Jyväskylän Seudun Rakennemalli 20X0

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Jyväskylän Seudun Rakennemalli 20X0 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI • On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista • On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle • Laaditaan tiiviissä yhteistyössä liikennejärjestelmä-suunnitelman (JYSELI) kanssa • Ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava • Hyväksytään kuntakohtaisin päätöksin • Ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien yleiskaavatyötä ja muuta maankäytön kehittämistä Jyväskylän seudun menestyksen avaimet TOP 5 1. Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin 2. Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso 3. Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne 4. Työhön ja toimeen kaikin voimin Yrittäjyyden edistäminen ja uusia työpaikkoja 5. Turvallisuus ja yhteisöllisyys takaavat elämän laadun; turvallinen paikka elää ja asua Seudun kehittämisen visio Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut) KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat) FLOW (asuminen ja joukkoliikenne) GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet) (kuntapalvelukeskukset) SLOW (elävät kylät) Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä Hirvaskangas Uurainen Rakennemallin tavoitteena Joukkoliikenteen on hyvin toimiva, Laukaa kehittämiskäytävillä bussiliikenteeseen Tikkakoski tarjotaan tehokkaastiHankasalmi tukeutuva hoidettuja hyvätasoisia joukkoliikennekaupunki Vihtavuori joukkoliikennepalveluja Puuppola Leppävesi Petäjävesi Niemisjärvi JYVÄSKYLÄ Lievestuore Hankasalmen as. Keljonkangas Muurame Toivakka Korpilahti FLOW Uurainen Vyöhyke rakentuu akselille, jossa väestötiheys ja toimintojen määrä on suurin (Muurame – Jyväskylä – Laukaa –akseli) Laukaa Toimivan joukkoliikenteen Hankasalmi ympärille rakentuu hyvän asumisen vyöhyke Vihtavuori Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Valkeamäki Kanavuori Kauramäki Keljonkangas Majanoro Muurame Säynätsalo Toivakka Korpilahti Rakennemallin Uurainen Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan tavoitteita KESKUSTEN ja niiden PALVELUJEN kehittymistä Laukaa Hankasalmi Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien JOUKKOLIIKENTEEN Vihtavuori KEHITTÄMISKÄYTÄVIEN yhteyteen Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Valkeamäki Kanavuori Yhdyskuntarakenne on Kauramäki ILMASTONMUUTOSTA Keljonkangas Korkealuokkaisia torjuva, eheä ja asuinympäristöjä ekologinen suunnittelemalla edistetään Majanoro Säynätsalo TURVALLISUUTTA ja Toivakka YHTEISÖLLISYYTTÄ Muurame Korpilahti Esimerkkialue Uurainen MUURAME Joukkoliikenteeseen panostetaan voimakkaasti Laukaa Hankasalmi Vihtavuori Asuinalueiden välittömässä Leppävesi läheisyydessä on hyvät virkistysmahdollisuudet Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Uusia asuinalueita Vaajakoski rakennetaan hyvien bussireittien ja palvelujen Valkeamäki yhteyteen Kanavuori Kauramäki Keljonkangas Majanoro Säynätsalo Toivakka Muurame Korpilahti KNOW Uurainen Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Vihtavuori Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Valkeamäki Kanavuori Osaamisen, palvelujen, Kauramäki kaupan ja työpaikkojen Keljonkangas keskittymät muodostavat Majanoro tihentymiä, jonne on hyvät Säynätsalo joukkoliikenteen ja kevyen Toivakka liikenteen yhteydet Muurame Korpilahti Rakennemallin Uurainen tavoitteita Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille Vihtavuori luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Valkeamäki Kanavuori Jyväskylän vahvaa, Kauramäki sijaintiin perustuvaa Keljonkangas Palvelujen saavutettavuutta logistisen keskuksen parannetaan ja asemaa kehitetään Majanoro liikkumistarvetta vähennetään Säynätsalo Toivakka luomalla KEVYEN LIIKENTEEN ympäristöjä ja sekoittamalla Muurame toimintoja Korpilahti Esimerkkialue KUOKKALAUurainen / JYVÄSJÄRVEN YMPÄRISTÖ Kevyen liikenteen verkko on kampus- ja työpaikka-alueilta keskustaan kattava Alueella on opetus- ja Laukaa tutkimustoimintaa, Tikkakoski Hankasalmi innovatiivisia yrityksiä ja asumista tiiviillä vyöhykkeellä Vihtavuori Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Valkeamäki Kuokkala Kanavuori Kauramäki Keljonkangas KNOW-alueella asuu paljon muualta maakunnasta ja Majanoro Suomesta tulleita opiskelijoita Säynätsalo Toivakka Muurame Korpilahti SHOW Uurainen Tapahtumia täynnä oleva, Laukaa sykkivä ja elävä palvelujen Tikkakoski Hankasalmi alue muodostaa tiiviin kävelykeskustan Vihtavuori Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Valkeamäki Kuokkala Kanavuori Kauramäki Keljonkangas Majanoro Säynätsalo Toivakka Muurame Korpilahti Rakennemallin Uurainen tavoitteita Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Vihtavuori Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Valkeamäki Jyväskylän seudulle Kuokkala Kanavuori luodaan OMALEIMAINEN, Kauramäki PAIKAN HENKEÄ ja Keljonkangas KULTTUURIA kuvaava sekä KOHTAAMISIA mahdollistava Majanoro Säynätsalo yhdyskuntarakenne Toivakka Muurame Korpilahti Esimerkkialue Uurainen JYVÄSKYLÄN Keskusta muodostuu KESKUSTA kävelykadusta lähialueineen Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Vihtavuori Keskustan palveluista osa on auki ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä Leppävesi Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Keskusta Valkeamäki Kuokkala Kanavuori Kauramäki Keljonkangas Jyväskylän keskusta on seudun ihmisten kohtaamis- ja tapahtumapaikka Majanoro Säynätsalo Toivakka Muurame Korpilahti Hirvaskangas Tiivistyvän asumisen myötä GROW Uurainen nykyisiin kuntakeskuksiin ja pääliikenneväylien varteen muodostuu palvelukeskittymiä Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Vihtavuori Puuppola Leppävesi Kintaus Kuohu Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Niemisjärvi Lievestuore Vaajakoski Hankasalmen as. Keskusta Valkeamäki Kuokkala Kanavuori Kauramäki Nykyisillä ja entisillä Keljonkangas kuntakeskuksilla on erityinen Rakennemallilla tuetaan rooli palvelukeskuksina entisten ja nykyisten Majanoro Säynätsalo kuntakeskusten palvelujen ja Toivakka muiden toimintojen Muurame säilymistä Korpilahti Hirvaskangas Rakennemallin Uurainen tavoitteita Laukaa Yritystoiminnalle ja Tikkakoski Hankasalmi monipuolisille osaamiskeskuksille Vihtavuori luodaan uusia, keskeisiä Puuppola sijaintipaikkoja Leppävesi Kintaus Kuohu Palokka Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Niemisjärvi Lievestuore Vaajakoski Hankasalmen as. Keskusta Valkeamäki Kuokkala Kanavuori Kauramäki Seudulle rakennetaan Keljonkangas kattava, seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva Majanoro VIRKISTYSALUEIDEN- JA Säynätsalo YHTEYKSIEN VERKKO Toivakka Muurame Korpilahti Hirvaskangas Esimerkkialue Uurainen KORPILAHTI Elävät keskustat kokoavat ihmisiä tapahtumien äärelle Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Vihtavuori Puuppola Leppävesi Palvelujen läheisyydessä Kintaus Kuohu Palokka tiiviissä keskustassa on uuttaNiemisjärvi Petäjävesi JYVÄSKYLÄ ja vanhaa asutusta Lievestuore Vaajakoski Hankasalmen as. Keskusta Valkeamäki Asuinalueilta on lyhyet Kuokkala etäisyydet virkistysalueille ja Kanavuori vesistöjen ääreen Kauramäki Keljonkangas Majanoro Säynätsalo Toivakka Muurame Korpilahti Hirvaskangas Äijälä Kärkkäälä SLOW Uurainen Kuusa Kyynämöinen Ristimäki Jokihaara Vehniä Höytiä Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Keskittämällä Kuikka Tarvaala maankäyttöä voidaan Vihtavuori Puuppola tukea kylien Venekoski yhteisöllisyyttä ja Leppävesi Nyrölä Kankainen maaseudun yrittäjyyttä Vuontee Palokka Niemisjärvi Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Savio Vesanka Lievestuore Vaajakoski Hankasalmen as. Keskusta Kintaus Kuohu Valkeamäki Kuokkala Isolahti Kanavuori Leppälahti Kauramäki Kankainen Keljonkangas Tikkala Ruuhimäki Majanoro Oravasaari Säynätsalo Huikko Toivakka Jyväskylän seudun Muurame aluerakenne täydentyy elävien ja tiiviiden palvelukylien verkostosta Korpilahti Saakoski Hirvaskangas Äijälä Rakennemallin tavoitteita Kärkkäälä Uurainen Kuusa Kyynämöinen Ristimäki Jokihaara Vehniä Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Höytiä Kuikka Tarvaala Vihtavuori Puuppola Venekoski Leppävesi Nyrölä Kankainen Vuontee Kintaus Kuohu Palokka Niemisjärvi Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Savio Vesanka Lievestuore Vaajakoski Hankasalmen as. Keskusta Valkeamäki Kuokkala Isolahti Kanavuori Leppälahti Kauramäki Kankainen Keljonkangas Tikkala Ruuhimäki Majanoro Oravasaari Säynätsalo Huikko Toivakka VESISTÖJÄ ja niiden Jyväskylän seudulla LÄHEISYYTTÄ Muurame tarjotaan hyödynnetään ASUMISVAIHTOEHTOJA monipuolisesti seudun eri elämäntapoihin ja - yhdyskuntarakenteen tilanteisiin kaikille kehittämisessä Korpilahti väestöryhmille Saakoski Hirvaskangas Äijälä Esimerkkialue Kärkkäälä TIKKALA Uurainen Elävät kylässä on toimiva koulu tai Kuusamuu peruspalvelu Kyynämöinen Ristimäki Jokihaara Vehniä Laukaa Asuminen on luonnonläheistä ja Tikkakoski Hankasalmi maaseutumaista, muttaHöytiä kuitenkin maaseutuyrittäjyyttä ja Kuikka Tarvaala yhteisöllisyyttä tukevaa Vihtavuori Puuppola Venekoski Leppävesi Nyrölä Kankainen Vuontee Kintaus Kuohu Palokka Niemisjärvi Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Savio Vesanka Lievestuore Vaajakoski Hankasalmen as. Keskusta Valkeamäki Niemisjärvi Kuokkala Isolahti Kanavuori Leppälahti Kauramäki Kankainen Keljonkangas Tikkala Osa kauppapalveluista saadaanRuuhimäki omalta kylältä Majanoro Oravasaari Säynätsalo Huikko Toivakka Muurame Korpilahti Saakoski Hirvaskangas Äijälä Kärkkäälä Uurainen Kuusa Kyynämöinen Ristimäki Jokihaara Vehniä Laukaa Tikkakoski Hankasalmi Höytiä Kuikka Tarvaala Vihtavuori Puuppola Venekoski Leppävesi Nyrölä Kankainen Vuontee Kintaus Kuohu Palokka Niemisjärvi Petäjävesi
Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN KEVÄT . SPRING 2021 1 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT OPETUKSEN SUUNNITTELU JA OPINTO-OHJAUS Aikuisten yleissivistävä koulutus Rehtori Mikko Saikkonen, FM Anna palautetta tai kysy p. 014 266 4087, 050 597 8967 kansalaisopiston palveluista! Suunnittelijaopettaja Eija Aitola, KteO E-palautteen voit lähettää p. 014 266 4069, 050 597 8965 myös opiston kotisivuilta www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto • Keramiikka, posliini, lasi, mosaiikki, hopea • Tekstiilityö • Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN Aulavitriinien näyttelyt JYVASKYLA.FI/KANSALAISOPISTO Musiikinopettaja Riku Heinonen, FM p. 014 266 4078, 050 597 8966 • Ruoka ja hygieniaosaaminen • Historia ja talous • Musiikki Jyväskylä • Palokan bänditilan ja studion vastaava Suunnittelijaopettaja Sari Talvio, musiikkioppilaitoksen opettaja KÄYNTI- JA Kursseja koskevat tiedustelut suunnittelija- KÄSITYÖNEUVONTA Suunnittelijaopettaja Timo Junkala, KM p. 014 266 4083, 050 372 7359 Sanataidekoulu opettajilta, ks. yhteystiedot s. 3 p. 014 266 7404, 0400 675 924 POSTIOSOITE Käsityöneuvonta antaa työskentelymahdollisuuden • Musiikki Jyväskylä, Luhanka Sanataiteen opettaja Pia Niskanen, KM sekä ohjausta kankaankudonnassa ja ompelussa ym- • Tekninen työ • Terveys ja hyvinvointi, Luhanka p. 014 266 4084, 040 822 1463 Jyväskylän kansalaisopisto TOIMISTO päri vuoden pientä korvausta vastaan. Mahdollisuus • Tietotekniikka Vapaudenkatu 39–41 myös itsenäiseen kankaanpainantaan. • Arkkitehtuuri, valokuvaus Suunnittelijaopettaja Annika Hytönen, LitM TPO-teatteri 40100 Jyväskylä Opistosihteeri Margit Lahtinen • Veneily p. 014 266 4077, 040 480 8015 p. 014 266 4076 Tervetuloa niin vasta-alkajat kuin kokeneemmat • Luonto Opettaja Sauli Yksjärvi Neuvonta avoinna: harrastajat! • Opiston atk-tuki, atk-luokan vuokraus ulko- • Tanssi, liikunta ja hyvinvointi p. 014 266 4075, 050 523 7721 • Lukukausien aikana ma–to 12–17 Opistosihteeri Pirjo Linna puolisille sekä käyttäjien perehdytys • Lukukausien ulkopuolella ma–to 12–15 p.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0
    JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Kaupunkiseudun MAL-Sopimus 2021–2031
    Neuvottelutulos 21.4.2021 Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus 2021–2031 Sopijaosapuolet Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Jyväskylän kaupunkiseutu: Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (jäljempänä MAL-sopimus) perustuu Jyväskylän kaupunkiseudun kahdeksan kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa seudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion yhteistä sitoutumista seudun kehittämistä koskeviin osapuolten yhteisiin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Sopimuksen toimenpiteillä luodaan seudullisesti edellytyksiä tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle ja kehittämiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä mahdollistaa sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
    [Show full text]
  • The Jyväskylä Region of Finland
    Organisation for Economic Co-operation and Development Directorate for Education Education Management and Infrastructure Division Programme on Institutional Management of Higher Education (IMHE) Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development Peer Review Report The Jyväskylä Region of Finland John Goddard, Henry Etzkowitz, Jaana Puukka and Ilkka Virtanen May 2006 The views expressed are those of the authors and not necessarily those of the OECD or its Member Countries. 1 This Peer Review Report is based on the review visit to the Jyväskylä region in Finland in January 2006, the regional Self-Evaluation Report, and other background material. As a result, the report reflects the situation up to that period. The preparation and completion of this report would not have been possible without the support of very many people and organisations. OECD/IMHE and the Peer Review Team for the Jyväskylä region wish to acknowledge the substantial contribution of the region, particularly through its Coordinating Team, the authors of the Self-Evaluation Report, and its Regional Steering Committee. 2 TABLE OF CONTENTS PREFACE ..................................................................................................................................... 6 EXECUTIVE SUMMARY........................................................................................................... 7 ABBREVIATIONS AND ACRONYMS ................................................................................... 10 1. INTRODUCTION..................................................................................................................
    [Show full text]