DOCSLIB.ORG

Social Responsibility Report 2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Social Responsibility Report 2020 COMPANY PRESENTATION AND SOCIAL RESPONSIBILITY REPORT 2020 ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 1 VISION We are building the future of water, energy and resource efficiency services – for our customers, employees and partners. ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 2 Electricity Heat Water y Easy everyday life Right temperature Fresh and pure year round ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 3 Our organisation Customers Customer accounts Networks Energy production Group services CEO Tuomo Kantola Board of Directors, Chair Jari Blom ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 4 Company ownership structure City of Jyväskylä 100% 44.7% KS Energiavälitys Oy Alva-yhtiöt Oy Heat, electricity and water 33.3% C-Ella Oy 100% 100% 81.4%* 100% 100% 12.5% Suomen Hyötytuuli Oy Alva Alva Rauhalahti Jyväskylän Alva Hulevesi Oy Alva Viitasaari Oy Sähköverkko Oy Voima Oy Oy 20.3% Väre Energia Oy Subsidiaries Other holdings *Direct ownership 79.74% ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 5 Alva throughout its history The streets of Jyväskylä In May, it is decided that Väre are lit by electric street Energia Oy, a joint venture for lights, 19 October 1902. electricity sales and services, will be established together with A district heating Kuopion Energia, Savon Voima accumulator is and Lappeenrannan Energia. District heat completed. JE Group Inauguration of Jyväskylän The PISARA production with acquires all the Keljonlahti Voima’s concept is Electricity generation begins wood chips shares in power plant. investment in coal launched. with wood at the Lutakko begins. Jyväskylän equipment is electricity plant. Biogas combustion Energiantuotanto completed. Jyväskylä Energy acquires Wiitasseudun to produce heat Oy. Energia Oy. begins. 1902 1960 1995 1997 1992003 2006 2009 2010 2012 2013 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Water business Jyväskylä JE-Urakointi’s The IED JE Hulevesi Oy is Jyväskylän New names for Jyväskylän (Jyväskylän Vesi) is Jyväskylä City Council Energy business investment in established on 18 Energia Oy the subsidiaries: Energiantuotanto Oy merged into JE establishes municipal becomes a operations are Rauhalahti is September 2017. becomes Alva- Alva Viitasaari is established. Group. electricity works on 23 April limited liability sold to JyNet completed. yhtiöt Oy on 23 Oy, Alva 1902. company. Urakointi. October 2019. Rauhalahti Oy, Alva Hulevesi Oy JE-Siirto Oy and Jyväskylän Voima Oy are established. ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 6 EMPLOYEES ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 7 We take care of your basic needs. We ensure that water comes from your tap, electricity from your wall socket and your toes stay warm. Every single day. ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 8 WE EMPLOY Our entire chain carries out some 1,000 person-years, every year. Cooperation with us provides tens of millions of euros for Finnish companies, such as transport and machine 240 contractors. SPECIALISTS ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 9 EMPLOYEES Employees by group company Employees by company Change in the number of employees 300 450 250 400 ALRAI 200 350 ALVI 300 150 250 JVO 100 200 JEU 50 150 0 Alva SV Alva 100 Alva JVO JYT WSE Total SV 50 Alva Women 56 2 0 0 1 59 0 Men 153 20 2 0 6 181 • All JE-Urakointi (JEU) employees transferred to JyNet Urakointi Oy in an acquisition on 1 March 2012. • At the beginning of 2015, operating employees of JVO and JYT transferred to Jyväskylän Energia. • Eight employees from Wiitaseudun Energia transferred to Jyväskylän Energia Group on 1 December 2018. • Alva SV = Alva Sähköverkko, ALRAI = Alva Rauhalahti, ALVI = Alva Viitasaari ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 10 FINANCES ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 11 Turnover of group companies in 2020 (€ million) 127.8 Alva-yhtiöt Oy 53.8 Jyväskylän Voima Oy 23.6 22.6 Alva Alva Rauhalahti Sähköverkko Oy Oy 3.2 3.5 Alva Hulevesi Alva Viitasaari Oy Oy ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 12 Group’s turnover and result in 2010–2020 250 210,3 202,7 195 193,9 200 185 183,4 186,4 190.6 167 163,4 152,3 150 100 50 0 -50 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Turnover (€ million) Profit before appropriations and taxes (€ million) ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 13 NETWORKS Electricity, heat, water ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 14 NETWORKS Electricity network Alva Sähköverkko Oy, a company wholly owned by Alva, is responsible for the electricity network in the city of Jyväskylä. It designs, builds, maintains and operates the electricity network, connects customers to it and carries out electricity measurements. Alva Sähköverkko maintains a network of 1,364 kilometres in total. In 2020, some 641 GWh of electricity was transmitted to more than 10,300 connections. On a national scale, Alva Sähköverkko is among the electricity network companies with the lowest rates. More information: alva.fi/sahkoverkko ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 15 NETWORKS Heat network Alva generates district heating at power plants, from where it is transmitted to customers via a heat network. The same network can also be used for district cooling. Alva’s heat network is in a good condition, which has also helped to keep the prices of district heating reasonable. Prices have not increased between 2015 and 2020. Maintaining the heat network is important, as many homes and workplaces in Jyväskylä are heated using district heating. Heat generated in Jyväskylä is also transmitted to most Jyväskylä-based schools, daycare centres, hospitals and health centres. Alva is also responsible for the district heating network in Viitasaari. Alva’s district heating network totals 487 kilometres in the Jyväskylä region and 39 kilometres in Viitasaari. ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 16 NETWORKS Water supply network Our obligation and responsibility is to distribute clean, safe and analysed tap water to our customers via a well-functioning supply network. In 2020, investments in water supply networks and water production totalled €12.7 million. These investments were funded by operating income. In 2020, significant investments in water supply included the modernisation of Viitaniemi water treatment plant and the modernisation of water supply systems in Nisula and Lohikoski. We maintain 873 kilometres of water supply networks in the Jyväskylä region and 95 kilometres in Viitasaari. ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 17 PRODUCTION ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 18 Our annual production (2020) 1.1 0.5 8.9 Mm3 of water TWh of heat Twh of electricity ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 19 ENERGY PRODUCTION Heat and electricity ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 20 Our ecological energy production • Keljonlahti and Rauhalahti, our two power plants, • As a result of our holdings in Suomen Hyötytuuli Oy, are combined heat and power plants. Combined the use of wind power in our electricity production production saves one third of fuel compared with has increased significantly in recent years. separate production. • We can provide our heating customers with green • We also produce heat and power from biogas at our heat, produced wholly using renewable and micro-CHP plant. emission-free energy sources. Our green heat is certified by Kiwa. • We are aiming to be carbon neutral by 2030 and therefore constantly increasing the use of biofuels • The reuse of ash is already high – nearly 100% of (mostly wood) and using less and less peat. We are ash generated at our plants is already being reused. also investigating many new ways of producing energy without burning. • In Viitasaari (WSE) the fuels used in district heating production are 99 % wood. • We are also investing in energy savings by developing solutions to use waste heat and to balance the consumption of heat. ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 21 ENERGY PRODUCTION Keljonlahti power plant • Main fuels: peat and wood • Coal and oil as auxiliary fuels when necessary • Two operating principles: • combined heat and power production (CHP) • condensing power production • Boiler power: 495 MW • Electric output in condensing power production: 215 MW • Electric output in combined production: 163 MW • District heating output: 260 MW • Year of commissioning: 2010 ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 22 ENERGY PRODUCTION Rauhalahti power plant • Main fuels: peat and wood • Oil as an auxiliary fuel when necessary • Operating principle: combined heat and power production (CHP) • Electric output: 85 MW • District heating output: 200 MW • New flue gas scrubber and electric filter installed in 2015 • Year of commissioning: 1986 ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 23 ENERGY PRODUCTION (VIITASAARI) Kokkila heat plant • Main fuels: wood • Wood used as fuel is bought from the local wood industry and forest entrepeneurs • Boiler power: 16 MW • Annual production approx. 55.000 MWh ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 24 Energy production / fuels 2020 0,8 % % Wood 0,1 % % 0,4 % % 58,5 % In 2020 the Peat share of biofuels 40,2 % was 58.9 % of all 40,2 % % Coal the used fuels. 58,5 % % 0,1 % Oil 0,8 % Biogas 0,4 % In Alva Viitasaari’s heat production fuels are 99 % biofuels (wood). ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 25 WATER PRODUCTION ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 26 WATER PRODUCTION Safe high-quality water We make sure that everyone living in the area covered by our water supply network has access to clean high-quality water. The quality of the tap water we produce is monitored constantly. In addition to quality control carried out in our laboratory, the health authority monitors the quality of water regularly. The quality of water is not only monitored at water treatment plants, but water samples are regularly taken from different parts of the network. ALVA-YHTIÖT OY 11.8.2021 27 WATER PRODUCTION Tap water produced at several plants Our most important tap water production plants are: • Viitaniemi surface water treatment plant • Vuontee artificial groundwater recharge plant in Laukaa • Janakka–Kaivovesi water supply plant in Vaajakoski We also produce water at Vihtakangas (Korpilahti), Liinalampi and Köntyslampi (Tikkakoski), Pekonniemi (Keljonkangas) and Vesanka groundwater intake plants, and in Viitasaari at Kokkolanniemi and Luukkaanniemi groundwater intake plants.
Load more

Recommended publications
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN KEVÄT . SPRING 2021 1 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT OPETUKSEN SUUNNITTELU JA OPINTO-OHJAUS Aikuisten yleissivistävä koulutus Rehtori Mikko Saikkonen, FM Anna palautetta tai kysy p. 014 266 4087, 050 597 8967 kansalaisopiston palveluista! Suunnittelijaopettaja Eija Aitola, KteO E-palautteen voit lähettää p. 014 266 4069, 050 597 8965 myös opiston kotisivuilta www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto • Keramiikka, posliini, lasi, mosaiikki, hopea • Tekstiilityö • Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN Aulavitriinien näyttelyt JYVASKYLA.FI/KANSALAISOPISTO Musiikinopettaja Riku Heinonen, FM p. 014 266 4078, 050 597 8966 • Ruoka ja hygieniaosaaminen • Historia ja talous • Musiikki Jyväskylä • Palokan bänditilan ja studion vastaava Suunnittelijaopettaja Sari Talvio, musiikkioppilaitoksen opettaja KÄYNTI- JA Kursseja koskevat tiedustelut suunnittelija- KÄSITYÖNEUVONTA Suunnittelijaopettaja Timo Junkala, KM p. 014 266 4083, 050 372 7359 Sanataidekoulu opettajilta, ks. yhteystiedot s. 3 p. 014 266 7404, 0400 675 924 POSTIOSOITE Käsityöneuvonta antaa työskentelymahdollisuuden • Musiikki Jyväskylä, Luhanka Sanataiteen opettaja Pia Niskanen, KM sekä ohjausta kankaankudonnassa ja ompelussa ym- • Tekninen työ • Terveys ja hyvinvointi, Luhanka p. 014 266 4084, 040 822 1463 Jyväskylän kansalaisopisto TOIMISTO päri vuoden pientä korvausta vastaan. Mahdollisuus • Tietotekniikka Vapaudenkatu 39–41 myös itsenäiseen kankaanpainantaan. • Arkkitehtuuri, valokuvaus Suunnittelijaopettaja Annika Hytönen, LitM TPO-teatteri 40100 Jyväskylä Opistosihteeri Margit Lahtinen • Veneily p. 014 266 4077, 040 480 8015 p. 014 266 4076 Tervetuloa niin vasta-alkajat kuin kokeneemmat • Luonto Opettaja Sauli Yksjärvi Neuvonta avoinna: harrastajat! • Opiston atk-tuki, atk-luokan vuokraus ulko- • Tanssi, liikunta ja hyvinvointi p. 014 266 4075, 050 523 7721 • Lukukausien aikana ma–to 12–17 Opistosihteeri Pirjo Linna puolisille sekä käyttäjien perehdytys • Lukukausien ulkopuolella ma–to 12–15 p.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0
    JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • The Jyväskylä Region of Finland
    Organisation for Economic Co-operation and Development Directorate for Education Education Management and Infrastructure Division Programme on Institutional Management of Higher Education (IMHE) Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development Peer Review Report The Jyväskylä Region of Finland John Goddard, Henry Etzkowitz, Jaana Puukka and Ilkka Virtanen May 2006 The views expressed are those of the authors and not necessarily those of the OECD or its Member Countries. 1 This Peer Review Report is based on the review visit to the Jyväskylä region in Finland in January 2006, the regional Self-Evaluation Report, and other background material. As a result, the report reflects the situation up to that period. The preparation and completion of this report would not have been possible without the support of very many people and organisations. OECD/IMHE and the Peer Review Team for the Jyväskylä region wish to acknowledge the substantial contribution of the region, particularly through its Coordinating Team, the authors of the Self-Evaluation Report, and its Regional Steering Committee. 2 TABLE OF CONTENTS PREFACE ..................................................................................................................................... 6 EXECUTIVE SUMMARY........................................................................................................... 7 ABBREVIATIONS AND ACRONYMS ................................................................................... 10 1. INTRODUCTION..................................................................................................................
    [Show full text]
  • Esiselvitys Jyväskylän Kaupungin Yleiskaava
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ESISELVITYS Jyväskylän kaupunki • Kaupunkirakennepalvelut • Kaavoitus • 13.11.2009 SisällysluettelO Sisällysluettelo������������������������������������������������������������������������������������������������� 2 1Johdanto������������������������������������������������������������������������������������������������������ 3 2Yhdyskuntarakenteennykytila�������������������������������������������������������������������� 4 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet ��������������������������������������������������������������������4 2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ����������������������������������������������������������������5 3Mihintarvitsemmeyleiskaavaa?������������������������������������������������������������������� 8 4Yleiskaavanmerkittävimmätsisältökysymykset����������������������������������������� 9 4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? ����������������������������������������������������������������������������9 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä ��������������������������������������������������������������������������9 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä �������������������������������������������������������������������������������10 4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä ��������������������������������������������������������������������������������������������������11 5Yleiskaavaprosessinpääpiirteet������������������������������������������������������������������ 12 5.1 Aloitusvaihe ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12
    [Show full text]
  • UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän Seudun
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Jyväskylän seudun ympäristöterveys 26.5.2021 UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän seudun ympäristöterveyteen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Alueella on yhteensä 79 uimarantaa, joita val- votaan säännöllisesti. Rannat jaetaan kahteen eri luokkaan arvioidun kävijämäärän perusteella: ylei- siin uimarantoihin (ns. EU-uimarantoihin) ja pieniin yleisiin uimarantoihin. Yleiseksi uimarannaksi luo- kitellaan sellaiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän huomattava määrä ihmisiä uimassa. Uimarantaluetteloon on yleisöllä mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia. EU-UIMARANNAT Nimi Osoite Kunta Jyskä Sievisenmäentie Jyväskylä Kirri Kirrinrantatie Jyväskylä Köhniö Erämiehenkatu Jyväskylä Lohikoski Koivikkotie Jyväskylä Myllylampi Siltakatu Jyväskylä, Tikkakoski Ollila Matinmäentie Jyväskylä Pappila Koivutie Jyväskylä, Korpilahti Sääksjärvi Säynätsalontie Jyväskylä Tikka Uimarannantie Jyväskylä Tuomiojärvi Taulunmäentie Jyväskylä Uimalanniemi Saltuntie Jyväskylä Toivakka, Kirkonkylä Viisarimäentie Toivakka Petäjävesi Matkailutie Petäjävesi Joutsa, Kirkonkylä Uimalantie Joutsa Lossinranta Päiväkunnantie Äänekoski Suojärvi Äänekoskentie Äänekoski Äänejärvi Rauhankatu Äänekoski JYVÄSKYLÄN PIENET YLEISET RANNAT Asmalampi Asmalammentie Haapaniemi Saunarannantie Halssila Kuovinkuja Haukkala Haukkaranta Kaakkolampi Suluntie Kivilampi Luhtalantie Korttajärvi Lahdenpohjantie Kuohu Raiviokoskentie Laivaranta Laivarannantie Leiriranta Rantatie Hannikaisenkatu
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Maakunnallisesti Merkittävät Rakennetut Kulttuuriympäristöt 2016 Kohdeluettelo
    KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 KOHDELUETTELO KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO .......................................................................................................................................... 3 2. KOHDEVALINTA JA ARVOTTAMISEN PERIAATTEET ............................................................................. 4 3. KOHDEKUVAUKSET .............................................................................................................................. 6 HANKASALMI ....................................................................................................................................... 6 JOUTSA .............................................................................................................................................. 10 JYVÄSKYLÄ ......................................................................................................................................... 15 JÄMSÄ ................................................................................................................................................ 43 KANNONKOSKI .................................................................................................................................. 55 KARSTULA .......................................................................................................................................... 58 KEURUU ............................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Saarijärvi Keuruu Kivijärvi Viitasaari Karstula Korpilahti Kuhmoinen
    Valkoisten kaatuneet Keski- Lähde (vasen tilasto): Keski-Suomen His- Suomessa paikkakunnittain toria 2. Toim. Mauno Jokipii (1988) Piht Kiv Saarijärvi 27 Jämsä 6 Eri lähteiden Keuruu 24 Konginkangas 5 mukaan Kivijärvi 20 Petäjävesi 5 Saarijärveltä Sa Viitasaari 20 Pylkönmäki 5 taisteluun Karstula 16 Äänekoski 5 osallistui n. Korpilahti 16 Multia 3 420 Ke Kuhmoinen 14 Toivakka 3 vapaaehtoisia n. Jyväskylän pit. 13 Uurainen 3 43 Hankasalmi 12 Leivonmäki 2 kaatui tai Jyväskylä 11 Pihlajavesi 2 ammuttiin Laukaa 11 Suolahti 2 28 Pihtipudas 11 Konnevesi 1 haavottui n. Joutsa 7 Määrä yli 2 ‰ väkil. Luhanka 1 70 Lähde: Luettelo henkilöistä Waasan läänin Saarijärven kunnassa, jotka Suomen Senaatin päätöksen nojalla syyskuun 10 päivältä Saarijärveläiset valkoiset taisteluissa 1918 ovat oikeutetut saamaan 1918 vuoden Vapaussodan muis- tomitalin. Taisteluihin osaa ottaneet Kaatuneet saarijärveläiset valkoiset saarijärveläiset valkoiset taistelupaikoittain taistelupaikoittain Messukylä 14 Tampere 123 Tampere 7 Vilppula 44 Hauho 1 Karjala 43 Kauksamo 2 Lempäälä 33 Kivennapa 1 Savo 8 Viipuri 8 kaatuneiden kaatuneista kaatuneista Hauho 1 keski-ikä nuorimmat vanhin Satakunta 1 30 18 57 epäselvä 1 Lähteet: Keski-Suomen Historia 2. Toim. Mauno Jokipii Valkoisten sosiaalinen asema (1988) ja Luet. vapaussodan mitalin saaneista Saarijärvellä. Kaatuneiden valkoisten sosiaalinen asema Vapaussodan mitalin saan. saarijär- Keski-Suomessa (%) veläisten 10 yleisintä ammattia 1 Talollisen poika 34 Työmies 22 10 Työläiset Itsellinen 15 Talollinen 12 Porvaristo 33 Maanviljelijä 10 27 Talonpojat Torppari 6 Torpanpoika 5 Maanvuokr. Koululainen 5 29 Muu Muurari 4 Kansakoulun opettaja 3 Lähde: Työväenarkiston Saarijärveläiset kuolleet punaiset Terroritilasto. Nimi Vangitse- Kuolintapa Kuolin- misaika aika Ahonen, Akseli Adiel 3.5.1918 Teloitettu maankav. 25.5.1918 SAARIJÄRVI Kalenius, Ville Teodor 10.3.1918 Teloit.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Ruokakartta
    40 72 12 55 Pihtipudas TERVETULOA Kinnula Herkuttele 8 75 aitojen makujen sydän-Suomessa! 44 Kivijärvi 19 Viitasaari 20 24 Kyyjärvi 70 61 Kannonkoski KESKI-SUOMEEN! Karstula 47 Keski-Suomi on maukas ja monipuolinen ruokamaakunta! Karttaan onkin 5 koottu tuotteita esimerkinomaisesti. Nämä ja monet muut herkut saat 27 kauppojen ja suoramyyntipisteiden hyllyiltä. Löydät tarkemmat yhteystiedot 36 21 Konnevesi 9 ja loputkin paikalliset tuotteet osoitteesta aitojamakuja.fi. Euroopan 51 Saarijärvi 28 38 71 Äänekoski 23 76 6 52 maaseuturahasto on tukenut useimpien keskisuomalaisten ruokaketjun 15 65 yritysten kehittymistä. Lähde makumatkalle Keski-Suomeen! 56 31 37 Multia 10 Hamppu Härkäpapu Uurainen Hamppu, tattari ja ohra ovat olleet ensimmäisiä Härkäpapu on vanha suomalainen viljelykasvi, jonka 41 63 57 Hankasalmi viljelykasveja Suomessa. käyttö ja viljely on viime vuosina yleistynyt etsittäessä 46 66 Laukaa 29 39 1. Suomen Hampputuotteet, Jyväskylä kestäviä kasviproteiineja. 49 73 43 64 2. Hamppumaa, Keuruu, hamppumaa.fi 13. Nojosniemen tila, Laukaa, 35 59 13 48 53 facebook.com/nojosniementila Keuruu 18 Jyväskylä 69 Petäjävesi 68 Hedelmätilat ja omenanjalostus 2 26 45 3. Tommolan tila, Leivonmäki, tommolantila.com Juustonvalmistus 58 30 16 4. Salvian tila, Luhanka, salvia.fi Jukolan Juuston Aito Cheddar tunnetaan ympäri 17 50 Muurame 32 1 Suomen. Entä tiesitkö, että myös kaikki Valion Aura- 67 Toivakka Highland juustot valmistetaan Keski-Suomessa, Äänekoskella? 22 Highland-ylämaankarjaa kasvatetaan monella tilalla 14. Jukolan Juusto, Joutsa, jukolanjuusto.fi Keski-Suomessa, ja yleensä sitä myydään tiloilta 15. Valion Aurajuusto, Äänekoski, 11 54 suoramyyntinä. valio.fi/tuotteet/valio-aura 42 3 5. Konttiaho Highland Ranch, Karstula, konttiaho.fi Kaali 74 62 Joutsa 6. Hukanmäki Highland, Saarijärvi, hukanmaki.fi 7.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Valtion Maiden Käävät
    Panu Kunttu ja Panu Halme Keski-Suomen valtion maiden käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173 Panu Kunttu Jyväskylän yliopiston museo Luonnontieteellinen osasto PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected] Panu Halme Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected] Översättning: Pimma Åhman Translation: Panu Halme Kansikuva: Latokuusikko on Isojärven kansallispuiston koskemattomin metsäalue. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2005). © Metsähallitus 2008 ISSN 1235-6549 978-952-446-627-1 (nidottu) 978-952-446-628-8 (pdf) 150 kpl Edita Prima Oy, Helsinki Panu Kunttu ja Panu Halme Keski-Suomen valtion maiden käävät KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 21.1.2008 TOIMEKSIANTAJA HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ kansallispuisto, luonnonpuisto, Natura 2000 -alue, vanhojen metsien suojeluohjelma SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI Salamajärven kansallispuisto, Isojärven kansallispuisto, Leivonmäen kansallispuisto, Salamanperän luonnonpuisto ja 12 muuta aluetta, jotka koostuvat useammasta Natura- ym. alueesta NATURA 2000 -ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ Etelä-Suomen luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Panu Kunttu ja Panu Halme JULKAISUN NIMI Keski-Suomen valtion maiden käävät TIIVISTELMÄ Keski-Suomessa on tavattu 168 kääpälajia, mikä on 72 % koko Suomen lajistosta. Näistä Keski- Suomen lajeista kolmannes on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Harvinaisimmat maakunnasta löytyneet lajit ovat kätkökääpä, karttakääpä,
    [Show full text]
  • Selvitys Päijänteen Biosfäärialueen Perustamisedellytyksistä
    KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Selvitys Päij änteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä Anna Uusitalo, Erkki Kellomäki, Sanna Vääriskoski-Kaukanen KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Selvitys Päij änteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä Anna Uusitalo, Erkki Kellomäki, Sanna Vääriskoski-Kaukanen Jyväskylä 2008 Keski-Suomen ympäristökeskus KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt Taitto: Juha Paakkolanvaara Kansikuva: Näkymä Päijänteelle Korpilahden Oravivuoren näkötornista, Uusitalo Anna 2006. Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi /julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-11-3207-0 (nid.) ISBN 978-952-11-3208-7 (PDF) ISSN 1796-1890 (pain.) ISSN 1796-1904 (verkkoj.) SISÄLLYS Esipuhe ........................................................................................................... 5 1 Selvityksen lähtökohtia ja osallistaminen ...............................................6 2 Unescon biosfäärialue ...............................................................................7 2.1 Biosfäärialueen kriteerit ........................................................................................9 3 Perustietoa Päijänteen alueesta ............................................................ 10 3.1 Päij änne – Eurooppalainen suurjärvi ...............................................................10 3.1.1 Päij änteen veden tila................................................................................
    [Show full text]