SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS 2021 Johdanto • Seudullinen asumiskatsaus laajenee Jyväskylän kaupunkiseudun MAL- sopimuksen myötä käsittelemään mukana olevien seudun kuntien, eli Hankasalmen, Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken asumisen tilannetta. • Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa seudun väestökehityksestä ja asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä sekä tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä. • Katsaus pohjautuu Tilastokeskuksen asumista ja väestöä koskeviin tietokantoihin sekä kuntien rakennus-, huoneistorekisteri- ja väestötietoihin. Väestökehitys MAL-seudun väestö MAL-seutu kattaa noin 4 % koko Suomen väestöstä Jyväskylässä asuu suurin osa MAL- seudun väestöstä, yhteensä 70 ÄÄNEKOSKI prosenttia 9 % 2 % 2 % UURAINEN 1 % 2 % LAUKAA 5 % HANKASALMI PETÄJÄ- VESI 9 % JYVÄSKYLÄ MUURAME TOIVAKKA 70 % Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Lähde: Tilastokeskus MAL-SEUDUN VÄESTÖMÄÄRÄ KUNNITTAIN 2020 + MUUTOS VUOSINA 2016-2020 MAL-seudun väestökehitys ÄÄNEKOSKI 18 577 -4,1 % (-797) VÄESTÖNKASVU VUOSINA 2016-2020 UURAINEN 3264 asukasta 3 646 -1,9 % (-71) kasvua 1,6 % HANKASALMI 4 782 JYVÄSKYLÄ LAUKAA PETÄJÄVESI -7,3 % (-377) 143 420 18 823 3 772 ASUKKAITA VUONNA 2020 3,3 % (4 570) -0,8 % (-147) -5,2 % (-209) 205 688 MUURAME 10 267 TOIVAKKA 3,3 % (326) 2 401 -1,3 % (-31) VÄESTÖTAVOITE MAL-SOPIMUKSESSA VUODELLE 2030 215 000 Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2030 yhteensä 210 300 asukasta VäestömääräVäestömäärä kasvanut kasvanut VäestömääräVäestömäärä vähentynyt vähentynyt Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun kehitys eri suuntaista eri kunnissa • Koko 2010-luvun väkiluku on kasvanut Väkiluvun muutos suhteessa vuoden 2010 tilanteeseen tasaisesti Jyväskylässä ja 15% Muuramessa. 10% • Laukaassa kasvu on kääntynyt lievästi negatiiviseksi vuoden 2017 jälkeen, 5% samoin kuin Uuraisten asukasmäärän kasvu on taittunut vuoden 2018 0% jälkeen. • Muissa kunnissa väkiluku on laskenut -5% suhteellisen tasaisesti. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Toivakassa. -10% • Väestönkasvu on hidastunut: vuosina -15% 2011-2015 väestö kasvoi seudulla yli 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 5000 asukkaalla, kun taas 2016-2020 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame kasvua tuli reilun 3200 asukkaan Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski verran. Lähde: Tilastokeskus Väestönmuutokset seudulla Väestömäärä 2019 Väestönmuutos 2015-2019 5 x 5 km ruudut 5 x 5 km ruudut Väestönmuutos 2015-2019 VAKIMU5 x 5 km ruudut VAKIMU 2 - 200 201 - 1858 201 - 1858 201 - 500 101 - 200 501 - 1000 101 - 200 51 - 100 1001 - 5000 51 - 100 0 - 50 5001 - 10000 0 - 50 -49 - -1 10001 - 37366 -49 - -1 -99 - -50 ÄÄNEKOSKI Hirvaskangas ÄÄNEKOSKI-99 - -50 -280 - -100 -280 - -100 UURAINEN UURAINEN LAUKAA LAUKAA HANKASALMI HANKASALMI PETÄJÄVESI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ MUURAME MUURAME TOIVAKKA TOIVAKKA Lähde: Tilastokeskus / YKR Nettomaahanmuutto vuosina 2010-2020 600 Seudun väestö kasvaa muuttovoiton 500 400 ansiosta 300 200 100 0 • Kuntatasolla eri 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020* MAL-seudun väestönkasvu osatekijöiden ja erityisesti 2016-2020: Vertailuna vuosien 2011-2015 tilanne: seudun sisäisen muuttoliikkeen merkitys 47 % 41 % 25 % 20 % maahanmuutto- kuntien välisestä vaihtelee suuresti. kuntien välisestä maahan- voitosta muuttoliikkeestä muuttoliikkeestä muutto- keskimäärin 355 seudun asukasta/vuosi ulkopuolelta • Maahanmuutto on seudun voitosta keskimäärin 295 ulkopuolelta lisääntynyt suuresti keskimäärin 386 asukasta/vuosi keskimäärin 443 asukasta / vuosi seudulla, ja asukasta / vuosi nettomaahanmuutto oli 55 % luonnollisesta vuonna 2020 väestönlisäyksestä kaksinkertaista verrattuna Keskimäärin 801 lasta/vuosi vuoteen 2010. luonnollisesta 13 % väestönlisäyksestä Lähde: Tilastokeskus *ennakko Väestönmuutoksen eri osatekijät Väestömuutoksen eri osatekijät Vuosi 2020 ilman seudun sisäistä vuosina 2015-2019 muuttoliikettä Hankasalmi Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylä Laukaa Laukaa Muurame Muurame Petäjävesi Petäjävesi Toivakka Toivakka Uurainen Uurainen Äänekoski Äänekoski -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 -200 0 200 400 600 800 1000 1200 nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomuutto: seudun sisäinen nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomaahanmuutto luonnollinen väestönlisäys nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys • Vuosi 2020 on mukaillut väestönmuutosten suhteen aiempia vuosia 2015-2019 MAL-seudun kunnissa. • Toivakassa väestö kasvoi viime vuonna ja Uuraisilla taas vähentyi poiketen viimeisimmistä vuosista. • Jyväskylässä nettomaahanmuuton merkitys väestönkasvusta oli vuonna 2020 viime vuosia suurempi. Lähde: Tilastokeskus Elävänä Luonnollinen väestönlisäys on laskusuuntaista syntyneet Kuolleet Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Luonnollinen 100 2000 300 väestönlisäys 1500 200 50 1000 100 0 500 0 -50 0 -100 -500 -100 -1000 -200 -150 -1500 -300 Muurame Petäjävesi Toivakka 150 60 40 40 30 100 20 20 50 10 0 0 0 -20 -10 -40 -50 -20 -60 -30 -100 -80 -40 • Syntyvyys on vähentynyt seudulla kaikissa kunnissa. Uurainen Äänekoski 80 300 • Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivista viimeisen 60 200 40 kymmenen vuoden ajan. 100 20 • Muissa seudun kunnissa se on ollut negatiivista tai muuttunut 0 negatiiviseksi viimeisen 10 vuoden aikana. 0 -20 -100 • Koko seudun osalta syntyvyys kasvoi vuonna 2020 edellisestä -40 -200 vuodesta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 (tosin -60 kasvua oli vain 0,4 % suhteessa edelliseen vuoteen). -300 *ennakko Lähde: Tilastokeskus Muista Keski-Suomen kunnista muutetaan enemmän MAL-seudulle kuin toisin päin Nettomuutto MAL-seudun ja muiden Keski-Suomen kuntien välillä • MAL-seudulle muutetaan muista Keski- 2015-2019 350 Suomen kunnista enemmän kuin MAL- seudulta niihin. 300 • Muutoista suurin osa kohdistuu 250 Jyväskylään sekä kuntien vieressä 200 sijaitseviin kuntiin. 150 • Muuttoliikkeessä on jonkin verran 100 vuosittaista vaihtelua kunnittain, erityisesti Jyväskylän vetovoima on 50 kasvanut vuodesta 2015. 0 -50 2015 2016 2017 2018 2019 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat Asuntokuntien koot ovat pienentyneet Asuntokuntien keskikoko • Asuntokuntien koko on Seudun asuntokuntien kokojen kehitys 2010: 2,07 asukasta pienentynyt vuodesta 2010 2010-2019 vuoteen 2019 MAL-seudun 50000 2019: 1,95 asukasta jokaisessa kunnassa. 40000 • Yhden hengen asuntokuntien 30000 Asuntokuntien keskikoot 2010 ja 2019 määrä on kasvanut noin 20000 3 neljänneksellä, myös kahden 2,5 hengen asuntokuntien koko on 10000 kasvanut hieman. 2 0 • Pienten asuntokuntien 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1,5 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 + lisääntymiseen vaikuttaa 1 ikääntyneiden ja nuorten 0,5 yksinasumisen lisääntyminen 0 sekä perheiden ”pirstoutunut” asuminen. Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat muuttuvat hyvin samalla tavoin kaikissa MAL-seudun kunnissa Yhden hengen asuntokuntien osuus Lapsiasuntokuntien osuus kaikista • Yhden hengen asuntokuntien kaikista asuntokunnista asuntokunnista osuus on kasvanut kaikissa MAL- seudun kunnissa, osuus on suurin 50% 40% Jyväskylässä. 40% 30% 30% • Uuraisilla, Muuramessa ja 20% Laukaassa on suhteessa eniten 20% lapsiasuntokuntia. 10% 10% Lapsiasuntokuntien osuus on 0% 0% pienentynyt tai pysynyt samana kaikissa seudun kunnissa. • Asuntokuntia, joissa nuorin asukas on 65–69-vuotias, on eniten Hankasalmella. Jyväskylässä näitä Asuntokuntien, joissa nuorin on vähintään Pientaloissa asuvien vanhusasuntokuntien* on vähiten. Näiden asuntokuntien 65 vuotta, osuus kaikista asuntokunnista osuus kaikista vanhusasuntokunnista osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut jokaisessa kunnassa. 40% 80% • Toivakassa pientaloissa asuvien 30% 60% vanhusasuntokuntien määrä on kasvanut, muissa kunnissa osuus 20% 40% on pysynyt samana tai hieman 2015 pienentynyt. 10% 20% 2019 0% 0% * Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Lähde: Tilastokeskus Asuntokanta Asuntojen koot huonemäärän mukaan vaihtelevat kunnittain Asuntojen huoneluvun muutos 2015-2019 • Asuntojen koot huonemäärän Hankasalmi 2015 14% 25% 22% 39% 1% mukaan vaihtelevat kunnittain ja Hankasalmi 2019 14% 24% 22% 39% 1% Jyväskylä 2015 17% 36% 22% 25% 0% myös muutokset ovat olleet Jyväskylä 2019 19% 35% 22% 24% 0% erilaisia. Laukaa 2015 10% 23% 21% 46% 1% Laukaa 2019 9% 23% 21% 47% 0% • Esimerkiksi vuonna 2019 Uuraisilla, Muurame 2015 8% 22% 20% 48% 2% Muuramessa ja Laukaassa lähes Muurame 2019 7% 21% 21% 49% 1% Petäjävesi 2015 12% 26% 20% 41% 1% puolissa asunnoista oli neljä Petäjävesi 2019 12% 26% 20% 42% 0% huonetta tai enemmän, kun taas Toivakka 2015 13% 22% 25% 40% 1% Jyväskylässä niiden osuus oli noin Toivakka 2019 12% 22% 24% 41% 0% Uurainen 2015 10% 20% 21% 48% 2% neljännes. Uurainen 2019 10% 20% 21% 48% 1% • Jyväskylässä ainoana seudun Äänekoski 2015 14% 29% 23% 34% 1% kuntana yksiöiden osuus on Äänekoski 2019 14% 29% 23% 34% 0% kasvanut. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4+ huonetta tuntematon Lähde: Tilastokeskus Suurimmassa osassa MAL-kuntia erillinen pientalo on yleisin asumismuoto • Vuodesta 2015 vuoteen 2019 Asuntojen talotyyppijakauman muutos 2015-2019 Hankasalmi 2015 71% 22% 4% 2% kerrostaloasuntojen määrä on