30.1.2019 Kirsi Mukkala

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Tietojen lähteenä: Tilastokeskus

1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestötiedot 2018 ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja Maakuntien väestömuutos 2018 (ennakko), % (palkin perässä väestömäärä ja muutos henkilömääränä)

Ahvenanmaa 29 815 (+326) Uusimaa 1 673 519 (+17 895) Pirkanmaa 515 344 (+3 263) Varsinais-Suomi 478 983 (+1 306) KOKO MAA 5 521 773 (+8 643) Pohjois-Pohjanmaa 412 197 (+341) Pohjanmaa 180 831 (-114) KESKI-SUOMI 275 634 (-397) Päijät-Häme 200 681 (-547) Lappi 178 530 (-693) Pohjois-Savo 245 696 (-957) Pohjois-Karjala 162 265 (-721) Keski-Pohjanmaa 68 444 (-336) Etelä-Pohjanmaa 189 755 (-1 155) Kanta-Häme 171 436 (-1 284) Satakunta 218 647 (-1 751) Etelä-Karjala 128 760 (-1 105) Kymenlaakso 173 511 (-2 000) Kainuu 73 085 (-874)

Etelä-Savo 144 640 (-2 554) -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas Kinnula -1 170 2000-2018 (ennakko) -502

Kivijärvi -509 Viitasaari Kyyjärvi -1 660 -448 Kannon- koski Kasvanut +1,5 – 25,5 % Karstula -389 -1 106 Vähentynyt -9,0 – 18,9 % Vähentynyt -21,0 – 31,6 %

Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -2 202 -1 868 Keski-Suomi +3,7 % (+9 951) -515 Koko maa +6,6 % Uurainen Multia +654 -566 Laukaa Hanka- +2 381 Keuruu Petäjä- salmi -2 104 vesi Jyväskylä -809 +120 +24 895 Muurame +2 068 Toivakka +35

Jämsä -4 415 Joutsa Luhanka -980 -227

Kuhmoinen -732 VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas Kinnula -508 2010-2018 (ennakko) -206

Kivijärvi -263 Viitasaari Kyyjärvi -919 -163 Kannon- koski Kasvanut +4,3 – 9,9 % Karstula -225 -476 Vähentynyt -0,6 – 3,0 % Vähentynyt -6,9 – 11,5 % Vähentynyt -12,3 – 19,3 % Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -1 158 -1 399 -261 Keski-Suomi +0,7 % (+1 997) Uurainen Koko maa +2,7 % Multia +324 -303 Laukaa Hanka- +787 Keuruu Petäjä- salmi -900 vesi Jyväskylä -606 -122 +10 598 Muurame +913 Toivakka -15

Jämsä -2 083 Joutsa Luhanka -583 -122

Kuhmoinen -313 Väestömuutoksen tekijät 2000-2018

Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

KESKI-SUOMI

Joutsan sk

Jyväskylän sk

Jämsän sk Keski-Suomen väestökasvu on 2000-luvulla perustunut maahanmuuttoon ja luonnolliseen väestökasvuun. Jos syntyvyys jatkuu matalana, nykytasoinen maahanmuutto ei riitä pitämään yllä maakunnan väestökasvua. Keuruun sk Jyväskylän seutu kasvaa vahvasti sekä luonnollisen väestölisäyksen, maan sisäisen muuttoliikkeen että maahanmuuton ansiosta. Kasvu tiivistyy keskusalueellakin yhä enemmän. Saarijärvi-Viitasaaren sk Runsas muuttotappio, alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen ovat vähentäneet väestömäärää keskusalueen ulkopuolella. Äänekosken sk

-10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Kinnula Pihtipudas Muutos 25-64 v. määrässä -185 -368

2010-2018 (ennakko) Kivijärvi Kyyjärvi -120 Viitasaari -154 Kannon- -699 koski Karstula -160 Kasvanut +3,3 – 3,6 % -472 Vähentynyt -0,1 – 8,8 % Vähentynyt -10,9 – 17,6 % Vähentynyt -19,0 – 24,5 % Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -944 -1 568 -251 Keski-Suomi -5,4 % (-7 716) Multia Uurainen Koko maa -2,4 % -170 -2 Laukaa -440 Keuruu PetäjävesiJyväskylä Hankasalmi -1 042 -228 +2 341 -465 Muurame +178 Toivakka -110

Jämsä -1 960 Joutsa Luhanka -518 -75

Kuhmoinen -304 ALUETALOUDEN ARVONLISÄ Arvonlisäys Keski-Suomessa ja koko maassa 2000-2017, €/as.

Arvonlisäys käyvin hinnoin 2000-2017, €/as. Globaali taantuma aiheutti 37000 aluetalouden notkahduksen vuonna 2009. Vuodesta 2014 35000 Keski-Suomen arvonlisäys on ollut reippaassa kasvussa. Vuonna 33000 2017 Keski-Suomessa käypähintainen kasvu oli +2,8 % 31000 edellisvuodesta. Keski-Suomen aluetaloudelta odotetaan edelleen 29000 hyvää, mutta tasaantuvaa, kehitystä vuodelta 2018. 27000 Keski-Suomen arvonlisäys - noin 25000 8,0 mrd euroa - kattaa 4,2 % koko maan arvonlisästä. 23000 Asukasta kohden arvonlisää kertyi 21000 Keski-Suomessa noin 29 100 euroa ja koko maassa 35 100 19000 euroa (Manner-Suomen maakunnissa pl. Uusimaa noin 30 600 euroa). Keski-Suomi Koko maa

* Vuoden 2017 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat Tilastokeskuksen tulevissa julkistuksissa. Arvonlisäys seutukunnittain 2006-2016, €/as.

Arvonlisäys käyvin hinnoin seutukunnittain 2006-2016, €/as. 35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarij.-Viitas. TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain 2010-2018/09 (2010=100)

2015=100, trendisarja 110

108

106

104

102

100

98

Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk 96 Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 94 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Pendelöinnin kehitys Keski-Suomessa 2000-luvulla

Jyväskylästä muualle maakuntaan pendelöi noin 5 300 työllistä. Suhteellisesti pendelöintivirrat keskuksesta muualle maakuntaan ovat 170 kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan.

160 Muista Keski-Suomen kunnista Jyväskylään pendelöi noin 10 300 150 työllistä.

140

130 Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2000 pendelöi 19 % ja v. 2016 jo 26 % (lähes 28 000 henkilöä). Pendelöinnin voimistumisen taustalla 120 vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden laajeneminen, työpaikkojen 110 ja väestön keskittyminen sekä talouskasvu. Myös etätyö sisältyy pendelöintiin.

100 indeksi v. 2000=100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Työlliset Pendelöivät Jyväskylään pendelöivät (Keski-Suomesta) Jyväskylästä pendelöivät (Keski-Suomeen) TYÖLLISYYS JA TULOT

Työttömyysaste seutukunnittain 2009-2018 (koko vuoden kk-keskiarvo)

20,0

18,0

16,0

14,0

12,0

% 10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk KOKO MAA

Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Työttömyysaste kunnittain 2018 (koko vuoden kk-keskiarvo), % Suluissa muutos edellisvuoteen, %-yks.

Muurame 7,5 (-1,8) Toivakka 8,3 (-2,5) Multia 8,7 (-2,2) Uurainen 9,0 (-1,7) Työttömyysasteen lasku jatkui Luhanka 9,5 (-2,6) kaikissa kunnissa, joskin Laukaa 9,6 (-1,2) edellisvuotta vaimeampana. Petäjävesi 9,6 (-1,1) Kyyjärvi 9,7 (-2,3) Avoimia työpaikkoja on edelleen KOKO MAA 9,7 (-1,8) hyvin tarjolla. Työttömyysasteen Konnevesi 10,5 (-2,1) laskun hiipuminen samaan aikaan runsaan työpaikkatarjonnan Kivijärvi 10,5 (-2,4) kanssa kertoo osaltaan Keuruu 10,6 (-2,0) työmarkkinoiden kohtaanto- Joutsa 11,0 (-3,6) ongelmasta, jota kärjistää Hankasalmi 11,2 (-1,4) tuottavimpien työvoimareservien Kuhmoinen 11,2 (-2,5) ehtyminen. Pihtipudas 11,3 (-2,2) Viitasaari 11,4 (-2,0) KESKI-SUOMI 11,8 (-2,0) Kinnula 12,2 (-5,1) Jyväskylä 12,3 (-2,0) Jämsä 12,3 (-2,0) Kannonkoski 12,7 (-1,5) Karstula 13,1 (-1,5) Äänekoski 13,5 (-1,7) Saarijärvi 14,6 (-2,3) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0

Lähde: TEM, työnvälitystilasto KOULUTUS JA T&K Väestön koulutusrakenne seutukunnittain 2000 ja 2017, % (15-vuotta täyttäneistä)

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus 100 % 5 % 7 % 6 % 5 % 6 % 11 % 10 % 10 % 13 % 11 % 11 % 10 % 11 % 90 % 20 % 7 % 8 % 22 % 25 % 12 % 11 % 11 % 8 % 9 % 10 % 12 % 12 % 11 % 11 % 80 % 13 % 9 % 9 % 32 % 70 % 9 % 34 % 36 % 37 % 37 % 60 % 36 % 37 % 43 % 45 % 38 % 46 % 46 % 47 % 50 % 41 % 44 % 43 % 40 %

30 % 55 % 53 % 45 % 46 % 46 % 41 % 41 % 20 % 38 % 36 % 37 % 32 % 32 % 33 % 28 % 26 % 10 % 23 %

0 % 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 KOKO MAA KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärven- Äänekosken sk V.saaren sk

Keski-Suomessa vuonna 2017 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan noussut 10 %:sta 20 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista seuduista. T&K –menojen kehitys Keski-Suomessa ja koko maassa 2005-2017 (2000=100)

T&K menojen kehitys, 2005=100 160 Vuonna 2017 Keski-Suomen T&K - Yritykset, K-S Julkinen sektori, K-S menot olivat 227 M€, josta 150 Yritykset, koko maa Julkinen sektori, koko maa Jyväskylän seudun osuus oli 90 % ja Äänekosken 7,5 %. Kasvua oli 140 4,9 % edellisvuodesta, mikä ylittää koko maan kasvun 4,2 %. 130 Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos on selvästi 120 yrityssektoria vahvempi. Yritysten osuus T&K-menoista Keski- 110 Suomessa on 43 % ja koko maassa 65 %. 100

90

80

70

60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Keski-Suomen yritysten ja julkisen sektorin osuus koko maan T&K –menoista 2007-2017, %

Keski-Suomen osuus koko maan T&K-menoista Maakunnan korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulujen T&K- 7% menoista on 7,0 %. Yritykset Julkinen sektori 6,0 % 6%

5%

4%

3% 2,4 %

2%

1%

0% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tilastotietoa Keski-Suomesta: www.keskisuomi.info/avainlukuja