DOCSLIB.ORG

Kunnallistalouden Kehitysnäkymät Keski-Suomessa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kunnallistalouden Kehitysnäkymät Keski-Suomessa Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Veli Karhu - Aki Viitasaari 1 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 JYVÄSKYLÄ Puhelin 014 652 200, vaihde Yhteydet Kotisivu: http://www%keskisuomi%fi Yhteydet henkilökuntaan: etunimi%sukunimi@keskisuomi%fi Julkaisu B 113 ISBN 951-594-153-9 ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Kuntatalous Keski-Suomi Valtionosuusjärjestelmä Painosmäärä 300 kpl Kansi ja taitto Tuula Niemistö Painopaikka Kopijyvä 2002 2 ESIPUHE Osalla Keski-Suomen kunnista menee taloudellisesti verrattain hyvin, kuitenkin suurella osalla on talousvaikeuksia. Keski-Suomen liitto on laatinut vuosittain yhteenvedon kuntien tilinpäätöksistä. On nähtävissä, että talous- tilanteet vaihtelevat vuodesta toiseen. Koko maakunnan tasolla kunnallista- louden kehityslinjaa voidaan arvioida vuosittain, sitä vastoin yksittäisen kun- nan yhden vuoden tilinpäätöksen perusteella ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Keski-Suomen kuntien tilanne mm. tilinpäätösten alijäämien suhteen on koko maan keskiarvoa parempi. Keski-Suomen kun- nista viidellä oli vuonna 2000 tai sitä ennen syntynyttä alijäämää. Laadittaessa parhaillaan vuoteen 2010 ulottuvaa maakuntasuunnitelmaa ilmaantui tarvetta tuottaa maakunnallista tutkittua tietoa kuntien mahdolli- suuksista sopeuttaa toimintojaan ennakoitavissa oleviin haasteisiin. Keski- Suomen liitto tilasi kuntien talousselvityksen Tampereen yliopiston kunnal- listieteen laitokselta. Tutkimuksen ohjaajana toimi professori Veli Karhu ja tut- kimuksen suoritti kuntataloustutkija Aki Viitasaari. Tavoitteena oli selvittää Keski-Suomen kuntien talouden liikkumavaraa vuoteen 2006 saakka. Samal- la oli tarkoitus antaa kokonaiskuva keskusteluissa olleiden Sailaksen kunta- talouspaketin ja selvitysmies Jukka Pekkarisen valtionosuusjärjestelmän uu- distamista koskevan työn vaikutuksista Keski-Suomeen. Selvityksen ensim- mäisiä tuloksia esiteltiin maakuntavaltuustossa tammikuussa 2002. Keski-Suomen kuntien talouksien voi arvioida myös jatkossa kehittyvän eri suuntiin. Vuosikatetta ja asukaskohtaista lainakantaa tarkastelemalla on ennakoitavissa, että Jämsän kaupungin talouden näkymät olisivat myös tule- vaisuudessa verrattain valoisat. Sitä vastoin Keuruun seutukunnan ja monet pohjoisen Keski-Suomen kunnat olisivat myös jatkossa tiukoille taloutensa kanssa. Tuloveroprosentin korottamiseen ei useinkaan ole mahdollisuutta, yhteisöverotuottoa on vaikea ennakoida ja väestön ikärakenteen muutos ka- saa paineita palveluiden lisäämiselle. Maakunnan keskusseudulle suuntau- tunut muuttoliike pitää Jyväskylän seudun väestön nuorena ja kasvattaa sa- malla nuorten ja lapsiperheiden palveluiden tarvetta. Tutkimuksessa haetaan vastausta keskeiseen kunnallistalouden kysymykseen: kuinka kunnat tule- vaisuudessa onnistuvat tarjoamaan kilpailukykyiset palvelut asukkailleen ja sopeuttamaan taloutensa raamit kysynnän mukaan. Kiitän tutkimuksen suorittajia ja kaikkia, jotka omalla panoksellaan ovat vaikuttaneet selvityksen syntyyn. Toivon valmistuneen tutkimuksen tarkentavan Keski-Suomen kunnallistalouden näkymiä lähivuosina sekä avaavan uusia näkökulmia maakunnalliseen keskusteluun kuntien mahdollisuuksista kunta- laisten palveluiden rakentamiseen, investointien suunnitteluun sekä paikalli- sen ja alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen. Jyväskylässä 5.3.2002 Jukka Patrikainen vt. maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto 3 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Sisällys 1. Johdanto 2. Kunnallistalouteen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys 2.2. Keski-Suomen erityispiirteet 3. Keski-Suomen kuntien taloudellinen nykytila 3.1. Talouden tunnusluvuista 3.2 Kuntien taloudellinen liikkumavara 3.2.1. Liikkumavaran määrittäminen 3.2.2. Verotulojen merkitys 3.2.3. Veroprosentti 3.2.4. Valtionosuudet 3.2.5. Verotulojen kehitys 3.2.6. Tulorahoituksen riittävyys 3.2.7. Vakavaraisuus 3.2.8. Erillistarkastelut 4. Kuntien menojen kehitysnäkymistä 5. Kuntien tulopohjan kehitysnäkymät vuoteen 2004 5.1. Vuoden 2002 talousarvio 5.2. Sailaksen kuntatalouspaketti 5.2.1. Työryhmän ehdotukset 5.2.2. Sailaksen kuntatalouspaketin vaikutukset Keski- Suomessa 5.3. Selvitysmies Jukka Pekkarisen ehdotukset 6. Kuntatalouden kehitysnäkymät 2005-2006 7. Johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet 4 1 JOHDANTO Suomen kuntatalous on tutkijan näkökulmasta varsin mielenkiintoisessa tilanteessa. Useita vuosia jatkunut talouden nousukausi, monet lainsäädännön ja järjestelmien muutokset sekä voimakas muuttoliike keskuksiin jättävät jälke- ään kuntien taloudenpitoon. Yksittäisten kuntien talouden heilahtelut ovat olleet suuria, vaikka kuntatalous kokonaisuutena on ollut melko vakaalla pohjalla. Kuntien taloustilanteiden muutosten takaa löytyy kuitenkin selittäviä tekijöitä, jotka paljastavat miksi on käynyt niin kuin on. Taloustilanteiden muutokset joh- tuvat harvoin kuntien omasta toiminnasta tai kunnissa tehdyistä päätöksistä, vaikka tällaisiakin tapauksia varmaan on olemassa. Syynä talouden viime vuo- sien heilahteluihin ovat olleet valtionosuus- ja verojärjestelmien muutokset, la- masta toipuminen sekä yritystoiminnan ja väestön keskittyminen. Kunnilla on Suomessa kansainvälisestikin vertaillen erittäin keskeinen rooli. Paitsi että kunnat vastaavat ns. hyvinvointipalvelujen järjestämisestä, on niillä myös muita tehtäviä, joihin tulisi jäädä resursseja peruspalveluiden rahoituksen jälkeen. Yksi tällainen tärkeä tehtävä on elinkeinotoiminnan edistäminen. Kun- tien toiminnan ja koko aluetalouden välillä vallitsee kiinteä yhteys. Ei ole yhden- tekevää, millaiset taloudelliset mahdollisuudet kunnilla on hoitaa niin lakisää- teisiä kuin vapaaehtoisiakin tehtäviään. Tämä kuntatalousselvitys liittyy Keski-Suomen maakuntasuunnitelman laadintaan. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa sellaista tietoa Keski-Suo- men kuntien taloudesta, mikä tukisi maakuntasuunnitelman laatimista. Tiedonintressin pääpaino on selkeästi tiedon sovellettavuudessa. Kuntatalouden kehityksen ennustaminen edes keskipitkällä aikavälillä on vaikeaa. Tähän ovat syynä valtion ja kuntien väliset rahoitussuhteiden muutok- set ja kuntien lakisääteiset palveluvelvoitteet, joihin voidaan tehdä vuosittain muutoksia. Myös yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistä enemmän kunta- talouteen. Suunnittelun näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää nähdä ainakin lähi- tulevaisuuteen, koska kuntien toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Investointien ja suurten kehittämishankkeiden rahoittamiseen on yleensä va- rauduttava riittävän ajoissa ja maksuvalmius tulisi säilyttää mahdollisimman pienin rahoituskuluin. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut hahmottaa Keski-Suomen kuntien talouden liikkumavaraa ja kehitysnäkymiä vuoteen 2006 saakka. Tarkasteltava ajanjakso on siis viisi vuotta. Luvussa kolme pyritään selvittämään kuntatalouden nykytilannetta pääasiassa talouden keskeisimpien tunnuslukujen avulla. Tä- män pohjalta arvioidaan kuntien tämänhetkistä liikkumavaraa. Luvussa neljä käsitellään yleispiirteisesti koko kuntasektorin menopuolen kehitysnäkymiä lähitulevaisuudessa. Luvussa viisi tarkastellaan selvitysmies Jukka Pekkarisen ehdotuksia kuntien peruspalveluiden rahoituksesta ja valtionosuusjärjestelmästä. Verotulojen tasausjärjestelmän osalta käydään läpi kunnittain ehdotuksen vai- kutuksia Keski-Suomessa. Tässä luvussa selvitetään myös ns. Sailaksen kunta- talouspaketin aiheuttamia muutoksia kuntien rahoitukseen. Lopuksi pyritään arvioimaan kuntien nykytilanteen ja toisaalta tiedossa olevien kuntatalouden uudistusten ja ratkaisujen yhteisvaikutuksia vuosina 2002 - 2004. Vastaavasti kuudennessa luvussa arvioinnin kohteena ovat vuodet 2005 - 2006, joiden osal- ta joudutaan väkisinkin tyytymään karkeampiin, suuntaviivoja antaviin arvioihin. Luvussa seitsemän esitetään selvityksen yleiset johtopäätökset. 5 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2 KUNNALLISTALOUTEEN KES- KEISIMMIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kuntien tilinpäätösten mukaan kuntasektorin talous kohentui edelleen vuonna 2000. Kuitenkin lähes puolet kunnista ja kuudesosa kuntayhtymistä joutui ottamaan velkaa, myymään omaisuuttaan tai käyttämään säästöjään selviytyäkseen toiminta- ja rahoitusmenoistaan. Kuntien ja kuntayhtymien vuosi- kate oli 10,5 mrd markkaa ja parani 1,2 mrd markkaa edellisvuodesta. Vuosi- kate ylittää kuntasektorin käyttöomaisuuden poistot ja riittää myös netto- investointien rahoittamiseen. Kuntatalouden kokonaistilanne kätkee kuitenkin sisälleen ennennäkemät- tömän kuntien eriytymiskehityksen. Kuntaryhmittäin ja alueellisesti tarkastel- tuna kuntien väliset erot rahoitustilanteessa kasvoivat tuntuvasti. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä lisääntyi edellisvuoden 87 kunnasta 196 kun- taan. Kuntakohtaisten erojen lisääntyminen johtui yhteisöveron ja kunnallisveron kasvun epätasaisesta jakautumisesta kuntien kesken ja toisaalta poikkeuksel- lisesti vuodelle 2000 ajoittuneista kaksista verotilitysten oikaisuista ja yhteisö- veron kirjaustavan muutoksesta. Näinollen vuosien 1999 ja 2000 tilinpäätös- tiedot eivät ole kaikilta osiltaan vertailukelpoisia. Selvää on kuitenkin se, ettei- vät kuntien talousongelmat johdu kirjanpitokäytännön muutoksista. Kuntaliiton mukaan oikaisujen tekemättä ja huomiotta jättäminen olisi merkinnyt silmien sulkemista tosiasioilta ja verovelan piilottamista.1 Myös lähivuosina kunnallistalouden arvioidaan kokonaisuutena kehittyvän suotuisasti kuntien lisääntyneistä velvoitteista huolimatta. Kunnallista-louden ja -hallinnon neuvottelukunnan laskelmien
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Arne Ritari-Killan Jäsenet Ja Pro Ritarit G-Piirissä
    Arne Ritari-killan jäsenet ja Pro Ritarit G-piirissä 7.3.2020 Ritarinumero Nimityspäivä 77 Pentti Pohjonen LC Saarijärvi 18.3.1998 148 Veikko Linkoneva LC Mänttä 9.12.1999 187 Pentti Janhonen LC Hankasalmi 27.4.2000 235 Esko Arola LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 236 Jaakko Mäkisalo LC Äänekoski/Kotakennäs 23.2.2001 287 Jouko Hintikka LC Mänttä 16.8.2001 288 Toivo Meriläinen LC Mänttä 16.8.2001 289 Klaus Schnabell LC Mänttä 16.8.2001 306 Jouko Asikainen LC Hankasalmi 22.11.2001 312 Reijo Keinänen LC Hankasalmi 22.12.2001 334 Heikki Pamilo LC Jyväskylä/Harju 13.2.2002 337 Heimo Kupsu LC Pihtipudas 13.2.2002 339 Väinö Tamminen LC Palokka 13.2.2002 346 Pekka Marttila LC Mänttä 28.2.2002 389 Erkki Valkola LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 390 Mikko Puurunen LC Saarijärvi/Kalmari 3.9.2002 481 Heimo Latva LC Joutsa 5.9.2003 494 Viljo Hokkanen LC Mänttä 11.11.2003 505 Heikki Ahvenjärvi LC Muurame 12.12.2003 506 Kalle Vakaslahti LC Muurame 12.12.2003 507 Hannu Pirttiniemi LC Saarijärvi/Kalmari 12.12.2003 513 Rauno Ahola LC Luhanka 20.1.2004 515 Jukka Kokkonen LC Äänekoski/Kotakennäs 20.1.2004 543 Pentti Nieminen LC Keuruu 3.3.2004 573 Markku Tukia LC Saarijärvi 28.4.2004 601 Matti Sivulahti LC Viitasaari 11.12.2004 602 Juhani Helste LC Jyväskylä 22.1.2005 603 Arvo Käppi LC Jyväskylä 22.1.2005 627 Hannu Linna LC Äänekoski/Kotakennäs 19.3.2005 628 Heikki Helasterä LC Sumiainen 1.4.2005 630 Matti Perälä LC Toivakka 29.1.2005 664 Pekka Rantanen LC Keuruu 23.4.2005 721 Simo Kettunen LC Äänekoski/Kotakennäs 14.1.2006 722 Lauri Pasanen LC Saarijärvi 14.1.2006
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Viitasaaren Kaupunki Esityslista 2/2021 1
    VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 1 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Aika 27.04.2021 klo 14:00 Paikka Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10, 44500 Viitasaari (lautakuntien kokoushuone) Läsnä Linna Sisko puheenjohtaja Seppälä Arto varapuheenjohtaja Hautsalo Ari jäsen Hämäläinen Jouni jäsen Ahomaa Päivi jäsen Hämäläinen Mikko jäsen Hakkarainen Olavi jäsen Sauramäki Lasse jäsen Mäenpää Pekka jäsen Ahola Suvi jäsen Suomäki Eero jäsen Lahti Arja jäsen Muut Kinnunen Janne Viitasaaren kaupunginjohtaja Leppänen Jonna Viitasaaren kh:n edustaja Kananen Markku Pihtiputaan kh:n edustaja Hänninen Asko Kannonkosken kh:n edustaja Urpilainen Juha Kinnulan kh:n edustaja Korpi Jussi Kivijärven kh:n edustaja Mattola Auli pöytäkirjanpitäjä Flyktman Sari esittelijä VIITASAAREN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2021 2 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta Käsiteltävät asiat Asianro Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 16 Ympäristölautakunta / Toimintakertomus v. 2020 5 17 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta 7 (diaarinro 20500/03.04.04.04.10/2020) 18 Asumiskieltopäätöksen ratkaiseminen (salassa pidettävä JulkL 11 24 § kohta 25 ja 32) 19 Ilmoitusasiat / Talous-, henkilöstö-, ympäristöterveysvalvonta, 12 eläinlääkintä- ja eläinsuojelu 20 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen eläinsuojailmoitus / 14 Vuorela 256-401-6-182, Kinnula 21 Toiminnan keskeyttämismääräyksen vahvistaminen 22 22 Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 25 23 Ilmoitusasiat / Rakennusvalvonta 27 VIITASAAREN
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]