtoa ja kuivaa kangasta on kutakin torilajien yhteen laskettu pistemäärä on kuusival- suurin piirtein saman verran, noin 25 ha. Alu- taisille metsille 21 ja mäntyvaltaisille metsille 19 een metsät ovat valtaosin metsätaloudellisesti (Kunttu & Juutilainen 2006). käsiteltyjä. Tämä näkyy sekä puuston iässä että lahopuun määrässä. Vanhaa metsää on reilut 100 6.2.7 Isojärven kansallispuisto ha, muu osa metsistä on nuorta. Lahopuuta on keskimäärin vain noin 5 m3/ha. Vanhan metsän Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisten osissa lahopuun määrä nousee keskimäärin 11 kunnassa eteläisessä Keski-Suomessa. Puiston kuutioon hehtaarilla. Puolet kaikesta lahopuusta metsien hallitsevin osa ovat kuusivaltaiset, mut- on kuusta ja kolmasosa mäntyä (Similä 2006). ta sekapuustoiset, melko voimakkaasti käsitellyt Kangasmetsiä monipuolistavat ravinteikkaat metsät. Näissä metsissä lahopuuta on usein niu- puronotkot, korpilaikut ja -juotit sekä useat pie- kasti ja rakenne on muutenkin hyvin talousmet- net erämaiset lammet. Alueella on paikoin run- sämäinen. Käsitellyissä kuusikoissa on kuitenkin saasti vanhoja sekä eläviä että kuolleita lehtipuita, paikoin paljon esimerkiksi lehtipuuryhmien ja kuten haapoja ja raitoja. Paikoin kuolleita havu- eri-ikäisten puiden tuomaa monimuotoisuutta. puita, keloja ja havumaapuita on aarniometsälle Kuusivaltaisten metsien ohella puistossa val- tyypillisiä määriä. Pystyyn kuolleiden runkojen litsevat kuivat ja karut kalliometsät, joita on eri- joukossa tavataan pökkelöitä ja keloja. Alueen tyisen runsaasti Lortikanvuorten–Kaakkokallion kuusivaltaisissa metsissä on runsaasti lehtipuuta alueella. Nämä jäkälän tai niukan kasvillisuuden sekapuuna ja erityisesti vanhat haavat ovat hy- peittämät mäntyvaltaiset alueet ovat melko vähä- vinkin järeitä. puustoisia ja ovatkin ehkä siksi säästyneet joiltakin Suurin osa Haavikkolehdon alueesta on erit- metsätaloustoimilta. Näillä alueilla lahopuun ko- täin kivikkoista, mäntyvaltaista metsää, jossa konaismäärä on jo niukan puuston vuoksi melko lehtipuun osuus on paikoin suuri. Haavan osuus vähäinen, mutta sen laatu on usein hyvä puiston puustosta on huomattava etenkin Haavikkoleh- lahottajalajiston monimuotoisuuden kannalta. don alueella. Suuret lohkareet leimaavat aluetta, Suuri osa lahopuusta on kelottunutta mäntyä, ja metsä on kivisyyden vuoksi avaraa ja valoisaa. joka puuttuu lähes täysin muualta puistosta. Metsän rakenne on varsin luonnontilaisen kal- Aivan erityinen osa Isojärven kansallispuiston tainen, mäntykeloja on metsäkuvassa näkyvästi, luontoa ovat majavien muovaamat järvien ja pu- paikoin runsaasti. Palon jäljet näkyvät selvästi rojen rantametsät. Nämä metsät ovat majavien kelojen ja joidenkin elävien puiden palokoroina padonrakennuksen vaiheesta riippuen joko kuo- sekä hiiltyneinä kantoina. Järeitä mäntykeloja levia tulvametsiä tai kuolleita, ehkä jo vedenpin- on alueella runsaasti. Kuusivaltaisia metsiä on nan laskettua kuivuneitakin runsaslahopuustoi- enemmän Keurunmäen alueella, Haavikkoleh- sia avoimia alueita. Lisäksi näiden tulva-alueiden dossa vain paikoittain (Pohjois-Savon ympäris- lähistöllä on suuret määrät majavien kaatamaa tökeskus 2005). lehtipuulahopuuta, erityisesti haapaa. Paahteisina Uhanalaisia kääpälajeja alueelta on löydetty runsaslahopuustoisina paikkoina majavatuhoalu- kuusi, kaikki vaarantuneita. Silmälläpidettäviä eet ovat aivan erityinen ympäristö. Paahdeolo- kääpiä on löydetty kuusi. Merkittävimmät laji- suhteet ovat samankaltaiset kuin metsäpalo- tai löydöt ovat Suomen toiseksi eteläisin kairakääpä myrskytuhoalueilla, mutta lahopuun laatuun on (Antrodia primaeva) sekä Keski-Suomessa hyvin varmasti vaikuttanut puiden kuolintapa eli tässä harvinaiset hentokääpä (Oligoporus lateritius) ja tapauksessa veteen tukehtuminen. punakarakääpä (Junghuhnia collabens). Muista Myös puistolle tyypillisten hoilojen pohja- harvinaisista kääväkkäistä mainittakoon vaa- alueet tulee huomioida lahottajasienilajiston rantuneet harjasorakas (Gloiodon strigosus) ja kannalta erityisen arvokkaina elinympäristöinä. haaparaspi (Radulodon erikssonii). Keurunmä- Nämä jyrkkien, kallioisten seinämien reunusta- en–Haavikkolehdon Natura-alueelta on löytynyt mat metsäiset alueet ovat pienilmastoltaan hyvin

62 Isojärven kansallispuistolle on leimallista runsas majavan patojen vuoksi pystyyn kuollut puusto. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2005).

erikoisia ja voivat siksi tarjota hyvin harvinaislaa- voimin (Halme ym. 2005). Tämä inventointi kes- tuisia elinympäristöjä lahottajille. Nykyisin hoi- kittyi puiston ennalta arvioituina arvokkaimpiin lojen metsät ovat vielä melko nuoria ja lahopuu osiin, joten ulkopuolelle jäi paljon puiston voi- on yleensä pieniläpimittaista ja vähäistä. Luon- makkaasti käsiteltyjä talousmetsäkuvioita, mutta nontilaistuessaan hoilojen voi odottaa kehittyvän myös jonkin verran lampien rantoja, puronvarsia todella arvokkaiksi elinympäristöiksi. ja muita alueita, joista nyt havaitsemattomia lajeja Varsinaisia aarniometsiä Isojärven kansallis- olisi voinut löytyä. puistossa edustaa vain Latokuusikon pienialai- Puiston valtabiotoopin muodostavia talous- nen rehevä vanhan metsän laikku. Metsä on saa- metsämäisiä kuusikoita on kuulunut jonkin ver- nut olla metsätaloustoimien ulkopuolella hyvin ran myös inventoituihin alueisiin ja pääasiassa pitkään ja niinpä suurikokoisen kuusimaapuun niistä löytynyt kääpälajisto on ollut vähäistä ja ta- määrä on suuri. Latokuusikkoa etelän suunnasta vallista. Osaa näistä metsistä on ennallistettu vii- ympäröivät metsäkuviot ovat myös muita puiston me vuosina lahopuuta tuottamalla. Tällä hetkellä kuusikoita luonnontilaisempia ja niinpä niiden ennallistamistoimet eivät juurikaan vielä vaikuta voi jo melko pian olettaa saavan vaateliaintakin kääpälajistoon, mutta jonkinlaisia vaikutuksia aarniolajistoa tyydyttäviä piirteitä. on odotettavissa lähivuosina. Tällä hetkellä näillä Isojärven kansallispuistossa on liikkunut hyvin alueilla on vain joitakin satunnaisia vaateliaam- vähän kääpäasiantuntijoita ennen syksyä 2005. pien lajien esiintymiä. Kalliomänniköiden kää- Hertta-tietokanta ei tuntenut alueelta yhtään ha- pälajistossa on useita lajeja, joita ei puistossa ole vaintoa ennen vuotta 2004. Syksyllä 2005 puis- tavattu muualta. Näihin kuuluvat Etelä-Suomessa tossa toteutettiin Metsähallituksen Etelä-Suomen nykyisin erittäin harvinainen, silmälläpidettävä luontopalvelujen tilaamana viikon mittainen in- riekonkääpä (Antrodia albobrunnea), vaarantunut ventointi kahden inventoijan ja kolmen avustajan sirppikääpä (Cinereomyces lenis) sekä vanhojen

63 metsien lajeihin kuuluva harsukääpä (Anomoporia ylläpitämään kovin monimuotoista lajistoa. Lato- kamtschatica). Kallionpäällysalueilta kelopuun la- kuusikon lähistöllä puiston kaakkoiskulmalla on jiston voisi kuvitella leviävän muuallekin puiston joitakin kuvioita, joissa jo lähivuosikymmenten rehevämpien männiköiden luonnontilaistuessa. aikana voisi olettaa esiintyvän vanhojen- ja aar- Majavien vaikutuksen alaisena olevilla alueilla niometsienkin lajistoa. Latokuusikon vaateliain valtaosa lahottajasienilajistosta on melko tavan- laji lienee vaarantunut punakarakääpä (Junghuh- omaista, mutta joukossa on joitakin harvinaisia nia collabens), joka esiintyy normaalisti vain par- ja erikoisia lajeja. Siinä vaiheessa, kun vedenpinta haissa aarniometsissä ja joka Keski-Suomessa on on korkealla ja lahopuu hyvin märkää, lajisto on havaittu vain kolmessa muussa paikassa (Kunttu hyvin vähäistä ja useimmat rungot ovat sienten 2007). Toinen erittäin harvinainen ja uhanalainen itiöemistä tyhjiä. Kun vedenpinta laskee majavien Latokuusikosta löytynyt kääpälaji oli keltarihma- poistuttua, lahottajat runsastuvat ja lajistoon il- kääpä (Anomoloma albolutescens). Tämä esiinty- mestyy ilmeisesti harvinaisiakin lajeja. Näiltä alu- mä on ainoa Keski-Suomesta löytynyt (Kunttu eilta löytyneestä lajistosta ehdottomasti arvokkain 2007). Yhteensä kansallispuistosta on löytynyt havainto on liekokäävän (Gloeophyllum protrac- seitsemän uhanalaista ja kuusi silmälläpidettävää tum) kasvaminen paikassa, jossa vedenpinta on kääpälajia. ilmeisesti viimeisten parin vuoden aikana hieman Isojärven kansallispuiston kääpälajisto on hy- laskenut ja lahopuu siten ainakin osin kuivunut. vin monipuolinen ja sisältää useita uhanalaisia Liekokääpä on pohjoinen paahdeympäristöjen, lajeja. Joukossa on sekä harvinaisen pohjoisia, että yleensä metsäpaloalueiden laji, joka on Etelä-Suo- myös eteläisiä esiintymiä ja sellaisia lajeja, jotka messa hyvin harvinainen. Toinen arvokas näiltä ovat eteläisestä Suomesta jo häviämässä. Niinpä biotoopeilta löytynyt laji on eteläinen lehtolude- alueen suojeluarvon voi arvioida lajiston perus- kääpä (Skeletocutis nivea). Se havaittiin paikasta, teella olevan hyvinkin korkea. Vanhan metsän jossa majavien nostama vedenpinta oli tappanut indikaattorilajiston vuoksi puisto saa mäntymet- ryhmän leppiä kosteikon ja kangasmetsän reunas- siensä lajiston perusteella 20 pistettä eli nousee ta. Havainto on lehtoludekäävän pohjoisimpia. juuri ja juuri erittäin arvokkaiden suojeltavien Isojärvellä esiintyy myös harvinaista haavan la- alueiden joukkoon. Isojärven kansallispuistosta jistoa, kuten vaarantuneet poimukääpä (Antrodia löytynyt indikaattorilajiston ulkopuolinen uhan- pulvinascens) ja mesipillikääpä (Antrodia mellita). alainen ja muu harvinainen lajisto on myös niin On vaikea arvioida, mikä on majavien vaikutus monimuotoista ja erityistä, että puiston voi sen- haapamaapuun syntymiseen alueella pitkällä ai- kin perusteella arvioida olevan erittäin arvokas kavälillä. Toisaalta tulee vaikutelma, että majavien suojelukohde. Kuusivaltaisten vanhojen metsien toiminta on niin tehokasta, että haavat loppuvat indikaattorilajipistemäärä nousee Isojärven kan- puiston järvien ranta-alueilta piankin. Toisaalta sallispuistossa 18 pisteeseen, eli myös näin arvi- niiden toiminnan seurauksena syntyneet avoi- oituna alue on suojeluarvoltaan melko arvokas. met alueet lienevät otollisia lehtipuiden nopealle Puistosta ja sen rajoilta löytynyt kääpälajimäärä uudistumiselle. Joka tapauksessa ainakin väliai- on 88 lajia, mikä on paljon suhteutettuna alueen kaisesti majavat ovat synnyttäneet alueelle useita inventointiin käytettyyn panokseen. Lajimäärää hienoja ja harvinaislaatuisia elinympäristöjä. kartuttaa puiston monimuotoisuus ja se, että la- Isojärvelle ominaisten hoilojen lajisto on vielä hopuu puiston alueella koostuu tasaisesti useasta melko tavanomaista ja vähälajista, mutta jo nyt puulajista. joukossa on joitakin harvinaisia lajeja, kuten lu- mikonkääpä (Fibroporia norrlandica). Hoilojen luonnontilaistuessa niistä voi odottaa kehitty- vän erityisen arvokkaita kohteita. Latokuusikon aarniometsän lajistossa on useita aarniometsien lajeja, mutta paljon tyypillisiä vanhojen metsien lajeja myös puuttuu. Ehkä lajistossa näkyykin laikun eristyneisyys muista vanhoista metsistä. Vaikka pieni alue olisi kuinka hyvälaatuista biotooppia tahansa, se ei pitkällä aikavälillä pysty

64 6.2.8 Kalajanvuori–Enonniemi tai kelottuneita. Rinteillä on myös maapuita. Kituvuorella puusto on järeää ja rinteillä on ke- Kalajanvuoren–Enonniemen alue sijaitsee Rauta- loja sekä palokoroisia vanhoja mäntyjä. Alueella lammin kunnassa Pohjois-Hämeen eliömaakun- on jäljellä useita aarnimetsäpirstaleita, vaikkakin nan koillisosassa, aivan Pohjois-Savon rajalla. maisemaa hallitsevat suurelta osin nuoret metsät Alue sisältyy Natura 2000 -suojelualueverkoston tai hakkuualueet. (Husa ym. 2001, Pohjois-Savon Konnevesi–Kalaja–Niinivuori-nimiseen alueko- ympäristökeskus 2005). konaisuuteen. Kalajanvuoren–Enonniemen osan Uhanalaisia kääpälajeja on löydetty neljä ja pinta-ala on noin 1 373 ha (Pohjois-Savon ympä- silmälläpidettäviä kahdeksan. Näistä merkittä- ristökeskus 2005). Kalajanvuoren–Enonniemen vimmät löydöt ovat punakarakääpä (Junghuhnia alue on erittäin monipuolinen kokonaisuus, jolla collabens), välkkyludekääpä (Skeletocutis stellae) on arvoa luonnonsuojelun, suurmaiseman, virkis- ja lamokääpä (Skeletocutis chrysella). Muista kää- tyskäytön ja tieteellisen tutkimuksen kannalta. väkkäistä harvinaisimmat löydöt ovat Suomen Yli puolet metsistä on keski-iältään vähintään pohjoisin turkkiorakas (Dentipellis fragilis) ja 100-vuotiaita. Vanhat luonnontilaiset metsät ovat haaparaspi (Radulodon erikssonii). Alueen huo- alueen luonnon merkittävin piirre. Kasvupaik- mionarvoisin kääpälöytö on Suomen kolmannen katyypit ja puuston rakenne vaihtelevat paljon hiilikäävän (Gloeophyllum carbonarium) esiinty- alueen sisällä. Pääosa metsistä on karua mänty- mä. Kalajanvuoren–Enonniemen alueelta sekä kangasta, mutta rehevämpiä alueita, kuten Mäki- muutamista Konneveden saarista on löydetty yh- salon saaren lehtoja, esiintyy kallioperässä olevien teensä 74 lajia (Kunttu 2006a). Kalajanvuoren– emäksisten kivilajien ansiosta (Husa ym. 2001). Enonniemen Natura-alueen indikaattoripisteet Kalajanvuoren, Loukkulammen ja Möllerlam- ovat kuusivaltaisille metsille 19 ja mäntyvaltaisille men lähistöllä on tuoreen kankaan luonnonti- metsille 16 (Kunttu 2006a). laista kuusikkoa. Alueeseen lukeutuu myös laajoja tasaikäisiä ja nuoria havupuustoisia talousmetsiä. 6.2.9 Kärppäjärven alue Mäkisalon kuusivaltaisissa lehdoissa ja rehevis- sä korvissa kasvaa runsaasti kookkaita raitoja ja Kärppäjärven luonnonhoitometsä sijaitsee Kuh- runkopuukokoisia lehmuksia. Konneveden itä- moisten itäosassa, lähellä Päijännettä. Alueen rannalla sijaitsevalla Kalajanvuoren–Enonniemen pinta-ala on 809 ha, josta 11 % on luokiteltu alueella on huomattavia mäkiä kalliojyrkäntei- boreaalisiksi luonnonmetsiksi. Metsäkokonaisuus neen. Kalajanvuori on järeää, kuusivaltaista, sisältää vanhoja luonnontilaisia kuvioita, mutta huomattavan luonnontilaista metsää, jossa on myös yhä talouskäytössä olevia osia. Suurmaisema runsaasti ikääntyneitä haapoja sekä eri puulajien on kumpuilevaa mäkimaastoa kallioineen ja suo- maapuustoa. Myös lakialueen kalliomänniköil- painanteineen. Metsät ovat pääosin kuusivaltaisia lä on aarniometsäpiirteitä: keloja ja maapuuta. tuoreita kankaita, mutta myös lehtomaisia osia on Loukkuvuori ja Kituvuori ovat pääosin mänty- paikoin. Sekapuuna kasvaa merkittävässä määrin valtaisia metsiä, joissa on keloja, maapuuta sekä lehtipuuta. vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Sekapuuna siellä Kärppäjärven alueelta on löytynyt mm. vaa- kasvaa lehtipuita, kuten haapaa, koivua ja raitaa, rantuneet sitruunakääpä (Antrodiella citrinella), paikoin runsaastikin. punakarakääpä (Junghuhnia collabens), pursukää- Paikoin rinteellä esiintyy tuoretta lehtoa ja pä (Amylocystis lapponica) ja poimukääpä (Antro- pohjoisosassa on kuusivaltaista lehtomaista kan- dia pulvinascens). Muista kääväkkäistä mainitta- gasmaata. Mäkien kalliorinteillä ja -lakialueilla koon Etelä-Suomessa harvinainen pohjanrypykkä kasvaa harvaa männikköä. Kallioalueiden paljas- (Phlebia centrifuga). Indikaattorilajien pistemäärä tuneet laet ja rinteet kasvavat harvaa kanervatyy- on 18. Löydetyssä lajistossa on mukana vaate- pin männikköä. Rehevämpiä lehtoja löytyy ko- liaita aarniometsän lajeja, mikä korostaa alueen houmien välisistä notkelmista, kuten esimerkiksi merkitystä. Loukkulahden jyrkänteen alta. Pienialaisempia lehtoja löytyy Loukkuvuorelta ja Kituvuorelta. Loukkuvuoren laella on valoisaa melko vanhaa kalliomännikköä. Osa puista on kilpikaarnaisia

65 Vaarunvuorten jyrkästi Päijänteeseen viettävä rinne on kääpälajistollisesti arvokas alue. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2006).

6.2.10 Vaarunvuoret hopuuta on suurimmalla osalla metsäkuvioista hyvin niukasti (alle 10 m3/ha). Lahopuustoisim- Vaarunvuoret, tai Vaarunvuori, kuten aluetta myös mat alueet löytyvät Vaarunjyrkän ympäriltä, jossa kutsutaan, sijaitsee Korpilahden kunnassa Etelä- yhdellä kuviolla määrä nousee noin 50 kuutioon Hämeen eliömaakunnassa. Vaarunvuorten Na- hehtaarilla. Luonnontilaisimmilla alueilla tava- tura 2000 -alue on kooltaan 604 hehtaaria. Se taan keloja, kuolleita pystypuita ja runsaasti maa- käsittää itse Vaarunvuorten alueen, Vaarunjärven puita. Vaarunvuorten lakiosan metsille on luon- itäpuolella olevan Oittilan lehdon sekä Varpusen- teenomaista kivikkoisuus. Vaarunvuorten alueen linnan Korospohjan lahden suulla. Vaarunvuor- metsät ovat pääosin karuhkoja männiköitä, mutta ten korkein kohta kohoaa noin 185 mmpy. Vaa- joukossa on myös tuoreita kuusikoita, korpinot- runvuorilla on tavattu runsaasti valtakunnallisesti kelmia ja lehtoa. harvinaisia ja maantieteellisen levinneisyytensä Vaarunvuorten jyrkänteiden alaosissa esiintyy äärirajalla eläviä eliölajeja. Uhanalaisia ja silmäl- laikuittain lehtokasvillisuutta. Natura -alueen län- läpidettäviä lajeja on havaittu useita kymmeniä siosassa Vaarunjärven koillispuolella sijaitseva, eri lajiryhmistä, ja rikas lajisto pitää sisällään sekä järven laskupuron ympärille levittäytyvä Oittilan pohjoisia että eteläisiä eliölajeja. Kalkkipitoinen lehto on luontotyypiltään ja lajistoltaan merkittä- kallioperä, rehevä maaperä, suotuisa pienilmasto, vä valtakunnallisestikin. Tässä lehtipuuvaltaisessa topografian monipuolisuus ja jyrkänteen paahtei- lehdossa kasvaa Suomen pohjoisin luonnonvarai- set kalliot tekevät alueesta monille lajeille soveli- nen pähkinäpensas sekä maamme pohjoisimpia aan elinympäristön (Vaarunvuori-liike 2000). luonnonvaraisia vuorijalavia. Lehdossa kasvaa Vaarunvuorten Natura-alue muodostuu pää- vuorijalavien lisäksi kookkaita tervaleppiä ja haa- osin metsistä, joista suuri osa on ollut aiemmin poja (Keski-Suomen ympäristökeskus 2005). voimakkaassa talouskäytössä. Pieni osa alueen Uhanalaisia kääpälajeja Vaarunvuorilla on metsistä on säästynyt täysin luonnontilaisena. tavattu seitsemän (CR 2 ja VU 5) ja silmällä Puustoiältään vanhinta metsää (yli 100-vuotiasta) pidettäviä lajeja seitsemän. Harvinaisimmat näis- kasvaa mm. Vaarunjyrkän rinteessä, Särkijärven tä lajeista ovat karttakääpä (Oligoporus mappa), kaakkoispuolella ja Vaarunjärven itäpuolella. La- kastanjakääpä (Polyporus badius), valkorihma-

66 kääpä (Anomoloma myceliosum), vuotikankääpä Seutu on vanhojen luonnonmetsien ja talouskäy- (Antrodiella americana), rusokankääpä (Sarcoporia tössä olevien metsien pirstaleinen kokonaisuus. Se polyspora), huopakääpä (Onnia tomentosa) ja is- sisältää mm. Keski-Suomen lahopuustoisimman tukkakääpä (Rhodontia placenta). Vaarunvuorilla Väärä-Väihin myrskytuhokohteen, jossa lahopuu- on tavattu kaikkiaan 93 kääpälajia (Kotiranta & ta on noin 300 m3/ha. Metsä on voittopuolisesti Niemelä 1981, Kunttu 2006b). Vaarunvuorilta mäntyvaltaista, mutta kuusikoitakin on paljon. löytyneiden vanhan metsän indikaattorilajien pis- Metsien avohakkuut ja muu talouskäyttö on temäärä on kuusivaltaisille metsille 10 pistettä ja heikentänyt seudun luonnonarvoja merkittävästi mäntyvaltaisille 15 pistettä (Kunttu 2006b). viime vuosina. Alueelta on löydetty mm. pursukääpä (Amylo- 6.2.11 Kattilavirta–Louhukangas– cystis lapponica), sirppikääpä (Cinereomyces lenis), Kortesuonkangas liekokääpä (Gloeophyllum protractum), keltiäiskää- pä (Oligoporus hibernicus) ja tippakääpä (Oligopo- Aivan Pihtiputaan kunnan laidalla, Keski-Suo- rus guttulatus). Vanhan metsän indikaattorilajien men koillisnurkassa sijaitsee Kattilavirran ja Lou- yhteenlaskettu pistearvo tälle alueelle on 12, mikä hukankaan sekä niiden lähialueiden muodostama tarkoittaa, että alue on valtakunnallisesti suoje- metsäkokonaisuus. Nämä kaksi metsää kuuluvat lullisesti arvokas. samaan Natura-alueeseen ja niiden välimatka on noin viisi kilometriä. Kortesuonkankaan (Kor- 6.2.13 Raiski tenevan länsipuolinen metsäalue) suojelematon metsä sijaitsee Kattilavirrasta reilun kilometrin Raiskin metsät sijaitsevat Keuruun länsiosassa, lounaaseen. Topografialtaan seutu on kumpuile- lähellä Pirkanmaan rajaa. Metsät koostuvat 112 vaa, pääosin valoisaa kuivahkoa tai kuivaa män- hehtaarin Natura-alueesta sekä muutamasta suo- tykangasta. Ylispuustona on kookkaita mäntyjä. jelemattomasta kohteesta. Raiskin Natura-alueen Maapuuta on siellä täällä, järeitä keloja ja pitkään koko pinta-alasta boreaalista luonnonmetsää on maassa maanneita männynrunkoja. Kattilavirran peräti 91 %. Metsät ovat luonteeltaan pääosin ja Pienen Koiramäen sekä Louhukankaan metsät ikääntyneitä ja tiheitä kuusivaltaisia metsiä, joi- ovat hyvin säilyneitä, lähes koskemattomia van- den luonnontilaisuus vaihtelee. Luonnontilaisissa hoja mäntykankaita, joissa eriasteisia lahopuita on osissa on runsaasti lahopuuta ja kuolleita pysty- tasaisesti. Keloja on sekä pysty- että maapuuna. puita sekä luontaiset rakennepiirteet. Osaa Rais- Alueelta on löydetty Keski-Suomen ainoa kaira- kin metsistä on käsitelty ja Natura-alueen ulko- kääpä (Antrodia primaeva). Muita harvinaisia lajeja puolisia kohteita on avohakattu. Kokonaisuuteen ovat sirppikääpä (Cinereomyces lenis), riekonkää- sisältyviä puustoisia soita on ojitettu. pä (Antrodia albobrunnea) ja raidantuoksukääpä Merkittävämmät alueelta löytyneet kääpälajit (Haploporus odorus). Muista kääväkkäistä harvinai- ovat sirppikääpä (Cinereomyces lenis), punakara- sin on hoikkaorakas (Hydnellum gracilipes), jonka kääpä (Junghuhnia collabens) ja hentokääpä (Oli- esiintymä on toinen Keski-Suomesta tunnettu. In- goporus lateritius). Luonnonmetsän ilmentäjälaji- dikaattorikääväkkäiden yhteenlaskettu pistemäärä en tuoma pistearvo Raiskin metsille on 13, joka mäntyvaltaisille metsille yltää neljääntoista. Tämä tarkoittaa valtakunnallisesti suojelullisesti arvo- on korkea määrä siihen nähden, että alueen löy- kasta metsäaluetta. Raiski on ollut hyvin arvokas döt ovat pääosin peräisin yhdeltä vain muutaman metsäalue aiemmin, mutta kokonaisuuden arvo tunnin kestäneeltä käynniltä. Tarkemmalla syste- on heikentynyt viime aikoina tehtyjen hakkui- maattisella inventoinnilla alueelta löytyisi varmasti den seurauksena. Alue on edelleen maakunnan vielä monia huomionarvoisia lajeja. mittakaavassa huomattava vanhan metsän lajiston elinympäristö ja tärkeä sijaitessaan läntisessä 6.2.12 Vatajienkangas–Väärä-Väihi Keski-Suomessa, jossa metsiensuojelualueita on niukalti. Jämsän länsiosassa sijaitseva Vatajienkankaan, Väärä-Väihin ja Hetto-Kylliön muodostama met- säalue on pääsääntöisesti suojelematta. Vain pieni (37 ha) Natura-alue on perustettu alueen keskelle.

67 6.2.14 Iso-Saukkonen–Karhukangas– heista hieman yli sataan vuoteen. Joillakin näistä Kattilajärvi mäntykankaista on säilynyt vähäisiä määriä suurikokoista mäntymaapuuta. Maapuut ovat kui- Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien rajalla sijait- tenkin yksittäisiä ja niitä on poikkeuksetta hyvin see kolmen vanhan metsän kohteen kokonaisuus. harvassa. Näiden metsien etäisyydet toisistaan ovat 2–4 km. Leivonmäen kansallispuistossa on melko pal- Yhteispinta-alaltaan ne jäävät alle 100 hehtaarin. jon myös tuoreita kuusivaltaisia kankaita, joissa Yli puolet tämän Natura-alueen metsistä on luo- lehtipuuta on sekapuuna hieman kuivia kankaita kiteltu boreaalisiksi luonnonmetsiksi. Metsissä enemmän. Osassa näistä kuusikoista on säästynyt vallitsevat pääosin kuusivaltaiset tuoreet kankaat joitakin luonnonmetsän piirteitä. Näissä luonnon- ja mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat. Nämä kolme tilaisemmissa, joskin hyvin pienialaisissa laikuissa metsää ovat luonnontilaisia ja melko koskemat- on paikoittain suurikokoistakin kuusimaapuuta. tomia. Kangasmetsien lomassa on ravinteikkaita Lehtipuuta sisältävissä laikuissa on myös jonkin korpipainanteita. Maapuuta on kohtuullisesti ja verran pieniläpimittaista lahoavaa lehtipuuta, elävä puusto pääosin kookasta ja vanhaa. Puus- mutta suurikokoinen lehtipuumaapuu puuttuu to on havupuuvaltaista, paikoin on myös melko lähes täysin kaikkialta puiston alueelta. paljon haapaa ja koivua sekapuustona. Maisemal- Leivonmäen kansallispuistossa on monta pien- lisesti kyseiset metsät ovat tärkeitä; ne erottuvat tä metsälampea, joiden ranta-alueet muodostavat selvästi ympäristöstään, joka on pääasiassa nuorta usein hieman rehevämpiä laikkuja puiston muu- kasvatusmetsää. Huolimatta metsäautoteiden ja ten melko karuissa metsissä. Näiden lampien ran- metsätalouden pirstomasta seudusta Natura-alu- noilla on jonkin verran myös lahopuuta, mutta eella vallitsee erämainen tunnelma ja metsät ovat suurelta osin puiston talouskäyttöhistoria näkyy luonnontilaisia verrattuna ympäröiviin alueisiin. rannoillakin lahopuun vähyytenä. Iso-Saukkosen aarnimetsä on pienuudestaan huo- Talouskäyttöhistorian takia puiston kääpäla- limatta vaikuttava ja vanhan metsän lajiston kan- jisto on metsien pinta-alaan suhteutettuna melko nalta huomattava kohde. niukka ja koostuu lähinnä talousmetsissä viih- Alueen merkittävimmät kääpälöydöt ovat loh- tyvästä lajistosta. Vähänkin luonnontilaisempia kokääpä (Diplomitoporus crustulinus), mesipilli- piirteitä omaavissa laikuissa on kuitenkin havaittu kääpä (Antrodia mellita), pursukääpä (Amylocystis joitakin vanhojen metsien lajeja. Vaateliain puis- lapponica) ja välkkyludekääpä (Skeletocutis stellae). tosta löytyneistä vanhan metsän lajeista lienee Indikaattorilajien pistemäärä on 12, ja on pääosin vaarantunut sirppikääpä (Cinereomyces lenis), kertynyt Iso-Saukkosen metsästä. Näiden yksit- josta on Keski-Suomesta noin kolmekymmentä täin pienialaisten metsien muodostama kokonai- havaintoa (Kunttu 2007). Muita vaateliaita lajeja suus on maakunnan mittakaavassa hyvin arvokas. ovat eteläisessä Suomessa harvinainen kuusenkää- Varsinkin Iso-Saukkosesta löytyneet uhanalaiset pä (Phellinus chrysoloma) sekä silmälläpidettävä harvinaisuudet korostavat sen luonnontilaisuu- ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus). Puiston den tilaa ja jatkumoa. lajistoon kuuluu myös joitakin lehtipuulajeja, jotka Keski-Suomessa ovat hyvin harvalukuisia. 6.2.15 Leivonmäen kansallispuisto Tämän lajiston harvinaisimpia edustajia lienevät kirjokerikääpä (Ceriporia excelsa) sekä silmälläpi- Leivonmäen kansallispuisto Keski-Suomen dettävä silokääpä (Gloeoporus pannocinctus). kaakkoisosissa koostuu arvokkaasta Haapasuon Leivonmäen kansallispuisto sijaitsee melko suoalueesta, sen viereisestä Haapasuon harjusta kaukana kaikista kääpälajistoltaan arvokkaiksi ja Syysniemen metsäisestä osasta. Syysniemen todetuista metsäalueista. Lähin suurempi suo- ja Haapasuon harjun metsät eivät miltään osin jelualue, Vaarunvuorten kokonaisuus, on osoit- ole kovin luonnontilaisia ja suuri osa alueesta tautunut inventoinneissa melko köyhäksi vanhan on lähes kansallispuiston perustamiseen (2003) metsän lajistoltaan, vaikka esimerkiksi sen lehtola- asti ollut talouskäytössä. Metsistä suuri osa on jisto onkin arvokasta (Kunttu 2006b). Pohjoisessa kuivahkoja mäntyvaltaisia kankaita, joilta muut melko lähellä on pienet Toivakan Vuorilammen puulajit puuttuvat lähes täysin. Näillä kankailla ja Iilijärven alueet, joilla molemmilla on havaittu valtapuuston ikä vaihtelee hyvin nuorista ikävai- jonkin verran vanhojen metsien lajistoa (Kunt-

68 tu 2007). Näihinkin mainittuihin kohteisiin on (Kotiranta & Niemelä 1981). Merkittävimmät kuitenkin noin 20 kilometrin matka linnuntietä löydöt ovat Suomen toinen tunnettu männynpih- ja näin ollen huonosti leviävän vanhojen metsien kakäävän (Onnia triquetra) esiintymä, hentokääpä lajiston leviäminen Leivonmäen kansallispuistoon (Oligoporus lateritius), rusakonkääpä (Sarcoporia tullee olemaan hidasta. polyspora), korpiludekääpä (Skeletocutis odora) ja Mäntyvaltaisten vanhojen metsien indikaatto- valtakunnallisesti eteläinen raidantuoksukääpä rilajiston perusteella Leivonmäen kansallispuisto (Haploporus odorus). Indikaattoripisteet 10. Edes- saa 10 pistettä, ja sitä voidaan tällä perusteella salosta tavattu ja osin siellä yhä esiintyvä lajisto on juuri ja juuri sanoa arvokkaaksi suojeltavaksi met- eteläisen Suomen mittakaavassa arvokasta. säalueeksi. Vertailtaessa muihin keskisuomalaisiin suojelualueisiin puisto jää pistemäärältään moni- 6.2.17 Hallinmäki en pienienkin vanhan metsän suojelukohteiden jälkeen. Puistosta löytynyt kääpien yhteislajimää- Jämsänkoskella, Etelä-Hämeen luonnontieteelli- räkin on melko pieni, 70 lajia. Löytyneiden lajien sen maakunnan pohjoisrajalla sijaitsevan Hallin- vähäistä määrää selittää erityisesti vaateliaan aar- mäen Natura-alueen pinta-ala on 211 ha. Tästä niometsälajiston vähäisyys. Sen sijaan esimerkik- 42 % on Natura-luontotyypiltään boreaalisia si monia harvalukuisia lehtipuilla eläviä lehtojen luonnonmetsiä. Alue koostuu lähes koskemat- ja muiden rehevien metsien lajeja puistosta on tomista korvista, havu- ja sekametsistä, pienestä löytynyt yhtä paljon ja jopa enemmän kuin mo- keidassuosta ja rinnesuosta. Hallinmäelle ovat lei- nilta muilta alueilta. Eristäytyneen sijaintinsa ja mallisia luonnontilaiset purot, joita on yhteensä lähtötasoltaan köyhän lajistonsa vuoksi Leivon- noin neljä kilometriä. Luonnontilaiset tai niiden mäen kansallispuiston merkitys keskisuomalaisen kaltaiset metsät sisältävät kohtalaisesti vanhoja kääpälajiston säilymisen kannalta on alueen suu- haapoja ja koivuja sekä kuollutta pysty- ja maa- rehkosta koosta huolimatta tällä hetkellä melko puuta. Joukossa kasvaa myös kookkaita mäntyjä. vähäinen. Merkitys tulee kuitenkin koko ajan kas- Kuusi on valtapuulaji suuressa osassa kangasmetsiä vamaan, kun puiston metsät luonnontilaistuvat ja korpia. Korvista on erotettu useita eri tyyppejä. pikku hiljaa ja puistossa tehdyt ennallistamistoi- Alueen pohjoisosassa on muutaman kymmenen met alkavat vaikuttaa lajistoon. hehtaarin laajuinen nuori kasvatusmetsä. Natura- alue rajautuu lännessä laajaan avohakattuun tai 6.2.16 Edessalo taimikoituneeseen voimalinja-aukkoon. Vaaran- tuneen sirppikäävän (Cinereomyces lenis) lisäksi Edessalo on laajahko saari Päijänteessä, Jämsän alueelta ei ole löytynyt muita uhanalaisia tai hyvin kaupungin kaakkoisosassa. Osa saaresta kuuluu harvinaisia lajeja. Sen sijaan vanhaa metsää ilmen- vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura- täviä lajeja kasvaa melko runsaasti. Indikaattori- verkostoon. Edessalo on maastonmuodoiltaan kääväkkäiden tuoma pistearvo on kuusivaltaisten vaihtelevaa sisältäen isoja korkeuseroja, jyrkkiä metsien osalle 10 pistettä. Hallinmäki tarjoaa jo kallioita ja kivisiä rinteitä. Metsät vaihtelevat kui- nyt vanhaan metsään sitoutuneelle lajistolle so- vasta kankaasta lehtoon, mutta ovat pääosin tuo- veliaan elinympäristön ja tulevaisuudessa tilanne reita ja kuivahkoja kankaita, joissa kuusi ja mänty vielä paranee. Jo nyt paikoin tavattavat lahopuu- vaihtelevat pääpuulajina. Kangasmaiden lomassa keskittymät ovat luonnontilaiselle vanhalle met- on myös pienialaisia lehtoja sekä lehtomaisia kan- sälle tyypillisiä. kaita. Soita on vähän ja niistä metsälajistolle ovat tärkeimpiä painanteissa olevat korpijuotit. Paikka paikoin metsä on hyvin luonnontilaista sisältäen lahopuuta ja erirakenteisuutta. Nämä vanhan met- sän kohteet ovat pienialaisia ja Edessalon yleisilme on nykyään talousmetsämäinen. Edessalon aiemmin erittäin merkittävät metsäluonnon arvot ovat heikentyneet. Saaressa on suoritettu avohakkuita, joiden takia vanhan metsän piirteet ovat paikoin hävinneet. Edessalosta on löydetty 69 kääpälajia

69 7 Kääpien uhanalaisuus

Sitruunakääpä (Antrodiella citrinella) on hyvin harvinainen suurten kuusimaapuiden lahottaja, joka on Keski- Suomessa löytynyt vain kolmesta luonnontilaisesta metsästä. Kuva: Panu Halme. (PH 388, 22.IX.2006, Muurame, Kuusimäki)

7.1 Yleistä uhanalaisuudesta Kääpien, kuten muidenkin sienten, uhanalaisuu- kannan vähälukuisuus tai esiintymisalueen pie- den arvioiminen on monesti vaikeampaa kuin nuus riittävät perusteeksi säätää laji uhanalaiseksi esimerkiksi kasvien. Käävät ovat heterotrofeja eli (Rassi ym. 2001). toisenvaraisia lajeja, jotka elävät puun sisässä tai Eliölaji voidaan säätää uhanalaiseksi luon- maassa, ja itiöemät ovat usein ainoa merkki nii- nonsuojeluasetuksella. Lajin tulee olla Suomessa den esiintymisestä. Kääpien uhanalaisuuden arvi- luonnonvarainen ja sen säilyminen maassamme oiminen perustuu siis pitkälti itiöemien kartoitta- uhattu. Uhanalaiset lajit eivät kuitenkaan ole oi- miseen, sillä näiden yleisyys ja runsaus välittävät keusvaikutteisia, joten niiden esiintymispaikkoja tietoa lajien kantojen kehittymisestä; runsastu- ei automaattisesti suojella, eikä lajien esiintymi- misesta tai taantumisesta. On kuitenkin mahdo- nen estä esimerkiksi metsänhakkuuta tai raken- tonta tietää, onko kääpälajin esiintymä hävinnyt tamista. Uusien suojelualueiden perustamista kokonaan, kun sen itiöemät ovat hävinneet, sillä suunniteltaessa uhanalaisten lajien esiintyminen rihmastot saattavat yhä elää kasvupaikalla (Ohe- kyllä otetaan huomioon. Tällaisten lajien esiinty- noja 2005). Osa kääpäyksilöistä on pitkäikäisiä, minen alueella voi edistää luonnonsuojelualueen ne saattavat elää yli 50 vuotta (Niemelä 2005). perustamispäätöstä. Lajin uhanalaisuus velvoittaa Valtakunnallisessa vuonna 2000 valmistu- viranomaisia seuraamaan lajin suojelutilanteen neessa uhanalaisuusarviossa käytettiin aiemmista muutoksia ja tarvittaessa ryhtymään toimenpi- luokituksista poiketen Kansainvälisen luonnon- teisiin lajin suojelemiseksi (Kuusinen & Virkka- suojeluliiton (IUCN) tekemää mallia. Siinä uhan- la 2004). Luonnonsuojeluasetuksella erityisesti alaisuutta arvioidaan kvantitatiivisten kriteerien suojeltaviksi säädettyjen kääpälajien esiintymät avulla. Ihmisen toiminnan seuraukset eivät ole tulisi ympäristöviranomaisten rajata suojeltaviksi enää edellytys lajin uhanalaisuudelle. Täten lajin (Luonnonsuojelulaki).

70 7.2 Suomen uhanalainen kääpälajisto 7.3 Alueellisesti uhanalaiset käävät

Suomesta tunnetaan 232 kääpälajia (Nieme- Valtakunnallisen uhanalaisluokituksen lisäksi val- lä 2005, T. Niemelä, kirjall. tiedonanto 2006). tion ympäristöhallinto on tehnyt kääväkkäiden Viimeisintä uhanalaisuusarviota tehtäessä lajeja alueellisen uhanalaisuusarvion, jossa Suomi on oli selvästi vähemmän, ja näistä 23 % luokiteltiin jaettu 11 alueeseen metsäkasvillisuusvyöhykkei- valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja 12 % silmällä- den mukaisesti (Suomen ympäristökeskus 2005). pidettäviksi (Rassi ym. 2001). Uhanalaisten lajien Alueellisesti uhanalaiset lajit eivät täytä valtakun- osuus kääpien koko lajimäärästä on hyvin korkea, nallisen uhanalaisuuden ehtoja, vaan voivat olla sillä monien muiden lajiryhmien vastaava luku on statukseltaan joko elinvoimaisia (LC) tai silmäl- noin 10 % (Rassi ym. 2001). Uhanalaisuuskatsa- läpidettäviä. Uhanalaisuuden kriteerit täyttyvät uksen mukaan Suomessa esiintyvistä kääpälajeista siis vain alueellisesti. Keski-Suomi jakautuu tässä kahdeksan on luokiteltu äärimmäisen uhanalai- arvioinnissa kolmeen eri vyöhykkeeseen (ks. 3.1 siksi (CR), 15 erittäin uhanalaisiksi (EN), 26 Keski-Suomen luonnonmaantiede). Valtakunnal- vaarantuneiksi (VU) ja 31 silmälläpidettäviksi lisesti silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista (NT). Yksi laji, karttakääpä (Oligoporus map- 17 on arvioitu alueellisesti uhanalaisiksi ainakin pa), on luokiteltu hävinneeksi (Rassi ym. 2001). yhdellä näistä kolmesta vyöhykkeestä (Suomen Niemelä (2005) käsittelee karttakääpää tuoreiden ympäristökeskus 2005). Valtakunnallisesti elin- löytöjen myötä äärimmäisen uhanalaisten luok- voimaiset lakkakääpä (Ganoderma lucidum) ja kaan siirrettynä. punahäivekääpä (Leptoporus mollis) on luokiteltu Uhanalaisten kääpälajien määrä on kasvanut alueellisesti uhanalaisiksi Pohjanmaan keskibore- verrattuna aikaisempiin uhanalaisarviointeihin. aalisella vyöhykkeellä, johon siis Keski-Suomen Tämä kasvu johtuu ennen kaikkea lajiston tun- luoteisin osa kuuluu. temuksen kehittymisestä (taulukko 3), sillä esimerkiksi vuonna 1984 kääpälajeja tunnettiin Suomesta vain 175 eli 57 vähemmän kuin vuonna 2006 (esim. Niemelä 1984, Rassi ym. 2001, Niemelä 2005).

Taulukko 3. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpälajien määrät Suomen uhanalaisuusluokitusarvioinneissa vuosina 1985, 1991 ja 2000 (Niemelä 1984, 1991, ja 1999, Uhanalaisten… 1985 ja 1992, Rassi ym. 2001).

Arviointiluokka 1985 1991 2000 Hävinneet 1 2 1 Äärimmäisen uhanalaiset Ei käytössä Ei käytössä 8 Erittäin uhanalaiset 7 3 15 Vaarantuneet 12 7 26 Silmälläpidettävät (sis. St, Sh & Sp) 1 28 23 31 Yhteensä 48 35 81 Yhteensä Suomesta tunnettuja lajeja 175 2 186 3 212 4 Uhanalaisten ja silmälläpidettävien osuus 27 % 19 % 38 %

1 Vuosina 1985 ja 1991 luokka silmälläpidettävät luokiteltiin kolmeen alaluokkaan: silmälläpidettävät taantuneet (St), silmälläpidettävät harvinaiset (Sh) ja silmälläpidettävät puutteellisesti tunnetut (Sp). 2 Lajimäärä vuodelta 1984 3 Lajimäärä vuodelta 1991 4 Lajimäärä vuodelta 1999

71 8 Kääpälajiston tila ja tulevaisuus Keski-Suomessa

8.1 Yleistä Talousmetsissä esiintyvässä lajistossa on kuiten- Tässä luvussa esitämme näkemyksemme keski- kin myös joitain harvalukuisia tai harvinaisia laje- suomalaisen kääpälajiston nykytilanteesta ja eri- ja, joiden harvinaisuutta on vaikea selittää, koska tyisesti siitä, miten lajisto kehittyy jatkossa sekä ulkoisesti sopivan oloista biotooppia on runsaasti minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta tarjolla. Keski-Suomessa tällaisia harvalukuisia, vaateliaan kääpälajiston elinvoimaisuus tulevai- talousmetsistäkin löytyviä lajeja näyttävät olevan suudessa varmistettaisiin. esimerkiksi aniskääpä (Gloeophyllum odoratum) ja Keski-Suomessa esiintyvä kääpälajisto voidaan väljäpillikääpä (Antrodia heteromorpha). Näiden jakaa karkeasti viiteen ryhmään: lajien tulevaisuus näyttää maakunnassa melko va- 1) yleislajit, joita löytyy hyvin monenlaisista loisalta, kuten myös muiden talousmetsissä pär- metsistä jäävien lajien. Uudet metsienkäsittelyohjeet (esim. 2) vanhojen metsien lajit, joita löytyy lähinnä säästöpuut) parantanevat näiden lajien kantojen vain maakunnan luonnontilaisimmista met- elinvoimaisuutta ainakin jossain määrin. sistä 3) lehtojen ja muiden rehevien biotooppien lajit, 8.2 Vanhat metsät joita voi satunnaisesti löytyä myös kangasmetsien rehevimmistä osista, mutta joiden Suurin osa Keski-Suomen uhanalaisesta kää- kanta on enemmän tai vähemmän riippu- pälajistosta ja suuri osa muusta harvalukuisesta vainen lehtomaisista biotoopeista kääpälajistosta kuuluu niin sanottuihin vanhojen 4) paahdeympäristöjen lajit, jotka menestyvät metsien lajeihin. Useimmiten nämä lajit elävät parhaiten paahteisissa ympäristöissä, kuten vanhoissa, luonnontilaisissa tai lähes luonnon- paloalueilla sekä tilaisissa metsissä, joissa on paljon lahopuuta, 5) kulttuuriympäristöissä, kuten hautausmailla, mutta satunnaisesti niitä havaitaan myös talous- puutarhoissa ja puistoissa viihtyvät lajit. metsissä. Merkittävin syy siihen, että tämä lajisto esiintyy vain luonnontilaisissa vanhoissa metsissä, Näiden ryhmien erilaiset elinympäristövaati- on luonnonmetsien suurempi lahopuun määrä mukset tulee ottaa huomioon maakunnan kääpä- (Rassi ym. 2001). Suurin osa uhanalaiseksi luo- lajiston tilaa ja tulevaisuutta tarkasteltaessa. kitellusta lajistosta onkin uhanalaista juuri kan- Suurin osa kääpälajeista on riippuvaisia joko gasmetsien lahopuun ja vanhojen puuyksilöiden lahosta kuolleesta puusta tai vanhoista ja heiken- vähenemisen vuoksi, vaikka joidenkin lajien koh- tyneistä elävistä puuyksilöistä. Näitä resursseja on dalla myös lehtojen väheneminen on syynä uhan- saatavilla hyvin vähän nykyaikaisesti käsitellyissä alaistumiseen (Kotiranta & Niemelä 1996, Rassi talousmetsissä. Etenkin uhanalaisten lajien elinym. 2001). Tälle lajistolle talousmetsien hoidossa mahdollisuudet ovat talousmetsissä vähäiset, mut- tapahtuvat muutokset voivat olla merkitykseltään ta myös muiden kääpälajien esiintymiä on niissä vähäpätöisiä, vaikka muutosten vaikutuksista ei keskimäärin vähemmän kuin luonnonmetsissä vielä juurikaan tiedetä (Siitonen ym. 2006). Esi- (Penttilä ym. 2004). Jotkut kääpälajit pystyvät merkkejä Keski-Suomen tällaisesta vaateliaasta kuitenkin selviämään myös nykyaikaisesti käsi- aarniometsälajistosta ovat muun muassa kalkki- tellyissä talousmetsissä. Nämä ovat yleensä yleisiä kääpä (Antrodia crassa), erakkokääpä (Antrodia lajeja, joita esiintyy lähes kaikenlaisissa metsissä. infirma), lovikääpä (Postia lowei), välkkyludekää- Näitä lajeja ei käsitellä tässä yhteydessä sen tar- pä (Skeletocutis stellae), sitruunakääpä (Antrodiella kemmin, koska näiden elinympäristö- ja kasvu- citrinella), korpiludekääpä (Skeletocutis odora) ja paikkavaatimuksiltaan vaatimattomien yleislajien sirppikääpä (Cinereomyces lenis). tulevaisuus ja kantojen säilyminen elinvoimaisena Vanhat luonnonmetsät ovat tärkeitä elinym- on hyvin todennäköistä jopa nykyisen kaltaisen päristöjä myös monille vaateliaille lehtipuiden metsienkäsittelyn jälkeen. lahottajille. Suurin osa näistä lajeista vaatii kasvu

72 Haapamaapuuta on useissa Keski-Suomen vanhan metsän kohteissa hyvin vähän. Sillä on kuitenkin ratkaiseva merkitys vanhojen metsien lahottajasienilajiston monimuotoisuudelle. Kuva: Panu Halme (Muurame, Kuusimäki, elokuu 2005). alustakseen suurikokoista lehtipuumaapuuta tai Ehkä kaikkein kattavimmin on luonnonti- vanhoja, kituvia lehtipuita. Myös näiden lajien laisen kaltaista metsää säilynyt Suomenselällä. esiintyminen on vanhoista luonnonmetsistä riip- Salamanperän luonnonpuistosta lähtevä metsä- puvaa, vaikka niitä ei aarniometsien lajeiksi aina jatkumo ulottuu Salamajärven kansallispuiston mielletäkään. Keski-Suomessa havaittuja tällai- kautta Keski-Pohjanmaalle pohjoiseen, Linjasal- sia lajeja ovat esimerkiksi karttakääpä (Oligoporus mennevan soidensuojelualueelle ja ainakin jos- mappa), rustikka (Protomerulius caryae), raidan- sain määrin myös siitä eteenpäin. Suomenselällä tuoksukääpä (Haploporus odorus) ja haavanpök- on nähtävissä valtion maiden ketju Seitsemisen kelökääpä (Polyporus pseudobetulinus). kansallispuistosta Salamajärven seudun kautta kohti Kainuuta ja Pohjois-Karjalaa. Tämä ketju 8.2.1 Vanhojen metsien suojelualue on hyvin rikkonainen, mutta sen täydentäminen verkosto sopivilla valtion maiden alueilla olisi mahdollista ja tärkeää. Tämä mahdollistaisi ketjun eteläisim- Suojeltujen metsäalueiden verkoston kattavuudel- pien kohteiden nykyisin melko eristyneen lajiston la ja suojellun luonnontilaisen metsän pinta-alalla säilymisen pidemmälläkin aikavälillä. on suuri merkitys vanhojen metsien kääpälajiston Toinen luonnontilaisen kaltaisten metsien ket- selviämiselle Keski-Suomessa. On tietysti vaikea ju, joskin hyvin harva, on nähtävissä Salamajärven esittää arvioita siitä, minkälainen määrä luon- seudulta lounaaseen Pyhä-Häkin kansallispuis- nontilaista metsää on riittävä, ja kuinka pitkiä ton, Rautalammin Kalajanvuoren, Suonenjoen välimatkat metsien välillä voivat olla, jotta laji- Keurunmäen ja Joroisten Kivimäensalon kautta en leviäminen alueelta toiselle vielä onnistuisi. aina kohti Koloveden kansallispuistoa ja Savon- Keski-Suomessa on kuitenkin nähtävissä selviä rannan Muhamäkeä. Tämän metsäketjun luon- sellaisia alueita, joilla vanhoja luonnontilaisia nonmetsien välit ovat hyvin pitkiä ja välialueilla metsiä sijaitsee melko lähellä toisiaan. Toisaalta on vain joitakin, luonnontilaisuudeltaan melko Keski-Suomessa on myös alueita, joilla välimatkat heikkoja, osittain suojeltuja alueita, kuten Ääne- luonnontilaisten, suurikokoisten metsäalueiden kosken Kivetyn alue Pyhä-Häkin kansallispuiston välillä ovat hyvin pitkiä. ja Rautalammen Kalajanvuoren välissä.

73 Nämä olemassa olevat harvat luonnonmetsien vähentyessä etelässä. Riittävillä suojelutoimilla le- ketjut pohjoisessa Keski-Suomessa sopisivat hyvin vinneisyysrajojen edelleen siirtyminen voitaneen pohjaksi alueen tuleville metsiensuojelupäätöksil- estää. le. Uusia suojelumetsiä olisi erityisesti pyrittävä perustamaan jo olemassa olevien luonnonmetsiä 8.2.2 Muut alueelliset vanhojen metsien sisältävien suojelualueiden välille. Tämä turvaisi suojelupainotukset tehokkaimmin pohjoisen Keski-Suomen vanhojen metsien kääpälajiston tulevaisuuden. Edellä on kuvattu ehdotuksemme Keski-Suomen Eteläisessä Keski-Suomessa tilanne on hieman vanhojen metsien suojelun suuriksi linjauksiksi. toinen. Pienikokoisia, melko luonnontilaisia Esitämme tässä luvussa joitakin yksittäisiä aluei- metsäalueita on tiheämmässä kuin pohjoisessa ta, joiden suojelutilanteeseen tulisi mielestämme Keski-Suomessa, mutta suuret arvokkaat met- kiinnittää erityistä huomiota. siensuojelualueet puuttuvat kokonaan. Leivon- Louhuvuoren–Harjuntakasen–Multarinme- mäen ja Isojärven kansallispuistoissa suojeltua ren–Nasakkakankaan alue Pihtiputaalla on Keski- metsäpinta-alaa on melko paljon, mutta suurin Suomen yksittäisistä vanhan metsän alueista ehkä osa kummastakin alueesta on melko monotonista eniten paikallisten lisäsuojelutoimien tarpeessa. ja vähälahopuustoista entistä talousmetsää. Myös Alue on lajistoltaan hyvin arvokas, mutta koostuu esimerkiksi Kuusimäen suojelukokonaisuuden tai rikkonaisista ja hajanaisista vanhan metsän osis- Vaarunvuorten alueen pinta-alat ovat eteläisessä ta. Tulevaisuudessa olisi ensisijaisen tärkeää saa- Suomessa sijaitseviksi suojelualueiksi kohtuullisen da tämä epäyhtenäisesti suojeltu alue kokonaan suuria, mutta vain murto-osa suojellun alueen suojelun piiriin, jotta sopivaa elinympäristöä olisi pinta-alasta on luonnontilaista metsää. Eteläises- riittävästi ainutlaatuiselle lajistolle. Lisäsuojelun sä Keski-Suomessa suojeltujen luonnontilaisten luulisi olevan myös mahdollista alueen syrjäisen metsien pieni pinta-ala lieneekin suurempi on- ja vaikeakulkuisen sijainnin takia. gelma kuin kohteiden väliset pitkät etäisyydet. Toinen Pihtiputaalla sijaitseva rikkonainen, Lajiston elinolojen turvaamiseksi olisi pyrittävä mutta silti merkittävä vanhan metsän kokonai- uusilla suojelupäätöksillä yhdistämään lähellä toi- suus on Kattilavirran–Louhukankaan–Korte- siaan sijaitsevia suojelualueita, ja suurentamaan suonkankaan alue. Lajisto on arvokasta, mutta jo olemassa olevien pinta-alaa niiden lähistöllä alueen sirpaleisuus hankaloittaa lajiston selviämis- olevilla sopivilla kohteilla. tä. Olisi tärkeää varmistaa, että näiden pienialais- Eteläisessä Keski-Suomessa Isojärven ja Lei- ten metsien väliset alueet voisivat jatkossa tukea vonmäen kansallispuistojen sekä Vaarunvuorten koko alueen suojelullista merkitystä. Kortesuon- suojelualueen alueilla on toteutettu melko mit- kankaan ottaminen mukaan suojeluun olisi tär- tavia ennallistamistöitä. Näiden toimenpiteiden keä askel, jotta itäiselle Pihtiputaalle muodostuisi vaikutuksia eteläisen Keski-Suomen vanhojen vahva metsiensuojelukokonaisuus. Kattilavirralla metsien kääpälajistoon on vaikea arvioida, koska on merkittävä rooli karujen männiköiden lajis- ennallistaminen lahopuuta tuottamalla on niin ton ylläpitäjänä. Alue toimii osana Pihtiputaalla tuore menetelmä, ettei tutkimustietoa aiheesta sijaitsevien vastaavantyyppisten metsäkohteiden juurikaan ole. On kuitenkin mahdollista, että verkostoa. ennallistamistoimien ansiosta vanhojen metsien Viitasaaren ja Pihtiputaan rajoilla sijaitsevan lajisto saa ainakin jonkin verran uusia elinympä- Iso-Saukkosen–Karhukankaan–Kattilajärven ristöjä tällä seudulla. alueen suojelutilanne on myös huono. Suojellut Monien vanhojen metsien lajien eteläisimmät metsät ovat pieniä ja irrallaan toisistaan. Kää- tuoreet havainnot Suomesta on tehty Keski-Suo- pälajiston kannalta avainasemassa on nykyisten messa. Monen lajin levinneisyyden nykyinen suojelukohteiden välisten metsien käyttö. Ti- eteläraja kulkeekin nyt tarkasteltavalla alueella. lanteen parantamiseksi ja lajiston turvaamiseksi Tästä näkökulmasta on erityisen tärkeää turva- olisi syytä selvittää mahdollisuudet välialueiden ta vanhojen metsien suojeluverkoston riittävyys suojelemiseen. Keski-Suomessa. Monen lajin luontainen levin- Eteläisen Keski-Suomen tärkein lisäsuojelun neisyys on ulottunut jopa etelärannikolle, mutta tarpeessa oleva vanhaa metsää sisältävä kohde on raja on kivunnut kohti pohjoista luonnonmetsien Kuhmoisten Kärppäjärven alue. Kärppäjärvi olisi

74 laajuutensa puolesta hyvin arvokas metsiensuo- olisi erityisen tärkeää kasvattaa suojelualueiden jelualue, jos se suojeltaisiin kokonaan. Nykyi- pinta-alaa sekä selvittää mahdollisuuksia perustaa sellään Kärppäjärven lajisto on monipuolista kohteiden väliin uusia suojelualueita, jotta kas- sisältäen vaateliaita aarniometsän kääpiä, mut- vuolosuhteiltaan vaateliaiden lajien leviäminen ta lajistoa uhkaavat alueen metsiin kohdistuvat helpottuisi. hakkuut. Laajempi suojelu tukisi 15 km:n pääs- sä sijaitsevan maakunnallisesti tärkeän Isojärven 8.3 Lehtomaiset metsät kansallispuiston lajiston tulevaisuutta. Erityisen tärkeää lisäsuojelu olisi myös siksi, että Isojärven Lehtomaisten biotooppien kääpälajistolle on kansallispuiston lajistoon kuuluu monia hyvin Keski-Suomessa otollisia elinympäristöjä jäljellä harvinaisia lajeja, jotka kärsivät puiston luonnon- lähinnä eteläisen Keski-Suomen alueella, etenkin tilaisten metsien vähäisyydestä. Jos lajit häviävät Päijänteen rantakunnissa. Jonkin verran lehtoja Isojärveltä, ne voisivat levitä takaisin Kärppäjär- on myös itäisessä Keski-Suomessa ja maakunnan ven suunnasta, ja päinvastoin. rajan ulkopuolella Rautalammin ja Suonenjoen Kuhmoisten ja Jämsän rajalla sijaitseva Edes- seuduilla. Pohjoisessakin Keski-Suomessa lehtoja salon saari vaatisi myös voimakkaampia suojelu- on, mutta ne ovat harvassa ja yleensä hyvin pienia- toimia saaren rikkaan lajiston säilymiseksi. Saa- laisia. Suuri osa rehevien paikkojen harvalukuisesta ren eteläinen osa on luonnonhoitometsää, mutta tai harvinaisesta lehtipuiden kääpälajistosta onkin saaressa tavatut aarniometsien lajit eivät välttä- havaittu vain Jyväskylän korkeudella ja sitä eteläm- mättä siedä edes luonnonhoitometsässä sallittuja pänä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kastanjakää- vähäisiä metsätaloustoimia. Olisi myös tärkeää pä (Polyporus badius), vuotikankääpä (Antrodiella luoda yhteyksiä 15 kilometrin säteellä Edessalosta americana), kirjokerikääpä (Ceriporia excelsa) ja sijaitseviin Kärppäjärven luonnonhoitometsään ja pikkuhampikka (Irpex oreophilus) sekä maassa Isojärven kansallispuistoon. kasvava viuhkokääpä (Polyporus umbellatus). Kolmas eteläisen Keski-Suomen lajistoltaan Keski-Suomen lehtojen vaateliaan kääpälajis- arvokas mutta suojelutilanteeltaan heikko vanhan ton selviämisen edellytyksenä on, ettei lehtipuu- metsän kohde on Jämsän Vatajienkankaan–Vää- valtaisissa rehevissä metsissä etenkään eteläisessä rä-Väihin alue. Alue on kokonaisuudessaan suu- Keski-Suomessa tehdä voimakkaita metsätalous- rehko, mutta suojeltu osa on hyvin pieni. Jotta toimia. Useimmat lehtojen kääpälajeista sietäne- alueella elävän merkittävän lajiston selviäminen vät joitakin varovaisia metsätaloustoimia, mut- turvattaisiin, olisi kolmen suojellun kohteen ta vaativat runsasta lahopuustoa. Näiden lajien väliset ja niitä lähellä olevat metsät saatettava esiintymien turvaamiseksi tarvitaan laajoja pinta- suojelun piiriin. Vatajienkankaan–Väärä-Väihin aloja runsaslahopuustoista lehtimetsää, jossa ovat metsä sijaitsee Keski-Suomen ja Pirkanmaan raja- edustettuina eri lehtipuulajit mahdollisimman seudulla, jossa on niukalti metsiensuojelualueita. kattavasti. Alueen lajiston säilymisen kannalta on siis pe- Myös valkoselkätikkametsät voivat olla joille- rusteetonta luottaa muista metsistä tapahtuvaan kin lehtojen kääpälajeille arvokkaita ympäristöjä. leviämiseen. On kuitenkin muistettava, että valkoselkätikka- Tässä julkaisussa käsiteltyjen vanhan metsän metsien historia on usein sellainen, ettei alueella kohteiden lisäksi Keski-Suomessa on joitakin suu- ole ollut lehtipuulahopuun jatkumoa kovin pit- rempia alueita, jotka sisältävät useita hyvin pieniä, kään. Monet valkoselkätikkametsät ovat esimer- mutta arvokkaita luonnontilaisia metsäalueita. kiksi hylättyjä kaskimetsiä tai hakamaita. Näin Esimerkkeinä näistä ovat Multian–Pylkönmäen ollen useat vaateliaat lajit eivät ole ainakaan vielä alue ja siellä esimerkiksi Karjovuori, Kallenpa- pystyneet monia näistä kohteista asuttamaan. lokangas ja Joensuonkangas, sekä Jämsän–Jäm- Halmeen tekemässä Keski-Suomen valkoselkätik- sänkosken alue ja siellä Pitkäjärvenvuori ja Riu- kametsien lahottajasienilajistoselvityksessä (Hal- tanmäki. Näitä ja monia muita pieniä vanhan me 2007b) joistakin vaateliaista lehtimetsien la- metsän kohteita ei ole tässä tilanpuutteen vuoksi jeista kertyikin yllättävän vähän havaintoja. Näin käsitelty. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei näiden ollen olisi erityisen tärkeää turvata alueen vähät alueiden suojeluarvo olisi korkea. Näiden pienten luonnontilaiset lehdot ja kohdistaa lehtipuuval- vanhan metsän kohteiden lajiston turvaamiseksi taisten metsien suojelutoimia niiden lähelle.

75 Korpilahdella sijaitseva Oittilan jalavalehto on eteläisen Keski-Suomen arvokkaimpia lehtoja. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2006).

Ainakin osalle lehtojen kääpälajistosta myös toisaalta eteläisimmästä Keski-Suomesta Kuhmoi- kaikenlaiset hoitamattomat lehtipuuryteiköt sista ja Jämsästä (liekokääpä) sekä Leivonmäeltä voivat olla arvokkaita elinympäristöjä. Pieniko- (heltta-aidaskääpä). Näiden lajien esiintymien koinenkin lehtipuumaapuu saattaa olla joillekin turvaamiseksi olisi huolehdittava siitä, että Keski- lajeille tärkeää, kunhan sitä on runsaasti tarjolla. Suomessa olisi tulevaisuudessa nykyistä enemmän Siksi myös hyljeksittyjen, ”ryteiköiksi” kutsut- hiljattain palanutta metsäalaa ja että ennallista- tujen ja vähäarvoisina pidettyjen biotooppien mismielessä poltetuille aloille jäisi järeääkin osit- säilymisellä ympäristössämme voi olla monille tain palanutta puuainesta. kääpälajeille suuri merkitys. 8.5 Kulttuuriympäristöt 8.4 Paahdeympäristöt Kulttuuriympäristöjen kääpälajistolle on tärke- Paahdeympäristöihin erikoistunutta kääpälajis- ää, että puistot, pihat ja muut soveliaat ihmisen toa on valtakunnallisestikin melko vähän. Monet muokkaamat ympäristöt eivät ole liian siistejä, näistä harvoista lajeista ovat taantuvia, lähinnä yksipuolisia ja voimakkaasti hoidettuja. Vanhojen metsäpalojen harvinaisuuden takia. Keski-Suo- puistopuiden kaataminen, lahojen oksien poisto, messa tämän lajiston edustajia ovat ainakin kolme hautausmaanurmikon liiallinen hoito, ryteiköi- silmälläpidettävää, harvinaista lajia: liekokääpä den ja pensaikoiden siistiminen tai muut toimet (Gloeophyllum protractum), salokääpä (Dichomi- voivat estää näiden biotooppien lajiston menes- tus squalens) ja heltta-aidaskääpä (Gloeophyllum tymisen. Esimerkiksi keltakääpä (Albatrellus sy- abietinum) sekä hiljattain Suomelle uutena lajina ringae), savukääpä (Bjerkandera fumosa) ja vaah- löytynyt hiilikääpä (Gloeophyllum carbonarium). terankääpä (Rigidoporus populicola) ovat Keski- Näiden lisäksi muutamien vanhan metsän laji- Suomessa harvalukuisia lajeja, joiden esiintymät en on havaittu suosivan hiiltynyttä puuainesta ovat lähes tyystin kulttuuriympäristöjen varassa. kasvualustanaan.Paahdeympäristöjen kääpälajien Näiden lajien tulevaisuutta Keski-Suomessa on havainnot ovat toisaalta pohjoisimmasta Keski- vaikea ennustaa, koska lajien esiintymiskuvaan Suomesta Pihtiputaalta (salo- ja liekokääpä) ja vaikuttavat voimakkaasti ihmisen lähiympäristön

76 hoitoon liittyvät muotivirtaukset. Jos tulevaisuu- lemmista tunnetaan maastamme vain yksi muu dessa arvostetaan vanhoja puistopuita, luonnon- löytöpaikka viimeisten 50 vuoden ajalta. Näiden tilaisemmin hoidettuja puistoja pensaikkoineen lajien kasvupaikkojen ja lähiympäristöjen suoje- ja maahan kaatuneine puineen sekä muuta luon- lutoimissa olisi esiintymien turvaaminen otettava nonmukaisempaa kulttuuriympäristöä, lajit tule- erityisen huolellisesti huomioon. vat luultavasti voimaan alueella hyvin. 8.7 Yhteenveto 8.6. Keski-Suomen ”vastuulajit” Vanhoihin luonnontilaisiin metsiin sitoutunut Joidenkin lajien Suomen kannasta suuri osa saat- kääpälajisto on Keski-Suomessa yhä runsas ja si- taa esiintyä nyt tarkasteltavalla alueella. Tällaisten sältää hyvin vaateliaitakin lajeja, mutta lajien elin- lajien valtakunnallisen suojelutilanteen turvaa- voimaisuus ja selviäminen pitkällä aikavälillä voi miseksi toimet Keski-Suomen alueella nousevat olla epävarmaa ilman lisäsuojelutoimia. Erityisesti helposti ratkaisevaan rooliin. Tällaisten lajien uudet suojelualueet olemassa olevien suojelualu- suojelun tulisi olla paikallisen ympäristöhallin- eiden välillä olisivat tärkeitä lajien leviämisen tur- non erityisen mielenkiinnon kohteena. vaamiseksi. Lisäksi pienten, vain parinkymmenen Valtakunnallisesti harvinaisista, uhanalaisista hehtaarin kokoisten suojelualueiden laajentami- lajeista ainakin erittäin uhanalaisten kellokäävän nen on avainasemassa, koska satunnaistekijät ja (Oligoporus cerifluus) ja lovikäävän (Postia lowei) sisäsiittoisuus voivat vaikuttaa negatiivisesti pie- havainnoista suuri osa on tehty maakunnan alu- nellä alalla eläviin populaatioihin. Lehtomaisten eella. Kellokäävästä on kymmenkunta havaintoa metsien lajiston tila lienee hieman parempi kuin koko maasta ja niistä neljä on Keski-Suomesta kangasmetsien lajiston. Kuitenkin esimerkiksi val- (Niemelä 2005, Kunttu 2007, J. Hottola & K. koselkätikkaa varten perustettujen suojelualueiden Savola, kirjall. tiedonanto 2007). Lovikäävän ja muiden lehtipuulahopuuta sisältävien kohtei- esiintymiä tunnetaan Suomesta vain muutamia den tilaa ja sukkessiota kohti kuusivaltaista metsää (Renvall & Junninen 1999, Niemelä 2005). Näis- tulee seurata. Jos alueiden lehtipuulahopuun mää- tä Keski-Suomen alueella sijaitsee kaksi. Lisäk- rä vähenee sukkession seurauksena, uusia sopivia si ovat merkittäviä joidenkin valtakunnallisten alueita tulisi siirtää suojeluun. Paahdeympäristö- huippuharvinaisuuksien esiintymät. Tällaisia la- jen kääpälajiston turvaamiseksi metsien ennallis- jeja ovat ainakin karttakääpä (Oligoporus mappa) tamispolttoja olisi lisättävä ja varmistettava järeän ja kätkökääpä (Inonotopsis subiculosa), joista mo- puun olemassaolo poltettavilla kohteilla.

Keski-Suomessa hyvin harvinainen salokääpä (Dichomitus squalens) on erityisesti avoimien ympäristöjen, kuten myrskytuho- ja paloalueiden laji. Kuva: Panu Kunttu. (PK 2612, 14.IX.2007, Rovaniemi, Jaarankankaat)

77 Kiitokset

Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen vastaava suojelubiologi Panu Kuokkanen auttoi julkaisun käytännön kysymyksissä. Kaisa Junninen kommentoi merkittävästi käsikirjoitusta. Kristina Kunttu oikoluki käsikirjoituksen. Seuraavat henkilöt ystävällisesti täydensivät Keski-Suomessa tavattujen lajien listaa: Petri Ahlroth, Merja Aho, Jenni Hottola, Timo Kosonen, Heikki Kotiranta, Anni Markkanen, Otto Miettinen, Jorma Pennanen, Reijo Penttilä ja Pekka Punttila. Suuret kiitokset kaikille.

78 Lähteet

Aho, M., Halonen, J., Häkkilä, M., Liikanen, — 2007b: Keski-Suomen valkoselkätikkametsien V., Nevalainen, J. & Toivanen, T. 2002: lahottajasienet. Käsikirjoitus, Metsähallitus, Kääpäinventointi Haapasuo–Syysniemen luontopalvelut, Jyväskylä. luonnonsuojelualueella. – Inventointiraportti, Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 12 — , Kunttu, P., Härmä, O., Juutilainen, K. & s. + liit. Markkanen, A. 2005: Isojärven kansallispuiston kääväkäsinventointi. – Inventointiraportti, Ahti, T., Hämet-Ahti, L. & Jalas, J. 1968: Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 23 s. Vegetation zones and their sections in nort- hwest Europe. – Annales Botanici Fennici 5: — , Kunttu, P., Kulju, M. & Niemelä, T. 2007: 169–211. New records of Inonotopsis subiculosa and other rare Basidiomycetes in Central Finland. Alexopoulos, C. J., Mims, C. W. & Blackwell, – Käsikirjoitus, 4 s. M. 1996: Introductory Mycology. 4 p. – John Wiley & Sons, New York. 869 s. Hanhimäki, T. 2003: Litokairan kääväkkäät. – Inventointiraportti, Metsähallitus, Vantaa. Dai, Y. C. 2000: A check-list of polypores from 10 s. , 28.1.2007.

Gilbertson, R. L. & Ryvarden, L. 1986: North Heikinheimo, O. & Raatikainen, M. 1971: American Polypores. Vol. 1. Fungiflora A/S, Paikan ilmoittaminen Suomesta tallete- Oslo. 433 s. tuissa biologisissa aineistoissa. – Annales Entomologici Fennici 37: 1–30. Gilbertson, R. L. & Ryvarden, L. 1987: North American Polypores. Vol. 2. Fungiflora A/S, Heikkilä, P., Ahlroth, P., Hyvärinen, E., Oslo. S. 437–885 Kauppinen, J., Nevalainen, J., Päivinen, J., Rintala, T., Suhonen, J. & Toivanen, T. 1999: Hallman, J. 1995: Keski-Suomen yksityismaiden Kääpä- ja hyönteishavaintoja Laukaan ja aarniometsäkohteiden merkittävää kääpä- ja Toivakan valtionmailta. – Tutkimusraportti, kääväkäslajistoa. – Raportti, Keski-Suomen Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 12 ympäristökeskus, Jyväskylä. 4 s. s. + liit.

— 1996: Uhanalaisten suursienten tutkimus Husa, J., Teeriaho, J., Kontula, T. & Fagersten, Keski-Suomen läänissä. – Raportti, Jyväskylän R. 2001: Luonnon- ja maisemansuojelun yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kannalta arvokkaat maisema-alueet Pohjois- Jyväskylä. 6 s. Savossa. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 214. Suomen ympäristökeskus. 170 s. , 4.1.2007. – Inventointiraportti, Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 52 s. Härmä, O. & Kunttu, P. 2005: Kääpähavaintoja Lounais-Hämeestä. – Lounais-Hämeen — 2007a: Kuusimäen alueen lahottajasienet. Luonto 92: 12–14. – Inventointiraportti, Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 17 s. Kaipainen, J. & Nikkola, A. (toim.) 2004: Keski- Suomen metsät – metsätalouden ympäris- töraportti. – Metsäkeskusjulkaisut 1/2004. Metsäkeskus, Jyväskylä. 19 s.

79 Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. — 2006a: Kalajanvuoren–Enonniemen käävät. – WSOY, Porvoo. 308 s. – Inventointiraportti, Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 30 s. Keski-Suomen liitto 2006: Keski-Suomen kunnat. – , — 2006b: Vaarunvuorten käävät. – Inventointi 22.3.2006. raportti, Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 28 s. Keski-Suomen metsäkeskus 2001a: Alueelliset metsäohjelmat, Keski-Suomi. – , kääpälajien esiintyminen Keski-Suomessa. 3.1.2007. – Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä. — 2001b: Keski-Suomen metsäohjelma 2001– 78 s + liit. 2005. – Metsäkeskus, julkaisu 4/2001. 51 s. + Liit. , 19.2.2007. Jyväskylä. 34 s.

— 2007: Keski-Suomen metsävarat. – , A. 2005: Pyhä-Häkin kansallispuiston kää- 3.1.2007. väkäsinventointi 2005. – Inventointiraportti, Metsähallitus, luontopalvelut, Jyväskylä. 20 Keski-Suomen ympäristökeskus 2005: Keski- s. Suomen Natura 2000 -kohteet. – , Kuusinen, M. & Virkkala, R. 2004: Luonnon 30.1.2007. suojelulakiin perustuva metsien suojelu. – Teoksessa: Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Kotiranta, H. 1985: Physisporinus rivulosus, an Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuuluvainen, J., interesting polypore species. – Karstenia 25: Kuusinen, M., Ollikainen, M. & Salpakivi- 66–69. Salomaa, P. (toim.), Metsän kätköissä – Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. — & Niemelä, T. 1981: Composition of the Edita, Helsinki. S. 195–209. polypore communities of four forest areas in southern Central Finland. – Karstenia 21: Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. – 31–48. Kirjayhtymä, Rauma. 144 s.

— & Niemelä, T. 1996. Uhanalaiset käävät Lehtonen, H. & Kolström, T. 2002: Metsäpalojen Suomessa. 2. uud. p. – Ympäristöopas 10. vaikutus puuston rakenteeseen Pyhä-Häkin Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 184 s. kansallispuistossa. – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 135. 23 s. Kulju, M. 2007: Etelä-Sydänmaan ja Harjuntakasen käävät. – Inventointiraportti, Lindgren, M. 2001: Polypore (Basidiomycetes) Metsähallitus, luontopalvelut, Oulu. 9 s. + species richness and community structure in liit. natural boreal forests of NW Russian Karelia and adjacent areas in Finland. – Acta Botanica — 1997: Pyhäjärven valtionmetsien käävät. 1 Fennica 170: 1–41. Lohvaperä. – Sienilehti 49(1): 14–23. Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096. Kunttu, P. 2005: Kääpähavaintoja Keski- , 20.2.2007.

80 Maanmittauslaitos 2006: Kansalaisen karttapaik- — 1991: Suomen kääpien määritysopas. 6. uu- ka -verkkopalvelu. – , 2.2.2006. toksen monisteita 125. 105 s.

Martikainen, P., Penttilä, R., Kotiranta, H. & — 1994: Five species of Anomoporia – rare Miettinen, O. 2000: New records of Funalia polypores of old forests. – Annales Botanici trogii, Perenniporia tenuis and Polyporus Fennici 31: 93–115. pseudobetulinus from Finland, with notes on their habitat requirements and conservation — 1998: The Skeletocutis subincarnata complex implications. – Karstenia 40(1–2): 79–92. (Basidiomycetes), a revision. – Acta Botanica Fennica 161: 1–35. Metsähallitus 2005: Luontopalvelujen luonto tyyppi-inventoinnin maastotyöohje. – — 2003a: Suomen kääpien määritysopas. 14. Metsähallitus, luontopalvelut, Vantaa. 141 s. uusittu p. – Helsingin yliopiston kasvitieteen monisteita 182. 145 s. — 2006: Pyhä-Häkin luonto. – , — 2003b: Mikä on Suomen yleisin kääpä? 17.1.2007. – Sienilehti 55(2): 46–53.

— 2007: Suojelualueiden verkostolla suojel- — 2005: Käävät – puiden sienet. – Norrlinia laan luontoa. – , 21.1.2007. — 2006: Suomen kääpien määritysopas. 16. Metsäntutkimuslaitos 2006: Lahontorjunta. uusittu p. – Helsingin yliopiston kasvitieteen – , 19.2.2007. — & Kotiranta, H. 1983: Polypore survey of Mäkelä, A. & Parkkima, T. 2007: Ennallistamisen Finland 3. The genera Coltricia, Inonotopsis, lyhyen aikavälin vaikutus lahottajasienilajis- Inonotus and Onnia. – Karstenia 23: 15– toon ja puun lahoamisen etenemiseen. – LuK- 25. tutkielma, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympä- ristötieteiden laitos, Jyväskylä. 22 s. — & Kotiranta, H. 1991: Polypore survey of Finland 5. The genus Polyporus. – Karstenia Niemelä, T. 1971: On Fennoscandian polypo- 31: 55–68. res I. Haploporus odorus (Sommerf.) Bond. & Sing. – Annales Botanici Fennici 8: 237– — & Penttilä, R. 1992: Antrodia mellita 244. (Basidiomycetes), a new large-pored polypore species with a continental distribution. — 1978: The occurrence of some rare pore fungi – Annales Botanici Fennici 29: 55–65. in Finland. – Annales Botanici Fennici 15: 1–6. — , Kinnunen, J. & Kotiranta, H. 2005: Pisavaaran luonnonpuiston ja Korouoman– — 1984: Suomen kääpien määritysopas. 3. uu- Jäniskairan suojelualueen käävät. – sittu p. – Helsingin yliopiston kasvitieteen Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. laitoksen monisteita 87. 90 s. Sarja 150. 51 s.

— 1985: On Fennoscandian polypores 9. — , Kinnunen, J., Renvall, P. & Schigel, D. Gelatoporia n.gen. and Tyromyces canaden- 2003: Phellodon secretus (Basidiomycota), a sis, plus notes on Skeletocutis and Antrodia. new hydnaceous fungus from northern pine – Karstenia 25: 21–40. woodlands. – Karstenia 43: 37–44.

81 Nitare, J. 2000: Signalarter – indikatorer på Renvall, P. & Junninen, K. 1999: Rigidoporus skyddsvärd skog, flora över kryptogamer. 3. p. crocatus re-collected in Finland plus new re- – Skogstyrelsens förlag, Karlshamn. 392 s. cords of other rare polypores (Basidiomycetes). – Karstenia 39 (1): 33–35. Núnez, M. & Ryvarden, L. 2000: East Asian polypores 1. Ganodermataceae and Ryvarden, L. & Gilbertson, R. L. 1993: European Hymenochaetaceae. Synopsis Fungorum 13: polypores. Part 1, Abortiporus – Lindtneria. 1–168. – Synopsis Fungorum 6: 1–393. Fungiflora, Oslo, Norway. Ohenoja, E. 2005: Sienten uhanalaisuus. – Teoksessa: Salo, P., Niemelä, T., Nummela- — & Gilbertson, R. L. 1994: European po- Salo, U. & Ohenoja, E. (toim.), Suomen lypores. Part 2. Meripilus to Tyromyces. – helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys Synopsis Fungorum 7: 394–743. Fungiflora, ja uhanalaisuus. Suomen ympäristö 769. Oslo, Norway. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. S. 18– 20. Saari, V. & Ohenoja, E. 1976: Korpilahden Vaarunvuorten suursienistä. – Jyväskylän Parmasto, E. 2004: Distribution maps of yliopisto, Biologian laitoksen tiedonantoja Estonian fungi 3. Pore fungi. – Script myco- 5. 15 s. logica 19. 224 s. — & Ohenoja, E. 1988: A check-list of lar- Peltola, A. (toim.) 2003: Metsätilastollinen vuo- ger fungi in Central Finland. – Biological sikirja 2003. – Metsäntutkimuslaitos, Vantaa. Research Reports from the University of 388 s. Jyväskylä 11: 3–74.

Penttilä, R., Siitonen, J. & Kuusinen, M. 2004: Salo, P. 2005: Sienten kerääminen ja näytteiden Polypore diversity in managed and old-growth tallentaminen. – Teoksessa: Salo, P., Niemelä, boreal Picea abies forests in southern Finland. T., Nummela-Salo, U. & Ohenoja, E. (toim.) – Biological conservation 117: 271–283. 2005. Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Suomen Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005: Pohjois- ympäristö 769, Suomen ympäristökeskus, Savon Natura 2000 -alueet. – , 14.1.2007. Salo, P., Niemelä, T., Nummela-Salo, U. & Ohenoja, E. (toim.) 2005: Suomen helttasien- Päivinen, J., Suomi, T., Ahlroth, P., Hyvärinen, ten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhan- E., Korkeamäki, E., Mattila, J., Rintala, T. alaisuus. – Suomen ympäristö 769. Suomen & Suhonen, J. 1999: Keski-Suomen suojel- ympäristökeskus, Helsinki. 526 s. tujen vanhojen metsien hyönteiset ja käävät. – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Savola, K. 2006: Muistio Kivimäensalon alueen Sarja A 100. 63 s. merkityksestä vaateliaan ja uhanalaisen kää- väkäslajiston suojelulle. – Inventointiraportti. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, Luonto-Liitto, Helsinki. 10 s. + liit. I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. – Ympäristöministeriö ja Suomen ym- — & Wikholm, M. 2005: Vantaan vuosien 2003 ja päristökeskus, Helsinki. 432 s. 2004 kääpätutkimukset. – Inventointiraportti. Luonto-Liitto, Helsinki. 27 s. Renvall, P. 1996: Pähkinänkääpä – Helsingin 132. kääpälaji – löydettävissä myös meren- rantalepikoista. – Sienilehti 48: 46–47.

82 Selonen, V., Mussaari, M., Kotiaho, J. & Vaarunvuori-liike 2000: Vaarun ainutlaatuinen Toivanen, T. 2006: Metsälain tarkoittami- luonto. – , 3.1.2007. merkitys epifyyttisammal- ja kääpälajistolle. – Tutkimustiivistelmä, Etelä-Suomen metsien Valtion ympäristöhallinto 2006: Uhanalaiset monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti sienet luonnonsuojeluasetuksessa. – , 15.4.2007. Siitonen, J., Hottola, J., Lommi, S. & Mattila, J. 2006: Metsälakipuronvarsien ja verrok- Vauras, J. 2000: Saaristomeren kansallispuiston kitalousmetsien puuston rakenne ja lajisto. suursienet. – Metsähallituksen luonnonsuo- – Tutkimustiivistelmä, Etelä-Suomen metsien jelujulkaisuja. Sarja A 112. 91 s. monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti 342–345. Virkkala, R., Korhonen, K. T., Haapanen, R. & Aapala, K. 2000: Metsien ja soiden suojeluti- Similä, M. 2006: Keurunmäen–Haavikkolehdon lanne metsä- ja suokasvillisuusvyöhykkeittäin Natura-alueen metsien ennallistamissuunni- valtakunnan metsien 8. inventoinnin perus- telma. – Metsähallitus, Etelä-Suomen luon- teella. – Suomen ympäristö 395. Suomen topalvelut, Lieksa. 17 s. ympäristökeskus ja Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. 49 s. Stokland, J. N. & Sippola, A.-L. 2004: Monitoring protocol for wood-inhabiting Virkkala, R., Penttilä, R., Punttila, P., Kotiranta, fungi in the Alberta Biodiversity Monitoring H., Siitonen, J. & Heikkilä, R. 2006: Metsien Program. – Alberta Biodiversity Monitoring ennallistamisen merkitys lajiston palautumi- Program. 54 s + liit. selle: etäisyys lähdealueesta, lahopuun määrä ja aika häiriöstä. Esitelmä. – , 25.2.2007. paristo.fi/default.asp?contentid=134003&la n=fi>, 12.1.2006.

Thorn, G., Kotiranta, H. & Niemelä, T. 1990: Polyporus pseudobetulinus comb. nov.: new records in Europe and North America. – Mycologia 82(5): 582–594.

Toivanen, T. 2000: Pylkönmäen Miilukankankaan kääpälajisto ja alueen soiden suojeluarvo. – Inventointiraportti, Metsähallitus, Länsi- Suomen luontopalvelut. 14 s. + liit.

Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta 1985: Uhanalaisten eläinten ja kasvien suo- jelutoimikunnan mietintö. III Suomen uhanalaiset kasvit. – Komiteanmietintö 1985:43, Ympäristöministeriö, Helsinki. 431 s.

Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimi kunta 1992: Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö. – Komiteanmietintö 1991:30, Ympäristö ministeriö, Helsinki. 328 s. 83 LIITE 1.

Keski-Suomen kunnat eliömaakuntineen

(Heikinheimo & Raatikainen 1971, Keski-Suomen liitto 2005)

EH = Etelä-Hämeen eliömaakunta (Tavastia australis) ES = Etelä-Savon eliömaakunta (Savonia australis) PH = Pohjois-Hämeen eliömaakunta (Tavastia borealis)

Hankasalmi, PH Joutsa, ES Jyväskylä, PH Jyväskylän mlk, PH Jämsä, EH Jämsänkoski, EH Kannonkoski, PH Karstula, PH Keuruu, PH Kinnula, PH Kivijärvi, PH Konnevesi, PH Korpilahti, EH Kuhmoinen, EH Kyyjärvi, PH Laukaa, PH Leivonmäki, ES Luhanka, EH Multia, PH Muurame, EH Petäjävesi, PH Pihtipudas, PH Pylkönmäki, PH Saarijärvi, PH Sumiainen, PH Suolahti, PH Toivakka, PH Uurainen, PH Viitasaari, PH Äänekoski, PH

84 LIITE 2. 1(6) 2 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Saari & Saari 1988 Ohenoja Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV Käytetyt kerääjälyhenteet kerääjälyhenteet Käytetyt - s Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä 1 3 Vuoden 2007 lajilistan vertailuna taulukossa on esitetty vuonna 1988 Keski-Suomen maakunnasta tunnetut kääpälajit (Saari & Ohenoja 1988). Ohenoja & (Saari kääpälajit tunnetut maakunnasta Keski-Suomen 1988 vuonna esitetty on taulukossa vertailuna lajilistan 2007 Vuoden Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3 Keski-Suomessa tavatut kääpälajit kääpätutkijoiden tai kokoelmista museoiden luonnontieteellisten niin ollut, ole ei niitä Jos lajikeräyksiä. omia kirjoittajien esitetty ensisijaisesti on listassa lajin 168 listaan. merkitty on Ne ulkopuolelta. maakuntarajan aivan kerätty on lajia Kaksi tiedot. näytteen lajin hankittu on yksityiskokoelmista Kunttu. Panu = PK ja Halme Panu = PH ovat

85 LIITE 2. 2(6) 2 2 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Saari & Saari 1988 Ohenoja Saari & Saari 1988 Ohenoja Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV - - s s Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä 1 1 3 3 Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3 Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3

86 LIITE 2. 3(6) 2 2 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Saari & Saari 1988 Ohenoja Saari & Saari 1988 Ohenoja Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV - - s s Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä 1 1 3 3 Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3 Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3

87 LIITE 2. 4(6) 2 2 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Saari & Saari 1988 Ohenoja Saari & Saari 1988 Ohenoja Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV - - s s Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä 1 1 3 3 Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3 Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3

88 LIITE 2. 5(6) 2 2 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Saari & Saari 1988 Ohenoja Saari & Saari 1988 Ohenoja Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV - - s s Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä 1 1 3 3 Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3 Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3

89 LIITE 2. 6(6) 2 2 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Saari & Saari 1988 Ohenoja Saari & Saari 1988 Ohenoja Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV Tallennus- paikka JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H YKSIT. JYV H YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV H JYV TUR JYV JYV JYV JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV YKSIT. JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV OULU JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV, JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV JYV H JYV JYV JYV JYV JYV - - s s Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Keräy numero - 506 PK 731 PH - 608 PK 760 PH - 937 PH 917 PH 875 PH 1604 PH 1425 PH 1605 PH 3 477 PK - 150 PH 212 PK 485 PK 294 PK 1584 PK 388 PH 2577 OM 6013 HK 768 PH - - 491 PK - - 861 PH 37/1 - - 1430 PH 2813 PK - 1557 PK - 492 PK 398 PK 748 PH 380 PK 345 PK - - 483 PK - 429 PK - 798 PH 2162 TK 1376 PK 1366 PK 360 PK 1406 PK - - 1293 PK - 786 PH 499 PK 495 PK 457 PK 200 PK 504 PK 447 PK - 484 PK 538 PK 1532 PH 701 PH 1391 PK 514 PK 1496 PK 46/2 18306 HK 211 PK 145 PK N4/R18 442 PK - 502 PK 371 PK 552 PK 852 PH - 1451 PK 351 PK - 277 PK 1527 PK 304 PH 767 PH 1454 PK 406 PK 1453 PK 434 PK 353 PK - 380 PH 586 PK 532 PK 33/1 1383 PK 1483 PK 288 PK - 654 PK 197 PK 366 PK 610 PK 257 PK 1387 PK 1377 PK 157 PK - 971 AM 467 PK 1384 PK 539 PH 637 PK - 286 PK 523 PH - 9460 669 PK - R13N1 497 PK 427 PK 248 PK 864 PH 308 PK 701 PK 388 PK 1446 PK 1517 PK 355 PK - 414 PK 415 PK 829 PH 2594 OM 827 PH 256a PK 403 PK 363 PK 512 PK - 262 PH 61 PK 741 PH 61 PK 433 PK 413 PK 375 PK - 1380 PK - - - 542 PK 255 PK 577 PK 501 PK 231 PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Kerääjä (Suluissa mahdollinen mahdollinen (Suluissa Kerääjä määrittäjä/varmistaja) Bergström T. PK PH Saari V. PH & PK Markkanen A. & PK PH, Manninen O. Markkanen A. & PK PH, PH PH PH PH Hyvärinen, E. Penttilä, R. PH (PH) Talvitie T. PK Perälä M. PH PK PK PK PK Markkanen A. & PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta H. PH Niemelä) (T. ym. Halonen J. Kotiranta H. PK Kulju) (M. Ahlroth P. Eisto K. PH (PH) Eräjää S. & Toivanen T. Perälä M. (PH) ym. Saari V. Vartija, N. Penttilä Reijo & PH PK & Perälä M. Perälä M. PK Miettinen O. PK PK PH Härmä O. & PK PK Ahlroth P. Kotiranta) (H. Perälä M. PK Perälä M. PH & PK Renvall) (P. Mörsky M. & Kuurne V. Kotiranta) (H. PH Eriksson) (I. Kosonen T. PK PK PK PK Perälä M. Kurkela T. Niemelä) (T. PK Saari V. Markkanen A. & PH PK PK PK PK PK PH & PK Kotiranta) (H. Mikola P. ja I. PK PK PH Saari V. & Kulju M. PK, PH, PK PK PK Markkanen A. & PH Kotiranta H. PK Salmela J. & Penttinen J. PK, (PH) ym. Markkanen A. PK (PH) Leppälammi-Kujansuu J. PK PK PK Niemelä) (T. PH Penttilä R. PK PK Kulju M. PK Niemelä) T. & Kulju (M. PK PH PH PK PK PK PK PK Kotiranta H. PH PK PK Eräjää S. & PH PK PK PK Perälä M. PK PK Härmä O. & PK PK PH & PK PK PK PK Kotiranta H. Markkanen A. PK PK Saari V. & Halme P. PK Hallman J. PK Knudsen) (H. PH Perälä M. Kotiranta H. PK Hallman J. (PH) ym. Toivanen T. PK PK PK Niemelä) (T. PH PK PK Härmä O. & PK PK PK PK Kumpulainen T. & Ahlroth P. PK Kulju M. & PK PH Eriksson) (I. Manninen O. Kotiranta) (H. PH PK PK PK PK Hallman J. Niemelä) (T. PH Kulju) (M. PK Niemelä) (T. PH PK PK PK PK Saari V. PK Saari V. Lindgren M. Koskinen A. PK PH & PK PK PK PK Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Keräys- vuosi 1978 2005 2005 1998 2005 2005 2003 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2003 2005 1997 2004 2004 2005 2004 2006 2005 2005 1986 2006 2002 1978/-79 2005 1997 1988 2005 2006 1998 2006 2006 2007 2002 2006 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1998 1997 2005 2000 2005 1994 2005 2003 2006 2006 2005 2006 2001 1964 2006 1993 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 1932 2005 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2006 2001 2004 2004 2006 2005 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2006 2005 2005 2005 2006 2004 2005 2006 2005 2006 2005 2005 1978 2005 2005 2005 2006 2006 2006 2005 1994 2005 2004 2005 2005 2005 2006 2006 2004 1984 2006 2005 2006 2005 2005 1995 2005 2005 1997 1991 2005 1993 2006 2005 2005 2005 2005 2004 2005 2005 2006 2006 2005 2000 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 2005 1995 2004 2004 2005 2004 2005 2005 2005 1999 2006 1999 1994 1954 2005 2005 2005 2005 2004 Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Paikka Suuruspää KP Isojärven Louhuvuori Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Sulkava KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin KP Pyhä-Häkin LP Salamaperän KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Isojärven Kortesuonkangas Kuusimäki Tikkamäki KP Isojärven Iilijärvi lehto Oittilan Kuusimäki Rajajärvi Klemettilä, tila Lempään Kuusimäki KP Leivonmäen Vaarunvuoret KP Isojärven Seminaarinmäki Seppälänkangas KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen Löytänä Kirkkokangas Raakkipuro Hoikanpuro Hoikanpuro Vaarunvuoret Vuoritsalo KP Isojärven Koivuvuori KP Isojärven Siipikangas Vaarunvuoret Jokela Silmutjoki, Levälahti Kangasjärvi, KP Isojärven Kettukangas KP Pyhä-Häkin koulu Kyynämöinen, KP Isojärven Pimeäkorpi Vaarunvuoret Vaarunvuoret Pitkäjärvenvuori Oittila Vaarunjärvi, Huosioismäki Kivisuo Enonniemi Kuuanmäki KP Isojärven KP Isojärven KP Isojärven Louhuvuori Kalliolamminsuo KP Isojärven Kortesuonkangas Kalliomäki KP Isojärven KP Isojärven Tikkamäki Huosioismäki Vaarunvuoret KP Isojärven Vaarunvuoret KP Leivonmäen Lempäänjärvi Kirkkokangas KP Isojärven KP Leivonmäen Kattilanvirta Ylistönrinne KP Isojärven Kärppäjärvi KP Pyhä-Häkin Kuusimäki alue Kärppäjärven Vaarunvuoret Kallenpalonkangas Louhuvuori Kuulakivikot Vaarunvuoret LP Salamaperän KP Isojärven Vaarunvuoret Kulhanvuori Vaarunvuoret Huosioismäki Vaarunvuoret Edessalo Kuusimäki KP Pyhä-Häkin KP Isojärven KP Leivonmäen Vaarunvuoret Vaarunvuoret Kytömurronsuo Aittoräme Isovuori Kukkomäki Joensuonkangas KP Pyhä-Häkin Kauravuori Vaarunvuoret Vaarunvuoret Sallaajärvi KP Pyhä-Häkin Tuohimäki KP Isojärven Vaarunvuoret lehto Oittilan KP Pyhä-Häkin Upatonpohja Kytömurronsuo Lounaispuisto Kiemansalo Lempää Lempäänjärvi, Sivulanmäki Eskola KP Leivonmäen KP Isojärven Iso-Saukkonen Kivetynmäki KP Pyhä-Häkin KP Leivonmäen KP Pyhä-Häkin Hetto-Kylliö Vaarunvuoret Vaarunvuoret Ryönänkases Kuusimäki Kuusimäki Louhuvuori KP Isojärven Vehkajärvi Yläinen KP Isojärven Kaksoslammit Raakkipuro Karjovuori KP Isojärven Konttiaho KP Salamajärven Ruostesuo Iilijärvi, KP Isojärven Ruostesuo Silppolanraivio Louhukangas Kärppäjärvi Hauhanmäki Vaarunvuoret Kuusimäki Pöytäkorvennoro Moiskala KP Isojärven Kaksoslammit KP Pyhä-Häkin KP Isojärven Hallinmäki Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Kunta Muurame Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Saarijärvi Kuhmoinen Jämsä Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Kivijärvi Saarijärvi Leivonmäki Kuhmoinen Pihtipudas Muurame Muurame Kuhmoinen Toivakka Korpilahti Muurame Luhanka Luhanka Muurame Leivonmäki Korpilahti Kuhmoinen Jyväskylä mlk Jyväskylän Saarijärvi Leivonmäki Viitasaari Muurame Kannonkoski Pihtipudas Pihtipudas Korpilahti mlk Jyväskylän Kuhmoinen Kannonkoski Kuhmoinen Keuruu Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Korpilahti Jämsänkoski Korpilahti Pihtipudas Leivonmäki Rautalampi Korpilahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Pihtipudas Toivakka Kuhmoinen Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Muurame Pihtipudas Korpilahti Kuhmoinen Korpilahti Leivonmäki Luhanka Muurame Kuhmoinen Leivonmäki Pihtipudas Jyväskylä Kuhmoinen Kuhmoinen Saarijärvi Muurame Kuhmoinen Korpilahti Pylkönnmäki Pihtipudas Kinnula Korpilahti Kivijärvi Kuhmoinen Korpilahti Saarijärvi Korpilahti Pihtipudas Korpilahti Jämsä Muurame Saarijärvi Kuhmoinen Leivonmäki Korpilahti Korpilahti Konnevesi Pihtipudas Kuhmoinen mlk Jyväskylän Multia Saarijärvi Äänekoski Korpilahti Korpilahti Jyväskylä Saarijärvi Petäjävesi Kuhmoinen Korpilahti Korpilahti Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Jyväskylä Pihtipudas Luhanka mlk Jyväskylän Kuhmoinen Leivonmäki Kuhmoinen Viitasaari Äänekoski Saarijärvi Leivonmäki Saarijärvi Jämsä Korpilahti Korpilahti Jämsä Muurame Muurame Pihtipudas Kuhmoinen Korpilahti Kuhmoinen Äänekoski Kannonkoski Multia Kuhmoinen Keuruu Perho Toivakka Kuhmoinen Toivakka Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Luhanka Korpilahti Muurame Toivakka Jämsä Kuhmoinen Äänekoski Saarijärvi Kuhmoinen Jämsänkoski Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä Suomenkielinen nimi Suomenkielinen typäskääpä lampaankääpä vuohenkääpä keltakääpä pursukääpä keltarihmakääpä valkorihmakääpä käpäläkääpä harsukääpä riekonkääpä kalkkikääpä väljäpillikääpä erakkokääpä pajunkääpä mesipillikääpä kairakääpä poimukääpä rivikääpä kelokääpä katkokääpä vuotikankääpä sitruunakääpä luukääpä viitakääpä sitkokääpä lehtokääpä voikääpä tuhkakääpä savukääpä sudenkääpä karikekääpä kirjokerikääpä punakerikääpä verkkokerikääpä viherkerikääpä kittikääpä valaankääpä hartsikääpä petsikääpä pörrökääpä sirppikääpä hopeakääpä pohjankääpä kangaskääpä etelänsärmäkääpä pohjansärmäkääpä kennokääpä salokääpä lohkokääpä kohvakääpä lumikonkääpä lavakääpä taulakääpä kantokääpä rusokantokääpä lattakääpä lakkakääpä heltta-aidaskääpä hiilikääpä aniskääpä liekokääpä aidaskääpä tikankääpä silokääpä oranssikääpä okrakääpä raidantuoksukääpä männynjuurikääpä kuusenjuurikääpä rosokääpä rytökääpä kätkökääpä pakurikääpä lepänkääpä ketunkääpä maitohampikka pikkuhampikka tervakääpä punakarakääpä irtokarakääpä kermakarakääpä risukarakääpä koivunhelttakääpä punahäivekääpä viinikääpä kellokääpä lapakääpä tahrakääpä tippakääpä keltiäiskääpä hentokääpä karttakääpä kitukääpä puuterikääpä kuromakääpä korokääpä karvaskääpä pihkakääpä huopakääpä männynpihkakääpä korkkikerroskääpä karhunkääpä lepänarinakääpä kuusenkääpä koivunarinakääpä raidankääpä ruostekääpä arinakääpä levykääpä pikireunakääpä aarnikääpä männynkääpä haavanarinakääpä kuhmukääpä haavankääpä riukukääpä talikääpä verivahakääpä maitovahakääpä pökkelökääpä kastanjakääpä talvikääpä kevätkääpä mustasukkakääpä mustajalkakääpä haavanpökkelökääpä suomukääpä torvikääpä viuhkokääpä kolokääpä pikkuhaprakääpä sinihaprakääpä ruskohaprakääpä lovikääpä harmohaprakääpä rustikka rusokääpä punakääpä istukkakääpä kuorikääpä paksukuorikääpä vaahterankääpä rusakonkääpä kultakurokka harsokurokka kruunuruokka rustokääpä valkoludekääpä lumokääpä routakääpä lamokääpä lutikkakääpä kuultoludekääpä lehtoludekääpä korpiludekääpä paperiludekääpä välkkyludekääpä poimulakkikääpä karvavyökääpä pinovyökääpä nukkavyökääpä valkovyökääpä silkkivyökääpä rihmaharsukka pilliharsukka kuusenkynsikääpä männynkynsikääpä liitukääpä 1 1 3 3 Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Näyte kerätty Keski-Suomen maakuntarajan ulkopuolelta, Rautalammilta. Rautalammilta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty Näyte -nimellä. lato s. igniarius Phellinus listassa (1988) Ohenojan ja Saaren on Laji Perhosta. ulkopuolelta, maakuntarajan Keski-Suomen kerätty on Näyte Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3 Tieteellinen nimi Tieteellinen confluens Albatrellus ovinus Albatrellus subrubescens Albatrellus syringae Albatrellus lapponica Amylocystis albolutescens Anomoloma myceliosum Anomoloma bombycina Anomoporia kamtschatica Anomoporia albobrunnea Antrodia crassa Antrodia heteromorpha Antrodia infirma Antrodia macra Antrodia mellita Antrodia primaeva Antrodia pulvinascens Antrodia serialis Antrodia sinuosa Antrodia xantha Antrodia americana Antrodiella citrinella Antrodiella faginea Antrodiella onychoides Antrodiella pallescens Antrodiella romellii Antrodiella serpula Antrodiella adusta Bjerkandera fumosa Bjerkandera grisea Boletopsis mollicula Byssoporia excelsa Ceriporia purpurea Ceriporia reticulata Ceriporia viridans Ceriporia aneirina Ceriporiopsis balaenae Ceriporiopsis pseudogilvescens Ceriporiopsis resinascens Ceriporiopsis unicolor Cerrena lenis Cinereomyces lindbladii Cinereomyces borealis Climacocystis perennis Coltricia confragosa Daedaleopsis septentrionalis Daedaleopsis mollis Datronia squalens Dichomitus crustulinus Diplomitoporus gossypium Fibroporia norrlandica Fibroporia vaillantii Fibroporia fomentarius Fomes pinicola Fomitopsis rosea Fomitopsis lipsiense Ganoderma lucidum Ganoderma abietinum Gloeophyllum carbonarium Gloeophyllum odoratum Gloeophyllum protractum Gloeophyllum sepiarium Gloeophyllum dichrous Gloeoporus pannocinctus Gloeoporus aurantiacus Hapalopilus rutilans Hapalopilus odorus Haploporus annosum Heterobasidion parviporum Heterobasidion paradoxa Hyphodontia radula Hyphodontia subiculosa Inonotopsis obliquus Inonotus radiatus Inonotus rheades Inonotus lacteus Irpex oreophilus Irpex benzoinum Ischnoderma collabens Junghuhnia lacera Junghuhnia luteoalba Junghuhnia nitida Junghuhnia betulinus Lenzites mollis Leptoporus taxicola Meruliopsis cerifluus Oligoporus floriformis Oligoporus fragilis Oligoporus guttulatus Oligoporus hibernicus Oligoporus lateritius Oligoporus mappa Oligoporus parvus Oligoporus ptychogaster Oligoporus rennyi Oligoporus sericeomollis Oligoporus stipticus Oligoporus leporina Onnia tomentosa Onnia triquetra Onnia subacida Perenniporia schweinitzii Phaeolus alni Phellinus chrysoloma Phellinus cinereus Phellinus conchatus Phellinus ferrugineofuscus Phellinus stricto s. igniarius Phellinus laevigatus Phellinus lundellii Phellinus nigrolimitatus Phellinus pini Phellinus populicola Phellinus punctatus Phellinus tremulae Phellinus viticola Phellinus rivulosus Physisporinus sanguinolentus Physisporinus vitreus Physisporinus betulinus Piptoporus badius Polyporus brumalis Polyporus ciliatus Polyporus leptocephalus Polyporus melanopus Polyporus pseudobetulinus Polyporus squamosus Polyporus tubaeformis Polyporus umbellatus Polyporus mucidus Porpomyces alni Postia caesia Postia leucomallella Postia lowei Postia tephroleuca Postia caryae Protomerulius fulgens Pycnoporellus cinnabarinus Pycnoporus placenta Rhodontia corticola Rigidoporus crocatus Rigidoporus populinus Rigidoporus polyspora Sarcoporia alboluteum Sistotrema dennisii Sistotrema muscicola Sistotrema amorpha Skeletocutis biguttulata Skeletocutis brevispora Skeletocutis carneogrisea Skeletocutis chrysella Skeletocutis jelicii Skeletocutis kuehneri Skeletocutis nivea Skeletocutis odora Skeletocutis papyracea Skeletocutis stellae Skeletocutis undosus Spongiporus hirsuta Trametes ochracea Trametes pubescens Trametes velutina Trametes versicolor Trametes hymenocystis Trechispora mollusca Trechispora abietinum Trichaptum fuscoviolaceum Trichaptum chioneus Tyromyces lajia 168 1 2 3

90 LIITE 3. 1(4)

Keski-Suomen inventoitujen valtion maiden kääpälajilistat Vaarunvuoret Isojärvi Pyhä-Häkki Keurunmäki–Haavikkolehto alue Kuusimäen Salamanperä Kalajanvuori–Enonniemi Leivonmäki Edessalo Salamajärvi Albatrellus confluens typäskääpä - - x ------Albotrellus ovinus lampaankääpä x x x - x - - x x - Amylocystis lapponica pursukääpä - - x - - x - - - - Anomoloma albolutescens keltarihmakääpä - x ------Anomoloma myceliosum valkorihmakääpä x ------Anomoporia bombycina käpäläkääpä x - x - - - - - x - Anomoporia kamtschatica harsukääpä x x x x x x x x - x Antrodia albobrunnea riekonkääpä - x x x - x x - - x Antrodia crassa kalkkikääpä - - x ------x Antrodia heteromorpha väljäpillikääpä - - - - - x - x - - Antrodia infirma erakkokääpä - - x ------x Antrodia macra pajunkääpä x - - x x - - x - - Antrodia mellita mesipillikääpä - x ------Antrodia primaeva kairakääpä - - - x ------Antrodia pulvinascens poimukääpä - x - - x x - - - x Antrodia serialis rivikääpä x x x x x x x x x x Antrodia sinuosa kelokääpä x x x x x x x x x x Antrodia xantha katkokääpä x x x x x x x x x x Antrodiella americana vuotikankääpä x ------Antrodiella citrinella sitruunakääpä - - x - x - - - - - Antrodiella faginea luukääpä - - - x ------Antrodiella serpula voikääpä x ------Antrodiella pallescens sitkokääpä x x x x x x x x x x Antrodiella romellii lehtokääpä ------x x - - Bjerkandera adusta tuhkakääpä x x - x x - x x x - Byssoporia mollicula karikekääpä x x x x x x - - - x Ceriporia excelsa kirjokerikääpä ------x - - Ceriporia reticulata verkkokerikääpä x - - x x - - - - - Ceriporia viridans viherkerikääpä x - - - - - x - - - Ceriporiopsis pseudogilvescens hartsikääpä x x - x - x x x x - Cerrena unicolor pörrökääpä x x x x x x x x x x Cinereomyces lenis sirppikääpä x x x x x x x x - x Cinereomyces lindbladii hopeakääpä x x - - - x x - x x Climatocystis borealis pohjankääpä x ------x - x Coltricia perennis kangaskääpä x x - - x x - x - x Datronia mollis kennokääpä x x x x x - x x x x Diplomitoporus crustulinus lohkokääpä - - x ------Fibroporia norrlandica lumikonkääpä - x - x ------

91 LIITE 3. 2(4) Vaarunvuoret Isojärvi Pyhä-Häkki Keurunmäki–Haavikkolehto alue Kuusimäen Salamanperä Kalajanvuori–Enonniemi Leivonmäki Edessalo Salamajärvi Fomes fomentarius taulakääpä x x x x x x x x x x Fomitopsis pinicola kantokääpä x x x x x x x x x x Fomitopsis rosea rusokantokääpä - x x x x x x - x - Ganoderma lipsiense lattakääpä x x - x x - - - x - Ganoderma lucidum lakkakääpä - - - x ------Gloeophyllum carbonarium hiilikääpä ------x - - - Gloeophyllum odoratum aniskääpä x - - x x - - - x - Gloeophyllum protractum liekokääpä - x ------Gloeophyllum sepiarium aidaskääpä x x x x x x x x x x Gloeoporus dichrous tikankääpä x x x x x x x x x x Gloeoporus pannocinctus silokääpä x - x x x x x x x x Hapalopilus aurantiacus oranssikääpä x x - - - x x x x - Hapalopilus rutilans okrakääpä x x x x x x x x x - Haploporus odorus raidantuoksukääpä x - x x - x x - x - Heterobasidion parviporum kuusenjuurikääpä - x - - x - x - x1 - Hyphodontia paradoxa rosokääpä x x - x x - x x x x Hyphodontia radula rytökääpä x - - - x - - - - - Inonotus obliquus pakurikääpä x x x x x x x x x x Inonotus radiatus lepänkääpä x x x x x x x x x x Inonotus rheades ketunkääpä x x x x x x x x x - Irpex lacteus maitohampikka x x - - - - - x - - Ischnoderma benzoinum tervakääpä x x x x x x x x x x Junghuhnia collabens punakarakääpä - x x x - - x - - - Junghuhnia lacera irtokarakääpä ------x - - Junghuhnia luteoalba kermakarakääpä x x x x x x x x x x Junghuhnia nitida risukarakääpä x ------Lenzites betulinus koivunhelttakääpä x x x x x x x x x x Leptoporus mollis punahäivekääpä x x x x x x x x x - Meruliopsis taxicola viinikääpä x x x - - x - x - x Oligoporus cerifluus kellokääpä - - - - x - - - - x Oligoporus floriformis lapakääpä x ------Oligoporus fragilis tahrakääpä x x x x - x x x x x Oligoporus guttulatus tippakääpä - - x - - x - - - - Oligoporus lateritius hentokääpä - - x x - x - - x x Oligoporus mappa karttakääpä x ------Oligoporus ptychogaster puuterikääpä - x - - - x - x - - Oligoporus parvus kitukääpä - - x - - x - - - - Oligoporus rennyi kuromakääpä x - - x ------Oligoporus sericeomollis korokääpä x x x x x x x x x x Oligoporus stipticus karvaskääpä x x x x x x x x x - Onnia leporina pihkakääpä - - - - x x x x - - Onnia tomentosa huopakääpä x - - - x - - - - -

92 LIITE 3. 3(4) Vaarunvuoret Isojärvi Pyhä-Häkki Keurunmäki–Haavikkolehto alue Kuusimäen Salamanperä Kalajanvuori–Enonniemi Leivonmäki Edessalo Salamajärvi Onnia triquetra männynpihkakääpä ------x - Perenniporia subacida korkkikerroskääpä - - x x x x x - - - Phaeolus schweinitzii karhunkääpä x x x - x x x - - x Phellinus alni lepänarinakääpä x x x x x - x x - x Phellinus chrysoloma kuusenkääpä x x x x x x x x x x Phellinus cinereus koivunarinakääpä x x x x x x x x - x Phellinus conchatus raidankääpä x x x x x x x x x x Phellinus ferrugineofuscus ruostekääpä - x x x x x x x x x Phellinus igniarius s. stricto arinakääpä - x x x x - x - x2 x Phellinus laevigatus levykääpä x x x x x x x x x x Phellinus lundellii pikireunakääpä x x x x x x x x x x Phellinus nigrolimitatus aarnikääpä - x x x x x x - - x Phellinus pini männynkääpä x x x x x x x x x x Phellinus populicola haavanarinakääpä x x x x - x x - x - Phellinus punctatus kuhmukääpä x x - - x - x x x - Phellinus tremulae haavankääpä x x x x x x x x x x Phellinus viticola riukukääpä x x x x x x x x x x Physisporinus rivulosus talikääpä - - x ------Physisporinus vitreus maitovahakääpä - x x x x - - - - - Piptoporus betulinus pökkelökääpä x x x x x x x x x x Polyporus badius kastanjakääpä x ------Polyporus brumalis talvikääpä x x x - - - - - x - Polyporus ciliatus kevätkääpä - - - x - - - - x - Polyporus leptocephalus mustasukkakääpä x x - x - x x - - x Polyporus melanopus mustajalkakääpä x ------Porpomyces mucidus kolokääpä x - x - x x - x - x Postia alni pikkuhaprakääpä x x x x x x x x x - Postia caesia sinihaprakääpä x x x x x x x x x x Postia leucomallella ruskohaprakääpä x x x - x x x x x x Postia lowei lovikääpä - - x ------Postia tephroleuca harmohaprakääpä x x x x x x x x x x Protomerulius caryae rustikka x x x x x x x - x x Pycnoporellus fulgens rusokääpä - x - - x x - - - - Pycnoporus cinnabarinus punakääpä x x - x x x x x x x Rhodontia placenta istukkakääpä x - - - x - - - - - Rigidoporus corticola kuorikääpä x x x x x x x x x x Rigidoporus crocatus paksukuorikääpä - - - - x - - - - - Rigidoporus populinus vaahterankääpä x - - x x x - - - - Sarcoporia polyspora rusakonkääpä x - - - - x - - x - Sistotrema alboluteum kultakurokka x x ------Sistotrema muscicola kruunukurokka - x ------Skeletocutis amorpha rustokääpä x x x x x x x x x x

93 LIITE 3. 4(4) Vaarunvuoret Isojärvi Pyhä-Häkki Keurunmäki–Haavikkolehto alue Kuusimäen Salamanperä Kalajanvuori–Enonniemi Leivonmäki Edessalo Salamajärvi Skeletocutis biguttulata valkoludekääpä x x x x x x x x x x Skeletocutis carneogrisea routakääpä - x x - x x x x - - Skeletocutis chrysella lamokääpä ------x - - - Skeletocutis jelicii lutikkakääpä ------x Skeletocutis kuehneri kuultoludekääpä - - - x ------Skeletocutis nivea lehtoludekääpä - x ------Skeletocutis odora korpiludekääpä - - x - - x - - x - Skeletocutis papyracea paperiludekääpä x x x x x x x x - - Skeletocutis stellae välkkyludekääpä - x x x x x x - - x Spongiporus undosus poimulakkikääpä x x x x x - - - x - Trametes hirsuta karvavyökääpä x x x x x x x x x x Trametes ochracea pinovyökääpä x x x x x x x x x x Trametes pubescens nukkavyökääpä x x - x x - x x x x Trametes velutina valkovyökääpä x x - x - x x x x - Trechispora hymenocystis rihmaharsukka x x x x x - x x - - Trechispora mollusca pilliharsukka x - x ------Trichaptum abietinum kuusenkynsikääpä x x x x x x x x x x Trichaptum fuscoviolaceum männynkynsikääpä x x x x x x x x x x Tyromyces chioneus liitukääpä x x - x x - - - x -

Yhteensä 142 lajia Vaarunvuoret Isojärvi Pyhä-Häkki Keurunmäki–Haavikkolehto alue Kuusimäen Salamanperä Kalajanvuori–Enonniemi Leivonmäki Edessalo Salamajärvi Alueen lajimäärä 93 88 81 81 82 77 76 70 69 63

Alueen pinta-ala (ha) 604 2200 1300 625 834 1270 1373 2900 350 6200

1 Löytö on Heterobasidion annosum -nimellä kuuselta. 2 Löytö on Phellinus iginiarius s. lato.

94 LIITE 4. 1(2)

Vanhan metsän indikaattorilajit eräissä Keski-Suomen metsissä

Kuusivaltaisten metsien pisteet Pyhä-Häkki KP Salamajärven LP Salamanperän alue Kuusimäen ym. Keurunmäki KP Isojärven ym. Kalajanvuori ym. Louhuvuori Vaarunvuoret ym. Kattilavirta Raiski ym. Iso-Saukkonen Edessalo KP Leivonmäen Hallinmäki ym. Väärä-Väihi Kärppäjärvi

Vanhan metsän lajit Anomoporia bombycina 1 ------1 - - - 1 - - - 1 Antrodia pulvinascens - 1 1 1 - 1 ------1 Asterodon ferruginosus 1 1 1 1 1 1 1 - 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Crustoderma dryinum ------Fomitopsis rosea 1 - 1 1 1 1 1 - - - - - 1 - - 1 1 Gloiodon strigosus - 1 - - 1 ------Leptoporus mollis 1 - 1 1 1 1 1 - 1 - 1 - 1 1 1 1 1 Oligoporus guttulatus 1 - 1 ------1 - Oligoporus lateritius 1 1 1 - 1 - - 1 - - 1 - 1 - - - - Onnia leporina - - 1 1 - - 1 ------1 - - - Perenniporia subacida 1 - 1 1 1 - 1 - - - 1 - - - 1 1 1 Phaeolus schweinitzii 1 1 1 1 - 1 1 - 1 ------Phellinus chrysoloma 1 1 1 1 1 1 1 - 1 - 1 1 1 1 1 1 1 Phellinus ferrugineofuscus 1 1 1 1 1 1 1 - - 1 1 1 1 1 - 1 1 Phellinus lundellii 1 1 1 1 1 1 1 - 1 1 1 1 1 1 1 1 - Phellinus nigrolimitatus 1 1 1 1 1 1 1 1 - - 1 1 - - 1 1 1 Phellinus viticola 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Pycnoporellus fulgens - - 1 1 - 1 ------1 1 - Rhodontia placenta 1 - - 1 - - - - 1 ------Skeletocutis odora 1 - 1 ------1 - - - - Aarniolajit Amylocystis lapponica 2 - 2 ------2 - 2 - 2 - 2 2 Antrodia albobrunnea 2 2 2 - 2 2 2 2 - 2 ------Antrodia crassa 2 2 - - - - - 2 ------Antrodia infirma 2 2 ------Antrodiella citrinella 2 - - 2 ------2 Cinereomyces lenis 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 - - 2 2 2 - Cystostereum murrayi ------Diplomitoporus crustulinus 2 ------2 - - - - - Junghuhnia collabens 2 - - - 2 2 2 - - - 2 - - - - - 2 Laurilia sulcata ------Lepiota lignicola ------Phlebia centrifuga 2 - - 2 2 ------2 Skeletocutis stellae 2 2 2 2 2 2 2 - - 2 - 2 - - - - - Pisteet yhteensä 35 20 24 22 21 19 19 9 10 12 13 12 10 11 10 15 18

95 LIITE 4. 2(2)

Mäntyvaltaisten metsien pisteet Pyhä-Häkki KP Salamajärven LP Salamanperän alue Kuusimäen ym. Keurunmäki KP Isojärven ym. Kalajanvuori ym. Louhuvuori Vaarunvuoret ym. Kattilavirta Raiski ym. Iso-Saukkonen Edessalo KP Leivonmäen Hallinmäki ym. Väärä-Väihi

Vanhan metsän lajit Anomoporia kamtschatica 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - - - 1 - - - Chaetoderma luna 1 1 1 - - 1 ------Crustoderma dryinum ------Irpicodon pendulus ------Junghuhnia luteoalba 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - - 1 1 - 1 1 Leptoporus mollis 1 1 1 1 1 1 1 - 1 - 1 1 1 1 1 Meruliopsis taxicola 1 1 1 - - 1 - - 1 - - - - 1 - - - Odonticium romellii 1 1 1 - 1 - - - 1 ------Oligoporus lateritius 1 1 1 - 1 - - 1 - - 1 - 1 - - - - Oligoporus sericeomollis 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - - 1 1 - 1 - Phaeolus schweinitzii 1 1 1 1 - 1 1 - 1 ------Phellinus nigrolimitatus 1 1 1 1 1 1 1 1 - - 1 1 - - 1 - 1 Phellinus pini 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Phellinus viticola 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Phlebia cretacea ------Phlebia serialis ------Postia leucomallella 1 1 1 1 - 1 1 1 1 - - 1 1 - 1 - - Pseudomerulius aureus 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - 1 1 1 - - - Sistotremastrum suecicum 1 ------1 1 ------Sparassis crispa - - - - 1 - - - 1 ------Aarniolajit Antrodia albobrunnea 2 2 2 - 2 2 2 2 - 2 ------Antrodia crassa 2 2 - - - - - 2 ------Antrodia infirma 2 2 ------Antrodia primaeva - - - - 2 - - - - 2 ------Antrodiella canadensis ------Cinereomyces lenis 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 - - 2 2 2 - Dichomitus squalens ------Gloeophyllum protractum - - - - - 2 - 2 ------Hyphodontia curvispora ------Oligoporus parvus 2 - 2 - - - - 2 ------Phlebia cornea 2 - 2 2 - - - 2 ------Skeletocutis jelicii - 2 ------Skeletocutis stellae 2 2 2 2 2 2 2 - - 2 - 2 - - - - - Pisteet yhteensä 29 25 24 16 19 20 16 22 15 14 7 7 8 10 7 7 5

96 LIITE 5.

Lajistollisesti merkittävimmät metsäalueet

Louhuvuori-Harjuntakanen-Multarinmeri-Nasakkakangas Kattilavirta-Louhukangas-Kortesuonkangas PIHTIPUDAS Hoikanpuro KINNULA Salamajärven kansallispuisto Iso-Saukkonen-Karhukangas-Kattilajärvi Salamanperän luonnonpuisto Lappajärvi KIVIJÄRVI VIITASAARI KYYJÄRVI

KANNONKOSKI

KARSTULA Pyhä-Häkin kansallispuisto

KALLAVESI

PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI

KONNEVESI Kalajanvuori-Enonniemi Keurunmäki-Haavikkolehto MULTIA UURAINEN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄN_MLK Raiskin metsät PETÄJÄVESI KEURUU Kuusimäen alue JYVÄSKYLÄ Hallinmäki MUURAME JÄMSÄNKOSKI TOIVAKKA KORPILAHTI LEIVONMÄKI Vaarunvuoret Leivonmäen kansallispuisto Vatajienkangas-Väärä-Väihi

JÄMSÄ LUHANKA Puula JOUTSA Edessalo Näsijärvi Isojärven kansallispuisto Kärppäjärven alue

KUHMOINEN

PÄIJÄNNE

0 50 km

97 Uusimmat Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisut

Sarja A No 169 Grönholm, S. & Berghäll, J. 2007: Cooperation between coastal protected No 157 Uusitalo, A., Kotiaho, J. S., Päivinen J., areas and surrounding societies – from Rintala, T. & Saari, V. 2006: Kasvien ja experiences to recommendations. 73 s. päiväperhosten esiintyminen luonnonti- No 170 Heinonen, M. (ed.) 2007: State of the laisilla ja ojitetuilla soilla. 44 s. (verkko- Parks in Finland. Finnish protected are- julkaisu) as and their management from 2000 to No 158 Pihlajaniemi, M. 2006: Kuukkeli Etelä- 2005. 313 s. Suomessa. Kannan tila ja valtionmaiden No 171 Leppänen, T., Osmonen, O., Kyykkä, merkitys lajin säilymiselle. 100 s. T., Sulkava, P., Rajasärkkä, A., Karhu, No 159 Sokka, K. 2006: Vieraskirjamerkintöjä H. & Honkola, J. 2007: Inarijärven Nuuksion ja Linnansaaren kansallispuis- linnut. toissa sekä Käsivarren erämaassa. 77 s. No 172 Salminen, J. 2007: Paahdeympäristöjen No 160 Heinonen. M. (toim.) 2007: Puistojen hyönteisseuranta. 181 s. (verkkojul- tila Suomessa. Suomen suojelualueet ja kaisu) niiden hoito 2000–2005. 315 s. No 161 Stolt, E. (toim.) 2006: Paistunturin erä- Sarja B maa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö. 276 s. No 78 Metsähallitus 2006: Metsähallituksen No 162 Salokannel, J. (toim.) 2006: Siikanevan julkisten hallintotehtävien toimintaker- hyönteiset 1874–2005. 85 s. (verkkojul- tomus 2005. 62 s. kaisu) No 79 Niikkonen, T. 2006: Parikkalan Siika- No 163 Yrjölä, R., Aalto, H., Aalto, J. & Kon- lahden lintuveden kävijätutkimus 2003– tiokorpi, J. 2006: Siikalahden linnusto 2004. 57 s. (verkkojulkaisu) vuosina 2002–2004. Avifauna of the Sii- No 80 Tuuri, A. & Hannelius, S. 2007: Met- kalahti Wetland in 2002–2004. 104 s. sänomistajien näkemyksiä luonnonsuo- (verkkojulkaisu) jelualueiden kaupoista. 54 s. No 164 Lindholm, J., Boström, M. & Ekebom, No 81 Metsähallitus 2007: Metsähallituksen J. 2007: Savelin – projektets slutrapport. julkisten hallintotehtävien toimintaker- 41 s. tomus 2006. 51 s. No 165 Lavento, M. & Lahelma, A. (toim.) No 82 Aho, R., Liukkonen, T. & Joensuu, O. 2007: Sama maisema, eri kulkijat. Re- 2007: Kalastuspalvelut Metsähallituksen poveden kansallispuisto kivikaudelta kalastusasiakkaiden mielissä. 43 s. 1900-luvulle. 142 s. No 83 Päivinen, J. & Aapala, K. (toim.) 2007: No 166 Sulkava, P. & Norokorpi, Y. (toim.) Metsien ja soiden ennallistamisen seu- 2007: Luontomatkailun vaikutukset rantaohje. 98 s. (verkkojulkaisu) kasvillisuuteen ja maaston kulumiseen No 84 Liukkonen, T., Bisi, J., Hallila, H. & Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Joensuu, O. 2007: Mielipiteitä metsäs- 75 s. (verkkojulkaisu) tyksestä valtion mailla. 68 s. No 167 Rauhala, P. 2007: Perämeren kansallis- No 85 Kettunen, A. 2007: Puurijärven ja Ison- puiston pesimälinnusto 1960–2006. suon kansallispuiston kävijätutkimus 68 s. 2005. 37 s. (verkkojulkaisu) No 168 Yrjölä, R., Tanskanen, A. & Sarvanne, No 86 Pulkkinen, S. & Valta, V. 2007: Linnan H. 2007: Pihlajaveden linnustoselvitys saaren kansallispuiston kävijätutkimus vuonna 2006. (verkkojulkaisu) 2006. 56 s. (verkkojulkaisu) ISSN 1235-6549 978-952-446-627-1 (nidottu) 978-952-446-628-8 (pdf)

Julkaisua voi tilata osoitteella:

Metsähallitus Asiakaspalvelut PL 36, 99801 IVALO [email protected] www.metsa.fi

Puhelin: 0205 64 7702

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173

Edita Prima Oy, Helsinki 2008