DOCSLIB.ORG

Raspio – Iloniemi Osayleiskaava Selostus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Raspio – Iloniemi Osayleiskaava Selostus RASPIO – ILONIEMI OSAYLEISKAAVA SELOSTUS 20.10.2011/4.4.2012 Kaava lainvoimainen 19.12.2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI - KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMEN OSAYLEISKAAVA 2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Korpilahden kunnan aikana Vireille tulo 6.4.2005 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 6.4-10.5.2005 Viranomaisneuvottelu 13.1.2005 Yleisötilaisuus 13.4.2005 Jyväskylän kaupungin aikana Yleisötilaisuus 15.2.2010 Luonnosvaiheen nähtävillä olo -22.6.-27.8.2010. Yleisötilaisuus 5.7.2010 Kaupunkirakennelautakunta 1.11.2011 Kaupunginhallitus 14.11.2011 Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävillä 25.11.-30.12.2011 Yleisötilaisuus 8.12.2011 Kaupunkirakennelautakunta 17.4.2012 Kaupunginhallitus 7.5.2012 Kaupunginvaltuuston päätös hyväksymisestä 14.5.2012 Hallinto-oikeus 29.5.2013 Kunnanhallitus 19.8.2013 (päätös osittaisesta voimaantulosta) Kaava osittain lainvoimaiseksi 11.10.2013 Korkein hallinto-oikeus 10.11.2014 Yleiskaava lainvoimaiseksi 19.12.2014 Kaavaprosessin kuvaus ja kaavan sisältö Raspio-Iloniemen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Suunnittelutyön tavoittee- na on tarkastella Korpilahden kirkonkylän laajentumismahdollisuudet valtatie 9 varrella ja suunnata asumista Päijänteen rannalle. Erityistavoitteena on huomioida alueelle sijoittuva maakunnallisesti arvo- kas maisema-alue. Korpilahden maankäytön esiselvityksen 2008 mukaisesti alue on tärkeä kirkonkylän kasvusuunta. Valtatien osalta lähtökohtana on pitkän aikavälin tavoitetila, jossa valtatietä kehitetään korkealuokkaiseksi ohituskaistatieksi eritasoliittymineen. Markkulanmäen ja Maatianjärven ympäristöt ovat vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa näkyvät sekä vanha asutushistoria viljelyksineen että sahan teollisuushistoria työväenmökkeineen. Suunnittelualueen länsi- puolta kulkee vanha nelostie/vanha Laukaan/Hämeentie. Päijänteen rannalle Kirkonkylän asemakaava- alueen läheisyyteen Lapinniemeen sijoittuu maaseutumaista tiiviimpää pysyvää asutusta, samoin Kou- hian sahan ympäristöön alueen keskivaiheille. Päijänteen rannalle Pirttiänniemeen sijoittuu loma- asutusta. Päijänteen rantaa on noin 4 km. Raspion ja Maatianjärven lisäksi alueella on pienet Uttimen- järvi, Huhtilampi, Kaakonlampi ja Ahostenlampi sekä Autionjoki. Suunnittelualueen länsiosaa halkoo valtatie 9 (E63), johon liittyy Maatianjärven eteläpuolella Vespuo- lentie eli Korpilahti - Joutsa seututie nr:o 610. Alueella on melko kattava tiestö. Korpilahden jäteveden- puhdistamo sijaitsee Päijänteentien päässä alueen länsireunalla. Kärkisten vesiosuuskunta on rakenta- nut vesi- ja viemärilinjan Vespuolentien varren suuntaisesti kohti Kärkistä. Suunnittelualueelle sijoittuu huoltoasema, Hurttian kyläkoulu sekä seurantalo sekä muutamia teollisuusyrityksiä. Muutoin palvelut ym keskittyvät Korpilahden keskustaan. Kaupunki omistaa maata noin 100 ha, muutoin alue on yksityisten omistuksessa. Kaava-alueen pinta- ala on noin 900 ha ja rantaviivaa on kaikkiaan noin 17 km. Korpilahden kunta käynnisti kaavan laatimisen vuonna 2005, mutta kuntaliitoksen johdosta työ keskey- tettiin vuonna 2007. Alueen suunnittelutyötä jatkettiin vuonna 2008 selvitysten laadinnalla. Alueelle laa- dittiin tie- ja katuverkkoselvitys sekä sahan alueelle maaperäselvitykset ja puhdistussuunnitelmat. Jäte- 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA veden puhdistamon osalta on tutkittu erilaisia paikkavaihtoehtoja. Luontoselvityksiä on täydennetty kah- tena kesänä ja Keski-Suomen museo on päivittänyt rakennusinventoinnin. Kuntaliitoksen jälkeen järjestettiin kaavoituksen uudelleen käynnistämisen johdosta yleisötilaisuus 15.2.2010. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 22.6.-27.8.2010 ja yleisötilaisuus pidettiin 5.7.2010. Luonnoksessa esitetty eritasoristeyksen paikka herätti asukkaiden joukossa voimakasta vas- tustusta. Myös alustavissa lausunnoissa otettiin kantaan liikennejärjestelyihin ja esitettiin sen uudelleen tarkastamista. Lähtökohdat edellisen verkollisen tarkastelun jälkeen tarkentuivat myös Vespuolentien osalta. Uusi tieverkkotarkastelu valmistui syksyllä 2011 ja eritasoristeyksen paikkaa siirrettiin lähem- mäksi Vespuolentietä. Maankäyttöä tehostettiin Vespuolentien varrella sekä Iloniemen alueella. Raspio-Iloniemen osayleiskaavaehdotus valmistui 20.10.2011 ja se oli yleisesti nähtävillä 25.11.- 30.12.2011. Yleisötilaisuus pidettiin 8.12.2012. Ehdotuksesta saatiin viranomaislausuntoja 15 kpl sekä muistutuksia 31 kpl. Viranomaisneuvottelu pidettiin 7.3.2012, jossa käsiteltiin lausuntoihin ja muistutuk- siin tehdyt vastineet sekä ehdotukseen tehtävät täydennykset/korjaukset. Kaavaehdotukseen tehtyjen muutosten osalta kuultiin niitä koskevia osallisia erikseen kirjeitse, kuulemisaika 14.3 – 30.3..2012. Tässä kuulemisessa jätettiin kaksi muistutusta, joiden johdosta kaavaan ei enää tehty muutoksia. Kaa- vaehdotus piirrettiin teknisesti uudelleen mapinfosta TeklaGIS-paikkatietojärjestelmään. Osayleiskaavan suunnittelualue jakautuu erityyppisiin aluekokonaisuuksiin: Vespuolentien eteläpuolinen alue liittyy uuden kokoojatien välityksellä tiiviisti Korpilahden keskustaan ja tulee myöhemmin osittain asemakaavoitettavaksi. Päijänteen rannoille, pääosin kaupungin omistamalle maalle, esitetään uutta laajaa asuntoalue virkistysalueineen. Virkistysalueelle tullaan laatimaan yleis- suunnitelma. Sahan vanha asuinalue muodostaa oman osakokonaisuuden pienin laajennusmahdolli- suuksin. Samoin kuin Markkulanmäen ympäristö koulun ympärillä. Hakasen peltoalueelle metsäsaarek- keiden taakse esitetään laajennusaluetta asumiselle. Raspion ympäristö jää selkeästi maatalousvaltai- seksi alueeksi ja sen kulttuurimaisema-arvojen säilyttäminen on huomioitu kaavamääräyksissä. Ves- puolentien varteen esitetään uusia rakennuspaikkoja lähinnä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teol- lisuudelle ja työpaikoille. Vespuolentien varren työpaikka-alueilla sallitaan myös toiminnan kannalta välttämätön asuminen. Maatianjärven ympäristö Vespuolentien pohjoispuolella on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltainen alue, johon esitetään vähän uutta maaseutumaista asumista. Alueelle on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maatalouskeskuksia ympäristöineen. Valtatien länsipuolella kulkee vanha nelostie, joka muodostaa hyvän rinnakkaistieyhteyden keskustaan. Tämän varteen esitetään alueita asumiselle sekä työpaikoille. Parhaillaan suunnitellaan yhdysvesijoh- don rakentamista Muuramen ja Korpilahden välille. Suunnitteilla oleva 110 kV sähkölinja kulkee tämän alueen pohjoispuolelta. Suunnittelualueelle esitetty uusi rakentaminen ja alueiden laajentaminen perustuu nykyiseen tieverk- koon ja uuteen tieyleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelman mukaisesti valtatien 9 ja Vespuolentien liitty- mä esitetään eritasoliittymäksi. Keskustan ja Iloniemen yhteys toteutetaan Päijänteentietä hyödyntäen. Em. kokoojatieltä tulee yhteys myös eritasoliittymään. Suunnittelualueen keskeisille osille osoitetut ke- vyenliikenteen väylät parantavat koulu- ja asiointiliikenteen liikenneturvallisuutta. Liikennevaikutukset ovat sidoksissa alueen toteutumisen aikatauluun ja laajuuteen. Liikennejärjestelyt toteutuvat pitkällä aikavälillä ja tulevat sisältämään väliaikaisia ratkaisuja. Luonnos- ja ehdotusvaiheesta saadun palautteen johdosta liikennejärjestelyitä on tarkasteltu uudelleen kaava-alueen ulkopuolelta sekä kirkonkylän eteläisen että pohjoisen risteyksen osalta. Pohjoisen riste- yksen eli Petäjävedentien ja valtatien risteyksen osalta näyttää siltä, että ko. kohtaan on mahdollista sijoittaa vähintään suuntaisliittymä, jossa on liittymärampit pohjoiseen Jyväskylän suuntaan. Pohjoisen risteysalueen nykyisten liittymien säilyminen valtatielle oli yksi keskeinen osayleiskaavan liikenneratkai- suihin vaikuttava ja keskustelua aiheuttanut tekijä kaava-alueen ulkopuolelta. 2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RASPIO-ILONIEMI OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavassa on huomioitu ja suojeltu maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue kaavamää- räyksin. Maisema-alueen lounaisreunassa kulttuurimaisema tulee muuttumaan, kun eritasoliittymä ramppeineen toteutetaan. Maisemallisesti tärkeät selännealueet ja reunavyöhykkeet on rajattu erillisin merkinnöin. Myös metsän uudistamista on ohjeistettu. Tärkeät peltoalueet pyritään säilyttämään avoi- mena. Maa- ja metsätalousalueilla mahdollinen rakennusoikeus on osoitettu maisemaan sopiville alueil- le, muilta osin rakentaminen kielletään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet on osoitettu erillisin sr-merkinnöin. Alueella on tilaston mukaisesti 101 asuinrakennusta ja 14 loma-rakennuspaikkaa. Uusia asemakaavoi- tettavia pientaloalueita on noin 75 ha ja reservinä noin 10 ha. Alueille arvioidaan olevan mahdollista muodostaa noin 330 tonttia. Maaseutumaisia uusia pientalojen rakennuspaikkoja on esitetty 52 kpl. Maatiloja on kaikkiaan 11 kpl, joista 5 on osoitettu erityisesti ns hevostiloiksi. Uusia työpaikka-alueita valtatien ja Vespuolentien varteen on osoitettu noin 57 ha. Osayleiskaavassa on erityyppisiä toteuttamisratkaisuja uudisrakentamiselle. Taajamarakenteeseen liittyvät tiiviimmät alueet asemakaavoitetaan. Haja-asutusluonteinen rakentaminen tulee edellyttämään maankäyttö- ja rakennuslain 137§:n mukaista suunnittelutarvepäätöstä. Ranta-alueiden osalta yleis- kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena kaavana, joten luvat ranta-alueille kaavassa osoitettuun rakentamiseen voidaan myöntää ns. suorina rakennuslupina lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Jyväskylässä 20.10.2011/4.4.2012 Aluearkkitehti Julia
Load more

Recommended publications
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN KEVÄT . SPRING 2021 1 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT OPETUKSEN SUUNNITTELU JA OPINTO-OHJAUS Aikuisten yleissivistävä koulutus Rehtori Mikko Saikkonen, FM Anna palautetta tai kysy p. 014 266 4087, 050 597 8967 kansalaisopiston palveluista! Suunnittelijaopettaja Eija Aitola, KteO E-palautteen voit lähettää p. 014 266 4069, 050 597 8965 myös opiston kotisivuilta www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto • Keramiikka, posliini, lasi, mosaiikki, hopea • Tekstiilityö • Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN Aulavitriinien näyttelyt JYVASKYLA.FI/KANSALAISOPISTO Musiikinopettaja Riku Heinonen, FM p. 014 266 4078, 050 597 8966 • Ruoka ja hygieniaosaaminen • Historia ja talous • Musiikki Jyväskylä • Palokan bänditilan ja studion vastaava Suunnittelijaopettaja Sari Talvio, musiikkioppilaitoksen opettaja KÄYNTI- JA Kursseja koskevat tiedustelut suunnittelija- KÄSITYÖNEUVONTA Suunnittelijaopettaja Timo Junkala, KM p. 014 266 4083, 050 372 7359 Sanataidekoulu opettajilta, ks. yhteystiedot s. 3 p. 014 266 7404, 0400 675 924 POSTIOSOITE Käsityöneuvonta antaa työskentelymahdollisuuden • Musiikki Jyväskylä, Luhanka Sanataiteen opettaja Pia Niskanen, KM sekä ohjausta kankaankudonnassa ja ompelussa ym- • Tekninen työ • Terveys ja hyvinvointi, Luhanka p. 014 266 4084, 040 822 1463 Jyväskylän kansalaisopisto TOIMISTO päri vuoden pientä korvausta vastaan. Mahdollisuus • Tietotekniikka Vapaudenkatu 39–41 myös itsenäiseen kankaanpainantaan. • Arkkitehtuuri, valokuvaus Suunnittelijaopettaja Annika Hytönen, LitM TPO-teatteri 40100 Jyväskylä Opistosihteeri Margit Lahtinen • Veneily p. 014 266 4077, 040 480 8015 p. 014 266 4076 Tervetuloa niin vasta-alkajat kuin kokeneemmat • Luonto Opettaja Sauli Yksjärvi Neuvonta avoinna: harrastajat! • Opiston atk-tuki, atk-luokan vuokraus ulko- • Tanssi, liikunta ja hyvinvointi p. 014 266 4075, 050 523 7721 • Lukukausien aikana ma–to 12–17 Opistosihteeri Pirjo Linna puolisille sekä käyttäjien perehdytys • Lukukausien ulkopuolella ma–to 12–15 p.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0
    JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • The Jyväskylä Region of Finland
    Organisation for Economic Co-operation and Development Directorate for Education Education Management and Infrastructure Division Programme on Institutional Management of Higher Education (IMHE) Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development Peer Review Report The Jyväskylä Region of Finland John Goddard, Henry Etzkowitz, Jaana Puukka and Ilkka Virtanen May 2006 The views expressed are those of the authors and not necessarily those of the OECD or its Member Countries. 1 This Peer Review Report is based on the review visit to the Jyväskylä region in Finland in January 2006, the regional Self-Evaluation Report, and other background material. As a result, the report reflects the situation up to that period. The preparation and completion of this report would not have been possible without the support of very many people and organisations. OECD/IMHE and the Peer Review Team for the Jyväskylä region wish to acknowledge the substantial contribution of the region, particularly through its Coordinating Team, the authors of the Self-Evaluation Report, and its Regional Steering Committee. 2 TABLE OF CONTENTS PREFACE ..................................................................................................................................... 6 EXECUTIVE SUMMARY........................................................................................................... 7 ABBREVIATIONS AND ACRONYMS ................................................................................... 10 1. INTRODUCTION..................................................................................................................
    [Show full text]
  • Esiselvitys Jyväskylän Kaupungin Yleiskaava
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ESISELVITYS Jyväskylän kaupunki • Kaupunkirakennepalvelut • Kaavoitus • 13.11.2009 SisällysluettelO Sisällysluettelo������������������������������������������������������������������������������������������������� 2 1Johdanto������������������������������������������������������������������������������������������������������ 3 2Yhdyskuntarakenteennykytila�������������������������������������������������������������������� 4 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet ��������������������������������������������������������������������4 2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ����������������������������������������������������������������5 3Mihintarvitsemmeyleiskaavaa?������������������������������������������������������������������� 8 4Yleiskaavanmerkittävimmätsisältökysymykset����������������������������������������� 9 4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? ����������������������������������������������������������������������������9 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä ��������������������������������������������������������������������������9 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä �������������������������������������������������������������������������������10 4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä ��������������������������������������������������������������������������������������������������11 5Yleiskaavaprosessinpääpiirteet������������������������������������������������������������������ 12 5.1 Aloitusvaihe ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12
    [Show full text]
  • UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän Seudun
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Jyväskylän seudun ympäristöterveys 26.5.2021 UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän seudun ympäristöterveyteen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Alueella on yhteensä 79 uimarantaa, joita val- votaan säännöllisesti. Rannat jaetaan kahteen eri luokkaan arvioidun kävijämäärän perusteella: ylei- siin uimarantoihin (ns. EU-uimarantoihin) ja pieniin yleisiin uimarantoihin. Yleiseksi uimarannaksi luo- kitellaan sellaiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän huomattava määrä ihmisiä uimassa. Uimarantaluetteloon on yleisöllä mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia. EU-UIMARANNAT Nimi Osoite Kunta Jyskä Sievisenmäentie Jyväskylä Kirri Kirrinrantatie Jyväskylä Köhniö Erämiehenkatu Jyväskylä Lohikoski Koivikkotie Jyväskylä Myllylampi Siltakatu Jyväskylä, Tikkakoski Ollila Matinmäentie Jyväskylä Pappila Koivutie Jyväskylä, Korpilahti Sääksjärvi Säynätsalontie Jyväskylä Tikka Uimarannantie Jyväskylä Tuomiojärvi Taulunmäentie Jyväskylä Uimalanniemi Saltuntie Jyväskylä Toivakka, Kirkonkylä Viisarimäentie Toivakka Petäjävesi Matkailutie Petäjävesi Joutsa, Kirkonkylä Uimalantie Joutsa Lossinranta Päiväkunnantie Äänekoski Suojärvi Äänekoskentie Äänekoski Äänejärvi Rauhankatu Äänekoski JYVÄSKYLÄN PIENET YLEISET RANNAT Asmalampi Asmalammentie Haapaniemi Saunarannantie Halssila Kuovinkuja Haukkala Haukkaranta Kaakkolampi Suluntie Kivilampi Luhtalantie Korttajärvi Lahdenpohjantie Kuohu Raiviokoskentie Laivaranta Laivarannantie Leiriranta Rantatie Hannikaisenkatu
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Maakunnallisesti Merkittävät Rakennetut Kulttuuriympäristöt 2016 Kohdeluettelo
    KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 KOHDELUETTELO KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO .......................................................................................................................................... 3 2. KOHDEVALINTA JA ARVOTTAMISEN PERIAATTEET ............................................................................. 4 3. KOHDEKUVAUKSET .............................................................................................................................. 6 HANKASALMI ....................................................................................................................................... 6 JOUTSA .............................................................................................................................................. 10 JYVÄSKYLÄ ......................................................................................................................................... 15 JÄMSÄ ................................................................................................................................................ 43 KANNONKOSKI .................................................................................................................................. 55 KARSTULA .......................................................................................................................................... 58 KEURUU ............................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Saarijärvi Keuruu Kivijärvi Viitasaari Karstula Korpilahti Kuhmoinen
    Valkoisten kaatuneet Keski- Lähde (vasen tilasto): Keski-Suomen His- Suomessa paikkakunnittain toria 2. Toim. Mauno Jokipii (1988) Piht Kiv Saarijärvi 27 Jämsä 6 Eri lähteiden Keuruu 24 Konginkangas 5 mukaan Kivijärvi 20 Petäjävesi 5 Saarijärveltä Sa Viitasaari 20 Pylkönmäki 5 taisteluun Karstula 16 Äänekoski 5 osallistui n. Korpilahti 16 Multia 3 420 Ke Kuhmoinen 14 Toivakka 3 vapaaehtoisia n. Jyväskylän pit. 13 Uurainen 3 43 Hankasalmi 12 Leivonmäki 2 kaatui tai Jyväskylä 11 Pihlajavesi 2 ammuttiin Laukaa 11 Suolahti 2 28 Pihtipudas 11 Konnevesi 1 haavottui n. Joutsa 7 Määrä yli 2 ‰ väkil. Luhanka 1 70 Lähde: Luettelo henkilöistä Waasan läänin Saarijärven kunnassa, jotka Suomen Senaatin päätöksen nojalla syyskuun 10 päivältä Saarijärveläiset valkoiset taisteluissa 1918 ovat oikeutetut saamaan 1918 vuoden Vapaussodan muis- tomitalin. Taisteluihin osaa ottaneet Kaatuneet saarijärveläiset valkoiset saarijärveläiset valkoiset taistelupaikoittain taistelupaikoittain Messukylä 14 Tampere 123 Tampere 7 Vilppula 44 Hauho 1 Karjala 43 Kauksamo 2 Lempäälä 33 Kivennapa 1 Savo 8 Viipuri 8 kaatuneiden kaatuneista kaatuneista Hauho 1 keski-ikä nuorimmat vanhin Satakunta 1 30 18 57 epäselvä 1 Lähteet: Keski-Suomen Historia 2. Toim. Mauno Jokipii Valkoisten sosiaalinen asema (1988) ja Luet. vapaussodan mitalin saaneista Saarijärvellä. Kaatuneiden valkoisten sosiaalinen asema Vapaussodan mitalin saan. saarijär- Keski-Suomessa (%) veläisten 10 yleisintä ammattia 1 Talollisen poika 34 Työmies 22 10 Työläiset Itsellinen 15 Talollinen 12 Porvaristo 33 Maanviljelijä 10 27 Talonpojat Torppari 6 Torpanpoika 5 Maanvuokr. Koululainen 5 29 Muu Muurari 4 Kansakoulun opettaja 3 Lähde: Työväenarkiston Saarijärveläiset kuolleet punaiset Terroritilasto. Nimi Vangitse- Kuolintapa Kuolin- misaika aika Ahonen, Akseli Adiel 3.5.1918 Teloitettu maankav. 25.5.1918 SAARIJÄRVI Kalenius, Ville Teodor 10.3.1918 Teloit.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Ruokakartta
    40 72 12 55 Pihtipudas TERVETULOA Kinnula Herkuttele 8 75 aitojen makujen sydän-Suomessa! 44 Kivijärvi 19 Viitasaari 20 24 Kyyjärvi 70 61 Kannonkoski KESKI-SUOMEEN! Karstula 47 Keski-Suomi on maukas ja monipuolinen ruokamaakunta! Karttaan onkin 5 koottu tuotteita esimerkinomaisesti. Nämä ja monet muut herkut saat 27 kauppojen ja suoramyyntipisteiden hyllyiltä. Löydät tarkemmat yhteystiedot 36 21 Konnevesi 9 ja loputkin paikalliset tuotteet osoitteesta aitojamakuja.fi. Euroopan 51 Saarijärvi 28 38 71 Äänekoski 23 76 6 52 maaseuturahasto on tukenut useimpien keskisuomalaisten ruokaketjun 15 65 yritysten kehittymistä. Lähde makumatkalle Keski-Suomeen! 56 31 37 Multia 10 Hamppu Härkäpapu Uurainen Hamppu, tattari ja ohra ovat olleet ensimmäisiä Härkäpapu on vanha suomalainen viljelykasvi, jonka 41 63 57 Hankasalmi viljelykasveja Suomessa. käyttö ja viljely on viime vuosina yleistynyt etsittäessä 46 66 Laukaa 29 39 1. Suomen Hampputuotteet, Jyväskylä kestäviä kasviproteiineja. 49 73 43 64 2. Hamppumaa, Keuruu, hamppumaa.fi 13. Nojosniemen tila, Laukaa, 35 59 13 48 53 facebook.com/nojosniementila Keuruu 18 Jyväskylä 69 Petäjävesi 68 Hedelmätilat ja omenanjalostus 2 26 45 3. Tommolan tila, Leivonmäki, tommolantila.com Juustonvalmistus 58 30 16 4. Salvian tila, Luhanka, salvia.fi Jukolan Juuston Aito Cheddar tunnetaan ympäri 17 50 Muurame 32 1 Suomen. Entä tiesitkö, että myös kaikki Valion Aura- 67 Toivakka Highland juustot valmistetaan Keski-Suomessa, Äänekoskella? 22 Highland-ylämaankarjaa kasvatetaan monella tilalla 14. Jukolan Juusto, Joutsa, jukolanjuusto.fi Keski-Suomessa, ja yleensä sitä myydään tiloilta 15. Valion Aurajuusto, Äänekoski, 11 54 suoramyyntinä. valio.fi/tuotteet/valio-aura 42 3 5. Konttiaho Highland Ranch, Karstula, konttiaho.fi Kaali 74 62 Joutsa 6. Hukanmäki Highland, Saarijärvi, hukanmaki.fi 7.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Valtion Maiden Käävät
    Panu Kunttu ja Panu Halme Keski-Suomen valtion maiden käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173 Panu Kunttu Jyväskylän yliopiston museo Luonnontieteellinen osasto PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected] Panu Halme Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected] Översättning: Pimma Åhman Translation: Panu Halme Kansikuva: Latokuusikko on Isojärven kansallispuiston koskemattomin metsäalue. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2005). © Metsähallitus 2008 ISSN 1235-6549 978-952-446-627-1 (nidottu) 978-952-446-628-8 (pdf) 150 kpl Edita Prima Oy, Helsinki Panu Kunttu ja Panu Halme Keski-Suomen valtion maiden käävät KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 21.1.2008 TOIMEKSIANTAJA HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ kansallispuisto, luonnonpuisto, Natura 2000 -alue, vanhojen metsien suojeluohjelma SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI Salamajärven kansallispuisto, Isojärven kansallispuisto, Leivonmäen kansallispuisto, Salamanperän luonnonpuisto ja 12 muuta aluetta, jotka koostuvat useammasta Natura- ym. alueesta NATURA 2000 -ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ Etelä-Suomen luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Panu Kunttu ja Panu Halme JULKAISUN NIMI Keski-Suomen valtion maiden käävät TIIVISTELMÄ Keski-Suomessa on tavattu 168 kääpälajia, mikä on 72 % koko Suomen lajistosta. Näistä Keski- Suomen lajeista kolmannes on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Harvinaisimmat maakunnasta löytyneet lajit ovat kätkökääpä, karttakääpä,
    [Show full text]
  • Selvitys Päijänteen Biosfäärialueen Perustamisedellytyksistä
    KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Selvitys Päij änteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä Anna Uusitalo, Erkki Kellomäki, Sanna Vääriskoski-Kaukanen KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Selvitys Päij änteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä Anna Uusitalo, Erkki Kellomäki, Sanna Vääriskoski-Kaukanen Jyväskylä 2008 Keski-Suomen ympäristökeskus KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt Taitto: Juha Paakkolanvaara Kansikuva: Näkymä Päijänteelle Korpilahden Oravivuoren näkötornista, Uusitalo Anna 2006. Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi /julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-11-3207-0 (nid.) ISBN 978-952-11-3208-7 (PDF) ISSN 1796-1890 (pain.) ISSN 1796-1904 (verkkoj.) SISÄLLYS Esipuhe ........................................................................................................... 5 1 Selvityksen lähtökohtia ja osallistaminen ...............................................6 2 Unescon biosfäärialue ...............................................................................7 2.1 Biosfäärialueen kriteerit ........................................................................................9 3 Perustietoa Päijänteen alueesta ............................................................ 10 3.1 Päij änne – Eurooppalainen suurjärvi ...............................................................10 3.1.1 Päij änteen veden tila................................................................................
    [Show full text]