SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS 2021 Johdanto

• Seudullinen asumiskatsaus laajenee Jyväskylän kaupunkiseudun MAL- sopimuksen myötä käsittelemään mukana olevien seudun kuntien, eli Hankasalmen, Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken asumisen tilannetta. • Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa seudun väestökehityksestä ja asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä sekä tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä. • Katsaus pohjautuu Tilastokeskuksen asumista ja väestöä koskeviin tietokantoihin sekä kuntien rakennus-, huoneistorekisteri- ja väestötietoihin. Väestökehitys MAL-seudun väestö

MAL-seutu kattaa noin 4 % koko Suomen väestöstä Jyväskylässä asuu suurin osa MAL- seudun väestöstä, yhteensä 70 ÄÄNEKOSKI prosenttia

9 % 2 % 2 % UURAINEN 1 % 2 % LAUKAA 5 % HANKASALMI PETÄJÄ- VESI 9 % JYVÄSKYLÄ

MUURAME

TOIVAKKA 70 %

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski

Lähde: Tilastokeskus MAL-SEUDUN VÄESTÖMÄÄRÄ KUNNITTAIN 2020 + MUUTOS VUOSINA 2016-2020 MAL-seudun väestökehitys

ÄÄNEKOSKI 18 577 -4,1 % (-797) VÄESTÖNKASVU VUOSINA 2016-2020

UURAINEN 3264 asukasta 3 646 -1,9 % (-71) kasvua 1,6 % HANKASALMI 4 782 JYVÄSKYLÄ LAUKAA PETÄJÄVESI -7,3 % (-377) 143 420 18 823 3 772 ASUKKAITA VUONNA 2020 3,3 % (4 570) -0,8 % (-147) -5,2 % (-209) 205 688 MUURAME 10 267 TOIVAKKA 3,3 % (326) 2 401 -1,3 % (-31) VÄESTÖTAVOITE MAL-SOPIMUKSESSA VUODELLE 2030 215 000

Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2030 yhteensä 210 300 asukasta VäestömääräVäestömäärä kasvanut kasvanut

VäestömääräVäestömäärä vähentynyt vähentynyt Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun kehitys eri suuntaista eri kunnissa

• Koko 2010-luvun väkiluku on kasvanut Väkiluvun muutos suhteessa vuoden 2010 tilanteeseen tasaisesti Jyväskylässä ja 15% Muuramessa.

10% • Laukaassa kasvu on kääntynyt lievästi negatiiviseksi vuoden 2017 jälkeen,

5% samoin kuin Uuraisten asukasmäärän kasvu on taittunut vuoden 2018

0% jälkeen. • Muissa kunnissa väkiluku on laskenut -5% suhteellisen tasaisesti. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Toivakassa. -10% • Väestönkasvu on hidastunut: vuosina

-15% 2011-2015 väestö kasvoi seudulla yli 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 5000 asukkaalla, kun taas 2016-2020 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame kasvua tuli reilun 3200 asukkaan Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski verran. Lähde: Tilastokeskus Väestönmuutokset seudulla

Väestömäärä 2019 Väestönmuutos 2015-2019 5 x 5 km ruudut 5 x 5 km ruudut Väestönmuutos 2015-2019 VAKIMU5 x 5 km ruudut VAKIMU 2 - 200 201 - 1858 201 - 1858 201 - 500 101 - 200 501 - 1000 101 - 200 51 - 100 1001 - 5000 51 - 100 0 - 50 5001 - 10000 0 - 50 -49 - -1 10001 - 37366 -49 - -1 -99 - -50 ÄÄNEKOSKI Hirvaskangas ÄÄNEKOSKI-99 - -50 -280 - -100 -280 - -100

UURAINEN UURAINEN

LAUKAA LAUKAA HANKASALMI HANKASALMI

PETÄJÄVESI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ

MUURAME MUURAME TOIVAKKA TOIVAKKA

Lähde: Tilastokeskus / YKR Nettomaahanmuutto vuosina 2010-2020 600 Seudun väestö kasvaa muuttovoiton 500 400 ansiosta 300 200 100 0 • Kuntatasolla eri 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020* MAL-seudun väestönkasvu osatekijöiden ja erityisesti 2016-2020: Vertailuna vuosien 2011-2015 tilanne: seudun sisäisen muuttoliikkeen merkitys 47 % 41 % 25 % 20 % maahanmuutto- kuntien välisestä vaihtelee suuresti. kuntien välisestä maahan- voitosta muuttoliikkeestä muuttoliikkeestä muutto- keskimäärin 355 seudun asukasta/vuosi ulkopuolelta • Maahanmuutto on seudun voitosta keskimäärin 295 ulkopuolelta lisääntynyt suuresti keskimäärin 386 asukasta/vuosi keskimäärin 443 asukasta / vuosi seudulla, ja asukasta / vuosi nettomaahanmuutto oli 55 % luonnollisesta vuonna 2020 väestönlisäyksestä kaksinkertaista verrattuna Keskimäärin 801 lasta/vuosi vuoteen 2010. luonnollisesta 13 % väestönlisäyksestä

Lähde: Tilastokeskus *ennakko Väestönmuutoksen eri osatekijät Väestömuutoksen eri osatekijät Vuosi 2020 ilman seudun sisäistä vuosina 2015-2019 muuttoliikettä

Hankasalmi Hankasalmi

Jyväskylä Jyväskylä

Laukaa Laukaa

Muurame Muurame

Petäjävesi Petäjävesi

Toivakka Toivakka

Uurainen Uurainen

Äänekoski Äänekoski

-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 -200 0 200 400 600 800 1000 1200 nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomuutto: seudun sisäinen nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomaahanmuutto luonnollinen väestönlisäys nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys

• Vuosi 2020 on mukaillut väestönmuutosten suhteen aiempia vuosia 2015-2019 MAL-seudun kunnissa. • Toivakassa väestö kasvoi viime vuonna ja Uuraisilla taas vähentyi poiketen viimeisimmistä vuosista. • Jyväskylässä nettomaahanmuuton merkitys väestönkasvusta oli vuonna 2020 viime vuosia suurempi.

Lähde: Tilastokeskus Elävänä Luonnollinen väestönlisäys on laskusuuntaista syntyneet Kuolleet Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Luonnollinen 100 2000 300 väestönlisäys 1500 200 50 1000 100 0 500 0 -50 0 -100 -500 -100 -1000 -200 -150 -1500 -300

Muurame Petäjävesi Toivakka 150 60 40 40 30 100 20 20 50 10 0 0 0 -20 -10 -40 -50 -20 -60 -30 -100 -80 -40

• Syntyvyys on vähentynyt seudulla kaikissa kunnissa. Uurainen Äänekoski 80 300 • Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivista viimeisen 60 200 40 kymmenen vuoden ajan. 100 20 • Muissa seudun kunnissa se on ollut negatiivista tai muuttunut 0 negatiiviseksi viimeisen 10 vuoden aikana. 0 -20 -100 • Koko seudun osalta syntyvyys kasvoi vuonna 2020 edellisestä -40 -200 vuodesta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 (tosin -60 kasvua oli vain 0,4 % suhteessa edelliseen vuoteen). -300 *ennakko Lähde: Tilastokeskus Muista Keski-Suomen kunnista muutetaan enemmän MAL-seudulle kuin toisin päin

Nettomuutto MAL-seudun ja muiden Keski-Suomen kuntien välillä • MAL-seudulle muutetaan muista Keski- 2015-2019 350 Suomen kunnista enemmän kuin MAL- seudulta niihin. 300 • Muutoista suurin osa kohdistuu 250 Jyväskylään sekä kuntien vieressä 200

sijaitseviin kuntiin. 150

• Muuttoliikkeessä on jonkin verran 100 vuosittaista vaihtelua kunnittain, erityisesti Jyväskylän vetovoima on 50 kasvanut vuodesta 2015. 0

-50 2015 2016 2017 2018 2019 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski

Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat Asuntokuntien koot ovat pienentyneet

Asuntokuntien keskikoko • Asuntokuntien koko on Seudun asuntokuntien kokojen kehitys 2010: 2,07 asukasta pienentynyt vuodesta 2010 2010-2019 vuoteen 2019 MAL-seudun 50000 2019: 1,95 asukasta jokaisessa kunnassa. 40000 • Yhden hengen asuntokuntien 30000 Asuntokuntien keskikoot 2010 ja 2019 määrä on kasvanut noin

20000 3 neljänneksellä, myös kahden

2,5 hengen asuntokuntien koko on 10000 kasvanut hieman. 2 0 • Pienten asuntokuntien 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1,5 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 + lisääntymiseen vaikuttaa 1 ikääntyneiden ja nuorten 0,5 yksinasumisen lisääntyminen

0 sekä perheiden ”pirstoutunut” asuminen.

Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat muuttuvat hyvin samalla tavoin kaikissa MAL-seudun kunnissa

Yhden hengen asuntokuntien osuus Lapsiasuntokuntien osuus kaikista • Yhden hengen asuntokuntien kaikista asuntokunnista asuntokunnista osuus on kasvanut kaikissa MAL- seudun kunnissa, osuus on suurin 50% 40% Jyväskylässä. 40% 30% 30% • Uuraisilla, Muuramessa ja 20% Laukaassa on suhteessa eniten 20% lapsiasuntokuntia. 10% 10% Lapsiasuntokuntien osuus on 0% 0% pienentynyt tai pysynyt samana kaikissa seudun kunnissa. • Asuntokuntia, joissa nuorin asukas on 65–69-vuotias, on eniten Hankasalmella. Jyväskylässä näitä Asuntokuntien, joissa nuorin on vähintään Pientaloissa asuvien vanhusasuntokuntien* on vähiten. Näiden asuntokuntien 65 vuotta, osuus kaikista asuntokunnista osuus kaikista vanhusasuntokunnista osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut jokaisessa kunnassa. 40% 80%

• Toivakassa pientaloissa asuvien 30% 60% vanhusasuntokuntien määrä on kasvanut, muissa kunnissa osuus 20% 40% on pysynyt samana tai hieman 2015 pienentynyt. 10% 20% 2019

0% 0% * Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Lähde: Tilastokeskus Asuntokanta Asuntojen koot huonemäärän mukaan vaihtelevat kunnittain

Asuntojen huoneluvun muutos 2015-2019

• Asuntojen koot huonemäärän Hankasalmi 2015 14% 25% 22% 39% 1% mukaan vaihtelevat kunnittain ja Hankasalmi 2019 14% 24% 22% 39% 1% Jyväskylä 2015 17% 36% 22% 25% 0% myös muutokset ovat olleet Jyväskylä 2019 19% 35% 22% 24% 0%

erilaisia. Laukaa 2015 10% 23% 21% 46% 1% Laukaa 2019 9% 23% 21% 47% 0%

• Esimerkiksi vuonna 2019 Uuraisilla, Muurame 2015 8% 22% 20% 48% 2% Muuramessa ja Laukaassa lähes Muurame 2019 7% 21% 21% 49% 1% Petäjävesi 2015 12% 26% 20% 41% 1% puolissa asunnoista oli neljä Petäjävesi 2019 12% 26% 20% 42% 0%

huonetta tai enemmän, kun taas Toivakka 2015 13% 22% 25% 40% 1% Jyväskylässä niiden osuus oli noin Toivakka 2019 12% 22% 24% 41% 0% Uurainen 2015 10% 20% 21% 48% 2% neljännes. Uurainen 2019 10% 20% 21% 48% 1% • Jyväskylässä ainoana seudun Äänekoski 2015 14% 29% 23% 34% 1% kuntana yksiöiden osuus on Äänekoski 2019 14% 29% 23% 34% 0% kasvanut. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4+ huonetta tuntematon

Lähde: Tilastokeskus Suurimmassa osassa MAL-kuntia erillinen pientalo on yleisin asumismuoto

• Vuodesta 2015 vuoteen 2019 Asuntojen talotyyppijakauman muutos 2015-2019 Hankasalmi 2015 71% 22% 4% 2% kerrostaloasuntojen määrä on Hankasalmi 2019 71% 22% 4%2%

Jyväskylä 2015 25% 13% 61% 1% kasvanut Jyväskylässä Jyväskylä 2019 23% 12% 63% 1%

suhteessa eniten verrattuna Laukaa 2015 66% 20% 12% 3% Laukaa 2019 65% 20% 13% 2%

muihin seudun kuntiin. Muurame 2015 58% 19% 22% 1% Jyväskylässä asunnoista suurin Muurame 2019 59% 18% 22% 1% Petäjävesi 2015 71% 18% 9% 3% osa on kerrostaloissa. Petäjävesi 2019 70% 18% 9% 3% Toivakka 2015 76% 21% 0%3% • Muissa kunnissa erillisten Toivakka 2019 75% 23% 0%2% Uurainen 2015 79% 15% 4%2% pientalojen osuus talotyypeistä Uurainen 2019 79% 16% 3%3% Äänekoski 2015 51% 13% 35% 2% on suurin, joskin myös Äänekoski 2019 51% 12% 35% 2% Äänekoskella kerrostaloissa on 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % yli kolmannes asunnoista. Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus

Lähde: Tilastokeskus Yhä useampi seudun asukas asuu vuokralla

• Asuntojen hallintamuotojen osuudet ovat Asuntojen hallintaperusteiden muutos 2015-2019 myös muuttuneet hieman eri tavoin eri Hankasalmi 2015 59% 9% 11% 9% 12% kunnissa. Hankasalmi 2019 58% 9% 9% 12% 12%

Jyväskylä 2015 21% 28% 17% 23% 3% 7% • Vuokra-asuntojen osuus on kasvanut Jyväskylä 2019 19% 26% 15% 28% 3% 8% eniten Jyväskylässä, samaan aikaan Laukaa 2015 58% 15% 10% 9% 8% omistusasuntojen osuus on kunnassa Laukaa 2019 57% 14% 9% 10% 1% 9% pienentynyt. Jyväskylässä on myös muihin Muurame 2015 51% 20% 14% 7% 2% 6% seudun kuntiin verrattuna suhteessa eniten Muurame 2019 52% 20% 7% 13% 2% 6%

vuokra-asuntoja. Petäjävesi 2015 59% 8% 13% 7% 13% Petäjävesi 2019 • Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus 58% 8% 12% 9% 13% Toivakka 2015 64% 8% 5% 9% 14% on vähentynyt jokaisessa seudun Toivakka 2019 65% 8% 4% 12% 11% kunnassa, kun taas vapaarahoitteisten Uurainen 2015 69% 6% 8% 7% 10% vuokra-asuntojen määrä on kasvanut. Uurainen 2019 68% 7% 8% 8% 9%

Äänekoski 2015 44% 19% 11% 15% 11% • Asumisoikeusasuntoja on Jyväskylässä Äänekoski 2019 43% 18% 10% 18% 11% eniten. Jyväskylän lisäksi niitä on MAL- 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % seudun kunnista vain Laukaassa ja Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Arava- tai korkotukivuokra-asunto Muuramessa. Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste

Lähde: Tilastokeskus Asuntotuotanto Uusia asuntoja valmistunut seudulle vuosittain keskimäärin yli 1600 • Vuosina 2010-2019 seudulle valmistuneista asuinrakennuksista suurin Uudet valmistuneet asunnot asuinrakennuksittain 2010-2019: osa on valmistunut Jyväskylään. Asuntojen Erilliset Rivi- ja Muu Kunta lukumäärä pientalot ketjutalot Asuinkerrostalot rakennus Kerrostaloasunnoista 96 % on Hankasalmi 76 75 0 0 1 valmistunut Jyväskylään. Jyväskylä 13548 2046 1063 10200 239 Laukaa 903 636 74 192 1 Muurame 688 464 99 123 2 • Seudulle on valmistunut 2010-2019 Petäjävesi 166 165 0 0 1 vuodessa keskimäärin reilu 1600 Toivakka 109 102 7 0 0 Uurainen 208 178 11 18 1 asuntoa, 540 asuinrakennusta ja niihin Äänekoski 490 292 47 135 16 noin 150 000 k-m². Kerrosalaa valmistui asuinrakennuksiin hieman vähemmän Kerrosala (m²) Kunta yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot kuin vuosina 2000-2009. Hankasalmi 11298 11298 0 0 Jyväskylä 1090123 339973 103182 646968 • Seudun uusista asunnoista on Laukaa 126514 104296 7075 15143 valmistunut tällä aikavälillä Jyväskylään Muurame 97370 78835 9478 9057 Petäjävesi 25179 25179 0 0 84 %, Laukaaseen 6 %, Muurameen Toivakka 16630 16113 517 0 4 % ja Äänekoskelle 3 %. Muihin kuntiin Uurainen 32688 30640 880 1168 on valmistunut yhteensä loput 3 %. Äänekoski 60035 46862 4048 9125

Lähde: Tilastokeskus Uutta kerrosalaa on valmistunut viime vuosina lähes yhtä paljon erillisiin pientaloihin ja kerrostaloihin

• Vuosien 2010-2019 2010-2019 valmistuneiden asuinrakennusten 2010-2019 valmistuneiden asuinrakennusten kerrosala talotyypeittäin kerrosala kunnittain välillä kerrostaloja ja 1600000

2 % 1 % pientaloja on

1200000 1 % 10 % 681461 1 % kerrosalassa mitattuna

7 % valmistunut seudulle 800000 125180 8 % lähes yhtä paljon.

400000 653196 70 % • 70 prosenttia uudesta

0 asuinrakennusten k-m2

Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame kerrosalasta on tullut Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Jyväskylään.

Lähde: Tilastokeskus Asumisen hintataso Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys on vaihdellut eri kunnissa Myytyjen vanhojen osakeasuntojen lukumäärä 2015-2019:

Kunta 2015 2016 2017 2018 2019 • Vanhojen osakeasuntojen hinnat Hankasalmi 23 26 16 11 21 Jyväskylä 2259 2489 2167 2125 2057 ovat korkeimmat Jyväskylässä ja Laukaa 114 204 86 72 79 Muurame 60 65 53 64 60 Petäjävesi 10 8 7 8 11 Muuramessa. Toivakka 9 4 5 6 4 Uurainen 6 9 8 6 8 • Neliöhinnat vaihtelevat MAL- Äänekoski 222 159 137 124 122 seudun kuntien välillä paljon, niin Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat (eur/m²) 2015-2019 2000 kuin myös osakeasuntojen 1800 kauppojen lukumäärät. 1600 1400 • Kaikkien vuosien neliöhintoja ei 1200 ollut saatavilla Toivakasta (vuonna 1000 800 2015 neliöhinta ollut 941 €/m²). 600 2015 2016 2017 2018 2019

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Uurainen Äänekoski Lähde: Tilastokeskus Asuntojen neliövuokra on Jyväskylässä kasvanut

Neliövuokran (eur/m²) muutos 2015-2020 • Neliövuokra on Jyväskylässä, 18

kuten muissakin suurissa 17

kaupungeissa, noussut viime 16

vuosina. 15 • Jyväskylän vuokrataso on 14 hieman koko maan keskiarvoa 13 alemmalla tasolla, mutta 12 11

suurista kaupungeista 10 2015 2016 2017 2018 2019 2020 neliövuokra oli vuonna 2020 Koko maa 12,07 12,48 13,17 13,48 13,76 13,99 suurempi vain Tampereella ja Pääkaupunkiseutu (PKS) 14,86 15,50 16,15 16,57 16,91 17,59 Jyväskylä 11,62 11,91 12,68 13,10 13,39 13,69 pääkaupunkiseudulla. Kuopio 11,54 11,95 12,83 13,14 13,36 13,62 Lahti 11,92 12,39 12,58 12,63 12,83 13,00 Oulu 10,91 11,16 11,75 12,03 12,25 12,60 Tampere 12,49 12,75 13,76 13,91 14,18 14,55 Turku 11,55 11,86 12,45 12,87 13,20 13,62 Lähde: Tilastokeskus Erityisteemana uudisasuntotuotantoon liittyen: Lasten osuus uusien kerrostalojen asukkaista Jyväskylässä 15-vuotiaiden osuus kaikista asukkaista

2010 jälkeen valmistuneiden kerrostalojen 0-15-vuotiaiden osuus Mannisenmäki, 13 % kaikista asukkaista

7 % Säynätsalo, 2 % Haukkala, 22 %

Kivelänranta, 7 % Rasinrinne, 10 %

93 % Keskusta, < 1 % Korpilahti, 7 % 0-15-vuotiaita 16-vuotiaita tai yli Kortepohja, 1 %

Savela, 7 % Lutakko, 3 % Palokunnanmäki ja Jyvälä, 10 % Äijälänranta, 10 %

Kuokkalan Kartanonranta, 12 % keskusta, 6 %

Eniten lapsia suhteessa muuhun väestöön ASUKKAITA tarkastelluista alueista: ASUKKAITA 1. Haukkala 22 % 720 2. Mannisenmäki 13 % 720 3. Kartanonranta 12 % Ika_0_15 0-15 v. 4. Liinaharjankatu 12 % Ika_0_15 5. Tanhukaari 10 % Ika_16_ 16 v. tai yli Keljonkangas, 12 % Ika_16_ !( 2010 jälkeen valmistuneet kerrostalot Lähde: Jyväskylän rakennus- ja huoneistorekisteri !( 2010 jälkeen valmistuneet kerrostalot 15-vuotiaiden osuus kaikista asukkaista

0–15-vuotiaiden määrä vuoden 2010 jälkeen valmistuneissa ARA- kerrostalokohteissa (ei erityisryhmien kohteita)

→ Kohteiden kaikista asukkaista ikäluokkaan kuuluvia on noin 14 %, kun taas Säynätsalo vapaarahoitteisissa uusissa kerrostaloissa osuus on noin 7 % → Johtopäätöksenä voi sanoa, että ARA- asunnoissa asuu enemmän 0–15-vuotiaita kuin muissa uusissa kerrostaloissa → Asumisoikeusasunnoissa ja muissa tarkastelun ARA-asunnoissa asui suurin piirtein saman verran ikäluokkaan kuuluvia

2010 jälkeen valmistuneiden ARA- kerrostalojen 0-15-vuotiaiden osuus kaikista asukkaista 14 %

86 % 0–15-vuotiaat 0-15-vuotiaita 16-vuotiaita tai yli 16-vuotiaita tai yli Lähde: Jyväskylän rakennus- ja huoneistorekisteri Yhteenveto

• MAL-seudun väestömäärä kasvaa ja vuonna 2020 se oli 205 688 asukasta. • Seutu kasvaa lähinnä muuttovoiton johdosta. Syntyvyys on ollut laskusuuntaista kaikissa seudun kunnissa. • Asuntokuntien koot MAL-seudulla ovat pienentyneet ja asuntokuntien keskikoko oli vuonna 2019 1,95 asukasta. • Yhä useampi seudun asukkaista asuu vuokralla. • Uusia asuntoja on valmistunut vuosien 2010-2019 välillä noin 1600 vuodessa. Kerrosalassa mitattuna MAL-seudulla valmistui lähes yhtä paljon erillisiä pientaloja ja kerrostaloja. • Jyväskylässä uusissa ARA-kerrostalokohteissa asuu enemmän lapsiperheitä kuin vapaarahoitteisissa kohteissa.