DOCSLIB.ORG

Keski-Suomen Maakunnallisesti Merkittävät Rakennetut Kulttuuriympäristöt 2016 Kohdeluettelo

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Keski-Suomen Maakunnallisesti Merkittävät Rakennetut Kulttuuriympäristöt 2016 Kohdeluettelo KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 KOHDELUETTELO KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO .......................................................................................................................................... 3 2. KOHDEVALINTA JA ARVOTTAMISEN PERIAATTEET ............................................................................. 4 3. KOHDEKUVAUKSET .............................................................................................................................. 6 HANKASALMI ....................................................................................................................................... 6 JOUTSA .............................................................................................................................................. 10 JYVÄSKYLÄ ......................................................................................................................................... 15 JÄMSÄ ................................................................................................................................................ 43 KANNONKOSKI .................................................................................................................................. 55 KARSTULA .......................................................................................................................................... 58 KEURUU ............................................................................................................................................. 63 KINNULA ............................................................................................................................................ 74 KIVIJÄRVI ........................................................................................................................................... 76 KONNEVESI ........................................................................................................................................ 78 KUHMOINEN ..................................................................................................................................... 82 KYYJÄRVI ............................................................................................................................................ 88 LAUKAA ............................................................................................................................................. 90 LUHANKA ........................................................................................................................................... 99 MULTIA ............................................................................................................................................ 103 MUURAME ...................................................................................................................................... 107 PETÄJÄVESI ...................................................................................................................................... 110 PIHTIPUDAS ..................................................................................................................................... 115 SAARIJÄRVI ...................................................................................................................................... 120 TOIVAKKA ........................................................................................................................................ 129 UURAINEN ....................................................................................................................................... 132 VIITASAARI ....................................................................................................................................... 135 ÄÄNEKOSKI ...................................................................................................................................... 141 YLIMAAKUNNALLINEN KOHDE: PÄIJÄNTEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ ........................................... 152 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 1. JOHDANTO Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen koko maakuntaa koskevan määräyksen mukaan yksi- tyiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon tunnetut muinaisjäännökset ja maakun- nallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet sekä tarkistettava ajantasainen tieto museoviranomaiselta. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esi- tetty maakuntakaavan alueluettelossa. Tässä kohdeluettelossa esitetään Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kult- tuuriympäristöjen kohdekuvaukset. Keski-Suomen museo ylläpitää kohteita koskevia rakennetun kulttuuriympäristön kuntainventointiaineistoja ja täydentää tarvittaessa tietoja sekä tiedottaa niistä muille viranomaisille, kunnille ja omistajille. Kohteiden sisällölliset kuvaukset ja kohdevalinnat perustuvat vuosina 2003 ja 2016 valmistuneisiin maakunnallisiin rakennetun kulttuuriympäristön selvityksiin, eri viranomaisten rekisteri- ja inventoin- tiaineistoihin ja empiiriseen kenttätyöhön. Uusin inventointiaineisto on vuonna 2015 valmistunut modernin rakennusperinnön inventointi. Keski-Suomen museo on tehnyt arvoluokituksen koko maa- kuntaa koskevien rakennusinventointien tulosten pohjalta. Lopullinen kohdejoukko on muotoutunut selvitystyön yhteydessä saadun palautteen perusteella. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat rakennukset ja erilaiset rakenteet ovat näkyvä osa kes- kisuomalaista kulttuuriperintöä ja elinympäristöä. Maatalousmaisemat, talonpoikaiset pihapiirit, kuntakeskuksiksi muotoutuneet kirkonkylät ja modernit kaupunkirakenteet viestivät siitä, miten Kes- ki-Suomen alueella on eletty menneinä vuosisatoina ja kuinka maakunta on rakentunut nykyiseen muotoonsa. Rakennetuissa ympäristöissä on nähtävissä eri aikakausien ja tyylisuuntien vaikutus esi- merkiksi asumisen, elinkeinotoiminnan ja liikenteen rakentamiseen. Keski-Suomen alue on ollut useiden eri kulttuurivaikutteiden risteysaluetta. Rakennusperinnöllemme on tyypillistä moninaisuus ja vaihtelevaisuus. Erityisesti talonpoikaisessa rakentamisessa on nähtävis- sä sekä itäisen että läntisen Suomen kulttuurivaikutteita. Keskusjohtoinen suunnittelu ja hyvinvoin- tiyhteiskunnan rakentaminen alkoivat vaikuttaa rakennettuun ympäristöön sotien jälkeen. Etenkin 1960-luvulta lähtien vanhoista kirkonkylistä muotoutui kuntakeskuksia ja palvelutaajamia. Uutta ajal- lista kerroksellisuutta kulttuurimaisemiin, rakenteisiin ja rakennuskantaan syntyy jatkuvasti. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet edustavat keskisuomalaista rakennuskantaa eri aikakausilta. Vanhimmat rakennuksista ovat 1700 -luvulta. Nuorimmat kohteet edustavat 2000 -luvun arkkitehtuuria. Laajuudeltaan kohteet vaihtelevat yksittäisistä rakennuksista ja miljöistä suurempiin aluekokonaisuuksiin. Merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä pää- huomio on arvokkaassa rakennusperinnössä, mutta alueilla ja kohteilla on usein myös kaupunki- tai kyläkuvallinen merkitys. Maakunnan elinvoimaa tukevat sekä rakennusperinnön arvojen säilyminen että uuden, vetovoimai- sen kulttuuriympäristön syntyminen. Kulttuuriympäristöjen arvojen ymmärtäminen ja vaaliminen edistää alueen tuotantorakenteiden säilymistä, asumisen kehittymistä ja uusien elinkeinojen synty- mistä. Kaikille arvokkaiksi luokitelluille kohteille on yhteistä se, että ne säilyvät parhaiten aktiivisessa käytössä. 3 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 2. KOHDEVALINTA JA ARVOTTAMISEN PERIAATTEET Keski-Suomen vuonna 2009 vahvistettua maakuntakaavaa varten tehdyn “Maakunnallisesti arvok- kaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa”-selvityksen mukaiset kohteet on tarkistettu tämän työn yhteydessä. Vuonna 2010 tuli voimaan Valtioneuvoston päätöksellä vahvistettu Museo- viraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY), joka korvasi aiemman inventoinnin vuodelta 1993 (RKY93). 15 uuden RKY -listauksen mukaista kohdetta on pois- tettu vuoden 2009 maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristö- jen luettelosta. Tarkistuksen yhteydessä 22 vuonna 2010 voimaan tulleesta RKY -listauksesta pois jäänyttä RKY93 -luettelon mukaista kohdetta on lisätty maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Lisäksi maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympä- ristöjen luettelosta on poistettu neljä kohdetta, joiden arvot ovat merkittävästi heikentyneet tai ra- kennukset ovat tuhoutuneet edellisen luettelon valmistumisen jälkeen. Nämä kohteet ovat Korpilah- den Markkula, Jyväskylän Säynätsalon Salorinne seurantalo, Laukaan Valkolankylän Riikola ja Ääne- kosken Parantalankylän Autioniemi. Myös kohteisiin liittyviä päällekkäisyyksiä on poistettu. Maakun- nallisesti merkittävien kohteiden luettelossa ei myöskään mainita kohteita, jotka on suojeltu raken- nussuojelulailla tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Osa luettelon kirkoista on suojeltu kirkko- lailla. Modernin rakennusperinnön uudet kohteet on valittu Keski-Suomen museon toteuttaman Keski- Suomen maakunnallisen modernin rakennusperinnön inventointihankkeen tulosten perusteella. Hanke toteutettiin maakunnallisena yhteistyöhankkeena vuosina 2012-2015. Se kohdentui pääosin vuodesta 1945 alkaen rakennettuihin ympäristöihin. Inventoinnissa keskityttiin
Load more

Recommended publications
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN KEVÄT . SPRING 2021 1 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT OPETUKSEN SUUNNITTELU JA OPINTO-OHJAUS Aikuisten yleissivistävä koulutus Rehtori Mikko Saikkonen, FM Anna palautetta tai kysy p. 014 266 4087, 050 597 8967 kansalaisopiston palveluista! Suunnittelijaopettaja Eija Aitola, KteO E-palautteen voit lähettää p. 014 266 4069, 050 597 8965 myös opiston kotisivuilta www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto • Keramiikka, posliini, lasi, mosaiikki, hopea • Tekstiilityö • Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN Aulavitriinien näyttelyt JYVASKYLA.FI/KANSALAISOPISTO Musiikinopettaja Riku Heinonen, FM p. 014 266 4078, 050 597 8966 • Ruoka ja hygieniaosaaminen • Historia ja talous • Musiikki Jyväskylä • Palokan bänditilan ja studion vastaava Suunnittelijaopettaja Sari Talvio, musiikkioppilaitoksen opettaja KÄYNTI- JA Kursseja koskevat tiedustelut suunnittelija- KÄSITYÖNEUVONTA Suunnittelijaopettaja Timo Junkala, KM p. 014 266 4083, 050 372 7359 Sanataidekoulu opettajilta, ks. yhteystiedot s. 3 p. 014 266 7404, 0400 675 924 POSTIOSOITE Käsityöneuvonta antaa työskentelymahdollisuuden • Musiikki Jyväskylä, Luhanka Sanataiteen opettaja Pia Niskanen, KM sekä ohjausta kankaankudonnassa ja ompelussa ym- • Tekninen työ • Terveys ja hyvinvointi, Luhanka p. 014 266 4084, 040 822 1463 Jyväskylän kansalaisopisto TOIMISTO päri vuoden pientä korvausta vastaan. Mahdollisuus • Tietotekniikka Vapaudenkatu 39–41 myös itsenäiseen kankaanpainantaan. • Arkkitehtuuri, valokuvaus Suunnittelijaopettaja Annika Hytönen, LitM TPO-teatteri 40100 Jyväskylä Opistosihteeri Margit Lahtinen • Veneily p. 014 266 4077, 040 480 8015 p. 014 266 4076 Tervetuloa niin vasta-alkajat kuin kokeneemmat • Luonto Opettaja Sauli Yksjärvi Neuvonta avoinna: harrastajat! • Opiston atk-tuki, atk-luokan vuokraus ulko- • Tanssi, liikunta ja hyvinvointi p. 014 266 4075, 050 523 7721 • Lukukausien aikana ma–to 12–17 Opistosihteeri Pirjo Linna puolisille sekä käyttäjien perehdytys • Lukukausien ulkopuolella ma–to 12–15 p.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0
    JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • The Jyväskylä Region of Finland
    Organisation for Economic Co-operation and Development Directorate for Education Education Management and Infrastructure Division Programme on Institutional Management of Higher Education (IMHE) Supporting the Contribution of Higher Education Institutions to Regional Development Peer Review Report The Jyväskylä Region of Finland John Goddard, Henry Etzkowitz, Jaana Puukka and Ilkka Virtanen May 2006 The views expressed are those of the authors and not necessarily those of the OECD or its Member Countries. 1 This Peer Review Report is based on the review visit to the Jyväskylä region in Finland in January 2006, the regional Self-Evaluation Report, and other background material. As a result, the report reflects the situation up to that period. The preparation and completion of this report would not have been possible without the support of very many people and organisations. OECD/IMHE and the Peer Review Team for the Jyväskylä region wish to acknowledge the substantial contribution of the region, particularly through its Coordinating Team, the authors of the Self-Evaluation Report, and its Regional Steering Committee. 2 TABLE OF CONTENTS PREFACE ..................................................................................................................................... 6 EXECUTIVE SUMMARY........................................................................................................... 7 ABBREVIATIONS AND ACRONYMS ................................................................................... 10 1. INTRODUCTION..................................................................................................................
    [Show full text]
  • Esiselvitys Jyväskylän Kaupungin Yleiskaava
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ESISELVITYS Jyväskylän kaupunki • Kaupunkirakennepalvelut • Kaavoitus • 13.11.2009 SisällysluettelO Sisällysluettelo������������������������������������������������������������������������������������������������� 2 1Johdanto������������������������������������������������������������������������������������������������������ 3 2Yhdyskuntarakenteennykytila�������������������������������������������������������������������� 4 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet ��������������������������������������������������������������������4 2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ����������������������������������������������������������������5 3Mihintarvitsemmeyleiskaavaa?������������������������������������������������������������������� 8 4Yleiskaavanmerkittävimmätsisältökysymykset����������������������������������������� 9 4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? ����������������������������������������������������������������������������9 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä ��������������������������������������������������������������������������9 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä �������������������������������������������������������������������������������10 4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä ��������������������������������������������������������������������������������������������������11 5Yleiskaavaprosessinpääpiirteet������������������������������������������������������������������ 12 5.1 Aloitusvaihe ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12
    [Show full text]
  • UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän Seudun
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Jyväskylän seudun ympäristöterveys 26.5.2021 UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän seudun ympäristöterveyteen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Alueella on yhteensä 79 uimarantaa, joita val- votaan säännöllisesti. Rannat jaetaan kahteen eri luokkaan arvioidun kävijämäärän perusteella: ylei- siin uimarantoihin (ns. EU-uimarantoihin) ja pieniin yleisiin uimarantoihin. Yleiseksi uimarannaksi luo- kitellaan sellaiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän huomattava määrä ihmisiä uimassa. Uimarantaluetteloon on yleisöllä mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia. EU-UIMARANNAT Nimi Osoite Kunta Jyskä Sievisenmäentie Jyväskylä Kirri Kirrinrantatie Jyväskylä Köhniö Erämiehenkatu Jyväskylä Lohikoski Koivikkotie Jyväskylä Myllylampi Siltakatu Jyväskylä, Tikkakoski Ollila Matinmäentie Jyväskylä Pappila Koivutie Jyväskylä, Korpilahti Sääksjärvi Säynätsalontie Jyväskylä Tikka Uimarannantie Jyväskylä Tuomiojärvi Taulunmäentie Jyväskylä Uimalanniemi Saltuntie Jyväskylä Toivakka, Kirkonkylä Viisarimäentie Toivakka Petäjävesi Matkailutie Petäjävesi Joutsa, Kirkonkylä Uimalantie Joutsa Lossinranta Päiväkunnantie Äänekoski Suojärvi Äänekoskentie Äänekoski Äänejärvi Rauhankatu Äänekoski JYVÄSKYLÄN PIENET YLEISET RANNAT Asmalampi Asmalammentie Haapaniemi Saunarannantie Halssila Kuovinkuja Haukkala Haukkaranta Kaakkolampi Suluntie Kivilampi Luhtalantie Korttajärvi Lahdenpohjantie Kuohu Raiviokoskentie Laivaranta Laivarannantie Leiriranta Rantatie Hannikaisenkatu
    [Show full text]
  • Saarijärvi Keuruu Kivijärvi Viitasaari Karstula Korpilahti Kuhmoinen
    Valkoisten kaatuneet Keski- Lähde (vasen tilasto): Keski-Suomen His- Suomessa paikkakunnittain toria 2. Toim. Mauno Jokipii (1988) Piht Kiv Saarijärvi 27 Jämsä 6 Eri lähteiden Keuruu 24 Konginkangas 5 mukaan Kivijärvi 20 Petäjävesi 5 Saarijärveltä Sa Viitasaari 20 Pylkönmäki 5 taisteluun Karstula 16 Äänekoski 5 osallistui n. Korpilahti 16 Multia 3 420 Ke Kuhmoinen 14 Toivakka 3 vapaaehtoisia n. Jyväskylän pit. 13 Uurainen 3 43 Hankasalmi 12 Leivonmäki 2 kaatui tai Jyväskylä 11 Pihlajavesi 2 ammuttiin Laukaa 11 Suolahti 2 28 Pihtipudas 11 Konnevesi 1 haavottui n. Joutsa 7 Määrä yli 2 ‰ väkil. Luhanka 1 70 Lähde: Luettelo henkilöistä Waasan läänin Saarijärven kunnassa, jotka Suomen Senaatin päätöksen nojalla syyskuun 10 päivältä Saarijärveläiset valkoiset taisteluissa 1918 ovat oikeutetut saamaan 1918 vuoden Vapaussodan muis- tomitalin. Taisteluihin osaa ottaneet Kaatuneet saarijärveläiset valkoiset saarijärveläiset valkoiset taistelupaikoittain taistelupaikoittain Messukylä 14 Tampere 123 Tampere 7 Vilppula 44 Hauho 1 Karjala 43 Kauksamo 2 Lempäälä 33 Kivennapa 1 Savo 8 Viipuri 8 kaatuneiden kaatuneista kaatuneista Hauho 1 keski-ikä nuorimmat vanhin Satakunta 1 30 18 57 epäselvä 1 Lähteet: Keski-Suomen Historia 2. Toim. Mauno Jokipii Valkoisten sosiaalinen asema (1988) ja Luet. vapaussodan mitalin saaneista Saarijärvellä. Kaatuneiden valkoisten sosiaalinen asema Vapaussodan mitalin saan. saarijär- Keski-Suomessa (%) veläisten 10 yleisintä ammattia 1 Talollisen poika 34 Työmies 22 10 Työläiset Itsellinen 15 Talollinen 12 Porvaristo 33 Maanviljelijä 10 27 Talonpojat Torppari 6 Torpanpoika 5 Maanvuokr. Koululainen 5 29 Muu Muurari 4 Kansakoulun opettaja 3 Lähde: Työväenarkiston Saarijärveläiset kuolleet punaiset Terroritilasto. Nimi Vangitse- Kuolintapa Kuolin- misaika aika Ahonen, Akseli Adiel 3.5.1918 Teloitettu maankav. 25.5.1918 SAARIJÄRVI Kalenius, Ville Teodor 10.3.1918 Teloit.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Ruokakartta
    40 72 12 55 Pihtipudas TERVETULOA Kinnula Herkuttele 8 75 aitojen makujen sydän-Suomessa! 44 Kivijärvi 19 Viitasaari 20 24 Kyyjärvi 70 61 Kannonkoski KESKI-SUOMEEN! Karstula 47 Keski-Suomi on maukas ja monipuolinen ruokamaakunta! Karttaan onkin 5 koottu tuotteita esimerkinomaisesti. Nämä ja monet muut herkut saat 27 kauppojen ja suoramyyntipisteiden hyllyiltä. Löydät tarkemmat yhteystiedot 36 21 Konnevesi 9 ja loputkin paikalliset tuotteet osoitteesta aitojamakuja.fi. Euroopan 51 Saarijärvi 28 38 71 Äänekoski 23 76 6 52 maaseuturahasto on tukenut useimpien keskisuomalaisten ruokaketjun 15 65 yritysten kehittymistä. Lähde makumatkalle Keski-Suomeen! 56 31 37 Multia 10 Hamppu Härkäpapu Uurainen Hamppu, tattari ja ohra ovat olleet ensimmäisiä Härkäpapu on vanha suomalainen viljelykasvi, jonka 41 63 57 Hankasalmi viljelykasveja Suomessa. käyttö ja viljely on viime vuosina yleistynyt etsittäessä 46 66 Laukaa 29 39 1. Suomen Hampputuotteet, Jyväskylä kestäviä kasviproteiineja. 49 73 43 64 2. Hamppumaa, Keuruu, hamppumaa.fi 13. Nojosniemen tila, Laukaa, 35 59 13 48 53 facebook.com/nojosniementila Keuruu 18 Jyväskylä 69 Petäjävesi 68 Hedelmätilat ja omenanjalostus 2 26 45 3. Tommolan tila, Leivonmäki, tommolantila.com Juustonvalmistus 58 30 16 4. Salvian tila, Luhanka, salvia.fi Jukolan Juuston Aito Cheddar tunnetaan ympäri 17 50 Muurame 32 1 Suomen. Entä tiesitkö, että myös kaikki Valion Aura- 67 Toivakka Highland juustot valmistetaan Keski-Suomessa, Äänekoskella? 22 Highland-ylämaankarjaa kasvatetaan monella tilalla 14. Jukolan Juusto, Joutsa, jukolanjuusto.fi Keski-Suomessa, ja yleensä sitä myydään tiloilta 15. Valion Aurajuusto, Äänekoski, 11 54 suoramyyntinä. valio.fi/tuotteet/valio-aura 42 3 5. Konttiaho Highland Ranch, Karstula, konttiaho.fi Kaali 74 62 Joutsa 6. Hukanmäki Highland, Saarijärvi, hukanmaki.fi 7.
    [Show full text]
  • Keski-Suomen Valtion Maiden Käävät
    Panu Kunttu ja Panu Halme Keski-Suomen valtion maiden käävät Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 173 Panu Kunttu Jyväskylän yliopiston museo Luonnontieteellinen osasto PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected] Panu Halme Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto [email protected] Översättning: Pimma Åhman Translation: Panu Halme Kansikuva: Latokuusikko on Isojärven kansallispuiston koskemattomin metsäalue. Kuva: Panu Kunttu (lokakuu 2005). © Metsähallitus 2008 ISSN 1235-6549 978-952-446-627-1 (nidottu) 978-952-446-628-8 (pdf) 150 kpl Edita Prima Oy, Helsinki Panu Kunttu ja Panu Halme Keski-Suomen valtion maiden käävät KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 21.1.2008 TOIMEKSIANTAJA HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ kansallispuisto, luonnonpuisto, Natura 2000 -alue, vanhojen metsien suojeluohjelma SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI Salamajärven kansallispuisto, Isojärven kansallispuisto, Leivonmäen kansallispuisto, Salamanperän luonnonpuisto ja 12 muuta aluetta, jotka koostuvat useammasta Natura- ym. alueesta NATURA 2000 -ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ Etelä-Suomen luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Panu Kunttu ja Panu Halme JULKAISUN NIMI Keski-Suomen valtion maiden käävät TIIVISTELMÄ Keski-Suomessa on tavattu 168 kääpälajia, mikä on 72 % koko Suomen lajistosta. Näistä Keski- Suomen lajeista kolmannes on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Harvinaisimmat maakunnasta löytyneet lajit ovat kätkökääpä, karttakääpä,
    [Show full text]
  • Selvitys Päijänteen Biosfäärialueen Perustamisedellytyksistä
    KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Selvitys Päij änteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä Anna Uusitalo, Erkki Kellomäki, Sanna Vääriskoski-Kaukanen KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Selvitys Päij änteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä Anna Uusitalo, Erkki Kellomäki, Sanna Vääriskoski-Kaukanen Jyväskylä 2008 Keski-Suomen ympäristökeskus KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt Taitto: Juha Paakkolanvaara Kansikuva: Näkymä Päijänteelle Korpilahden Oravivuoren näkötornista, Uusitalo Anna 2006. Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi /julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-11-3207-0 (nid.) ISBN 978-952-11-3208-7 (PDF) ISSN 1796-1890 (pain.) ISSN 1796-1904 (verkkoj.) SISÄLLYS Esipuhe ........................................................................................................... 5 1 Selvityksen lähtökohtia ja osallistaminen ...............................................6 2 Unescon biosfäärialue ...............................................................................7 2.1 Biosfäärialueen kriteerit ........................................................................................9 3 Perustietoa Päijänteen alueesta ............................................................ 10 3.1 Päij änne – Eurooppalainen suurjärvi ...............................................................10 3.1.1 Päij änteen veden tila................................................................................
    [Show full text]
  • Kuntaliitokset Muutoksessa
    KUNTALIITOKSET MUUTOKSESSA Säynätsalon ja Korpilahden liitokset Jyväskylään 1990–2000-lukujen toimintaympäristön muutosten valossa Hanne Annika Ylitalo Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2008 TIIVISTELMÄ KUNTALIITOKSET MUUTOKSESSA Säynätsalon ja Korpilahden liitokset Jyväskylään 1990–2000-lukujen toimintaympäristön muutosten valossa Hanne Annika Ylitalo Yhteiskuntapolitiikka Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marja Järvelä Kevät 2008 102 sivua _________________________________________________________________________ Tässä tutkielmassa käsitellään kuntaliitosten luonteen muutosta kuntien toimintaympäristön muutoksissa 1990–2000-luvuilla. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkimuksen tapauskuntaliitosten eroja ja yhtäläisyyksiä sekä pyrkiä selittämään niitä kuntien toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla. Kunnat ovat kohdanneet tutkittavalla aikavälillä voimakkaita taloudellisia suhteita koskevia muutoksia, muuttoliikkeen voimistumisen, kansainvälistymisen ja Euroopan integraation kehityksen sekä laajojen julkishallintoa koskevien uudistusprosessien vaikutuksia. Yksi merkittävimmistä kuntien toimintaympäristöä muuttaneista tekijöistä on vuonna 2005 käynnistetty maamme suurin hallinnollinen uudistus, eli kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tutkimuksen tapauskuntaliitoksina toimivat Säynätsalon ja Jyväskylän kuntaliitos vuodelta 1993 sekä Korpilahden ja Jyväskylän vuoden 2009 alussa toteutuva yhdistyminen.
    [Show full text]