KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 KOHDELUETTELO KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO .......................................................................................................................................... 3 2. KOHDEVALINTA JA ARVOTTAMISEN PERIAATTEET ............................................................................. 4 3. KOHDEKUVAUKSET .............................................................................................................................. 6 HANKASALMI ....................................................................................................................................... 6 JOUTSA .............................................................................................................................................. 10 JYVÄSKYLÄ ......................................................................................................................................... 15 JÄMSÄ ................................................................................................................................................ 43 KANNONKOSKI .................................................................................................................................. 55 KARSTULA .......................................................................................................................................... 58 KEURUU ............................................................................................................................................. 63 KINNULA ............................................................................................................................................ 74 KIVIJÄRVI ........................................................................................................................................... 76 KONNEVESI ........................................................................................................................................ 78 KUHMOINEN ..................................................................................................................................... 82 KYYJÄRVI ............................................................................................................................................ 88 LAUKAA ............................................................................................................................................. 90 LUHANKA ........................................................................................................................................... 99 MULTIA ............................................................................................................................................ 103 MUURAME ...................................................................................................................................... 107 PETÄJÄVESI ...................................................................................................................................... 110 PIHTIPUDAS ..................................................................................................................................... 115 SAARIJÄRVI ...................................................................................................................................... 120 TOIVAKKA ........................................................................................................................................ 129 UURAINEN ....................................................................................................................................... 132 VIITASAARI ....................................................................................................................................... 135 ÄÄNEKOSKI ...................................................................................................................................... 141 YLIMAAKUNNALLINEN KOHDE: PÄIJÄNTEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ ........................................... 152 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 1. JOHDANTO Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen koko maakuntaa koskevan määräyksen mukaan yksi- tyiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon tunnetut muinaisjäännökset ja maakun- nallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet sekä tarkistettava ajantasainen tieto museoviranomaiselta. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esi- tetty maakuntakaavan alueluettelossa. Tässä kohdeluettelossa esitetään Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kult- tuuriympäristöjen kohdekuvaukset. Keski-Suomen museo ylläpitää kohteita koskevia rakennetun kulttuuriympäristön kuntainventointiaineistoja ja täydentää tarvittaessa tietoja sekä tiedottaa niistä muille viranomaisille, kunnille ja omistajille. Kohteiden sisällölliset kuvaukset ja kohdevalinnat perustuvat vuosina 2003 ja 2016 valmistuneisiin maakunnallisiin rakennetun kulttuuriympäristön selvityksiin, eri viranomaisten rekisteri- ja inventoin- tiaineistoihin ja empiiriseen kenttätyöhön. Uusin inventointiaineisto on vuonna 2015 valmistunut modernin rakennusperinnön inventointi. Keski-Suomen museo on tehnyt arvoluokituksen koko maa- kuntaa koskevien rakennusinventointien tulosten pohjalta. Lopullinen kohdejoukko on muotoutunut selvitystyön yhteydessä saadun palautteen perusteella. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat rakennukset ja erilaiset rakenteet ovat näkyvä osa kes- kisuomalaista kulttuuriperintöä ja elinympäristöä. Maatalousmaisemat, talonpoikaiset pihapiirit, kuntakeskuksiksi muotoutuneet kirkonkylät ja modernit kaupunkirakenteet viestivät siitä, miten Kes- ki-Suomen alueella on eletty menneinä vuosisatoina ja kuinka maakunta on rakentunut nykyiseen muotoonsa. Rakennetuissa ympäristöissä on nähtävissä eri aikakausien ja tyylisuuntien vaikutus esi- merkiksi asumisen, elinkeinotoiminnan ja liikenteen rakentamiseen. Keski-Suomen alue on ollut useiden eri kulttuurivaikutteiden risteysaluetta. Rakennusperinnöllemme on tyypillistä moninaisuus ja vaihtelevaisuus. Erityisesti talonpoikaisessa rakentamisessa on nähtävis- sä sekä itäisen että läntisen Suomen kulttuurivaikutteita. Keskusjohtoinen suunnittelu ja hyvinvoin- tiyhteiskunnan rakentaminen alkoivat vaikuttaa rakennettuun ympäristöön sotien jälkeen. Etenkin 1960-luvulta lähtien vanhoista kirkonkylistä muotoutui kuntakeskuksia ja palvelutaajamia. Uutta ajal- lista kerroksellisuutta kulttuurimaisemiin, rakenteisiin ja rakennuskantaan syntyy jatkuvasti. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet edustavat keskisuomalaista rakennuskantaa eri aikakausilta. Vanhimmat rakennuksista ovat 1700 -luvulta. Nuorimmat kohteet edustavat 2000 -luvun arkkitehtuuria. Laajuudeltaan kohteet vaihtelevat yksittäisistä rakennuksista ja miljöistä suurempiin aluekokonaisuuksiin. Merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä pää- huomio on arvokkaassa rakennusperinnössä, mutta alueilla ja kohteilla on usein myös kaupunki- tai kyläkuvallinen merkitys. Maakunnan elinvoimaa tukevat sekä rakennusperinnön arvojen säilyminen että uuden, vetovoimai- sen kulttuuriympäristön syntyminen. Kulttuuriympäristöjen arvojen ymmärtäminen ja vaaliminen edistää alueen tuotantorakenteiden säilymistä, asumisen kehittymistä ja uusien elinkeinojen synty- mistä. Kaikille arvokkaiksi luokitelluille kohteille on yhteistä se, että ne säilyvät parhaiten aktiivisessa käytössä. 3 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2016 2. KOHDEVALINTA JA ARVOTTAMISEN PERIAATTEET Keski-Suomen vuonna 2009 vahvistettua maakuntakaavaa varten tehdyn “Maakunnallisesti arvok- kaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa”-selvityksen mukaiset kohteet on tarkistettu tämän työn yhteydessä. Vuonna 2010 tuli voimaan Valtioneuvoston päätöksellä vahvistettu Museo- viraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY), joka korvasi aiemman inventoinnin vuodelta 1993 (RKY93). 15 uuden RKY -listauksen mukaista kohdetta on pois- tettu vuoden 2009 maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristö- jen luettelosta. Tarkistuksen yhteydessä 22 vuonna 2010 voimaan tulleesta RKY -listauksesta pois jäänyttä RKY93 -luettelon mukaista kohdetta on lisätty maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Lisäksi maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympä- ristöjen luettelosta on poistettu neljä kohdetta, joiden arvot ovat merkittävästi heikentyneet tai ra- kennukset ovat tuhoutuneet edellisen luettelon valmistumisen jälkeen. Nämä kohteet ovat Korpilah- den Markkula, Jyväskylän Säynätsalon Salorinne seurantalo, Laukaan Valkolankylän Riikola ja Ääne- kosken Parantalankylän Autioniemi. Myös kohteisiin liittyviä päällekkäisyyksiä on poistettu. Maakun- nallisesti merkittävien kohteiden luettelossa ei myöskään mainita kohteita, jotka on suojeltu raken- nussuojelulailla tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Osa luettelon kirkoista on suojeltu kirkko- lailla. Modernin rakennusperinnön uudet kohteet on valittu Keski-Suomen museon toteuttaman Keski- Suomen maakunnallisen modernin rakennusperinnön inventointihankkeen tulosten perusteella. Hanke toteutettiin maakunnallisena yhteistyöhankkeena vuosina 2012-2015. Se kohdentui pääosin vuodesta 1945 alkaen rakennettuihin ympäristöihin. Inventoinnissa keskityttiin