DOCSLIB.ORG

Esiselvitys Jyväskylän Kaupungin Yleiskaava

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ESISELVITYS Jyväskylän kaupunki • Kaupunkirakennepalvelut • Kaavoitus • 13.11.2009 SisällysluettelO Sisällysluettelo������������������������������������������������������������������������������������������������� 2 1Johdanto������������������������������������������������������������������������������������������������������ 3 2Yhdyskuntarakenteennykytila�������������������������������������������������������������������� 4 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet ��������������������������������������������������������������������4 2.2 Nykyisen yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ����������������������������������������������������������������5 3Mihintarvitsemmeyleiskaavaa?������������������������������������������������������������������� 8 4Yleiskaavanmerkittävimmätsisältökysymykset����������������������������������������� 9 4.1 Mitä haluamme yleiskaavan ratkaisevan? ����������������������������������������������������������������������������9 4.2 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä ��������������������������������������������������������������������������9 4.3 Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä �������������������������������������������������������������������������������10 4.4 Maaseutuelinkeinojen kehä ��������������������������������������������������������������������������������������������������11 5Yleiskaavaprosessinpääpiirteet������������������������������������������������������������������ 12 5.1 Aloitusvaihe ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12 5.2 Luonnosvaihe �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12 5.3 Ehdotusvaihe ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12 5.4 Hyväksymisvaihe ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������12 6Yleiskaavanpäätöksenteko������������������������������������������������������������������������� 13 7Johtopäätökset–yleiskaavatyönviisipääteesiä������������������������������������������14 7.1 Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava ����������������������������������������������������������������������14 7.2 Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden �����������������������������������������������������14 7.3 Olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen jatkuu ��������������������������������������������15 7.4 Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti ���������������������������������������������������������������������������������15 7.5 Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen ������������������������������������������������������������������������15 Liite1�Yleiskaavojenyhdistelmäkartta�Voimassaolevatyleiskaavat�����������17 Liite2�Keskeistenkäsitteidensisältöraportissa�������������������������������������������18 2 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta muodostivat Yhdistyneissä kunnissa ei ole tehty koko kuntaa koskevia yleiskaavoja viimeisten uuden Jyväskylän kaupungin 1.1.2009 alkaen. Kuntien yhdistyminen avasi mahdolli- vuosien aikana. Entisessä Jyväskylän kaupungissa viimeisin koko kuntaa koskeva suuden yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkasteluun ilman kuntarajoja, jolloin aikai- yleiskaava on yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna 1984. Sen jälkeen Jyväskylän semmat kuntien tekemät kehittämispäätökset ovat joutuneet uudelleen arvioitaviksi kaupungissa yleiskaavoitusta on tehty osayleiskaavoin, jotka ovat koskeneet sekä kau- koko uuden kunnan näkökulmasta. Mutta mitä kaikkea meillä on uudessa tilanteessa punginosia (esimerkiksi Kuokkala, Lutakko) että teemoja (täydennysrakentaminen). käsissämme? Jyväskylän maalaiskunnan keskeisissä taajamissa Vaajakoskella, Palokassa ja Tikka- koskella on voimassa olevat osayleiskaavat. Lisäksi monia maaseutumaisia alueita on Maaseutumainen Korpilahti on monimuotoinen vanhojen kylien, vireän kirkonkylän yleiskaavoitettu 2000-luvulla. Korpilahden kunnassa taajama-aluetta koskevat yleis- ja Päijänteen rantojen aarrearkku. Vanhan Jyväskylän maalaiskunnan vahvat taajamat kaavat ovat vanhentuneita. Jyväskylässä voimassa olevat yleiskaavat on esitelty yleis- Vaajakoski, Tikkakoski ja Palokka ovat palveluvarustuksiltaan monipuolisia ja kaikki kaavayhdistelmäkartassa (liite 1.). omanlaisiaan kokonaisuuksia. Vanhan kaupungin asuntoalueet puolestaan ovat val- taosin syntyneet eri aikojen ”asumalähiöperiaatteiden” ohjaamina. Mukana on myös Tämän esiselvitysraportin tehtävänä on esittää ne keskeiset lähtökohdat, Säynätsalo, joka sata vuotta vanhana teollisuusyhdyskuntana liittyi kaupunkiin vuon- joidenperusteellaJyväskylänuudenyleiskaavanohjelmointiajayleiskaava- na 1993. Tällaista monimuotoisuutta ei kukaan olisi voinut koskaan luoda suunnitte- suunnitteluajatketaanvuoden2010aikana�Raportinpäätavoitteenaonmyös lun keinoin. käynnistääkeskustelusiitä,mitäodotuksiajatarpeitauudelleyleiskaavalle asetetaan� Uuden kunnan perustamisen yhteydessä solmittu hallinnon ja palveluiden järjestä- missopimus linjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä: ”Yhdyskuntarakennetta yhte- Yleiskaavan esiselvitys on valmisteltu Jyväskylän kaupungin kaavoituksen yleiskaava- näistävä ja kestävää kehitystä edistävä suunnittelu on edellytys viihtyisälle ja turvalli- tiimissä kevään ja kesän 2009 aikana. selle asumiselle, elinkeinoelämän kehitykselle sekä toimiville ja kustannustehokkaille palveluille. Kestävän kaupunkikehityksen yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat kaupunkinauhamaista edullisuutta tavoitellen ydinkeskusta-Vaajakoski, ydinkeskusta- Palokka-Tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä sijaitsevat val- miiden hyvien tieyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tuke- valla struktuurilla. Yksityisten maiden kaavoitusta toteutetaan maankäyttösopimusten kautta”. Kunnalla on oikeus päättää maankäytöstään. Jotta yhdyskuntarakenteelle asetetut tavoitteet saavutetaan, tulee kunnassa muodostaa yhteinen tahto tulevasta yhdys- kuntarakenteesta ja sen toiminnallisista periaatteista. Kaavajärjestelmän mukaisesti tämä tehtävä kuuluu yleiskaavalle. Yleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, vahvistunut Keski-Suomen maakuntakaava sekä Jyväskylän seudun kuntien toimesta laadittava maankäytön rakennemalli. 3 2 YHDyskuntaRAKENTEEN nykytila Jyväskylän kaupungin keskustaajaman yhdyskuntarakenne on kehittynyt vesistöjen, 2.1 Kaupunkirakenteen kehittymisen pääpiirteet tie- ja rataverkon sekä maastonmuotojen seurauksena varsin tiiviiksi. Jyväskylä on yhdyskuntarakenteeltaan yksi Suomen eheimmistä kaupungeista, mitä ilmentää muun Jyväskylän keskustaajama on kehittynyt 1960-luvun jälkeen kaupunkirakenteen laa- muassa, että noin 90 % kaupungin väestöstä asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. jentumisen ja maankäytön muutosten myötä. Täysin uusien asuinalueiden (mm. Kor- Nykyisin Jyväskylän keskustaajama ulottuu yhtenäisenä entisen Jyväskylän kaupungin tepohja, Kangasvuori, Keltinmäki, Huhtasuo, Kangaslampi, Myllyjärvi, Heinälampi, alueen lisäksi Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken ja Palokan suuntaan. Myös ete- Jyskä, Kaunisharju, Palokka, Kuokkala, Mannila) rakentamisen lisäksi kaupunkira- lään, Säynätsalon ja Muuramen suuntaan, yhdyskuntarakenne on varsin yhtenäinen. kenteessa on tapahtunut merkittäviä käyttötarkoituksien muutoksia (mm. Lutakko, Tourula). Viimeisen viidentoista vuoden aikana kaupunkirakennetta on eheytetty Olemassa oleva yhdyskuntarakenne on tärkein uuden yleiskaavan lähtökohta, kos- täydennysrakentamisella. Jyväskylän keskustaajamaa voidaan pitää kaupunkiraken- ka se määrittää pääosin myös tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen. Yleiskaavan ta- teellisesti poikkeuksellisen yhtenäisenä, eikä Jyväskylään ole rakennettu joidenkin voitteellinen aikajänne on kuitenkin vuosikymmenien päässä, jolloin on haastavaa suomalaisten kaupunkien tavoin irrallaan olevia asuinlähiöitä tai satelliittikaupunkeja. tunnistaa sekä tapahtuvien muutoksien suuruus että niihin liittyvät mahdollisuudet. Ainoana poikkeuksena on Haapaniemen asuinalue, joka sijaitsee noin kahden kilo- Yksi tapa konkretisoida muutosten suuruutta on katsoa taaksepäin, miltä Jyväskylä metrin päässä Vaajakoskesta etelään. on näyttänyt vuosikymmeniä sitten (kuva 1.). Kaikki keskustaajaman asuinalueet muodos- ”Olemassa oleva yhdys- tavat yhtenäisen muodoltaan tähtimäisen kaupunkirakenteen. Jyväskylän kaupunki- Kuva 1. Maastokartta Jyväskylästä vuodelta 1962. Jyväskylän kaupun- kuntarakenne on tärkein kirakenteen pinta-ala on moninkertaistunut kuluneen 47 vuoden aikana. rakenteelle on myös ominaista, että monet uuden yleiskaavan lähtö- merkittävät työpaikka- ja teollisuusalueet si- kohta” jaitsevat keskellä kaupunkirakennetta, kuten Rautpohjan, Kankaan ja Seppälän alueet. Keskustaajaman lisäksi Jyväskylässä on ollut vahvoja perinteisiä tehdaspaikkakuntia. Vaajakoski on vuosikymmenien aikana tullut osaksi keskustaajamaa ja kaupunkira- kenne on edennyt nauhamaisena myös Säynätsalon suuntaan. Lisäksi Tikkakoski on rakentunut omaksi taajamakseen metalliteollisuuden, lentokentän ja varuskunnan ympärille. Sen sijaan Jyväskylästä kauempana sijainnut Korpilahden keskusta on ollut ja kehittynyt vahvana kirkonkylänä jo 1800-luvun lopusta saakka. Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut merkittävästi kaupun- gin keskustaajamaan sijoittuvat valtakunnalliset liikenneväylät ja rautatiet.
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018

    Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018

    KH 1.4.2019 § 78/Liite E2 VALT 17.6.2019 § 46 Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ................................................................ 1 1.2 Kunnan hallinto ................................................................................................ 2 1.3 Muuramen kunnan organisaatio .......................................................................... 2 1.4 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2018 .................................................................. 3 1.4.1 Yleisperustelut .......................................................................................... 3 1.4.2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat ............................................................. 3 1.4.3 Kuntastrategia .......................................................................................... 5 1.5 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 6 1.5.1 Kuntatalous .............................................................................................. 7 1.5.2 Toimintaympäristön kehitys ........................................................................ 8 1.5.3 Alueellinen kehitys: asuntojen rakentamistarve, suunnitelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys ...........................................11 1.5.4 Työvoima, työllisyys .................................................................................11
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
  • 036-Bengtsson-Finlan

    036-Bengtsson-Finlan

    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit

    Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit

    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
  • Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan

    Jyväskylän Kansalaisopisto TOIMISTO Päri Vuoden Pientä Korvausta Vastaan

    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN KEVÄT . SPRING 2021 1 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT OPETUKSEN SUUNNITTELU JA OPINTO-OHJAUS Aikuisten yleissivistävä koulutus Rehtori Mikko Saikkonen, FM Anna palautetta tai kysy p. 014 266 4087, 050 597 8967 kansalaisopiston palveluista! Suunnittelijaopettaja Eija Aitola, KteO E-palautteen voit lähettää p. 014 266 4069, 050 597 8965 myös opiston kotisivuilta www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto • Keramiikka, posliini, lasi, mosaiikki, hopea • Tekstiilityö • Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI . LUHANKA . MUURAME . UURAINEN Aulavitriinien näyttelyt JYVASKYLA.FI/KANSALAISOPISTO Musiikinopettaja Riku Heinonen, FM p. 014 266 4078, 050 597 8966 • Ruoka ja hygieniaosaaminen • Historia ja talous • Musiikki Jyväskylä • Palokan bänditilan ja studion vastaava Suunnittelijaopettaja Sari Talvio, musiikkioppilaitoksen opettaja KÄYNTI- JA Kursseja koskevat tiedustelut suunnittelija- KÄSITYÖNEUVONTA Suunnittelijaopettaja Timo Junkala, KM p. 014 266 4083, 050 372 7359 Sanataidekoulu opettajilta, ks. yhteystiedot s. 3 p. 014 266 7404, 0400 675 924 POSTIOSOITE Käsityöneuvonta antaa työskentelymahdollisuuden • Musiikki Jyväskylä, Luhanka Sanataiteen opettaja Pia Niskanen, KM sekä ohjausta kankaankudonnassa ja ompelussa ym- • Tekninen työ • Terveys ja hyvinvointi, Luhanka p. 014 266 4084, 040 822 1463 Jyväskylän kansalaisopisto TOIMISTO päri vuoden pientä korvausta vastaan. Mahdollisuus • Tietotekniikka Vapaudenkatu 39–41 myös itsenäiseen kankaanpainantaan. • Arkkitehtuuri, valokuvaus Suunnittelijaopettaja Annika Hytönen, LitM TPO-teatteri 40100 Jyväskylä Opistosihteeri Margit Lahtinen • Veneily p. 014 266 4077, 040 480 8015 p. 014 266 4076 Tervetuloa niin vasta-alkajat kuin kokeneemmat • Luonto Opettaja Sauli Yksjärvi Neuvonta avoinna: harrastajat! • Opiston atk-tuki, atk-luokan vuokraus ulko- • Tanssi, liikunta ja hyvinvointi p. 014 266 4075, 050 523 7721 • Lukukausien aikana ma–to 12–17 Opistosihteeri Pirjo Linna puolisille sekä käyttäjien perehdytys • Lukukausien ulkopuolella ma–to 12–15 p.
  • Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0

    Jyväskylän Seutu - Rakennemalli 20X0

    JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU RAPORTTI 13.1.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNEMALLI 20X0 Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...............................................................................................................................................3 1.1 RAPORTIN TARKOITUS ....................................................................................................................................3 2 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................4 2.1 MIKÄ ON RAKENNEMALLITYÖ?.........................................................................................................................4 2.2 ERILLISSELVITYKSEN ”VIHER- JA VIRKISTYSYHTEYKSIEN JATKUVUUSTARKASTELU” KESKEINEN TAVOITE JA SISÄLTÖ .................................................................................................................................................................5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................5 3.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET...........................................................................................5 3.2 KAAVOITUSTILANNE........................................................................................................................................5
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures

    Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures

    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten

    Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten

    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
  • Homelessness in Finland 2020

    Homelessness in Finland 2020

    Report 2021 Homelessness in Finland 2020 Figure 1. Homelessness in Finland 1989–2020. Contents Appendix 3: Data behind the charts .............................................. 23 Report 2021: Homelessness in Finland 2020 Published: 03/26/2021 Dnro: ARA-08.02.00-2021-2 The Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA) 2 Summary • In 2020, there were a total of 4,341 homeless people living alone. The number decreased by 259 people compared to 2019. Homelessness has decreased continuously since 2013. • The number of people who were classified as long-term homeless was 1,054. The number increased by 93 people from the previous year. Long-term homelessness has been measured since 2008, and this was the first time the number has grown. One out of four homeless people are experiencing long-term homelessness. • Half of all homeless people live in the Greater Helsinki area, and more than three quarters live in the 10 largest cities. • In the last two years, the number of homeless people staying outdoors, in temporary shelters and hostels has been more than 1,200, while the number remained below 800 between 2014 and 2018. • The number of homeless women, immigrants and families decreased compared to 2019. One in four homeless people is a woman. • The homelessness of young people under the age of 25 remained at the same level as the previous year. • The homelessness of single people has decreased continuously for eight years in a row. • Long-term homelessness has decreased since 2008, with the exception of 2020. Information in the report and interpretation of the results In autumn 2020, the Housing Finance and Development Centre (ARA) sent a homelessness survey to all 294 municipalities in mainland Finland.