Esiselvitys Jyväskylän Kaupungin Yleiskaava

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ESISELVITYS

Jyväskylän kaupunki • Kaupunkirakennepalvelut • Kaavoitus • 13.11.2009 Sisällysluettelo

Sisällysluettelo�� 2 1 Johdanto �� 3 2 Yhdyskuntarakenteen nykytila �� 4 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet ��4 2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ��5 3 Mihin tarvitsemme yleiskaavaa?�� 8 4 Yleiskaavan merkittävimmät sisältökysymykset �� 9 4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? ��9 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä ��9 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä ��10 4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä ��11 5 Yleiskaavaprosessin pääpiirteet �� 12 5.1 Aloitusvaihe ��12 5.2 Luonnosvaihe ��12 5.3 Ehdotusvaihe ��12 5.4 Hyväksymisvaihe ��12 6 Yleiskaavan päätöksenteko �� 13 7 Johtopäätökset – yleiskaavatyön viisi pääteesiä ��14 7.1 Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava ��14 7.2 Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden ��14 7.3 Olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen jatkuu ��15 7.4 Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti ��15 7.5 Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen ��15 Liite 1. Yleiskaavojen yhdistelmäkartta. Voimassa olevat yleiskaavat��17 Liite 2. Keskeisten käsitteiden sisältö raportissa��18

1 Johdanto

Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta muodostivat Yhdistyneissä kunnissa ei ole tehty koko kuntaa koskevia yleiskaavoja viimeisten uuden Jyväskylän kaupungin 1.1.2009 alkaen. Kuntien yhdistyminen avasi mahdolli- vuosien aikana. Entisessä Jyväskylän kaupungissa viimeisin koko kuntaa koskeva suuden yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkasteluun ilman kuntarajoja, jolloin aikai- yleiskaava on yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna 1984. Sen jälkeen Jyväskylän semmat kuntien tekemät kehittämispäätökset ovat joutuneet uudelleen arvioitaviksi kaupungissa yleiskaavoitusta on tehty osayleiskaavoin, jotka ovat koskeneet sekä kau- koko uuden kunnan näkökulmasta. Mutta mitä kaikkea meillä on uudessa tilanteessa punginosia (esimerkiksi Kuokkala, Lutakko) että teemoja (täydennysrakentaminen). käsissämme? Jyväskylän maalaiskunnan keskeisissä taajamissa Vaajakoskella, Palokassa ja Tikka- koskella on voimassa olevat osayleiskaavat. Lisäksi monia maaseutumaisia alueita on Maaseutumainen Korpilahti on monimuotoinen vanhojen kylien, vireän kirkonkylän yleiskaavoitettu 2000-luvulla. Korpilahden kunnassa taajama-aluetta koskevat yleis- ja Päijänteen rantojen aarrearkku. Vanhan Jyväskylän maalaiskunnan vahvat taajamat kaavat ovat vanhentuneita. Jyväskylässä voimassa olevat yleiskaavat on esitelty yleis- Vaajakoski, Tikkakoski ja Palokka ovat palveluvarustuksiltaan monipuolisia ja kaikki kaavayhdistelmäkartassa (liite 1.). omanlaisiaan kokonaisuuksia. Vanhan kaupungin asuntoalueet puolestaan ovat val- taosin syntyneet eri aikojen ”asumalähiöperiaatteiden” ohjaamina. Mukana on myös Tämän esiselvitysraportin tehtävänä on esittää ne keskeiset lähtökohdat, Säynätsalo, joka sata vuotta vanhana teollisuusyhdyskuntana liittyi kaupunkiin vuon- joiden perusteella Jyväskylän uuden yleiskaavan ohjelmointia ja yleiskaava- na 1993. Tällaista monimuotoisuutta ei kukaan olisi voinut koskaan luoda suunnitte- suunnittelua jatketaan vuoden 2010 aikana. Raportin päätavoitteena on myös lun keinoin. käynnistää keskustelu siitä, mitä odotuksia ja tarpeita uudelle yleiskaavalle asetetaan. Uuden kunnan perustamisen yhteydessä solmittu hallinnon ja palveluiden järjestä- missopimus linjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä: ”Yhdyskuntarakennetta yhte- Yleiskaavan esiselvitys on valmisteltu Jyväskylän kaupungin kaavoituksen yleiskaava- näistävä ja kestävää kehitystä edistävä suunnittelu on edellytys viihtyisälle ja turvalli- tiimissä kevään ja kesän 2009 aikana. selle asumiselle, elinkeinoelämän kehitykselle sekä toimiville ja kustannustehokkaille palveluille. Kestävän kaupunkikehityksen yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat kaupunkinauhamaista edullisuutta tavoitellen ydinkeskusta-Vaajakoski, ydinkeskusta- Palokka-Tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä sijaitsevat val- miiden hyvien tieyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tuke- valla struktuurilla. Yksityisten maiden kaavoitusta toteutetaan maankäyttösopimusten kautta”.

Kunnalla on oikeus päättää maankäytöstään. Jotta yhdyskuntarakenteelle asetetut tavoitteet saavutetaan, tulee kunnassa muodostaa yhteinen tahto tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja sen toiminnallisista periaatteista. Kaavajärjestelmän mukaisesti tämä tehtävä kuuluu yleiskaavalle. Yleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, vahvistunut Keski-Suomen maakuntakaava sekä Jyväskylän seudun kuntien toimesta laadittava maankäytön rakennemalli.

2 Yhdyskuntarakenteen nykytila

Jyväskylän kaupungin keskustaajaman yhdyskuntarakenne on kehittynyt vesistöjen, 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet tie- ja rataverkon sekä maastonmuotojen seurauksena varsin tiiviiksi. Jyväskylä on yhdyskuntarakenteeltaan yksi Suomen eheimmistä kaupungeista, mitä ilmentää muun Jyväskylän keskustaajama on kehittynyt 1960-luvun jälkeen kaupunkirakenteen laa- muassa, että noin 90 % kaupungin väestöstä asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. jentumisen ja maankäytön muutosten myötä. Täysin uusien asuinalueiden (mm. Kor- Nykyisin Jyväskylän keskustaajama ulottuu yhtenäisenä entisen Jyväskylän kaupungin tepohja, Kangasvuori, Keltinmäki, Huhtasuo, Kangaslampi, Myllyjärvi, Heinälampi, alueen lisäksi Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken ja Palokan suuntaan. Myös ete- Jyskä, Kaunisharju, Palokka, Kuokkala, Mannila) rakentamisen lisäksi kaupunkira- lään, Säynätsalon ja Muuramen suuntaan, yhdyskuntarakenne on varsin yhtenäinen. kenteessa on tapahtunut merkittäviä käyttötarkoituksien muutoksia (mm. Lutakko, Tourula). Viimeisen viidentoista vuoden aikana kaupunkirakennetta on eheytetty Olemassa oleva yhdyskuntarakenne on tärkein uuden yleiskaavan lähtökohta, kos- täydennysrakentamisella. Jyväskylän keskustaajamaa voidaan pitää kaupunkiraken- ka se määrittää pääosin myös tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen. Yleiskaavan ta- teellisesti poikkeuksellisen yhtenäisenä, eikä Jyväskylään ole rakennettu joidenkin voitteellinen aikajänne on kuitenkin vuosikymmenien päässä, jolloin on haastavaa suomalaisten kaupunkien tavoin irrallaan olevia asuinlähiöitä tai satelliittikaupunkeja. tunnistaa sekä tapahtuvien muutoksien suuruus että niihin liittyvät mahdollisuudet. Ainoana poikkeuksena on Haapaniemen asuinalue, joka sijaitsee noin kahden kilo- Yksi tapa konkretisoida muutosten suuruutta on katsoa taaksepäin, miltä Jyväskylä metrin päässä Vaajakoskesta etelään. on näyttänyt vuosikymmeniä sitten (kuva 1.). Kaikki keskustaajaman asuinalueet muodos- ”Olemassa oleva yhdys- tavat yhtenäisen muodoltaan tähtimäisen kaupunkirakenteen. Jyväskylän kaupunki- Kuva 1. Maastokartta Jyväskylästä vuodelta 1962. Jyväskylän kaupun- kuntarakenne on tärkein kirakenteen pinta-ala on moninkertaistunut kuluneen 47 vuoden aikana. rakenteelle on myös ominaista, että monet uuden yleiskaavan lähtö- merkittävät työpaikka- ja teollisuusalueet si- kohta” jaitsevat keskellä kaupunkirakennetta, kuten Rautpohjan, Kankaan ja Seppälän alueet.

Keskustaajaman lisäksi Jyväskylässä on ollut vahvoja perinteisiä tehdaspaikkakuntia. Vaajakoski on vuosikymmenien aikana tullut osaksi keskustaajamaa ja kaupunkirakenne on edennyt nauhamaisena myös Säynätsalon suuntaan. Lisäksi Tikkakoski on rakentunut omaksi taajamakseen metalliteollisuuden, lentokentän ja varuskunnan ympärille. Sen sijaan Jyväskylästä kauempana sijainnut Korpilahden keskusta on ollut ja kehittynyt vahvana kirkonkylänä jo 1800-luvun lopusta saakka.

Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut merkittävästi kaupungin keskustaajamaan sijoittuvat valtakunnalliset liikenneväylät ja rautatiet. Jyväskylän keskustaajaman alueella risteävät valtatiet 4, 9 ja 23. Erityisesti rautatien sijainti on ohjannut voimakkaasti kaupunkirakenteen kehittymistä aina rautatien rakentamises- ta vuodesta 1897 alkaen. Jyväskylän keskustan kehittämisen edellytyksiä synnyttivät

myös Rantaväylän valmistuminen vuonna 1989 sekä matkakeskuksen ja paikallislii- kennekeskuksen rakentamiset viimeisen kymmenen vuoden aikana.

2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia

Asuminen

Jyväskylän asuntorakenne on varsin kerrostalopainotteinen. Noin 70 000 asunnosta 60 prosenttia sijaitsee kerrostaloissa, 15 prosenttia ketju- ja rivitaloissa ja 25 prosenttia pientaloissa. Kerrostalovaltainen asuminen on keskittynyt Jyväskylän keskustaan ja sitä ympäröiville asuinalueille, mikä käy ilmi myös asukastiheyttä kuvaavasta tee- makartasta (kuva 2.). Korkea asukastiheys synnyttää edellytykset kannattaville palveluille ja joukkoliikenteelle. Kannattavan joukkoliikenteen raja-arvona on Suomessa pidetty 20 asukasta hehtaarilla.

Työpaikat

Jyväskylässä oli vuoden 2008 lopussa 58000 työ- ”Kannattavan jouk- paikkaa. Jyväskylän kaupungin työpaikoista valtaosa sijaitsee kaupungin keskustassa. Kantakau- koliikenteen raja-ar- pungin suuralueella on yhteensä 27400 työpaikkaa vona on Suomessa - ydinkeskustan lisäksi työpaikkoja on runsaasti Mattilanniemen, Hippoksen ja Rautpohjan ja kes- pidetty 20 asukasta kussairaalanmäen alueella. Muita kaupungin työ- paikkakeskittymiä ovat Seppälä, Seppälänkangas, hehtaarilla.” Ylistönmäki, Väinölä ja Vaajakoski. Keskustaajaman ulkopuolisista alueista työpaik- koja on eniten Tikkakoskella, jossa on lähes 2000 työpaikkaa.

Keskustat ja palvelut

Jyväskylässä yksityiset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet eritasoisiin keskuksiin: kaupungin keskustaan, alakeskuksiin ja paikalliskeskuksiin. Kaupungin keskustan lisäksi keskustaajaman alueella on kolme vahvaa ja monipuolista alakeskusta: Vaajakoski, Palokka ja Kuokkala. Niissä kaikissa on monipuolisesti sekä yksityisiä että julkisia Kuva 2. Jyväskylän asukastiheys(asukkaita/hehtaari) 250 m x 250 m ruuduissa.

Kuva 3. Jyväskylän työpaikkojen sijainti ja määrä 250 m x 250 m ruuduissa. Kuva 4. Päivittäistavarakaupan myymälöiden sijainti Jyväskylässä (kuva FCG Planeko)

palveluita. Lisäksi keskustaajamassa on runsaasti pääosin asumalähiöperiaatteen mu- Rakennetun yhdyskuntarakenteen ja viher- ja virkistysalueiden lisäksi Jyväskylän kaan syntyneitä paikalliskeskuksia, joiden palveluiden määrä vaihtelee väestöpohjan maankäytön suunnitteluun vaikuttavat erilaiset suojeltavat ja säilytettävät alueet. Nii- mukaan. Esimerkkejä tällaisista keskuksista ovat Huhtasuon, Kortepohjan, Keltinmä- den merkitys voi vaihdella valtakunnallisesti arvokkaasta paikallisesti arvokkaaksi. en ja Lohikosken keskustat. Näiden keskusten rooli on muuttunut vuosikymmenien Tällaisia alueita ovat mm. luonnonsuojelualueet, luonnon ja maisemansuojelun kan- kuluessa erityisesti kaupallisten palveluiden (kaupat, pankit) siirtäessä painopistettään nalta arvokkaat kallioalueet, pohjavesialueet, maisema- ja perinnemaisema-alueet sekä suurempiin yksiköihin ja esimerkiksi Jyväskylän ensimmäisen lähiön, Viitaniemen, arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. ostoskeskuksessa ei ole nykyisin laisinkaan kaupallisia lähipalveluita. Myös julkisten palveluiden sijainnin periaatteet ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana ja osa palveluista on keskittynyt viimeisten vuosien aikana suurempiin yksiköihin. Palveluiden sijaintilogiikan muutosta kuvastaa esimerkiksi Postin palvelupisteiden voimakas har- veneminen viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Lisäksi kauempana Jyväskylän keskustasta sijaitsevat Tikkakosken, Korpilahden ja Säynätsalon keskukset on nähtävä vahvoina, mutta väestömäärältään alhaisempina alakeskuksina. Varsinaisten asuinalueiden keskusten lisäksi Jyväskylään on 1970-lu- vulta alkaen muodostunut kolme kaupallista aluetta, Seppälä, Keljo ja Palokankeskus, joissa sijaitsee sekä päivittäistavarakaupan että muunkin vähittäiskaupan yksiköitä.

Viher- ja virkistysalueet

Jyväskylän keskustaajaman ympäristössä on kuusi keskeistä viheraluetta, jotka on myös osoitettu maakuntakaavassa seudullisesti tärkeiksi: Laajavuori, Palokan Tou- ruvuori, Aittovuori-Kangasvuori-Savonmäki, Sippulanniemi, Kolmisoppinen ja Sarvivuori. Alueet ja niiden väliset yhteydet muodostavat monipuolisen ja kattavan viher- ja virkistysalueiden verkoston. Lisäksi näiltä alueilta on edelleen maakunnalli- sestikin tärkeitä virkistysyhteyksiä esimerkiksi Laukaan ja Muuramen suuntaan. Suu- rista järvistä erityisesti Päijänne ja Leppävesi ovat merkittäviä myös jyväskyläläisten virkistysalueina.

Laajojen viher- ja virkistysalueiden lisäksi aivan kaupunkirakenteen ytimessä sijaitsee arvokas pääosin rakennettujen viheralueiden kehävihreä: Harju-Viitaniemi-Tourujo- ki-Lutakko-Mattilanniemi-Seminaarinmäki. Myös Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitsevien järvien rantareittejä (kehät siniset) on rakennettu ja edelleen rakennetaan Kuva 5. Jyväskylän kehävih- vaiheittain tärkeiksi virkistysreiteiksi. reä ja järvien kiertävät ran- tareitit, kehät siniset.

3 Mihin tarvitsemme yleiskaavaa?

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on Nykyiset käytännöt puoltavat muun muassa valitusoikeuden osalta, että yleiskaavat kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimin- laaditaan oikeusvaikutteisina. tojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun Kun Jyväskylän uuden yleiskaavan sisältöä pohditaan, kaikista keskeisin kysymys on: sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaavalla varaudutaan kaupungin mitä kysymyksiä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? yhdyskuntarakenteen kehitykseen pitkällä aikajänteellä. Kaavatyön edetessä etsitään ja käynnistetään erityyppisten osa-alueiden kehittämiseen parhaiten soveltuvia suun- nittelumuotoja.

Kunnalla on mahdollisuus tehdä hyvin erisisältöisiä yleiskaavoja. Yleiskaavat voivat olla vaihtelevia sekä sisällöltään että aluerajaukseltaan. Yleiskaava voi olla:

1) strateginen yleiskaava 2) yleispiirteinen aluevarausyleiskaava 3) yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava 4) yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä (esimerkiksi rantayleiskaavat)

Yleisesti ottaen laaja-alaiset, koko kuntaa käsittelevät yleiskaavat ovat joko strategisia tai yleispiirteisiä ja vastaavasti rajattua aluetta koskevat osayleiskaavat ovat yksityis- kohtaisempia. Suoraan rakentamista ohjaavat yleiskaavat ovat perusteltuja maaseutumaisilla alueilla, joille ei kohdistu merkittävää rakentamispainetta eikä niille ole tarkoi- tusta laatia myöhemmin asemakaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä erityisesti koko kuntia koskevien uusien yleiskaavojen suunnittelu on vähentynyt. Suurimmista kaupungeista koko- naisyleiskaavan ovat uuden maankäyttö- ja rakennuslain aikana laatineet Oulun ja Vantaan kaupungit. Parhaillaan yleiskaavatyö on käynnissä Vaasan ja Lahden kaupungeissa. Yleiskaavaprosessit ovat yleensä pitkäkestoisia ja erityisesti selvitystarpeiden kasvaminen on hidastanut yleiskaavatyötä. Muista kaupungeista saatujen kokemuksi- ”Yleiskaavalla varaudutaan kau- en perusteella on erityisen tärkeää, että yleiskaavatyön yhteydessä tehtävät selvitykset vastaavat kaavan sisältöä, siis sen yleispiirteisyyttä tai yksityiskohtaisuutta. pungin yhdyskuntarakenteen kehi-

Yleiskaavoja voidaan laatia joko oikeusvaikutuksellisena tai oikeusvaikutuksettomana. tykseen pitkällä aikajänteellä.”

4 Yleiskaavan merkittävimmät sisältökysymykset

4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? Jyväskylän yhdyskuntarakenteen perusmuodon ollessa tähtimäinen on perusteltua tarkastella yhdyskuntarakennetta kehinä. Jyväskylän yleiskaavatyön perustaksi on Yleiskaavan sisältöä ohjaa sille valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maan- määriteltävissä kolme eri kehää: käyttö- ja rakennuslain annettujen sisältövaatimusten lisäksi Keski-Suomen maakuntakaava. Nämä ylemmän tason ohjeet muodostavat perustan yleiskaavan sisällölle 1. Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä (ks. liite 2). Maaliskuun 2009 alusta voimaan tulleissa tarkistetuissa valtakunnallisissa 2. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämistä 3. Maaseutuelinkeinojen kehä ja liikennemäärien hillintää, alueidenkäytön energiakysymyksiä sekä ilmastonmuutok- seen sopeutumista. Yleiskaavalla on monia tehtäviä, jotka heijastuvat myös ”Yleiskaa vassa muuhun päätöksentekoon. Yleiskaavatyössä tulee muun Myös vuonna 2010 valmistuvan Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin tavoit- muassa sovittaa yhteen maankäyttö, liikenne ja palvelut, nämä yleiset kun- teet ja päälinjat jalkautetaan yleiskaavassa kuntatasolle. varmistaa ja kehittää riittäviä viher- ja virkistysalueita, nan menestymisen säilyttää arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt ja oh- Yleiskaavassa on juuri keskeistä määritellä sen tavoitteet ja sisältö siten, että se vastaa jata ympäristölle haitallisia toimintoja niille soveltuviin periaatteet kirjataan niihin kysymyksiin, mitä sillä halutaan ratkaista. Koko kunnan yleiskaava Jyväskylän ympäristöihin. karttakuvaksi” tilanteessa on nähtävä ensisijaisesti kunnan strategisen suunnittelun yhtenä välineenä. Näin ollen yleiskaavan sisältöä on peilattava valmisteilla olevan kaupungin strategi- Yleiskaavoitus, kuten muukin yhdyskuntasuunnittelu on aina ristiriitaisten intressien an tavoitteisiin sekä yhdistymissopimuksessa esitettyihin periaatteisiin. Yleiskaavassa yhteensovittamista. Tämä eri intressien kokonaisvaltainen yhteensovittaminen ko- nämä yleiset kunnan menestymisen periaatteet kirjataan karttakuvaksi. rostuu erityisesti yleiskaavatyössä.

Yleiskaavalla pyritään kestävään yhdyskuntarakenteeseen, jossa sosiaaliset, taloudel- 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä liset, kulttuuriset ja ekologiset näkökulmat on yhdistetty. Koska Jyväskylän kaupunki on laaja ja monipuolinen kaupunki, ei kaikkia alueita voida tarkastella samoilla kri- Yleiskaava laaditaan aina paikallisista lähtökohdista käsin. Merkittävin yleiskaavan teereillä. Siksi yhdyskuntarakenne tulee ymmärtää eri osista muodostuvaksi, jolloin suunnittelua ohjaava tekijä on jo olemassa oleva kaupunkirakenne, jossa valtaosa maankäytön ohjaustarpeet ja maankäytön tavoitteet asetetaan vastaamaan kullekin kunnan asukkaista, työpaikoista ja palveluista tulee sijaitsemaan myös tulevaisuu- alueille keskeisiin kysymyksiin. dessa. Alueille on toteutettu merkittäviä yksityisiä ja julkisia investointeja, joiden mahdollisimman tehokas käyttäminen on taloudellisesti järkevää. Olemassa olevan Kaupungin yhdyskuntarakennetta voidaan kaupunkirakenteen rakentamista ohjataan asemakaavoilla. Olemassa olevalla kau- jakaa eri tavoin. Yksi tapa on tarkastella punkirakenteella tarkoitetaan tässä yhteydessä asemakaavoitettua aluetta sekä niitä yhdyskuntarakennetta sen rakentamisen in- palvelevia viher- ja virkistysalueita, jotka on vahvistettu maakunta- ja yleiskaavoin. tensiteetin mukaan. Esimerkkikuvassa Ou- Yleiskaavalla voidaan tällä kehällä ohjata maankäytön muutoksia asemakaavan muu- lun kaupunkirakenne on jaoteltu neljään eri tostilanteissa. osaan Oulun yleiskaavaa varten.

Kuva 6. Oulun kaupunkirakenteen osat Oulun yleiskaavassa. 1. keskusta, 2. lähiövyöhyke, 3. asumakuntavyöhyke, 4. maaseutumainen alue. Entisen Jyväskylän kaupungin alueelle tehtiin täydennysrakentamisen osayleiskaava, - millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne ei vastaa tulevaisuuden tavoitteita? joka hyväksyttiin vuonna 2001. Sen yhteydessä tutkittiin uusia asuntoalueita, jotka - millaisista keskuksia Jyväskylässä on ja miten niitä kehitetään? liittyvät välittömästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, kunnallistekniikkaan - miten edistetään vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? ja palveluihin. On selvää, että uuden yleiskaavan yhteydessä tulee tutkia edelleen täy- - millaisia mahdollisuuksia Jyväskylässä on täydennysrakentamiselle? dennysrakentamisen mahdollisuuksia koko uuden kunnan mittakaavassa. - millä alueilla maankäyttöä voidaan monipuolistaa? - miten turvataan nykyiset tärkeimmät viher- ja virkistysalueet sekä niiden jatkumi- ” Valtaosalla olemassa Valtaosalla olemassa olevan kaupunkirakenteen nen ja kehittäminen? kehällä nykyinen yleiskaavatilanne vastaa myös - tuleeko joidenkin osa-alueiden maankäyttöä ohjata yksityiskohtaisimmilla osayleis- olevan kaupunkiraken- tulevaa tavoitetilaa, jolloin näihin alueisiin ei koh- kaavoilla vai voidaanko strategiset tavoitteet jalkauttaa asemakaavojen muutoksien distu varsinaisia yleiskaavan muutostarpeita. Kui- yhteydessä? teen kehällä nykyinen tenkin kaikkiin alueisiin voi kohdistua strategisia yleiskaavatilanne vastaa tavoitteita, jotka vaikuttavat tarkempaan maan- 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä käytön suunnitteluun. Tällaisia voi olla esimerkik- myös tulevaa tavoitetilaa” si määräykset kaupungin keskustassa, jossa tavoit- Jyväskylän kaupunkirakenne on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa pääosin kau- teena voi olla kävely-ympäristöjen edistäminen ja punkirakenteen laajentumisen kautta, jolloin uusia aikaisemmin asemakaavoittamat- huoltoliikenteen siirtäminen pääosin maanalaiseksi. Yleiskaavan yhteydessä tulee tomia alueita on otettu asemakaavoitetuksi. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä myös rohkeasti arvioida, voidaanko olemassa olevaa maankäyttöä sekoittaa lisäämäl- sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen kehän ympärillä sekä strategisesti mää- lä asumista esimerkiksi kaupan ja työpaikkojen alueilla. Myös viher- ja virkistysympä- ritellyissä kasvusuunnissa. ristöihin voi liittyä kehittämistavoitteita. Koska kunnan on huolehdittava maankäy- Yleiskaavalla on rakennetuilla alueilla tiivis yhteys liikennejärjestelmään. Yleiskaavan ”Alueille ei saa muodostua tön suunnittelusta alueillaan, on sen tehtävä- keskeisiä tavoitteita on liikennetarpeen vähentäminen sekä vähemmän päästöjä aihe- sellaista hajanaista raken- nä varmistaa, että kaupunkirakenne voi laa- uttavien liikkumismuotojen edistäminen. Toisaalta yleiskaavan tehtävänä on varmis- jentua myös tulevaisuudessa. Käytännössä taa sujuvan liikkumisen edellytykset Jyväskylässä eri liikennemuodoin. tamista, joka estää myö- kunta voi varmistaa laajentumisalueet kah- della eri tavalla. Ensimmäiseksi alueille ei Yksi keskeinen näkökulma olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on eritasoisten hemmin taloudellisen ja te- saa muodostua sellaista hajanaista rakenta- keskusten rooli ja kehittämismahdollisuudet. Kaupungin keskustan lisäksi Jyväsky- hokkaan rakentamisen” mista, joka estää myöhemmin taloudellisen lässä on vahvoja alakeskuksia, kuten Vaajakoski, Palokka ja Kuokkala tai entisiä kun- ja tehokkaan rakentamisen asemakaavoin, takeskuksia, kuten Korpilahti ja Säynätsalo. eli pääsääntöisesti alueet on pyrittävä pitämään mahdollisimman rakentamattomina. Toiseksi kysymys on pitkäjänteisestä maapolitiikasta, jonka mukaan kunta hankkii Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset olemassa olevan kaupunkira- laajentumisalueet hyvissä ajoin ennen asemakaavoitusta omistukseensa pääasiallisesti kenteen kehällä ovat: vapaaehtoisin kaupoin. Mikäli kunta asemakaavoittaisi laajentumisalueet yksityisten - millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne on tulevaisuuden tavoitteita vastaa- maanomistajien kanssa tehtävin maankäyttösopimuksin, aiheutuisi siitä kunnalle va? merkittäviä lisäkustannuksia verrattuna kunnan maanomistukseen.

10 ”Uusi asuinraken- Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset laajenemisalueiden osalta ovat: Maaseutuelinkeinojen kehän alueella sijaitsee myös suurin taminen tulee ohja- - mitkä alueet ovat keskeisiä laajentumisalueita? osa Jyväskylän vesistöistä, joista erityisesti Päijänne ja Lep- - millaista maankäyttöä laajentumisalueille voidaan osoittaa ja miten ne sijaitsevat pävesi ovat merkittäviä matkailun ja vapaa-ajan ympäristö- ta yhdyskuntara- suhteessa olemassa olevaan ja suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen? jä. kenteen kannalta - millä alueilla on syytä estää rakentaminen, joka voi haitata myöhempää suunnittelua? Maaseutuelinkeinojen kehällä uusi asuinrakentaminen tulee edullisimpien kyli- - miten edistetään vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimpien kylien - miten turvataan tulevien asuinalueiden viher- ja virkistysalueet? yhteyteen. Lisäksi asuinrakentamisen ohjaamisessa tulee en yhteyteen.” - miten laajentumisalueet kuvataan yleiskaavassa; osoitetaanko ne kasvusuuntina vai ottaa huomioon olemassa olevat palvelut ja kunnallistekninen verkosto. Alueiden suunnitellaanko niihin yleispiirteinen kaupunkirakenne? vesihuolto on monissa paikoin järjestetty asukkaiden perustamin vesiosuuskunnin. - miten alueiden suunnittelua tullaan jatkamaan, laaditaanko näille alueille yksityis- Yleiskaavan yhteydessä tuleekin ratkaista, miten kylien rakentamista ja kehittymistä kohtaisempia osayleiskaavoja? voidaan tehdä. Kaikkien kylien osalta ei tule edetä samankaltaisin ratkaisumallein.

4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä Tiiviimmissä kylissä rakentamista voi olla perusteltua ohjata asemakaavoin ja muissa kylissä voidaan ratkaisuja etsiä osayleiskaavoista tai esimerkiksi alueellisesta raken- Valtaosa Jyväskylän kaupungin pinta-alasta ei kuulu edellä mainittuihin olemassa nusjärjestyksestä. Yleiskaavan yhteydessä tunnistetaan eri alueille ja kylille parhaiten olevan kaupunkirakenteen eikä sen laajentumisalueiden kehälle. Nämä alueet ovat soveltuvat maankäytön ohjaustavat. pääosin harvaan asuttuja alueita, joissa maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli maankäytössä. Kehän asuntorakentaminen on keskittynyt kylien yhteyteen, mutta sen Maaseutuelinkeinojen kehällä sijaitsevat myös Jyväskylän kaupungin arvokkaimmat lisäksi alueella on sekä perinteisiä maatiloja että myöhemmin syntynyttä haja-asutusta. ja laajimmat säilytettävät luontoalueet, jotka voivat palvella myös virkistysalueina Monet asuintilat ovat myös ajan kuluessa autioituneet ja nykyisin ne ovat vapaa-ajan koko kaupungin väestöä. asuntoja. Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset maaseutuelinkeinojen kehän Jyväskylän kaupungin hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus linjaa myös kylien osalta ovat: kehittämistä: ”Kylien omaleimaisuuden säilyttäminen ja asumis- ja elämisolosuhtei- - mitkä ovat yhdyskuntarakenteen kannalta edullisia kyläalueita? den parantaminen on keskeinen asia Uuden Jyväskylän kehittämisstrategioissa. Kyli- - millaista maankäyttöä kyläalueille voidaan osoittaa? en ja taajamien väestörakennetta vahvistetaan kaavoituksen keinoin lisäämällä tont- - miten yleiskaavassa turvataan maa- ja metsätalouden edellytykset? titarjontaa ko. alueilla. Kaavoituksessa keskeistä on aktiivinen maanhankinta kunnan - miten uusi asuntorakentaminen ohjataan edullisimmille kyläalueille? omistukseen, mutta myös maankäyttösopimusten kautta voidaan yksityisessä omis- - miten edistetään vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? tuksessa olevaa maata ottaa kaavoituksen piiriin.” - miten yleiskaavassa osoitetaan esimerkiksi maa-aineisten ottoalueet? - miten suojelu- ja virkistysalueiden säilyminen turvataan myös yleiskaavassa? Maaseutuelinkeinojen kehän elinvoimaisuuden kannalta tärkeää on turvata perinteis- - miten kylien kehittämistyötä tullaan jatkamaan, laaditaanko näille alueille yksityisten elinkeinojen toimintaedellytykset. Lisäksi kaupungin läheisen maaseudun merki- kohtaisempia osayleiskaavoja vai maankäytön kehittämistarkasteluja? tys vapaa-ajan ja matkailun ympäristönä pitää tunnistaa. Myös edellytykset maaseutu- maiselle elämäntavalle ja pienille sosiaalisille yhteisöille tulee säilyttää.

11 5 Yleiskaavaprosessin pääpiirteet

Koko kunnan yleiskaavaprosessi on pitkäkestoinen ja haastava työ. Koko kunnan 5.3 Ehdotusvaihe yleiskaavan tekeminen on kestänyt suomalaisissa kaupungeissa vähintään yhden val- tuustokauden. Ehdotusvaiheessa luonnoksesta ja vaihtoehdoista on työstetty yksi yleiskaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville luottamushenkilökäsittelyn jälkeen. Luonnosvai- Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaprosessi etenee neljässä päävaiheessa. heessa saatu palaute hyödynnetään ehdotuksen valmistelussa. Osalliset voivat ehdo- Strategisessa yleiskaavassa vaiheiden sisältö ja roolit tulee määritellä yleiskaavan ta- tusvaiheessa jättää yleiskaavasta kirjallisia muistutuksia. Ehdotusvaiheessa kaavakar- voitteita palveleviksi. tan lisäksi myös muu kaava-aineisto on nähtävillä.

5.1 Aloitusvaihe 5.4 Hyväksymisvaihe

Aloitusvaiheessa yleiskaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka Hyväksymisvaiheessa yleiskaavaehdotus on viimeistelty ja tarkistettu saatujen muistu- yhteydessä määritellään, miten yleiskaava etenee, miten siihen voi osallistua ja miten tuksien perusteella. Yleiskaavakartta ja muu hyväksyttävä aineisto etenee sen jälkeen siitä tiedotetaan. Lisäksi aloitusvaiheessa arvioidaan, mitä lähtötietoaineistoa yleiskaa- hyväksymiskäsittelyyn kaupunginvaltuustoon, joka hyväksyy yleiskaavan. Yleiskaava vatyössä tarvitaan, mitä selvityksiä sitä varten tullaan laatimaan ja mitä vaikutuksia sen saa lainvoiman kuukauden kuluttua päätöksestä, ellei siitä ole valitettu hallinto-oikeu- yhteydessä arvioidaan. teen.

Aloitusvaiheessa käydään monipuolisesti keskustelua yleiskaavan lähtökohdista, ta- voitteista ja sisältökysymyksistä. Aloitusvaiheessa nyt laadittu esiselvitys tarkentuu ja täsmentyy.

5.2 Luonnosvaihe

Luonnosvaihe niveltyy yhteen aloitusvaiheen kanssa. Luonnosvaiheessa laaditaan erilaisia yleiskaavavaihtoehtoja. Vaihtoehdot voivat olla strategisia maankäyttöpoliittisia linjauksia, strategisia maankäytön karkeita rakennevaihtoehtoja ja yleispiirteisiä yleiskaavavaihtoehtoja.

Luonnosvaiheessa yleiskaavaluonnos ja/tai yleiskaavan vaihtoehdot ovat luottamus- ”Koko kunnan yleiskaavan henkilökäsittelyn jälkeen nähtävillä, jolloin osalliset voivat antaa palautetta suunnitel- masta. Luonnosvaiheessa esitetään myös vaikutusten arviointi, miten eri vaihtoehdot tekeminen on kestänyt suo- eroavat toisistaan ja millaisia vaikutuksia niillä on. malaisissa kaupungeissa vä- hintään yhden valtuustokau- den.”

12 6 Yleiskaavan päätöksenteko

Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleiskaavaa käsitellään sen eri vaiheissa normaalin kaavaprosessin tavoin sekä kaupunkirakennelautakunnassa että kaupun- ginhallituksessa. Normaalin kaavan lisäksi päätöksenteossa tulee ottaa huomioon koko kunnan yleiskaavan erityisluonne; sen yhteydessä tehdään merkittäviä päätöksiä maankäyttöpolitiikasta ja tulevasta maankäytöstä.

Yleiskaavassa kysymys on, kuten aikaisemminkin on todettu, ennen kaikkea Jyväsky- län maankäytön tahtotilasta. Yleiskaavan strategisen luonteen vuoksi yleiskaavaprosessin poliittinen ohjaus tulee varmistaa erillisellä yleiskaavatoimikunnalla. Yleiskaa- vatoimikunta on yleiskaavan valmistelussa päätösvaltaa käyttävä elin, jonka tehtävänä on: - käydä keskustelua maankäytön strategisista valinnoista - ohjata valmistelutyötä - valmistella eri vaiheissa kaupunkirakennelautakunnalle yleiskaavaa koskevat pää- tösehdotukset - synnyttää ja terävöittää yleiskaavaan liittyvää keskustelua - lisätä luottamushenkilöiden asiantuntemusta yleiskaavoitukseen liittyvissä asiakoko- naisuuksissa.

Yleiskaavatoimikunnan kokoonpanoksi esitetään keskustelun varmistamiseksi viides- tä yhdeksään jäsentä. Kaupunginhallitus nimeää yleiskaavatoimikunnan ja se kokoon- tuu yleiskaavatyön vaiheesta riippuen viidestä yhdeksään kertaa vuodessa.

13 7 Johtopäätökset – yleiskaavatyön viisi pääteesiä

7.1 Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava UURAINEN LAUKAA

Jyväskylän kaupunki tarvitsee vahvan maankäytön strategian tuleville vuosikymme- Tikkakoski nille. Paras lopputulos saavutetaan laatimilla uuteen kuntaan uudenlainen yleiskaava.

Nyrölä

Edellä on tuotu esille perusteita ja lähtökohtia uuden sukupolven yleiskaavalle sekä Puuppola esitetty niitä kysymyksiä, joihin yleiskaavalla tulisi vastata. Tätä pohdintaa ja yleiskaavan sisältöä tulee edelleen tarkentaa käynnistettävän yleiskaavaprosessin aloitusvaiheessa. Huolellisesti suunniteltuna saavutetaan oikea ja työmäärältään optimaalinen Palokka työkalu strategisiin tarpeisiin. Kuohu Vesanka

PETÄJÄVESI Vaajakoski Leppälahti Keskustelu yleiskaavasta tulee laajentaa koskemaan Jyväskylän luottamushenkilöitä JYVÄSKYLÄ erityisesti perustettavan yleiskaavatoimikunnan muodossa. Lisäksi uusi yleiskaava on valtakunnallisestikin mielenkiintoinen suunnannäyttäjä, mitä yleiskaavoitus on 2010- Saukkola luvulla. Jyväskylän kaupunki käy uuden yleiskaavan sisällöstä tiivistä keskustelua ym- päristöministeriön sekä alueellisten viranomaisten, Keski-Suomen liiton ja muiden Oravasaari sidosryhmien kanssa. Tikkala MUURAME Säynätsalo 7.2 Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden Moksi

Edellä on tarkasteltu yleiskaavan keskeisimpiä sisältökysymyksiä kolmeen eri yhdys- TOIVAKKA kuntarakentamisen kehään perustuen. Eri kehien maankäytön tavoitteet ovat hyvin erilaisia ja eri kehillä myös yleiskaavan ohjaustarve on erilainen. Tulee kuitenkin muis- Korpiaho taa, että eri kehät ovat itsessään hyvin monipuolisia ja mosaiikkimaisia. Korpilahti Yleiskaavatyön lähtökohtana on, että Jyväskylän kaupunkia tarkastellaan yleiskaavassa Saakoski näiden kehien avulla: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä, laajentuvan kaupun-

kirakenteen kehä ja maaseutumaisten elinkeinojen kehä. Oittila Synsiä Puolakka

Lisäksi jo tässä vaiheessa määritellään, että maaseutumaisten elinkeinojen alueille si- JÄMSÄ joittuvista kylistä sekä Kuohun että Leppälahden alueen maankäyttö tullaan ratkaise- Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä Putkilahti maan asemakaavoin. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä Asemakaavoituksella kehitettävä kylä LUHANKA JOUTSA

Kuva 7. Alustavat olemassa olevan kaupunkirakenteen ja laajentuvan kaupunkirakenteen kehät.

14 7.3 Olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen jatkuu ta. Eheyttämisessä korostetaan suunnittelukohteiden omaleimaisuutta ja elinympäris- töjen laatua, kaupunkirakennetta ikään kuin ”tuunataan”. Jyväskylän yleiskaavan tavoitteena on edelleen eheyttää olemassa yhdyskuntarakennetta. Eheyttäminen perustuu harkittuun ja taloudelliseen täydennysrakentamiseen, 7.4 Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti keskustojen kehittämiseen sekä maankäytöltään yksipuolisten alueiden maankäytön monipuolistamiseen. Jyväskylän kehittyminen ja riittävä tonttitarjonta sekä asumisen että elinkeinoelämän tarpeisiin tulee turvata laajentamalla yhdyskuntarakennetta viisaasti ja taloudellises- Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vastaa parhaiten moniin ajankohtaisiin haastei- ti. Vuoden 2009 maankäytön toteutusohjelma KymppiR:ssä laajentumiselle esitettiin siin. Liikennetarvetta voidaan vähentää tehokkaasti sijoittamalla uusi asuminen, pal- kolme periaatteellista mallia: tuunausmalli, vahvistamismalli ja läikyttämismalli. Peri- velut, työpaikat ja vapaa-ajan toiminnot keskuksien yhteyteen tai niiden välille kehi- aatteellisten mallien käsittely syventyy ja tarkentuu yleiskaavatyön yhteydessä. tettävien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Ikääntyneille voidaan tarjota esteettömiä jalankulkuympäristöjä ja monipuolisia palveluita olemassa olevissa keskuksissa. Ta- Yleiskaavan yhteydessä yhdyskuntarakenteen laajentumista tarkastellaan vertailemalla loudellinen edullisuus saavutetaan hyödyntämällä rakennettu kunnallistekninen ver- ja tutkimalla eri alueiden vahvuuksia ja toteutusedellytyksiä. Alueiden jatkosuunnittelu kosto täysimääräisesti. käynnistetään tai sitä jatketaan yhtäaikaisesti yleiskaavan kanssa laatimalla osayleiskaavoja tai maankäyttöselvityksiä. Tässä vaiheessa potentiaalisiksi laajentumisen suun- Yleiskaavassa eheyttämistä toteutetaan strategisilla maankäytön linjauksilla sekä tun- niksi tunnistettuja alueita ovat: Tikkakoski, Pohjois-Palokka, Länsi-Palokka, Sulunpe- nistamalla uusia täydennysrakentamiskohteita ja maankäytöltään yksipuolisten aluei- rä, Palokangas-Seppälänkangas, Tyyppälänjärvi, Kanavuori, Valkeamäki, Kauramäki, Majanoro ja Raspio-Iloniemi.

Yleiskaavan yhteydessä tulee määritellä laajentumisalueiden maankäytön periaatteet ja strategiset linjaukset. Laajentumisalueiden suunnittelua ohjataan varsinaisen yleiskaavaprosessin yhteydessä ja niiden suunnittelussa hyödynnetään joustavasti koko kunnan yleiskaavan yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja suunnitelmia.

7.5 Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen

Jyväskylän kaupungin tavoitteena on turvata yleiskaavatyössä maaseutuelinkeinojen kehän elinvoimaisuus ja omaleimaisuus. Alueiden vahvuudet ja luonnonolot sovite- taan yhteen koko kaupungin maankäytön kehittämistavoitteiden kanssa, jolloin yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja asumisen hallitsematon sirpaloituminen torjutaan. Maaseudun perinteiset elinkeinot, maaseudun luomat mahdollisuudet vaihtoehtoisel- le asumiselle sekä matkailu- ja virkistysulottuvuudet tunnistetaan.

Yleiskaavatyössä etsitään koko maaseutumaista aluetta koskevat maankäytön kehit- Kuva 8. Periaatteelliset yhdyskuntarakenteen kehittymismallit.

15 tämisen periaatteet sekä ohjataan eri kylien kehittämistä niille parhaiten sopivien välineiden avulla. Kylien kehittämiseen soveltuvia välineitä ovat asemakaavat, yk- sityiskohtaiset osayleiskaavat, kyläselvitykset ja kyläkohtaiset rakennusjärjestykset. Parhaillaan käynnissä olevien Tikkalan ja Oravasaaren kylien yleiskaavoitus jatkuu ja niistä saatavien kokemuksien perusteella kehitetään edelleen kyläalueille sopivia yleiskaavoituksen muotoja.

16 Liite 1. Yleiskaavojen yhdistelmäkartta. Voimassa olevat yleiskaavat 27 14 25 7 6 11 5 10 22 18 16 33 2 26 20 8 4 9 16 21 24 19 32 3 33 13 15 1 2 13 30 33 28 29 12 TTA uoke oyk yk, oikeusvaikutteinen yk, R EKISTE IKA R YLEISKAAVA 22.10.2009 Tikkakosken oyk 1. oyk Puuppolan 2. oyk Puuppola-Lintukangas 3. muutos oyk:n Puuppola-Lintukangas 4 . Karhuvuoren O 5 . Karhuvuoren oyk 6 . oikeusvaikutukseton Karhuvuoren oyk, 7 . osayleiskaava Palokan 8 . Mannilan yleiskaavamuutos 9. Seppälänkankaan oyk 10. Seppälän yleiskaavamuutos 11. R Kuohu-Vesanka- 12. oyk Laajavuoren 13. oyk Vaajakosken-Jyskän 1 4 . 19 8 2 Yleiskaava 1 5 . oyk Täydennysrakentamisen Ylistönmäki yleiskaavamuutos 1 6 . muutos oyk Lutakon 1 7 . oyk Kekkola-Kylmänoron 1 8 . Keljon keskus yleiskaavamuutos 19. oyk Sippulanniemen 20. Keljonkankaan oyk 21. satama-alue Keljonkankaan muutos, oyk 22. oyk Taka-Keljon 23. Muurame-Sääksvuori oyk 2 4 . Jääskelän oyk 2 5 . Säynätsalon yleiskaava 2 6 . rantaosayleiskaava Leppävesi-Päijänne 2 7 . oyk Vt 4 maankäytön ja liikenteen 2 8 . maankäyttö Kirkonkylän taajama, 29. Iloniemi-Sammalniemi 30. oyk Kärkisten Etelärannan 31. muutos oyk Kärkisten Etelärannan 32. rantaosayleiskaava Korpilahden-Päijänteen 33. o ikeusvaikutteinen o ikeusvaikutukseton 17 Liite 2. Keskeisten käsitteiden sisältö raportissa

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Maakuntakaava

Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään alueidenkäyttöä koskevia tavoitteita ja kei- Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä noja niiden toteuttamiseksi. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valta- esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maa- kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. kunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Maakuntakaavan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet laadittaessa tulee ottaa huomioon alueidenkäyttötavoitteet ja maakunnan oloista joh- tuviin erityiset tarpeet. Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan kaavaa laaditta- Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtioneuvoston antamia valtakunnallisia essa tulee kiinnittää huomiota: alueidenkäyttötavoitteita tulee edistää niin maakuntien suunnittelussa kuin kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat Jyväskylän seutua 1. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; seuraavilta osin: 2. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjeste- - Toimiva aluerakenne lyihin; - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Yleiskaava

Yleiskaavojen avulla ohjataan kuntien yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleis- piirteisesti. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleiskaavat, mutta yleiskaavat voidaan laatia myös kuntien yhteisinä. Yleiskaavalle MRL:ssa annetuissa sisältövaatimuksissa koros- tuvat: - yhdyskuntarakennekysymykset, kuten ekologinen kestävyys, liikenteen ja kunnalllis- tekniikan järjestäminen ja palveluiden saatavuus - asumisen, elinkeinoelämän ja virkistäytymisen tarpeet - olemassa olevien arvojen vaaliminen ja hyödyntäminen - turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö

Asemakaava

Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjeste-

18 tään. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja miten ta tulevaisuudessa suunnitella kaupunkirakenteen alueeksi. Maaseutumaisilla elinkei- paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. noilla tarkoitetaan kaikkia niitä perinteisiä ja uusia elinkeinoja, joihin maaseutu tarjoaa mahdollisuuden ja jotka eivät edellytä kaupunki- tai muuta keskussijaintia. Ne voivat Jyväskylän seudun maankäytön rakennemalli liittyä maa- ja metsätalouteen ja muuhun luonnonvarojen hyödyntämiseen, tietotyö- hön tai esimerkiksi maatilamatkailuun ja matkailuun yleensä. Maankäytön rakennemallin laatiminen Jyväskylän seudulla on osa kunta- ja palve- lurakenneuudistuksen 7 §:n mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Keskustaajama Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuvat kaikki seudun seitsemän kuntaa: Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Uurainen, Petäjävesi ja Toivakka. Keskustaajamalla tarkoitetaan Jyväskylän keskustan ympäristöön noin 10 kilometrin säteelle muodostunutta yhtenäistä kaupunkirakenteen aluetta. Jyväskylän seudun rakennemallin tavoitteena on laatia idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva seudun yhdyskuntarakenteesta. Rakennemal- Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen lissa painotetaan strategisia ja koko kaupunkiseudun etua koskevia sisältöjä. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tarkoittaa sitä, että olemassa olevia rakennettuja se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämispe- alueita kehitetään muuttamalla ja tehostamalla olemassa olevaa maankäyttöä sekä si- riaatteet. Rakennemallityö nojautuu yleisiin alueiden käytön tavoitteisiin ja kestävän joittamalla uusi rakentaminen rakennettujen alueiden sisälle tai yhteyteen. kehityksen periaatteisiin. Liikennejärjestelmä Yhdyskuntarakenne Liikennejärjestelmä on osa yhdyskuntarakennetta ja siihen kuuluu kaikkien liikenne- Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan tässä raportissa Jyväskylän kaupungin sisäistä, muotojen infrastruktuuri ja sitä käyttävä liikenne. Liikenneinfrastruktuuri muodostuu toiminnallisfyysistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuo- liikenneväylistä, terminaaleista ja liikenteen ohjausjärjestelmistä. Liikenne koostuu tantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväyli- sekä henkilö- että tavaraliikenteestä. Liikennejärjestelmätavoitteella painotetaan ni- en ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. menomaisesti kaikkien kulkumuotojen tarkastelua ja suunnittelua kokonaisuutena sekä liikennejärjestelmäsuunnittelun ja alueidenkäytön suunnittelun nivomista yh- Kaupunkirakenne teen.

Kaupunkirakenteella tarkoitetaan sitä aluetta, jonka yhdyskuntarakenteen ohjaaminen tapahtuu asemakaavoin. Lisäksi kaupunkirakenteeseen kuuluu tässä yhteydessä asemakaavoitettuja alueita palvelevat viher- ja virkistysalueet.

Maaseutuelinkeinojen kehä

Maaseutuelinkeinojen kehällä tarkoitetaan niitä alueita, jotka eivät ole tai niitä ei aio-