Raspio – Iloniemi Osayleiskaava Selostus

RASPIO – ILONIEMI OSAYLEISKAAVA SELOSTUS

20.10.2011/4.4.2012

Kaava lainvoimainen 19.12.2014

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI - KAAVOITUS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMEN OSAYLEISKAAVA

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Tiivistelmä

Kaavaprosessin vaiheet Korpilahden kunnan aikana Vireille tulo 6.4.2005 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 6.4-10.5.2005 Viranomaisneuvottelu 13.1.2005 Yleisötilaisuus 13.4.2005

Jyväskylän kaupungin aikana Yleisötilaisuus 15.2.2010 Luonnosvaiheen nähtävillä olo -22.6.-27.8.2010. Yleisötilaisuus 5.7.2010 Kaupunkirakennelautakunta 1.11.2011 Kaupunginhallitus 14.11.2011 Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävillä 25.11.-30.12.2011 Yleisötilaisuus 8.12.2011 Kaupunkirakennelautakunta 17.4.2012 Kaupunginhallitus 7.5.2012 Kaupunginvaltuuston päätös hyväksymisestä 14.5.2012 Hallinto-oikeus 29.5.2013 Kunnanhallitus 19.8.2013 (päätös osittaisesta voimaantulosta) Kaava osittain lainvoimaiseksi 11.10.2013 Korkein hallinto-oikeus 10.11.2014 Yleiskaava lainvoimaiseksi 19.12.2014

Kaavaprosessin kuvaus ja kaavan sisältö

Raspio-Iloniemen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Suunnittelutyön tavoitteena on tarkastella Korpilahden kirkonkylän laajentumismahdollisuudet valtatie 9 varrella ja suunnata asumista Päijänteen rannalle. Erityistavoitteena on huomioida alueelle sijoittuva maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Korpilahden maankäytön esiselvityksen 2008 mukaisesti alue on tärkeä kirkonkylän kasvusuunta. Valtatien osalta lähtökohtana on pitkän aikavälin tavoitetila, jossa valtatietä kehitetään korkealuokkaiseksi ohituskaistatieksi eritasoliittymineen.

Markkulanmäen ja Maatianjärven ympäristöt ovat vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa näkyvät sekä vanha asutushistoria viljelyksineen että sahan teollisuushistoria työväenmökkeineen. Suunnittelualueen länsi- puolta kulkee vanha nelostie/vanha Laukaan/Hämeentie. Päijänteen rannalle Kirkonkylän asemakaava- alueen läheisyyteen Lapinniemeen sijoittuu maaseutumaista tiiviimpää pysyvää asutusta, samoin Kou- hian sahan ympäristöön alueen keskivaiheille. Päijänteen rannalle Pirttiänniemeen sijoittuu loma- asutusta. Päijänteen rantaa on noin 4 km. Raspion ja Maatianjärven lisäksi alueella on pienet Uttimen- järvi, Huhtilampi, Kaakonlampi ja Ahostenlampi sekä Autionjoki.

Suunnittelualueen länsiosaa halkoo valtatie 9 (E63), johon liittyy Maatianjärven eteläpuolella Vespuo- lentie eli Korpilahti - Joutsa seututie nr:o 610. Alueella on melko kattava tiestö. Korpilahden jäteveden- puhdistamo sijaitsee Päijänteentien päässä alueen länsireunalla. Kärkisten vesiosuuskunta on rakentanut vesi- ja viemärilinjan Vespuolentien varren suuntaisesti kohti Kärkistä. Suunnittelualueelle sijoittuu huoltoasema, Hurttian kyläkoulu sekä seurantalo sekä muutamia teollisuusyrityksiä. Muutoin palvelut ym keskittyvät Korpilahden keskustaan.

Kaupunki omistaa maata noin 100 ha, muutoin alue on yksityisten omistuksessa. Kaava-alueen pinta- ala on noin 900 ha ja rantaviivaa on kaikkiaan noin 17 km.

Korpilahden kunta käynnisti kaavan laatimisen vuonna 2005, mutta kuntaliitoksen johdosta työ keskeytettiin vuonna 2007. Alueen suunnittelutyötä jatkettiin vuonna 2008 selvitysten laadinnalla. Alueelle laadittiin tie- ja katuverkkoselvitys sekä sahan alueelle maaperäselvitykset ja puhdistussuunnitelmat. Jäte-

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

veden puhdistamon osalta on tutkittu erilaisia paikkavaihtoehtoja. Luontoselvityksiä on täydennetty kahtena kesänä ja Keski-Suomen museo on päivittänyt rakennusinventoinnin.

Kuntaliitoksen jälkeen järjestettiin kaavoituksen uudelleen käynnistämisen johdosta yleisötilaisuus 15.2.2010. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 22.6.-27.8.2010 ja yleisötilaisuus pidettiin 5.7.2010. Luonnoksessa esitetty eritasoristeyksen paikka herätti asukkaiden joukossa voimakasta vastustusta. Myös alustavissa lausunnoissa otettiin kantaan liikennejärjestelyihin ja esitettiin sen uudelleen tarkastamista. Lähtökohdat edellisen verkollisen tarkastelun jälkeen tarkentuivat myös Vespuolentien osalta. Uusi tieverkkotarkastelu valmistui syksyllä 2011 ja eritasoristeyksen paikkaa siirrettiin lähem- mäksi Vespuolentietä. Maankäyttöä tehostettiin Vespuolentien varrella sekä Iloniemen alueella.

Raspio-Iloniemen osayleiskaavaehdotus valmistui 20.10.2011 ja se oli yleisesti nähtävillä 25.11.- 30.12.2011. Yleisötilaisuus pidettiin 8.12.2012. Ehdotuksesta saatiin viranomaislausuntoja 15 kpl sekä muistutuksia 31 kpl. Viranomaisneuvottelu pidettiin 7.3.2012, jossa käsiteltiin lausuntoihin ja muistutuk- siin tehdyt vastineet sekä ehdotukseen tehtävät täydennykset/korjaukset. Kaavaehdotukseen tehtyjen muutosten osalta kuultiin niitä koskevia osallisia erikseen kirjeitse, kuulemisaika 14.3 – 30.3..2012. Tässä kuulemisessa jätettiin kaksi muistutusta, joiden johdosta kaavaan ei enää tehty muutoksia. Kaa- vaehdotus piirrettiin teknisesti uudelleen mapinfosta TeklaGIS-paikkatietojärjestelmään.

Osayleiskaavan suunnittelualue jakautuu erityyppisiin aluekokonaisuuksiin: Vespuolentien eteläpuolinen alue liittyy uuden kokoojatien välityksellä tiiviisti Korpilahden keskustaan ja tulee myöhemmin osittain asemakaavoitettavaksi. Päijänteen rannoille, pääosin kaupungin omistamalle maalle, esitetään uutta laajaa asuntoalue virkistysalueineen. Virkistysalueelle tullaan laatimaan yleissuunnitelma. Sahan vanha asuinalue muodostaa oman osakokonaisuuden pienin laajennusmahdolli- suuksin. Samoin kuin Markkulanmäen ympäristö koulun ympärillä. Hakasen peltoalueelle metsäsaarek- keiden taakse esitetään laajennusaluetta asumiselle. Raspion ympäristö jää selkeästi maatalousvaltai- seksi alueeksi ja sen kulttuurimaisema-arvojen säilyttäminen on huomioitu kaavamääräyksissä. Ves- puolentien varteen esitetään uusia rakennuspaikkoja lähinnä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja työpaikoille. Vespuolentien varren työpaikka-alueilla sallitaan myös toiminnan kannalta välttämätön asuminen.

Maatianjärven ympäristö Vespuolentien pohjoispuolella on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltainen alue, johon esitetään vähän uutta maaseutumaista asumista. Alueelle on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maatalouskeskuksia ympäristöineen.

Valtatien länsipuolella kulkee vanha nelostie, joka muodostaa hyvän rinnakkaistieyhteyden keskustaan. Tämän varteen esitetään alueita asumiselle sekä työpaikoille. Parhaillaan suunnitellaan yhdysvesijohdon rakentamista Muuramen ja Korpilahden välille. Suunnitteilla oleva 110 kV sähkölinja kulkee tämän alueen pohjoispuolelta.

Suunnittelualueelle esitetty uusi rakentaminen ja alueiden laajentaminen perustuu nykyiseen tieverk- koon ja uuteen tieyleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelman mukaisesti valtatien 9 ja Vespuolentien liitty- mä esitetään eritasoliittymäksi. Keskustan ja Iloniemen yhteys toteutetaan Päijänteentietä hyödyntäen. Em. kokoojatieltä tulee yhteys myös eritasoliittymään. Suunnittelualueen keskeisille osille osoitetut kevyenliikenteen väylät parantavat koulu- ja asiointiliikenteen liikenneturvallisuutta. Liikennevaikutukset ovat sidoksissa alueen toteutumisen aikatauluun ja laajuuteen. Liikennejärjestelyt toteutuvat pitkällä aikavälillä ja tulevat sisältämään väliaikaisia ratkaisuja.

Luonnos- ja ehdotusvaiheesta saadun palautteen johdosta liikennejärjestelyitä on tarkasteltu uudelleen kaava-alueen ulkopuolelta sekä kirkonkylän eteläisen että pohjoisen risteyksen osalta. Pohjoisen risteyksen eli Petäjävedentien ja valtatien risteyksen osalta näyttää siltä, että ko. kohtaan on mahdollista sijoittaa vähintään suuntaisliittymä, jossa on liittymärampit pohjoiseen Jyväskylän suuntaan. Pohjoisen risteysalueen nykyisten liittymien säilyminen valtatielle oli yksi keskeinen osayleiskaavan liikenneratkai- suihin vaikuttava ja keskustelua aiheuttanut tekijä kaava-alueen ulkopuolelta.

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Osayleiskaavassa on huomioitu ja suojeltu maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue kaavamää- räyksin. Maisema-alueen lounaisreunassa kulttuurimaisema tulee muuttumaan, kun eritasoliittymä ramppeineen toteutetaan. Maisemallisesti tärkeät selännealueet ja reunavyöhykkeet on rajattu erillisin merkinnöin. Myös metsän uudistamista on ohjeistettu. Tärkeät peltoalueet pyritään säilyttämään avoimena. Maa- ja metsätalousalueilla mahdollinen rakennusoikeus on osoitettu maisemaan sopiville alueille, muilta osin rakentaminen kielletään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet on osoitettu erillisin sr-merkinnöin.

Alueella on tilaston mukaisesti 101 asuinrakennusta ja 14 loma-rakennuspaikkaa. Uusia asemakaavoi- tettavia pientaloalueita on noin 75 ha ja reservinä noin 10 ha. Alueille arvioidaan olevan mahdollista muodostaa noin 330 tonttia. Maaseutumaisia uusia pientalojen rakennuspaikkoja on esitetty 52 kpl. Maatiloja on kaikkiaan 11 kpl, joista 5 on osoitettu erityisesti ns hevostiloiksi. Uusia työpaikka-alueita valtatien ja Vespuolentien varteen on osoitettu noin 57 ha.

Osayleiskaavassa on erityyppisiä toteuttamisratkaisuja uudisrakentamiselle. Taajamarakenteeseen liittyvät tiiviimmät alueet asemakaavoitetaan. Haja-asutusluonteinen rakentaminen tulee edellyttämään maankäyttö- ja rakennuslain 137§:n mukaista suunnittelutarvepäätöstä. Ranta-alueiden osalta yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena kaavana, joten luvat ranta-alueille kaavassa osoitettuun rakentamiseen voidaan myöntää ns. suorina rakennuslupina lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita.

Jyväskylässä 20.10.2011/4.4.2012 Aluearkkitehti Julia Virtanen

Havainnekuva valtatien ja Vespuolentien risteyksen suunnasta Päijänteelle.

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ...... 7 1.1 Tunnistetiedot ...... 7 1.2 Kaava-alueen sijainti ...... 7 2 LÄHTÖKOHDAT ...... 8 2.1 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset ...... 8 2.2 Luonnonympäristö ja maisema ...... 8 2.3 Rakennettu ympäristö ...... 10 2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ...... 10 2.5 Liikenne ...... 13 2.6 Tekninen huolto ...... 14 2.7 Asuminen ja väestö ...... 15 2.8 Palvelut, työpaikat ja elinkeino ...... 16 2.9 Virkistys ...... 16 2.10 Ympäristösuojelu ja ympäristöhäiriöt ...... 16 2.11 Sosiaalinen ympäristö ...... 16 2.12 Maanomistus ...... 16 3 SUUNNITTELUTILANNE...... 17 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 17 3.2 Maakuntakaava ...... 17 3.3 Yleiskaava ...... 18 3.4 Asemakaava ...... 19 3.5 Rakennusjärjestys ...... 19 3.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset ...... 20 3.7 Pohjakartta ...... 24 3.8 Rakennuskiellot ...... 24 3.9 Suojelupäätökset ...... 24 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...... 25 4.1 Osalliset ...... 25 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö ...... 25 4.3 Viranomaisyhteistyö ...... 26 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet ...... 26 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ...... 26 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ...... 27 4.5 Vaihtoehtoiset maankäyttöluonnokset ...... 29 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ...... 29 5.1 Kaavan rakenne ...... 29 5.2 Maaseutumaiset alueet ...... 30 5.3 Ranta-alueet (asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet) ...... 30 5.4 Ranta-alueen mitoitusperusteet (asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet) ...... 31 5.5 Aluevaraukset ...... 32 5.5.1 Aluevarausten jakautuminen ...... 32 5.5.2 Asuinalueet ja vakituinen asutus ...... 33 5.5.3 Palvelut ...... 34 5.5.4 Työpaikka-alueet ...... 34 5.5.5 Virkistys ...... 34 5.5.6 Loma-asuminen ...... 35 5.5.7 Liikenne ...... 35 5.5.8 Kulttuuriympäristö ja suojelu ...... 35 5.5.9 Maa- ja metsätalous ...... 36 5.5.10 Muut kohdemerkinnät ...... 36 6 Kaavan vaikutukset ...... 36 6.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät ...... 36 6.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ...... 37 6.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ...... 37 6.4 Vaikutukset palveluihin ...... 37 6.5 Liikenteelliset vaikutukset ...... 37 6.6 Sosiaaliset vaikutukset ...... 38 6.7 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan ...... 38 6.8 Vaikutukset virkistykseen ...... 38 6.9 Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kohteisiin ...... 39 6.10 Ympäristön häiriötekijät ...... 39 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS ...... 39

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Liiteluettelo

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm 20.10.2011, sisältää luettelon osallisista Liite 1. Alueen rajaus Liite 2. Kaavoitustilanne Liite 3. Rakennettu ympäristö Liite 4. Maisema-analyysi Liite 5. Luontoselvitys / koontikartta eri selvityksistä Liite 6. Kantatilataulukko Liite 7. Melukartta

Havainnekuvat – Virtuaalimalli

Kuvaluettelo

Kuva 1 Suunnittelualueen yleissijainti Kuva 2 Iloniemen maisemallisia Päijänteen rannalla Kuva 3 Iloniemen rantoja. Vasemalla vanha pesularakennus Kuva 4 Nykyinen jätevedenpuhdistamo, etualalla Lapinniemen asutuskeskittymää Kuva 5 Markkulanmäkeä, Hurttian koulu Kuva 6 Iloniemen asuinrakennukset Kalliola, Rintala ja vanha pesularakennus Kuva 7 Vanha sahan alue puhdistustoimien jälkeen 2009 Kuva 8 Kokonais- ja raskaan liikenteen määrät vuonna 2010, ELY-keskus Kuva 9 Vesiosuuskunnan linja ja kaupungin maanomistus Kuva 10 Väestökehitys ja ennusteet Korpilahdella 2001 – 2030 Kuva 11 Hurttian koulu ja Ilomaa, jossa sijaitsee asuntoja Kuva 12 Ote maakuntakaavasta Kuva 13 Ote Päijänteen rantayleiskaavasta Kuva 14 Ote Iloniemi – Sammalniemi osayleiskaavasta Kuva 15 Ote Korpilahden taajaman yleiskaavasta Kuva 16 Valtatien tavoitepoikkileikkaus Kuva 17 Ote vuoden 2008 liikenneratkaisusta Kuva 18 Valtatien 9 ja Vespuolentien eritasoliittymän vaihtoehtoja 2011 Kuva 19 Ehdotus liikennejärjestelyistä 2011 Kuva 20 Ote 110 kV voimajohdon linjasta suunnittelualueella Kuva 21 Ote Pohjois-Päijänteen retkeilyreittisuunnitelmasta Kuva 22 Vuoden 2005 asemakaavaluonnoksia Iloniemen alueelta Kuva 23 Korpilahden maankäytön esiselvityskartat Kuva 24 Jyväskylän seudun rakennemalli Kuva 25 Vaiheittain toteutus Kuva 26 Hakasen peltoalueen toteuttamisvaihtoehdot

Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali

. Vt9 Korpilahti, Pohjoinen tieverkkotarkastelu 2011-12, SITO Oy . Raspio-Iloniemen maisema-analyysi 2009, Paula Tuomi / Jyväskylän kaupunki . Korpilahden maankäytön esiselvitys (ESSU) 2008 . Iloniemi-Raspio-alueiden rakennuskulttuurin täydennysinventointi 2008, Keski-Suomen museo (aikaisempi inventointi 1990-1991) . Iloniemen alueen tie- ja katuverkkoselvitys 2008 / Ramboll Finland Oy . Valtatie 9 yksityisliittymät ja tiejärjestelyt välillä Jämsä-Jyväskylä, Jämsä, Korpilahti, Muurame, Jyväskylä. Esiselvitys 2009

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

. Iloniemen sahan alueen maaperäselvitykset ja puhdistussuunnitelmat 2008 / Groundia Oy . Korpilahden jätevedenpuhdistamon sijaintivaihtoehdot 2008 / FCG Planeko Oy . Korpilahden jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös 5.12.2008 . Retkeilyreittisuunnitelma Pohjois-Päijänteen kierroksesta sekä visio Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistöstä. Teemu Tenhunen 19.11.2008 . Vt 9:n parantaminen välillä Korpilahti – Muurame. Keski-Suomen tiepiiri ja SITO Oy . Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi 2005, FM Johanna Seppä . Iloniemen asemakaavaluonnos ja siihen liittyvät selvitykset 2001, Maa ja Vesi Oy . Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja rakennukset . Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet (1996).

. Maanomistustiedot ja kantatilat v. 1958 . Kärkisten vesiosuuskunnan vesi- ja viemärikartta

. Tilastokeskuksen väestötiedot 2011 ja kaupungin ennusteet

Luontoselvitykset: . Luontoselvitysten täydennykset ja liito-oravaselvitykset 2010. Heikki Sihvonen ja Taru Heikkinen / Jyväskylän kaupunki . Liito-oravaesiintymän huomioiminen tiesuunnittelun yhteydessä 2008. Taru Heikkinen / Jyväsky- län kaupunki . Raspio-Iloniemen osayleiskaava, laajennusosan luontoselvitys 2005. Jari Hietaranta / Pöyry En- vironment Oy . Korpilahden luontoselvitys. Kaakonmäen, Markkulanmäen ja Raspion alueet. Anna-Riikka Ihan- tola 2003 . Iloniemi alueen ympäristöselvitys 1999, Jari Hietaranta / Pöyry Environment Oy

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Raspio-Iloniemen osayleiskaavan selostus, joka koskee 4. päivänä huhtikuuta 2012 päivättyä kaava- karttaa.

Osayleiskaava koskee 82, 83 ja 86. kaupunginosia Korpilahden alueella.

Vireilletulo Korpilahden kunta käynnisti osayleiskaavoitustyön vuonna 2005. Kaavoituksen vireille tulosta tiedotet- tiin 6.4.2005 (kuulutus sanomalehti Korpilahti 6.4.2005). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtä- villä 6.4. - 10.5.2005.

Kaavan hyväksyminen Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan käsittely 17.4.2012. Kaupunginhallituksen käsittely 7.5.2012 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 14.05.2012

1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Korpilahden keskustan koillispuolella Vespuolentien (mt 610) molemmin puolin sekä valtatien (Vt9/E63) varrella. Etelässä suunnittelualue rajautuu Päijänteen rantaan. Suunnittelualueella ovat myös Raspion ja Maatianjärvet. Jyväskylän kaupungin keskustaan on matkaa noin 25 km.

Alueen laajuus on noin 900 ha (9 km2) ja rantaviivaa on yhteensä noin 17 km.

Kuva 1. Suunnittelualueen yleissijainti.

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset Raspio-Iloniemen alue sijaitsee Korpilahden kirkonkylän välittömässä läheisyydessä sen koillispuolella. Suunnittelualue liittyy liikenteellisesti kirkonkylään valtatie 9 välityksellä, joka halkoo suunnittelualuetta pohjois-eteläsuunnassa. Sisäistä tieyhteyttä kirkonkylälle ei ole. Valtatie 9 ja Vespuolentie jakavat suunnittelualueen erilaisiin osiin. Vespuolentien pohjoispuoli on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista, kun taas eteläpuolella on melko tiiviitäkin asutuskeskittymiä. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen pellot laskevat Maatianjärven ja Raspion rannoille.

Osa suunnittelualueen lähtötiedoista ja selvityksistä on tehty ja kerätty jo vuosina 2003 – 2005. Anna- Riikka Ihantola on laatinut yhteistyössä Pöyry Enviroment Oy:n kanssa luonto- ja maisemaselvityksen vuonna 2003 ja Jari Hietaranta on täydentänyt sitä vuonna 2005. Luontoselvitysaineistoa on tarkistettu kaupungin omana työnä maastossa vuosina 2008 - 2011 etenkin liito-oravaselvitysten osalta.

Kuntaliitoksen jälkeen käynnistettiin koko Korpilahden maankäytön esiselvityksen laadinta vuoden 2008 alussa ja se on osa myös tämän yleiskaavan lähtöaineistoa. Esiselvityksen tuotoksena laadittiin alusta- vat kehittämisehdotukset koko kunnan ja kirkonkylän osalle. Erillisselvityksinä on tehty tieverkkoselvi- tykset 2008 ja 2011 alueen liittämisestä keskustarakenteeseen sekä rakennusinventoinnin päivitys (Keski-Suomen museo) vuonna 2008.

Vanhan sahan alueen maaperä puhdistettiin syksyllä 2009.

Lähtötietoaineistot on luetteloitu sisällys- ja liiteluettelon jälkeen.

2.2 Luonnonympäristö ja maisema Luonto- ja maisemaselvityksiä on tehty monessa vaiheessa ja ne ovat selostuksen erillisiä raportteja. Tämän selostuksen liitteeksi 5 ja 6 on työstetty koontikartta arvokkaista luonnonympäristön kohteista sekä erillinen maisema-analyysi.

Kuvat 2. Iloniemen maisemallisia Päijänteen rantoja (Valokuvat Tuomo Järvinen FCG Oy).

Suunnittelualueen maiseman muodostuksen keskeisiä elementtejä ovat alavaan keskiosaan sijoittuvat vesistöt, vesistöjen tuntumassa loivasti kumpuilevat viljelysmaat sekä näiden taustalla rinteinä ja laki- alueina kohoavat metsämaastot. Myös kaava-alueen keskustaan Maatianjärven rantaan työntyy eteläs- tä metsäkieleke, ja peltomaisemaan tuovat eloa monet metsäsaarekkeet.

Vesipinnoista laajimpia ovat näkyvästi valtatien 9 varteen sijoittuva, noin 60 ha:n laajuinen Maatianjärvi sekä ohikulkijan katseilta piilossa oleva 10 ha:n kokoinen Raspio. Muita vesiä ovat purojen kautta Maa- tianjärveen yhteydessä olevat puolenkymmentä lampea. Virtavesistä isoin on Maatianjärvestä Päijän-

8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

teeseen peltomaisemien halki laskeva Autionjoki. Suurjärvi Päijänteen rantavyöhyke on oma maisema- kokonaisuutensa rantakallioineen.

Kaava-aluetta rajaa luoteessa Jyväskylän-Oriveden rata. Se ylittää peltomaiseman ja valtatien näyttä- västi 23 metrin korkeudessa runsaan 400 metrin pituisella sillalla. Ysitie halkoo maisemaa alueen länsi- reunalla. Kaava-alueen keskiosan poikki Kärkistensalmelle johtava Vespuolentie on sekin linjauksellaan maisemaa halkova, mutta alueen muut, hiekkapintaiset kylä- ja tilustiet seurailevat maiseman muotoja jouhevasti siihen sulautuen. Maiseman epäkohdiksi on poimittavissa jokunen metsän pintoja ja äärivii- voja rikkova hakkuuala, muutama järjestelyä ja siivoamista kaipaava pihaympäristö sekä ongelmajäte- maiden vuoksi paljaaksi kuorittu Iloniemen sahan maasto Päijänteen rannassa.

Maatalousmaisemassa nykyisin monin paikoin nähtyjä metsittyviä joutopeltoja täältä ei juuri tapaa. Pel- lot ja maatilojen pihapiirit rakennuksineen ovat säilyneet aktiivikäytössä. Maatianjärven alue on maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue.

Yläsijaintisten laki- ja rinnemetsien hienojakoiset maannokset ovat aikanaan huuhtoutuneet alas laak- soihin ja maaperä on monin paikoin kivikkoista ja kallioista. Maastot sopivatkin parhaiten nykyiseen käyttöönsä eli metsätalousmaaksi.

Havupuuvaltaisen metsien viljavammilla paikoilla kasvaa myös lehtipuita; haapaa, koivua ja leppää. Tämän on pannut merkille myös liito-orava, jonka elinpiirejä eri puolilta kaava-aluetta on löytynyt suunnittelussa huomioon otettavaksi puolenkymmentä. Muita uhanalaiseksi luokiteltavien eläin- taikka kasvi- lajien esiintymiä alueelta ei ole havaittu. Etelässä Päijänteen rantaviivan tuntumassa pienellä alalla ha- vaitut ketoneilikka ja musta-apila ja metsälaitumelta todettu ahokissankäpälä ovat viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnissa luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).

Yksittäisten lajien etsiskelyn sijaan yleensä on olennaisempaa keskittyä etsimään monilajiseksi tiedetty- jä elinympäristöjä. Nämä elinympäristöt voivat olla mm. luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamia suojeltu- ja luontotyyppejä, metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä taikka vesilain 15 a §:n ja 17 a §:n tarkoittamia pienvesiä.

Luonnontilassa säilytettäviä kohteina ovat; Ahostenlampi ja siitä kaakkoon johtava puroreitti ja puron varrella oleva kosteikkometsä, Kaakonlampi ja Huhtiniemen ranta-alueineen, Huhtilampi rantakosteik- koineen, Salmelan osin lehtopohjainen rantametsä, Sammaliston lammesta alkunsa saava ja Uittimen- järven kautta Maatianjärven Pajalahteen johtava puroreitti rehevine vesi- ja rantakasvustoineen, Aution- joki rantapenkkoineen, perinnemaisemana arvokas laidunmetsä, Lapinniemen kaksi lehtolaikkua ja Iloniemen pieni noro. Pirttilänniemen pohjoispuolen metsäylängöltä löytyy vaihtelevasti hakkuita ja nuo- ria metsiä, mutta myös muutamia vanhan metsän kuvioita ja pikku kosteikkoja, jotka olisi hyvä säilyttää mahdollisen virkistysmetsän moni-ilmeisyyttä turvaamaan. Ranta-alueella esiintyy myös muiksi arvok- kaiksi luontokohteiksi arvioituja maisemallisesti arvokkaita iäkkäitä mäntyjä.

Kuva 3. Iloniemen rantoja. Vasemmalla vanha pesularakennus (Valokuva Tuomo Järvinen FCG Oy).

9 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

2.3 Rakennettu ympäristö

Maatianjärven ja Raspion rantojen ympäristöt ovat vanhaa elinvoimaisten maatilojen muokkkaamaa kulttuurimaisemaa. Alueelle sijoittuu 11 maatilan talouskeskusta, joiden peltoalueet muodostavat melko yhtenäisen kokonaisuuden.

Päijänteen rannalle Kirkonkylän asemakaava-alueen läheisyyteen Lapinniemeen sijoittuu maaseutumaista tiiviimpää asutusta, kuten myös Markkulanmäen ja vanhan sahan ympäristöön alueen keskivaiheille. Päijänteen rannalla Pirttiänniemeen sijoittuu loma-asutusta, joista suurin osa on muutettu pysy- vään asumiseen. Alueella on tällä hetkellä 101 asuinrakennusta ja 14 loma-rakennuspaikkaa.

Valtatien 9:n länsipuolella kulkee vanha nelostie/vanha Laukaan/Hämeentie, jonka varteen sijoittuu haja-asutusta.

Kuva 4. Nykyinen jätevedenpuhdistamo näkyy vasemmalla, etualalla Lapinniemen asutuskeskittymää ja taustalla Raspion kulttuurimaisemaa.

2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

Keski-Suomen museo teki alueella täydennysinventoinnin kesällä 2008. Aikaisempi inventointi oli tehty vuosina 1987 ja 1990-1991.

Maatianjärven kulttuurimaisema Maakunnallisesti arvokkaan Maatianjärven kulttuurimaisema-alueelle sijoittuu usean rakennushistorial- lisesti arvokkaan tilan muodostama asutushistoriallinen kokonaisuus. Maiseman ominaispiirteitä ovat rantaan asti laskeutuvat kumpuilevat pellot, Maatianjärvi laidunnussaarineen ja sinne tänne sijoittuvat vauraat maatilat. Lähellä sijaitsevat Hakasen ja Hurttian tilat sekä hieman kauempana Iivari ja (Anttila-) Maatia. Hakanen on 1770-luvulla perustettu tila, jonka päärakennus on vuodelta 1898 ja muut pihara- kennukset 1900-luvun puolelta. Hurttian talouskeskuksesta on jäljellä päärakennus 1800-luvun lopulta, kivinavetta 1900-luvun alusta sekä yksinäisaitta 1800-luvun lopusta. Iivarin 1700-luvulla perustettu tila näkyy maamerkkinä nelostielle. Pihapiirin muodostavat 1900-luvun alun päärakennus, 1870-luvun riviaitta, 1936 valmistunut navetta, yksinäisaitta, vanha viljamakasiini, joka on muutettu kesäasunnoksi, sauna, savutuvasta tehty kesähuvila sekä uudempi konehalli. Maatian pihapiirissä ovat 1920-luvun klassismia edustava päärakennus, kaksikerroksinen aitta- ja tallirakennus 1900-luvun alusta, navetta, yksinäisaitta ja viljamakasiini.

10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Markkulanmäki Vanha Iloniemen sahaan liittyvä teollisuushistoria näkyy Markkulanmäen ympäristössä, jossa sijaitsevat Hurttian kyläkoulu 1920-luvulta, sahan perustajan Joonas Vehmaksen mansardikattoinen 1920-luvun asuinrakennus sekä työläisten pienet hirsimökit 1920-30-luvuilta. Vanha Markkulan pihapiiri on maakunnallisesti arvokas kohde. Vanha päärakennus on myyty purettavaksi vuonna 2008. Keski-Suomen museo antoi lausunnon päärakennuksen siirtoon 9.4.2008. Pihapiiriin jää rakennus- ja kulttuurihistorial- lisista kohteista jäljelle vuonna 1900 alkujaan rakennettu kivinavetta ja vanha viljamakasiini.

Kuva 5. Markkulanmäkeä, keskellä Hurttian koulu.

Iloniemen sahan alue Saha-alue on muodostunut Päijänteen rantaan Iloniemeen ja synnyttänyt oman yhdyskunnan asutus- keskittymineen ja palveluineen. Suuri osa alueen rakennuskannasta edusti 1920-1930-lukujen puura- kentamista. Teollisuusrakenteilla, raiteilla, proomuilla ja erilaisilla kuivaamoilla sekä höyläämöillä sekä sähkövoima-asemalla oli historiallista vaikuttavuutta paikkakunnan elämään ja elinkeinojen kehityk- seen. Tiili- ja betonirakennuksia alueella edustivat voima-asema ja pienemmät teknilliset rakennukset. Saha-alueelta on purettu paljon rakennuksia, muun muassa varsinainen tehdasrakennus, työntekijöiden asuintaloja, Pohjois-Päijänteen osuuskaupan rakennus, konttorirakennukset, kuppila-asuinrakennus. Sahan toiminnasta muistuttaa enää pitkä tiilipiippu, työntekijöiden ja työnjohtajan kahdelle perheelle tehdyt asuinrakennukset, lahden poukamassa lähellä vanhaa Iloniemen laituria sijaitseva leivintupa- pesutupa-rakennus yhteissaunoineen sekä tiilinen sähkölaitosrakennus. Huomionarvoisia Iloniemen historiaan liittyneitä rakenteita ovat myös Päijänteen rannassa sijaitseva tukkien pudotuspaikka raken- teineen sekä pesutuvalle kulkeva kapulatie.

Kuva 6. Iloniemen sahan työnjohtajan asuinrakennus Kalliola ja asuinrakennus Rintala ovat huonokun- toisia, samoin kuin vanha pesutupa (Valokuvat Tuomo Järvinen FG Oy).

11 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Kuva 7. Vanha sahan alue puhdistustoimien jälkeen 2009.

Vanha Hämeentie ja vanha valtatie 4 Korpilahden läpi kulkee ns. Vanha Laukaantie, joka tunnettiin myös Savontienä sekä Hämeentienä. Tie oli merkittävä postitienä sekä etelä-pohjoissuuntaisena maaväylänä Äänekoskelle saakka. Valtatie 4 syntyi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alkuperäinen reitti kulki Helsingistä Pet- samoon. Vanhan valtatie 4:n liikenne kulki Keski-Suomessa pitkään kylien ja Jyväskylän kaupungin keskustan kautta.

Inventoidut alueet: . Iloniemen sahan alue . Markkulanmäen ja Maatianjärven ympäristö . Markkulanmäen mäkitupalaisalue . Vanha Hämeentie ja vanha valtatie 4 Korpilahden keskustan alueella

Inventoidut kohteet: . Ilomaa . Iloniemen sahan asuinrakennus Rintala . Iloniemen sahan pesu- ja leivintupa . Iloniemen sahan pudotuspaikka ja vanhat tierakenteet . Iloniemen sahan työnjohtajan asuinrakennus Kalliola . Iloniemen sahan voimalaitoksen piippu . Iloniemen sähkökeskus . Hakanen (aitta, päärakennus, sauna, Toivola) . Hurttia (navetta,päärakennus, yksinäisaitta) . Hurttian koulun pihapiiri (koulu, lisärakennus, piharakennus) . Iivari (päärakennus, riviaitta, ruumisaitta, vanha riihi) . Ilomaa (päärakennus, riviaitta) . Kerkkola (päärakennus, piharakennus) . Maatia eli Anttila-Maatia (Kolula, päärakennus, Pajala, parviluhti, pikkuaitta, vilja-aitta) . Markkula (maitohuone, liiteri, navetta, riihi, uusi päärakennus, vanha päärakennus, vilja-aitta) . Vuorela, entinen Rukoushuone . Työväentalo Rientola . Hurttian puusilta.

Liite 3 Rakennettu ympäristö – Inventoidut alueet ja kohteet.

12 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Muinaismuistot Muinaismuistot ovat rauhoitettu suoraan lailla (295/1963). Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet ja muut palvontapaikat, lin- navuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Niiden rauhoitusta valvoo museovirasto. Virastolla on oikeus tutkia, merkitä sekä suorittaa suojelun kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Kiinteän muinaisjään- nöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoami- nen kielletty. Muinaismuistolaki koskee kaikkia eli myös tuntemattomia kohteita. Mikäli rakennustöiden yhteydessä löytyy muinaisjäännös, on rakennustyöt keskeytettävä.

Museovirasto on tehnyt koko kunnan uusintainventoinnin toukokuussa 2005. Inventoinnin suoritti FM Johanna Seppä. Suunnittelualueelle ei sijoitu muinaismuistokohteita.

2.5 Liikenne

Suunnittelualueen länsipuolta halkoo valtatie 9 (E63), johon liittyy Maatianjärven eteläpuolella Vespuo- lentie eli Korpilahti - Joutsa seututie nr:o 610. Valtatien länsipuolella kulkee vanha nelostie rinnakkais- tienä. Alueella on melko kattava tiestö. Alueen liikenne Korpilahden keskustaan välittyy valtatie 9:n kautta.

Valtatien 9 liikenne Korpilahden kohdalla oli v.2010 noin 9645 ajon./vrk. Tästä raskaan sarjan osuus oli 987 ajon./vrk, eli noin 10 %. Maantie 610 liikennemäärä oli v.2010 noin 2086 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli 94 ajon./vrk, eli noin 4,5 %. Valtatieosuus kuuluu erikoiskuljetusten reittiin.

Valtatien liikennemäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä 33 prosenttia, jolloin liikenne- määrä suunnittelualueella olisi 12 000 – 14 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Petäjävedentien ja Vespuo- lentien liikenteen kehitys suunnittelualueella riippuu merkittävästi lähialueen maankäytön kehittymisestä sekä mahdollisista liikenneverkon muutoksista. Arvioidun kehityksen perusteella liikennemäärän kasvu voisi olla 30 prosentin luokkaa (Tieverkkoselvitys 2011).

Valtatien itäpuolella kulkee erillinen kevyenliikenteen väylä Iloniementie/Sammalniementien risteykseen saakka, jossa on myös alituskohta länsipuolelle Kemppaisentielle.

Kuva 8. Kokonais- ja raskaan liikenteen määrät vuonna 2010, ELY-keskus.

13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

2.6 Tekninen huolto

Korpilahden jätevedenpuhdistamo sijaitsee Päijänteentien päässä suunnittelualueen länsireunalla. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1974 ja se on saneerattu vuonna 2000. Toiminnalle on saatu ympä- ristölupa 5.12.2008. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetin riittävyyttä, laajentamista ja saneeraamista nykyisellä paikalla sekä kokonaan uuden puhdistamon rakentamista sopivampaan paikkaan on selvitet- ty raportissa 4.11.2008 (FCG Oy Jyväskylä). Mahdollisen uuden puhdistamon sijaintivaihtoehtoina tut- kittiin nykyisen sijainnin lisäksi 3 vaihtoehtoa; Pukkalanmäen takana lähellä valtatietä, Nesteen ympä- ristö Vespuolentien ja valtatien risteyskohdassa sekä Iloniemen sahan alue. Edullisin ratkaisu olisi nykyisen puhdistamon saneeraus ja laajentaminen, mutta kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto on Pukkalanmäen taakse lähelle valtatietä sijoittuva vaihtoehto. Etuna siinä on mm. että uuden rakentaminen on mahdollista toteuttaa siten, että nykyinen puhdistamo voi toimia rakennustyön ajan.

Kärkisten vesiosuuskunta on rakentanut vesi- ja viemärilinjan Vespuolentien varren suuntaisesti kohti Kärkistä.

Kuva 9. Vesiosuuskunnan linja (sininen) ja kaupungin maanomistus (punainen alue).

14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

2.7 Asuminen ja väestö Korpilahden väestömäärä vuoden 2011 alussa oli noin 5050 henkeä, joista kirkonkylän alueella asuu 2640. Kirkonkylän osalta väestön kasvu vuoteen 2030 on noin 500 henkeä.

Kirkonkylän väestökehitys ja ennuste 2001 - 2030

3200 3100 3000

2900 2800 2700 Henkeä 2600

2500 2400 2300 2001 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030

Korpilahden väestökehitys ja ennuste 2001 -2030

5800

5600

5400

5200 Henkeä 5000

4800

4600 2001 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030

Kuva 10. Väestökehitys ja ennusteet Korpilahdella 2001 – 2030. Tilastokeskuksen väestötiedot ja kaupungin oma väestöennuste.

15 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

2.8 Palvelut, työpaikat ja elinkeino Suunnittelualueelle on huoltoasema, Hurttian kyläkoulu (luokat 1-6), työväentalo Rientola sekä muutamia teollisuusyrityksiä. Muutoin palvelut ym keskittyvät Korpilahden keskustaan.

Kuva 11. Hurttian koulu ja Ilomaa, jossa sijaitsee asuntoja.

Suunnittelualueella on 8 päätoimista maataloustuotannossa olevaa maatilaa:4 hevostilaa, 2 viljatilaa ja 2 lypsykarjatilaa, muiden tilojen pellot on vuokrattu viljelyskäyttöön. Alueen pellot muodostavat laajan yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat maataloudelle merkittävät.

2.9 Virkistys Alueen luonnonympäristö, Päijänne ja Päijänteen rannat tarjoavat hyvät virkistysmahdollisuudet. Kou- lun läheisyydessä kiertää talvisin hiihtoladut. Varsinaisia rakennettuja virkistysalueita alueella ei ole.

2.10 Ympäristösuojelu ja ympäristöhäiriöt Valtatien ja Vespuolen liikenne aiheuttaa melua. Liite 7 sisältää ohjeellisen melukartan. Jätevedenpuh- distamo sijaitsee melko lähellä asutusta ja aiheuttaa toisinaan hajuhaittoja.

Maatianjärvi ja Raspio ovat rehevöityneitä ja rehevöityvät edelleen. Käyttöluokitus Maatianjärvessä ja Kaakonlammessa ovat tyydyttävät, Raspiossa välttävä (Keski-Suomen ympäristökeskus 2001).

Autionjoen ja peltoaukion reunalla sijaitsee saha, jonka sijaintia kulttuurimaisemassa voidaan pitää häi- riönä. Alueen paikalliseen historiaan kuuluu kuitenkin sahateollisuus. Vanha sahan alueen maaperä Päijänteen rannassa on puhdistettu vuonna 2009.

2.11 Sosiaalinen ympäristö Alueella asutaan erilaisissa asuinympäristöissä, osin melko tiiviissä ja toisaalta hyvin väljästi. Pääosin rakennukset ovat yhden perheen asuintaloja lukuun ottamatta koulun vieressä olevaa Ilomaata (6 huo- neistoa). Suunnittelualueella on vanha mäkitupalaisalue, vanha sahan asuinalue, vauraita maatiloja sekä kirkonkylän liepeille syntynyt melko tiivis asutus. Yhteisiä tiloja on Hurttian kyläkoululla sekä Työ- väentalo Rientolalla. Alueella toimii Iloniemi Seura ry.

2.12 Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa. Jyväskylän kaupunki omistaa 900 hehtaarin suunnittelualueesta noin 100 ha. Maanomistuskartta sivulla 13.

16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

3 SUUNNITTELUTILANNE Yleiskaavatyötä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava.

Liite 2 Kaavoitustilanne.

3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja päätös niiden tarkistamisesta 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuu- toksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuo- toiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta.

Osayleiskaavan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat:

. Toimiva aluerakenne . Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu . Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat . Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto . Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

3.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007 ja ympä- ristöministeriö on vahvistanut sen 15.4.2009. Vahvistuneet vaihekaava 1 (Jyväskylän seudun jätteen- käsittelykeskus) ja vaihekaava 2 (Maa-aineshuolto ja luontoarvot) eivät sisällä aluevarauksia suunnittelualueella.

Suunnittelualueelle sijoittuvat varaukset : - Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maatianjärvi) - Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Markkula) - Merkittävästi parannettava valtatie (Vt 9 Jämsä – Muurame) - Maisematie (Korpilahti – Luhanka) - Taajamatoimintojen alue (A) - Satama-alue (Iloniemen pudotuspaikka) - Moottorikelkkailureitti - Vesiretkeilyalue (Kärkinen) - Päävesijohdon yhteystarve (Korpilahti – Muurame yhdysvesijohto) - Jätevesiviemärin yhteystarve (Korpilahti – Jyväskylä siirtoviemäri).

Kuva 12. Ote maakuntakaavasta

17 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

3.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on kolme yleiskaavaa.

Päijänteen rantaosayleiskaavassa rannat on osoitettu pääosin asumiselle. Keski-Suomen ELY- keskus on vahvistanut kaavan 23.8.1996. Iloniemen alueelle on osoitettu laaja uusi pientalovaltainen asuntoalue (A-1). Kaava on oikeusvaikutteinen.

Kuva 13. Ote Päijänteen rantayleiskaavasta.

Iloniemi – Sammalniemi osayleiskaava rajautuu Päijänteen ja Vespuolentien väliselle alueelle. Kaava on oikeusvaikutukseton ja kunnanvaltuuston hyväksymä 17.1.1994. Alue on pääosin varattu pientalo- asumiselle (AP ja A-1) sekä maa- ja metsätalousalueelle (M). Raspion rannat on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR).

Kuva 14. Ote Iloniemi-Sammalniemi osayleiskaavasta.

18 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Vt 4:n lähialueiden maankäytön ja liikenteen osayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä 18.10.1982 ja oikeusvaikutukseton. Suunnittelualue sisältää nykyisen Vt 9 varren osalta tiealuetta, asuntoaluetta (A), suojaviheraluetta (EV) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaava on suunnittelualueen osalta melko kapea (valtatien varsi).

Korpilahden kirkonkylän yleiskaavan on kunnanvaltuuston hyväksymä 10.3.1980 ja oikeusvaikutukseton. Kaava rajautuu suunnittelualueeseen länsipuolelta.

Kuva 15. Ote Korpilahden taajaman yleiskaavasta, johon suunnittelualue rajautuu.

3.4 Asemakaava Suunnittelualueen länsikulmassa ns Huovilan alueella on voimassa pieni osa vanhaa Kirkonkylän ra- kennuskaavaa, joka on vahvistunut 21.6.1965. Alueella on käynnistetty asemakaavoitus, kaavoitusta jatketaan tämän osayleiskaavatyön jälkeen.

Iloniemen alueelle on laadittu asemakaavatasoisia luonnoksia vuonna 2005.

3.5 Rakennusjärjestys Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen mukaiseen suun- nittelutarvealueeseen. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2009.

19 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

3.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Korpilahden maankäytön esiselvitystä (ESSU) ja Jyväskylän seudun rakennemallia on kuvattu osayleiskaavan tavoitteita koskevassa luvussa kappaleessa 4.4.2 sivulla 28.

ELY-keskuksen suunnitelmat 2008 ja 2011-12 Iloniemen alueen tie- ja katuverkkoselvitys on luonteeltaan esiselvitys. Vuoden 2008 selvityksen jälkeen lähtökohtia tarkasteltiin uudelleen ja uusi selvitys valmistui loppukesällä 2011. Selvityksissä on tarkasteltu erilaisia maankäytön kehittämistä tukevia tie- ja katuverkkoratkaisuja tekemällä vaihtoehtoisia lin- jauksia maantielle 607 (Petäjävedentie) ja tutkimalla muun muassa eritasoliittymäratkaisuja valtatien 9 ja uuden poikittaisyhteyden suhteen. Valtatien osalta lähtökohtana on pitkän aikavälin tavoitetila, jossa valtatietä kehitetään eritasoliittymillä varustetuksi korkealuokkaiseksi ohituskaistatieksi. Korpilahden kohdalla varaudutaan Petäjävedentien ja Vespuolentien välillä yhteen tai kahteen eritasoliittymään. Maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa varaudutaan valtatien nelikaistaistamiseen.

Kuva 16. Valtatien tavoitepoikkileikkaus (esimerkki, Sito).

Kuva 17. Ote vuoden 2008 liikenneratkaisusta. Liikenneratkaisu ja sen pohjalta laadittu osayleiskaavaluonnos (v. 2010) herättivät paikallisissa asukkaissa voimakasta vastustamista.

20 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Lähtökohdat vuoden 2008 verkollisen tarkastelun jälkeen tarkentuivat ja Vespuolentien merkitys maan- käytön kasvualueena on lisääntynyt. Liikennemäärä on kasvanut erityisesti raskaan liikenteen osalta. Luonnosvaiheessa esitetty eritasoliittymän paikka on siirretty uudessa tarkastelussa sijoitettavaksi lä- hemmäksi Vespuolentien risteystä.

Kuva 18. Valtatien 9 ja Vespuolentien eritasoliittymän vaihtoehtoja 2011.

Kuva 19. Ehdotus tavoitetilanteen liikennejärjestelyistä 2011.

21 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Kirkonkylän ja Iloniemen välillä tarkasteltiin myös Pukkalanmäen taakse ja aivan valtatien varteen sijoit- tuvaa yhteyttä. Tämä vaihtoehtoinen linjaus olisi teknisesti toteutettavissa, mutta koska se johtaisi lu- nastuksiin ja olisi kallis toteuttaa, ei sitä suositella. Iloniemen alueen yhteys Kirkonkylälle ohjataan ai- kaisemman yleiskaavan mukaisen linjauksen mukaisesti eli Päijänteentien jatkona. Päijänteentien al- kuosa on asemakaavassa osoitettu jo kokoojatyyppiseksi kaduksi tarvittavine aluevarauksineen.

Luonnos- ja ehdotusvaiheesta saadun palautteen johdosta liikennejärjestelyitä on tarkasteltu uudelleen myös kaava-alueen ulkopuolelta sekä kirkonkylän eteläisen että pohjoisen risteyksen osalta. Pohjoisen risteyksen eli Petäjävedentien ja valtatien risteyksen osalta näyttää siltä, että ko. kohtaan on mahdollista sijoittaa vähintään suuntaisliittymä, jossa on liittymärampit pohjoiseen Jyväskylän suuntaan. Pohjoi- sen risteysalueen nykyisten liittymien säilyminen valtatielle oli yksi keskeinen osayleiskaavan liikenne- ratkaisuihin vaikuttava ja keskustelua aiheuttanut tekijä kaava-alueen ulkopuolelta.

Pohjoisen eritasoliittymän suunnitelma 26.3.2012, SITO-Kuopio Oy.

Jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisen ympäristöluvan 5.12.2008, joka sisältää Korpilahden kunnan Kirkonkylän jätevedenpuhdis- tamon toiminnan sekä siellä käsitellyn jäteveden johtamisen purkuputkella Korpilahden Kirkkoselkään.

Jätevedenpuhdistamon sijaintivaihtoehdot Korpilahden jätevedenpuhdistamolle etsittiin uutta paikkaa, sillä nykyinen sijaitsee liian lähellä asemakaava-aluetta. Tulevaisuudessa se jäisi suunnitteilla olevan kaava-alueen keskelle ja sen kapasiteetti jäisi pieneksi. Suunnitelmassa tarkasteltiin myös nykyisen puhdistamon kapasiteetin riittävyyttä, laajentamista ja saneeraamista nykyisellä paikalla sekä em. syistä kokonaan uuden puhdistamon rakentamista sopivampaan paikkaan.

22 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Suunnitelman mukaisesti kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto olisi rakentaa kokonaan uusi puhdistamo valtatien lähettyville. Puhdistamo on järkevintä sijoittaa melualueelle kauemmaksi nykyisestä ja suunnitellusta asutuksesta. Lisäksi rakentaminen on mahdollista toteuttaa siten, että nykyinen puhdistamo voi toimia keskeytyksettä rakennustyön ajan. Raportti 4.11.2008 FCG Oy Jyväskylä.

Keski-Suomen museon lausunto koskien Markkulaa Markkulan pihapiirin vanha päärakennus on myyty purettavaksi vuonna 2008. Keski-Suomen museo antoi lausunnon maakunnallisesti arvokkaan Markkulan päärakennuksen siirrosta keväällä 2008. Lau- sunto puolsi rakennuksen siirtämistä uuteen paikkaan, Rakennusta ei ollut hoidettu pitkään aikaan mutta siirtäminen on tapa säilyttää vanha päärakennus. (Lausuntopyyntö 26.3.2008 Korpilahden kunta, Lausunto 9.4.2008 hirsirakennuksen purkamisesta Keski-Suomen museo). Jyväskylän kaupunki on hyväksynyt Markkulan tilan päärakennuksen siirron päättäessään suunnittelutarveratkaisusta 23.6.2009 omakotitalon rakentamisesta tilalle 179-448-4-0.

Toivila-Mäntylä 110 kV voimajohtohanke Vattenfall Verkko Oy on aloittanut Toivila-Mäntylä 110 kV:n voimajohdon suunnittelutyön Jämsän ja Jyväskylän kaupunkien alueilla. Tavoitteena on parantaa alueen sähkönjakelun varmuutta rakentamalla yhdysjohto olemassa olevien alueverkkojen välille. Uuden voimajohtoreitin pituus on yhteensä noin 36 km ja johtokäytävän leveys on 26 m. Molemmin puolin linjaa tarvitaan 10 m leveät reunavyöhykkeet. Suunniteltu linja kulkee entisen Korpilahden kunnan halki.

suunniteltu 110 kV voimajohto

Kuva 20. Ote 110 kV voimajohdon linjasta suunnittelualueella.

Keski-Suomen ympäristökeskus on päättänyt 20.3.2009, että hankkeeseen tulee soveltaa ympäristö- vaikutusten arviointimenettelyä. Asiasta on saatu myös Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 21.3.2012.

23 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Pohjois-Päijänteen retkeilyreittisuunnitelma 2008 Iloniemen alueen kautta on tarkasteltu retkeilyreittimahdollisuuksia. Retkeilyreittisuunnitelma on yleis- suunnitelmatasoinen.

Kuva 21. Ote Pohjois-Päijänteen retkeilyreittisuunnitelmasta.

3.7 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen toimittamaa maastotietokanta-aineistoa sekä Jyväskylän kaupungin kiinteistöraja-aineistoa. Osalla aluetta käytetään suunnittelun apuna kaupungin numeerisia pohjakarttoja.

3.8 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja.

3.9 Suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole varsinaisia suojelupäätöksiä, mutta alueelle sijoittuu maakuntakaavan mukaisesti maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maatianjärvi) ja maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Markkula).

24 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 §). Osallisten luettelo on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on erillisenä liitteenä.

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Korpilahden kunta on ilmoittanut vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa Raspio-Iloniemen osayleiskaavasta, jonka jälkeen alueella laadittiin luontoselvityksiä vuosina 2003 ja 2005. Varsinainen kaavoitustyö ilmoitettiin vireille 6.4.2005.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin vuoden 2005 alkupuolella ja se oli nähtävillä 6.4- 10.5.2005. Kaavoituksen käynnistämisestä järjestettiin yleisötilaisuus 13.4.2005.

Kuntaliitokseen liittyen kaavoitustyö keskeytyi. Vuonna 2008 kaavoitustyötä jatkettiin selvitysten laadin- noilla (rakennusinventointi, tieverkko, puhdistamon sijaintovaihtoehdot, luontoinventointien täydentämi- nen) ja sahan alueen puhdistamisella. Iloniemi Seura ry järjesti 9.5.2008 yhdessä aluearkkitehti Julia Virtasen kanssa kyläillan.

Kaavoitustyön käynnistyttyä uudelleen järjestettiin yleisötilaisuus 15.2.2010, jonka jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan lähtökohdista oli mahdollisuus jättää alustavia kirjallisia mielipiteitä. Kirjallisia mielipiteitä annettiin 11 kpl ja suullisia useita. Aluearkkitehti/kaavoittaja päivystää maanantai- sin Korpilahden yhteispalvelupisteessä, jossa suullisia mielipiteitä on kätevä antaa kaavoittajalle.

Kaavaluonnos oli nähtävillä 22.6.-27.8.2010 Korpilahden kunnanvirastolla ja Jyväskylän Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla, jotta osallisilla oli mahdollisuus antaa mielipi- de. Osayleiskaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.7.2010 Korpilahdella.

Osayleiskaavaluonnos sai uusien liikenneratkaisujen, erityisesti eritasoristeyksen, takia paljon julkisuut- ta. Viranomaisten, yhdistysten yms. alustavia lausuntoja saatiin 12 kpl, yksittäisten osallisten mielipiteitä 33 kpl sekä 321 henkilön allekirjoittama yhteinen kannanotto. Eritasoristeyksen paikka herätti paikallis- ten asukkaiden joukossa voimakasta vastustusta. Alustavissa lausunnoissa otettiin kantaa liikennejär- jestelyihin ja esitettiin niiden uudelleen tarkastamista. Tähän ryhdyttiinkin ja lähtökohdat edellisen verkollisen tarkastelun jälkeen tarkentuivat myös Vespuolentien osalta. Uusi tieverkkotarkastelu valmistui syksyllä 2011. Siinä eritasoristeyksen paikka siirrettiin lähemmäksi Vespuolentietä. Uusi risteysalue sijoittuu nyt maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, joten luonnoksesta saatu positiivinen pa- laute maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen säilyttämisestä muuttui ehdotusvaiheessa.

Raspio-Iloniemi osayleiskaava oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 25.11 - 30.12.2011. Yleisötilaisuus pidettiin Korpilahdella 8.12.2012. Aluearkkitehti päivysti normaalien maanantaipäivystysten lisäksi kahtena ylimääräisenä päivänä.

Kaavaehdotuksesta annettiin 15 viranomaislausuntoa ja 31 muistutusta. Liikenneratkaisuista saatiin edelleen palautetta, sillä muun muassa kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvan ns pohjoisen risteyksen säilymisen ja muodon suhteen oltiin epävarmoja. Keski-Suomen ELY-keskus päättikin jatkaa vielä suunnitelmien tarkentamista sekä Kirkonkylän pohjoisen että eteläisen risteysalueen osalta.

Kaavaehdotukseen ja kaavamääräyksiin tehtiin viranomaislausuntojen johdosta muutamia korjauksia ja täydennyksiä. Suurin muutos oli nykyisten jätevedenpuhdistamon läheisyyteen sijoittuvien uusien pien- taloalueiden osoitettaminen reservialueiksi. Nämä alueet voidaan toteuttaa, mikäli puhdistamon toiminta lakkaa. Puhdistamon johdosta täydennettiin myös läheisen teollisuusalueen ja virkistysalueen mer-

25 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

kintöjä. Yleiskaavamääräyksiä täydennettiin Vespuolentiehen ja rautatiehen liittyvien melun ja tärinän osalta. Edelleen Vespuolentiehen liitettiin määräys maisemallisesti arvokkaasta tiestä ja eritasoristeykseen kulttuurimaiseman huomioiminen. Kaavakartalta poistettiin muutama luonnonympäristön kannalta tärkeäksi merkitty alue myrskyn aiheuttamien puustotuhojen ja metsähakkuiden perusteella. Yksityisten muistuttajien johdosta tehtiin lähinnä vähäisiä merkintä- ja aluerajausmuutoksia. Kaavaehdotukseen tehtyjen muutosten osalta kuultiin niitä koskevia osallisia erikseen kirjeitse, kuulemisaika 14.3 – 30.3.2012. Tässä kuulemisessa jätettiin kaksi muistutusta, joiden johdosta kaavaan ei enää tehty muutoksia.

Kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa saatuun palautteeseen on laadittu erilliset kirjalliset vastineet.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on yleiskaavaselostuksen erillisenä liitteenä.

4.3 Viranomaisyhteistyö MRL 66 §:n 2 momentissa tarkoitettu aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa 13.1.2005. Kaavan uudelleen käynnistämisen johdosta kaavaa on käsitelty viran- omaisneuvottelussa 9.3.2010. Luonnosvaiheen jälkeen tehdyistä tieverkkotarkasteluista ja niihin osin pohjautuvasta uudesta osayleiskaavaratkaisusta neuvoteltiin työneuvotteluissa 14.9.2011 ja 13.10.2011.

Viranomaisneuvottelu pidettiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen 7.3.2012. Neuvottelussa käsi- teltiin saadut lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan tekemät vastineet ja korjausehdotukset. Kaavoitusprosessin aikana on oltu yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa.

Keski-Suomen ELY-keskus on jatkanut lisäksi Korpilahden liikennesuunnittelua osayleiskaavaa laa- jemmalta alueelta luonnos- ja ehdotusvaiheessa saadun palautteen johdosta. Kaava-aineiston oheisai- neistoon on liitetty mukaan 26.3.2012 päivätty suunnitelma koskien nykyistä pohjoista liittymää, vaikka- kin ko risteysalue sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle.

4.4 Osayleiskaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kaupungin omat tavoitteet  Yleiskaavan tavoitteena on tarkastella Korpilahden keskustaajaman laajentumismahdollisuudet Valtatien varrella ja suunnata asumista Päijänteen rannalle.  Yleiskaavassa otetaan huomioon maakunnallinen maisema-alue ja alueelle sijoittuvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Alueen arvot pyritään säilyttämään ja uutta rakentamista pyri- tään osoittamaan vain maisemaan sopiville alueille.  Valtatien ja Vespuolentien varteen pyritään osoittamaan työpaikka-alueita.  Päijänteen rannoille pyritään osoittamaan myös omarantaista asumista.  Turvataan maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittaminen.  Suunnittelualueen ranta-alueille lasketaan yleisesti käytössä olevien mitoitusperiaatteiden mukaisesti rantarakennusoikeudet.

Kyseessä on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka ohjaa yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana on maakuntakaava. Osayleiskaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole ollut tiedossa, että valtatien ja Vespuolentien liittymä hoidettaisiin erotasoliittymänä.

26 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Alueelle laadittu tie- ja katuverkon esiselvitys toimii yleiskaavaratkaisun pohjana ja tarvittaessa ELY- keskuksen kanssa neuvotellaan sen kehittämisestä edelleen. ELY-keskuksen tavoitteena valtatie 9:n osalta on pitkällä aikavälillä kehittää se eritasoliittymillä varustetuksi korkealuokkaiseksi ohituskaistatieksi.

Muut aluetta koskevat suunnitelmat ovat yleiskaavan lähtöaineistoa. Kts kappale 3 Suunnittelutilanne.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue jakaantuu erilaisiin osa-alueisiin ja tavoitteisiin seuraavasti:

Vespuolentien ja Päijänteen rannan välinen alue: . taajamarakenteen laajentaminen . uuden sujuvan liikenneyhteyden saaminen kirkonkylän suuntaan ja valtatielle . turvallisen kevyenliikenneväylän saaminen kirkonkylän suuntaan . uuden asumisen esittäminen Päijänteen maisemiin, myös rannoille . Liikenteellisesti edullisen Vespuolentien varteen työpaikkatontteja . Päijänteen rantojen virkistyskäyttö

Raspion ympäristö: . kulttuurimaiseman ja -kohteiden säilyttäminen . maatalouden turvaaminen ja mahdollistaminen

Maatianjärven ympäristö: . kulttuurimaiseman ja -kohteiden säilyttäminen . maa- ja metsätalouden turvaaminen ja mahdollistaminen

Valtatien länsipuoli: . rinnakkaistien hyödyntäminen; työpaikkatonttien sijoittaminen . taajamarakenteen laajentaminen.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Korpilahden kunta on käynnistänyt osayleiskaavatyön vuonna 2005. Työ keskeytettiin vuonna 2007 kuntaliitosneuvottelujen käynnistyttyä. Kunnat yhdistyivät uudeksi Jyväskyläksi vuonna 2009. Kuntien yhdistymissopimuksessa esitettiin tavoitteeksi Korpilahdelle merkittävä väestön ja työpaikkamäärän kasvu ja sitä kautta Korpilahden palvelujen turvaaminen.

Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU 2008 Kuntaliitossopimus edellytti nykyistä aktiivisempaa ja paremmin resurssoitua otetta Korpilahden alueen kaavoitukseen ja mm. maanhankintaan. Ennen varsinaista kuntaliitosta vuonna 2008 Jyväskylän kaupunki käynnisti esiselvityksen, jonka tavoitteena oli määritellä 1) Korpilahden maankäytön nykytila ja 2) kuntaliitossopimuksen tavoitteet huomioon ottava linjaus tulevaisuuden suunnittelutarpeista ja – kohteista perusteluineen. Esiselvityksen tuotoksena syntyi koko Korpilahden aluetta koskeva karttaesitys aluvasta analyysistä ja kehittämisehdotuksista sekä vastaava tarkempi karttaesitys kirkonkylän ym- päristössä.

Selvityksen mukaisesti Kirkonkylän yleiskaavaa tulisi laajentaa osayleiskaavoituksella Päijänteen rannoille Kirkonkylän molemmin puolin. Pohjoisella puolella hanketta tukee erityisesti Kärkisen vesiosuuskunnan linjat ja kunnan maanomistus. Tämän mukaisesti Raspio-Ilonniemen alue on tärkeä keskustan kasvusuunta. Tarkemmalla tasolla analysoituna osayleiskaavan rajausta tulisi tarkistaa ennen kaava- työn jatkamista (valtatien varsi), sillä selvityksen mukaisesti Korpilahdella ei ole tarjolla työpaikkatontte- ja. Edelleen kaavarajauksen osalta tulisi pohtia Jänissaaren tarpeellisuutta ja maakunnallisen maisema- rajausta, joka oli kaavarajaukseen huomioitu vain osittain.

27 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Kuva 22. Korpilahden maankäytön esiselvityksen mukaan Iloniemen suunta on tärkeä kasvusuunta.

Jyväskylän seudun rakennemalli ja Jyseli 2011 Jyväskylän seudun rakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (Jyseli) laadittiin Jyväskylän seudulle kuntien yhteistyönä. Tavoitteena oli lähestyä koko kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen järkevää yhteen sovittamista. Suunnitelmat hyväksyttiin kunnanvaltuustoissa keväällä 2011. Kes- keisenä tuloksena olivat rakennemallikartta ja siihen liittyvät viiden vyöhykkeen kehittämisperiaatteet.

Kuva 23. Rakennemallikartan kehittämisperiaatteet: SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut), KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat), FLOW (asuminen ja joukkoliikenne), GROW (palvelukeskukset ja logis- tiset yhteydet) ja SLOW (elävät kylät).

28 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Korpilahden keskustaa koskevat erityisesti seuraavat Jyväskylän seudulle asetetut tavoitteet: . Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan keskusten ja niiden palvelujen kehittymistä . Jyväskylän seudulla tarjotaan asumisvaihtoehtoja eri elämäntapoihin ja - tilanteisiin kaikille vä- estöryhmille . Vesistöjä ja niiden läheisyyttä hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehit- tämisessä . Jyväskylän seudulle luodaan omaleimainen, paikan henkeä ja kulttuuria kuvaava sekä kohtaa- misia mahdollistava yhdyskuntarakenne . Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. . Maankäytön suunnitelmissa otetaan huomioon pääväylien kehittämistarpeet, vaikka toteutus tapahtuisi vasta liikennetarpeen vaatiessa.

4.5 Vaihtoehtoiset maankäyttöluonnokset Osayleiskaavaluonnosta varten laadittiin tie- ja katuverkon osalta vaihtoehtoisia tarkasteluja. Verkko- vaihtoehtojen muodostamisessa lähtökohtana oli sellaisten ratkaisujen löytäminen, jotka parantavat valtatie 9 turvallisuutta ja samalla parhaiten tukevat Iloniemen alueen maankäytön kehitystä. Vaihtoeh- toverkkoja tehtiin kolme, jotka poikkesivat toisistaan maantie 607 (Petäjävedentie), Iloniemen katuverkon ja valtatie 9 liittymäjärjestelyjen suhteen. Vaihtoehto 1 työstettiin kaavaluonnokseen maankäytön jatkosuunnittelua varten.

Luonnosvaiheen jälkeen tarkasteltiin liikenneratkaisuja uudelleen osallisten esittämän voimakkaan vas- tustuksen sekä Vespuolentiehen liittyvien tarkentuneiden lähtötietojen vuoksi. Kappaleessa 3.6 Tiehal- linnon suunnitelmat 2008 ja 2011 kuvataan tarkemmin tehtyjä uusia vaihtoehtoja (sivu 20).

Iloniemen alueella on laadittu asemakaavatasoisia suunnitelmavaihtoehtoja vuonna 2005, joissa vanhaa sahan aluetta ja sen ympäristöä on tarkasteltu joko asumiselle tai teollisuudelle.

Kuva 24. Vuonna 2005 laadittuja vaihtoehtoja Iloniemen alueesta. Vanhan sahan alueelle on osoitettu tontteja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle. Tausta-alueille on osoitettu asumista.

5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue on Korpilahden kirkonkylän laajennusaluetta. Alueeseen kuuluu sekä tiiviimpää asema- kaavoitettavaa taajama-aluetta että väljempää maaseutua ranta-alueineen.

Osayleiskaavaehdotus perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin, tehtyihin selvityksiin, viranomaisyhteis- työhön, vesihuolto-, maaperä- ja ympäristöalojen asiantuntijoiden tarkasteluihin sekä osallisten mielipi- teisiin.

Suunnittelussa on huomioitu yleiskaava-alueen jakautuminen erityyppisiin aluekokonaisuuksiin. Ves- puolentien eteläpuolinen alue liittyy uuden kokoojatien välityksellä tiiviisti Korpilahden kirkonkylään ja

29 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

tulee myöhemmin osittain asemakaavoitettavaksi. Päijänteen rannoille pääosin kaupungin omistamalle maalle sijoittuu uusi laaja asuntoalue virkistysalueineen. Virkistysalueelle tullaan myöhemmin laatimaan yleissuunnitelma. Sahan vanha asuinalue muodostaa oman kokonaisuuden pienin laajennusmahdolli- suuksin, kuten myös Markkulanmäen ympäristö koulun ympärillä. Hakasen peltoalueelle metsäsaarek- keiden taakse esitetään uutta asuinaluetta. Sen sijaan Raspion ympäristö jää selkeästi maatalousval- taiseksi alueeksi ja sen kulttuurimaisema-arvojen säilyttäminen on huomioitu kaavamerkinnöin ja - määräyksin. Vespuolentien varteen on osoitettu uusia rakennuspaikkoja lähinnä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja työpaikoille.

Maatianjärven ympäristö Vespuolentien pohjoispuolella on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltainen alue, jonne esitetään vain vähän uutta maaseutumaista asumista. Alueelle sijoittuu useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maatalouskeskuksia ympäristöineen.

Valtatien länsipuolelle kulkee vanha nelostie, joka muodostaa hyvän rinnakkaistieyhteyden keskustaan. Tämän varteen sijoittuu varauksia asumiselle sekä työpaikoille. Tätä osayleiskaavaa laadittaessa on suunniteltu yhdysvesijohdon rakentamista Muuramen ja Korpilahden välille. Samoin suunnitteilla oleva 110 kV sähkölinja kulkisi alueen pohjoispuolelta.

Uuden esitetyn rakentamisen sijoittelussa on otettu huomioon nykyinen ja esiselvityksen mukainen suunniteltu tieverkko. Osayleiskaavassa varaudutaan Vespuolentien eritasoliittymään pitkällä aikavälil- lä. Yhteys Korpilahden kirkonkylältä ohjataan Päijänteentietä pitkin. Keskeisille osille osoitetut kevyenliikenteen väylät parantavat koulu- ja asiointiliikenteen liikenneturvallisuutta. Alueen rakentamisesta ja myöhemmin asumisesta aiheutuvat liikennevaikutukset ovat sidoksissa alueen toteutumisen aikatauluun ja laajuuteen.

Osayleiskaavassa on huomioitu maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue määräyksin ja rajauk- sin. Valtatie 9:n ja Vespuolentien suunniteltu eritasoristeysvaraus tulee vaikuttamaan kulttuurimaisemaan ainakin osin haitallisesti. Maisema on nykyisten tielinjausten johdosta kuitenkin jo muuttunut. Eritasoristeyssillalta kaunis kulttuurimaisema voi avautua uudesta näkökulmasta. Maisemallisesti tärke- ät selännealueet ja reunavyöhykkeet on rajattu erillisin merkinnöin kaavakartalle. Näillä alueilla myös metsän uudistamista on ohjeistettu. Tärkeät peltoalueet pyritään säilyttämään avoimena. Maa- ja met- säalueiden mahdollinen muu ns. hajarakennusmainen rakennusoikeus on osoitettu maisemaan sopiville alueille. Maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on teleliikennemastojen rakentaminen kielletty. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet on osoitettu erillisin merkinnöin.

5.2 Maaseutumaiset alueet Taajama-alueiden yleiskaavoituksen tarkoituksena on linjata suuntaviivat uudelle asutukselle ja muulle rakentamiselle, liikenteelle, suojelulle sekä virkistykselle. Erityisesti tiiviimmälle asutukselle esitetyt alueet tullaan pääsääntöisesti myös asemakaavoittamaan. Raspion ja Maatianjärven rannoille sijoittuu alueita, joiden pääpaino on maa- ja metsätaloudessa. Näillä alueilla uutta asutusta on sijoitettu harki- tusti. Maanomistajien rakennusoikeutta on tarkasteltu pinta-alakohtaisesti siten, että rakennuspaikkoja on osoitettu enimmillään 2 kpl emätilan 10 hehtaaria kohtia (emätilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa vuonna 1959). Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi sijainti, luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, vesi- ja viemärilinja sekä tieyhteydet.

5.3 Ranta-alueet (asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet) Ranta-alueiden osalta yleiskaavoituksen periaatteet poikkeavat taajamayleiskaavoituksesta. Ranta- alueiden kaavoituksessa pääpaino on lomarakentamisen järjestämisessä siten, että samalla pystytään säilyttämään mahdollisimman hyvin rannan luonto- ja virkistysarvot. Ranta-alueille on määritetty mitoitusperiaatteet, joiden pohjalta rakennusoikeus rantakiinteistöille voidaan osoittaa tasapuolisesti. Mitoi- tettavaa rantaa kaava-alueella on yhteensä noin 10 km (Liite 7). Rakennusoikeus määrittyy rantaan rajoittuville kiinteistöille rantaviivan pituuden mukaisesti ottaen samalla huomioon ns. emätilaperiaate.

Päijänteen rantayleiskaavan mukaiset lomarakennuspaikat ovat pääosin muutettu jo pysyvään asutuk- seen. Rakennuspaikoilla on Kärkisten vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilinjat.

30 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

5.4 Ranta-alueen mitoitusperusteet (asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet) Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä huomioon otettavia maassamme yleisesti hyväksyttyjä ja käyttöön otettuja kriteerejä, joiden avulla rantarakentamisen rakennusoikeus jaetaan maanomistajien kesken. Mitoitusperusteita määritettäessä otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja kaavan yleiset tavoitteet. Seuraavassa on esitetty mitoitusperiaatteet eli se, miten rantarakennusoikeus on määritelty.

Kantatilaperiaate: Rantarakennusoikeus jaetaan emätiloihin. Emätilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa vuonna 1959. Emätilan jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät sen alueelle noin 100 metrin levyiselle ran- tavyöhykkeelle sijoittuvat loma-asunnot ja vakituiset asunnot sekä kantatilasta loma- tai asuinkäyttöön 1959 jälkeen rakennetut lohkotut tilat. Mikäli joku emätila on ylittänyt rakennusoikeutensa, se ei rasita muiden emätilojen vielä käyttämättä olevaa rakennusoikeutta. Liitteessä 7 on esitetty alueen emätilat. Rakennusoikeus määrittyy emätilan muunnetun rantaviivan perusteella.

Muunnettu rantaviiva: Rantaviivalle määritellään muuntokertoimet Suomessa yleisesti hyväksyttyjen ja käytössä olleiden Ete- lä-Savon maakuntaliiton laatimien muuntoperiaatteiden mukaisesti. Muunnetun rantaviivan laskennassa katsotaan rakennusoikeuden vähenevän kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa. Tämä johtuu siitä, että on katsottu, että ko. tapauksissa rakennuspaikat häiritsevät toisiaan. Kapeissa niemissä taas ei ole mahdollista rakentaa vesistöön vaadittujen rantaviivan etäisyyksien vuoksi.

Kaava-alueen muunnetun rantaviivan mukainen rakennusoikeus on laskettu seuraavien taulukoiden mukaisesti:

Rannan muoto ja vesistön leveys Rantaviivakerroin Alle 50 metriä leveät niemet, kannakset Kannan pituus 50–100 metriä leveät niemet, kannakset 0,5 100–150 metriä leveät niemet, kannakset 0,75 Alle 100 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,25 100–200 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,5 200–300 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,75 Muualla 1

Rannan laatu: Rannan laatu voi myös aiheuttaa poikkeuksia rakennusoikeuden määrittämisessä. Esimerkiksi raken- nuskelvottomat suot, louhikot, jyrkänteet, tai rakennettu infrastruktuuri, kuten tiet ja isot sähkölinjat ovat paikkoja, joissa rakennusoikeutta ei osoiteta tavanomaisesti. Tällöin harkitaan tapauskohtaisesti missä määrin rakennusoikeutta on tarkoituksenmukaista merkitä kaavaan. Rakennusoikeutta ei myöskään jossain tapauksissa merkitä, mikäli ympäristöarvot, kuten maisema, luonto ja virkistysarvot olennaisesti heikkenisivät. Tällaisissa tapauksissa tosin kyseessä olevien ympäristöarvojen tulee olla erittäin huo- mattavia. Viimeksi mainitussa tapauksessa kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan ao. maanomistajalle menetetyn rakennusoikeuden.

Mitoitusluku: Mitoitusluku kertoo kuinka monta asuntoyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri on mahdollista rakentaa kantatilalle. Tässä kaavassa on käytetty mitoituslukuja 4 ja 5 asuntoyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Päijänteen rannoilla on käytetty edelleen mitoituslukua 5 Päijänteen rantayleiskaavan mukaisesti. Muilla alueen järvillä on käytetty pienempää lukua 4 johtuen alueelle liittyvistä arvoista. Kysei- set tässä kaavassa käytetyt mitoitusluvut ovat varsin tavanomaisia Keski-Suomen alueella.

Pienvesistöt, lammet alle 10 ha sekä alle 50 m levyisten jokien rannat ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä erityisperustein seuraavasti: . Mitoitus lampien osalta 1 loma-asunto / 2,5 vesi-ha sekä . jokien osalta 2 loma-asuntoa / todellinen ranta-km.

31 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

5.5 Aluevaraukset

5.5.1 Aluevarausten jakautuminen

Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty uusia pientaloalueita (AP ja AP/s) noin 75 ha verran, lisäksi reservinä (AP-res) noin 10 ha. Alueille arvioidaan olevan mahdollista muodostaa noin 330 tonttia. Ole- massa olevia pientaloalueita (AP ja AP/s) on noin 24 ha.

Uusia maaseutumaisia pientalorakentamiselle esitettyjä alueita (AO, AO-4) on noin 29 ha, näille voidaan sijoittaa enintään 38 tonttia. Näiden lisäksi on uusia pientalo ja pienyritysalueita AOT noin 2,5 ha.

Olemassa olevia työpaikka-alueita (T, TPA) on noin 13 ha ja uusia (TP, TPA, TY) noin 57,5 ha.

Tilastot yleiskaavan paikkatieto-aineistosta:

*) Luvut eivät sisällä uusia asema- kaavoitettavia pientaloja.

32 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

5.5.2 Asuinalueet ja vakituinen asutus LISÄÄ AO-6 ja AP-res Osayleiskaavaehdotuksessa on erityyppisiä asuinalueita. Olemassa olevat tiiviit asuinalueet AP Lapin- niemessä ja vanhan sahan ympäristössä on osoitettu pientaloalueeksi, jotka tulee asemakaavoittaa. Nykyisiä rakennuksia voidaan peruskorjata ja vanhojen rakennusten tilalle voi rakentaa uusia, mutta uusien rakennuspaikkojen muodostaminen tulee edellyttämään asemakaavan laatimista. Sahan alueella tulee huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot (AP/s).

Laajimmat uudet tiiviit asemakaavoitettavat asuinalueet AP ovat Päijänteen rannalla. Iloniemen alueen AP-alueelle on osoitettu viheryhteys- ja kevytliikenneyhteystarpeet, jotka ratkaistaan tarkemmin ase- makaavoitusvaiheessa. Alueen kautta kulkee myös liito-oravan viheryhteys, joka huomioidaan tarkemmin asemakaavassa, kuten myös alueella oleva luonnontilainen noro,. Hakasen pelloille osoitettu uusi AP-alue sijoittuu metsäsaarekkeen taakse suojaan ja siten se ei häiritse Raspion kulttuurimaisemaa. Hakasen peltoaluetta ei ole osoitettu asemakaavoitettavaksi, koska alue voidaan toteuttaa vaihtoehtoi- sesti myös hyvin väljänä maaseutumaisena alueena (kts kohta toteuttaminen, sivu 41).

Nykyisen jätevedenpuhdistamon läheisyyteen on osoitettu uudet pientaloalueet reservialueeksi AP-res, jotka voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun läheisyydessä olevan nykyisen jätevedenpuhdistamon toiminta lakkaa tai mikäli uudisrakentaminen sijoittuu vähintään yli 200 metrin etäisyydelle.

Maaseutumaisten pientalojen alueeksi AO on osoitettu Raspion ja Maatianjärven ympäristöön liittyvät rakennuspaikat. Nykyisen vesiosuuskunnan verkoston lähellä olevat alueet on osoitettu merkinnällä AO-4, näillä alueilla uudisrakentaminen edellyttää liittymistä vesihuoltoverkkoon. Vanhan nelostien eli Piinuntien varteen AOT-alueelle voidaan toteuttaa pientaloja, joiden yhteyteen on mahdollista sijoittaa pienyritystoimintaa. Pohjoisosaan sijoittuu työpaikka-alueiden lomaan myös asumisen ja yritystoimin- nan aluetta AO-6. Rannoilla olevat erillispientaloalueet on osoitettu merkinnällä AO-5.

Maatilojen talouskeskukset on osoitettu merkinnöin AM, ja hevostilat erikseen AM-h. Näille alueille voidaan sijoittaa myös maatalouden liitännäiselinkeinoja. Alueet voidaan muuttaa myös erillispientalojen alueeksi, jolle on mahdollista sijoittaa pienyritystoimintaa (AOT).

AO- ja AM-alkuisilla alueilla on rakennuspaikkojen enimmäismäärä osoitettu kaavakartalla. Näiden rakentaminen voidaan ratkaista suunnittelutarvepäätöksinä ja ranta-alueilla suoraan rakennuslupamenet- telynä. Asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on osoitettu viivarasterilla.

Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko AP-alueilla on 2000 m2, jollei aluetta asemakaavoiteta. Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko AO-alueilla on 5000 m2, jollei aluetta liitetä vesihuoltoverkkoon. Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko AO-4-alueilla on 2000 m2 (vesihuoltoon liityttävä). Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko AO-5-alueilla on 5000 m2 (rantapaikat). Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko AO-6 alueilla on 5000 m2. Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko AOT-alueilla on 5000 m2, jollei aluetta asemakaavoiteta.

Rakennuspaikan rakennusoikeus AP-, AP/s-, AO-, AO-4-, AO-6 ja AOT – alueilla on 350 k-m2, ellei aluetta asemakaavoiteta. Rantarakennuspaikoilla AO-5 maksimirakennusoikeus on 350 k-m2 siten, että 80 metrin etäisyydelle rantaviivasta saa rakentaa enintään 250 k-m2.

Kaavamääräyksissä on ohjeistettu rakentamista. Rakentamista varten tullaan laatimaan rakennustapaohjeet.

Valtatien, Vespuolentien ja rautatien läheisyydessä alueilla uudisrakennettaessa, korjattaessa tai laa- jennettaessa tulee suunnittelussa ottaa huomioon meluntorjunta sekä sisätiloissa että ulkoalueilla siten, etteivät asiasta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ylity. Lisäksi rautatien läheisyy- dessä saattaa esiintyä sellaista rautatieliikenteestä aiheutuvaa tärinähaittaa, joka tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa.

33 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

5.5.3 Palvelut Alueen palvelut sijoittuvat pääosin edelleen Korpilahden kirkonkylälle. Nykyiset alueella olevat palvelut säilyvät ennallaan ja ovat merkittyinä osayleiskaavaehdotukseen. Huoltoasema on osoitettu huoltoasema-alueeksi LH. Hurttian koulu ja työväentalo Rientola ovat lähipalvelujen, asumisen ja yhteistilojen alueella PL/A.

Alueen lapset käyvät tulevaisuudessa sekä Hurttian koulua että kirkonkylän uuttaa yhtenäiskoulua. Lä- hipalvelujen korttelialueella PL/A on tilaa kehittää palvelutoimintoja (esim. uusi päiväkoti).

5.5.4 Työpaikka-alueet Valtatien varteen on osoitettu laajat uudet työpaikka-alueet merkinnällä TP. Näiden alueiden suunnittelussa tulee huomioida niiden sijainti näkyvällä paikalla. Kirkonkylää lähempänä oleva ns. Huovilan asemakaavoitus on jo vireillä, kaavoitus odottaa tämän osayleiskaavan valmistumista.

Vespuolentien varrelle on esitetty uusia työpaikka-alueita merkinnällä TPA, joka sallii pienyritystoimin- nan lisäksi toiminnan kannalta välttämättömän asumisen. Erillisiä pientalotontteja sinne ei saa kuiten- kaan muodostaa.

Kiviveistämö Vespuolentien varrella ja saha Autionjoen rannalla ovat osoitettu teollisuus- ja varastoalu- eeksi T. Valtatien varteen jätevedenpuhdistamon viereen on osoitettu teollisuusalue TY, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös vie- reisen yhdyskuntateknisen huollon alueelle sijoittuvan mahdollisen jätevedenpuhdistamon aiheuttamat haju- tai muut haitat.

5.5.5 Virkistys Päijänteen rannalle on osoitettu laaja toiminnallinen virkistysalue VLT-1, jolle tulee laatia tarkempi yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa tulee tarkastella päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja veneilyyn liittyvien toimintojen sijoittamista ja mitoitusta. Alueelle voidaan sijoittaa näitä palvelevaa vä- häistä rakentamista. Muilta osin asemakaavoitettavien alueiden läheisyydessä olevat alueet on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi VLL. Muutama maisemallisesti tärkeä virkistysalue on osoitettu erillisellä merkinnällä VLM. Jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä tulee virkistysalueilla (VLL) säilyttää peitteinen suojapuusto.

Raspion rannalla koulun läheisyydessä on urheilu- ja virkistyspalvelujen alue VU, alueella on rakennusoikeutta 200 m2.

Ulkoilureitit on osoitettu ohjeellisesti. Kärkisten suunnasta voidaan ohjata erilaisia reittejä keskustaan. Ohjeellinen venesatama/venevalkama, samoin kuin ohjeellinen uimaranta on osoitettu edellä mainitun laajan toiminnallisen virkistysalueen rannalle. Tämän tarkempi sijainti tarkastellaan yleissuunnitelmassa. Pirttiniemeen on osoitettu Päijänteen rantayleiskaavan mukainen venevalkama-alue.

Maatianjärven etelärannalla on pienehkö virkistysalue VL, jolle voidaan rakentaa yhteiskäyttöinen 25 m2:n kokoinen saunarakennus.

34 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

5.5.6 Loma-asuminen Loma-asunnot (16 kpl) on osoitettu merkinnällä RA-1, RA-2 tai RA/AO. Rakennusoikeus on 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin RA-1 –alueella enintään 200 k-m2 ja RA-2 –alueella 80 k-m2. Raken- nuksia ja rakennelmia (katokset, huvimajat tms) saa rakennuspaikalla olla enintään 3 kpl. Valtatiehen rajoittuvalla alueella tulee lisäksi huomioida kaavamerkinnän mukaisesti melu.

Ne loma-asunnot (8 kpl), jotka voidaan tietyin ehdoin muuttaa pysyvää asumiseen, on merkitty RA/AO. Mikäli lomarakennuspaikka halutaan muuttaa vakituiseksi, tulee rakennuspaikan täyttää seuraavat vaa- timukset : 1. Rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä 2. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m² 3. Lomarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja saunarakennuksen 15 metriä. 4. Rakennus tulee liittää yleiseen viemärijohtoon, jollei rakennuspaikan pinta-ala ole vähintään 5000 m².

Piesas-Maatian tilalla on osoitettu metsäsaarekkeelle M matkailupalvelujen aluetta rm. Vanha riihi voidaan muuttaa maatilamatkailukäyttöön (100 m2).

5.5.7 Liikenne Alueelle laaditun tie- ja katuverkkoselvityksen mukaisesti valtatien ja Vespuolentien liittymän osalta osayleiskaavaehdotuksessa varaudutaan eritasoliittymään. Yhteys Korpilahden kirkonkylältä rakennetaan Päijänteentietä jatkaen. Nykyinen Sammalniementie yhdistää aikanaan Päijänteentien valtatiehen. Kemppaisentien ja Iloniementien tasoliittymät valtatielle poistuvat. Samoin Porraslahdentien tasoliitty- mä poistuu aikanaan ja yhteys kirkonkylälle ohjataan alituksen ja Piinuntien kautta.

Keskeisten teiden varsille on osoitettu kevytliikenneväylät, jotka parantavat koulu- ja asiointiliikenteen turvallisuutta.

Vespuolentiehen on liitetty määräys maisemallisesti arvokkaasta tiestä (ma-4). Samoin eritasoristeyksen suunnittelussa LT-alueella on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.

Vespuolentien risteyksessä sijaitseva huoltoasemalle LH on moottorikelkkareittiyhteys, joka tulee ottaa huomioon eritasoliittymän suunnittelussa.

Liikennesuunnitelmia on kuvattu laajemmin sivuilla 20-22.

5.5.8 Kulttuuriympäristö ja suojelu Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema on huomioitu kaavamerkinnöillä maisema-analyysin mukaisesti lukuun ottamatta uuden eritasoristeyksen kohtaa. Alueelle sijoittuu jo nykyisellään tasoristeys valtatie- ja seututielinjauksineen, joten kulttuuriset arvot ovat siltä osin jo muuttuneet. Eritasoristeyksen alue LT sisältää määräyksen kulttuurimaiseman huomioimisesta, samoin Vespuolentiehen on liitetty määräys maisemallisesti arvokkaasta tiestä (ma-4).

Keskeisten näkymien suunnista on maisemallisesti arvokkaat selännealueet osoitettu merkinnällä ma-2 ja reunavyöhykkeet merkinnällä ma-3. Näillä alueilla ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maaraken- nustyötä, maa-ainesten ottoa tai muuta käsittelyä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toi- menpidettä ilman MRL 128:n mukaista lupaa (maisematyölupa). Näillä alueilla uudishakkuuta on ohjeistettu. Maakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella ma-1 on kokonaisuudessaan kielletty rakentaa teleliikennemastoja.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu sr-merkinnöin. Näitä rakennuksia, niiden osia tai rakennusryhmiä ei saa purkaa ilman purkamislupaa eikä niiden ulkoasua muuttaa ilman pakottavaa syytä. Keski-Suomen museolta tulee pyytää lausunto ennen lupahakemusten ratkaisemista. Markku-

35 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

lanmäen ja vanhan sahan asutusalueet on osoitettu merkinnällä AP/s, jonka mukaisesti alueen paikalli- nen kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa alueen rakennusperinteeseen. Rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa.

Vanhan sahan alueella olevia rakennuksia (Kalliola, Rintala, pesularakennus) ei ole kaavassa esitetty suojeltavaksi niiden huonokuntoisuuden takia. Ainostaan piippu on merkitty säilytettäväksi sr- merkinnällä. Viheralueelle laadittavassa yleissuunnitelmassa tarkastellaan alueelle liittyvien rakenteiden (mm kapulatie, tukkien pudotuspaikan rakenteet) säilyttämismahdollisuuksia ja käyttöä.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on osoitettu merkinnöillä luo-1;liito-oravat, luo-2;kasvisto ja luo-3;perinnemaisema. Näillä alueilla maaperä, puusto ja muu kasvillisuus tulee säi- lyttää luonnontilassa. Alueilla on voimassa MRL 128:n mukainen toimenpiderajoitus; maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Varsinaisia suojelualueita alueella ei ole. Liito-oravien viheryhteystarpeet on lisäksi osoitettu nuolimerkinnöin. Ympäristöarvoja omaavat maa- ja metsätalousalueet on osoitettu merkinnällä MY. Näillä on merkitty lähinnä vesistöjen suojavyöhykkeet, saaret sekä maisemallisesti merkittävät kohteet.

5.5.9 Maa- ja metsätalous Kaavassa tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet on osoitettu merkinnällä M. Maa- ja metsätalousval- taiset alueet, joilla on erityisiä ympäristö- ja maisema-arvoja, on merkitty perustietojen ja inventointien perusteella MY – merkinnällä. Näillä alueilla maisemaa muuttavia toimenpiteitä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maisematyölupaa. Metsänhakkuu on suoritettava alueen erityis- luonteen edellyttämällä tavalla, siten että alueen maisemalliset ja muut ympäristöarvot säilyvät. M- ja MY -alueilla saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia eikä niitä saa sijoittaa 200 metriä lähemmäs rantaa. M- ja MY -alueen mahdolliset rakennusoikeudet on tilakoh- taisesti siirretty rakentamisen salliville alueille.

Maisemallisesti ja maatalouden kannalta arvokkaat peltoalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä MA. Alueet tulisi mahdollisuuksien mukaan pitää keskeisiltä osin avoimena ja viljelyskäytössä. Näiltäkin alu- eilta mahdollinen rakennusoikeus on siirretty rakentamisen salliville alueille.

Maatilojen talouskeskukset on osoitettu merkinnöin AM (6 kpl), ja hevostilat erikseen AM-h (5 kpl). Näil- le alueille voidaan sijoittaa myös maatalouden liitännäiselinkeinoja. Maatilojen käyttötarkoitus voidaan muuttaa myöhemmin erillispientalojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa pienyritystoimintaa (AOT).

5.5.10 Muut kohdemerkinnät Mahdollista uutta jätevedenpuhdistamoa varten on varattu paikka valtatien varteen EH. Suunnitteilla oleva 110 kV voimalinja on osoitettu suunnitelman mukaisesti alueen pohjoisosaan.

6 Kaavan vaikutukset

6.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin, niiden yhteydessä tehtyihin analyyseihin sekä ase- tettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin suorittamistapa on asiantuntija-arviointi. Arviointi on yhteistyötä, johon osallistuu kaavatyöryhmän lisäksi muiden hallintokuntien edustajia sekä viranomaistahoja. Arviointi on osa kaavasuunnitteluprosessia, jonka päämääränä on löytää eri tahoja tyydyttävä ja eri tavoitteista muodostuva yhteinen näkemys ja paras mahdollinen vaihtoehto alueen toteuttamiseksi.

Osallisten kuulemisen yhteydessä otetaan huomioon myös asukkaiden ja maanomistajien antamaa palautetta. Osallisten palautetta saadaan myös yleisötilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa kaavoittajan tapaamistilaisuuksissa. Vaikutusten arviointia tehdään koko kaavoitusprosessin ajan.

36 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

6.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Mahdolliset haittavaikutukset on pyritty tunnistamaan jo etukäteen ja niihin on etsitty ja esitetty ratkaisuja. Haittavaikutuksista merkittävimpiä ovat alueen kulttuuriarvojen, luontoarvojen, maa- ja metsätalous- alueiden pieneneminen rakentamisen myötä sekä liikenteen lisääntyminen.

Raspion ja Maantianjärven kulttuurimaisemat on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Iloniemen uudelta alueelta on osoitettu uusi kokoojatieyhteys kirkonkylälle. Valtatien ja Vespuolentien tasoliittymän kohdalla on varauduttu eritasoristeykseen. Tärkeimpien yhteyksien varteen on osoitettu erilliset kevyenliikenteen väylät.

Osayleiskaavan luonnosvaiheessa saadun palautteen sekä tarkentuneiden lähtötietojen myötä eritasoristeyksen paikkaa siirrettiin. Valtatie 9:n ja Vespuolentien suunniteltu eritasoristeysvaraus tulee vaikuttamaan kulttuurimaisemaan ainakin osin haitallisesti. Eritasoristeyssillalta kaunis kulttuurimaisema voi avautua uudesta näkökulmasta.

Uusi pientaloalue vanhan puhdistamon läheisyydessä on osoitettu reservialueeksi, joka voidaan toteuttaa vasta puhdistamon toiminnan lakattua. Puhdistamon (nykyisen ja mahdollisen uuden) toiminta on huomioitu läheisen teollisuusalueen ja virkistysalueen merkinnöissä.

6.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Raspio-Iloniemen osayleiskaava tulee mahdollistamaan Korpilahden kirkonkylän laajenemisen edulli- seen suuntaan eli valtatien varrelle ja Päijänteen rannalle. Suunnittelualue jakaantuu kolmeen erityyp- piseen osaan, jossa Iloniemen alue kuuluu kiinteimmin ”keskustarakenteeseen”. Valtatien ja vanha nelostien varteen sijoittuvat uudet näkyvät työpaikka-alueet aina rautatiesillalle asti. Ne ovat liikenteellisesti edullisessa paikassa, jolla on merkitystä yrittäjille ja jonka ansiosta liikennevaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Maatianjärven ympäristö jää pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle sijoittuva uusi asutus on vähäistä ja turvaa kulttuurimaiseman ja perinteisen elinkeinon säilymisen.

6.4 Vaikutukset palveluihin Korpilahden kirkonkylän palveluiden kehittämisessä on otettu huomioon väestökasvuennusteet. Lisä- väestöä on arvioitu tulevan Korpilahdelle pääasiassa Iloniemen alueelle. Kaavassa osoitetut kevyen liikenteen väylät parantavat ja kannustavat palveluiden luo menemistä muillakin keinoilla kuin henkilö- autolla.

Laajemmat julkiset ja kaupalliset palvelut ovat Jyväskylän, Korpilahden ja Muuramen keskustoissa. Alueen väestömäärän lisääntyminen voi osaltaan pitää kannattavana säännöllistä linja-autoyhteyttä keskuksiin.

6.5 Taloudelliset vaikutukset Merkittävimmät investoinnit tulevat olemaan eritasoristeys ja Iloniemen alueen kokoojayhteys kirkonky- lälle, Autionjoen silta sekä tärkeimmät kevytliikenneyhteydet. Alue toteutetaan vaiheittain ja liikennettä hoidetaan myös väliaikaisin ratkaisuin ennen lopullisen eritasoristeyksen toteutumista (esim. kiertoliit- tymä). Uusi jäteveden puhdistamo, mikäli se päätetään rakentaa, on kertakustannuksena suuri.

6.6 Liikenteelliset vaikutukset Kaava toteutuessaan lisää liikennettä olemassa olevilla alueilla niin suunnittelualueella kuin sen liepeil- lä. Uusia yhteyksiä rakennetaan sekä valtatien liikenteen sujuvuutta parannetaan eritasoliittymällä. Vai- kutuksen kohdistuvat etenkin Päijänteentiehen, valtatien länsipuolella Kemppaisentiehen ja Piinun- tiehen (vanha nelostie) sekä Vespuolentiehen. Eritasoristeys helpottaa yhteyksiä valtatielle. Vespuolen-

37 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

tien suunnan saavutettavuus ja liikennöitävyys on hyvä. Liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu tarkemmin tie- ja katuverkkoselvityksen 2008 ja 2011 yhteydessä. Suunnittelualueen ulkopuolella Päijänteentien ja Korpilahdentien risteystä on esitetty parannettavaksi kiertoliittymänä.

Keskeisille osille osoitetut kevyenliikenteen väylät parantavat merkittävästi koulu- ja asiointiliikenteen liikenneturvallisuutta. Liikennevaikutukset ovat ajallisesti sidoksissa alueen toteutumisen ja laajuuteen.

6.7 Sosiaaliset vaikutukset Alue sisältää erityyppisiä asuinalueita; tiiviitä asuinalueita ja väljää maaseutumaisemaa. Alueille muuttaa todennäköisesti lapsiperheitä. Tämä muuttanee Korpilahden kaupunginosan väestörakennetta ny- kyistä nuorempaan suuntaan. Sosioekonomisesti uudet asukkaat ovat todennäköisesti perheellistä työssä käyvää keskiluokkaa. Rantarakentaminen voi osaltaan houkutella alueelle paluumuuttajia, kuten esimerkiksi juuri eläkkeelle päässeitä vakavaraisia seniorikansalaisia.

Alueella toimii Iloniemi Seura ry. Heinosniemen Työväenyhdistys ry omistaa Rietolan työnväentalon.

Pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen sijoittaminen lähelle toisiaan ei katsota olevan ristiriidassa kes- kenään. Loma-asutus on muuttunut jo osalla aluetta ympärivuotiseksi. Kaava sallii tietyin ehdoin muuttaa lomarakennuspaikan pysyvää asutusta varten.

6.8 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Osayleiskaava on laadittu siten, että kaavan toteutumisesta aiheutuvat negatiiviset ympäristövaikutuk- set ovat mahdollisimman pienet. Uudet rakentamisalueet on osoitettu luonnonarvoltaan arvokkaiden ja herkkien alueiden ulkopuolelle. Raspion alueella rakennuspaikkoja on osoitettu avoimelle peltoalueelle nykyisten asuinalueiden ja rakennuspaikkojen kupeeseen sekä metsäsaarekkeiden suojaan, mutta muutoin rakennuspaikat sijoittuvat metsäalueelle.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityiset tärkeät alueet on rajattu luo-merkinnöillä ja arvokkaat maisema-alueen osat ma-merkinnöillä. Näiden lisäksi on osoitettu maa- ja metsätalousalueet, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Edellä mainituilla alueilla vaaditaan maisemaa oleellisesti muuttaviin toimenpiteisiin maisematyölupa (MRL 128§). Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on osoitettu kaavassa erikseen (MA), nämä tulisi mahdollisuuksien mukaan pitää keskeisiltä osin avoimena ja viljelys- käytössä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että maanviljely nykyisillä tiloilla tai jossain muussa muo- dossa jatkuu. Pelkän ympäristön ylläpitämisen takia viljely ei nykyoloissa kannata. Muutama maisemallisesti tärkeä kohta on osoitettu maisemallisesti tärkeäksi virkistysalueeksi VLM.

Maatianjärven ja Raspion rannalle on rantarakennuspaikkoja osoitettu lisää ainoastaan 2 kpl ja yksi sauna, joten nykyinen rantamaisema ei tule kaavan toteutumisen myötä paljon muuttumaan. Päijänteen rannalle sijoittuu uusi asemakaavoitettava pientaloalue, mutta laajempi osuus rannasta on kuitenkin osoitettu virkistysalueeksi VLT-1 ja VLM.

6.9 Vaikutukset virkistykseen Varsinaisia virkistysalueita on osoitettu asemakaavoitettavien alueiden läheisyyteen. Päijänteen rannalle on osoitettu laaja toiminnallinen virkistysalue. Alueelle tullaan laatimaan yleissuunnitelma ja sen si- sältöä tarkastellaan koko keskustapalvelut huomioiden.

Kaupungin omistuksessa on pieni virkistysalue Maatianjärven rannalla ja koulun ranta Raspion rannalla (urheilukenttä). Uimaranta tulee sijoittumaan Päijänteen rannalle. Alueen maa- ja metsätalousalueet toimivat myös virkistyskäytössä jokamiehen oikeuteen perustuen.

Uusia asuinalueita on osoitettu metsäalueille, joilla voi jokamiehen oikeuteen perustuen jatkaa ulkoilua, marjastusta ja sienestystä niin kauan, kunnes selkeästi rajatut pihapiirit sinne syntyvät.

38 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

6.10 Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kohteisiin Uusi eritasoristeys sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle alueelle. Alueelle sijoittuu jo nykyisellään tasoristeys valtatie- ja seututielinjauksineen, joten kulttuuriset arvot ovat siltä osin jo muuttuneet. Risteyksen paikka on myös maakunnallisen aluerajauksen lounaiskulmassa, joten pääosin Maatianjärven ja Raspi- on muodostamat peltoaukeat säilyvät muuttumattomina. Vespuolentien varteen sijoittuvat työpaikka- alueet sijoittuvat metsäalueiden suojaan.

Maisemallisesti tärkeät selännealueet ja reunavyöhykkeet on rajattu erillisin merkinnöin kaavakartalle. Näillä alueilla on metsän uudistamista ohjeistettu. Tärkeät peltoalueet pyritään säilyttämään avoimena. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat säilytettävät rakennuskohteet on osoitettu erillisin merkinnöin.

Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Maatinjärven osalta on liikenteellisen sijaintinsa johdosta melko suuren ohikulkevan väestön koettavissa. Eritasoristeyksen toteutuessa koko maisema-alue, Raspion ympäristö lukien, tulee ohikulkevien näköpiiriin ja lisäksi Risteyssillalta kaunis kulttuurimaisema voi avautua (jalan)kulkijoille uudesta näkökulmasta.

6.11 Ympäristön häiriötekijät Jätevedenpuhdistamo sijaitsee alueen länsipuolella noin 100 metrin etäisyydellä asutuksesta ja aiheuttaa toisinaan hajuhaittoja. Puhdistamolle on kaavaan esitetty uusi paikka, joka sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä uudesta asutuksesta. Uuden puhdistamon itäpuolelle on osoitettu alue ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja eteläpuolelle sijoittuu metsäinen mäki.

Valtatie 9:n liikenne aiheuttaa melua ja se tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Laajim- mat uudet asuinalueet sijoittuvat kuitenkin Raspion ja Päijänteen rannan puolelle, jossa maastomuodot suojaavat melulta.

Päijänteentien jatkaminen Iloniemen alueelle aiheuttaa lisää liikennettä, jonka Päijänteentien alkupään, etenkin Pukkalan asuinalueen asukkaat ovat arvioineet merkittäväksi häiriöksi. Päijänteentie on kuitenkin suunniteltu kokoojatietyyppiseksi kaduksi liittämään kirkonkylän laajennusalue keskustapalveluihin. Katualueen linjauksissa ym yksityiskohdissa otetaan aikanaan huomioon liikenneturvallisuuteen liittyvät tekijät.

7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS

Osayleiskaavaa toteutetaan vaiheittain maankäytön ja liikenteen kehittymisen myötä. Kaavassa on va- raus valtatien ja Vespuolentien liittymän muuttamiseksi eritasoliittymäksi. Liikennejärjestelyt toteutuvat pitkällä aikavälillä riippuen liikennemäärien ja maankäytön kehittymisestä. Maanteitä koskevat ratkaisut tulevat edellyttämään aikanaan tiesuunnitelmien laatimisen. Viime vuosina on ollut merkille pantavaa, että suuretkin tiehankkeet ovat siirtyneet valtion budjeteissa kauemmaksi tulevaisuuteen.

Kaupungilla ei ole tällä hetkellä tarjolla yritystontteja Korpilahdelta, joten Huovilan alueen asemakaavoitus on tärkeimpiä ensi vaiheen asemakaavoituskohteita. Asuntoalueiden osalta asemakaavoitus voidaan aloittaa joko Hakasten alueelta tai Iloniemestä. Ensimmäisessä vaiheessa Huovilan alueelta sallitaan edelleen Kemppaisentien liittyminen valtatielle, mutta Iloniementien ja Sammalniementien yhteys katkaistaan, kun liikennemäärät sitä edellyttävät.

39 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Kuva 25. Vaiheittain toteutus. Asuinalueiden voidaan aloittaa joko Hakasen peltoalueelta tai Iloniemestä.

Asuinalueiden asemakaavoitus voidaan aloittaa joko Iloniemen tai Hakasen peltojen alueelta. Iloniemen alueella on mahdollista osoittaa haluttuja omarantaisia tontteja, mutta tieyhteyden rakentaminen (Päi- jänteentien jatko) alueelle vaatii investointeja. Iloniemen alueelle päästään Vespuolentieltä nykyisen Iloniementien välityksellä, mutta kevyen liikenteen yhteys Autionjoen yli kirkonkylälle puuttuu. Ilonie- mentien tieympäristö tulisi säilyttää linjauksineen osana kulttuurimaisemaa.

Hakasen peltoalue voidaan toteuttaa joko tiiviinä asemakaavoitettuna alueena tai hyvin väljänä ns puu- tarha- tai hevostilatonttina. Alueen toteutukseen on liitettävissä ympäröiviä peltoalueita joko viljelytarkoi- tukseen tai hevosen laidunalueeksi.

40 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA

Kuva 26. Hakasen alueelle voidaan sijoittaa 20 - 40 pientaloa tai vaihtoehtoi- sesti esim 5 hevostilaa.

Osayleiskaavaehdotuksessa on erityyppisiä toteuttamisratkaisuja uudisrakentamiselle. Taajamaraken- teeseen liittyvät tiiviimmät alueet tulee asemakaavoittaa. Asemakaavoitettavaksi tarkoitetuilla alueilla ei voida muodostaa uusia rakennuspaikkoja ilman asemakaavaa. Muualla haja-asutusluonteinen rakentaminen tulee edellyttämään maankäyttö- ja rakennuslain 137§:n mukaista suunnittelutarvepäätöstä.

Ranta-alueiden osalta osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena kaavana, joten luvat ranta-alueille kaavassa osoitettuun rakentamiseen voidaan myöntää ns. suorina rakennuslupina lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Kaa- vaan on merkitty lisäksi lomarakennuspaikkoja merkinnällä RA/AO, jotka voidaan lomarakentamisen sijaan sallia myös muutettavaksi pysyvään asumiseen tietyin ehdoin. Maa- ja metsätalousalueilla M ja MY sekä peltoalueilla MA on kielletty muu kuin maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen.

Kaikki uudet työpaikka-alueet sijaitsevat näkyvällä paikalla ja se tulee huomioida alueen rakennusten, rakennelmien ja aitojen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Alueella toimii tällä hetkellä Jyväskylän Energia ja Kärkisten vesiosuuskunta. Vespuolentien eteläpuo- len alueen osalle tulee laatia ensivaiheessa vesihuollon yleissuunnitelma. Vespuolentien pohjoispuoli- nen alue on niin haja-asutusmainen, että vesihuollon ratkaisut voidaan toteuttaa rakennuspaikkakohtai- sesti. Aivan Vespuolentien varrella on Kärkisten vesiosuuskunnan verkostoa, joten näillä alueilla uudis- rakentamisen on liityttävä verkkoon. Osayleiskaavamääräyksissä edellytetään, että kaikki rakentaminen, joka sijoittuu vesihuoltoverkon toiminta-alueelle, tulee kytkeä verkkoon.

Valtatien rinnakkaistietä kulkeva Kemppaisentie-Piinuntie on osa ns. Vanhaa Laukaantietä, joka tunnettiin myös Savontienä sekä Hämeentienä. Rinnakkaistien jatkosuunnittelussa ratkaistaan aikanaan, kuinka vanhaa tieympäristöä voidaan ottaa huomioon liikenneturvallisuus ym asiat huomioden.

Tällä yleiskaava-alueella kumoutuu oikeusvaikutteinen Päijänteen rantayleiskaava.

Alueelle tullaan laatimaan rakennustapaohjeet.

Jyväskylässä 20.10.2011/4.4.2012

Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki