DOCSLIB.ORG

Kaikki Kallioalueet 2000

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Kallioalueet on lueteltu kunnittain kasvavan karttalehtinumeron järjestyksessä. Nro Tunnus Nimi Kunta Karttalehti Arvo- luokka 1 KAO090119 Ohenmäki-Kaiturinvuori HANKASALMI 3223 02 4 2 KAO090117 Hiidenvuori HANKASALMI 3223 04 4 3 KAO090134 Kukkovuori-Pyykkivuori HANKASALMI, LAUKAA 3212 12 3 4 KAO090118 Punainenvuori HANKASALMI, RAUTALAMPI 3223 05 4 5 KAO090088 Karttuuvuori JOUTSA 3124 02 3 6 KAO090137 Isovuori-Matkuksenkolu JOUTSA 3211 08 4 7 KAO090082 Myllyvuori-Kaituunvuori JOUTSA, HARTOLA 3122 10, 3124 01 4 8 KAO090018 Rouvinmäki-Lehtimäki JOUTSA, JYVÄSKYLÄ 3211 08 2 9 KAO090109 Haukkavuori JOUTSA, TOIVAKKA 3211 08 4 10 KAO090127 Vällyvuori-Jouhtvuori JOUTSA, TOIVAKKA 3211 08, 09 3 11 KAO090069 Huuvuori-Kuivavuori-Kylkisvuori JOUTSA, TOIVAKKA 3211 09 4 12 KAO090001 Autionvuori JYVÄSKYLÄ 2233 11 4 13 KAO090013 Kattilavuori JYVÄSKYLÄ 2233 12 4 14 KAO090165 Oravivuori JYVÄSKYLÄ 3211 01, 02 3 15 KAO090178 Könkkölänvuori-Ruppavuori JYVÄSKYLÄ 3211 02 4 16 KAO090177 Muuraisvuori-Haukkavuori JYVÄSKYLÄ 3211 02 4 17 KAO090169 Housuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 04 4 18 KAO090017 Huuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 04 4 19 KAO090016 Kettuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 04 4 20 KAO090022 Vaarunvuoret JYVÄSKYLÄ 3211 04, 05 1 21 KAO090019 Pajuvuori JYVÄSKYLÄ 3211 05 4 22 KAO090081 Vilhuniemen kallioalue JYVÄSKYLÄ 3211 05 4 23 KAO090156 Kontinvuori JYVÄSKYLÄ 3211 06, 3212 04 4 24 KAO090055 Punavuori JYVÄSKYLÄ 3212 06 4 25 KAO090111 Hyppyriäisenmäki JYVÄSKYLÄ 3212 07 4 26 KAO090052 Mäyrävuori JYVÄSKYLÄ 3212 07 4 27 KAO090059 Haukkavuori-Pekonmäki JYVÄSKYLÄ 3212 08 4 28 KAO090050 Kanavuori-Koskenvuori JYVÄSKYLÄ 3212 08 2 29 KAO090063 Halsvuori JYVÄSKYLÄ, LAUKAA 3212 06 3 30 KAO090138 Nokkosenmäki-Tuohivuori JYVÄSKYLÄ, LUHANKA 3211 04 4 31 KAO090155 Hakolanvuori-Suovuori JYVÄSKYLÄ, MUURAME 3211 06 4 32 KAO090003 Kinkovuori JYVÄSKYLÄ, MUURAME 3212 04 4 33 KAO090002 Raudanriutta JYVÄSKYLÄ, MUURAME 3212 04 4 34 KAO090007 Sarvivuori-Haapavuori JYVÄSKYLÄ, MUURAME 3212 04 3 35 KAO090128 Iilivuoren kalliomaasto JYVÄSKYLÄ, TOIVAKKA 3211 09 3 36 KAO040187 Harovuori-Kalkunkorkea JÄMSÄ 2142 11, 12 4 37 KAO040190 Jänenvuori-Hirmunvuori JÄMSÄ 2144 02, 03 4 38 KAO040195 Jyrkysvuori-Lohivuori JÄMSÄ 2144 02, 03, 05 4 39 KAO090027 Nevonvuori-Iso Koiravuori JÄMSÄ 2144 09, 12 4 40 KAO090251 Edessalo JÄMSÄ 2144 11 3 41 KAO040175 Hopeavuori JÄMSÄ 2231 10 4 42 KAO090030 Rotkovuoren kallioalue JÄMSÄ 2233 01, 02, 04 3 43 KAO090025 Kaipolanvuori-Tupavuori JÄMSÄ 2233 04 4 44 KAO090039 Ruonanvuori JÄMSÄ 2233 07, 10, 11 4 45 KAO090029 Mustikkavuoren kallioalue JÄMSÄ 2233 10 4 46 KAO090190 Huhkojärven rotko JÄMSÄ, KEURUU 2233 03, 2234 01 2 47 KAO090041 Vororotin kallioalue JÄMSÄ, KUHMOINEN 2144 05, 06 4 48 KAO090186 Kypärävuori KEURUU 2234 03 4 49 KAO090141 Voipiovuori-Petäjikkömäki KONNEVESI 3221 11 4 50 KAO090091 Kantianvuori KONNEVESI 3222 11 4 51 KAO090092 Sorvavuori KONNEVESI 3222 11 4 52 KAO090149 Rokkavuoret KONNEVESI 3222 11, 12 4 53 KAO090099 Keulatniemi-Haukkaniemi KONNEVESI, RAUTALAMPI 3223 05, 06 4 54 KAO090040 Kaukkaanvuori KUHMOINEN 2143 09 4 Nro Tunnus Nimi Kunta Karttalehti Arvo- luokka 55 KAO090042 Konivuori-Väärävuori KUHMOINEN 2144 05 3 56 KAO090035 Kotavuori-Hongiston kallioalue KUHMOINEN 2144 05, 08 3 57 KAO090033 Hertunvuoren kallioalue KUHMOINEN 2144 08 3 58 KAO090048 Lahnavuori KUHMOINEN 2144 08 4 59 KAO090046 Portinvuori-Roninvuori KUHMOINEN 2144 10 3 60 KAO090038 Pyhänpää-Syrjänvuori KUHMOINEN 2144 10 3 61 KAO090252 Haukkasalo-Koisalo KUHMOINEN 2144 11 2 62 KAO090036 Huhkainvuori KUHMOINEN, PADASJOKI 2143 08, 09 4 63 KAO090115 Hyyppäänvuori LAUKAA 3212 11, 12 3 64 KAO090136 Vääränvuori LAUKAA 3221 04 4 65 KAO090126 Saraakallio LAUKAA 3221 07 3 66 KAO090125 Äidinvuori LAUKAA 3221 10 4 67 KAO090150 Hitonhaudan kallioalue LAUKAA, ÄÄNEKOSKI 3221 05 3 68 KAO090074 Ison Pirttivuoren kalliomaasto LUHANKA 3122 02 4 69 KAO090073 Haukivuori-Lylyvuori LUHANKA 3122 02 4 70 KAO090253 Onkisalo LUHANKA 3122 02, 03, 05, 06 2 71 KAO090072 Kankaisvuori-Hiekkavuori LUHANKA 3122 03 4 72 KAO090076 Syväniemen-Pukkivuoren kalliomaasto LUHANKA 3122 03 4 73 KAO090075 Vahervuori LUHANKA 3122 03, 06 3 74 KAO090070 Rauanvuori-Juurikkavuoren kalliomaasto LUHANKA 3122 03, 3211 01 4 75 KAO090079 Virkavuori LUHANKA 3122 06 4 76 KAO090154 Lullinvuori MUURAME 3211 06 3 77 KAO090008 Paavalinvuori MUURAME 3212 04 3 78 KAO090204 Ilosvuori-Huuhkaisvuori PIHTIPUDAS 3312 05 4 79 KAO090230 Julmatlammit SAARIJÄRVI 2244 05 3 80 KAO090067 Haukkavuori TOIVAKKA 3211 06 4 81 KAO090068 Rappukallio TOIVAKKA 3211 06 4 82 KAO090122 Vuorilammenvuoret TOIVAKKA 3211 12 3 83 KAO090222 Ruokomäki VIITASAARI 2334 07, 10+3312 01 4 84 KAO090246 Hakovuori-Kalliomäet VIITASAARI 3311 05 3 85 KAO090245 Huosiaisvuori VIITASAARI 3311 05 4 86 KAO090244 Karhuvuori VIITASAARI 3311 05 4 87 KAO090260 Itävuori VIITASAARI 3311 08, 09 2 88 KAO090212 Saunamäen-Säynäisvuoren kalliomaasto VIITASAARI 3311 08, 09, 11, 12 3 89 KAO090201 Kärnänvuori VIITASAARI 3311 09 4 90 KAO090103 Julmanvuori-Pienivuori ÄÄNEKOSKI 3221 03 4 91 KAO090195 Riihivuori ÄÄNEKOSKI 3221 06 4 92 KAO090196 Tärttävuori ÄÄNEKOSKI 3221 06 4 93 KAO090096 Loukkuvuori-Mustavuori ÄÄNEKOSKI 3221 06, 09, 3222 04, 07 4 94 KAO090097 Mustikkavuori-Ruohosuonmäki ÄÄNEKOSKI 3221 09, 3222 07 3 95 KAO090098 Nousukallio-Peuravuori ÄÄNEKOSKI 3222 07 3 96 KAO090106 Myrävuori-Otramäki ÄÄNEKOSKI 3222 07, 08 3 97 KAO090095 Hitonhauta-Rajumäki ÄÄNEKOSKI 3222 10 4 98 KAO090093 Jylhänvuori ÄÄNEKOSKI 3222 10 4 99 KAO090148 Naakelinmäki-Viukarinmäki ÄÄNEKOSKI 3222 12 4.
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
  • Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018

    Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018

    KH 1.4.2019 § 78/Liite E2 VALT 17.6.2019 § 46 Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ................................................................ 1 1.2 Kunnan hallinto ................................................................................................ 2 1.3 Muuramen kunnan organisaatio .......................................................................... 2 1.4 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2018 .................................................................. 3 1.4.1 Yleisperustelut .......................................................................................... 3 1.4.2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat ............................................................. 3 1.4.3 Kuntastrategia .......................................................................................... 5 1.5 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 6 1.5.1 Kuntatalous .............................................................................................. 7 1.5.2 Toimintaympäristön kehitys ........................................................................ 8 1.5.3 Alueellinen kehitys: asuntojen rakentamistarve, suunnitelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys ...........................................11 1.5.4 Työvoima, työllisyys .................................................................................11
  • Eljas Orrman

    Eljas Orrman

    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
  • Final Report.Pdf

    Final Report.Pdf

    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)

    Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)

    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit

    Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit

    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
  • Geological Survey of Finland

    Geological Survey of Finland

    Comparison on humus and soil geochemical baselines in Southern Finland Introduction Statistical methods Results Low/High Low/High Geological Survey of Finland has carried out geochemical The mean, the median, the maximum, the minimum and the Most of the elements have completely different distribution C content 2,5 C content 48 1.00 > 19% baseline mapping in Southern Finland between 2002-2013, quartiles, and histograms of the 35 elements were analyzed of concentrations in humus and topsoil samples. (Fig. 4 and 5). 2.00 < 19% using topsoil, subsoil and humus samples (Fig.1). Humus sam- both for all humus and topsoil samples, and for the different 2,0 Cd ppm (Humus) Cd ppm (Soil) 38 ples reflect the interplay between atmosphere (especially at- soil parent material separately. For each element, figures com- 1,5 Textbox 200 mospheric deposition), biosphere and lithosphere (Salminen prehensive of histograms, box plots and cumulative probabil- 200 28 150 C (Humus) % 1,0 et al. 2004). ity plots (CP) of the humus and topsoil log-transformed data, Cd (Humus) mg/kg 100 100 18 50 ,5 were made using R studio software (Fig. 3). 50 Frequency Frequency 0 0 8 ,0 −50 −50 0 5000 10000 15000 ,0 ,1 ,2 ,3 ,4 ,5 ,6 −2.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 0.0 0.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 Al (Humus) mg/kg Cd (Soil) mg/kg 0.005 0.02 0.05 0.2 0.5 1 2 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 Fig.7: Scatter diagrams of Al Fig.8: Scatter diagram of Cd con- and C in humus samples.