DOCSLIB.ORG

Seudullinen Asumiskatsaus 2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS 2021 Johdanto • Seudullinen asumiskatsaus laajenee Jyväskylän kaupunkiseudun MAL- sopimuksen myötä käsittelemään mukana olevien seudun kuntien, eli Hankasalmen, Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken asumisen tilannetta. • Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa seudun väestökehityksestä ja asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä sekä tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä. • Katsaus pohjautuu Tilastokeskuksen asumista ja väestöä koskeviin tietokantoihin sekä kuntien rakennus-, huoneistorekisteri- ja väestötietoihin. Väestökehitys MAL-seudun väestö MAL-seutu kattaa noin 4 % koko Suomen väestöstä Jyväskylässä asuu suurin osa MAL- seudun väestöstä, yhteensä 70 ÄÄNEKOSKI prosenttia 9 % 2 % 2 % UURAINEN 1 % 2 % LAUKAA 5 % HANKASALMI PETÄJÄ- VESI 9 % JYVÄSKYLÄ MUURAME TOIVAKKA 70 % Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Lähde: Tilastokeskus MAL-SEUDUN VÄESTÖMÄÄRÄ KUNNITTAIN 2020 + MUUTOS VUOSINA 2016-2020 MAL-seudun väestökehitys ÄÄNEKOSKI 18 577 -4,1 % (-797) VÄESTÖNKASVU VUOSINA 2016-2020 UURAINEN 3264 asukasta 3 646 -1,9 % (-71) kasvua 1,6 % HANKASALMI 4 782 JYVÄSKYLÄ LAUKAA PETÄJÄVESI -7,3 % (-377) 143 420 18 823 3 772 ASUKKAITA VUONNA 2020 3,3 % (4 570) -0,8 % (-147) -5,2 % (-209) 205 688 MUURAME 10 267 TOIVAKKA 3,3 % (326) 2 401 -1,3 % (-31) VÄESTÖTAVOITE MAL-SOPIMUKSESSA VUODELLE 2030 215 000 Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2030 yhteensä 210 300 asukasta VäestömääräVäestömäärä kasvanut kasvanut VäestömääräVäestömäärä vähentynyt vähentynyt Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun kehitys eri suuntaista eri kunnissa • Koko 2010-luvun väkiluku on kasvanut Väkiluvun muutos suhteessa vuoden 2010 tilanteeseen tasaisesti Jyväskylässä ja 15% Muuramessa. 10% • Laukaassa kasvu on kääntynyt lievästi negatiiviseksi vuoden 2017 jälkeen, 5% samoin kuin Uuraisten asukasmäärän kasvu on taittunut vuoden 2018 0% jälkeen. • Muissa kunnissa väkiluku on laskenut -5% suhteellisen tasaisesti. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Toivakassa. -10% • Väestönkasvu on hidastunut: vuosina -15% 2011-2015 väestö kasvoi seudulla yli 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 5000 asukkaalla, kun taas 2016-2020 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame kasvua tuli reilun 3200 asukkaan Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski verran. Lähde: Tilastokeskus Väestönmuutokset seudulla Väestömäärä 2019 Väestönmuutos 2015-2019 5 x 5 km ruudut 5 x 5 km ruudut Väestönmuutos 2015-2019 VAKIMU5 x 5 km ruudut VAKIMU 2 - 200 201 - 1858 201 - 1858 201 - 500 101 - 200 501 - 1000 101 - 200 51 - 100 1001 - 5000 51 - 100 0 - 50 5001 - 10000 0 - 50 -49 - -1 10001 - 37366 -49 - -1 -99 - -50 ÄÄNEKOSKI Hirvaskangas ÄÄNEKOSKI-99 - -50 -280 - -100 -280 - -100 UURAINEN UURAINEN LAUKAA LAUKAA HANKASALMI HANKASALMI PETÄJÄVESI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ MUURAME MUURAME TOIVAKKA TOIVAKKA Lähde: Tilastokeskus / YKR Nettomaahanmuutto vuosina 2010-2020 600 Seudun väestö kasvaa muuttovoiton 500 400 ansiosta 300 200 100 0 • Kuntatasolla eri 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020* MAL-seudun väestönkasvu osatekijöiden ja erityisesti 2016-2020: Vertailuna vuosien 2011-2015 tilanne: seudun sisäisen muuttoliikkeen merkitys 47 % 41 % 25 % 20 % maahanmuutto- kuntien välisestä vaihtelee suuresti. kuntien välisestä maahan- voitosta muuttoliikkeestä muuttoliikkeestä muutto- keskimäärin 355 seudun asukasta/vuosi ulkopuolelta • Maahanmuutto on seudun voitosta keskimäärin 295 ulkopuolelta lisääntynyt suuresti keskimäärin 386 asukasta/vuosi keskimäärin 443 asukasta / vuosi seudulla, ja asukasta / vuosi nettomaahanmuutto oli 55 % luonnollisesta vuonna 2020 väestönlisäyksestä kaksinkertaista verrattuna Keskimäärin 801 lasta/vuosi vuoteen 2010. luonnollisesta 13 % väestönlisäyksestä Lähde: Tilastokeskus *ennakko Väestönmuutoksen eri osatekijät Väestömuutoksen eri osatekijät Vuosi 2020 ilman seudun sisäistä vuosina 2015-2019 muuttoliikettä Hankasalmi Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylä Laukaa Laukaa Muurame Muurame Petäjävesi Petäjävesi Toivakka Toivakka Uurainen Uurainen Äänekoski Äänekoski -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 -200 0 200 400 600 800 1000 1200 nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomuutto: seudun sisäinen nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomaahanmuutto luonnollinen väestönlisäys nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys • Vuosi 2020 on mukaillut väestönmuutosten suhteen aiempia vuosia 2015-2019 MAL-seudun kunnissa. • Toivakassa väestö kasvoi viime vuonna ja Uuraisilla taas vähentyi poiketen viimeisimmistä vuosista. • Jyväskylässä nettomaahanmuuton merkitys väestönkasvusta oli vuonna 2020 viime vuosia suurempi. Lähde: Tilastokeskus Elävänä Luonnollinen väestönlisäys on laskusuuntaista syntyneet Kuolleet Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Luonnollinen 100 2000 300 väestönlisäys 1500 200 50 1000 100 0 500 0 -50 0 -100 -500 -100 -1000 -200 -150 -1500 -300 Muurame Petäjävesi Toivakka 150 60 40 40 30 100 20 20 50 10 0 0 0 -20 -10 -40 -50 -20 -60 -30 -100 -80 -40 • Syntyvyys on vähentynyt seudulla kaikissa kunnissa. Uurainen Äänekoski 80 300 • Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivista viimeisen 60 200 40 kymmenen vuoden ajan. 100 20 • Muissa seudun kunnissa se on ollut negatiivista tai muuttunut 0 negatiiviseksi viimeisen 10 vuoden aikana. 0 -20 -100 • Koko seudun osalta syntyvyys kasvoi vuonna 2020 edellisestä -40 -200 vuodesta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 (tosin -60 kasvua oli vain 0,4 % suhteessa edelliseen vuoteen). -300 *ennakko Lähde: Tilastokeskus Muista Keski-Suomen kunnista muutetaan enemmän MAL-seudulle kuin toisin päin Nettomuutto MAL-seudun ja muiden Keski-Suomen kuntien välillä • MAL-seudulle muutetaan muista Keski- 2015-2019 350 Suomen kunnista enemmän kuin MAL- seudulta niihin. 300 • Muutoista suurin osa kohdistuu 250 Jyväskylään sekä kuntien vieressä 200 sijaitseviin kuntiin. 150 • Muuttoliikkeessä on jonkin verran 100 vuosittaista vaihtelua kunnittain, erityisesti Jyväskylän vetovoima on 50 kasvanut vuodesta 2015. 0 -50 2015 2016 2017 2018 2019 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat Asuntokuntien koot ovat pienentyneet Asuntokuntien keskikoko • Asuntokuntien koko on Seudun asuntokuntien kokojen kehitys 2010: 2,07 asukasta pienentynyt vuodesta 2010 2010-2019 vuoteen 2019 MAL-seudun 50000 2019: 1,95 asukasta jokaisessa kunnassa. 40000 • Yhden hengen asuntokuntien 30000 Asuntokuntien keskikoot 2010 ja 2019 määrä on kasvanut noin 20000 3 neljänneksellä, myös kahden 2,5 hengen asuntokuntien koko on 10000 kasvanut hieman. 2 0 • Pienten asuntokuntien 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1,5 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 + lisääntymiseen vaikuttaa 1 ikääntyneiden ja nuorten 0,5 yksinasumisen lisääntyminen 0 sekä perheiden ”pirstoutunut” asuminen. Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat muuttuvat hyvin samalla tavoin kaikissa MAL-seudun kunnissa Yhden hengen asuntokuntien osuus Lapsiasuntokuntien osuus kaikista • Yhden hengen asuntokuntien kaikista asuntokunnista asuntokunnista osuus on kasvanut kaikissa MAL- seudun kunnissa, osuus on suurin 50% 40% Jyväskylässä. 40% 30% 30% • Uuraisilla, Muuramessa ja 20% Laukaassa on suhteessa eniten 20% lapsiasuntokuntia. 10% 10% Lapsiasuntokuntien osuus on 0% 0% pienentynyt tai pysynyt samana kaikissa seudun kunnissa. • Asuntokuntia, joissa nuorin asukas on 65–69-vuotias, on eniten Hankasalmella. Jyväskylässä näitä Asuntokuntien, joissa nuorin on vähintään Pientaloissa asuvien vanhusasuntokuntien* on vähiten. Näiden asuntokuntien 65 vuotta, osuus kaikista asuntokunnista osuus kaikista vanhusasuntokunnista osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut jokaisessa kunnassa. 40% 80% • Toivakassa pientaloissa asuvien 30% 60% vanhusasuntokuntien määrä on kasvanut, muissa kunnissa osuus 20% 40% on pysynyt samana tai hieman 2015 pienentynyt. 10% 20% 2019 0% 0% * Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Lähde: Tilastokeskus Asuntokanta Asuntojen koot huonemäärän mukaan vaihtelevat kunnittain Asuntojen huoneluvun muutos 2015-2019 • Asuntojen koot huonemäärän Hankasalmi 2015 14% 25% 22% 39% 1% mukaan vaihtelevat kunnittain ja Hankasalmi 2019 14% 24% 22% 39% 1% Jyväskylä 2015 17% 36% 22% 25% 0% myös muutokset ovat olleet Jyväskylä 2019 19% 35% 22% 24% 0% erilaisia. Laukaa 2015 10% 23% 21% 46% 1% Laukaa 2019 9% 23% 21% 47% 0% • Esimerkiksi vuonna 2019 Uuraisilla, Muurame 2015 8% 22% 20% 48% 2% Muuramessa ja Laukaassa lähes Muurame 2019 7% 21% 21% 49% 1% Petäjävesi 2015 12% 26% 20% 41% 1% puolissa asunnoista oli neljä Petäjävesi 2019 12% 26% 20% 42% 0% huonetta tai enemmän, kun taas Toivakka 2015 13% 22% 25% 40% 1% Jyväskylässä niiden osuus oli noin Toivakka 2019 12% 22% 24% 41% 0% Uurainen 2015 10% 20% 21% 48% 2% neljännes. Uurainen 2019 10% 20% 21% 48% 1% • Jyväskylässä ainoana seudun Äänekoski 2015 14% 29% 23% 34% 1% kuntana yksiöiden osuus on Äänekoski 2019 14% 29% 23% 34% 0% kasvanut. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4+ huonetta tuntematon Lähde: Tilastokeskus Suurimmassa osassa MAL-kuntia erillinen pientalo on yleisin asumismuoto • Vuodesta 2015 vuoteen 2019 Asuntojen talotyyppijakauman muutos 2015-2019 Hankasalmi 2015 71% 22% 4% 2% kerrostaloasuntojen määrä on
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Koselvityksen Väliraportista: Yleistä

    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
  • Central Finland Energy Agency BENET OY

    Central Finland Energy Agency BENET OY

    District heating services BENET OY Asko Ojaniemi 1 6.6.2013 AO Background Benet is private consulting company Our core speciality is bioenergy; biomass supply, district heating, co-generation, facility heating, district cooling etc. Forest fuels and in lesser extent agrofuels; straw, cereals, short rotation fuels Main work is to find sustainable energy solution for customers – Pre – feasibility evaluations – Feasibility evaluations – Basic engineering – Detail engineering ( through partnerships) – Purchase of energy services ( through competitive bidding) – Advisory service 2 6.6.2013 AO International work Participation in international projects Direct consulting contracts with customers – Often related to biomass fuel supply , district heating or CHP Support activities in SME internationalisation – Market entry studies – Organisation of joint stands in international fairs for biomass related SME´s 3 6.6.2013 AO Situation in Finland Biomass is an integral part of fuel balance, about 30 % District heating has high penetration, about 50 % of population CHP is nearly fully built, all major cities and industries with high heat demand have CHP plants, in Central and Northern parts with biomass! Presently small DH scemes are built in small towns and villages Small schemes are mainly privately owned and operated 4 6.6.2013 AO District heating dominates 5 6.6.2013 AO Bioenergy in Finland Over 400 medium and large scale biopower ( CHP- plants) and heating plants From farm size up to the world´s biggest unit Steady growt of district
  • Kutsuntakuulutus

    Kutsuntakuulutus

    Puolustusvoimat 1(2) Keski-Suomen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2002 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Keski-Suomen aluetoimiston alueella vuonna 2020 seuraavassa järjestyksessä. SUKUNIMEN AIKA TOIMITUSPAIKKA KUNTA ALKUKIRJAIME Päivä Pvm Kuukausi Kello Toivakka ~^0~ MA 17. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Salomonintie 8. Toivakka Uurainen ~A~0' Tl 18. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Topintie 1, Uurainen Konnevesi -A^~ KE 19. E!okuu 09. 00 Kunnantalo, Kauppatie 25, Konnevesi Karstula ~fi^Ö' MA 24. Elokuu 09. 00 Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2, Karstula Kyyjärvi ~ÄZ~ Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie4, Kyyjärvi Kannonkoski "Ä^" Tl 25. Elokuu 09. 00 Palvelukeskus, Kivirannantie 4. Kyyjärvi Kinnula -^5- KE 26 Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2. Kinnula Kivijärvi ~^0' KE 26. Elokuu 09. 00 Seurakuntakoti, Kirkkotie 2, Kinnula Viitasaari -A^B- TO 27. Elokuu 09. 00 Nuorisotalo, Koulukuja 8, Viitasaari Pihtipudas ~^0' PE 28. Elokuu 09. 00 Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Äänekoski A-M Tl 1. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Äänekoski -ET5- KE 2. Syyskuu 09. 00 Kaupungintalo, Hallintokatu 4, Äänekoski Saarijärvi -Ä^Ö~ TO 3. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Urtieilutie 5, Saahjän/i Jämsä A-M MA 7. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus. Kaskentie 30 C, Jämsä Jämsä T^ö' Tl 8, Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Kuhmoinen "^Q Tl 8. Syyskuu 09. 00 Seurakuntakeskus, Kaskentie 30 C. Jämsä Hankasalmi ~^0' TO 10. Syyskuu 09. 00 Seurakuntatalo, Pappilantie4, Hankasalmi Muurame ~ft^0' Tl 6. Lokakuu 09. 00 Kulttuurikeskus, Nisulantie 1. Muurame Joutsa ~^0' KE 7. Lokakuu 09.
  • Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018

    Muuramen Kunnan Toimintakertomus Ja Tilinpäätös Vuodelta 2018

    KH 1.4.2019 § 78/Liite E2 VALT 17.6.2019 § 46 Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2018 ................................................................ 1 1.2 Kunnan hallinto ................................................................................................ 2 1.3 Muuramen kunnan organisaatio .......................................................................... 2 1.4 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2018 .................................................................. 3 1.4.1 Yleisperustelut .......................................................................................... 3 1.4.2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat ............................................................. 3 1.4.3 Kuntastrategia .......................................................................................... 5 1.5 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 6 1.5.1 Kuntatalous .............................................................................................. 7 1.5.2 Toimintaympäristön kehitys ........................................................................ 8 1.5.3 Alueellinen kehitys: asuntojen rakentamistarve, suunnitelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys ...........................................11 1.5.4 Työvoima, työllisyys .................................................................................11
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
  • Final Report.Pdf

    Final Report.Pdf

    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
  • Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston

    Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston

    Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys KESKI-SUOMEN LIITTO 13.10.2003 KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 126, ISBN 951-594-187-3, ISBN 951-594-188-1 (sähk.), ISSN 0788-7043 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] Julkaisu B 126 ISBN 951-594-187-3 ISBN 951-594-188-1 (sähk.) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Luontoselvitys Kannen valokuva ja kohteiden valokuvat Riiko Keskinen Taitto Hanna Korhonen Painosmäärä: 50 kpl Esipuhe Edistääkseen maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien to- teuttamista Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi runkoreitistön osoittamisen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnän on perustuttava riittä- viin selvityksiin. Keski-Suomen tavoitteelliset moottorikelkkailureittien runkoyhteydet on määritelty olemassa olevan kelkkauraverkoston pohjalta TE-keskuksen rahoittamassa Keski-Suomen moottorikelkkareitistön esiselvityshank- keessa (loppuraportti 21.12.2001). Keski-Suomen koko kelkkauraverkos- tosta, jota on noin 2000 km, runkoverkostoon kuuluu yli puolet. Pohjoi- sen Keski-Suomen runkoverkoston osalta Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy teetti luontoselvityksen vuonna 2001. Keväällä 2003 puolestaan val- mistui Keski-Suomen liiton selvitys “Moottorikelkkailureitistön perustami- nen – keskisuomalainen malli” (Keski-Suomen liitto, julkaisu B 124). Käsillä oleva Eteläisen Keski-Suomen
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter

    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry

    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2012 2 3 Kohti uutta strategiakautta 2013-2016 Helsingin marraskuinen liittokokous vahvisti tulevien vuosi- en toimintastrategian, joka jatkaa edellisen liittokokouksen linjaamaa strategiaa. Strategiaan on tehty tarkennuksia ja uusia linjauksia saatujen kokemusten sekä toimintaympäris- tön ohjaamana. Strategian keskeisimmät painopistealueet ovat olleet pelaa- ja- ja seurakehityksen toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä jatketaan vahvasti myös uudella strategiakaudella. Pelaaja- ja seurakehitys ovat lähivuodet toiminnan keskiössä. Pää- toiminnot tukevat jatkossa paremmin toisiaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilökeskeisen pelaajakehitysmallin toteuttaminen on käynnistetty lajiprosessin pohjalta. Avainasemassa ovat valmennusorganisaation kehittäminen alue- ja seuravalmennuksessa maajoukkuevalmennuksen lisäksi. Näkyvinä toimenpiteenä vuonna 2012 ovat olleet mm. aluevalmentajatoiminnan käynnistäminen. Yksilökeskeinen pelaajakehitysmalli vahvistuu myös Sami Hyypiä Akatemiassa, jossa on aloitettu pilottiseurojen kanssa yksilöiden seuranta- ja kehitystyö. Seurojen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on käynnistetty uusi seuratoimintaohjelma. Oh- jelman laatujärjestelmäprojektiin on valittu Keski-Suomesta JJK. Pilottivaiheessa mukana ole- vat seurat osallistuvat Palloliiton laatujärjestelmän kehittämiseen, joka on työkalu kokonaisval- taisen seuraohjelman rakentamisessa. Laatujärjestelmän on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Kilpailullisella puolella Keski-Suomessa huippuhetkiä