DOCSLIB.ORG

Tilastoja Keski-Suomesta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tilastoja Keski-Suomesta 30.1.2019 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestötiedot 2018 ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja Maakuntien väestömuutos 2018 (ennakko), % (palkin perässä väestömäärä ja muutos henkilömääränä) Ahvenanmaa 29 815 (+326) Uusimaa 1 673 519 (+17 895) Pirkanmaa 515 344 (+3 263) Varsinais-Suomi 478 983 (+1 306) KOKO MAA 5 521 773 (+8 643) Pohjois-Pohjanmaa 412 197 (+341) Pohjanmaa 180 831 (-114) KESKI-SUOMI 275 634 (-397) Päijät-Häme 200 681 (-547) Lappi 178 530 (-693) Pohjois-Savo 245 696 (-957) Pohjois-Karjala 162 265 (-721) Keski-Pohjanmaa 68 444 (-336) Etelä-Pohjanmaa 189 755 (-1 155) Kanta-Häme 171 436 (-1 284) Satakunta 218 647 (-1 751) Etelä-Karjala 128 760 (-1 105) Kymenlaakso 173 511 (-2 000) Kainuu 73 085 (-874) Etelä-Savo 144 640 (-2 554) -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas Kinnula -1 170 2000-2018 (ennakko) -502 Kivijärvi -509 Viitasaari Kyyjärvi -1 660 -448 Kannon- koski Kasvanut +1,5 – 25,5 % Karstula -389 -1 106 Vähentynyt -9,0 – 18,9 % Vähentynyt -21,0 – 31,6 % Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -2 202 -1 868 Keski-Suomi +3,7 % (+9 951) -515 Koko maa +6,6 % Uurainen Multia +654 -566 Laukaa Hanka- +2 381 Keuruu Petäjä- salmi -2 104 vesi Jyväskylä -809 +120 +24 895 Muurame +2 068 Toivakka +35 Jämsä -4 415 Joutsa Luhanka -980 -227 Kuhmoinen -732 VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas Kinnula -508 2010-2018 (ennakko) -206 Kivijärvi -263 Viitasaari Kyyjärvi -919 -163 Kannon- koski Kasvanut +4,3 – 9,9 % Karstula -225 -476 Vähentynyt -0,6 – 3,0 % Vähentynyt -6,9 – 11,5 % Vähentynyt -12,3 – 19,3 % Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -1 158 -1 399 -261 Keski-Suomi +0,7 % (+1 997) Uurainen Koko maa +2,7 % Multia +324 -303 Laukaa Hanka- +787 Keuruu Petäjä- salmi -900 vesi Jyväskylä -606 -122 +10 598 Muurame +913 Toivakka -15 Jämsä -2 083 Joutsa Luhanka -583 -122 Kuhmoinen -313 Väestömuutoksen tekijät 2000-2018 Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keski-Suomen väestökasvu on 2000-luvulla perustunut maahanmuuttoon ja luonnolliseen väestökasvuun. Jos syntyvyys jatkuu matalana, nykytasoinen maahanmuutto ei riitä pitämään yllä maakunnan väestökasvua. Keuruun sk Jyväskylän seutu kasvaa vahvasti sekä luonnollisen väestölisäyksen, maan sisäisen muuttoliikkeen että maahanmuuton ansiosta. Kasvu tiivistyy keskusalueellakin yhä enemmän. Saarijärvi-Viitasaaren sk Runsas muuttotappio, alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen ovat vähentäneet väestömäärää keskusalueen ulkopuolella. Äänekosken sk -10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Kinnula Pihtipudas Muutos 25-64 v. määrässä -185 -368 2010-2018 (ennakko) Kivijärvi Kyyjärvi -120 Viitasaari -154 Kannon- -699 koski Karstula -160 Kasvanut +3,3 – 3,6 % -472 Vähentynyt -0,1 – 8,8 % Vähentynyt -10,9 – 17,6 % Vähentynyt -19,0 – 24,5 % Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -944 -1 568 -251 Keski-Suomi -5,4 % (-7 716) Multia Uurainen Koko maa -2,4 % -170 -2 Laukaa -440 Keuruu PetäjävesiJyväskylä Hankasalmi -1 042 -228 +2 341 -465 Muurame +178 Toivakka -110 Jämsä -1 960 Joutsa Luhanka -518 -75 Kuhmoinen -304 ALUETALOUDEN ARVONLISÄ Arvonlisäys Keski-Suomessa ja koko maassa 2000-2017, €/as. Arvonlisäys käyvin hinnoin 2000-2017, €/as. Globaali taantuma aiheutti 37000 aluetalouden notkahduksen vuonna 2009. Vuodesta 2014 35000 Keski-Suomen arvonlisäys on ollut reippaassa kasvussa. Vuonna 33000 2017 Keski-Suomessa käypähintainen kasvu oli +2,8 % 31000 edellisvuodesta. Keski-Suomen aluetaloudelta odotetaan edelleen 29000 hyvää, mutta tasaantuvaa, kehitystä vuodelta 2018. 27000 Keski-Suomen arvonlisäys - noin 25000 8,0 mrd euroa - kattaa 4,2 % koko maan arvonlisästä. 23000 Asukasta kohden arvonlisää kertyi 21000 Keski-Suomessa noin 29 100 euroa ja koko maassa 35 100 19000 euroa (Manner-Suomen maakunnissa pl. Uusimaa noin 30 600 euroa). Keski-Suomi Koko maa * Vuoden 2017 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat Tilastokeskuksen tulevissa julkistuksissa. Arvonlisäys seutukunnittain 2006-2016, €/as. Arvonlisäys käyvin hinnoin seutukunnittain 2006-2016, €/as. 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarij.-Viitas. TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain 2010-2018/09 (2010=100) 2015=100, trendisarja 110 108 106 104 102 100 98 Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk 96 Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 94 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Pendelöinnin kehitys Keski-Suomessa 2000-luvulla Jyväskylästä muualle maakuntaan pendelöi noin 5 300 työllistä. Suhteellisesti pendelöintivirrat keskuksesta muualle maakuntaan ovat 170 kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan. 160 Muista Keski-Suomen kunnista Jyväskylään pendelöi noin 10 300 150 työllistä. 140 130 Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2000 pendelöi 19 % ja v. 2016 jo 26 % (lähes 28 000 henkilöä). Pendelöinnin voimistumisen taustalla 120 vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden laajeneminen, työpaikkojen 110 ja väestön keskittyminen sekä talouskasvu. Myös etätyö sisältyy pendelöintiin. 100 indeksi v. 2000=100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Työlliset Pendelöivät Jyväskylään pendelöivät (Keski-Suomesta) Jyväskylästä pendelöivät (Keski-Suomeen) TYÖLLISYYS JA TULOT Työttömyysaste seutukunnittain 2009-2018 (koko vuoden kk-keskiarvo) 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk KOKO MAA Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Työttömyysaste kunnittain 2018 (koko vuoden kk-keskiarvo), % Suluissa muutos edellisvuoteen, %-yks. Muurame 7,5 (-1,8) Toivakka 8,3 (-2,5) Multia 8,7 (-2,2) Uurainen 9,0 (-1,7) Työttömyysasteen lasku jatkui Luhanka 9,5 (-2,6) kaikissa kunnissa, joskin Laukaa 9,6 (-1,2) edellisvuotta vaimeampana. Petäjävesi 9,6 (-1,1) Kyyjärvi 9,7 (-2,3) Avoimia työpaikkoja on edelleen KOKO MAA 9,7 (-1,8) hyvin tarjolla. Työttömyysasteen Konnevesi 10,5 (-2,1) laskun hiipuminen samaan aikaan runsaan työpaikkatarjonnan Kivijärvi 10,5 (-2,4) kanssa kertoo osaltaan Keuruu 10,6 (-2,0) työmarkkinoiden kohtaanto- Joutsa 11,0 (-3,6) ongelmasta, jota kärjistää Hankasalmi 11,2 (-1,4) tuottavimpien työvoimareservien Kuhmoinen 11,2 (-2,5) ehtyminen. Pihtipudas 11,3 (-2,2) Viitasaari 11,4 (-2,0) KESKI-SUOMI 11,8 (-2,0) Kinnula 12,2 (-5,1) Jyväskylä 12,3 (-2,0) Jämsä 12,3 (-2,0) Kannonkoski 12,7 (-1,5) Karstula 13,1 (-1,5) Äänekoski 13,5 (-1,7) Saarijärvi 14,6 (-2,3) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Lähde: TEM, työnvälitystilasto KOULUTUS JA T&K Väestön koulutusrakenne seutukunnittain 2000 ja 2017, % (15-vuotta täyttäneistä) Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus 100 % 5 % 7 % 6 % 5 % 6 % 11 % 10 % 10 % 13 % 11 % 11 % 10 % 11 % 90 % 20 % 7 % 8 % 22 % 25 % 12 % 11 % 11 % 8 % 9 % 10 % 12 % 12 % 11 % 11 % 80 % 13 % 9 % 9 % 32 % 70 % 9 % 34 % 36 % 37 % 37 % 60 % 36 % 37 % 43 % 45 % 38 % 46 % 46 % 47 % 50 % 41 % 44 % 43 % 40 % 30 % 55 % 53 % 45 % 46 % 46 % 41 % 41 % 20 % 38 % 36 % 37 % 32 % 32 % 33 % 28 % 26 % 10 % 23 % 0 % 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 KOKO MAA KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärven- Äänekosken sk V.saaren sk Keski-Suomessa vuonna 2017 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan noussut 10 %:sta 20 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista seuduista. T&K –menojen kehitys Keski-Suomessa ja koko maassa 2005-2017 (2000=100) T&K menojen kehitys, 2005=100 160 Vuonna 2017 Keski-Suomen T&K - Yritykset, K-S Julkinen sektori, K-S menot olivat 227 M€, josta 150 Yritykset, koko maa Julkinen sektori, koko maa Jyväskylän seudun osuus oli 90 % ja Äänekosken 7,5 %. Kasvua oli 140 4,9 % edellisvuodesta, mikä ylittää koko maan kasvun 4,2 %. 130 Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos on selvästi 120 yrityssektoria vahvempi. Yritysten osuus T&K-menoista Keski- 110 Suomessa on 43 % ja koko maassa 65 %. 100 90 80 70 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Keski-Suomen yritysten ja julkisen sektorin osuus koko maan T&K –menoista 2007-2017, % Keski-Suomen osuus koko maan T&K-menoista Maakunnan korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulujen T&K- 7% menoista on 7,0 %. Yritykset Julkinen sektori 6,0 % 6% 5% 4% 3% 2,4 % 2% 1% 0% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tilastotietoa Keski-Suomesta: www.keskisuomi.info/avainlukuja.
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eljas Orrman
    FennoscandiQ archotologica VI/I (1991 ) ElJas Orrman GEOGRAPHICAL FACTORS IN THE SPREAD OF PERMANENT SETTLEMENT IN PARTS OF FINLAND AND SWEDEN FROM THE END OF THE IRON AGE TO THE BEGINNING OF MODERN TIMES Abstract The article discusses the role of ploughed soils in the spread of permanent settlement in Finland and in certain parts of Sweden. The author proceeds from the view that the extent of areas settled by agrarian communities was decisively conditioned by the way these communities were able to utilize the soils of the plough layer. In many cases the ineffectiveness of implements prevented the spread of settlement into areas where the soil was fertile but difficult to work . These areas could not be settled before the introduction of more effective types of _rds and ploughs. In Finland, the boundary of the Hame and Savo-Karelian cultural spheres may be explained by their different technologies for utilizing various types of soils. In Sweden, the old boundary of Swedish and Finnish culture in Vasterbotten also appears to correspond to the distribution of different soil types in the plough layer. Eljas OrrlTl4n, Department of History, University of Helsinki, Hallituskatu 15,00100 Helsinki Introduction settlement. An exception is a study by Eino Ju­ tikkala from 1933 , where the fertility of soils is Studies on the history of permanent post-iron seen as a significant factor in the spread of per­ Age agrarian settlement in the Finnish inland manent settlement in various parts of Finland at have not focused to any great degree on environ· the end of prehistoric times and in the Middle mental factors.
    [Show full text]
  • Final Report.Pdf
    LAG Maaseutukehitys ry is a local action group Established in 1997, LAG Maaseutukehitys ry (Rural Development association) is a local action group with the purpose of developing its operations area in cooperation with various developer parties. The objective of the associations actions is to create general preconditions for comfort of the living environment, good employment and versatile business activity. In order to reach the objectives, the association has compiled a local development programme for the operations area based on voluntary development activities of the residents. The association realises the development actions in line with the programme by means of various fairly small resident-centred projects. The principles of the association are: -Openness: projects and decisions are public, information Published by: on actions is actively communicated, membershipbase LAG Maaseutukehitys ry is as extensive as possible Edited by: -Local approach: development needs and participants from Tiina Seppälä associations operations area Layout by: -Voluntary: needs, will and realisation start with acting Jari Partanen, www.jarinet.fi Translated by: parties themselves T-Trans, Lahti, Finland Programme period 19971999: Operations area: 5 municipalities, 15Ê000 inhabitants Funding: POMO programme (national funding), total framework FIM 2.69 million, total of 70 projects Programme period 20002006: Operations area: 7 municipalities, 19Ê500 inhabitants Funding: ALMA programme (EU+national funding), total framework 4.7 million, total of 142 projects Programme period 20072013: Operations area: 6 municipalities, 17 500 inhabitants Funding: EU Rural Programme (EU+national funding), total framework 6.25 million In this final report for the programme period 20002006, we have compiled a project list Oulu for each of the municipalities including all the projects financed as well as give some examples of projects from each municipality.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Loppujulkaisu 2001-2006 (Pdf)
    Maaseutukehitys ry on paikallinen toimintaryhmä Maaseutukehitys ry on vuonna 1997 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on paikallisena maaseudun toimijana kehittää omaa toiminta-aluettaan yhteistyössä eri kehittäjätahojen kanssa. Tavoitteena toiminnalla on luoda yleisiä edellytyksiä asuinympäristön viihtyisyydelle, hyvälle työllisyydelle ja monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys on laatinut alueelleen paikallisen, asukkaiden omaehtoiseen kehittämistoimintaan perustuvan kehittämisohjelman ja toteuttaa ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä erilaisin pienimuotoisin asukaslähtöisin hankkein. Toiminnan periaatteina ovat: - avoimuus: hankkeet ja päätökset ovat julkisia, aktiivinen tiedottaminen toiminnasta, mahdollisimman laajapohjainen Julkaisija: jäsenistö Maaseutukehitys ry - paikallisuus: kehittämistarve ja toimijat omalta alueelta Toimitus: Tiina Seppälä - omaehtoisuus: tarve, tahto ja toteutus lähtevät toimijoista itsestään Taitto: Ohjelmakausi 1997-1999: Jari Partanen, www.jarinet.fi Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi Paino: Ecapaino Oy, Lahti Rahoitus: POMO -ohjelma, kokonaiskehys 2,69 milj. mk, yhteensä 70 hanketta Ohjelmakausi 2000-2006: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi, Sumiainen Rahoitus: ALMA -ohjelma, kokonaiskehys 4,7 milj. , yhteensä 142 hanketta Ohjelmakausi 2007-2013: Toiminta-alue: Joutsa, Luhanka, Leivonmäki, Toivakka, Hankasalmi, Konnevesi Rahoitus: EU:n maaseutuohjelma, kokonaiskehys 6,25 milj. Tähän kauden
    [Show full text]
  • Turning Aging and Wellness Into an Asset for the Region, Wellness Dream Lab and Gerocenter
    TurningTurning agingaging andand wellnesswellness intointo anan assetasset forfor thethe regionregion,, WellnessWellness DreamDream LabLab andand GerocenterGerocenter:: aa casecase studystudy fromfrom thethe JyväskyläJyväskylä regionregion Tuesday 17 October 2006 OECD/IMHE Copenhagen Juha Hautanen Director of Development Wellness Technology and Industry Jyväskylä Regional Development Company Jykes Ltd. The Presentation • Some facts and figures about Central Finland and Jyväskylä region • The mega trends • The strategy of wellness technology • Wellness Dream Lab and GeroCenter About region… Europe Finland Jyväskylä region Rural municipality of Jyväskylä Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km inhabitant/km22 16,9% of area is water Some words about mega trends… The Drivers of Development • Ageing society • The need for and the costs of health and social services are increasing • New technology, new operational models, new solutions • Citizens have shown a growing interest in their own health • Citizen empowerment, increasing interest in alternative services
    [Show full text]
  • Transnational Finnish Mobilities: Proceedings of Finnforum XI
    Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen This volume is based on a selection of papers presented at Johanna Leinonen and Auvo Kostiainen (Eds.) the conference FinnForum XI: Transnational Finnish Mobili- ties, held in Turku, Finland, in 2016. The twelve chapters dis- cuss two key issues of our time, mobility and transnational- ism, from the perspective of Finnish migration. The volume is divided into four sections. Part I, Mobile Pasts, Finland and Beyond, brings forth how Finland’s past – often imagined TRANSNATIONAL as more sedentary than today’s mobile world – was molded by various short and long-distance mobilities that occurred FINNISH MOBILITIES: both voluntarily and involuntarily. In Part II, Transnational Influences across the Atlantic, the focus is on sociocultural PROCEEDINGS OF transnationalism of Finnish migrants in the early 20th cen- tury United States. Taken together, Parts I and II show how FINNFORUM XI mobility and transnationalism are not unique features of our FINNISH MOBILITIES TRANSNATIONAL time, as scholars tend to portray them. Even before modern communication technologies and modes of transportation, migrants moved back and forth and nurtured transnational ties in various ways. Part III, Making of Contemporary Finn- ish America, examines how Finnishness is understood and maintained in North America today, focusing on the con- cepts of symbolic ethnicity and virtual villages. Part IV, Con- temporary Finnish Mobilities, centers on Finns’ present-day emigration patterns, repatriation experiences, and citizen- ship practices, illustrating how, globally speaking, Finns are privileged in their ability to be mobile and exercise transna- tionalism. Not only is the ability to move spread very uneven- ly, so is the capability to upkeep transnational connections, be they sociocultural, economic, political, or purely symbol- ic.
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]